#rahapodi: Suomalaisten ostovoima 2009 tasolla | #rahapodi 334

Jadam! Rahapori-jakso 334 Ostovoima, VRRU, on tämänpäin jakson nimi.

Vois mai Kaufkraft?

K?

Ostovoimaa, vaare minne.

Ajaa, Kaufkraft, joo, juuri näin, Saksaa, Ruotsia, me ollaan tällaisia monilla...

Pöötsispaavaa, whatever is it?

Joo, juuri näin.

Siis, se on nyt kadonnut ja nyt tutkitaan, että mikä on se implikaatio vaikutus kuluttajiin.

Kyllä.

Siis, tämä on historiallinen hetki melkein, se on niinku näin lyhessä ajassa näin syvälle sukeltanut, mutta mennään siihen sen jälkeen, kun minulla on taputeltu muutama todella ajankohtainen aihe tästä alku, että saadaan vähän niinku verikirtämään.

Juuri näin.

Plug Power.

Plug, joo.

Tää lukee näissä käsäreissä ensimmäisenä.

Joo, nyt näitä tulee liukuhihnalta.

Plug Power.

Eikaks se oli se Blast Green Steel, vihreitä terästä onekin inkoseva hanko vai mikä olisit?

44 miljardia.

Kansa hurraa!

Uuh!

Uuh!

Ja nytten, eilen, Plug Power ilmoitti, että tota, ei siinä mitään.

Jos ne pistetään neljä, me pistetään kuus miljardia tai vajaa kuus miljardia, tämmöiseen vihreä sen vetyn.

Tehään kolme laitosta ympäri Suomea.

Kokkola, Kristiinaan, kaupunkia, porvoa.

No niin, onneksi olko?

Uuh!

Sehän on toista, oikeasti.

Tää on loistavaa hei.

Periaatteessa jo.

Okei.

Siis paperilla kaikki näyttää loistavaa.

Mutta jotenkin, kun mekin nyt tunnetaan toisemme niinku tässä aika monen vuoden takaa, niin jotenkin niinku rivien välistä maa aistivina, niin että sulla on joku sellainen ikään kuin häirytsevä fiilis tästä kuvioista.

Kinkä, niinku kivikengestä, jotain.

Joo.

Kun kaikki muut Suomessa nyt hurraa, niin siis sinänsä on hyvä, että näitä investointeja tulee.

Mutta miksi sä teet näin?

Miksi sä näet näitä?

Tämä on se hiipsuja vai?

Hiipsuja, niin.

Tämä on se investointeja.

Niin.

Joo.

No tota, koska tää nyt ei ollut ehkä niinku maailman topyhritysten investointeja Suomeen.

Eikö?

Se on totta kai, se on niinku jenkien pörssistä listattu firmaa.

On sillä pariaati, market-cappia, sun muuta.

Oikeasti.

Mutta sinänsä mä sanoisin, että tää menee ehkä vähän tämmöisellä toivotaan, toivotaan osastolle.

Me ei tiedetä tarkkoja syitä siellä taustalla, miksi noin nyt tulossa tänne Suomeen.

Ja tota investointi on iso, mutta ei tää firma nii, se tekee saman verran liikevaihto, kun tappioi tällä hetkellä.

Ei sillä firmalla ole näitä rahoja investoida sitä kuutta miljardia.

No lainaa.

Totta kai se on pörssiyritys.

Se voi lainata, mutta tällä hetkellä, kun katsoo, mimoinen firma se on, jos se menisi hakeesta lainaa,

niin se olisi varmaan high yield lainaa, joutuslaskeliikkeelle.

Mitä kai nii?

Onks se tässä, se on kuitenkin kahdenjärden kokona, että se ei nyt ole ihan mikään lili.

Voisiko se neljäjärdi kokone, mutta joka tapauksessa, että se, tämä on tämmöinen tarinafirma.

Okei.

Niin.

Mutta nyt oikeesti pitäisi riihikuiva investoida se kuusiardin jotta sanotas nyt.

On teissä Teslakin ollut tarinafirma joskus?

No, on tarinafirmoja ja tarinafirmoja.

Ja musta tuntuu, että tämä tarinafirma, täällä on yli 25 vai 30 vuotta tracki jo.

Mutta se tracki ei ole tarinoinnista.

Tarinoinnista.

Mä olisin mielellä ottanut vaikka sen Teslaan tekemään näitä investointeja tänne.

Okei.

Periaattessa tämä voi pahimmillaan olla tämmöinen nykymallinen, jos tiedät, että olet kuullut Nigeria-laskirjeet.

Niitä lähetetään lemmenkipeille suomalaisille ja siinä elkee tilittyhenee.

Niin tässä voi olla tämmöinen Nigeria-laskirjeiden valtion muoto.

On kerrottu, että tämä blood power haluaa tulla tänne.

Tekee kuuden miljoon investoinnit, mutta lopulta tuleeko tästä nyt yhtään mitään?

Onko nämä kolme paikkakuntaa, valtio, business Finland, hassaa vaan rahat ja ajat tässä, tekemällä soppareita, tonttivarauksia,

pistämälläistä, punaista mattoa, firmalle ja mitään ei kuitenkaan tapahtu.

Investointipäätökset on 25-26 vasta tehdään.

Vähän se olla, että...

Miksen tehdään vaan silloin?

Mitä siis nyt ollaan päätetty?

Nyt ollaan kerrottu, että noin paikkakunnat ja tonne olisi kivaa tehdä jotain vihreä veryn tuotantoa.

Okei, mutta kyllä minä vähän kuitenkin sillä kanalla, että me ei voida olla niin ynseitä aina.

Eikö niin, että joku nyt kuitenkin haluaa tehdä jotain niin hyvä on?

Ja sitten minimoidaan meidän omat damaket sillä, että siis ihan Suomen valtiojen tenteekä laitaan mitään fyrkkää pöytään

ennen kuin se investointipäätös on tehnyt.

Ennen kuin ne...

Niin, hän sanoo, että se laittaa ihan sikana rahaa tähän kiinni ja sitten saattaa vaikka parin vuoden päästä

blukkertoa, että olemme konkassa, meillä on muut projektit, jossain muualla,

meitä tätä tehdä, että pitäkää se kuudemiljäti tunkkin ja me ollaan täällä hurrattu ja poltettu rahaa täällä Suomessa.

Sanotaan vaikka, että blokpover tän jälkeen soittaisi nyt kokolla, että hei, nyt tarvitsee tämmöinen.

Brittiläinen mainostoimista tarvitsee pari miltisiä, että sairaan tehtyä hienot visut ja videot ja kaikki,

millä me tätä projektin markkinoidaan, että nyt en täytyy panostaa tähän.

Ja sitten kokkolla tyhmänä lähettää rahaa siinä, että sä miljoona tolkulla.

No hei, ne ovat tyhmiä.

Siellä on varsinkaan kokkolassa, varsinkaan Vaasan Tienalla.

Kyllähän ne nyt osaa tän yrittämiseen.

Kyllähän ne tietää minkälaisia yrittäjä tuonne.

Kyllähän niitä pitää vähän asoissa siinä mielessä.

Joo, joo, että hei, ollaan ihan samalla laida.

Tämä on hyvä juttu, mutta show me the money.

Nyt näyttäkää jotain konkreettista, tehkää jotain.

Tässä on roadmapin.

Jos te laitatte sen miljardin tänne, niin sitten me voidaan tehdä sen 200 tonne mainoskompanian.

Jos te laitatte toisen miljardin tänne, niin sitten seuraava juttu.

Mutta eihän se niin voi olla, eihän, että valtio tai joku paikakunta tai joku muu taho

lanaa tässä maanteita sileiksi ja sähköverkkoja pystyttää

ja muuta kivaa ennen kuin se tuotantolaitos on lähtenyt käyntiin.

No nyt pahoin pelätä, että sinne tehdään motoritietänyt kokkola ja kristinnäkaupunkia,

pervoisee ja rakennettaa tontti täytyy perusinofraa ja sit mitään ei tule.

Poistuva elinkeinoministärilintillä, hankin seuraava kera jotain oikeasti firmoja,

jotka todennäköisen mennään projektit vie maali.

Nyt me hän on semmoisen kymmenen prosentin chanssi, että etenee tästä eteenpäin.

Mä yritän ottaa siihen chanssiin, mutta muistan tämän kuitenkin hyvä juttu.

Tämä on parempi kuin ei mitään.

Mutta minä en jaksaisi olla kokoakavaa innostunut tämmöisistä todella

tämmöisestä jokerikortti-tyyppisistä ratkaisuista.

Että missä ne on ne isot, isot firmat, mitkä oikeasti aloittaa se projektiin

huomenna, kun siitä ilmoitetaan eikä vasta joskus viiden vuoden päästä.

Fine. Hyvä.

Siirrytään seuraavaan.

Kyllä.

Velka kattosopu.

Mistä tässä on kyse?

Tämä on tämmöinen usein toistuva show, joka tapahtuu Jenkeissä.

Okei.

Ja siellä homma toimii sillä tavalla, että liittovaltio.

Niin silloin semmoinen kappi laitettu, että tietyn määränä vaan voi ottaa velkaa.

Siis niin kuin nimellis määrä.

Nimellis määrä ja sitten siitä täytyy aina päästä jonkinäköisen sopimukseen

edellisissä, millä laki aloitteilla sitä nostetaan ja mihin asti ja mikä on se

kokonaisratkaisu.

Ja jos ei siihen sopimukseen päädytä, tiettyy pistä se mennässä, milloin se

nimellis raja tulee täyteen.

Tarkoittaa, että se liittovaltio menee sulkuun, se ei voi maksaa maksuja,

ei lainalyhenyksiä, ei korkkoja, ei sosiaaliturvaa, ei liittovaltiohenkilöstä

palkkoja, armeja kaikki.

Kaikki tiedä, että se on vaan sitten olla, eikä tämä kuvio on ollut kiinnikin

jossain vaiheessa.

Mulla on sellainen hämärämuistikuvat.

Jengi oli palkattomalla viikon tai kaksi.

Siinä on semmoisia episodeja aina ollut ja tämä on tällainen iso näytelmä.

Mutta jos laitetaan tää vähän perspektiiviin, niin jenkkilässä on velkaa 31.5

amerikallaan englanninkielistä triljoonaa, eli visiin Suomenkielistä

biljoonaa, eli siis 31.000 miljardia.

Kyllä.

31.000 miljardia on velkaa jenkkilässä.

Ja vuodesta 2020 sitä velkaa tuli kahdeksan triljoonaa lisää.

Tässä viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana.

No kolme vuotta jotain semmoista.

Siis koko velkaa on 31.5 triljoonaa.

Ja viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana tuli kahdeksan triljoonaa.

Tämä kuulustaa vähän tämän kiihtymään päin.

Kiihtymään.

Mopo on ihan täysin lähtenyt käsystä siellä.

Eli siis Norjan öljyrahasta, joka on maailman suurin valtionrahasto,

niin siinä on triljoonaa, siis yksi biljoonaa.

Tässä menenä triljoonaa.

Se kasi, mutta jos puhutaan nyt,

käytetään nyt väärin tätä jenkkitriljoonaa,

määritetään tässä, eikö puhuta biljoona sitä.

Eli jenkeissä tuli vuodesta 2020 kahdeksan biljoonaa lisää velkaa.

Kokonaisvelkaa on tällä hetkellä 31.5 biljoonaa,

eli 31.000 miljardia.

Ja Norjan öljyrahasto, se on suunnilleen biljoona,

eli 1.000 miljardia.

Se on niin kuin näin.

Ja Suomen B-koteja on 240 miljoonaa,

ei miljardia, mitä mä siis puun, 240 miljardia,

eli 0,24 miljoonaa.

Tässä on 24 prosenttia yhdestä biljoonasta.

Kyllä.

Eli Suomen 4-vuoden bruttakansantuotte vastaa yhtä Norjan öljyrahastoa.

Ja vuodesta 2020 tähän päivään jenkkilään on lisännyt

kahdeksan öljyrahaston verran velkaa.

Ja sitä velkaa on yhteensä 31 kertaa Norjan öljyrahastoa,

eli 31 miljoonaa.

Ja siis mitä mietittöminen asia on se,

kun laitetaan tämä perspektiivi, niin on se,

että jenkkiläintä kesti 227 vuotta

saadakseen ne ensimmäiset 800 biljoonaa

velkaa aikaseksi.

Niin 227.

Joo, ja siis minkä ikänä toi edes on.

Onko se milloin jenkkilät synty,

mutta siis eniväisiä.

No se oli siitä alusta, 1776,

siitä oltiin suuripirteet tuossa

2000-luvun vaihteessa,

ja saatiin se eka...

Niin, jos niitä on 31,5,

niin on niitä ollut enemmän,

mutta siis jossain 50-60-luvulla vissiin

ekat 800 biljoonaa.

Eniväisiä.

Nyt tätä uuden sopimuksen myötä,

joka siis poisti tämän, että

yhdysvaltain valtio joutuu defaulttaa

lainoilleen ja laittaa julkishallinon

kiinni ja sosiaalimaksot jäihin

ja muuta, ja näin poispäin,

niin nyt tämä katto,

katolla ei ole mitään rajaa vuoteen 2025.

Et musa vaan kiihtyy, ja tuolla ei pisä

tää lisää sinne, ja kaikki on hauskaa.

Joo, ja jotkut on sitä mieltä, että

vuoteen 25, eli sehän on

niin kuin puolitoista vuotta jäljellä,

kun ne tullaan vuoteen 2025,

yksi ja puoli vuosi,

niin siinä aikana tullaan lisää sitä

velkaa sen neljän biljonan

dollarin edestä, eli neljä

tuhatta miljardia.

Siis puolesta toista vuodessa,

siis tämä kiihtyy vaan

tämä touhu, ja nyt sitten

niin nyt taas vanhat

rahapodin kuoliat, niin

muustutaan vaan siitä, että

silloin kun tämä

ensimmäinen koronadippimarkkinoilla

tuli, niin puhuttuin siitä, että oliko

se, että

jenkkikorkoopapäreitäkin myytiin

kaksin käsin, niin oli kohan

tämä se hiilikaivoksen

kanarjan liintu, se ensimmäinen

merkki siitä, että kun

kakka osuu

tuulettimien, niin itse asiassa

jenkkin valtionpapereista,

niitä ei koeta enää sellaisena

turvasatamana niin kuin ne on koettu

iäta-ajat. No jenkkä ei sinä tuoda

vain lisää tuulettimia, selvästi

rajalle, jos sieltä rupeaa

taas keidaan siihen osuun. Kasvattaako

tämä sun luottoa siihen

valtain, niin kuin valtion

velkaa? No pitää ymmärtää mitä se

homma toimii, että

yhdysvalloissa, niin siellä on

köyhä valtio, ja rikkaat

asukkaat, se on vähän sillä tavalla

mentaliteetti, ja se tuo sitä

BKT. Vähän niin kuin Italiassa. No

jotain tämän tyyppistä, eli

siellä ei ole kiinnostuttu siitä, että

ja niin kauan, kun nämä

valtionpaperit menee kaupaksi, niin

aineos meillä on alijäämää, niin

pistetään vautta liikkeelle, sillähän se

tulee tämmöisten sopimusten kautta.

Ja se liittyy vähän siihen, että

dollarilla on ollut

valuttojen kukkulan

kuningas, eli tällainen maailman

valutta, joilla on myöskin sitä

lainapaperit

joutuu laskea liikenteeseen enemmän

kuin omiin tarpeisiinsa. Se on liittynyt

vähän tähän, ja siihen asemaan

liittyy taas sitten se, että

maailman valutta

takana pitää olla se maailman selkeästi

isoin ja mahtavin

laus. Ja nyt tämänkin asema on

myöskin jenkkilöiden osalta

vähän uhattuna, kun on ollut EU ja varsinkin

kiinno.

No se on, että vähän kuin olisit

punttiksella, mutta sitten sinä huomaat, että

tämä ei riitä, sinun pitäisi käyttää stereoiden

koko ajan. Ja sitten kun sinulla on

isoja pöniköitä jauheita, mitä sinä pistet,

niin kaverilla on vielä isompi pönikö,

ja sinun täytyy koko ajan vain suuran tai suuran

tästä pönittämättä. Siellä on niin kuin kolme sellaisesta lihaskimppuun

siellä on niin kuin punttiksella

ja sinä olet

se isoin jätkeen. Ja nyt sinne

kävelee, että se yksi tyyppiön treina on ihan

himoina ja

vetänyt kaiken näkösiesteröiden. Ja sillä

hauiksi

ympärys mitta vastaamaan sitä sungin

hauiksi ympärys mittaa, niin sitten

kysymys kuulot, oletko sinä sitten enää kukkulaan

koningassa?

Mutta ehkä meidän nyt kannattaa sen ennempää jumi jäädä

tähän, että tämä todennäköistä

diilin saadaan maaliin, siitä on hyvät ehdotukset tehtystä

ja lopulta vielä hyväksytty tällä hetkellä, kun me

nauhotetaan tässä. Heitetään nyt, että

vuotta 4 miljoonaa

eli 4.000 miljardia

laskettaisiin

lisävelkaa liikkeelle ja ehkä rullattaisiin

niitä vanhoinkisiin samalla

korotta, mitä ne on tällä hetkellä.

Jenkkikuluttaja tai siis oikeastaan

veromaksajan

osuus

näistä liittovaltioon

kuluista, tai siis

tai lähinnä se osuus, että mitä nämä

korot jo tällä hetkellä meinää näistä liittovaltioon

kuluista, että Jenkeissä on isot

kustusvoimat, siellä on isot

korkomaksut, ja ei siihen paljon muuhun

kohteenä jäkkään mitään, mutta

täällä on nää tämmöiset

suunnitelmat tästä vihreästi

siirtymästä sun muut, niin nähdään

näitä triljonia nyt oikeasti siellä

aiheutta tällä hetkellä.

No, yhdessä kaiken muunkin kanssa

mutta joka tapauksessa, niin tämä

karttiin, joka on siis republikaan

ja joka on käynyt näitä neuvottelota

Bidenin kanssa, niin

siis

demokraattien edustajan kanssa

Presidenti Biden, niin

tämä kartti on joutunut

hänen, se yleinen

tunnelma nyt näistä keskusneuvottelujen

jälkeen on se, että

mää kartti on

tullut hyvin paljon vastaan tässä kuvioissa

ja nyt on sellaiset ikävä tyypit siellä

laittamassa tän mää kartin pihalle

tästä niinku neuvotteluasema

roolistaan. No, eikö hänellä on ollut

vaikeuksia päästää siihen rooliin?

Hänellä oli niinku tosi tiukkaa päästä siihen rooliin,

ja nähtäväksi, että vaidotaks hänet

johonkin muuksi ja onko

peli taas

vihelletty poikki

ja palaako

tämä noin

velkakattokriisi vielä

lehtien ja median palstoille

se ei jää nähtäväksi, mutta

varmasti palaa.

Ja

tämä ei ole välttämättä vielä ihan

taputeltu tämä kuvio

ja jos niinkun

vertaan, niin kysehän on

se mistä väännetään

ja miksi republikaanit on ollut

niin kärmäessä, niin on niin just

nää niinku tavallaan

Bidenin tällaiset

vähän niinku keskeltä

vasemmalle kalleilla olevat hankkeet

ja sitten tämä

niinku velkautumisaaste ja kaikkea

tällaista, että ehdontaisi

niinku mitään järkeä, kun tämä vaan kiihtyy ja kiihtyy

ja sitten taas se niinku demokratien keskuudessa

niin se on se, että

tätä velkaa, mehän voidaan

vaan ottaa lisää velkaa, että

otetaan nyt johonkin järkeä vänkevelellä.

Mutta jotenkin tuntuu, että tässä velanotossa

niin siellä on se

viimeinen tulppalähtäniön irti.

Että tässä ei ole mitään järkeä näitä koko hommassa.

Se voi olla, että se,

niinku tuossa on,

me ollaan tässä tilanteessa, missä

tosiaan tämä musiikin loppuu soimasta kohta

ja sitä yhtäkää tuolia ei enää ole.

Mutta tota, siis

tässä voi kestää kymmenen tai 50 vuotta

jotenkin tuntuu, että tässä...

Joo, ei se tähän kahtu, ei se tähän sopimuksen kahtu, mutta...

Ei, ei, ei.

Mutta siis niinku,

merkkejä on siis ollut ilmassa

ja meitä huomattavasti fixummatkin

tyypit on ollut

ja puhunut siitä, että

hetkeinen, että onko,

miten tämä uusia dollaren

luottamuksen käy ja

tensimmäisiä merkkejä mahdollisesti on ollut jo ilmassa

ja tää on tällainen niinku

pitkä kehitys,

kun puhutaan kuitenkin maailman suurimmasta

taloudesta, niin tää on tällainen

niin kuin supertankkeriä

gigatankkeri, eli se, että tosiaan

kaan ei käänny vuodessa tai

viidessä, on ehkä kymmenessä

tai kahdessa kymmenessä, mutta ollaan

tässä ei ole tultu aika monta vuotta.

Mä puhuisin tämän tyyppisissä asioissa, ehkä

mannerlaatoista ja niiden liikkeistä.

No niin, okei.

Ne on tosi hitaita, mutta sit kun tapahtuu

törmäys, niin sit ryskyy kunnolla ja tota...

Niin.

Ja tulivorepurkaukset ja kaikki, niin tota...

No harvinaisiin,

mutta sit kun tulee, niin tulee kunnolla.

Juuri näin. Ja ehkä se, mikä on

sitten kuitenkin taas puhuu

jenkkileiden puolesta, niin on se, että

niillä on,

siis kuitenkin se talous on aika

kettärä, vaikka se on

niinku maailman suurin, eli että siellä

pistetään,

niin kuin tiedetään, niin jengi lähtee

pihalle, ei ole laittanut ihan huvin vuoksi

niin kuin Twitteristä, niin kuin 3-4

jengi pihalle ja mitään ei muuttunut.

Ja se

mentaliteetti on se, että aina sitten

kun tulee se kriisi, niin siivotaan

se pöytä, kelaakista,

parin kuukauden aikana, pyhittää

puhtaaksi ja sit aletaan uudestaan

pykailemaan. Siinä kun taas

joku EU-malli, niin on

sellainen, että mihinkään ei

tartuta, koska se saatu aina suututtaa

jonkun ja halutaan olla minkään kuin kavereita

ja kiinnataan keskenään, mutta tota

mun mitään ei tapahdu

ja näin ollen niin

taloudetuottavuus ja ainakaan muuton

mikskään. Mutta tota

me siirrataan tätä. Me siirrataan kun hailaivaa.

Joo. Sitten

valtion osakeomistukset

työtökäyttöön kysymysmerki.

Mistä tässä on kyse?

Nyt sieltä tuli

töörähdys työeläköyhtiöstä.

Risto Murto on nyt sitä mieltä, hän on

nyt katelu valtionomistuksiin

tarpeeksi kauana. Okei.

Siellä on iso junkki

näköisissä, strategisissa, omistuksissa

kiinni ehkä eniten Fortumissa ja Nesteessä.

Okei. Joo.

Ja tota idea on se, että pitääkö valtion

olla näin massiivinen omistaja?

Onko sillä mitään

perusteltua syytä enää

tässä maailman tilanteessa?

Vai pitäisikö sieltä irrottaa,

eli suomeksi myydä osanista pois?

Ja

siirrtää johonkin toisen näköiseen sijoitukseen

tai en mä tiedä, voihan sillä

tilkita vaikka

valtion

tai lyhäntä valtien velkoja.

Nesteessä ja Fortumissa tosiaan

70 prosenttia valtion

persissa alkuun arvosta. Liikka valtio

siis omistaa

osakkeita,

otetaan se persilistä. Ne

puhut yhtiöt sieltä. Ne isoja yhtiöosalta

omistaa osakkeita, eli puolessa

suomen

persiyhtiöstä. Ja sitten jos

ei nyt mennä tähän tarkemmin, mutta jos mietin

vaikka pari viime vuotta ja vaikka

unipärin ja kaikkein, niin onks tää nyt se

taho mille

Suomen kansalainen haluisi antaa

käytännössä rahansa hoidettavaksi.

Sitähän tää oikeasti on.

Onko se taho

valtion omistajohjaus

ja ehkä sitä kautta solidymitse

muut, se järkevin taho

joka tätä

varojen hoitoa tätä kautta tekee.

Valtion on ollut perustamassa niin estettäjää.

Se on menestystarinaa

ja se on ollut hieno juttu, mutta sitten toisaalta

sen 15 vuoden aikana, niin valtion on

ostanut

lisäyhtiöitä vähän sieltä täältä ja tuolta.

Jolla ei alunpäriä ollut mitään tämmöistä

virkata. Totta kai monet valtionyhtiöt

on esimerkiksi peruja vaikka siltä

ajalta, kun maksettiin sotakorvauksiin

Venäjälle. Nyt valtion vaan

pisti tehtäitä pystyy, niin on rupeas tuottaa

jotain. Sen jälkeen kun oli sotakorvaukset

maksat hetkinen, näähän voi tehdä jotain muutenkin

nämä firmat ja tuottaa tuottaa.

Sitten on tullut ajan kanssa kaikenäköisten

fuusioitteja

ja tuottaa muiden kokonauttan jälkeen

pörssyhtiötä.

Tässä on nyt tämän fortonkenssi taustalla, joka

näyttää miten hyvin

näissä kuvioissa valtion

firma onnistuin. Tästä ollaan

puhuttu aikaisemmin, ei mennä enää siihen,

mutta jos ei muuta, niin voidaan

vaikka verrata siihen

ainaiseen vertailukumppanin ruotsiin,

joka omistaa

ruotsin valtion omistaa pelkästään

kahta lafkaa. Elikkä siis

Sassia, siis lentofirma

ja teelia.

Niillä riittää, että

kaksi lafkaa ja Suomessa pitää olla

15-20 eri firmaomistuksissa.

Miksi?

Se on näin. Sitten joku

sanoi tähän, että

sehän on hyvä, jos valtio on osakesijotuksia,

että valtio on aina

ikuinen sijoittaja,

että

jotkut on meidänkin kuolleista

ehdottanut siitä, että hei, että

valtio laittaa fyrkat tonne maailmalle

ja antaa sijoitusten kasvaa

siellä korkaa korolla ja sitten

jos saadaan vuoden kuluttaa

pari saadaan vuoden kuluttaa, niin voidaan poistaa

verrat kokonaan Suomesta, että

että sehän on hyvä asia.

Tai

vaihtoehtoisesti tavalla tai toisella

esimerkiksi valtion eläkerahastoon

siirretään solidiumin

rahat 7,5 miljardia

ja

lähdetään annetaan niiden kasvaa

jonkun matkaan ja sitäletaan

niin kuin

näin rahastoiduilla

rahoilla, niin suuremmassa

määrin rahoittaa sitä

meidän eläkejärjestelmä, joka

syö sen neljänäksi meidän palka

työnantajan palkakuluista.

Nähän olisi niin kuin sinänsä

tällaisia, niin kuin onhan tässä

vissi perä, mutta

sitten toisaalta, me ollaan huomattu

niin kun valtio omistaa

niin kuin ääni enemmistö

sitten se tarkoittaa sitä, että se valtion

ohjaus, se poliittinen taho

ja sitten virkamiehi

sekaisin

ja sitten on hallintanneuvosto

ja hallitosta ja

poliittinen taho on sellainen, joka eläessään

oikein ymmärtänyt mikä osake

on joskus aina välillä.

Eiköhän se oikein anneta omistajat, se on jotenkin no no.

Joo, niin siitähän ei tusku

suutta ja sekundaa.

Ehkä tässä sitten se,

mikä voisi toimia on se, että omistetaan

promille ja kaikesta maailmaa

yhtiöistä maailmassa ja

jolloin se ei synnytään kenenkään politikon

niin kuin intohimoja mihinkään suuntaan

mutta nyt siis Risto Murtokin

joka on oikeasti

ihan fiksumies, niin hänkin

on ehdottomassa, että

näistä omistuksista voi

siirrottaa sen 8-9 miljardia

vaarantamatta valtion jotain

strategisia intressa ja mitä ikinä ne nyt onkaan.

No, tässä on vähän se, että jos valtion posaa

niin on nyt se, että siellä on pari isoa firmaa

15 vähän pienempää firmaa

niin eihän kukaan varahoita tämmöistä posaa tekisi

että täällä on pari riskikeskittymää

jos puhutaan nyt riskikeskittymistä

Forttu, me kaikki tiedetään mitä siinä on tapahtunut

viimeisen pari vuoden aikana

Neste, niin se oli varmaan

alun perin tehtiin

sen takia, että pystytään

huoltovarmuuden takia turvaamaan

sitä, että meillä on oikeasti jalostamot

ja saadaan polttoaineetta

ja öljyä kaikkea täällä. Tilanne on ehkä

vähän muuttunut, mutta taas

muuttunut uudestaan nyt tän natohommankin

myötä, että jonkin näkökäinen huoltovarmuus

kuvio siinä pitää olla, mutta tarkoittaksella

pitää olla 50 pinnaa, riittäskö

vähempikin, ja toisaalta

jos puhutaan niinku

markkinarvomielestä, niin Nesteessä

se kaikkien arvokkaan osaa se

uusi tuotantoon, joka on taas

aivan täysin poliittisten

päätösten varassa, mitä

muissa maissa tehdään, koska sinnehä

sen pääosin

biotuotteensa myy.

Eli loppupeleissä

voi olla, että riskimielessä

esimerkiksi Nesteekin voisi olla

semmoinen, että sitä kannattaisi

nyt, jos on huippuhinnoissa

niin dumpata pois.

Fortum, no

me kaikki tiedetään, että tämä homma ei toimi.

Valtion ehkä pitäisi enemmän

keskittyä semmoista bisneksen

pyörittämiseen, että miten vaikka

energiamarkkina toimii Suomessa, että

ennen kuin tuli nämä koronateenergia-krisit

kaikki, niin paljon puhuttiin siitä

sähkönsiirtohinnoista.

No oli oikeasti aika karsella tasolla.

Ja se on unohdettu

ihan täysin tästä kuvioista.

Kun valtio lähti se ehkä näistä

omistuksista pois, niin se voisi oikeasti

tämmöiseen reguloijana keskittyä

näiden markkinoiden toimivuuteen.

Ja siellä sitten ohjata näitä firmoja

omilla päätöksillä, kun se ei ole itse

omistajana mukana siellä.

Näin, ja sitten ylipäätään

sellaisena huomioida, se otetaan taas

perutata vähän holistisemmin

helikopteriperspektiivistä katsotaan,

niin kannattaako

Suomen valtion ylipäätään

omistaa mitään

suomalaisia yhtiöitä.

Et eikö se ole niin, että

vähän voisi sanoa,

jos me leikitään, että Suomen valtion

on olemassa sellainen kaveri tuossa koulun

penkellä, kun Suomen valtio.

Ja opetetaanks silleen, että hei, et laita

kaikkiin rahaa tyhteenkoriin,

siis varsinkin omalle markkinalle.

Et sitten, kun Suomen valtiolla

menee huonosti, koska

Suomen taloudessa menee huonosti, niin

sitten myöskin Suomen talouteen

tehdyt sijoituksetkin, niin niilläkin

menee huonosti. No periaatteessa...

Et olisiko riskiin hajautuksen kannalta vähän fiksumpaa

niin kuin laittaa ne fyrkätyympäärin paalla?

Riskiin hajautuksen kanssa, yes, mutta

luottaako Suomen valtio, että Suomi

on se tänne homman voittaja?

Et Suomi oikeesti on se

kovimaa, mikä rokkaa tästä etepää 10-15 vuotta.

Sillohan ne rahakantaisi pitää täällä Suomessa.

Mutta se, mitä tässä nyt on käynyt

viimeisen 15 vuoden aikana,

mitä me ehkä sivutaan seuraavassa aiheessa,

on kanssa se, että

näin ei ole ehkä käynyt tässä.

No ei.

Et pitäisiko katsoa itse peiliin ja huomata, että

ihan vaan riskihallinaan syystä

kasvu ei tule täällä olemaan nyt

kovinta, mitä löytyy

pistetään näin rahationekin muualla.

Joo, niin näin.

Mutta nyt ed siirrytään tähän

varsinaiseen isoon

pääaiheeseemme

nimeltään Ostovoima

Breaking News

Herätys

Palkan saa

että palautettu takaisin 14 vuoden

takaisin elintasoon.

Nyt pysädytään tähän.

Kelataan vähän mitä tää tarkoittaa.

Eli Ostovoima tarkoittaa sitä,

että on

nimellis palkat ja sitten on

niin kuin realiset palkat.

Eli tarkoittaa sitä, että

palkat tikkaa ylöspäin.

Eli nimelliset palkat nousee.

Ja sitten niistä tietyllä lähtee verot.

Eli mitä jää niin kuin käteen.

Mutta joka tapauksessa, että sillä käteen jäävällä

osudella, mitä sillä pystyy hankkiin.

Mimmosen, monta neljötä

sillä pystyy hankkiin.

Mimmosen autosin pystyy hankkiin.

Paljonko ruokalasku on

kuukadessa tästä nettopalkasta

niin tää on se Ostovoima.

Tätä suhtautetaan

tiettynä ajan hetkenä aina ja katotaan, että mitä se

kehittyy.

Eli se tarkoitat siis sitä, että jos minulla on vaikka

100 tonnin kuukausipalkka

niin sehän kuulostaa hyvältä.

Mutta jos se Ostovoima on haistanut

tukana tuoleen ja se 100 tonnin

ostaa 1 litra maitoon

kaupasta, niin se ei välttämättä hyvä asia.

No se voi olla, että saat köyhempi

kun se kavari joka sai 10 vuotta sitten

palkkaa vaikka 50 tonnia.

Koska hän sai sillä 50 tonnin palkalla

silloin enemmän ostettua.

Isomman olsuuden purjeveneestä.

Isomman auton

kämpän, kaikki tämmöiset.

Kaikki nämä kulut juokseen samalla

kun palkatkin kasvaa

ja näistä saadaan se Ostovoima.

Ja nyt siis

Ostovoima on palautunut samalle tasolle

kuin vuonna 2009.

Kyllä.

Mutta silloin me mennään

takaperin tässä näin.

Nyt me mennään pakitetaan.

Yleensä tämä on, että Ostovoima on tässä

matkanvarella vahvistunut.

Ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia

tehdä asioita.

Mutta nyt tässä kriisin aikana

me ollaan pakitettu isosti.

Kaikki muistaa semmosen

leffa, mitä mekin nuorinnan kohdalla

näkottu, palutulevaisuuteen.

Michael J. Fox, kiipe

siihen Deloreaniin.

Vääns siitä kaasukaavasta ja

sitten lähettiin.

Sitten se räähti ja katos.

Se syöksy sinne

siinä mentiin sekä

että menneisyyteettä vähän tulevaisuuteen.

Se oli aika monen vekotisen Deloria.

Mutta se oli palutulevaisuuteen

ja nyt Suomen osalta

niin se on palun menneisyyte.

Joo, nyt palun menneisyyteet. Kaikki on pelannut vaikka monopelipelijä

ja sieltä kun sä otat tietyn kortien

että hei, kuljet takas lähtöruutuun.

Niin.

Siinä lukee tällä hetkellä, kuljet takas 14 vuoden

takasen lähtöruutuun, kulkematta

kassan kautta.

Se on se, mitä nyt oikeasti on tapahtunut.

Jengi ei vaan tajuus sitä.

Sitä ottaa sitä, että okei, mä saan tämmöstä palkaa

sit ja nettona tämmöstä

mutta sillä palkalla mitä nyt tulee

niin sillä ei oikeasti tee

juurikaan mitään verrattuna esimerkiksi

edelliseen tai tossa vuoteen.

Sun pitää nyt palata sinne vuoteen 2009.

Niin sit me ollaan suurinpäin

samastilanteessa.

Tässä pieni tauko myös tähän

mistä tämä johtuu, että

tämä ostonvoimman palautunnon

noin kauas taaksepäin, niin se johtuu siitä, että

meillä on ollut

aikana aivan tolkuton inflaatio

joka on siis

nostanut kaiken hintoja

ja se, että

inflaatio nyt on

laskemassa.

Inflaatio on siis luku joka kertoo sitä, että

miten paljon hinnat on

noussut viimeisen kauden aikana.

Vaikka ostoskorin vuosimuutos.

Juuri näin.

Vaikka inflaatio on laskemassa

niin sehän ei tarkoita sitä, että

vaikka nyt inflaatio menisi nollaan

niin se tarkoittaa sitä, että

ostonvoima palautuu.

Vaikka se tarkoittaa sitä, että

ostonvoima ei enää heikkenä.

Tai se heikkenää hitaaminen.

Jos se menee nollaan, niin se ei enää

heikkenä.

Mutta yhtä lailla, niin se

ostonvoiman heikentyminen, mikä on

syytä siitä, että meillä on ollut

korkea inflaatio, niin se jää.

Eli käytännössä

kun inflaatio nyt on rokannut

niin se on, sanotaan näin, että

hehtauden lukemaltaan

meillä on ollut 20 prosentin

kokonaisin inflaatio

parin kymmenen vuoden aikana.

Ei siis mitään parin vuoden aikana.

Puolentostavuoden aikana, mitä ikinä.

Niin siis

ei vuositasolla, mutta yhteen laskee.

Semmonen ajanjakselta.

Otetaan se,

silloin kun inflaatio lähti

nousemaan,

kiihtymään ja tähän hetkeen astiin,

niin onko se nyt jotain 15-20 prossaan?

Mä en vedä hihasta

Google takaa se tarkkaluva.

Mutta joka tapauksessa, sanotaan, että se on

15-20 prosenttia,

niin se tarkoittaa sitä, että nyt

jos inflaatio menisi nollaan,

niin me ollaan hävitty

toimäädä ostovoimassa.

Ja sen takia me ollaan nyt siirrytty

14 vuotta

takaperin historiassa

meidän ostovoiman osalta.

Tuttakai etuuksia ja palkkaan

pikkusen justeerattu ylöspäitä

mutta sieltä me ollaan raiusti pakkasella

tällä hetkellä ja se

ostovoiman laskuu on ollut suurinta

ja kun nää kattoo

vielä miten heikkoa tämä on ollut

tämä ostovoiman kehitys

tällä edeltävällä periodilla,

niin nyt me ollaan oikeasti faktisesti

rullattu takas vuoteen 2009.

Ja meidän pitää nyt tottuu siihen,

me ollaan nyt siinä vuodessa 2009.

Martin, mä kerron sulle, mitä oli

vuonna 2009?

Okei.

Tällä radioista soin

Lady Gaga on pokerface.

Onko tuttu?

Kuuminta hotti.

Eli kelpaa sulle.

Me ollaan nyt vuonna 2009 tässä.

Joo, se oli ihan hyvä bisi.

Sun taskust ei löydy

iPhonein uusinta mallia.

14.

Siinä töytyy iPhone 3GS.

Siinä on koho.

Se on iPhonein kolmas malli.

Siinä on varmaan hienoa se, että sinä olin

iPhone 3GS.

Ja näyttä.

Ei sillän varmaan ihan videokatettu vielä.

Ei.

Ja sitten

se mistä porukka ehkutti oli se,

että uusi startupfirma,

oli just lanseeraanut vuotta aikaisemmin

tämmöisen Tesla Roadsterin.

Eli ensimmäinen malli.

Ensimmäinen auto.

Sata näitä, että ensimmäinen Tesla-auto.

Lanseeraattu sillä tavalla, että

eihän niitä nyt Suomessa ollut.

Sä näit jossain uutisissa, että semmoinen

jossain Kaliforniassa yksittäinen Tesla Roadster

pyöriä.

Semmoinen.

Ja yksi aamuttiin taivaalle

kertämään maapalloa.

Se ei tapahtu myöhemmin siinä.

Niin se oli vasta myöhemmin.

Ja sitten Suomen bisnesmaailmassa

Kuumin kolli.

Oli siihen aikaa, oli Pekka Kallasvua.

Nokian toimitusjohtaja.

Muistaks kukaas tämmöistä hessuenä?

Tässä on paljon vettävirannu

Nokiassakin

ja Vantajoassasiakin.

Nokia oli vielä käännykkä bisneksessä

eihän ihan tekijä.

Tesla-alha oli 3GS

Hikinen malli,

minkä iPhoneilla

oli

3GS.

Siinä oli se huippu siinä.

Sata näin, että

monesti käytetty Nokia onko

esimerkkinä.

Steven Elopista.

Sitten on ollut

mitään havaintoa.

Burning Platform, mitä kaikki.

Ei mitään.

Ja voi olla, että tässä myös kävi

semmonen pikku käpy,

jos nyt Nokias puhutaan.

Että oikeasti, ne etti silloin

joskus Kallasvuolelle seuraavat.

Että tää on sun käännykkälinjasta,

niin tää nyt ei pärjää nyt noille iPhonea,

että siellä tuli 3GS ulos.

Me lyödettiin nyt tämmöinen

elon

mikä sitä kaverin nimi nyt oli.

Siinä saatto mennä, kirjaamme, että sekasin.

Nitten piti tuoda elon tänne

Suomeen.

Pyörittää tätä Nokia-käännykkä-business.

Hän oli just tännyt roadsterit Tesla-alle

kaikkein, siis semmoinen nousevastaara.

Ja peipäilellä voit rahastanut

muutama 10 miljoonaa itselle.

Mutta sitten jos taas syystä,

siin Faxissa,

tulkitti vähän huonossa sitä vikakirjantat.

Se oli Elop.

Ja täältä tuli Austraaliasta,

niin ei etelääme Afrikasta

vaan Austraaliasta.

Meinaitsä, että elon ja Elop

meni sekasin tässä.

Luulen, että tässä kävi sillä tavalla.

Tää käänsä oikeastaan se Suomen valtion suunnan.

Koska Nokia oli se top-dokki siihen aikaan.

Se rullat ihan täysiä.

Se kerrattu, että tähän suuntaan mennään,

nämä koulutukset pitää olla kondiksestaan,

se vero-linjaukset, näemme tarvitaan.

Lennättäkään nämä vieraat tänne.

Ja kaikki.

Kaikki, jotka olivat Nokia-luunissa,

ne oli kiinne ja kaupungellaan.

Valtiohallintos söi

Nokia-johtajien kädestä.

Mutta siinä kävi nyt tämmöinen,

että siinä faksissa tai se olaa

pikku typoja, siitä lähti sitten

alamäki liikkeelle.

Palataanko vielä prosenttiin,

mikä alamäki tässä on ollut.

Nettomääräisesti

tämä inflaati on syönyt

8,1%.

Eli

tämä 8,1

on se

määrä, mitä suomalaiset on

ostavoimaan kaadannut tukana tuuleen.

Se nettovaikutus tässä.

Se nettovaikutus, kun olen laskettu

kaikki puolentoista vuoden

inflaatiota yhteen,

joka on jotain päälle 10-15%

ja sitten palkan korotukset

toisaalta til

ja joka on vähentää sitä effektiä,

niin se nettovaikutus

8,1% takapakkia palkaansaan

eri aljaansioista. Ja tällä mennään

14 vuotta takaperin.

Näihin tunnelmiin,

jossa mä väittän se kyllä,

että tällainen

B-servicer, kun olen,

niin mä väittän se kyllä, että siinä vaiheessa

iPhone 3 oli kyllä jo ihan

ylivoimainen kaikkea siihen, mitä Nokia tuli.

Mutta ei suomalaisesti silmissä,

ei suomalaisesti silmissä,

ei vielä Nokia visintekin tällaisia

kännykeitä, jos oli näppäimet.

Niin, tai kärmepeli.

Tai kärmepeli.

Että tota, näin.

Mutta siis se oli sitä aikaa.

Ja siis

tämä on aika jännä, että

viimeisen 15 vuoden aikana

niin Suomen BKT

ei ole käytännössä kasvanut yhtään.

Viimeisen 15 vuoden aikana

niin se, niin kun Suomen

talouden tuottavuus ei ole kasvanut

jonkun verran, mutta ei juurikaan

yhtään. Ja viimeisen 15 vuoden aikana

Suomen talous

on kiihtyvään tahtiin

sen vaihtotase on kiihtymässä

tahdissa negatiivinen.

Eli kaikki paha on tapahtunut

sen Financin kriisin jälkeen.

Me ei olla päästy

tässä oikein, millään tavalla

mihinkään

Suomen talous on pysähtymäisellään

ja sekin

palkan saajien realiaansio

kasvu, mikä me ollaan nähty,

niin se ei lähti nyt sitten

viimeisten pari vuoden

inflaation kiihtymisen myötä

14 vuotta

takaisin menneisyytä.

Ja tahan keskimäärin

joku teistä on saattanut

palata 30 vuotta takaisin

koska kulutus

keskittyy sen tyyppisiin, mitkä kohtaa

eniten sitä

inflaatiota ja ostavoima heikentymistä

joku on tehnyt jotain pientä torjuntavoittoja

että tässä on tullut vain pari prosenttia turpaan

niin sanotusti, mutta keskimäärin

siis näin lyhessä ajassa

näin niissä on tiputus ja tätä tiputusta ei kukaan halunnut

nyt se on vaan tullut ja sen kanssa on elettävä

juuri näin

ja sitten toinen

okei, nyt puhuttiin palkoista

mutta sitten jos mietitään

mitä se palu menneisyyteen

tarkoittaa asuntojen himmoissa

eli vuonna 2009

keskimäärä 4 hinta

oli koko maassa

1934 euroa per 4

niin kuin vain 2 tonnin

no kyllähän sillä

hei, 2 tonnilla per 4

niin nythän se tuntuu

jo melkein erikois tarjokselta

ai, pääkaupunkiseudolla

neljä hinta

pääkaupunkiseudolla neljä hinta

oli keskimäärin 2894

eli siis

piiruoja 3 tonnin neljä

ja muualla Suomessa sitten

1500 euroa

näin

siis tämä oli siis 2009

jos verrataan nyt sitten mikä se tilanne on

nyt tänä vuonna

kun näistä innosta on lähtenyt

alkanut jo lähteä asioita

niin kuin tuhkana tuulee niin koko maassa

neljä hinta tällä hetkellä

vaikka me ollaan jo tultu siis vähän alas

niin jos se ennen oli 1900

niin tällä hetkellä se on

2366

eli siis hinnat on

noussut vuodesta 2009

koko maassa

22 prosenttia

se on kuitenkin noussut, on

mutta pääkaupunkiseudolla

okei

niin tota

neljä hinta on keskimäärin

4468

neljä puol tonnin

eli 54 prosentin

nousu

ja sitten muualla Suomalla

1756 euroa

eli 12 prosentin nousu

eli jos me nyt puhutaan siitä

otetaan nyt pääkaupunkiseutokusta

niin tällä hetkellä

pääkaupunkiseudon neljä hinta

se neljä ja puol tonnin

se vasta, jos me mennään

takaisin menninyisyyteen, niin se tarkoittaa sitä

että meidän pitäisi

päätyä johonkin alle kolmen tonnin

neljä hintoihin

eli siis

periaatteessa niin kuin pitäisi puolittua

kämpien hinnat

siis ihan sillä logikalla

että se ostovoimaa on nyt sitä samaa

kuin mitä se oli 14 vuotta sitten

jos se ostovoimaa

sitä niin se tarkoittaa sitä, että

meidän päivänä ei enää pystytä

ylläpitämään tällaisia

hintatasoja tietenkään

koska kenellä suurella

porukalla siis kollektiivisesti

niin meillä on enää varaa

tällaisia neljä ja puolantoonnin

neljä hintoihin pääkaupunkiseudon

eli tämä oli tällainen nopevaa neljä hinta

tarkastelu tähän aikaisen

nyt otetaan seuraavaksi semmonen

tarkastelu

eli eli jos nyt ottaisi lainan

tai jos ottanut lainan

pääkaupunkiseudulla 300 tonnin

kämpäänä

eli laina missä on tasa-erä

300 tonnin

ja maksoaika 25 vuotta

tällaiset speksitteliin

eli jokainen erää on samaan suurun

ja sillä korolla mennään mikä tällä

300 tonnin

tasa-erää

25 vuotta

no sitten silloin

tämä korko

eli sanotaan nyt se viitekorko plus marginaali

oli vaikka prosantasossa

eli oltiin reilun vuoden takaisessa

ajassa tässä esimerkkinä

niin silloin se kuukaus-erä

oli semmonen tonni 131 euroa

tämä laskurin mukaan

111 euroa

1131 euroa

okei

mutta nyt kun tilanne on se

että viitekorot on

huitelee missä huitelee

niin pistetään nyt ihan reippaasti 5 %

ja katotaan tätä kuukaus-erää tästä

eli siinä on marginaali

plus viitekorko

se on pompannu niin kovasti tässä

niin se samat speksitteli

tasa-erä 300 tonnin

25 vuotta viljaprossala

tonni 754 euroa

eli

tässä kasvuu tähän on kuukaus-erään

pitäisi kaivaa yli 600

623 euroa

eli se on nousu 55 pinnaa tässä

ihan lyhyessä ajassa

eli se on kuukausikulu

mielessä on nousu 55 %

niin kun periaatteessa on vuodesisää

käy tänne vuodesisää

ja sit

mä enes puhut tässä nyt talo-yhtiolainoista

enkä niinku yhtiövastikesten

tai tonttivastikestenkä mitkä

niissäkin on nousu, mutta katotaan nyt ihan vaan sillä tavalla

ravihevosen läpät silmillä

tätä kuukaus-erää, kun sitähän kaikki

tujottaa, eli

paljon mulle tulee nettopalkkaa, pystyks mä tuon

kuukaus-erä maksamaan, puolitoista vuotta sit sä katsot et

300 tonni kempänen, emä kiinnostaisit

ostohinnos, mä kato vaan kuukaus-erää, se on

ton verran, se kelpaa mulle

mutta

nyt jos katottais tällä hetkellä, tällä 5 %

niin mimoisen kempä mä

saisin tuolta, markkinaolta

niin

pitää mennä alle 200 tonnin kempä

jotta se kuukaus-erä

painus samalla tasolle, eli tuohon

tonnisata 301 euroon

eli 300 tonnista

200 tonniä

ja tää on se niinku todellisuus nyt

et kun naan

inflatoitunut

tää

ostovoimaan kadonu suurimmaksi

osaksi tällä hetkellä näin te korkojen

takia, eli sama tyyppi

joka 3 vuotta sitten ehkä

saanut on vaikka 3 vuotta sitten, okei

katto kempää, niin silloin oli

niinku varaa, niillä tuloilla

mitä siis

oli, niin tota

koska korko oli lähellä nollaa, niin

silloin oli varaa ostaa sen 3 tonnin kempä

ottaa sellaisen lainan ja maksaa siitä

se 1.100 ja risaat

31.000

ja nyt sitten, koska korot on

noussut, niin silloin on enää vastaavasti

se sama tyyppi, niin kun

tekis sen saman sijoituksen ensimmäistä

kertaa, niinku nyt

niin se olisi 200, eli silloin on

lähtenyt ostovoimansa 3. kämpäin

hinnasta, tai laina

hinnasta, tai laina määrästä, kyllä

eli

sanotaan nyt vaikka semmonen kohde

talo-yhtiolainaa siellä, 2.3.

saa ja sitten tätä oikeesti

tätä

myynti hintaa se 1.3.

Periaatteessa hänen olisi

varaa tehdä kaupat ehkä siitä

yhdellä eurolla, se olisi se

myynti hinta ja hän ottaisi kontolle

ne talo-yhtiolainat siitä, mitä olisi 2.3.

se on se niin kuin velaton hinta

tässä, no kyllähän

tämä nyt näkyy markkinoilla

kiinteistöväletä, että yrittää

tarmokkaasti kertoo, että hei, meillä on paljon

renkaan potkijoita, että sä ove

kahva kokeilijoita ja

nyt on osta ja markkinat

ja tämmöistä, kyllä innat lähtevät

nousun vuoden lopussa ja

sitten nämä rakennusliikeet,

meillä on myymättömiin kohteita, ne

maksaa niinku vuoden tai kahden

vastikkeita siitä, et tuut

siis ihan näitä yhtiövastikkeita, et tuut

asumaan siihen kämpää tai teet nyt kaupat

ja niin poispäin

et tämmöistä kaikki tietää, että

se oikeet hinnat

niin ne ei nyt ole mitään enää

2020 vuoden hintoja

vaan nyt ne on 2009 vuoden

hintoja, et

nämä osta, jotka siellä pyörii, niin

harvalla niillä on oikeasti sitä

pätäkkää, mutta se, että

minä jutteli yhä asiaa

tietäväisen kanssa, niin loppupeleis

nää tämmöiset julkisesti kuluttajilla

annettavat alennukset näistä kämpien

hinnasta, niin nämä näitä ehkä

5 tonni, 10 tonni per

luukku, mutta sitten tämmöiset

isommat sijoittajat, niille tarjotaan

könttänä, 20 tai jopa 25 prosenttia

asuntojen

velattomasti hinnasta, silloin kun ne

ostaa semmoisia pitkään myymättömiä

kohteita, uusia kohteita

vähän sikin sokiin, että

siellä niinku nämä nimellisiin hinnat, mitkä millä

niitä lähettiin myymään, ei olekaan

päde, ne haluu pois ne taseesta,

tässä on tulossa kesäkuun loppu, taseet pitää

olla tyhjänä, makso mitä makso,

nyt voi ottaa niitä tappioita sinne sisään,

mutta me ei voida näyttää, että meillä on

tuhansia, tuhansia, joita myymättömiä

kohteita täällä, ne on pakko siivota veke,

siis että täällä oikein se on

faioseilla päällä täällä

asuntomarkkinoon, ja sitten tulee

heijastuus siitä, että jossain vaiheessa,

tai siis eihän näillä nyt firmolla

mitään järkeä rupea, mitä uutta

tekee tähän konkurssiin, näillä

korolla, näillä ostavoimilla,

kuka ne ostaisi näillä hinnalla,

että sä kämpä rakentaminen maksaa,

se sanotaan nyt tämmöinen 300 tonnin

luukku, sekä kämpä rakentaminen

maksaa varmaan 250-270, niille

jää se ne pieni marginali siitä, sillä

rakennusyhtiölle, mutta ostavoimaa

200, niin eihän se toimi

tämä homma, ja siellä, niin kun teetytuu

siihen kohteita, niin ei niitä kukaan

ostaa. No ei niin, ja niin kun me tiedetään

edellisesti jaksosta, tai tästäkin on

keskusteltu, niin sen lisäksi, että

tällainen lasken alleen ostavoimaan

haittanut tuhkana

tuuleen, siis tosiaan 8,1%

niin kun noin

kaiken mahdollisen keskiarvon

mukaan kansalaisten

ja eri tilanteiden

ja kaiken näköisten palkankorotusta

ja inflaation nettomääräisesti

niin se 8,1%

niin jos me et ruokakauppaan, niin mä väitän

siihen, että se on lähemmäs 50%

ja muuta tällaista, että

tietyllä osa-alueella niin se inflaation

huomattavasti

isompi ollut, ja se

ostavoimaheikkeen emenee vastaavasti

merkittävämpä, ainakin meillä

mittaa ruokakassissa

niin se

yks ruokakassi maksaa aina

se 60 euroa, ennen vanhaan saa

2 kassiin, 70

eurolla, nyt sellaista 2 kassiin

niin se on aina sen päälle

100 sen, 3 kassiin on

toista hunttia, tai siis

yli 200 euroa

tietyllä osa-alueella, siis tämä

ostavoimaheikkeen emenee vielä

tiukempaa. Pahenkin

ilman rupeaa pikkuhiljaa huomaan, että kyllä

tässä on jotain mätää, tämä ei ole se sama

että me ollaan nyt oikeasti...

Mutta siis tämäkin on huomioitu

tuossa, niin kun lasketaan kaiken

mahdollisimman keskiarvoon

ostavoiman katsominen, niin se on

siinä 8.1 olkoinkin, että

tietyllä osa-alueella se on enemmän ja toisella

vähemmän, mutta sitten kun tähän lisätään

siis tämä, niin kun

esimerkiksi just, koska

nyt asunnot on sellainen

yksi suurin

kulu-erää, mitä ihmisillä yleensä on

ehkä joissa on

määrinautoon jälkeen, mutta

tota fixuen ihmisten

kohdalta, niin se on asunto

ja asumisen kulut on

ne suurimmat kulut, mitä sulla on

niin sitten

jos sulla on

auta-armiessossa, että tällaisessa

uudessa

asunto-yhtiössä osa-akkaana,

eli sä olet ostanut kämpän uudesta

asunnosta, jossa on ollut

niin kuin rahoitusvastikkeja on ollut

lähellä nollaa, koska

sulla on ollut

lyhennysvapaata ensimmäiset 5-ielin vuotta

korko on ollut

nollaa, sillä on kun

asunto-yhtiönlainen

korkokin on ollut lähellä nollaa, sillä on kun

sä ostit sen kämpän, niin

nyt kun se asunto-yhtiönlainen

on noussut

lähes

nollaista johonkin viitteen,

ja sitten nämä, tai korko siitä

on noussut

lähes nollaista viitteen, ja

sitten tämä

asunto-yhtiönlainen lyhennykset

jotka on ollut jäissä

niin kuin 5-vuottaa, niin nyt tulee

maksuun, niin

sehän nostaa sitä rahoitusvastiketta

ihan jäätävästi,

ja se tarkoittaa sitä, että sun

ostonvoima katoa myös

sitä kautta, että on tällaisia

viritelmiä, jotka käytännössä

voi johtaa

ihan oikeasti siihen, että

uudisrakenuksesta

ei saa kämpää myytyy,

koska sen kaksi on rahoitusvastikka

jossain neljä stonnissa,

että

siis tämä on til

ja Rehli sanoi, kun siis kämpien

hinnat, tilastot,

tilastotilasto

emavalle, vai miten se nyt meni oikeasti?

että nämä laahan niin

perässä, ja tämmöisiä, että

könttadiilit neisi näy missään tilastossa,

oikeasti, millä hinnalla niitä kauppoi

käydään, isolla volumilla

voi melkein sanoa, että

koronan alettua, jos olet kämpän

ostanut, niin saa tappioilla siinä

melkein kohdekukohde, totta kai voi

jotain helmiin olla ja jotain hyviä

diileisun muuta, mutta näin se vaan nyt on

että ja sit

A, se on vielä tappioilla se hinta

ja nyt sulla on vielä isommat korot

maksettavana siitä, että

kyllä, että kyllä tämä on vähän masentava

tilanne kaiken kaiken.

Kuluttajaasekaan

pankissa, sulla on

oma asuntolaina, niin onneksi

sulta ei voida vaatia lisää vakuuksia.

Se on

sellainen hyvä juttu, että nyt

jos kämpiä hinnat tippu kolmanneksen

tai 50 prosenttia,

niin pankkii ei voi tulla vaatia

sulta lisää vakuuksia,

joka käytännössä tarkoittaa sitä, ne ottaa sen

sinun lämpän haltuun,

mutta jos sulla on sijoitusyhtiö,

joka omistaa

ehkä sitten uudisrakennuksen

kämpistä, ehkä sen kolmanneksen,

niin

ja niiden hinnat

arva laskee.

Niin sieltä tulee jo pankkii.

Pankkii voi sijoitusyhtiötä ihan hyvin

tai ei ihan hyvin vain

tulee vaatimaan lisää vakuuksia.

Eli noin, niin sun pitää

sitten olla jotain vakutta,

joka ei liity asuntoihin

siinä sijoitusyhtiössä, mutta onneksi

kuitenkin kuluttaja asiakkaalta

ei voida vaatia, koska muut lisää

vakuuksia, kun asuntojen hinnat

tippuu, koska se tarkoittaisi käytännössä

sitä, että jos sä oot tostaan

0,5 miljoonaa euron asunnon

Helsingissä, ja sitten käytännössä

2-3 ohjelmaa

hyvältä alueelta,

niin ja hinnat puolittuun,

niin se tarkoittaisi sitä, että se

pitäisi tuoda

100-200 tonne

edestä

lisää vakutta jostain.

Niin mistä ei ole sitä vakuta tällä hetkellä?

Joo, jostain pankitililta tai

kesämykki tai joku systeemi,

jota sinulla ei ole.

Sehän menee osa niistä pakko myyntyy

siinä tilanteessa?

Sijoitusyhtiöiden osalta menee,

ja sitten me päästään tähän

ongelmaan, että jos sinulla on

taloyhtiössä, kolmannen asunnon

sijoitusyhtiö on omistuksessa,

ja se menee nurin, niin mitä sitten,

koska jäljelle jäävät osakkaat

senkin rahoitusvastikkeet.

Tää on siis tällainen,

tässä on kyllä

korttetaalo

niin tippomaan

päin, että ei ole mitään rajaa,

ja se kraatteri, mikä sitä syntyy,

on ihan absurdi,

jos tässä on huonosti käydä.

Keski tullut, että tämä on ihan kusessa tän homman kanssa,

sitä me ollaan puhuttu aikaisemmin

tässä Hapodissa, mutta tietäisä,

ketä tämä tilanne oikeasti saattaa jeesata?

Vähän varaisia

opiskelijoita, koska nyt on

paljastunut se, että

jos esimerkiksi yhtiövastike, tai rahoitusvastike

nousee kovasti näitä lainahoitokustannusten takia,

ei lyhennys tämän vain lainahoitokustannusten takia,

niin

kelan taikaseina

kelan taikaseina

sitä voi saada tukea niiden

maksuun,

niin kuin omistusasunnon

kyllä, omistusasunnon

omistusasunnon lainahoitokulojen,

kyllä, no siis

tämä ok, korkomaksuihin

niistä

lainahoitokulojen, ei lyhennyksiin.

Eli rahoitusvastikkeessa

jos sun pitää maksaa

näitä taloyhtiolainoa, missä

korko on pompannu, niin kela tulee jeesiin.

Ok.

Loppupeleissä opiskelijoika

aloittaa nyt vaikka syksyllä jossakin,

niin mietitpä tämmöistä tilannetta.

Vanhemmat takaa

tämmöisen uudiskohteen,

missä on hemmätisti

työhtiolainaa,

semmosen, mikä on jäänyt sinne taseen,

se ostetaan eurolla, joltaen

rakennuttajalta.

Tuut sinne sen jälkeen opiskelijan

tuet, ja sen jälkeen

sitten kun opiskelee voista

osumistukehakeen siihen, niin sitten ei muuta

kun taikaseinasta, vaan näihin korkomaksuihin

lisää rahaa.

Katot vaan, että

se kokokorttitalokuvio

ei romahda kasan, että joko teet itse töitä

tai sitten vanhemmat

niitä lunastuksi, mutta

tämä on nyt uusi nyanssi, mitä ei ollut

esimerkiksi vaikka pari vuotta sitten.

Okei,

jos mekin lopetetaan

vaan nämä duunin tekemiset, kun eihän tässä

mitään järkeä tästä ous.

Mennäänkö me kiettistä taikaseinaan jostain,

mikä ratkaisee kaikenaan?

Se on varmaan pakko.

Kyllä tämä on nyt aika hurjelta

kuulostaa, mutta

se on selvää, että ne

niillä, joilla on

jotain

tällaista

taloudellista vahvuutta, riskinottokykyä,

ja

viileisesti sanottuna riskinottokykyä,

niin kohta

voi olla kämpiä myynnissä

todella halvalla.

Ja se nyt on selvää, että

jos se nyt on taustamassa kämpää,

niin pyynti hinnasta vähintään

kolman esveksi.

Älä hyvää ihminen tarjoaa

mitään muuta

pyynti hinnasta kolmanes

vähintään veksi, jos sitä käy.

Mun mielestä tällä hetkellä asuna

ostaminen pitäisi tehdä sillä tavalla, että

sä etteis käy kattomas niitä.

Sä vaan teet pidejä pidejälkien

kolmanesvekennistä hinnosta,

jossain on se

motivoitunut myyjä, joka tarvii ne rahat.

Ei silloin mitään merkitys, mihin se tarvii ne.

Se tarvii ne.

Sä ostat sen 300 tai viime vuonna

300 tonnin kämpän 200 tonnilla,

mutta se tarvii sitä toistoa, toistoa, toistoa.

Lää ei jumi siihen yhteenlukuun.

Äläkö mietit sitä, että

se on

törkypidi, dogibidi

että se on nolloa,

koska tuolla on

nyt markkinoilla ihmisiä, jotka

oikeasti tarvitsee saada

sen kämpän myytyä.

Ne ei oikeasti tarvitse

saada sen kämpän myytyä.

Ja se, että jos sä kuitenkin annat

oikeen

kirjallisen tarjoksen,

joka on sitten se kolmannen salempi,

mitä se pyyntihinta on,

niin se on kuitenkin mahdollisuus

myyjälle myydä siihen.

Sä teet, roudat sille

pöytään mahdollisuuden

myydä se kämpä, joka ei

meekkaupaksi.

Sä teet

hyvää siinä.

Ja se, että

jos joku ottaa pataan, niin se on

se ostajavika.

Vipuun on myyntihintoja

ja velattomia myyntihintoja.

Me kuhutaan koko ajan velattomista myyntihinnon.

Varskinäismis on talo-yhtiolainaa,

niin se myyntihinta

voi olla vaikka 100 tonni

ja talo-yhtiolainaa 200 tonniin.

Sen mousen 30 pinnan

alennus, siihen tarkoittaa, että kauppa tehdään

myyntihinnalla 1 euroa

siitä, jolloin on sille ostali

ja ne 200 tonniin talo-yhtiolainat

maksattavaksi.

Joo, renaet.

Kuten se ostavoima nyt on mennyt

ja tässä voidaan miettiä, että ketä saadaan syyttää

sitten, että

kukaan ei ole ilmoittautunut käsipyystyssä

vielä, että sorry, sorry, että nyt

virhemerkiksi.

Mutta aina sitä voi johonkin suuntaan

katella, että kuka täällä on sössinyt

matkavarilla. Joo, renaet.

Mutta ei mitään, hei, tämmöstä tänään

tässä meni hienosti tunteroinen,

että aiheiden parissa, niin laittakas palata,

hästäk rahapodi, rahapodi, että nuune piste fi.

Laitatte sillä valkosella

joutsenella tai kilkkyyhkyllä tai

vaikka faksilla, jos löydätte numero jostain,

niin katsotaan tota, mitä keksit

tämä ensi viikoksi. Yes, moi, moi, moi, moi.

Tässä esitetty ei ole,

eikä sitä tule käsittää kehotukseksi

merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita.

Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä

tehdessään perustaa päätöksensä omaan

arvioonsa sekä ottaa huomioon oma

tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa.

Rahoitusvälineiden arvo voi

nousta tai laskea. On olemassa riski,

että sassioittamia sivaroja takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.