#rahapodi: Vaalipodi: Vieraana Annika Saarikko | #rahapodi 323

Jadam! Rahapodi-jakso, 3-2-3, käy kuin se vanha matchda-aikoinaan.

Ja niin kuin näkyy, niin Miikka ja minä ollaan samalla puolella sohvaa, niin tarkoittaisi, että meillä on vieras.

Ja nyt kun on vaalit käynnissä, niin on vaalipodi, aivan oikein arvattu.

Ja tällä kertaa meillä on todella arvovaltaista vierasta täällä. Tervetuloa keskustaan Annika Saarikko, valtionvarainministeri.

Olisi pitänyt sanoa siihen Keulille, mutta kuitenkin tervetuloa.

Kiitos, titteleistä viisi, kiitos kutus.

Tervetuloa keskustaan Annika.

Kiitos, täällä olen pysyvästi ja siellä on hyvä olla.

Me näemme Helsingin ytimessä tätä Rahapodio, niin tämä oli vähän insaida.

Tällainen Icebreaker, jota kärkärä.

Juuren näin.

Ja samanlainen Icebreaker, kun olin viime viikon yhdessä haastattelussa, jossa minulta kysyttiin lempi-bandia.

Ja sitten mä vastasiin spontaanista, että haluan Helsinki, että sitä mä kuunne luvin aikana paljon.

Ja sitten minulla oli kysenlaista, että voiko keskustan puheenjohtaja pitää bandista, jonka nimi on Helsinki.

Ja mä muistutin, että meillä on myös Helsingissä sekä kannatta ja että ehdokkaita.

Eli kyllä keskusta Helsinki, nämä mahtuvat ihan sama.

Tapattukset tää Helsingissä, että sä kysenlaistaistet, haluan Helsinki, että mitä te nyt tämmöistä kysellette?

No kyllähän Helsinki-politiikassa on paljon kyseenalaistettavaa, että mun mielestä täällä esimerkiksi on paljon kyseenalaistettavaa.

Ja heti leittyy yhteenensä vielä.

Joo, mutta tosi paljon kyseenalaistettavaa esimerkiksi siinä, että muista ihmisellä pitäisi olla kaupunkiasumisessakin oikeus lähiluontoon.

Ja täällä ei pelkästään sen suhteen ole tehty viisaita ratkaisuja.

Meillä on keskuspusta täällä vähän niin kuin tuon nykissäkin.

Ei, se on kaikille kaupunkilaisille niin kuin kauhean tavoitetavissa Helsinki ollaan ja jää kasvaa koko ajan.

Yes, me ollaan tästäkin sama mieltä.

Katsotaan miten tämä jakso tästä kehittyy.

Mutta aloitetaan ihan alusta.

Kun me lähdetään niin kuin, me halutaan olla helposti lähestyttävä podi, niin me uskalletaan kysyä tällaisia asioita,

ku että kuka sä oot ja mistä sä tuut.

Ja jos lyhyt esittely vähän siitä, että mikä sun tausta on,

ja sitten voidaan keskustella myöskin puolueesta vähän,

samalla tavalla, että mikä on keskusta ja mistä se tulee ja minne se on menossa.

Joo, tämä voi kulostaa odolta, mutta meillä on aika paljon nuoriin katsojia, eikä ne seuraa politiikkaa.

Ja nyt periaatteessa joutuu mennä vähän ruohon juuri tasolle kertaamaan asioita,

mitkä on ehkä itsestään selvyksiä, mutta kokeillaan.

Ei ku ilo mielen ja ei minulla olekaan semmoista harhakuvitelmaa,

että kaikki suomalaiset tietäisivät suomalaisten puolueiden puheenjohtajia.

Me politiikan kuplassa luulemme, että kaikki seuraavat näitä käänteitä joka päivä.

Mä olen Annika Saarikko, olen 39-vuotias.

Mä olen varsinais Suomesta.

Muuttanut kotiseudulle niin pieneen malaispaikkakuntaan nimeltä Oripää.

Noin kolme vuotta sitten takasin.

Sitä ennen asui pitkään Turussa, joka on opiskelupaikkakunta myös.

Mä olen valmistunut Turun yliopistosta filosofian maisteriksi.

Mä olen opiskelu mediatutkimusta ja myös luokaupettajakoulutuksessa.

Olen ollut siellä.

Mä olen naimisissa lakimies Erkin kanssa.

Ollaan vain kymmenen vuotta ja meillä on kaksi poikaa,

kahdeksan ja kolme vuotiaat pojat, eli edetään lapsiperhearkea.

Mä olen sellaista monipaikkaista elämää, mihin aika moni erityisesti korona-aikana tottuu

ja jotenkin tykästyi.

Meidän arkityöt ja viikko päivät kuluvat täällä pääkaupunkiseudulle

ja sitten viikonloput siellä maaseudulla varsinais-Suomessa.

Mä olen Suomen valtionvarainministeri

ja sitä ennemmä on ollut Tiedejä kulttuuriministeri

ja Perhejä peruspalveluministeri.

Puolueeni varapuheenjohtajana on ollut 2010-luvulla pitkään

ja sitten aika vaiherikkaiden käänteiden jälkeen keskustan puheenjohtaja.

Tän vaativan ajan keskellä vuodesta 2020 alkaen.

Aika moinen CV, vetää ihan hiljaseksi.

Miten sitten jos pompetaan suoraan samalla vauhdilla, samalla momenttumia tähän keskustaan,

että mikä on keskusta, että miten sen ydinajatuksen tiivistäs,

semmoisella joka on aikaisemmin siitä kuuluu olenkaan?

Keskusta on omintakeinen voima

ja siinäkin mielessä ei helposti määritelmiä mahtuvaa,

että keskusta on puhtaasti suomalainen liike.

Se on Suomen keskusta nimensä mukaisesti,

kun oikeistoja vasemmista aatevirtauksilla on selkeät

ikään kuin kansainväliset kotipesat, niin keskusta on Made in Finland tuote.

Puolue on syntynyt 110 vuotta sitten

ja sen juuressa on ollut vahvasti ikään kuin

vähän väkisemmän väestön osan äänen kulviin saattaminen

ja sellainen vahva edistysusko.

Tämä ehkä semmoisen aatehistoriasta oli hirveän helpo puhua

ja mä en sillä pitkästytä teitä.

Ehkä on oleellista katsota tästä päivästä käsin.

Mun mielestä keskustan rooli tämän kaiken paineen keskellä

oikeisto-vasemmisto-akselilla,

jossa selvästi meidän poliitiikka nyt ääripäistyy,

on tehtävään edustaa vahvaa keskivoimaa.

Tarkoittaa, että on vähän tylsäkompromissi,

ensinnäkin joskus tylsät kompromissit on muuten ihania,

niitäkin poliitiikassa tarvitaan,

mutta se on enemmän sekä että ajattelua kuin joko tai ajattelua.

Ja sitten se keskustan omintakesuus tulee vahvasti

tästä meidän niin kuin aatteellisesti ytimestä sieltä

sanan kymmenen vuoden takaa, että me ajetaan hajautetun

yhteiskunnan asiaa.

On sekin vahvasti aattellista kieltä, mä olen juuri tulossa siihen.

Me ei kannateta keskittämistä.

Me ei uskota siihen, että pelkästään suuret yksiköt,

niin kuin suurkaupungit tai suurein laatavalla

keskitettyt julkiset palvelut on esimerkiksi

meidän mielestä vaihtoehto.

Me uskotaan paikallisuuteen ja pieniin yhteen

esöihin niiden merkitykseen.

Ja me uskotaan alueiden voimaa Suomessa.

Meidän poliitiikalle on tosi tärkeää näkökulma koko Suomesta.

Ja mä olen päässyt tämän työn ja aluattomustoimenipuitteissa

kiertämään aika lailla varmaan kohta kaikki

Suomen kunnat ja mä rakastan tätä maata sen laajut.

Eli hajautettu voima keskittämistä vastaan,

mahdollisuuksien tasa-arvoa,

edistysuskoa, puhtasti suomalainen liike juuriltaan.

Ei tylsä keskiarvo, mutta ehkä tämmöinen sillä rakentajarooli

on se mikä meitä poliitiikassa kuvaa.

Miten se on istunut tähän hallitukseen nyt sitten?

Välillä paremmin ja välillä huonommin.

Mä olen tavallaan, ja enkä mitenkään tavallaan,

mä olen ylpeä siitä, että keskustaan puolueen,

joka on pystynyt tekemään yhteistyötä

hyvin erilaisissa hallituspohjissa.

Ja mä ajattelen, että kaikkineen se on Suomessa hyvä juttu.

Että me ollaan kyetty yhteistyöhön.

Se on pienemmän etu.

Mutta totta kai tän hallituskauden aikana

meidän isoimmat ongelmat näkemyseroissa on liittynyt

suhteeseen velkaan ja suhteeseen luonnonvaroihin.

Ja niiden kestävään käyttöön.

Kriiseistä tuli tämän hallitukseen liimaan.

Ja ehkä niin kun tilannetta kuvastaa se,

että mä oon nyt todennut julkisesti ääneen,

että tällä hallituspohjalla sillä tavalla,

että keskustaan olisi siinä mukana, niin ei ole jatkoa.

Miksei?

Kun mä katon taaksepäin, niin kun sanottu,

me ollaan hoidettu yhdessä näitä kriisejä hyvin.

Ja kiitos suomalaisten.

Ja sekä korona-aikana ja laaja-ymmärrys hallitusoppositiora

ja yli sodan ajan Euroopan asioiden hoidosta

meidän varautumisesta kriisityhdistimetä.

Mutta kun mä katon eteenpäin,

me keskustan vaalisloukan on katsomaan eteenpäin,

niin tämä talouden tilanne ikääntävässä maassa on sellainen,

että me tarvitaan hallitus, joka kykenee

tasapainottomaan julkisen talouden.

Ja se ei ole mitään mukavaa hommaa.

Ei tosiaan, olisikin paljon kiven pitäällä käydä

kaikenlaisissa hienoissa podcastissa lupailemassa lisää rahaa,

mutta nyt ei ole sellainen maailman aika.

Ja tämä näkemys eroja ehkä toinen,

niin kuin semmoinen, joka on tärkeä nostaa esiin,

että ilmastonmuutos on aikamme vakavin haaste,

ja nyt et sitä on tapaa, miten siihen kestävästi vastataan,

niin että meidän muutkin kestävyydet säilyy.

Se on sosiaalisesti oikeudenmukasta.

Tässä maassa aika moni tarvitsee omaa autoa edelleen,

aika moni lämmittää puilleen.

Ja mä kannatan, että se pitää olla mahdollista jatkossakin.

Ja sitten samaaikasta meitä vaivaa luontokatoa,

ja Brysselistä tulee meillä aika moisia ukaaseja,

mitä vaikka suomalaiset metsäpolitiikkaa pitää hoitaa.

Ja Suomesta pitää lähteä kirkasyhtänäinen viesti.

Me ollaan liian pieni maa siihen,

että meidän näkemys hajoaa Euroopan Bryssellin käytävillä,

ja siksi me tarvitaan tässäkin suhteessa toisenlainen hallitus.

Aavaa nyt sitten sellasta asiaa,

jossa pyytää, että miten sitten tämä hallitus,

miten se käytännössä tapahtuu nyt sitten,

tämä hallitustyö, kun olette selkeästi

toteutuneen hallituspolitiikan tavallaan

sitä vastaan tai eri kannalla,

niin miten se on mahdollista,

että jos kärjestää niin sanoo,

että miksi keskusta on allekirjoittanut nämä kaikki jutut.

Tähän on ulkopuolelta, kun katsoo,

että tavallaan tällaisena, ehkä vähän keskelta

oikeammalla puolella oleva hunterin,

niin miettii sitä niinpäin,

että onneksi silloin, kun tämä uusi hallitus tuli,

että onneksi siellä on keskusta, että joku täysjärkinen vahdi

sitä kirstua.

Mutta sitten se kuitenkin on mennyt

aikalailla sen sieläntien,

että mikä on se todellisuus

tässä hallitustyössä politiikassa ylipäätään,

minkä kanssa pitää elää,

ja miksi näissä ei sitten välttämättä

mene niin musta valkoisesti nämä asiat,

että jos tämä oli teidän stanssi,

että keskusta on tätä kirstunvarttia,

ei velkaa taloudellista kestävyyttä

ja muuta tällaista,

niin nyt sitten kuitenkin olette istuneet hallituksessa,

joka on ehkä pahemmasta päästä,

vetänyt se on kymmenen miljardin

kestävyysvajan pystyyn tähänä, joka pitää

jollain tavalla karsin veksi.

Ensinnäkin arvostan sitä, että se kysy tätä suoraan,

koska mä uskon, että aika moni muukin

keskivaiheilla oleva suomalainen arvo,

ja aatemailmaltaan pohtii tätä,

ja mahtavaa, että voin tätä yrittää avata.

Ensinnäkin mun pitää suora selkäisesti seisoa

niiden asioiden kanssa, joita me ollaan tähän

asti päätetty.

Itse asiassa monesta asiasta Suomi on

viime vuosina selvinnyt älyttömän hyvin.

Mä katsotaan mittareilla vaikkapa koronasta

toipumista, sekä pahinta mahdollista

tilastoa kuolleiden määrästä,

tai meidän talouden toipumista.

Me selvittiin tosi hyvin.

Tai jos mä mietin, kuinka reipas ja urhean

ja toimeenliä Suomi oli, kun meidän naapurimaa

Hyäkkäsukrainaan,

tämä ennätyksellisen nopea natojäsenyys,

oli varmasti itse asiassa aika hyvä,

että juuri nämä puolueet oli hallituksessa

nyt, koska se isoin loikka natonäkemyksessä

tietysti tapahtui,

niillä puolueilla, jotka on ollut hallituspuolueita.

Se natooptio, vaikkapa mikä keskustaa

ohjelmissa oli ollut,

natomyönteisyys, mutta ei ajankohtainen

jäsenyys, niin yksimielisesti

linjan muutos muutamassa kuukaudessa.

Nämä on historiallisia liikkuja.

Niin oli kansan tahtokin, mutta...

Kyllä, ja kansahan meidät natoon,

ensisijaisesti muuten vei.

Ja puolueet ja valtiojohto seurasperassa,

ja niin päin sen pitikin mennä.

Me yritän kertoa tätä kaikkea,

ennen kuin pohjustaakseni sitä,

että hän olisi ollut pelkästään jotenkin,

että voi miten epäonnistunutta politiikkaa.

Meidän työllisyys on historiallisen korkea.

Me saatiin tehtyä sote-uudistus,

jos tämä oli jankattu 15 vuotta,

eikä olen löydetty yksituumaisuutta

tämän kaiken kanssa,

että nämä ratkaisut on ollut hyviä.

Mutta se ero tulee nyt siitä, mitä meillä on edessä.

Ja nämä kriisit myöskin

pakotti ajamaan vakautta.

Mä uskon, et ilman näitä kriisejä

ei tätä hallitustenä olisi ollut pystyssä.

Ne näkemys erot tavallaan

siinä perinteisen politiikan ytimessä

on ollut niin isoja.

Sitten katsotaan tästä eteenpäin.

Se on ollut vähän sellaisen talvisotahenkeen,

että näkemyserot on

180-asteiset

tietyistä aiheista,

mutta nyt mennään vain.

Juuri näin.

Suomalaiset on arvostaneet,

että luulen kuitenkin sellasta vakautta,

että me ei olla aiheutettu

ylimääräisiä huolia sillä,

että hän olisi tullut suuri tavallaan

kriisipoliittisesti.

Toki niitä kriisejä kyllä on ollut hallituksen sisällä.

Ja mä oon hirveän väsynyt siihen,

että aina ajattellaan, että se on ollut keskusta, joka on yksin riidellyt.

Kamaaan kaikki, me tiedämme,

että me ollaan opittu jo päiväkodista lähtien,

että riitaan tarvita aina kaksi.

Ja meillä on ollut oikeus meidän näkemykseen.

Mutta sit kun mä tuun tähän,

että miksi tämä aika on myös ollut poikkeuksellinen,

oppositio on tukenut näin, meidän ratkaisuja.

Se tässä mua on myöskin arvostaa.

Tohin on tähän, että meillä on kuvaa,

ja toinen on se, että ikään kuin tälle olisi ollut joku mielettämän toisenlainen vaihtoehto,

oppositio on tukenut kaikkia meidän isoja

velkamiljardien ratkaisuja.

Siellä on syöty vain popkorniin siellä katsomussa,

kun ne on antanut teidän taistalla sitä.

Itse asiassa kokoomus olisi ottanut enemmän velkaa korona-aikana,

niihin yritysten tukiin.

Heidän vaihtoehtopudieteissä on tietopalvelun laskelmien mukaan

mielettömiä aukkoja, siinä miten olisi ollut

paljon enemmän pakkasella, kun annettu ymmärtää.

Kaikki nämä isot ratkaisut kansalaisten energiatuista,

puolustusvoimien vahvistamisesta,

pakolaisten auttamisesta,

yritysten ja kuntien tukemisesta koronassa,

kaikkien koronarokotteiden ostamisesta, kaikesta yksituumaisuus.

Tavallaan mun mielestä me on luotu sellainen

mielikuva tuolta oppositioista tämän hallituksen ylleen,

että tälle olisi ollut joku tositoisenlainen vaihtoehto.

Ei olisi ollut suomalaista laajasti tukenut

näitä isoja velkaantumisen ratkaisuja,

koska mun mielestä se, minkä haluan alleviivata,

se mihin tämä politiikka on kiteöitynyt,

on ollut päättäjien ja valtion ydintehtävät.

En ole enää löytänyt suurempaa merkitystä

politiikalle kuin näinä kriisivuosina.

Me ollaan voitu kohdata korona-aikana.

Päättäjien ydintehtävä oli suojella

kansalaisten henkeä ja elämää ja terveyttä.

Se oli asia, joka kävi kaiken yli.

Sitten tuli sodan aika Eurooppaan.

Meidän tärkein tehtävä on ollut

turvata meidän itsenäisyys- ja itsenäisen valtiorajat.

En ole keksinyt tärkeämpää.

Silloin politiikka asettuu

yhteisten arvojen ytimen äärelle,

että mikä on kaikkein tärkeintä.

Silloin se talous on asettunut välineeksi näiden

valtion ydintehtävien hoitamiseen.

Kyllä siitä on muodostunut hirveän lasku.

Lasku on syntynyt 15 vuoden aikana.

Tämä ehkä enitänihmettelen.

Kuka ei puhu siitä, että meillä oli sinipunan

hallitus 11-15, joka teki 30 miljardia

velkaa vaalikauden aikana

ilman yhtään sotaa, ilman yhtään pandemiaa.

Kun meidän isot velkamiljardin ratkaisut on

kietoutuneet ennen kaikkea näihin ulkoisiin uhkiin.

Tulempana muistissa nämä.

Mä en siis vähettele sitä velkaa.

Todella toivon, että te ymmärrätte minua oikein.

Se velkavuori on iso ja me voidaan jatkaa näin.

Mutta onks täällä ollut todellista vaihtoehtoa

niin, että oppositiin oikeasti olisi tehnyt

perussomalaisten vaihtoehtopudetti.

99,5 prosenttisti sama kuin hallituksen.

Mä yritän tavallaan hakea sitä, että

me ollaan kaikki vastuussa tästä.

Velkaa on tuommoinen jatkuunut 15 vuotta.

Näitä isoja velkamiljardia on kaikki puolueet

ja kansalaiset laajasti nyt tukenut.

Mutta meidän ikääntymiseen kuvaa

ja meidän tuottavuuden alenema.

Nämä ovat muuten ikäävät kivijalka-ongelmat,

jotka ei ole häviämmässä mihinkään vaikka mitkä kriisit

meitä uhkaa.

Nyt ne lyödään päälle sillä tavalla, että

on tehtävä toisenlaisia valintuja.

Tässähän

korpo oli valtionvaraministeri

niin hän sai melkein

tai silloin saatiin melkein

tämä valtion talousjiriin.

Ja siipillä oli muuten pääministeri.

Ja siipillä oli muuten pääministeri.

Mutta noin

ja sellainen huomio.

Mutta sitten tämä, että kukaan hän ei siis

tässä julkisessa keskustelussa, kun tätä käydään

niin kun

oikeustopuolueet kritisoi hallitusta

talaisesta hurlom-heive-lanotosta

niin sehän ei

mun ymmärtääkseni liityy

ylipäätänsä näihin kriisejien kriisien hallintaan.

Vaan kaikki ostaa sen, että

että no koko maailma harrasti

koronatokin paketteja

ja keskuspankit määrällistä

ja elvytystä senkin edestä.

Sehän oli ihan ok,

että jos tulee sellainen isku

joka pitää vaimentaa

niin kai siihen saa laittaa fyrkkää palamaan

niin kun se fyrkkä minkään siihen laitetaan

niin on vähempi kuin se

vahinko, mikä muuten syntyisi.

Ja tavallaan

tämä on

sivusta siitä,

mutta noin

kestävyysvaija tai velka hän oli otettu jo neljä miljardia ennen

näitä ensimmäistäkään kriisiä

ja nyt korjaa, jos mä oon väärässä,

mutta mä oon ymmärtänyt, että tästä eteenpäin

meillä on

kymmenen miljardin

kestävyysvaje

valtionbudjetissa.

Ja se mikä tekee

kun sä puutosta

viidestä toista vuodesta

mä oon puhunut

omalta osalta

niin ne saa muista vuosista

käynnään sikriisin jälkeen aikana

niin BKT on polkenut paikallaan

ja se on polkenut paikallaan

sen takia, että talouden

tuottavuuden kasvu on polkenut

paikallaan

vaihtotase on samana aikana

kiihtyvään tahtiin

mennyt negatiiviseksi

nyt juuri tämän päivän viimeisten tietojen mukaan

niin tehtiin uusi

suomalainen maailman ennetys

minus 10 miljardia

ja se vaihtotasehan siis tarkoittaa just sitä,

että kun se on miinoksen, niin se tarkoittaa sitä,

että me ostetaan enemmän Suomeen

kuin mitä me viedään, eli me toisen sanoen

elitään velaksi

ja sitten tämä

julkishallintovelka

joka on ollut

yhtäjaksoisesti myöskin negatiivinen

viimeiset 14-15 vuotta

niin tällainen

talous huolestunut, talainen ihminen

joka

näkee sen niin, että me pystytään

opittaa toisistaan huolta vain ja ainoastaan

jos meidän talous

on kondiksessa, sitten me voidaan

alkaa riitelle siitä, miten ne rahat jaataan

mutta ensin ne rahat pitäisi saada

niin kun tässä on kuitenkin

ollut tällainen 14 vuoden rupeonna taustalla

niin

niin tällainen politiikasta

poliittinen noviisi olisi ehkä vähän

sitten kuitenkin toivonut, että oletaisiin tartuttu

näihin rakenteellisiin muutoksiin

ja tartuttu

niin kun sellaisia tehty, sellaisia asioita

tämänkin hallituskaadona-aikana

ei ainakaan oltaisi nostettu kestävyys

vai että esitte olisi purrettu

niin kun talaisia

kaanustinloukkuees on muita

pitkä kysymys

pitkä kysymys

olen siitä, mutta haluaisin

pohjustaa sen

tietynlaisen kollektiivisen turhautumisen

mikä ehkä koetaan

ja nyt mä voin sanoa

niin kun en edustaa

toivottavasti täällä koko hallitustavaan

itseäni ja omaa puolue, että totta kai

jos keskustaa olisi tehnyt yksin nämä ratkaisut

tää olisi ollut toisen näköistä

mutta sitten siitä tavallaan me aloitettiin

ja millasta se on olla hallituksessa

se on semmoista, että oppositiassa voi olla yksin oikeassa

ja kertoa teorehti se omaa vaihtoehdon

ja sit kun saati ideologisesti

tosi kaukana toisista olemman puolueiden kanssa

samassa hallituksessa

niin se ei ollut tekemään kompromisseja

ja se on sitä vastuun kantoa

ja se on sitä tavallaan

vallan hintaa

ja se on sitä, että vastuun

kannusta myös maksaa ihmisten mielissä

vastuun kantamiseen hintaa

kommentoin muutamaa sun huomioon ensinnäkin tästä

että suomalaisesta on huolissaan

jotenkin turhautuneita tästä talouden tilanteesta

se on hemmetin hyvä asia

oon tajunnut täällä Euroopan valtiovarainministeri

kokouksissa, joissa mä käyn kerran kuussa

Suomessa on esimerkiksi aika puikkeuksellinen

tilanne, että meillä velka

julkinen talous on näin voimakas

vaalien keskusteluaihe

ja tää on muuten toistunut usein

siinä näkyy meidän historia

meidän raskas historiaa aina varmaan

sotakorvaukseen maksamisesta 90-luvun lamaan

ja me tiedetään, että taloudellinen

itsenäisyys on osa itsenäisyyttä

ja meidän mun ala-aastemuistoja

on nää mitä jälkikäteen kerrottiin

että Suomi ei melkein saanut enää

lainaa markkinoilta ja niin edelleen

ja sit me ollaan tultu maksi, joka on

huippuluotto- luokituksen maa

ja hoitanu asiassa kunnolla

että tää on meille kunnia asia

mä oon tajunnut, että ei tää ole kaikissa maissa näin

ettei etelä Euroopassa, jossa on

velkaantuneisuus julkisessa taloudessa

niin ei se ole mikään business, mitä ihmisten mielissä

pidetään tästä kiinni

se on meidän suuri voimavara, että me ollaan

ihmisejä, jotka on huolissaan velasta

sekä kotitalouksien, että tästä yhteisästä velasta

no sit tähän asetelmaan siitä, että

mitä olisi voitu tehdä toisin

aina voidaan pohtia, että mitä olisi voitu

tehdä toisin

ja varmaan voitaisi lähteä liikkeelle

sieltä 2008 jälkeisestä ajasta

että miten 2010-luvun

alkupuoliskolla olisi pitänyt

tehdä muuta politiikkaa kuin sellaista

jossa tehtiin 50 prosenttia veronkorotuksiin

ja 50 prosenttia

leikkauksia

ja lopulta tapettiin talouskasvuja

tuottavuuden

edellytykset, silloinkin oli vaikea

löytää kompromisseja siinä hallituspohjassa

ja Suomiajan jälkeen

esimerkiksi muista pohjoismaista hurjasti

varmaan voidaan sanoa, että on

päästetty esimerkiksi tutkimus- ja

kehityspanokset liian alhaisiksi

ja nythan siinä otettiin ryhtiliike

kaikki puolueet yhdessä, että

suomalainen yhteiskunta satsaa

sekä yksityistä, että julkista rahaa

tutkimukseen ja kehitykseen merkittävästi enemmän

se 4 prosenttia bruttokansatuotteista

on aito tavoite, johon on nyt

mun johdalla valmisteltu laki

ja siinä pitää pysyä, jos yksityinen rahai pysy

mukana, niin sit siitä luovutaan

eli tavallaan niin kuin me voidaan tosi kauan

käydä vaktaa koko podikäste-lafiista, että mitä nyt

kaikkea on mennyt mieleen

ja mun olisi hirveän helppo sanoa, että

tämän kohdan muultaisi yksihoidettu toisin

väliriihi 21 me tapeltiin siitä, että

ansioisin on aina työttömyysturva pitäisi muuttaa

ja mä oon kuitenkin tyytymäinen, että

eläkeputki tuli poistettua

se oli iso rakenteellinen muutos

tai siitä tulee iso muutos, että työllisyyspalvelut

tuleekin kuntien vastuulle

se voi olla isompi muutos, kun me vielä

ymmärretäänkään osaksi sitä lähiyhteisöä

jos ne palvelut saadaan toimimaan

ollaan me tehty rakenteellisia uudistuksia

sote oli hirmu isonno, siitäkin sitten sanotte

varmaan, että no tosi kallisia liikaa

hyvinvointialoiteen muuta

kuka ei tiedä vielä, miten se on ostu

aino kritiikki siitä, iso kritiikki on oikeastaan se, että

siellä ei kannusti tehdä asioita tehokkaasti

koska valtion seinästä saa rahaa

että se on se

tämä on yksi mun lempiaisraks, mä heti jatkaa tästä

tottakaan, sen takia sä oot tästä

tämä on yksi mun lempiaiheitä

niin siksi, että se

budjettimomentti meidän yhteisit veromakseen

rohoista on yli 20 miljardia

mitä me käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin

ja sit kun sä puhuit tästä alijamasta

niin me voidaan ajatella, että siitä noin

et siis tehdään velalla, jos miettän sen

voi olla joku muunkein 10 miljardia siitä budjettista

niin me ollaan tosi rajuusti elämöyli

varojemme, niin

se on tosi kritiikinen tämä alku

nämä ensimmäiset vuodet, että millaseksi se

valtion ja hyvinvointialueen suhde muodostuu

kun tähän asti ne sosiaali- ja terveyspalveluita

voinut toteuttaa niin, että kuntapäättö on

sit vaan kun sairaanhoitopiiristä on tullut

vähän kalliimpi lasku, niin no nostetaan

tätä kuntaveroa nyt sitten, että tällä

mä kuitataan nämä lasku, niin nyt kun sitä

mahdollisuutta ei oo, niin totta kai

siinä rahasummassa kulkee mukana

väestämätöön tarve

lisätä tuottavuutta, miettiä

asioita ja niiden tekemistä paremmin

mutta siitä mä oon samaa mieltä

mä olisin itse valmis rakentaa sinne

erittäin paljon enemmän kannusteita

digitaalisten palveluiden ja

terveysteeknologian käyttöön ottoon, koska

tällä hetkellä mikään ei kannustaa siihen

me ollaan luotu kyllä mitotuksiin

että kuinka monta hoitajaa

ja se on ollut aika vaikeaa

ihmisarvoon liittyvä keskustelu siitä,

että millaista hoivaa väkikäihmiset saa

ja siinä ollaan yhteiskunnan ytimissä

mutta me tarvitaan myös toisenlaisia

kannusteita, ja sitten mä haluan sanoa

vielä siitä, kun nostit esiin

tän 10 miljardin alijäämän

et miksi se on nyt juuri näin

iso luku

ja se on tietysti koronavuosina ollut vielä

isompi, niin kuin sanottu, mä haluan positi

on tukea myöteen, mutta sitä

10 miljardin alijäämää tuleville

vuosille ja vähän ylikin, ja se elittää

kaikkea eniten kaksi seikkaa, toinen on

korkojen nousu, siis valtio velan

korko, olemassa olevasta

15 vuoden velasta, noin 4 miljardia

ja sitten toinen, mikä sitä selittää on

inflaatio, siis valtio on

indeksisidon naiset menot

kaikki se, jos me olemme sitoutuneita

kustannusten nousuun, ja

inflaatio Suomessa on yli 8

tälläkin hetkellä, ja ne jää sinne

pohjin, eli tämä ennätyksellisen

nopeasti ylöslaukannu inflaatio

on nyt vaikuttama siihen, että

alijäämä ennustet tuleville vuosille

on näin, niin kuin näin

karme on iso, se ei ole pelkkää sitä, mutta

se on iso osa, no siitä itse

no hyvä, mä tarkinaan vielä tämän

paljonko jää ikään kuin tämän hallituksen

perintöä, että paljonko niin kuin voidaan

sanoa, että ohi kriisien on sellaisia

päätösperaisia, politiikan ratkaisuja

jotka kasvattanut alijäämä, eli on

ikään kuin niin kuin velalla

toteutettavaa, se osuus on kaksi

miljardia, ja mitä se pitää sisällään

esimerkiksi pienimpien eläkkeiden

korotuksen, tämän hoitea, mitotuksen

ja vaikka ammatillisen koulutuksen

rahoituksen. Eli vuosittain kaksi miljardia.

Joo, pitäis tuota

ennen kuin hypätää ihan täysin tähän.

Eli muu on tätä olosuhdetta, se ei

ole siis mikään tekosyy, se ei pitää silti

puuttua, mutta mun mielestä on reilua

myös sanoa, että mikä osuus on selkeästi

sellaisia asioita, joista voidaan sanoa, että

ne on ollut niin kuin tämän hallituksen

arvopohjaisia ratkaisuja lisätä rahaa,

ja valtaosaan näistä oppositioa kannattiin.

Ja tähän hän

kai raapodilaiset

tietää, että pari vuotta sitten

oltiin kovasti sitä mieltä, että

Suomen olisi kannattanut ottaa se

100 miljardin laina

ja noin niin sadaks vuodeksi

ja näin, mutta se on

niin ymmärrettävää, että täältä huudeltuna

niin ei,

meillä ei ollut tätä suhdetta vielä silloin,

että olisi pääsipuhella pakkella.

Ja sitä voisi pääsipuhella pakkella.

Ei oo, koska se sanottiin jo silloin

2-3 vuotta sitten. Te olitte oikeassa

ja valtionkonttaria me oltiin väärässä

näissä lainaratkaisuissa, mutta joka tapauksissa

korkomenoton isot

oli te oikeassa varmasti.

Sieltä se tuli. Sieltä se on valtionvarmeen ministeriöltä.

Yes.

Mitäs vielä jos kurkistaa yhden kerran tänne

menneisyyttä ja sen jälkeen siirrytään

eteenpäin katsomaan, että miten tää homman

hoidetaan, niin

elelisenä hallituksen pääministeri

Sipilä, niin mitä

historiakirja nyt kertoo hänestä, että onko hän

väärin ymmärretty nero?

Hän on kuitenkin teki asioon, että hän

pitäisi reivata tätä suomineittoja

taloutta oikeiseen suuntaan. Ehkä aika loppu

jollain tavalla kesken, mutta

mutta miten

historiakirja nyt arvostaa hänen

suorituksensa?

Kiitos, kun kysyt tätä.

Mulla oli mahdollisuus olla tekemässä sitä

keskusta vaaliohjelmaa, silloin 2015

puolen johdossa,

ja olla omalta osalta

tukemassa sitä juha vaativaa

työtä. Se ei ollut erityisen

palkitsevaa

tapa, jolla häntäjulkisuuskohtelin

oli tosi raju.

Ja se muistuttaa meitä

kaikkia siitä, että tässä on paljon helpompi

puhua julkisen talouden tasapainottamisesta,

kun sit oikeasti niitä päätöksiä tehdä.

Kaikkein rajuimmat

minusta kritiikit liittyvät ennen kaikkia

siihen rakenteellisiin

uudistuksiin vaikka työmarkkinoilla

ja kilpailukyvän palauttamiseen.

Juha Sipilä jättää eduskunnan

ja jättää ison aukon.

Toinen

minusta suuri tekijää suomalaisuusyhteiskunnan

on ollut matti vanhainen,

meidän kaksentistä pääministeriä jättää nyt

politiikan päivätyön

ja heidän

tukeensaan mulle on ollut valtavan

tärkeä asia.

Juha Sipilän

hallituksen ja hänen

päämäärätietoiset ratkaisut oli

pelastamassa Suomen talouden,

kun me kohdettiin korona.

Jos olisi kohdettu se

väistämätön velkaantuminen

taloudin jamassa, mitä se oli

15 vuonna, kun me se käsimme saatiin

niin Suomi ei olisi pystynyt

tekemään niin rajuja

velkaantumisen ratkaisuja.

Minä en tiedä millä todella ensimmäinen

luottoluokitus olisi.

Se oli välttämätön ratkaisuja

ja kuitenkin se kaikkein

vähiten huomiota kiinnitetty

osuus tässä Sipilän hallituskaudessa

ja lyhdistettynään sitten

hallituskauden ratkaisuihin on se,

että kun yritysten verotusta ei ole kiristetty

ja on luotu ennustettava toiminta ympäristö,

niin me ollaan saatu

työllisyys historiallisen korkealle.

Kun Sipilän hallitus aloitti, niin se oli

jotenkin 67-68 prosentin paikkeilla

se työllisyys asti.

Ja nyt se on siellä 75.

Se pitää vieläkin nousta.

Meillä on hirmoinen työvoimapula tässä maassa,

mutta kyllä se johdonmukainen

politiikka työllisyyden vahvistamisesta

on ollut meidän taloudelle kaikkein

parasta politiikkaa.

Kaatuko Sipilä siihen, että hän ei hallinut

edesuiskuvan ehkä samalla tavalla, mitä

Marin tällä hetkellä, että

Juhala ei ollut IG-hallussa

ja filterit kohdillaan.

Ei ollut mitään kuvattavaa.

Mä oon ollut molempien pääministeriä

ennen kanssa aika

tiiviisti kanssa käymisessä

tietenkin toisen kanssa samassa puolueessa

ja Marinin kanssa en

no, onhan näkökul yö ja päivä.

Ja jos me jätän tämän vaan tähän.

Mulla on lyhyt kysymys,

tai siis huomio tähän vielä

ja se liittyy siis lähinnä tähän, että

puhuit siitä, että

Sipilän hallitus

mahdollisesti sen, että me pystyttiin

nyt sitten ottaa tämän iskuvastaan

ja velkarahalla

niin kuin kaikki muutkin.

Ja ehkä se tällainen huomio

tästä Suomen tilanteesta, niin mun mielestä

tässä puhutaan liikaa tästä velkantumisasteesta,

joka suunnilleen

Bautterallaan sen 70 prosenttia

VK-teihin nähden.

Sehän ei ole se ongelma, kun sehän ei ole

melko aika mikään, siis

noin jos alkaa vertailemaan

muihin maihin nähden, vaan se ongelma on se,

että meillä on se taas

se 14-15 vuotta

paikallaan polkanut BKT

se 14-15 vuotta

tuottavuoden kasvun

tyrehtymistä ja se 14-15 vuotta

vaihtotaan se negatiiviseksi

menemistä ja velaksi eläminen.

Eli se on tavallaan se, että sulla on

näenytetty

ihmiskeho, jonka pitäisi ottaa

90 kilo on taistelu

varostus ja lähteä juokseen Rovaniemmälle

ja se ei siltä oikein

onnistu yhtä hyvin, kun

suomalaisten erikoisjoukkojen

supersotilaalta

ja tässä on se ongelma

mun mielestä se

julkinen keskustelu on ihan metsässä,

koska se

velkaisuusaste ei sinänsä ole

se asia, vaan se asia on se, että

se velkaisuusaste, mikä meillä on

on meidän taloudelle ongelma, koska se

täytyy. Kyllä. Ja mä vielä täydännään

tota sun niinku hyvää analyysiä

sillä, että

kyllä me ollaan niinku jäätyt talouskasvu

potentiaalissa jälkeen, tuottavuudessa

jälkeen, meidän työllisyysaste

on lahannut perässä, että velka ei ole

ainut mittari silleen, miten talous voi,

vaan se on myöskin ennen kaikkea se suhde

ruttakansantuotteeseen ja silloin on välijä

myös sillä, että paljon se

pk t on ja kävitä

läpi näit vaihtotaseita ja muita joissa

meillä on niinku kerta kaikkista tekemistä

totta kai muuten se on sanottava, että sitä

mä oon monta kertaa miettinyt, luo en kiitos,

me ei oltu tän enempää sidoksissa Venäjän kauppaa

että sithän me vasta vaikeuksissa oltaisiin

että se on ollut kuitenkin

niinku asia, jossa me ollaan autut paljon

viisampia, me ei rakennettu riippuvuuksiin

Venäjästä, ei energiassa, eikä

kaupassa, että se on mun mielestä

niinku asia, joka kuitenkin kannattaa

panna merkille

ja tää

niinku syntynyt alijäämä

tuottavuuskehitys

kun mä sanoin, että sitä kuvaa pitää analyysi

vielä täydentää, niin sit tulen tähän väestön

ikääntymiseen

et sit, niinku tämä kaikki olisi huomattavasti

helpompaa, jos meillä olisi täällä semmonen

niinku kansakunta, jonka kuva olisi

niinku huolto suhteeltaan

mutta tähän on samaa kaikkiaan

tää on kaikki sitä samaa, mutta kyllähän

me kohdetaan tämä ikääntyminen Euroopan maista

nyt kaikkein niinku

eniten kärki joukoissa

ja sit se yhdistyy vielä

tähän alhaseen syntyvyyteen, joka on

150 vuotea, jos me jonkun asian on

niinku toivonut, että mä oon voinut

tossa valtionvarainministeriössä

niinku tuoda siihen

tekemiseen, sen lisäksi mä keskustalaisina

edustaan sitä alueellisen

kasvupolitiikan merkitystä

niinku toinen on tää väestöpolitiikaa

ja talouspolitiikan suhde

se on aivan niinku kohtalonomainen

et sillä on tosi paljon merkitystä, että mikä on

kansakunnan niinku väestön rakenne

koska sillä, ainoastaan sillä saana

työvoimaa

niin kun olitte tässä tuottaa rintenhallituksessa

kun linnekkäynnistä nää synnytystalkoot sitten

niin pitikä siellä vähän pyhki

pyhki hiikeot saattaa, että mitä tää markkinoidaan

kansalle vai totta kai?

Eikö se pitii synnyttää vähän jäi äityslomalle

heti kun se hallitus alkaa?

Tiiäks se on tää menee aina näin

et se on vähän semmonen niinku hassun hauskaa

ihe puhua tästä, että onks täällä nyt jotkut

neljäs lapsi isämaalle talkoot käynnissä

vai miten se aikanaan hänen puheenvuoroissaan meni

siinä oli kuitenkin tavallaan

niinku oikea jutun juuri

että tästä asiasta mitä Suomessa pystyy

puhumaan myös osana talo- ja keskustelua

Saadaan palstoille se porukka

sitten puolestaan vastaan, mutta sit

keskustellaan sen tältä

Niin, tai siis että se on tosi asia, että

kuvaa meidän kansasta tulee muuttumaan

dramaattisesti

kun meidän ikäluokat pienenä enäin paljon

et jos meillä syntyy reilun 40 000

lasta vuodessa, se on tosi toisen

lainen yhteiskunta, kun se ei osa syntyy

100 000 lasta vuodessa toisen maailmansodan jälkeen

ja mä oon pohtiinut paljon

sitä ja sallikaa tämmöinen

ajatusketju, koska musta on aivan taloudenkin ytimässä

että silloin kun nämä suuret

ikäluokat syntyy Suomeen, jotka on

nyt sitä, niin kun toistaiseksi vielä

moni hyväkuntoista aktiivista eläkelaisia

joukkoa, mutta joka rupee jo miettiä

että miten sinä on mun hoivapalvelut

ja niin poispäin

silloin kun nämä oli pieniä, niin Suomi oli todella

luova

täällä oli semmoinen toivorikasia

ja toimeelijas tunnelma, maksettiin

niitä sotakorvauksia, joka perheessä oli joku joka

kohdannut sodan kauhut

mutta sitten luotiin maksuton kouluruakailu

äitiyspakkaus, lapsilisä

nevolajärjestelmä,

jonka ne rokkuus olisi se,

että vain nevolassa käymässä

käymällä sai sen äitiyspakkauksen

ne oli niille lapsi-riikkaan

yhteiskunnan ideoita

että millä täällä hoidetaan köyhyyttä

ja saadaan terveitä ja

reippaita kansalaisia meille

niin nyt tämä sama porukka on

siellä elämänkaaren

toisessa päässä

me tarvitsemme vastaavaa ja meillä on kaikki digitalisaation

ja teknologiahyödytkin käytössä

että miten me voitaisiin vastata

tähän kuvaan

sosiaalipolitiikaa ja talouspolitiikan

yhteisillä hyvillä ideoilla

ja miksi nostamme tän esiin

niin siksi, että jos meillä on

tällainen väestökehitys

niin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa

kun tarvitaan väkeä ulkomailta

että mennä työmarkkinat

yritykset, tuottavuus

talouskehitys

ei ne ole mitään katetta ilman, että täällä on

väkeä, joka tekee työtä

siksi tarvitaan eläkelaisia, jotka haluavat

jatkaa työs pidempaan

siksi tarvitaan mun mielestä myös hyvää perhepolitiikkaa

tiedän, että ehkä teinkin kuntiliöstä

ei ole ollut eri mieltä mun kanssa

lapsilisän äkemyksestä, mutta mä pohjaan

että tää maa tarvitsee lapsia

miten tota tää digitalisaationi

tuntuu ainakin, että playstationiin pelamalla

niitä lapsi ei synny

että se on jo nyt nähty, mutta mitä tämmöisiä

siitä on työkaluupakissa, pitääkö

netti-yhteydet sammuttaa ilta

yhdeksältä, että saadaan sitten

vanhemmille

yhteista aikaa sinne tota väljyjen väliin

vai millä me ratkaistaan tää juttu

no muistii se ei ole asia, joka voisi

kirjoittaa mihinkään lakipykäliin

ja japaanissa on kai ollut valtiollisia tindereita

mä en osoi sehdottelemassa tällaista

mut kyllä me tiedetään, että esimerkiksi

että on hirveän helppo puhua

vaikka tästä lapsiluvusta Suomessa sitä kautta

että aletaan heti keskustelä

että mikä on vaikka naisten työmarkkina

asemaan ja perheen ja työyhteen sovittaminen

mut me tiedetään nyt jo aika paljon siitä

esimerkiksi miesten koulutusasteella

on paljon tekemistä sen kanssa

että mikä on todennäköisyys perheellistö

että jos puto on kelkaista koulutukseen

ja työelämän

ja ikään kuin yhteiskunnan osallisuuden

suhteen ja aika varhaisessa vaiheessa

niin on aika pieni todennäköisyys, että on

siinä joukossa, joka perustaa perheen

että miesten koulutustaso keskustelu

on ytimessä silloin, kun me pohditaan

myös meidän perhepolitiikkaa ja syntyvyyttä

vaikka se kuulostaa kaukaa haetulta

niin näillä on tilastollinen.

Miten sitten esimerkiksi

sanotaan nyt kakskympi

että vaikka paris kunnat löytäneet jo toisessa

niin tehdään päätöksiä

että okei, lähdetäänkö täysillä nyt opiskelemaan

vai onks nyt sieltä

perustataanko nyt oikeasti perhe tässä

niin sitä perheen perustamisesta ei hirveästi palkita

pitäiskö sieltä tulla jotain kannustimia

että sä saisit vaikka opiskelu paikaa

että sinun ei tarvitse hiki-hatussa sen eteenpainaa

tai joku alennus johonkin veroprosenttiin

tai jotain muuta konkreettisesti hyötyy siitä

että sä pyöräytät kakskympi senä lapsen

etkä jätä niitä haaveita sit sille

kokonaan sinne panderan lippasen

ja huomata et sä et ikinä avaannusta boksia

No, mä oon kyllä aika avoin kaikenlaisille

ehdotuksille, mikä...

mä en usko, että rahaa on ainut konsulttiin

mutta mä oon ollut esim. saajamassa sitä, että opintotuessa

on huolteakorotus

jos on opiskeleva perheellinen

niin meillä oli sellainen systeemi, jossa käytännössä

on ollut opiskelija-ajautui taloudellisesti

heikompaan asemaan aikanaan, jossa ei ollut mitään järkeä

että tällaisilla tietysti pienillä kannusteilla

mutta kyllä siinä on varmaan kysymys enemmän

meidän kaikkia arvoja asennemaailmasta, jossa

elämän pitää olla jotenkin aika valmis

jotta sä uskallaan ajatella, että tänne tulisi

joku ihminen mun elämään, joka on

josta mun pitää huolettiä

Mutta sehän on totta, ja ei vain sehän, vaan

kyllä mä uskon, että

nykyinen sotatilanne

olinaan totta, tai ei

niin kyllä mä luulen, että moni vanhempi

mietti, että kannattaako tähän maailmaan

just nyt tuoda lapsia, että jos tästä lioutuu

lähteä pakaan, kun täällä alkaa

raketit lentelee päänpäältä, niin

onks tää nyt sitten paikka ja hetki

joita lapsia tehdään?

Joo, mä luulen, että ei ole edes tarvittu pelkästään

sodan aikaa viimeisen vuoden aikana

vaan tää ilmastonmuutospuhe

ja sen tekemä kavahdean sitä, että jos ilmastonmuutoksen

kytketään, että kannattaako sitten

onko se ilmastolle pahateko

perheellistyä, mun mielestä

mun mielestä me ei mitäs nuorille ihmisille

viestittää, että ilmastonmuutoksia

riittyvät asiat, niin että me voidaan

ratkoa niitä, itsensä talouskasvu

ja ilmastonmuutos,

niin nämä asiat voi kohdata,

kun me tehdään viisaita valintoja

vaikka meidän teollisuudessa.

Tuottavuuden kasvu on vihreitä

talouskasvua, ja se on se,

tuottavuuden kasvu on kaiken talouskasvu,

ydintä.

Ja Suomen koko talouskasvu, niin kun

parhaa tevät on täällä hetkenä

puhtaassa energiassa, joilla ilmastollisesti

tästä vähän on. Tämä meni nyt vähän sivupolulle.

Yritän sanoa sitä, että täällä

Suomen väestönkuvalla, jossa on ennätyksellisen

vähän lapsia ja suuret ikäluokat

ikääntymässä ja työvoimapula,

niin tämä on aivan talouspolitiikka

ydin kysymyksiä, onnistutaanko

tämä yhtälö ratkomaan muolta

tulevalla työvoimalla, Suomessa

olevien maahanmuuttajien korkeammalla

työllisyysasteella, hyvä kuntoisuudella,

niin kun eläkeikäisyydessä,

että vanhennetaan yhä paremmassa

kunnossa, kun eletään pidempään

kuin koskaan ennen, ja onko

niillä parikymppisillä jonkinlainen

sellainen maailmankuva, että

tuli mikä tahansa rutta tai koleera

tai mikä maailmantila hyvänsä, ja vaikka

ei ole vielä omistossa suuntoa, ja tutkin

toki on vähän kesken, niin mä uskallan

toivoa, että mä voisin perheellistyä.

Miksi mä pidän tätä asiaa talouspolitiikka

ydin kysymyksenä, siksi että

meillä yhteiskunnassa toteutunut

ja toivottu lapsilukueet täällä hetkellä kohtaa.

Jos haluat tehdä hyvää politiikkaa,

niin tämä kappi pitää kuraumpa.

Joo, ja kaikki varmaan lähtee siitä,

että me saadaan tehdä Suomesta

ulkomaisten suorien investointien

ykkösmaa maailmassa, jolloin

ja annetaan niille yrityksille

rekrytointipassi, että

jos suomalaisilla yrityksillä ei ole

tarpeeksi rajuakasvu,

tarvetta investointeihin,

investoinella hansin tuottavuus

kasvaa, niin sitten

haalitaan maailmalta

niin kaikki sata yritystä, joilla on

pääpunasena, tulipunasena

kasvutarpeita

ja tuodaan

sanotaan, että tulkaa tänne

ja sitä kautta, sitten jos

annetaan vaikka se rekrytointipassi,

että tämä rekrytoi ihan mistä tahansa

päämaailmaa, kun hän se rekrytoit

ja näin ja sitten nämä sääntösuomi-asiat

pois, niin sitten hän se lähtee

rullaamaan ja sitten

tulevaisuuden uskoparaneen ja kaikki

alkaa mene niin sanotusti

sitä spiraalia ylöspäin.

Nyt se tuntuu, että me ollaan tällaisessa syöksykerteessä.

Siihen liittyy tämä harmaantuvan

kansankuvaa myös, että onko sillä semmonen

näkemystä, mitä täällä tulevaisuudesta

tapahtuu, että on sinne toiveikas

ote, näistä

rekryistä ja työvoimasta

sehän on siis kasvun tulppa

tällä hetkellä, keskustan puheenjohtajana

käyn todella kaikkialla tässä maassa

ja se on meidän aattelista ydintä

sanoin, että se koko Suomen

kasvunäkymät, ensinnäkin se kasvu

tapahtuu tuolmaa kuntien Suomessa

ja mihin ikinä menee, niin se viesti on aina

sama työvoimapulla. Olisesti

julkisen sektorin tyyppi, joka et siin

sote-keskukseen osaa

tai oli se teollisuusfirma

niin se etsiä osaa ja kaikki

siltä väliltä. Ja mä oonkin ehdottanut

elinkeinoelämän kanssa käytöjen

keskustelujen jälkeen sitä, että

tämä migri, tämä homo pitää myllyttää

ihan uusiksi. Mä en siis, ja mä nyt

korostan, että mä en moiti yhtään migrin

työntekijää tai sitä

toimintakulttuuri ja sellaisenaan

ei virasto, jonka ytimessä on

maahan tuloa esteiden tutkiminen,

voisin samalla olla virasto,

jonka ydin osaamista on se,

että miten Suomi on houkutteleva

maa, niin kun tulla rekrytoiduksi,

tulla tänne töihin, rakentaa

elämäänsä täällä, tulla opiskelemaan

ja jäädä Suomeen,

hoitaa niin, että sun koko

niin kun elämänpiirin rakentuu

pysyvästi tähän maahan,

mun mielestä tarvitaan uusi virasto.

Mutta meillä oli tota,

tämä migrin pääjohtaja ylipuppi

ylipuppi pääjohtaja

ja hahtella täällä jotain.

Joka muuta laittaa must itseänsä likoon sen homman puolesta,

mutta tosi mielellä mä arvostan hänitä korkealle.

Se, mitä hän kertoi, on olemassa

joku sellainen projektiin

jäämä, joka

oli se ollut täällä digitaalinen

polku, että periaatteessa ulkomalta

ahmietit Suomeen, niin sä pistäit hakemukset

vetämään ja sitten se ei oo vaan,

että sä saat niinku maahan tuloa,

vaan sä saat olla täällä töissä tai opiskella,

että saat sun

pankitun, niin elämän käyntiin

niin sanotusti, mutta ilmeisesti

tää digitaalipolku

on sellainen, että se koskettaa

monta eri ministeriöä ja

sen myötä sitten mikään ei etenä, koska

kaikkien vastu on ikään vasta.

Joo, se oli ulkoministeriö ja sitten aluehallintovirastot,

oli tarveharkinnalla

pistää kapulotrattasi, että he oli

siellä sitten, että meidän pitäisi juostuttaa

kasaa, mutta tässä on niinku monta juttu, mitä pitäisi.

Jostain ja koska kaikkia hallinnonaloja

ohjataan eri näkökulmasta sitä viranomaista

ja siksi mä tarkotan, että ne on asetettu

kohtuuttoman tilanteeteen.

Ja ehkä ennen kaikkea siksi, että meillä on nyt

saman aikaan ikään kuin turvapaikohakijoita

työpyräisen maahan muuten tarve.

Sitten meillä on 50 000 ukrainolaista, jotka on

tavallaan vielä tapaus erikseen

sotakäyvästä maasta läheltä tulleita,

ihmisiä, jotka on todella motivoituneita,

monella on joku kontaktisuomeen jo aiemmin,

meillä on ollut paljon esimerkiksi ukrainolaista

kausityävoimaa, meidän maaseudulleen

niin edelleen,

että ensimmäinen mittari, millä meidän pitää

haastaa itseämme, on nyt se,

että pystytäänkö me työllistää nää

aikuisväistä ukrainolaisia.

Ja voidaan sitruvaita miettiä, että tulisiko tänne

intiastakin porukkaa ja mikä on meidän

kansainväliseen rykrytoinnin taso, mutta täällä

nämä ihmiset nyt on, ja tässäkään me

ei ole vielä pystytty laisinkaan

semmoiselle tasolle, mikä olisi oikea ja reittävää.

Just näin. Miten olemme

menneet tässä keskustelussa vähän

toisin päin, mutta

miten jos nyt palattaisiin

vähän, kuten me kuitenkin

vaaleihin, ja keskustan

puolueisen tältä osin, ja

tavallaan tähän, miten tästä eteenpäin,

koska me ollaan tarjottu kaikille

enemmän tai vähemmän tämä mahdollisuus

vähän maalata sitä kuvaa,

niin reiluiden nimissä, niin

tota, miten

keskustan nyt tässä

tästä eteenpäin, lähettekö te hallitokseen,

vai onko se ihan täysnouno,

ja millään eväillä ja

siinä tapauksessa, ja mitkä on teidän

kolme

bulletteja, jolla Suomen ostetaan suosta.

Joo.

Voidaanko me lähteä hallitokseen, riippuu täysin

siitä, että saraks nousu Suomalaisilta

luottamusta, meidän kalupit on ollut tosi

huonoja, me ollaan menetetty paljon luottamusta

kahdeksan vastuun vuoden aikana,

ja se riippuu siitä, että

äänestääkö Suomalaiset tällaista keskivoimaa,

vai

haluaakö Suomalaiset sinipunaan

hallitokseen sieltä 11-15 muistikuvilta,

siihen otetaan vaaleissa

kantaa. Mitäs jos tulee blokit?

Vasemmistoon oikeasta toittaisiin keskellä,

mitään ei saa tehty ilman teitä, teillä on

pelin paikka. Te kerrotteet,

että meillä on näin monta tuotta kansaedustajia,

joka ne haluaa olla ministeriä, että järjestäkää

tämäni mulla mukana. No, mä en suhtaudu

valtaan noin, mä ymmärrän, että se oli vähän

pilkäsilmakulma, se on esitetty, mutta mä vastaan

silleen vakavalla mielellä. Mä haluan, että

keskusta on jatkossakin iso

Suomessa suuntaan näyttävä

puolue, ei niin kuin pieni

edunvalvonta puolue, vaan puolue

on niin kuin iso, sinä sanoit sen,

että meillä on iso- ja yhteiskunnallisiin näkemyksiä.

Mutta tietenkin mä oon ehdolla vaaleissa

itse, varsinais-suomessa

ja kaikki mun kansaedustaja ehdokkaat

eri puolalla Suomea keskustasta, siksi

että me saataisiin vaikutusvaltaa näille

näkemyksille ja nyt sitten nää

näkemykset. No mun mielestä ensimmäinen asia,

mitä mä ehkä vähän yritin tässä avata, on se,

että mä pitäis opetua ikääntyväksi

maaksi. Se tarkoittaa uusia asioita

meidän sote-palveluissa, mutta se

tarkoittaa isoa murrosta meidän

julkisessa taloudessa. Ja silloin se

meinaa sitä, että me ollaan sitoudut

tosiaan valtionvarainministeriön

raadollisen tilannekuvaan, kahden

vaalikauden sopeutustarpeeseen, joka

edellyttää menoleikkauksia, se

edellyttää tuottavuuden parantamista,

talouskasvun saamista kohdalleen

ja rakenteellisiin uudistuksiin muun muassa

työmarkkinaan. Onko se tämä leikkaus

tämä 6 miljardia, 3 miljardia, onko se

suuri piteen hehtariluokalla mihin?

Se on hehtariluokalla, me ollaan ehkä

jaettu sen jotakin niin, että semmosin

4,5 olisi niin kuin tämän ensimmäisen vaalikauden

aikana toteutettava summa.

Mä olin tänään samassa panelissa.

Mitä se tarkoittaa siis 4,5,5

joo, juuri on. Ja sitten 9

yhteensä kahden vaalikauden ajan. Tänään mä olin muuten panelissa,

jos Elina Valtonen sanoi, että ei koko muskaan

sittenkä pidä sitä kuutta kynnyskysymyksen.

Mä oon ihan pudannut ja kärryiltä.

Ehkä oleellisempaa, kun näitä heitellä miljardia on oikeasti

pohtiin niitä konkreettisia asioita, joilla

se voi toteutua.

Ja sitten toinen, on niin kuin meidän

tosi tärkeä näkemys on se, että koko Suomesta huolehtiminen

on nyt myös turvallisuuspolitiikkaa.

Sillä on tosi iso viesti myös Suomen rajoja ulkopuolella,

että pidetäänkö koko maasta huolta.

Ja me nähdään, että kysymys ei ole semmoisesta aluepolitiikasta,

jossa siellä alueilla ollaan välttämättä

kauheasti jotain vailla.

Mä oon kysymys on siitä, että

tunnistitaanko me talouskasvuidellytykset,

jotka tuolla maakuntien Suomessa,

tämän puhtaan energiaan suurvallaan ympärillä on syttymässä.

Likasi energiaosalta mä näen just tämmöisen uutiset Suomiassa,

on maailman kahdeksanneksi kalleen bensa.

Luokko tämä edellytyksiä täällä maakuntien Suomessa,

että jokaiselle vaan nyt sellainen kallisähköauto alle,

ja sillä kohti auringon lasku vai oikeasti pitäisikö täällä

olla maailman halvin bensa täällä Suomessa,

jotta tämä talouskasvu oikeasti voisi lähteä käyntiin.

Saksen ja Ruotsiahan päätyi energiakriisin alettua

alentamaan bensa-veroa.

Mitä siitä seuras?

Minä olen käsitykseni mukaan molemmissa maissa

bensan hinta kuluttajille lopulta nousi,

ja silti valtion kanssa köyhtyi.

Bensan hintaan määrittelee ennen kaikkea

öljyn maailman markkinahinta,

ja siellä näkyy venä- ja hyökkäossota.

Mutta on näin. Mä edustaan sitä Suomea,

jossa ymmärretään, että täällä tarvitaan

yksityisautoilua, kun et ihmiset liikkuu paikasta toiseen.

Mä oon käsittämään dieselin käyttövoimovero.

Meistä on epä-oikeuden mukainen,

kun katsotaan, mitä diesel nyt maksaa.

Nyt kaikki ostamme vanhoja diesel-autoja.

Sitten me ollaan valmiita siihen,

että liikenteessä pitäisi tehdä

kokonaisvero-uudistus.

Meille ehkä riitä nyt aikakaudesta

yksityiskohti ja myötä läpi,

mutta se on sen perusteet.

Koska liikenteen autokanta muuttuu hitaasti,

mutta varmasti, ja etsas nopeammin,

mitä kukaan olisi ehkä osannut kuvitella.

Me edustetaan näkemystä,

että ei olisi erikseen

mensa- ja diesel-vero-aseltankilla.

Meillä olisi

kilometreihin perustuva verotusliikenteessä.

Sitten vielä niin,

että ne kilometrit olisi eri hintaisia

riippuen siitä, että kuinka paljon

tiesto on sellaista, jolle A

olisi liikkumisen aidosti joukkoliikenne

vaihtoehtana, ja B,

kuinka paljon valtio esim. satsaa

niihin teihin, eli kuinka paljon

siihen saa vastinetta.

Eli jos asoitti

inarijärven pohjoisraenalla,

niin se on halven paakun,

jos aso on välttämättöntä.

Kyllä, koska aso on välttämättöntä.

Ja minusta se on oikeudenmukaista.

Perustuisi kilometri pohjoisuuteen,

ja tämä on Suomessa selvitetty pitkään.

Teknologia, paikanusjärjestelmät ja muut

tietoturvallisesti alkaa olevan valmiita

tähän, että tämä järjestyy.

Koska muutoin, niin kuin tämä liikenteen murros

päädytään hyvin epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin,

ja siksi tämä iso uudistus tarvitaan.

Me ollaan vielä vähän asiat,

että se on hyvin iso juttu,

että sopeutuminen ikääntymäksi maksi,

ja sitoutuminen tähän valtionvaraiministereen

talouskuvaan,

ja sen johdonmukainen hoitaminen.

Sen ymmärtäminen, että aluepolitiikka on

turvallisuuspolitiikkaa,

sen lisäksi tuolehditaan

maanvuolustuksesta,

niin meille on tärkeää,

että Suomi on myös huoltovarmuuden

ja omavaraisuuden suhteenkondiksessa.

Me ollaan aina pidetty siitä huolta,

meillä on kotimainen energi ja kotimainen ruoka,

ja mä luulen, että aika moni tätäkin

kuuntelevaa miettii tätä uudesta kulmasta

viimeisen vuoden aikana,

kun meitä on pakotettu miettimään

entäs jospohdintaan siitä.

Me päädyttiin natoon,

mutta me tarvitaan myös muita ratkaisuja,

jotka varmistavat, että Suomi pärjää

kaikki solosuhteessa.

Nyt päästiin tähän kysymykseen,

mikä oli ainakin mulla rosterissa,

ja se oli tämä ruuantua tai ihan ahdinko.

Meillä on Suomessa,

niin kuin kaikkellä muuallekin maailmassa

tai kolme ruokaketjoja,

jotka kaikista päätellen puristavat

ostojohinnat, heidän maksamansa

hinnat, ruokatuottajille

maanrakoon. Ihan siitä

voi päätellä, että he tekevät

tolkuntuntatulosta,

ja ruuantuottajat ovat

ihan tulipunaisessa

huutavassa kriisissä, on nuoria

pariskunta, jolla on

velkaa, jossa korkoon ei ole

kaan enää olla, vaan se on neljä,

ja tällä ruuantuotannolla

ei elä vaikka saa EU-tukia,

vaikka saa Suomen valtiotutukia.

Vaikka tekee ympäripyöreitä päiviä.

Vaikka tekee ympäripyöreitä päiviä,

ja tässä tuntuu, että tässä tavallaan

nämä tukirahat menee,

eivät mene ruuantuottajille,

vaan ne menee näille ruokaketjoille.

Sanahan, jos minun

plussakortienä toimii tämän puheen jälkeen,

mutta joka tapaksessa...

Miten tämä ratkaistaan?

MTK on nukkunut, kilpailuvirasto on nukkunut,

ja joku puolue, joka nyt

jollain tavalla on profiloitunut

ruuantuottajia, maatalous

puolueksi,

niin tuntuu, että

miten tämä tilanne on päästetty tälläiseksi.

Mä aloitan siitä,

että mun mielestä on oikeudenmukasta,

että se ruuantuottaja saa ruuanarroket,

jossa on isomman osan,

ja siivun itselleen,

koska jos meillä on alkutuottajaa,

meillä ei ole suomalaista ruokaa.

Vaikka meillä on kaikki nää kaupaketjut,

että systeemit ja teollisuudet tarvitaan raakaan.

Kyllä, julkiset hankinnat

on moni yksi vastaus tähän.

Me voitaisiin aivan hyvin olemassa olevien

EU-direktiiviin pohjautuvien

hankintalain pykälien

sisällä tehdä ratkaisuja, jotka suosivat enemmän

lähiruokaa, suomalaista yrittäjyyttä,

muuten noin paljon laajemminkin,

ei pelkästään ruvan osalta.

No kyllä, niitä kriteerejä voisi mainottaa

hankinnoissa niin, että vaikka ilmastolliset

syyt johtaa siihen, että sun kannattaa

valita lähellä tuolta ruokaan.

Pelisilmää, mitä me tykätään aina sanoa näissä.

No niin, spiel yögaan

ja sit vielä me jatkan.

Mä olisin valmis siihen, että

elintarvinkin markkinalakia ja

kilpailullakia muuttamalla

tuottajalle esimerkiksi automaattisesti

nousisi

indeksien tavoin

heidän saaman saa hinta,

jos alku tuotantopanokset

kasvavat, eli suomeksi vaikka

lannotteet, siemenet,

kaikki tämä mitä on

välttämättöntä, energia varsinkin.

Me tiedetään, että

se on ollut eettisesti aika iso juttu,

että me päädyttiin

järjestämään lannote- ja sähkötukitiloille,

koska

ei lypsy robotin avetta voi jättää

niitä eläimiä hoitomatta, vaikka tulisi millainen

sähkölasku. Se on eettisesti

kestävä ratkaisu sen viljelijän, mutta

myös näette eläinten kannalta.

Eli siis mä olen valmis siihen, että

me tehdään ruoanarvoketjun sisällä

selkeä laihista

nouseva painotus siihen, että

nousevat kustannukset näkyvät

tuottajan saamissa hinnoissa.

Mä oon varma, että tästä tulee kova vääntö,

mutta mä oon mielestäni se olisi oikeudenmukaista.

Ja onko tämä huono varmoa

kyllä kielellä? Kyllä, tottakai.

Ja kysymys ei ole vaan siitä, että miten

maataloustuottaja saisi enemmän massia,

vaan kysymys on siitä, että onko meille

suomalaisille kuluttajille jatkossakin

näin korkea ruoanomavaraisuusluku.

Se on Suomessa noin 80,

Ruotsissa se on 50,

vain toinen meistä on venä- ja napurimaa.

Niin kuin asiaa yksinkertaistaina.

Ja siitä ehkä vielä on se,

että mä uskon vakaasti siihen,

että vaikka en edustaa ajattelua,

että valtio valitsisi kasvualoja ja voitteja,

mä uskon markkinatalouteen

markkinoiden pitää toimia.

Mutta silti mä rohkeenisin sanoa, että

yksi ratkaisu meidän alku-

tuotannon maatalouden kannattavuuteen

voisi löytyä elintarvikeviennistä.

Meillä on maailman puhtainruoka

ihan oikeasti, ja siis antibiotti vapaaa

todella niin kuin eettisesti kestävä ruoka,

jolle voisi olla maailmalla enemmän kysyntää.

Missä päin?

Tarkataan, että missä päin voisi olla kysyntää.

No, missä päin vaan?

No ainakin niin, että me ei pelkästään

vielä tästä täältä bulkkia,

vaan että me voitaisiin jaloistaa meidän.

Vähän sanotaan, että metsäteollisuudenkin

jaloistosarvoa pitää nostaa,

niin myöskin elintarviketeollisuuden

ruokapolitiikan näkökulmasta

voitaisiin tehdä entistä viimeistelmimpiä tuotteita.

Mutta miten se lähtee viemään, eikö me tarvita sitä itse?

Tarvitsemme, mutta me voimme

tuottamaan myös yli oman kotimarkkinan tarpeiden

ja sitä kautta parantaa

meidän maatalouden kannattavuutta.

Mutta kaikkein ytimessä on se,

että me ikään kuin sitoudumme yhteisesti siihen,

että me ymmärretään, että kotimaista ruokaa

ei ole ilman alkutuottaja,

ja silloin markkinoiden

tällaisessa kriisitilanteessa

esim. olisi selvää, että indeksit

sitoisivat ne eilen automaattisesti

paremman tuottaja hinnan.

Semmoista poliitiikkaa on maanvalmisa.

Minulla on nopea tällainen tarkistuskysymys vielä,

että äsryhmä on

eduskunnan viideksuurin puolue.

Ootko sä jollain tavalla äsryhmässä

jossain harjoittaminen?

En, en. Mä en ole koskaan ollut mukana siellä,

mutta mulla on äsretukortti.

Se toimii vielä.

Se toimii vielä.

Suomalainen kauppaketju on keskittynyt

ja tuottaja voima.

Yksi tapa myös ratkoittaa asiaa on se,

että muodostaa vastavoiman.

Poliiti on, jotta he pärjävät

ja välissä ollaan teollisuus.

Se on eduvalmata järjestö ja totta kai musta.

Ja he hän tekee tosi

hyviä linjauksia.

Sitten on vielä tää ilmosta keskustelu.

Hirveän moni on maaseudulla elävä.

Ihminen on tosi turhautunut siihen,

että he kokee elämän muotoa syyllistetään.

Metsäomistejat on kauhuissaan.

Mä seison heijän tuken.

Mä luotan suomalaisiin metsäomistajiin.

Moni maaviljeliä kokee, että ruoantuotannosta on tehty

syyllisyyden aihe.

Tää pohja pitää lopettaa.

Näistä on osa ratkaisua, ei osaa meidän ongelmaa.

No mitäs vielä?

Pystyskö tästä tilanteesta?

Pystys itse ryhtyä maatalousyrittäjäks

Suomessa tai metsätalousyrittäjäks

Suomessa tällä hetkellä?

Mä toivon, että moni pystyy.

Mulla on siellä maalla koti,

mutta meillä ei ole maata.

Metsääkin on aivan pikkutilku.

Mutta mä olen esim. aika valmis

taistelemaan sen puolesta, että

metsät, joka on siis meidän teollisuuden,

viennin talouden vahva kulmakivi,

säilyy Suomessa jatkossakin

vahvassa yksityisomistuksessa.

Meillä oli 600 000 metsän omista

ja aika monelle perheelle ja suvulle

Suomessa se on sellainen

ainut vahva vauraus

ja sellainen, joka on siirtynyt

sukupuolta toiselle.

Ja mä tiedän, että meidän metsistä on myös

moni kansainvälinen sijoitusrahasto

tosi kiinnostunut.

Kannatan markkinataloutta

siis mien toimivuutta, mutta mä näen metsissä

jotain niin strategisen tärkeää, että mulle

sopii oikein hyvin, että meidän metsät säilyis

suomalaisessa perheellomistuksessa.

Suomen biodiversiteetti-indeksi

on EU-vertailussa

niin onko se nyt paras

tai toiseksi paras?

Ja sellaisella biodiversiteetti-indeksi.

Eli sitä sanotaan, että

se taso, millä me ollaan,

niin tarkoittaa sitä, että me on luonto

moninaista ja voi hyvin.

Kuten ihmetellä, miksi ihmissä

meillä on tällainen taistelu

EU-päin siitä, että meille ei tulisi

muutaman miljardin lasku siitä,

että me ennallistetaan luontoa

kuin tähän on mallikkaasti.

Siinä on hirveän moni yhtojen pienessä.

Onko se sitä, että me ei vain osata

pitää puoliamme siellä Euroopan yhtimässä?

Tämä tarkoitiin, kun sanoin, että me tarvitaan

hallitus, jonka viesti on yhtenäinen tästä.

Koska tässä mennään myös meidän talouden ytimiin

ja sitten mennään sen ytimiin,

että ihmisten vauraus

on niissä metsissä.

Ja sen lisäksi minä luulen, että me kaikki

ajatellaan suomalaista metsistä,

että ei nyt ole mitään pelkkia avohakkujen

kohteita.

Aika monelle metsä on se, että siellä käydään

metsästämässä, siellä käydään Marjastamassa,

aika moni käy virkistymässä

suomalaisen metsään keskellä.

Milloin tästä tuli tämmöinen joko tai politiikka?

Sitä mä en kannata.

Otetaan vielä vikaks kysymykseksi tästä.

Suomi on nyt taantunut

vientimaana.

Suomesta uudelleen vientimaa, joka vie

paljon enemmän kuin tuo

ja saa sitä kautta ylijäämään tänne,

jota pystyy sitten jakaa kansalaisilleen

ja maksaa joskus ne velat pois.

Onko tämä esimerkiksi metsä

semmonen, että metsäteollisuutta laajentamalla

täällä, se onnistus vai mitkaan suureceptit

siihen, niin millä Suomi

uuteen nousuun?

No mä edustan sellasta ajattelua niin kuin sanoin,

että valtio ei voi valita voittavia yrityksiä

eikä edes pelkästään voittavia kasvualoja.

Me tiedetään jotain hyviä

elementtejä siitä, missä näyttää

olevan kasvulle paras pohja

ja yksi sellainen on

puhda se energia, mutta siinäkin mä en

haluaa, että me päädytään vain

energiaa varastoksi muuille maailmalle,

vaan meidän pitää puhtaan energiaan

tuotannon

ja saatavuuden varmuuden

hyväksi käyttää se niin, että

me ollaan kiinnostavaa paikka tulla investoimaan

Suomeen. Se on sellainen, jossa näin paljon

mahdollisuuksia. Sitten se ikäantyminen,

mistä mä puhuin, osana talouspolitiikka.

Mä näen siinä myös paljon mahdollisuuksia.

Aivan hyvin me voitais olla

globalisti kiinnostava markkina

ja pilottikokeilualue sellaisen,

että miten tämä ikääntyvä väestö

ja sen kuluttajuus,

mutta toisaalta myös välttämättömät

hoivopalvelut voisivat olla

uuden luomisen vahva pohja.

Miten me hoidetaan

ikääntyminen? Sitä länsimaate ei tässä

mittakaavassa oikein koskaan ole vielä joutunut

kohtaamaan. Mutta ehkä kuitenkin

enemmän kuin näitä yksittäisiä aloja,

niin oleellisempaa se, että me tehdään

ennustettava veropolitiikkaa, yritystä

verotusta ei saa kiristää.

Me sitoudutaan tutkimus- ja kehityspanoksiin,

jossa siis tarvitaan

sekä yksityinen etäjulkinen rahaa

ja sitä kautta myöskin

tuottavuuden ja uusien ideoiden

syntyminen tähän maahan.

Sitten me tarvitaan politiikkaa, joka nojaa

siihen, että me emme keskitä, vaan me näemme

näitä kasvun elementtejä koko tässä

maassa. Sitten suurin työllistä ja

niin kuin vahvemmin kasvuporukka on

meidän pienet ja keskisuuret yrittäjät.

Mä olisin valmis aika paljon tekemään

sen eteen, että he jaksaa uskoon tulevaisuuteen,

koska sieltä syntyy verotuloja,

sinne ne työpaikat syntyy.

Sitten kasvuret resepti ydin,

just nyt on työvoimapulaa vastaaminen,

työperäinen maahanmuutto,

ansiosidonaisen muutokset,

niin että työttömyysturvaalta nopeammin

töihin, eläkeikää sille veroporkkana,

että kannattaa

jatkaa työs vähän pidempään.

Ehkä mä sanoisin, että sokeriksi pohjalle vaikka

se on tosi kaukaa haettu tähän

sun laajan kysymykseen.

Mä olisin valmis siihen, että jokaisella

suomalaisella olisi yrittäjä tunnus.

Sama aikaan kun lapsi syntyy, että hän on

sosiaaliturvatunnus,

niin hän saisi yrittää tunnuksen.

Kun vaistaisi muun muista yhteiskunnan

asennetta siihen yritteliäisyyteen

ja vaikkapa pienimuotoiseenkin yrittämiseen

aina vaikka alaikäisestä lähtien,

joka tällä hetkellä on

monimutkaisen pyrokratian takana.

Ja sitten viimeimmäksi suomalainen omista juus.

Täällä ansiokkaasti mainittiin teki

tälle vaalikaudelle omistamisen ohjelman

Suomelle. Ja esimerkiksi osa-aikessa

astotiljaa reunaehtojen parantaminen

100 000 asti.

Tämmöisiä juttuja mä kannataan, mutta ne on

osaksi sitä Suomeen vaurastumista

ja sitä kauttamassa vientipuolen nostamista.

Näihin sanoihin,

näihin tunnelmiin, niin meidän on

pakko päättää tähän

Anninka Saarekko,

valtionvarainministeri,

me sanoin alleviin, vaan sitä sen takia

sun takia, vaan niin kuin rahapodin takia

tämä on tosi päheä, että kun me saadaan

ministereitä tänne, niin...

Kunnia, että mä sain kutsun tänne.

Kiitos, kun tuli. Tämä oli todella

mukava keskustelu ja toivottavasti

kuuli, että kiinni on samaa mieltä.

Kiitos. Se oli todella kattavaa lista.

Tekemistä vaille valmis.

Ei muuta kuin äänestämään. Kiitos teille.

Hyvä kevättä. Kuin myös.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.