Lauantaikerho: Orpon kvartetti suuntaa Säätytalolle
Helsingin Sanomat 4/29/23 - Episode Page - 35m - PDF Transcript
Orbonneliikko Orbonquartetti, torstaina valtiosalissa kansalle esiteltiin uusi hallituspohja, jossa on mukana siis kokoomus perussuomalaiset RKP ja Kristilsdemokraatit.
Millä nimellä tätä konstellaatioita pitäisi kutsua?
Henriksson, Orpo, Pura, Essaja, HOPE, HOPE, Toivonneliikko.
Tulemme mieleen kokoomuksen vanhaisen toivotalkoot, tota kappaniat.
Jaa, mulla ei nyt ehkä ole tähän mitään huippuvastausta, mutta me tiedämme, millä nimellä ei nimittää.
Jotenkin häiritsee se perusporvarihallitus aivan kauheasti.
Mulla tulee sellainen ajatus, että se on semmonen perus, niin kuin tavallinen porvarit, tavalliset porvarit.
Tai sitten ehkä tämä onkin se uus nimitys tavalliset porvarit, mutta jotain hassuu siinä mun mielestä.
Eli kuuntelet siis lauantaa kerhoa Helsingin sanomien politiikka-podcasti, ja mä olen Robert Suudmanen kanssali.
Täällä on Susanne Salmi.
Emillon paraa aikaa juttu keikalla kovan scoopin perässä, mutta täällä ilonan meidän vierailevana tähtenä on Hesarin politiikan toimittaja Teemu Muhonen. Tervetuloa.
Kiitos, ei ole kovia scoopia muulta tulossa nii ilo olla käytettävissä.
Kiva kun olet.
Hallitustunnustelija Petteri Orpohan lupaili, että ennen Wappuan tiedossa, että mikä porukka sinne säätytalolle lähtee hallitusta muodostamaan.
Ja näihin siinä sitten käviä.
Eli torsta aina sitten kuultiin, että mikä jengi sinne lähtee.
Se olitte molemmat paikan päälle siellä eduskunnassa, niin voitteko te nyt vähän kuvailla, minkälainen oli tunnelma?
No se oli ehkä yllättävänkin vakava.
En nyt sanoisi ihan haudan vakava, mutta aika sellaisia viiva suita oli näillä hallitut täytötä lähtevillä puheenjohtajilla.
Kiitos.
Vertaa neljä vuoden taakse, jolloin minä myös olin paikalla eduskunnassa silloin rinnäkerto tästä omasta viisikostaa.
Ja siellä kyllä hymyiltiin, kun naatalin aurinkot ja ulkonapaistoon aurinko, koska silloin tiedettiin, että nyt ollaan menossa tekemään kivoja päätöksiä.
Rahaa on hengessä.
Ja nyt selvästi välitty se, että tästä ei ehkä ole tulossa, ei ole tulossa helpot, neuvottelut.
Ja sitten jos ehkä kun maaliin päästään, niin ei ole myöskään tulossa helppohallituskausia, että nyt ei tehdä niin kivoja päätöksiä.
Kyllä, kyllä.
Orpahan totes, että hänellä on vahva usko siihen, että näiltä puolueilta löytyy riittävästi yhteistä liimaa ratkoa asioita.
Muutenkin nämä viime päivät on ollut yhtä kielikumien juhlaa, eli esimerkiksi kokoomuksen kai mykkäinen muun muassa vertaisi hallitusneuvotteluita tunneleihin,
joista pitää louhia kivenlohkareita ulos, jotta valo saadaan näkyviin tai päästään valon päähenkiin.
Joo, siis politiikassa nämä kielikuvat, ne ovat aina upeita.
Näistä mykkäisen lausunnoissa tuli melkein mieleen tuo Kristakiurun legendaarinen pihvi, jonka edessä olemme polvilanne.
Mutta mykkäisellä on tietysti siinä heti työkalut käytössä.
Jos mietitään tätä hallituspohjaratkaisua, niin kyllä tämä liima on sinänsä hyvä sana, että sen itse nostaisin myös esiin.
Ja liimahan on se talous.
Eli nimenomaan talous on se, mikä lopulta synnytti juuri tällaisen hallituspohjaratkaisun.
Näin on ja se ei tarkoita sitä, että vaikka perussuomalaiset kannattaisiin läheskään kaikkia kokoomuksen leikkaosesityksiä,
on oikeastaan vastustanut monia niistä.
Mutta perussuomalaiset ehkä pystyy hyväksymäänne.
Valien kolmonen SDP taas asemoi itseensä jo vaalikeskusteluissa niin voimakkaasti vasemalle,
ettei se pysty nyt sieltä tulemaan sitten näin nopeasti vastaan näihin kokoomuksen siivoustalkoisiin.
Niin se on vähän sama kuin mitä meidän edellisessäkin jaksossa mietin,
että jos kokoomus voitti vaalit lupaamalla muutosta talouspolitiikkaan
ja vielä ehkä tällaista aika merkittäväkin muutosta, kun puhutaan tästä julkisuudessa pyöritellyttä leikkausten määrästä,
ja SDPkin kasvatti kannatustaan lupaamalla taas sitten jatkoa tai ainakin hyvin toisenlaista,
kuin mitä se orpolupasi, siis kaikki heidän piikkiin se menivät koko vaalikampanian ajan orponsuuntaan.
Niin se on tullut oikeiston kylmistä leikkauksista, joka on karvaslääke, joka ei toimi,
niin se tavallaan siinä huomaa, että jos tämä olisi se ykkös teema ja molemmat olivat täysin eri mieltä,
niin miksi tämä olisi se, mitä olisi lähdetty ainakaan ensimmäisenä kokeillaan?
Niin, se, että SDPin puheenjohtaja vaihtuu sitten myöhemmin tänä vuonna,
niin se ei yksin riitä siihen, että puolue pystyisi tavallaan luopuhteesta aika vahvasta linjastaan.
Kyllä kyllä, että jos miettii, mun mielestä kollegamme tuossa hyvin pohti aamulle,
että jos miettii näitä asetelmiä, mitkä SDPilläkin on tässä edessä,
että huippusuosittu puheenjohtaja lähtee, varmasti näkyy kannatuksessa.
Sitten, kun tässä on ollut tätä kipuilua tästä niinkutstustaktisesta äänestämisestä,
viimeksi tällä viikolla tuli kanttarin tuoreita lukuja, joissa pyöriteltiin,
tekkittävä osa demareiden äänestä, josta olisi ollut näitä niin kutsuttuja taktisiä äänestä,
ja kun kysyttiin tämmöisen puhelit, tutkimus kansalaiskysely,
siis kannatuskysely, vasta menetelmällä, millä kannatuskysely tehdään,
että se olisi siellä, että jos niitä valuu takaisin vihreisiä vasemmistoliittoni,
siinä saattaa mennä jonkun verran, ja sitten vielä tää, että jos olisi vielä ikään kuin lähdetty toteuttamaan
sitä talouspolitiikkaa, mitä luvattiin, että ei mistä nimessä tehdä,
niin mikä olisi SDP-kannatus syksyllä?
Ja sitten voit tietysti ajatella, että no, eikä se toi nyt ole aika niin kuin opportunistista,
että pitääkö vaan sitä kannatusta ajatella, mutta ehkä kuitenkin SDP-lä semmonen asetelma,
että ei ole niin kuin mitään syytä, miksi suoraan olisi kannattanut lähteä niin kuin riemustakiljuen
kokoomuksen hallitukseen.
Niin, ja kyllä, Antti Lindman itsekin siellä valtio-sallissa toistaana totes, että kyllä tää hallituspohjaa,
voi sanoa, että se noudattelee vaali tuosta.
Niin, kyllä.
Että kyllä hän tässä myös äänestäjät tilas oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa,
ja sitä tää nelikko lähtee nyt sitten rakentamaan sen säätötalolle.
Kyllä.
Joo, näin se on.
RKP ja Perussuomalaisten välisistä ristiriidoista,
me ollaan jauhettu jo kyllästymiseen asti, mutta on kyllä silti pakko sanoa,
että jotenkin jännittävältä tuntuu torstaina katsomaan sitä Annanmaa ja Henriksonia osana tätä nelikkoa.
Ja puolueiduskuntaryhmästä hän Eva Biodee vielä tällä viikolla linjassa,
että hän vastustaa Perussuomalaisten kanssa hallituksen menemistä,
toki muu ryhmä oli tästä eri mieltä, mutta jotenkin tämäkin saa ajattelemaan,
että kyllä tää varmaan aika kova palaa ainakin niin kuin osalle tästä porukasta on,
että jotenkin mielenkiintoista nähdään, että minkälaista,
että missä hengissä siellä nyt näitä hallitusneuvottelua sitten lähdetään käymään.
Niin, ja ainakin voi sanoa näiden niin kuin samojen kantarin vaaliseurantatutkimuksen
lukujen valossa, mistä myös tämä luvut näistä aktiisesta äänestä,
mistä tämä on poimittu, niin mun mielestä siitä voi tehdä kaksi kiinnostavaa johtopäätöstä,
nimenomaan tähän hallituspohjan liittyen.
Jos ensimmäinen on se, että näistä neljästä puolueesta kolmen äänestä,
eli tämä oli ylivoimaisesti mielusin hallituspohja vaihtoehto,
eli siis kokoomuksen Perussuomalaisten ja Kristiilisdemokraattien kantista
noin kuutisuin kymmentä prosenttia, toivo nimenomaan tällaista hallitusta,
jossa on mukana kokoomus Perussuomalaisten ja sitten mahdollisesti muita pienempiä puolueita.
Ja sehän tietysti myös on yksi selittävät tekijätietit sille,
että miksi tämä syntyy, miksi tämä lähdetään syntymään,
on se, että näiden puolueiden äänestäillä on sille tukea.
Mutta sitten kolikolla on tämä toinen puoli, ja sehän on se,
että RKP-näänestäistä vain kahdeksan prosenttia piti mieluisema tällaista porvaripohjaa.
Tässä tietysti kysyttiin sitä, että mikä on se ensisijainen vaihtoehto.
Eli totta kai ei se ihan tarkoita sitä, että kaikki 9,2 prosenttia RKP-näänestä
sittenkin vastustaisi porvarihallitusta,
mutta se ei ollut heille suosikkipoja, he olisivat toivoneet sinipunaan.
Ja kyllähän tämä johtuu nimenomaan perussuomalaisten,
koska tässä samansessa tutkimusaineistossa kysyttiin vähän puolueiden inhokeista.
Ja siinä, missä kokoomus ei pidä vasemmistoliitosta
ja siinä, missä perussuomalaisten ei pidä vihreistä,
niin kyllä nimenomaan RKP ei pidä perussuomalaisesta.
Ja kyllähän se jotain kertoa, että tuosta näiden korpotan pohjan
julkistin jeiduskunnassa RKP-n, tai siis ruotsalainen eduskunntaryhmä oli ainoa,
joka kokoontui vielä aamupäivällä siellä ikään kuin keskustelemaan siitä,
että voimmeko lähteä tähän hallituspohjan, jota ei ole vielä julkistettu.
Niin, muilla ei ollut tällaisia hallituspohjan.
Muilla ei ollut, eli kyllähän tässä se myös haluttiin näyttää,
että tämä on tavallaan vaikea paikka ja tästä pitää keskustella,
ja vaikka sitten 9,10 olikin sitä mieltä, että mukaan pitää lähteä,
neuvottelemaan, niin ei näille yhdeksälläkään tämä tietenkään sitten ehkä se mialuisin ollut,
että kyllä siinä ryhmä puheenjohtaja Anders Adlerkroitz,
kun tuli ulos sieltä, niin kyllä aika kielikeskellä suuta Anders siinä kommentteja antoi,
että näki, että ei tämä hänellekään ole helppo paikka.
Ja jotkuhan uskoetukäteen siihen, että RKP oikeasti pelaisi kovaa
ja vaatisi orpoa muodostamaan hallituksen sinipunapohjalta, eli demareiden kanssa.
Niin, että he lähtisivät sanelemaan tässä.
Niin, mutta niin kovaan pelin RKP ei lähtenyt kuten puolueen varapuheenjohtaja
Sandra Bergwist sanoi pari viikkoa sitten, niin RKP ei voi määrätä Suomen hallituspohjaa.
Tämä oli kuitenkin sitten valtaosalla siellä puolueen johdossa se ajatus,
ja tavallaan RKP-perinteisiin kuuluu se, että yhteistyötä pyritään tekemään kaikkien kanssa,
jotta RKP sitten varmasti pääsee hallituksen mahdollisimman usein.
Mä mietin sitä, että mitä te ajattelet siitä, että nyt kun mennään varsinaisen neuvotteluihin,
niin onko jonkinlaista mahdollisuutta siihen, että RKP vielä jotenkin,
niin kun Marssisi sieltä esimerkiksi pois tai muuten aiheuttaisiin isoja pulmia,
vai onko nyt kuitenkin niin, että varsinainen peli on pelattu, ja yhdessä mennään nyt sitten eteenpäin?
No jos katsotaan siis historiaa, joka ei ottaa et tulevasta, niin yleensä,
vai käytännössä aina siis se joukko, joka on säätytaloille lähtenyt on lopulta päässyt näkemykseen
yhteisestä hallitusohjelmasta, eli se olisi ainakin todella harvinaista ehkäpä historiallista,
jos kävisi niin, että tämä konstellaatio ei löytä sitä näkemystä.
Sehän ei tarkoita sitä, etteikö voi tapahtua tämmöisiä ulosparseja,
koska niitä hän on kyllä tapahtunut, siis tämmöisiä vähän kriisiytymisiä,
missä joku lähtee pois ja sitten tulee takaisin.
Varmaan tässä on muodellakin puolueella haluaa tehdä jonkinlaisia tuuletuksia.
Joo, ei yllättäisi yhtään, että jotain tälläisiä tapahtuissa,
mutta jos ajatellaan sitten, että se lopputulos olisi joku toinen hallituspohja,
mitä sinne nyt lähtee, niin lähtökohtaisesti sitä voi kaipita aika epätodennäköisenä.
Se olisi ehkä todennäköisempää siinä tapauksessa, jos SDP ja kokoomus olisi vähän lähempänä toisiaan.
Tässä olisi oikeasti ollut sellainen, että me oltaisiin kaikki toisestaan jännitetty siellä,
eduskunnassa kumpihan pohja nyt tulee.
Mutta nyt kun se on tavallaan ollut kuitenkin itsestään selvää ja kokoomus ja SDP on hyvin kaukana toisistaan,
niin jotenkin vaikea nähdä tällästäkin absausta enää tapahtua.
Sehän oli jopa vähän huvittavaa, kun Orpo kävi näitä tunnustelu, keskustelu ja siis perjantaina,
maanantaina ja tiistaina puolueiden kanssa.
Ja aina näiden eduskunnassa oleiden keskustelujen päätteeksi,
jossa hän tapas siis monia tämän muiden puolueiden edustajat,
niin nämä muut puolueet tietystään kommentoisen jälkeen,
että millaista keskustelut olivat eivät hän he oikeastaan hirveästi mitään sanoneet,
että jotkut esimerkiksi keskustannan ikäsaarikkoja SDP-sannamariin sanon aika suoraan,
että eiköhän sieltä tuu tämmöinen oikeastollainen hallitustaita pohja,
mikä sieltä nyt tulikin, että he kyllä suostoivat sitä veikkaamaan.
Ja jopa hän alkoi siinä viime metreillä, mustaa vähän itsekin virnuilemaan,
kun toimittaa, että tavallaan kysellisiltä, että eikö tämä nyt tuuttaa tämmöinen hallitustaita,
ja sitten minusta tuntuu, että pitää esitys päällä,
että kaikki vielä käymme keskusteluja ja tunnustelemme tässä, pitää pohtia,
mutta siinä tuli jo vähän semmoinen, että sä et uskottua ne näitä ikään,
tai siis en tietenkään uskonut.
Niin, kokoomusavustajat itsekin siellä salissa on vähän naureskeli,
kun se alkoi olla niin päälle liimattu.
Alkuviikosta mainin jo se Orbon kommentti, jossa hän sanoi,
että on käytänyt hyviä keskusteluja kaikkien kanssa, myös vasemmistoliiton kanssa,
myös liikennytin kanssa ja myös keskustaan kanssa,
ja sitten joku toimittaa hän kysykiä, että onko nyt niin, että nämä ovat ne puolueet,
jotka ensimmäisenä ovat.
Muiden kanssa saatiin parempia keskustelua.
Joo, ja sitten sanoi silleen, että ei, jalkaan tästä tehty mitään johtoa päätöksiä.
Eipä.
Ja sitten toinen asia, että paitsi SDP on kaukana kokoomuksesta,
niin on sitten tämä keskusta, että tietysti Petteri Orpa toivoisi,
että keskusta olisi jollain tapaa siellä kulman takana odottamassa vielä,
että jos RKP ja Perus-Suomalaisten välit menisivät tuolla säätötä loikea hankalaksi,
niin RKP voisi pullauttaa sieltä ulos ja ottaa keskustan sisään.
Mutta kyllä nyt keskusta on niin vahvasti itse asiassa sinne oppositio on linjennu,
että jotenkin aika paljon pitäisi kyllä tapahtua.
Mietin vielä sitä RKP-tä ja liberaali,
mutta siis tavallaan yhtäältä ymmärrän sen,
että RKP on tässä viime vuosina yrittänyt kampanjoida,
erityisesti Suomen kielisen väestön suuntaan,
että jos niin kuin turhauttaa kokoomus,
niin meillä on myös tämä aito liberaali oikeistopuolua,
että täällä lähtee tervetuloa mukaan
ja he ovat siis jopa tehneet tällaisia mainoksia
niin kuin välillä tuolla sosiaalisen median puolella.
Ja mä muistan, että silloin, kun mä olin itse ylioppilaisleiden päätoimittain,
niin mitä tehtiin juttu under Sardler-Kroitzistä,
oli silloin vasta poliitiikkaan noussut tähti,
joka vähän viritteli tällaista,
että RKP voisi olla se poliitiikan keskitieleinen voima.
Mutta sitten kun oikeasti miettiin sitä RKP-tä,
niin eihän se ole se liberaalius, mikä on sen puolueen.
Nyt mä käytän kokoin tätä liimasanaa,
eli mä en saa ens kerralla käyttää tätä,
mutta eihän se liberaalius ole RKP-liima,
vaan RKP-liima on suomenruotsalainen identiteetti
ja sitten lopulta se, mitä tähän hallitusta,
kun sen ohjelmaa muodostetaan,
niin kyllähän heille ensisiaista on miettiä.
Ei nyt, en mä en tarvitse täällä pakkoruotsia,
mutta niin kuin Suomen ruotsiin,
niin kuin Finland-Svenskiin liittyviä tavallaan asioita,
että miten siellä Finland-Svenskassa asiat menee,
jos olisi tämmöinen kuvittelinen maa,
niin tressit olisi niin kuin turvattu.
Joo, ja mulle tuli vähän tätä julkista keskustelu viime viikkoa,
ja se olisi sellainen, että joillekin tämä RKP-liima
on ihan näppäräsomemainontaa.
Ja ymmärtävät taktikaan?
Niin, ja ymmärtävät taktikaan, että se on mennyt läpi.
Että monet kommentaattorit,
tai ainakin jotkut tuntuu ajattelevan,
että RKP on niin jotenkin ideologisen liberaali,
ettei se missään nimessä voimeena samaan hallituksen
ja perussuomalaisten kanssa,
ja tähän nyt ei ole ollut totuus missään kohtaa.
Mutta se on tietysti totta edelleen,
että tosiaan perussuomalaist on RKP-kannatteen inhokkia
kyllä siinä sovittelemista löytyy,
mutta sitten ehkä kuitenkin vielä miettiä
sitä RKP-positiota taloudessahan se on oikealla,
että on muodosti mainostaneet olevansa
Aito liberaali porvaripuoluen nimenomaan.
Ja mietin, että ehkä tämä säätytalolta valmistuva hallitusohjelma
voisi myös olla sellainen, missä näitä arvoasioita
on jotenkin vähän lakastu sinne maton alle,
että nyt ei tulla sille tavalla, että meillä on nämä arvot,
vaan ei itse asiassa puhuta ehkä niistä ollenkaan.
Niin, että kyllähän talouden kuntoon laittaminen tulee olemaan
tämän hallituksen, mahdollisen hallituksen yhteinen
ikään kuin tarina.
Niin, kyllä.
Kokoomushan on itsekin puolue,
jossa sisällä on aina ollut liberaalia ja konservatiiveä,
joiden arvot on voinut joissa asioissa poikata paljonkin,
mutta joita yhdistää tietynlainen talouslinja,
että tästä hallituksesta voisiin mielessä tulla vähän
laajennettu kokoomus, että monissa arvokysymyksissä näillä
puolueilla on suuretkin erimielisyyksiä,
mutta nii ehkä pystytään pitämään ainakin johonkin pisteeseen
saakka piilossa, jos se yhteinen missio talouden
tasapainottamisesta kantaa, jos se lähtee rullaamaan
hyvin eteenpäin.
Niin, ja siis Petteri Orpolla on hän johtanut kokoomusta
jonkin aikaa, että vaikka hänen taide sanotaan, että vähän
hajuutoin ja mä auton veriten puheenjohtajan,
niin sitä hän on ainakin ollut kokoomuksen johdossa
nyt jo aika pitkään, niin hänellä ainakin kokemusta
siis konservatiivien ja liberaalien interessin yhteen
sovittamisesta, koska siinä aikana, kun hän on ollut
kokoomuksen johdossa, niin on hän siellä kuplinut
tasasin välijäjoin.
Näin on.
Ja sitten mitä tulee tuohon tavalla laajennettuun
kokoomukseen, niin tähän on,
se on ihan niin kuin historiallinen tilanne,
että hallitus pohjassa ei ole, niin kun,
että ei ole paitsi vasemmistoblogista,
sitä ketään edustaa, mutta ei ole myöskään
poliittisesta keskustasta, ellei nyt sitten
ehkä joku voisi ajatella, että RQP nyt
jollain tavalla voisi sinne kuulla, mutta
käytännössä kaikki nämä puolueet on
talouspoliittisesti nimenomaan oikeistopuolueita,
ja tällästilannetta ei ole kyllä,
ja yleensä siellä on se keskusta sitten mukana.
Ei ole ollut sellaista hallitusta,
missä ei olisi SDP tai keskusta,
tai jos on ollut, niin siis pitää mennä
niin kuin niin kauas, että se koko poliittinen
kulttuuri on ollut täysin erilainen,
siis puhutaan sitä, niin mennään tuon
vuosien henkisestä, ottaa satoja,
saattaa ehkä yksi sata riittää,
kuin niitä Suomen istariä.
Niin, mutta toisaalta ei voi myöskään
tujottaa vaan puolueiden nimiä,
että jos ajatellaan 2015 syntynyt
Sipilän hallitusta, joissa olisi
keskusta kokoomus ja perussuomalaiset,
niin keskustahan oli siinä hetkessä
talouspoliittisesti Sipiläjohdolla
hyvinkin oikealla, mutta taas
perussuomalaiset soinnin johdolla
vielä aika vasemmalla,
että kyllä sekin oli kuitenkin
no, vasemmalla ja vasemmalla, mutta keskemällä
että sekin oli kuitenkin aika lailla
tällä niin kuin talouspoliittisesti
oikeisto hallitus, aika yhtenäinen.
Joo, se on totta, että noin positiiot
myös elää ja myös esimerkiksi
kuinka vasemmalla demarit on ollut,
niin on elä nyt paljonkin,
jos mietitään vaikka lipposen hallituksia,
mutta että jos mietitään,
että tämä yhteinen missä olisi se talouden
tasapainottaminen ja sen pitäisi kantaa,
niin tähän ei tietenkään tarkoita sitä,
etteikö siellä sääty talolla
olisi siis jotain vääntöjä luvassa
ehkä monistakin aiheista.
Siis aivan varmasti monista aiheista,
paljon on puhuttu maahanmuutosta
ilmaston ja EU-politiikasta
ja niistä kaikista aivan varmasti väännetään,
eikä ole helppoa,
mutta mä luulen, että Orpo itse
oli oikeassa, kun hän
todistaa ennessä valtiosalissa arvioja,
että kovimmat väännöt käydään taloudesta.
Et ehkä kaikki ei ole vielä
ymmärtänyt, kuinka tiukkaa leikkaa,
mistä tämä kokoomuksen
edellyttömä kuului saa
6 miljardin euron sopeutus,
kun ihan konkreettisesti tarkoittaisi,
koska nämä ovat vain tällaisia lukuja ja miljardia
ja sitä ehkä vähän vaikea hahmottaa
ennen kuin näkee ne keinot,
mutta voi verta vaikka siihen,
että tämä mun äskenmaan, että semmoen Sipilän hallitus
sopeutti
valtionvarameministeriön mukaan
nettona vähennetään
menolisäykset ja verokevenykset
niin reilun miljardin,
että pitäisi toistaa se sama keino
tempu-karkeasti
viisiin kertaisena
tai nelin kertaisena,
mutta kuitenkin, tai sitten kokoomuksen
pitäisi luopua tästä hyvin kovasta
vaatimuksestaan, joka oli myös
puolueen kynnyskysymys,
että se taas olisi sitten kokoomukselle
vähän poliittisesti myös vaikea vaikka.
Niin sehän on vaikea tilanne, jos miettiä,
että he ovat puhunut tästä,
he ovat vielä itsepintaisesti
pitänyt tätä summaa esillä
toistanut sen tuonnossa enää
uudelleen tähän keskusteluun.
Sitten oliks vaalien seuraavana päivänä
Petteri Orpoon tiedotustilaisuudessa hän vielä
meni sitomaan
käten saa sanoa, että VMM-verifioimana.
Niin, että tavallaan näiden
kasvu- ja työllisyystoimien
joiden, jotka voisi tuoda, niitä miljardin,
ettei tarvitse vain leikata,
niiden pitää olla sellaisia, että
valtionvarameministeriö arvioi ne vaikutukset
ja se arviointi on tiukkaa
ihan perustuvaa, että
sit sieltä ei millään höttökeinoilla pystyisi
ikään kuin tehdä tuota taikatemppuun.
Ei et esimerkiksi tämmöinen kokoomuksen usein
suosima toimi paikallisen
sopimisen lisääminen työmarkkinoille
tällaisena reforminaa, joka vahvistaisi
julkista taloutta, niin käsittääkseni
VMM ei ole sellasta verifiointia vielä.
Ei kokoomus on siin viitannut etujärjestö
Suomen yrittäjien arvioon,
ja se on ehkä aika paljon optimistisempi,
kuin mitä sit VMM-varvio.
Ja voi tietysti kysyä, että minkä takia
kokoomus sitten linjastan 6 miljardia
niin jämäkästi.
No ja se nyt ei ole kokoajan jämäkkää,
että välillä se oli 4 ja 5 ja näin
kuitenkin lopulta palattiin aina siihen kuuteen.
Mä oon sieltä kokoomuksen sisältä
kuullut tällaista arvioita,
että se vaalikeskustelussa
tilanne näytti menevä jossain kohtaa
SDP ja perussuomalaisten väliseksi
ikään kuin väänökset. Se alkoi hallita ilmatilaa.
Niin kokoomuksen piti saada
sitä ilmatilaa vaalikeskustelussa
takas, niin tällöin
orpo päätti tai päätettiin, että
urpo linjaa 6 miljardia
on kynnyskysymykseen.
Tässä oli myös tällaista media-strategiaa
mutta sen kanssa nyt puolueen tietysti
myös naimisissa. Kyllä, ja siis sehän on
kiinnostavaa, että jos mietitään
tätä, että vaikka talous on
samaan aikaan se liima sillä tasolla,
että siihen on sitouduttu
siihen ajatuksien,
niin sitten kun miettii tuota 6 miljardia
sitten tosiaan miettiin sitä, että
ei haluta koskea sisäiseen turvallisuuteen,
eli poliisiin puolustukseen,
ei haluta koskea.
No orpo on puhunut tämmöisestä
koulutuksen erityissuojeluksesta.
No se
jää nähtäväksi, mitä se tarkoittaa,
vai tarkoittaakö lopulta mitään,
mutta sitten on puhuttu jopa
lisäpanostuksista ehkä joillekin sektoreille
veron alennuksista,
jotka tietysti kasvattaa
entisestä, mutta 6 miljardia
sitten se sopeutus tarve siitä kasvaa,
niin sitten tavallaan tulee se, että kun
perussuomalaistone on esimerkiksi puhunut
vaalikampaniassaan, että
yleä
kehitysapua
julkista hallintoa,
niin varmasti yleistä
kehitysavusta ja julkista hallinnosta
tullaan nipsasemaan asioita, mutta
näin lähde päästä
lähelle kään, että se on kuitenkin sitten
koulutus. Niillä voidaan rahoittaa
ne kokoomuksen edellyttämät
miljardin tuloveron kevennykset,
niin kuin näin mittakaavamielessä,
jos pitäisi se 6 miljardia vielä jostain
oikeasti sopeuttaa siihen päälle, niin se on
sitten vielä aika auki,
että on tosi mielenkiintoista seurata,
että mitä siellä säättytaloilla sitten tulee tapahtua.
Kyllä, ja sitten myös tämä, että kun miettii
perussuomalaisiin, heillä on kuitenkin myös vahva
duunarikannatta ja kunta,
ja kyllähän siellä kokoomuksen
tavallaan lempisopeutus
keinoissa on aika paljon sellaisia
erilaisia etuksiin liittyviä
asioita, niin
ei se ole ihan läpi huuton juttu niitä,
urraakin on sanonut tämän vaalikampailua,
että heillä on kyllä eri mielisyyttä
kokoomuksenkaan nimenomaan vaikka tähän
köyhimpien toimeen tuloon liittyvän.
Kyllä, ja ammatti-yhditysliikelyä jokovaa painetta
perussuomalaisesta ja syytään julkisuudesta.
Mutta varmaan tässä helpottaa se,
mihin teemu tuossa aikaisemmin viittasikin,
että tämä nykyiset perussuomalaiset
on huomattavan paljon talousasioissa
oikeammalla kuin vaikka soininaikaiset
perussuomalaiset, jotka paljon enemmän
puhui tällaisista sosiaaliturvaa liittyvistä
asioista. Niin tavallaan on,
sitä ei ole velkoskaan testattu.
Vasta hallituksessa se oikeasti testataan
kuin tehdään niitä päätöksiä.
Jos ajatellaan vaikka edellisen puheenjohtaja
Jussi Hallaahon puheenvuoroja,
muistan kuin tein hänen pitkän talouspolitiikka
haastattelun pärävuotta sitten.
Hallaahon lähti siitä, että
Suomi on käytännössä konkurssissa
ja velkantuminen on aivan
lähtenyt käsistä. Ja mitä keinoa
perussuomalaisilla on.
Sitten jankattiin puoltoista tuntia.
Lopuut se keino oli siis keventää verotusta,
joka tutkijoiden mukaan
lisää talouden epä-tasapainoa
ja vähentää sitä.
Mutta ei oikein mitään muuta tullu.
Kyllä toi on vielä vähän
tollainen.
Kääntämätön arpa,
toi ei ole, mikä oikein kielikuvuus.
Mutta se sopii.
Tämä ei oikein kielikuvien tunneli,
valon liian käytämätön arpahjoa.
No joo, hei, jos me mietitään
oppositiota, jotka eivät
sinne valon näärelle nyt pääsen
vaan joutuvat sinne jonnekin tunneleiden
uumeneihin, niin siellä olisi
nyt sitten keskusta ja demarit samaan
aikaan, mikä on siis täysin historiallista.
Mikäs laista
oppositiopolitiikkaa me oikein odotetaan?
No aika kiinnostavia,
tai hyvinkin kiinnostavia on ollut keskustalaisten
kommentit, kun me siellä Robertin
kanssa tosiaan eduskunnassa
tehtiin tätä lähetystä
siitä hallituspohjan julkistuksesta,
niin sitten haastateltiin siinä
myös keskustaryhmäjohtaja
Eva Kallia, ja hän sanoi siinä,
että keskusta voi tukea
oppositioista hallituksen esityksiä
sellaisia, joita keskusta pitää
pitää hyvinä, ja tähän olisi
hyvin poikkeuksellista, mutta
tietyllä tavalla loogista
jos keskustalla on huoli siitä,
että kun siellä tosiaan
on SDP ja muut,
niin puolue ei muutoin erottuisi sitten
esimerkiksi vasemmista puolueista siellä oppositioissa.
Sitten samaan aikaan täytyy kuitenkin
huomata, että jos tuolla
vaikka eduskunnan kuppilassa tai
missä tahansa, missä poliitikkojen
törmää siellä liikkuun,
kyllähän keskustella sormet jo syyhyää
päästä antamaan
takaisin perussuomalaisille,
että tavallaan tämä on
ihan varma, mitä mieltä mä oon
näistä Eva Kallinen myös, puheenjohtaja
Annika Saarikon lausunnoista, että
hyviä esityksiä voidaan tukea, että
käyksin esit lopulta niin, että
seuraavaa alikauden lopussa, että
hyviä esityksiä, mutta sieltä ei tullut
yhtäkään hyvä esitystä ja sen sijaan
annetaan vaan runtua kaikille
esityksille.
Joo, jos on se sikäli logista, että jos katsoo sitä,
että miten se keskustan kannatus
maakunnissa suli ja valuu varmaan
ja tuu päässä perussuomalaisille, niin on siellä varmaan
aika kova paine päästä nyt vähän iskemään.
Niin, mutta sitten toisaalta, jos hallitus
tekee jotain, sanotaan
tukitoimia maakuntiin tai
tiukkaa EU-politiikkaa
tai jotain humanitäärisen
maahanmuuton rajoituksia,
niin kyllähän keskusten joutuu
miettimään, että miltä se näyttää,
jos puolue sieltä oppositiosta
vasemmistopuolueen rinnalla vastustaa näitä
esityksiä. Ei se ole myöskään
keskusten tavallaan odottaa sitä,
että ne pääsee pitkäst aikaan oppositiosta
niin sanotusti räksyttämään, mutta
ei se ole myöskään ihan yksinkertainen paikka
nyt tässä asetelmassa. Niin, ja siinä on
tämmöinen kauhun tasapaino, että tavallaan
se pitää, tai tavallaan se pystyy sieltä
oppositiosta hyökkäämään, mutta
hallituksessa on
niin tavallaan ne puolueet, joiden kanssa jaat
eniten potentiaalista kannatusta, jotka
varmasti tulee kurmoittamaan, joka ikisestä
äänestyksestä myös keskustaa,
jos he äänestävät samalla tavalla,
kun esim. kaikki puna vihreät puolueet,
että katsokaa, että te kuulutte tuohon jengiin.
Ja sitten on aina myös se seuraava
vaalikausi, ja sitten jos keskustaa
taas hallituksessa, niin onko se sitten
tekemässä siellä sellaisia päätöksiä,
että nyt se sitten vastustaa koko ajan
oppositiosta, että sekin on aina
toki politiikassa aika tavallista.
Niin. Ja sitten, kun mietitään
taas tätä muita
oppositiopuolueita, niin jos miettii,
että tämä on aika siististi
tavallaan viime eduskunnan
pohjalta katsottuna
vasemmistolaisimmasta mahdollisesta
hallituksesta, mitä siitä
eduskunnasta sai kasaa, niin nyt mennään
oikeistolaisimpaan mahdolliseen,
mitä tästä eduskunnasta saa kasaa,
niin kyllähän se tavallaan vasemmistoo
oppositiolla, johon sehän ei ole,
että tiedetkö, hanat auki,
että mun mielestä ei mennyt
viittäkään minuuttia siitä, kun se hallitus
pohja oli ilmoitettu, niin tuonne
jo sähköpostiin kilahti
Matias, mä kysen, ja muiden
oppositiopuolueiden,
tulevien oppositiopuolueiden
johdon kommentit, joissa sanottiin, että
niitä tulee köyhille kylmää kyytiä, ja
ei kyhän täältä olemaan se tavallaan linja,
ja vappupuheissakin nyt jo kuulla
varmaan sitten maanantaina, että
kyllä, vaikka ei hallitusohjelmaa
vielä sitä, jos aloitettu tekee.
Kyllä rivienkään ei ole kirjoitettu.
Niin se ohjelma on jo käytännössä tuhonnus
Suomen. Kyllä, ihan varmasti
kuulemme tällaisia
keskusteluja.
Palataan viikon geittinä vielä
hallituksen nimenpariin.
Oikeisto hallitus, vai perus
porvarihallitus, sitä on puitu
täälläkin, Susannet on juuri, että
ei perus porvarii, eivän on ollut sitä mieltä,
että ei porvarii, koska siinä on nää
hyvin.
Ja tällä viikolla siis Some-keskustelu on
tästä nimestä Vellon twilkkana.
Torstana jaettiin paljon ulkomaisen
median kuvakaappauksia, jossa puhuttiin
konservatiivihallituksesta, joka Suomeen
nyt muodostuu, ja puhuttiin jopa siitä, että
ääri-oikeistolaisten kanssa
muodostetaan nyt hallitus Suomessa
aiemmin tällä viikolla taas paheksuttiin
sitä, että media on nyt selvästi kuulemma
katkera, kun se puhuu oikeisto
hallituksesta, että ikään kuin oikeiston
kutsuminen oikeistoksi on jotenkin ongelmallista.
Nyt kun me ollaan täälläkin välillä
sivuttu tätä nimi-asiaa vähän makusteltu,
niin miten te suhtauduttu tähän nimi-asiaan?
Sitten ratkaistaan nyt tämä nimi-asia
once and for all.
No, jos lähdetään siitä, että
kyllä siis talouspolittisesti
ajatellen aika erikoista,
jos tätä hyvin oikeistolaista hallituksesta
ei voi oikeisto hallituksessa kutsua,
että jos pitää mennä sinne 30-luvulle asti,
että ainakin paperilla näin oikeistolaista
linjaa löytyy,
niin ei mennä siinä nimessä ongelmaa.
Sitten toinen,
mun mielestä pitäisi tehdä semmoinen
syvällisempi analyysi siitä, että mitä
perussuomalaisuus tässä hetkessä on.
Se puolue on muuntunut tässä vuosien
varrella, se on elännyt, se on liikunut
aika moneen suuntaan, ja sitten on
kasvanut valtavan iso, niin mun mielestä,
jotta voidaan vastata tohon, että onko se,
että mikä porukka tämä nyt sitten on,
niin musta me tarvittaisiin vähän
tarkempaa analyysiä siitä, että mitä.
Eli se positiio pitäisi pystyä jotenkin määrittelemään
tai kartalla sijoittamaan jotenkin
ennen kuin voisitte tässä.
Siinä mielessä, että kun aina toistuu
Uudelleen tämän kysymys, että onko
se niin kuin äärioikeistolaista,
vai eikö ole, onko se päästetäänkö
perussuomalaiset liian helpolla, vai eikö päästetään.
Tiedätteko aina, kun puhutaan
perussuomalaisesta mediassa, niin somessa
tällainen määrittely kysymys tulee,
niin musta siihen pitäisi sukeltaa syvemmälle.
Mulla ei ole mitään valmistella vastausta asiaa,
mutta olen teemasta kiinnostunut.
Niin, mä olen siis
ollut alustasti tämän oikeistohallitus
nimityksen puolesta puhuita.
Kamalaaa!
Joo, joo, ehkä se johtuu
mukaan katkeruudesta. Mä en itse
itse tunnista sitä, vaan mä ajattelen sen
ihan siis, että mun mielestä kuvaa
hyvin tätä hallitusta, siellä on
neljä puolelta, jotka mieltää itseensä
oikeistopuolueiksne.
On niin kuin tarjoaa, on luvannut
oikeistolaista politiikkaa ja
lähtee sitä nyt mahdollisesti
yhdessä toteuttamaan.
Sitten kun kuten puhuttiin,
niitä pohjaa on tavallaan historiallinen myös.
Ja mun mielestä senkin takia, sille on hyvä saada
joku oma nimitys, joka erottaa
sen näistä aiemmista.
Vaikkapa porveri,
keskusten ei ole siellä mukana.
Niin, tavallaan osa porveripuolueesta
on sitten oppositiossa.
Sen sijaan oikeistopuolue, että on hallituksessa,
niin mä en
ihan oikeasti yllätyin
siitä, että oikeistohallitus
nimitys on herättänyt
myös pahennusta.
Mä en ole ihan saanut kiinni siitä, että
mikä siinä on se ongelma.
Mä ehkä itäyttäen silleen, että on aina hyvä,
jos se nimi on mahdollisimman kuvaava.
Ja esimerkiksi, jos mietitään
mediakielen käyttöä, niin mun mielestä tällaiset
termit kuten kansan rintama,
punamulta tai porveri,
niin kaikki vähän ongelmallisia, koska
niissä on historiallinen kontekst, joka ei välttämättä
enää päde tähän aikaan. Kuka on porveri
nykypäivänä?
Mitä tarkoittaa kansan rintama?
Tässä vaatella sitten se muuta on
keskustaa, puna on
vasemmistopuolueita, koska niiden
väri on punainen, mutta
sekin on muista vähän huono, koska
siinä tavallaan odotetaan myös sitten
lukialta, koska kaikkihan ei tiedä, niin
sinähän odotetaan lukialta tietyntyyppistä
kielen ymmärrystä ja historiantajua,
jolloin parhaat sanat on sellaisia,
jotka on mahdollisimman yksinkertaisia.
Ja mun mielestä on hyvä esimerkki se, että
emmä viime hallituksesta ainakaan pyrkinyt
koskaan käyttämään sanaan
punaan muulta.
Ehkä joskus saadaan, että aina pyrin siihen,
että mä sanoisin keskustavasemmistolainen.
Onko se vasemmistopuolueet keskusta?
Sitten voi kysyä, että missä se vihreys tulee
siinä, mutta tavallaan, että jotenkin
se kuvaisi sitä sijoittumista
mahdollisimman tarkkaan. Jos tässä
hallituspohjassa olisi mukana keskusta,
taas keskusta oikeistolainen, koska se on
oikeistolainen, jotenkin mä ajattelen tälle
ihan helpolla logiikalla. Nämä yksinkertaisia
sanoja kuvaa jotenkin sitä.
Ihan vaikka silleen, että kun puolueet hän on
yhdessä, ja tällä kertaa käsittääkseni
itse asiassa vielä yhteisymmärryksessä
sopineet sen, että missä hän istuvat
eduskunnossa, eli toisin kuin viimevaalikaudella
tästä ei tullut mitään draamaa,
niin ihan kun katsotaan sitä kaarta siellä
eduskunnossa, missä ne istuhneen
puolueet siellä, niin ihan tällä
logiikalla sijoitan
sitten heidät ja sitä saadaan käytää.
Mä käytin nyt päättyneellä
kaudella paljon myös vasemmistujohtoinen
hallitus.
Vasemmistohallitus oli ehkä
vähän liian ankara keskustalle, koska
puolue ei miellä itseä vasemmistopuolueeksi
ja siellä kannatusalhossa,
jos sitä olisi kutsunut vasemmistohallituksessa
mutta vasemmistujohtoinen hallitus hän
se oli aika vasemmistolaista
politiikkaa. Ja vaikka rääksytteet sanoi,
että kepu siellä vaan takasi
vasemmiston hankkeita, niin kyllä hän
keskustan, niin kun käden jälki
näkyi myös hallituksen päätöksissä,
että kyllähän se keskusta
myös mä ajattelen, että se kuuluu
siihen hänettä. Ja nyt ehkä vielä
tästä oikeistohallitus, niin pitää muistaa,
että sitä sanahan on käyttänyt myös
perussuomalaisten riikkapurra, että se
ei ole selvästi ongelma perussuomalaisuille,
että onko se sitten kokoomukselle
ongelma. Mä mietin, että onko siinä joku
tällainen, että kun nyt etukäteen
tiedetään, että nyt tullaan tekemään
leikkauspäätöksiä, jotka osuu myös
pienitulosien näin pois päin, että onko siinä
oikeisto sanassa heidän
omissa korvissaan joku tällainen kylmäklangi
tai saa laittaa
lukia palautetta meille, jos on tietoa.
Täällä lakii, että mikä siinä on siinä sanossa.
Tai kuuntelija palauta.
Hei, tämä oli Launta Kerhoa
ja minä olen Robert Sundman
Kanssani täällä olivat tänään Susanne Salmi
ja teemu Muhonen, kiitos teemu Vierailusta.
Kiitos, oli kivoa.
Jakson leikkasi Tulta Lidhon. Ensivikkoon, moi moi.
Moi moi!
Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.
Kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit alkavat neuvotella yhteisestä hallitusohjelmasta. Miksi juuri tämä porukka suuntaa Säätytalolle? Ja mistä Säätytalolla käydään kovin vääntö? Lisäksi puhutaan muun muassa Rkp:stä: onko se liberaalipuolue vai ei.
Studiossa Susanne Salmi, Robert Sundman ja Teemu Muhonen. Jakson leikkasi Tuukka Lindholm.
#lauantaikerho #hspodcast #podcast #podcastfi
Tänä vaalikeväänä et tarvitse muuta. Lauantaikerhossa eduskuntavaalien jokainen puheenvuoro, gallup, analyysi ja twiitti tarkastellaan millimetrimitalla. Lue lisää täältä: hs.fi/lauantaikerho
Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysty mukana tärkeimmistä käänteistä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit