#rahapodi: Mistä kestävää kasvua, Mika Niemelä? | #rahapodi 347

Tiedäm! Rahapoli-jakso 347, nyt meidän paras arvaus tässä, ja siitä ei nyt saa Volvo-mallia millään tekemälläkään, mutta niin kuin huomaatte, niin istumme taas Miikan kanssa tässä yhdellä laidalla ja se tarkoittaa sitä, että meillä on täällä tänään meitä järsyttävämpi, mahtavampi vieras. Otetaako tämä uusiksi?

Ei missään nimessä tämä, mitä mitä Rahapoli sanoi, ei oteta uusiksi.

Hei, tosiaan tervetuloa Mikaniemellä valtionvara-ministeriö pudjettipäällikkö. Hieno otta pääti tänne Rahapoli-studioon.

Kiitoksia, hyvää huomenta.

Sä olet tosiaan ollut kaivattu vieras. Me ollaan yritetty saada sut tänne ja ainakin tän vuoden ajan. Mutta aina kai olet ollut mieleen, että nyt kysytään pikaa tänne, kun on ollut jotain ajankohtaista, joka on johtanut siihen, että sulla on ollut työpätä täynnä.

Niin, se on. Hallitusneuvottelut, pudjettiriihi, kaiken näköiset muut kuviot, nämä imesut ihan täysin sinne.

Kyllä se on hyvin kokonaisvaltaista on. Silloin kun tehdään pudjetti, valmistadutaan pudjettiriiheen, niin siinä kyllä muutama viikko ennen riittäneen olla aika pitkälle työtehtävissä kiinni.

Ja jälkikasvun näkeminen jää vähän vähemmälle. Ja toki niin kuin hallitusneuvottelussakin, niin nityisesti kesti tällä kerralla muutaman kuukauden.

Ja kyllä siellä tuli aika paljon aikaa vietettyä sitten, että melkein harvasepäivä oli.

Säätötalo tuli tutuksia.

Kyllä säätötalo on aiemmiltäkin kerralla tietysti tuttuja monessa muussakin, mutta ehkä nyt uudessa roolissa, kun on nyt reiluvuoden päivät, on ollut pudjettipäällikkönä,

niin nyt sitten oli vähän enemmän siellä istumista ja mielenkiintoisia aikoja ja varmasti sieltä niltä pohjilta on hyvä jatkaa tätä nelivuotis kautta aiteenpäin.

No mitäs just vuos sitten, niin moni ihmetteli, kun A-studio tuli ihan tuore hahmosille, niin kun kaapista ovenkaarmit rymisten ulos ja kertoo siellä sitten, että nyt valtionvaramistori on päättänyt,

että nyt tarvitaan leikkauslista ja 9 miljardia. Tästä, tästä, tästä, tästä, tästä kohasta otetaan ne moni ihmetteli.

Mitä ihmetteli?

Kuka tämä on ja mistä se tulee?

Miten se voi tämmöisellä itsevarmuuden sanoa, että valtionvaramistori on päättänyt ja eikä poliitikot, eikä ne ole yleensä, jotka sopii nämä hommat,

niin mistä sä tulit ja millä agendalla? Ja kerro vähän itästä sitten taustaa.

No taustahan mulla on tuolta, aina pitää muistaa ne synyn sijat ja konnut tuolta itä-Suomesta, eli minä olen lieksästä lähtöisin niin kuin moni muukin,

koska tuolta lieksä on ollut monia vuosia muutotappiokuntaan, eli sieltä on tietysti paljon ihmisiä muutella muualle,

ja sieltä päädään sitten turkuun opiskelemaan, ja sieltä sitten muutama askelen pienen kasvosijoitusyhtiö kautta, niin tuonne virkamieheksi.

Ja ennen kuin siirryntäneen valtionvaraaministeriä, niin mä olin pariisinkymmentä vuotta tuolla työ- ja elinkeinoministeriössä,

eli en tullut hirvittävän kaukaa sinne valtionvaraaministeriössä,

jossa me tehtiin semmoinen videokittoon valtioneuvoston sisään se intranetti,

missä virkamies vaihtaa puolta ja kävelee yli kaduun ja kävelin sen kaduun yli,

eli siirtymä oli vajaa sata metriä sitten vanhalta toimiselta uuteen toimistoa,

ja minulla on semmoinen taustaa, että mä olen tietysti niin kuin pitkään ollut budjettimaamassa,

tehnyt budjettiin liittyviä asioita, sillä työelinkeinoministeriö ja sitä edeltävän kauppajateellusiusministeriön puolella,

eli siellä ihan 2000-luvun alusta lähtiin, niin budjetti on kulkenut takataskossa,

ja sit on ollut myös esimerkiksi omista ja ohjaukseen paljon tehtäviä ja tulosohjaukseen liittyviä,

että aika laajasti päässyt onneksi katsomaan valtionhallintooseita sektoriministeriön puolelta,

ja sit minulla oli semmoinen etuoikeus nuorena virkamiehenä,

että minulla oli erittäin hyvä esim. talousjohtaja Eero Murto, joka antoi mulle paljon vastuuta,

mulle oli erittäin hyvä kansliapäällikkö siellä, entinen budjettipäällikkö Erkki Virtana,

joka sitten tietysti myös kertoo aina välillä niitä budjettipäälliköaikaisia juttuja,

ja kyllä minä muistan nuorena kuunnellei niitä budjettipäälliköä tai entisen budjettipäällikön kertomia tarinoilta.

Sota tarinoilta.

Siellä oli moneen näköistä ja kyllähän se kiehtoisen maailma,

että kyllä siinä jo nuorempana virkamiehenä.

20 vuotta sitten päätitettä.

En päättänyt, että mä en suunnittelen mitään etukäteen,

että mä elän kyllä elän hetkessä.

Mutta kyllä mä totta kai ajattelin mielessäni,

että jos nämä asiat valtiohallinnossa kiinnostaa ja budjettiasit kiinnostaa,

niin tuo on kyllä varmasti semmoinen hyvin kiinnostava paikka kaikki neensa,

että jos joskus tulee kohalle ja kaikki tähdet sattuu kohilleen ja elämän tilanne sattuu kohilleen,

niin mikä joten yritä tuonne hakea.

Silloin reiluvuosi sitten tähdet sattuu sitten kohilleen,

on yksityiselämä siinä kunnossa ja kaikki neensa.

Ja tuli sitten valituksi tuonne.

Enpä olleet kyllä päivääkään enkä sekuntia katunut,

että kyllä on ollut todella mielenkiintoinen puoltoista vuotta nyt sitten takana.

Ja tietysti oma rooli, niin kyllä siinä jo,

kun siirryt valtionvaraamministeriä, niin kun me oon siinä rekrytoitiin,

niin tuli selväksi, että pyritään nostamaan hieman tätä profiiliä.

Eli budjettipäliköhän ei ole viime vuosina ihan hirvittävästi näkynyt tuolla julkisuudessa.

Niin, mä mietittisin sitä, että hävisitkö jonkun sisäisen tämmöisen pitkän tikun vedoneet.

Sulle jäi se lyhyttiikkuja.

Mika, sut laitetaan nyt sen Eetteriin kertomaan aina saatanalliset säkeet,

mitkä pitää repi ostaa irti.

Siinä ei ollut sellaista taustalla.

Ei ollut, kyllä minun yksi kaveri joudutti,

kyllä ihan samaa, että kävi sinulla se huonot säkään.

Ei suhinkaan, että kyllä se siinä, että valtionvaraamministeri,

jos sehän oli jo paljon valmistelua, menee elään, kun mä siinä siirryin.

Ja hyppäsin osin liikuvan junaa.

Ja siitä se sitten lähti, että sinähän tuli,

kun meillä oli tällainen ensimmäinen työryhmäraportti,

missä me ehdotettiin tämän julkisen talouden suunnittelujärjestelmän,

jossa on siis hallituksen kehys,

neljän vuoden budjettikäytännössä.

Ja siihen uusia ajatuksia,

me julkistettiin se vuosi sitten syksyllä.

Siitään se oikeastaan se kielen lähti,

että siinä me ehdotettiin hieman tiukempia sääntöä,

kun mennellä valikaudeloimme opittiin.

Siitä me oli koronakriisi.

Meille tuli sitten Venäjän raukkamainen hyökkäyssotaa Ukraana,

joka haastotaan meidän talouden suunnittelujärjestelmään valtion puolella.

Niin sanon tuosta kehyksestä on pidetty aina ennen kiinniä.

Sitten jouduttiin rikkomaan muutaman kerran.

Ja me työryhmänä sitten mietittiin uusia keinoja,

että miten sitten pystyttäisiin niin kuin hieman paremmin tulevaisuudessa

varautumaan näihin riskeihin.

Ja ainahan tulee yllätyksiä.

Ja sitten se saa yllättävän paljon näkyy,

että siinä julkistuspäivänä.

Ja siellä keimeiltä tuli virkamies puheenvuoro,

jossa tuotiin sitten joitakin ajatuksia.

Eli siinä me tuotiin tämä 6 plus 3 miljardia sopeutustarpeekka,

alle vaalikaudelle.

Sitten samaa oikeasti meillä ikäänissä työtämme nojaan

rakennekartutuksia ja verokartutuksien puolta,

missä tuotiin sitten yksityiskohtaisempia toimenpiteitä.

Ja kyllä näiden julkaisujen kauttahan se käytännössä

sen näkyvyyskin sitten rakentuu.

Ja totta kai on hienoa, että me ollaan saatu näkyvyyttä.

Pitää nyt muistuttaa, että on sellanen valtionvaraummeni,

että siellä on hienoa asiantuntijanorganisaatiota

Austalla ja tietysti myös muitakin, jotka näkyvät.

Tällä on kansatelausosastoylijohtaja Mikkös Polanderia

ja kansilijapäällikkömajaanen ja muut, jotka näkyvät.

Unondetaan ne kaikki muut. Saat se, Tara.

Siis kaikki katsoo sen laastuun, jos nyt kuka tämä uusi tukka,

Jumalan, joka haastelee tänne studioa, laattelee nämä.

Mutta tarkoittaaks tämä nyt sitä, että tämä oli vähän niin kuin

boton up täältä virkamies lähtöisesti.

Te keräsitte se 9 miljardii, se 6 plus 3,

eikä tullut mitään semmos taustauhinasta politikoilta,

mutta tämän tyyppistä pitää vuotaa etukäteen tänne.

Kuinka se oli?

Se oli just näin, että meni täysin virkamies valmistelun,

ei meillä poliittista ohiasta lullaisinkaan,

ja se pitää tietysti vielä muistaa tähän,

että mehän valmistellaan ja ehdotetaan asioita,

kyllä se poliittinen puljon, mikä päättää.

Kyllä tässä selkeä rooli jakoa, että me tuon tämmöinen...

Mutta ette tuonut tätä kuitenkaan.

Eli kuitenkin Saarikko oli teidän ministeri,

ministeri siihen aikaan.

Häneltä salassa tätä pakettiin,

ei valmistelua, eikä tuotua etterin.

Ei missään nimestä, ministeri Saarikkolle esiteltiin.

Me parin kertaa kyllä käytiin sitä läpi,

ja esiteltiin, minkälasi ajatuksia meillä täällä on.

Mutta semmoista poliittista ohjausta,

ei suhinkaan tullut.

Me saatiin virkamiehenä tehdä sitä,

sitä pitääkin pystyä tekemään.

Se on pohjaa, ja tällä kerrataan vielä

hallitusneuvottelua,

ja me pystyttiin tämmöinen tarjoti.

Mehän puhuttiin tarjottimesta,

että me ei oli suhinkaan tämmöistä,

niin on tällä ilantitulle,

että on niin emellä lista ollut,

niin ei ollut niin emellä lista,

oli tämmöinen tarjoti,

josta sitten poliittinen päätöksentekijä

pystyy tekemään.

Haluamaan saa, buffetistäkin on puhuttu,

että lastataan sieltä sitten tarjottimelle

just semmonen lastikuun,

tekee mielia, ja mikä maistuu sitten.

Ja sen takia, että silloin asiantuntijat

lyöpöytään tarjottimen.

Jos se lähtee se aloite,

josta on muualta, niin se on ihan höttyä.

Tavallaan se, että

näin se mun mielestä pitäisikin olla,

että asiantuntijat, jotka tietävät

ja osa ne luvut,

on aloitteellinen näissä kuvioissa.

Ja sanoo faktat,

että nyt on sellainen ihmeellisyys,

että valtujon budjetti on ylijäämäinen,

että minne laitetaan rahaa,

ja nyt on taas

ehkä sitten toisinpäin, että tämä on

kronisesti alijäämäinen,

nyt tarvitsisi tehdä jotain.

Koska se ohjaa sitten sitä

keskusteluun, ja se

keskustelu lähtee sitten

oikeille raiteille alusta lähtien,

että se on tällaisena sivukommenttina.

On.

Tässä tietysti ehkä myös

unohtuu se, että tämmöisiä

samantyyppisiä meno- ja rakennekartituksia,

missä on liistettu valtion meno- ja mihin

niin edespää, niin

tämä on tehty myös

4 vuotta sitten, niin on tehty 8 vuotta sitten,

mutta ei ne ihan samalla tavalla noussut

tietysti päätöksenteon tueksia.

Toki tässä nyt on se, että tämä aika

huusi sitä, että

kaikki heräs tuossa viime talvena siihen,

että ei ne ihan samalla tavalla voida

jatkaa, että jos me mietitään sitä

omaa alku kautta silloin,

kun ekoja kertoi Euroopisiin puhumaan

tästä meidän tilanteesta, ja

kuinka valtio ja julkinen talous

ei ole jotakin tarvii tehdä, niin kyllä siinä

kohti vielä, tietyllä

esimerkiksi poliittisella kentällä, niin

tietyt tämähän oli vielä hieman eri mieltä,

että tartteiko tehdä jotakin, vaan eikö

tartteen, mutta sitten kun tultiin kohti

eduskuntavaa liian viime keväänä, niin kyllähän

konsennus oli siitä, että jotakin tarvii

tehdä, keino totta kai sitten vaihtelee,

että mikä se poliittinen ideologia on,

niin sitten lähestytään

hieman eri tavalla näitä asioita.

Onko se oikein tulkentaa,

että valtionvarainministeri,

ministeriöä

ja siinä, että

katsotte ja tiimeenä se, niin katsotte

enemmänkin sitä, että minen rahat menee,

että otetaan se

tulopuoli annettona, ja sitten mietitään,

että miten saadaan rahat riittämään.

Me enemmänkin kuin se, että

alkaa sitten ehdottaa, että hei, että nyt täytyy

investoida helkkaristi

ydinreaktoraihin.

No joo, kyllä se enemmän.

Totta kai me sitä tulopuolta katsotaan,

että meillä on veroosastotestin

tuolla siellä, että miten se

verotusrakeentuu ja tulopuoli siellä rakentuu.

Totta kai meillä myös on

tärkeitä talouskasvu, että se

hieman tästä anna jää takaa

alalle, että meitä ajatellaan,

että kun muistaukseni on mun muassa

titulleirattu, kuinka Vm

rakastaa leikkaamista, niin mä oon hieman

eri mieltä, että kun mun rakkaaren kohteet on

jossakin muualla kuin leikkaamisessa,

että kyllähän meilläkin on tärkeitä

se talouskasvu, että mitä paremmin me pystytään

mahdollistamaan se, että meillä on fiksu

ja investointi ja me pystytään

budjetin kautta vauhdittamaan sitä

talouskasvuja, me voidaan tehdä ja

pystytään tekemään semmoisia

sopeutustoimia eli suoria

leikkauksia tai sitten veroenkiristyksiä,

jotka haittaa mahdollisimman vähän sitä

talouskasvuun, niin sillä tavallaan

me pärjätään, että kyllä meidän tilanne

kumminkin on semmoinen, että

emme sillä pelkellä leikkaamisella

ja veroenkiristämillä pärjätä,

että meidän pitää pystyä myös luomaan

sitä talouskasvua.

Ja alkuun kysyy sitä, että mitkä on

millä tavoin valtionvarainministeriä

tällä hetkellä

tai siis minkään teidän näkemys siitä,

että miten me saadaan kasvaa

tänne Suomen, mitkä ne

kolme bullettia.

No kyllä tietysti

nythan suunnanne tilanne on

hieman hankalaa, että tästä pitää

meidän päästä niin kuin jollakin tavalla

eteenpäin ja tietysti me jaetaan

se konsensus, mikä nyt yleensäkin

yhteiskunnassa jaa, että tutkimus ja

kehittämistoimintaan tulee panostaa

ja meidän pitää huolehtia niistä

tulevaisuuden kasvutarinoista.

Se ei meitä vielä ihan hetkessä

viedä eteenpäin, että se on hieman

pidemmässä puussa, mutta meillä on nyt

taustalla ja voimassa

tuolloin tuolloin tutkimus- ja kehitystoiminnan

uuslainsäänäntö, joka takaa

sitten sen, että me mennään tässä

tulevina vuosinaan, niin tota koko ajan

lainmukaisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan

rahoituksessa eteenpäin.

Sillä tavalla, että valtio panostaa

mennään jonkun siivu ja sitten

toivottavasti sitä kautta pystytään

vivuuttamaan sitä yksityistä rahoitusta

niin sinne tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Sitten tietysti

on näin, että

totta kai tämä työn markkina pitää

saada toimimaan juuri sillä tavalla

niin kuin nyt on

myös hallitusohjelmassa panostettu

tehdään paljon, niin kuin työn markkinoihin

liittyviä uudistuksia sitten, että

ihmisten on kannattavaa ottaa

työtä vastaan, ihmiset työllistyvät.

Sitä tärkeitä, että kyllä se, mitä

parempi työllisyys meillä on ja ihmiset

löytää työpaikkaan, niin sitä

enemmän julkinen talous kiittää

ja kumaartaa, eli sekin eroilee

meille sitä hyvinvointia sinne julkisen.

Se on nyt virkamies, niin se ei ole ollut

poliittinen kannattavaa.

Tämä on ihan asiatuntijana.

Kyllä, että me tarvitaan

uudistuksia.

Keppiin vai porkkanaan?

Sekä ette varmasti, että kun päätin

no sanotaan, että

lähetään tässä kotiin vielä

keppiin ja porkkanaan arvottamaan

sen, että se täytyy olla tasapainossa.

Kyllähän se tietysti nyt, jos katsotaan

tätä vaalikautta, nyt vaan ihan

objektivisesti ajatellaan, ja katsotaan

hallitusohjelmaa, niin siellä nyt

tietysti hieman enemmän se keppi

korostuu, mutta tästä ne

toimet rakentuvat eteenpäin.

Uskon, että molempia tarvitaan

kaiken kaikkiaan.

Ja tietysti sitten tullaan siihen,

en tiedä, monesko pointioja

menossa, niin tuota,

meidän investointiympäristöstä pitää

huolta, ja siihen tietysti kuuluu

tuo työvoomaan,

että meillä on osaavaa työvoomaan,

sitten että meillä on luvitusjärjestelmät

kunnossa, sitten että meillä on yleensä kifiksua

investoja, ja verotus on sillä tasolla,

että tänne on järkevää tulla

niin edes päivä.

Oliko nyt ulkomaisten

suorista investoinnista

vaa kotimaisista?

Sekä että tietysti, että kyllähän meillä

kun katsotaan,

vaikka elinkeinoelämänkeskusliiton

investointitilastoasioilla, tai toista

sataa miljoonaa auraa erinäköisiä

investointia,

listassa ne kaikki eivät tule toteutumaan

tietenkään, mutta sillä on paljon

uusiutuvaa energiaan liittyviä,

on ne sitten tuulivoimaan

liittyviä, vetyyn liittyviä asioita

tai muita, niin tuota, kyllä me ei

niitä pystyä saamaan sitten eteenpäin

sillä tavalla, että ne oikeasti realisoituu

kaiken kaikkiaan.

Tietysti niinku tiettyjä tämmöisiä

nouseviata osin vanhoja

aloja, kun ajatellaan vaikka, että mitä

tänään tai eilen uutisoitiin

ja tänään kirjoiteltiin

tuolla lehdissä Erästoimia

kattelee akkutehtaan paikkaa

tänne Suomeen, että kyllä meillä niin kuin täällä

meillä on paljon vahvuuksia,

esimerkiksi tuota meillä on mineraalia,

meillä on kuminkin kohtuullisen järkevähintästä

sähkö, toimivaan yhteiskunta,

niin tuota, voi olla, että meillä on

paljon sellaisia etuja, että meidän täytyy

pystyä tämmöisiä uusia teollisuuden aloja

tänne synnyttömään.

Tai tavallaan se sama taho, joka kattelee

akkutehtaan paikkaan,

ymmärtää samasta maasta, missä ne

hukkasankkuri just on

Suomen lahdelleen, että voi olla, että

siinä voi olla pieniä hikapeja

tässä matkavarilla.

Mutta toivotaan parasta.

Ja tässä nyt valitettavaan

huono kaivoslakiaan

tulossa voimaa, mutta

periaatteessa

totesit, niin Suomessa on

kaikki edellytykset

nimenomaan tähän akkutuotantoon.

Ja EU ollaan

isoihin, kun kasvattaa

omavaraisuutta kolmesta prosentista

kymmenen prosenttiin, vuoteen 30

mennessä, niin

tässä oli Suomalla

nyt sellainen tuhannentaalan paikka sanoa,

että joo, että tervetuloa vaan,

että

hoidetaan luvitukset nopeasti

ja kaikki tänne

vaan, mutta

ympäristöhaitat hoidetaan paremmin,

kun tähän mennessä

ja täältä ei viedä

raakaineita, vaan täältä viedään pelkästään

raakaineista valmistettuja

lopputuotteita, joten me saadaan

niin kuin suurempi siivu

tästä

jalostusarvosta jäämään Suomeen,

eli sehän kasvattaa sitten

Suomen vientiä, eli meidän pitää vaan

vaatia, että

applet ja teslat ja muut, että tulkaa tänne

tehkää akkuja, tehkää mitä ikinä,

mutta täältä ei lähde yhtä yksikään

mineraalin palaa

sellaisena, jossain konttilaivassa

vaan tota, tai rahtilaivassa,

että tota, että pelkästään

loppujenlustettuja juttuja, niin

sillähän me saataisiin

jäätämään äära suoria investointeja

ensinnäkin tänne, ja tää nyt on

sattumoisi mun lempin lapsi, mä yritän olla

niin kuin

välttää paasaamista, mutta että

kuitenkin niin, niin sehän, eikö tää nyt

olisi sellainen, niin kuin sydämme

tai siis sydämen

defibrilleraattori, joka

pamauttaisi niin kuin Suomen

talouden, niin kuin käyntiin, jos mikä.

Ai Suominen ei ole käyntiin sitten, sillä

aah. Siis suorat investointit

ja tää tässä en olisi tällainen

mahdollisuus, et jos me osattais

vähän niin kuin

ajatella itseämme tavallaan.

On ja se on juuri näin, että tota me

meillä on tietysti niin kuin mineraaleja paljon

tää lähtee lähteä yhteiskunnassa, ja tota me

ollaan niitä käytännössä juuri näin, että me ollaan

tähän astin niitä rahdattu täältä jonnekin

jollakin tietyllä hinnalla.

Ensin puutaan ja sitten sineraaleja.

Sitten tässä on kumikin mahdollisuus

nostaa sitä jalostusasta. Meillä on siis

paljon hyviä aiheutot olemeneillä, että

valtillaan tämmöinen Suomen maailmialoistus

on tämmöinen erityistehtävä yhtiö, joka pyrkii

sitten houkuttelemaan näitä investointia

Suomeen, ja tuolla on paljon

prosessissa, eli valmistelussa olevia

asioita, joka on

eilen julkistettu akkutehdä se on

yksi niin kuin kokonaisuus, mikä

tietysti on suunnannut ulkomaalta

katseet tänne kyllä. Firma on

samasta maasta kuin mistä

Ankkuri tuolta löytyi

hieman etelämästä.

Eli tarkoittaa vaan sitä, että totta

kai näin pitää tarkastella läpi

ja kattoo huolella sitten, kun

mietitään, että miten jatkoaskelee, että menee.

Meillä on myös paljon Katoori

ja Anori asioita meneillään,

ja Katoori ja Anori taitaa olla

näitä niin kuin akkutehtaa esi-asteita.

Eli kuminkin tätä jalostusarvoa

nostetaan ylöspäin. Tässäkin on sitten

mielenkiintoista muistella,

jos mennään tuosta kymmenen vuotta

taaksepäin. Meillä oli talvivaaran

kaivossa tuolla sotkamossa

ja sitähän kovasti oltiin laittamassa

silloin kiinniä, sillä on sattu todella

valitettavia tapahtumia. Silloin

muistetaan, että vetä oli

kaivoksessa aika paljon ja sitä valuu

ympäristöä ja se on todella valitettavaa,

mutta sitten valtioottisen yli

ja siinä oli kiikun kaakun, että

linjataanko poliittisen päätöksentekijän

taholta, että laitetaanko kiinni

vai jatketaanka toimintaa.

Itse olin sitä kannalla

alussa hetken aikaa, että

tämä kyllä joutaa

lappuluukulle, mutta muistan

muuttaneeni kantaa sinä matkan varrella

ja myös sitten päätöksentekijöille

perustelleen niitä kollegotten

kanssa, että miksi on hyvä jatkaa.

Ja kyllä, kun katsoo

nyt sitten, mitä materiaalia

sieltä sotkomonsunnalta tulee

ja miettii, mitä materiaalia me tarvitaan

yhteiskunnan sähköistämiseen

ja muutokseen, niin kyllä

ja se yhtälö pelaa.

Onneksi, että me teemme silloin fiksujapäätöksiä.

Hyvä.

Me halutaan selvittää täällä.

Meidän nuoremmat kuulijat

etenkin haluaisiin tietää, että

minkä takia Suomi on nyt tässä jamassa,

mitä näillä kaikilla hankkeilla yritetään

niin sanotusti uudelleen käynnistää.

Joo, jos me otetaan tänään draamankaari,

että tässä oli nyt tavallaan nää,

miten me saataisiin enemmän tekemistä

tänne, niin nyt otetaan tää syyt,

miksi me ollaan tässä

ja sitten päästään siihen

niihin toimenpiteisiin, mikä olisi

kolme bulletteja tietenkin,

että miten me hoidataan tää Suominen

ja tästä

terminaalivaiheesta takaisin aloille.

Niin, että

saat varmaan tutkinut lukujat tässä

vuosen varrella.

Ja on puuttu siitä, että

edelliset finanssikriisistä asti, niin

jotain meni vikaan Suomessa.

Kun monet muut maat, niin toipu siitä

ja jatko matkaa, mutta

Suomi jäi kyntämään.

Suomineito jää niinkuin kroonisesti

alijäämäiseksi, etenkin budjettimielessä.

Eli

meidän tulot ja menot eivät kohta aina

samalla tavalla, että aikaisemmin

me oltiin tämmöinen vientimaa, me vietiin paljon

täällä ja sitten jäi sitä ylijäämään

siitä jaettavaksi täällä, mutta jostain syystä

jotain nyt tapahtu tässä sen jälkeen.

Niin, ja myöskin taloudessa

muutenkin, niin vaihtotaan se

jäämään on ollut kiihtyvä,

tarkoittaa sitä, että me tuodaan

enemmän Suomeen kuin mitä me viedään

ja tarkoittaa sitä, että me eletään

luottokortella koko ajan

myöskin taloudessa muutenkin.

Ehkä vielä se, että

nyt sä tulit sieltä kaapista

ryminäululossa, kerroit, että

nyt kun tehdään nämä muutokset,

nämä leikkaukset, ehkä rakennemuutokset,

niin sitten homma lähtee

rokkaamaan, että meillä oli nyt tän viimeiset

neljä vuotta karikoidusti

4 miljardia valtion talous

pakkasella.

Ja nyt me oltiin silleen, että

nyt tulee pelasta, ja siis

ei tarkoita suavaa sitten, että kun

tulee nyt semmoiset politiikot, jotka

miettii näitä asioita uudestaan, niin tota laittaa

se kondiksen, niin nyt se varmasti

puolittuu tai jotain muuta, mutta viimeisimmät

tiedot, että se vaan kasvaa, vaikka näitä

leikkauksia tehdään, että mitä siellä oikeasti

tapahtuu. Että selitä nyt tää, että

miksi Suomineito on tässä jamassa, kun se on

tällä hetkellä? Paljon meillä olikaa sitä

ja meillä on aikaa.

Meillä on aikaa, seikkailla on vähän

tässä maailmassa, ja tuota tietysti

jos hieman historiasta

tulee tähän päivään, ja sitten

miettiä, että mihin meidän pitäisi mennä, niin

tietysti historiassa se, että

sieltä finanssikriisistä

2008 lähtiin juuri näin, että

me on eletty velaksia,

ja tuota tietysti siihen mennessä

me oltiin eletty nokia hyviä

vuosia, eli kyse

nokiakanto meitä aika paljonkin.

Yksi firma? Yksi firma, ja sen

ympärille tietysti muodostunut

osaamiskeskittymät.

Sitten tuli

finanssikriisiä, ja tietysti

nokiailla meni, miten meni, ja emme

oikein koskaan siitä toivottu

riittävän hyvin. Ei meille ole tullut

sellaisia uusia menestystarinoita tänne,

ja samaan aikaistimme sitten on

kuminkin meidän

käytännössä julkisen talouden rakeenä,

ja budjettirakeenä, ja ne menoerot

erät, niin ne on pysyneet hyvin

pitkätis samanlaisena, eli

siellä ei ole semmoista rakenneellista

uudista, mistä tapahtunut, vaikka meillä on

osin tätä

tulopohjaa sieltä tippunut pois,

ja sitten jos me katsotaan

2008 vuodesta lähtiin tähän

mennessä, no tätä viittatosta vuotta.

Aina käyttänyt sitä esimerkkiä,

mun vanhemmanen tytärä synti

2008 vuonna, ja hän ei ole nähnyt

vielä ylijäämästä valtion taloutta,

ja saa nähdä sitten, että

tulee koikinen näkemään.

Mutta missä vaiheessa on

semmoinen hetki, että näkee

ylijäämässä. Liemme et tulee ja kertoo, että nyt

laitetaan asiat, joo, muusta

pukuiset miehettaan naiset tulee ja laittaa

meitä kondikseen, mutta

ja sieltä lähtiihämme ollaan itse asiassa

aika heikossa talouskasvun

periodilla oltu tämä 15 vuotta,

että siellä on muutama

semmoinen kohtuullisen hyvää talouskasvun

vuosi, mutta yleisön niitä on edeltänyt

hyvin negatiivinen, kuten esim.

koronan sukellittiin alauspäänsä,

siihen asian oronalla. Muutehän me ollaan

tallattu semmoista reilua prosenttia.

Johtuksen siitä, että nämä politikko sanonut,

että hei, otetaan kahdenpinnan tai

kolmenpinnan talouskasvu, se maksaa velat

ja mitotetaan menot sen mukaan,

jos talouskasvu ei tullu. Se on ollut

sillä tavallaan vain toivottu, mutta

ne toimenpiteet tai mikä ikinä siellä taustalla

ollutkaan, ne ei ole johdottanut meitä,

minkä näkyy siellä kasvupolulle.

On se osin varmasti

perustunut siihen kasvun

tematikkaa, että tämä on pyritty

siihen, että hei, toivotaan

että kasvetaan hieman ennustettua

nopeammin.

Osin varmasti näin.

Tietysti sekin on hyvä kysymys,

että no, miksi näin sitten on ollut,

että meidän firmoilla

ei ole mennyt ihan niin hyvin kuin vaikka

naapurimassa on mennyt meidän tuottavuus ja

kehittynyt riittävää hyvin ja niin edespäin.

Mä olen väärä ihminen

niitä syytä analysoimaan, niin hienotesti

monia, mutta... Se on rahapuolista

todettu monen otteeseen, että

tuottavuuden

kasvun talouden ydintä

ja tuottavuutta ei synny,

tuottavuus ei kasvaa,

ei tehdä investointeja,

että siinä se käytännössä on,

ja Tuomene ei tehdä investointeja sen takia, että

täällä jo tekijöitä

ja tavallaan, ja täällä jo

tekijöitä sen takia, että

tänne ei kannata tuoda maailmalta

tekijöitä, koska meillä on niin kova

verotus.

Näin me ollaan se paalutettu

ja siinä on hyvä syytä

ja juuri viiltoiten tuossa

äsken, kun juteltiin investointeista, niin juuri

näin.

Sitten jos mietitään sitä,

että no mikä meillä

taustalla olevat ongelman, niin se on

tietysti tämä meidän demografinen rakene,

että me ei vanhennuttaa, mekin vanhenteellikin

tulee joka vuosi lisää

mittaria, ei ole enää nuoria

sankareita kukaan meistä, ja

samaan aikaista sitten nuoretikälökat pienentyvät tuolla,

ja tämä on äärimmäisen epäidullinen rakenne.

Martin kävi just

Japanissa, teäksä siellä

Hommat Rockka ihan täysin.

Sorry, sorry, Singaporeissa, mutta

siellä oli japani-ekspertiä

kanssa puhumassa, ja siellä

on oikeasti Japanissa, niin viimeiset 10

vuotta, niin se on suoraan

ylöspäin nousukiitoa siellä.

Pitkän tämmöisen

samanlaisen via Dolorosa-jälkeen, mitä

Suomessakin on ollut, ja siellä se

demografiset tekijät, niin

ne on ihan toisen levelle, kun Suomessat

päävalttavat, että nyt kelpaa meille syyksoon.

Joo, ei, ja siis...

Ja siellä on osatekeena on se, että

naiset on kasvassa määrin

tullut työelämään kiinni, että se on

ollut valtava muutos, tämän samaisen

kymmenen vuoden aikana, mutta enivys.

Joo, siis onhan Japanin ja Suomiin saman

tyyppisiä sitten demografinen rakene, että

meillä on ne 40-luvulta

taustat siellä meidän

yhteiskunnassamme,

ja en osaa, en ole

Japanin asiantuntijan, mitä siellä on

oikein, mutta sen muistan, joskus

nuorannan jununa käyneen

katsomassa Japanissa, kun

sinne vietiin terveysteknologiaa

Suomesta, juuri tätä varten, että heillä

on tulossa ongelma syli,

ja he haluaisi lähteä sitä ratkomaan,

että en tiedä, ollaanko me suomalaisesti sitten oltu

ratkaisamassa tätä heidän ongelmaansa,

mutta joka tapauksessa, niin täytyy

haastaa meitä kaikkineensa,

että meidän ikäsidonnansa, että me

kaikko ihmisille tulee

lisää ikää, ja yhteiskumman

kun taas me vanhentuu, niin

ne kasvaa meidän ikäsidonnansa menot,

ja samaankaisesti meidän työvooma

täällä PNN, eli tosiaan

tarvitsemme ulkomaista

työvoomaan ihan ehdottomasti tänne, me tarvitaan

ulkomaalaisia osaajia, että me pystytään

tämä meidän paletti pitäämään kasassa.

Entä Euron,

onko se ollut liian kallis meille,

jos me olisi ollut Suomi,

tämä on ehkä vähän tulenarkaa aihe, mutta voi

ihan todeta, että

jos Suomella talous on

polkenut paikallaan viimeisesti 15 vuotta,

niin olis hän se sanoo vetoapua siitä,

että meidän markkaallis heikentynyt

ja meidän tuotteet ja palvelut

halventuvat ulkomaalaisten silmillä

katsottuna. No joo, jos leikiteltais

tuommoisella ajatuksena, kyllä

juuri näin, mutta kyllä se varmasti

oikein veto oli meidän mennä tuomeen

euroa mukaan, ja pysyä

tässä kokonaisuudessa, mutta

jos leikitellään ajatuksilla, niin

nähän se oli sitten, meillä on sitten

erilaiset instrumentit käytössä, ja

ehkäpä me ei sitten olla ihan kaikkia

vielä tunnistettukaan.

Mutta sehän painetta

rakenteellisia muutoksiä,

ja se korostaa sitä tarvetta, että

rakenteellisia muutoksia

on pakko viedä läpi, koska

meillä ei ole sitä

heikentyvää omaa valottaa,

silloin kun meidän talous

alkaa yskimään, niin meidän on pakko

ajaa niitä vaikeita

poliittisia rakenteellisia muutospäätöksiä

läpi. Kyllä, kyllä

että meidän pitää

muuttaa tässä yhteiskunnassa asioita,

että meidän

menot ja tulot, meidän nykyinen rakennemme

miten meidän tulot

kierrettyvät ja meidän nykyinen rakennemme, mitä

hyvinvointiyhteiskunnan palvelutamme rahoitetaan,

niin se on, niin kun tiedämme,

niin se ei ole palanssissa, ja se ei

tule palanssi ilma, että me tehdään rakenteellisia

muutoksia. Tässä tullaan tietysti vähän

siihen, että no edelleenkin meillä on

yli kymmenen miljardia veleekaa, ensi vuoden

budjetissa on 11 miljardia aliaaminen

pikkusen reipas, ja sitten Valikade

viimeinen vuosi näyttää tällä hetkellä

reilulta 10 miljardilta,

eli, että muuttuko

mikä, niin kun äsken tuossa

Afrikointe, siis meinaa, että

oikeasti, että me vedetään

kymmenen, niin kun lehtäri lukemaltaan

kymmenen miljardin velat

neljä vuotta putkeet tässä perakanaan.

No siis tällä hetkellä se

näyttää siltä, mutta tässä on hyvä,

niin kestävyysvaje on sitä

luokkaa. Joo, mutta tässä on niin kun

muistaa muutama juttu, että

nyt ensinnäkin kun hallitusohjelmassa

päätettiin tästä 6 miljardin euron

sopeutuspaketista tälle Valikadelle,

niin sehän rakentuu 4 miljardista

näitä suoriaa säästötoimenpiteitä

nettomääräisesti, ja sitten

noin 200 miljardista työllisyyttä

vahvistavista rakennetoimista.

Ja nyt kun me katsotaan tätä meidän

palettiin, ja arvio

tähän alijäämälle, niin kuin 4

vuodelle, niin nyt se näyttää siltä,

että se siellä viimeisenä vuonna on se

viimeisenä miljardia, mutta kun tässä

ei vielä ole pystytty huomioimaan

rakenteellisten toimien purevuutta,

eli sitten kun ne 2 miljardia

siellä toivottavasti tulee, ja me ollaan

todennettu, me ollaan todennettu

valtionvaraamministerinä niistä merkittävää

osa, niin kun niitä todennettuja toimia

tulee, ja sitä kautta

hyötyä meidän verotulot kasvaa,

meidän työttömyys

turvaa liittyvät ja työttömyyteen

liittyvät menot pieneneen, niin sitä

kautta me tietysti saadaan julkiseen

talouteen parempaa tulosta, kun miltä se

nyt näyttää, eli tätä ei ole vielä voitu

huomioida nr.

Sitten meillä on myös semmoinen asia siellä,

kun hyvinvointialueette oma toimenpiteet

meillä juuri aloitti hyvinvointialueet

toimintansa, heille on myös

ladattu tämmöinen lähes miljardieuron

oman tuottavuuden kasvu, mikä on

kyllä riski kaikkiinensa vielä näille

alijäämällä luvuille. Varsinko niille

mitään kannustin tota olla tuottaa? Se on

hankala yhtälle jo kaikkiinensa,

mutta nyt tietysti pitää myös muistaa sitä

että on toiminut vastaan kymmenen

kuukautta, että tässä varmasti

monet asiat niin monesta asioista

opitaan. Ja budjettit on isoisesti

paukkunut jo nyt? No nyt

ohjelma juurihan tuli

uutisia, että tällä hetkellä hän

näyttää siltä, että se alijäämä

on semmoista miljardieuron

luokkaa nyt hyvinvointialueella tänä

vuonna, ja tähän järjestelmään

meidän mekanismiaan liittyy semmoinen, että

valtio sitten 25 vuonna

niin jälki tösesti

korjaa tämä alijäämä, eli laittaa sen

miljardieuraa sitten vuonna 25 tonne

hyvinvointialueella. Votko

selittää nyt, että tuleeko se laista, vai mistä

se on sitten, että periaatteessa on

näihin ikäsidonaisiin menoihin, mitkä sote-alueellakin

on, niin onko siellä avon-sekki

käyttää sitä rahaa ihan miten vaan

sillä tavalla, että miksi ei vaan

vedetä niinku, että sulla on se tietty

budjetti, nyt me puhutaan budjetista

budjetti on vaikka

jollekin hyvinvointialueelle miljardi,

niin tehkä sen budjettisisisällä

alokointeja, niin että

jos joltakin

porukalta poistetaan hammashoidot,

niin sitten poistetaan. Jos joku

ikäluokajälkeen jota leikkaukseen

tehdään, niin tehdä sitten.

Voi onko se niin, että

lakisääteisiä? Niin kuin se on pakko, ja sitten

ollaan tietä sillä, että ruikuttamassa

lisää rahaa ja mitä ei voida tehdä.

Tai sitten, että hei me tarvitaan

jonnekin takahikijalle, että joku vuokralääkäri

miljoon alla, niin sitten

me otetaan se vaan, vaikka

ei se ole järkevää touhu.

Lennä, että tämän asiakasiat

me olemme helikopterilaiset.

Niin, että siis

puistelet sitäkin päätä sitten,

että tämä homma ei vain

toimii kaikilta osin.

Joo, siis kyllä tämä hankala yhtälä on

kaikkien semmoista, mutta kyllä sillä totta kai sillä on

lakisääteisiä ihmistä perusoikeuksia

liittyviä asioita, mikä tietysti

se, että ihmisillä on oikeus

tiettyihin asioihin, ja sitten

maksaa jonkun euron, mutta

tietysti kun meillä on nyt

vastoittain vasta perustettu

nämä uudet toimia, niin totta kai

sillä on paljon semmosia asioita, mitä

pystyy tekemään fiksusti, ja

tämäkin pitää muistaa, että se ei ole

suinkaan hallituksen päättämään

hallitusohjelmaan nämä hyvinvointialueiden

omien tuottavuustoomien

tekemiset, vaan

aluet ovat itse lähteneet, ja jo

viime keväänä ennen kun

säätytalolle kokoannuttiin, ja

nykyinen hallitus pohjoisin ne kokoantuneen

hyvinvointialueet olivat itse lähteneet

miettimään, että mitä asioita voidaan

tehdä fiksumiin, mitä asioita voidaan

jättää tekemättä, ja niin edespäin

kun meillä on tämmöinen uus

kokonaisuus sylissämme, ja

niitä toimia ollaan viemässä eteenpäin,

että tietysti valtionrooli on tukea

siellä, että hei mahdollisimman

fiksusti, totta kai meillä on se

rahoituksellinen vastu, sillä

vastuu, koska alueella ei ole

verotusoikeutta tai hyvinvointialueella

verotusoikeutta. Nopet kysymys, olisiko sen

verotusoikeus?

No se on varmasti asia, mitä on

niin kuin mietiskeltä, vaikka

kokonaisuus menee eteenpäin, että

se on tietysti

yksi kysymys, mitä varmasti tullaan

tulevien vuosien aikana. Siitä olisi kannustanut

niin kuin teä asioita tehokkaasti.

Siinä on myöskin se, että nyt ne hyvinvointia

olivat ottaa itse velkaa,

ja mä tiedän, onks niitä laillista ottaa

velkaa, ne vaan ottaa velkaa. Vaikka se

verotusoikeus, ne olivat voisi ottaa velkaa.

Tämä on ihan sama lopputulos,

voi olla tässä konkurssissa, eikö

voikin?

No joo, siis alue ja kyllä heillä oikeus

ottaa velkaa, ja

ei siinä mitään

kaikkineensa, ja tietysti

sehän käytännössä, tässä on

rahoituslakia lainsäädäntöötä

taustalla, että

tietysti myös käytään valtionvarainministeriin.

Ministeriö on kaan

laina ottovaltuuksista,

kun alueet lähtee investoimaan jonkin

ja tarvii jonkun lainan, niin

sitä käyään se vuoropuhelu, ja

yli 90 tuonne valtionvarainministeriön

suuntaan, ja

tässä on paljon liikkuvia palaisia,

ja voin todeta sen, että en ole

yksi niistä ihmisistä,

hyvin harvoista ihmisistä tässä

yhteiskunnassa, joka tuntee

hyvinvointialoitteen rahoituslaajien,

niitä ei missään nimessä ole

yli kymmentä, jotka tuntee sen syvällisesti,

ja minä en kuulu.

Sekin on vähän luolestottava.

Joo, no ei, mutta sillä haluaa

viesti, se on aika

hankala kaikkineensa, ja tuota on

varmasti enemmänkin, mutta siin liittyy

paljon kaikkia, pikkun nippeleitä

ja vipuja, ja se ehkä pitää

todeta vielä tuosta

hallitusohjelmasta tähän, sillä tietysti

ehkä tuohon pikkuisen tuohon huoleenkin

vastataan, eli

on myös kirjattu lausee, että

lähdetään selvittämään

tätä jälkikätees-tarkistuksen,

eli jos niitä aliaamia tulee,

joihin myös alueella on velvoite

kolme vuoden aikana kattane alijäämät,

mutta siihen valtion rahoituksen

tarkistukseen, niin siihen tehdään tiukennuksia,

että hallitusohjelma on kirjattu, että

sitä lähdetään katsoa, että minkälaisia tiukennuksia

siihen voidaan tehdä sitten.

Vähän pitää julkisessa keskustelussa

tai näissä artikkeleissa

silemää, kun siellä on nyt

rekrytoitu pilviin pimein

tyyppejä,

250 ton vuosipalkoilla

monelle pallille

vielä, että ne on moninkertainille

keräälleen vastuita

sieltä, ja saa

rahaa vähän joka suunnalta,

ja

näyttää siltä, että vaikka ymmärtää,

miten aika riittää kaikkiaan mahdolliseen,

mutta rahat kyllä tulee.

Mutta siis sinänsä,

jos sä sanot, että

jotain siellä kuitenkin

sekä hallitusohjelman puolelta,

että myöskin

hyvinvointialueet eivät sisältää

jonkinneköinen edes tahtotila

kustannusten leikkaamiseen on,

niin

tässä maailman tilanteessa

haluaa uskua

tuohon väittämään,

ja tarautua siihen kiinni,

kun pelastusrenkaaseen

ikään kuin.

Kyllä se ulkoon päin katsottuna

näyttää ongelmalliselta,

ja myöskin ehkä sen takia,

että kun me tiedetään, että

radionaalinen ihminen

maksimoi omaa hyötyä,

se on normaalia,

niin jos sulla on sellainen järjestelmä, jossa ei ole

kannustinta sille, että se yksittäinen

ihminen hyötyy siitä, että se tekee

asioita järkävästi,

niin eihän se niitä järkävästi tee,

eihän se hyvää hyvyttää niitä asioita

järkävästi tee.

Kyllä mä itse asiassa siihen uskon,

ja tietysti tunnenkin, ja tiedänkin paljon

on hyvinvointialueijohtaja,

että kyllähän varmasti

parahansa tekee siellä,

ja miettii asioita eteenpäin.

Tietysti tämä valtion puolilta

viesti on, että ei meillä se

olla auki, ei meillä ole

tuolla mitään

takataskussa rahoja,

että me pystytään

silleen valtavasti

uhkaatte, mikä se teidän keppi siihen

suuntaan sitten.

Tottakai tähän rahoitusjärjestelmä,

ensinnäkin tietysti, jos lähdetään ihan perusasioista,

niin on tietysti se, että meillä on

tämä valtion talouden kehysjärjestelmä,

johon tämä nykyinen ja ahalitus on

sitoutunut, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on

enemmän kattoniille meidän menoille,

ja hyvinvointialueiden rahoitus kuuluu

tänne, että hän on enemmän katsompiiri,

ja se löy meille se ensimmäisen rajoittimen

sinne, että ei meillä ole mitään mahdollisuuksia

lähteä sen kehyksiä ylipaakuttelemaan

niin kuin tuosta vain.

Mutta me on varauduttu siihen,

että 23 alijäämä on se

miljardin siellä hyvinvointialueella,

eli kun hallitustekijä

viimeisimmän ja ensimmäisen koko

vaalikauden kehyspäätöksen,

niin siellä on varaudut 25 vuodesta eteenpäin,

niin silloin tämmöinen

miljardin eurovaraus sitten kattamaan

niitä tämän vuoden alijäämiä.

Mutta sitten 24 vuodesta eteenpäin

ei siellä mitään ylimääräistä ole,

että hallituksilla on siellä pieni

varaus, niin kuin uusia menoja

varaten puhutaan, kaiken kaikkiaan

koko budjetissa muutamasta 100 miljoonasta

euroista. Hallitus on varannut

400 miljoonaa vuosittain lisää

budjettiin, niin ei sillä

pystytä kattamaan miljardiluoka alijäämiä,

että kyllä tässä pitää lähteä

uudistumaan, ja tietysti täällä on ain

to mitä hyvinvointialueeseen liittyy

rahoituslakiin, niin siellä on tietysti

näitä tiettyjä keppejä,

mitä valtio pystyy

sitten asettamaan

hyvinvointialueiden suutaan.

Mitä keppejä ne on?

Esimerkiksi?

Siellä on tietysti tämä,

tulla on tietysti arviointimenettelyyn.

Onko se pelottava sen?

Pelkäänsä siellä hyvinvointialueen?

Arviointimenettelyyn.

Tietysti kukaan ei ole vielä lähtenyt siihen,

kun kukaan ei ole vielä arviointimenettelyssä,

niin on se pelko, mutta kyllä siellä

totta kai on siihen liittyy monia

elementtejä.

Tärkeä tähän tässä on tietysti,

että valtio on ja hyvinvointialueiden

vuoropuhelu on toimiin, vaan me ymmärretään

toisiaan. Me varmasti on opittu

ymmärtämään tammikuun ensimmäisen päivän

ja tämän päivän välillä niin aika paljon

enemmän. Yhdessä

todetaan se, että mikä se

tilannekuvaa siellä on,

ja sitten meidän puolelta

on otettu hyvin siellä kesti, hallituskin on todennossa

hyvin siellä kesti, että

meillä tosiaan meidän liikkumavara on tässä.

Siihen pitää sitten tehdä asioita.

Mutta sitten kun vanhuksia kuolee kadulle,

niin kyllä siellä

poliittinen tahto sitten sekin aukeenee

takataskusta ja aletaan kirjoittaa

minkäneköisiä summia tahansa, että

saadaan se hoidettua. Meillä tietysti on

vanhuksia kuolemassa kadulle.

Pitäen nyt kuuminkin muistaa, että

käytännössä niin tullaan laittamaan

hyvinvointialueiden rahoituksien

niin miljardin enemmän joka vuosi

niin kuin tuota siihen

nykyiseen tasoon, niin kuin nykyiselläänkin

ja tuota kaitaa johtuu siitä, että

meillä ikäluokat

kasvavat ja vanhene ja ikoisita on

noin siellä palveluita tulee lisää.

Ja edelleenkin me ollaan

hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa

kyllä kaikki niin kuin apua tarvitsevat

saavat sitä apua.

V-laksi osin,

joo, ja sitten tullaan tietysti tähän, että

koko ajan me eletään tietysti

ja osin me joulutaan

sillä velalla sitten tätä.

Monet meidän kuulijat on sitä mieltä, että

tämä on tämmöistä ylisukupolvista

periaatteessa rahan ottoina

nuoremmin sukupolvilta.

Tämä, että me oikeasti nyt

pahdetaan nyt, varmaan koht tulee

kymmenen vuotta

sinne 2025

ja milloin tämä nyt alkoi 10 miljardia

alijäämä, niin

niin se on niin kuin periaatteessa nämä

suuret ikäluokat, mitkä on usein näillä

kättävillä paikoilla.

Ne pahtaa menemään

isolla alijäämillä ja ne isot alijäämät

jäsitte nuorempia maksettavaksi.

Mitä saat itse mieltä tästä hommasta, että

onks tämä vastuullinen

kuvio, vai pitäisikö mä rupeen

alas ajaa tätä hyvinvointivaltiota,

että se avon-sekki ei oo enää

kaikille voimassa?

Kyllä, ja minä ja

valtionvara on ministeri, ja kaiken kaikkiaan

niin kyllä mehän nostettiin se jo viime vuonna

ennen Valhja, niin esille

tämä sukupolvien välinen

kuilu, mikä tässä on syntymässä.

Otteksä ainoa, joka nostaa tätä esille sitä?

No ehkä vähän vähälaisesti

niitä muita on ollut

ylipäätössäkin.

Raampori ja valtionvara ministeriä.

Harvon meidän erin alat ollaan

hirvittävästi ana kavereita on seisemassa,

että meillä on se teettäisiä oma

roolinmejä, ja kyltään

on totta kai semmoinen, että

pakkohan tämä on saarakkääntymään,

nimenomaan meidän pitää meidän

hyvinvointiyhteiskunnan palveluita

miettiä uusiksi, miten me tehdään fiksumimme

ja teetään varmasti tämä joudutaan

ja tämä ei ole takia tekemättä.

Sitten meidän pitää huolehtia niistä investoinnista

taloudesta kasvusta, ja sinne

tulee tietysti verotus ja INE-asiat

ja me saamme nää balanssiin.

Kyllä tässä varmasti

on sillä tavalla

osin käynyt, että

ehkä tämä on minun henkilökohtaisesta

ajattelua, että minä olen miettinyt aina,

että onko se sitten se 90-luvun

valitettavat

taloudelliset ahdingot,

mitä moni on kohdannut,

mitä minun lapsuudessa,

minun ikäisten lähipiirissä on ollut

paljon työttömyyttä

ja todella

hankalia tilanteita.

Me ikäänloka turvetaan nyt olemaan

sinne päättävässä asemassa,

niin se varmasti osin siellä.

Me ollaan unohdettu, mutta sitten taas

osin siellä sitten, niin kuin

aina on meidän repuussa,

että se, että on nähty

pienenä poikana tai tyttönä

niitä vähädässä olevia tilanteita,

sitä työttömyyttä

ja ajatellaan sillä tavalla, että ok,

tämmöiseen me ei haluta, eihän kukaan tietenkään haluaa,

mutta että sitten valtio pystyy

olemaan se, joka aina pelastaa

joka paikassa ja sit kun meillä on

yhdistetty tähän tietysti näihin

nollakorkojen vuosiin, mitä meillä tuolla on ollut,

jolloin osaparukosta on todellinen,

että velalla ei ole välijä.

Niin kuin tämmöisiä totemuksia on

ollut, ja pitäisikö ne laittaa

linnainen tyypit, jotka ei, niin kuin

tämmöisiä asiat, eihän ehkä eri

kosonkerryksen vastuuseen siitä joudua,

mutta se on toivottavasti kaikki

oppi näistä virheistä, virheitä on tehty

ja ollut. Mutta kyllä tästä

jauhettiin silloin, niin kuin 3-4 vuotta

sitten, niin kuin, eikä nyt varmaan

rahapodin ainoa ollut, joka siitä puhuu,

että tota... Mutta taisi olla

melkein ainoa kyllä. Ehän se näemmin,

että kuotetaan lainaa ja korkoon

olla, niin se on sitä ikuisesti.

Ja varsinkin, niin kuin me nyt tiedetään,

että valtionkonttori on vaihtanut

varmat

miinusmerkkiset kiinteätkorot

vaihtovakorkosiin

just ennen kuin korot lähti

nousemaan, niin tota...

Ja me tiedetään, että tätä

korkotaakka

on kasvanut mitään toista miljardia

hehtarilukemaltaan.

Niin tota... Miten

nyt sitten tästä eteenpäin?

Kukaisetuhaneista alan kysymyksiä.

Niin, kyllä se kysy varmasti,

jos miettii vaikka tätä

mennettä vaalikautta, niin toki

siinä, niin kuin

jos otetaan sitä hieman ensiksi tähän

nykyiseen vaalikautta ja sitten mitä

jatkossa, niin tietysti siinä, kun meillä

oli noin pari kriisiä

korona ja sen kautta, niin kuin valtionreago

paljon asioihin ja...

Valtionreago liikaa. Se vettiin

talouden kiinni käytännössä aiheutti

osanaista alijäämistä ihan pelkästään sen takia.

Osa oli

ylireagointi ja sitten sanotaan näin,

että esimerkkinä otetaan nyt vaikka

tietysti tämä

energiakriisi. Energiakriisi,

jonka ennustettiin tulevan, mutta joka

ei oikeastaan sitten tullutkaan, niin

kyllä siinä tietysti

aika hankalasti

reagoitiin, eli ensisistettiin

elokuussa yksi paketti

ei oikein tietty, että no mitä hän tässä on

tulossa, sitten joulukuussa rupes tulee

maahan hieman pakkasia muutamaksi viikossa,

niin sitten alkoi seuraavan paketin valmistelu,

oli valtio reagoi siihen

hyvin vahvasti, eli poliittinen puoli tietysti

se oli reaktiivista.

Niin taas se oli vähän semmoista,

että no nyt se sattuu olemaan se

selcius, aika matalalla, niin nyt me ollaan

katastropissee, ja miten sitten käviikään

no ehän kukaan voi tulevaisuudesta tietää,

että miten se menee, mutta kyllähän

näissä niin kuin valtavasti oli

päällekkäisyyksiä, sitten me tehtiin

niin kuin moneen näköistä tukijärjestelmää,

jonka seuraa sitten oli, ja

onneksemme tietysti niin kuin sattuu olemaan

lauhatalvi, että se tietysti oli hyvää,

joka osi tätä selittää, mutta osin se

liittää myös, että tehtiin päällekkäisiä

järjestelmiä, että mehän perutettiin

tuossa nyt syksyn lisäbuudetissa,

joka eduskunnassa käsitellä tällainen,

niin monella sadalla miljoonalla näitä

tukieuroja, kun niitä ei mennyt

menny minnekään. No niin tästä tullaan

siihen, että mistä lähdettiin,

niin tuota tietysti tuossa niin kuin viime

vaalikaudella, niin ei ollut tietysti semmoista

mahdollistutta tahtotilaa

tehdä vaihtoehtoisia päätökset.

Tämä olisi tehty uudelleen valintoja,

vaan aina kun tuli kriisisyliin,

niin sitten mietittiin, että tänä on ok,

mistä haetaan eurot,

haetaan ne velka-eurot ja laitetaan

ne tämän kriisihoitamiseen. Siellä ei

käyty punintaa se, että jätetäänkö

jotakin olemassa olevista asioista tekemättöä.

Se ei on tietysti, se on poliittisille

puolella ainakaan vaikea, kun on tietysti

hallitusohjelma, joka on löyty lukkoa,

mutta aina se on mahdollista.

Tätä me haluamme kysyä, minkä takia

budjetin sisällä niitä siirtoi.

Otetaan, että teiltä

otetaan ne rahat pois ja pistetään

haakuttiin kriisihoitoon.

Minkä takia se on aina pakettiin

paketin päälle? Sillä tavallaan

lopulta tarkoittaa sitä, että se vain

velkakasvaa kasvaa kasvaa.

Lopulta se kuulostaa, että se oli 40 miljardia,

tai mitä se oli.

Se ei ole 40 miljardia.

En taju, se on niin iso summa,

että en näistä taju sitä.

Kuvittelisit, että edellinen hallitus,

että se ei kuitenkaan voita näitä

seuraavia vaaleja, niin olisi voinut

käyttäytyä jollain tavallaan vastuullisesti.

Kävin vain mielessä, mutta

ei mennä nyt politiikkaan.

Tämä on vaikea aihe,

mutta kuitenkin.

Joo,

kyllä se tähän kysymyksestä

sitä tehdään todella vähän sitä uudelleen

alkointia. Pitäisikö tähän enemmän?

Pitäisikö tähän edelleen enemmän?

Otetaan, että työtä nyrkkii pöytää, että

jos sinä, ministeri,

puhut sen 100 miljoonaa tohon juttuun,

niin tässä on sun budjetti.

Mistä me otetaan se 100 miljardia pois?

Ei me otetaan.

Kyllähän me otetaan.

Nimen nämä viisi asiaa, niin sieltä lähti nyt

20 jokaisesta.

Joo, juuri näen.

Mutta sitten kun tullaan

viime viime vaaleja, nyt tähän nykyiseen

hetkeen, niin nyt kun me valmisteltiin

ensin vuoden budjetti ja tätä

kehistä tälle vaalikaudelle, niin kyllähän

me käytiin, kun valtiovaraa ministeriä

me olemme ministeriin mukana, sillä me käymme

keskustelut ja neuvottelut

kunkin ministeriin ja ministeriön kanssa

budjetti-asioista, niin kyllä me kaikkien

kanssa käytiin se keskustelu, että

mistä sä siirret sitten tuohon ja tuohon

tarpeeseen, ettei me kaikkien

tarpeita pystytä täyttämään, että pitää olla

sitä uudelleen kohdennusta, että kyllä

kyllä nyt ollaan siinä

hetkessä tätä ajattelumallioon

vahvemmin sisällä

uudelleen kohdennusten osalta, mutta

emme vielä olla lähellekkään maalissa,

että se on niin kuin totta kai myös

muistettavaa, että valtion budjetti on

vähän hankala siinä mielessä, että

siellä on lakisidonnaisia

lainsäädäntöön liittyviä menoja, eli sulla on

joku tietty siivu sieltä

no, poliitikota voi välttää, että sitä ei enää ole

niin ja voidaan muttaa lakia

aina, että se on tietysti sen ratkaisu, että

sitten muutetaan lakia ja sitten ne

menot pieneneet, tai sitten ne menot

lakkaa kaikkienesä, mutta haluaa vain sillä

sanoa sitä, että budjetti kun on rakentunut

eri näköisistä eri ministeriöiden

pääluokesta, sillä on sitten eri näköisiä

momentteja, joilla

budjetojaa rahaa eri näköisiin tarpeisiin,

niin ne momentit eivät seurustele

ihan keskenään, eli

sinulla ei ole vapaustoilla yksittäisellä

ministeriössä, niin siirtää jultakin

tietyltä momentumitilta toiselle

ihan suoraan niitä rahoja, että silloin

erityyppisiä tietyssä asiassa onnistuu,

tietyssä asiassa ei onnistuu,

mutta kymmenen niin kuin tätä

ajattelumallia pitää viedä eteenpäin,

mä oon esimerkiksi itsein paljon mietiskely

sitä, että aina kun meille tulee

uutta lainsäädäntöä, niin meille yleensä

tulee julkisille puolelle uusia tehtäviä

ja me sitten aina otetaan

sinne lisää uusia tekijöitä,

niin meneekö se näin vaan, eikö

meidän pitäisi aina miettiä sitä, että

hei jos meille tulee uutta tehtävää julkisille

puolelle, niin mistä me luovutaan

samaa aikaista, sinä kohti kun me tehdään

päätös jostakin uudesta tehtävästä,

tehdään päätösestä, nuista ja nuista me

luovutaan, silloin me ollaan nollaisuma

pelissä ja me ei koko ajan kasvateta

meidän julkisen sektorin taakkaan.

Tämä julkinen sektori se toimii tämmöisille

menokehyksille ja siitä puhuttiin

viime kaudella, silloin viime kaudella

siellä loppuvaiheessa varsinkin ne

menokehyksentä raiskattiin ihan täysin

ja heitettiin roskakoriin sitten, keksittiin

niitä kikkavitosiin, mitä pystyttiin, että

menokehysten ulkopuolella siitä operoimaa,

niin onks ne menokehykset nyt palannu

uudistettuna, tiukkana,

siltavat EU-rokaan, ei

lähes sieltä olisi kehykset

tuon kasassa, vai siis, että mikä

sitä tilaa nyt on?

On, on, eli U.S.

hallitusohjelmassa tietysti vahvistettiin,

että hallitus sitoutuu

menokehykseen ja hallitusohjelma

sisältää tämän menokehyssäännön,

sinne tuli joitakin muutoksia

aiempaa verrattuna, eli

tiettyjä menoja otettiin mukaan,

mm. valtioasuntorahasto myöntämät

avustuksen, niin yhtenä

detalinaavaa, niin otettiin mukaan

sinne kehyksen piiriin

ja sitten, toki siellä on

niin kuin Ukraanaan liittyen tämmöinen

poikkeus poikkeomaan, että

siellä on poikkeoksia.

Siellä on, että on mahdollista sitten

Ukraanaan tukea liittyen

arvioida hallituksen, että

jos on tarvetta, niin sitten voidaan

tehdä tämän kehyksen päälle

tämmöinen rakennekorjaus,

että semmoinen mahdollisuus

siellä on.

Mites vaikka jo samalla tavalla,

kun veikkauksen tukirahojen kanssa

kikkaltiin viime kaudella

sieltä kehyksen ulkopuolella,

niin lyötkö nyrkkiä pöytää, että

ei tuonnistuu?

Minun toimiston etkävälle

näette ehdotusten kanssa.

Täältä, Heru, penni-kälisää.

Joo, ei sitten,

ei mun tarvitse lyödä nyrkkiä pöytään.

Tämä hallitus on sitoutunut siihen

kehyssääntöön.

Tämä hallitus on sitoutunut.

Hallitusohjelmassa löytyy myös

kirjaus, että ei kiedetä kehystä

niin kuin eri tavoin.

Ajattelen, että sä olet joutunut

kirjaamaan sellaisenkin kirjauksen.

Siinäkö se laitot sinä sitten?

No, sanotaan näin, että

kyllä se hallitusohjelman kehyssääntöön

tekstinen kyllä siinä aika paljon on

valtionvaranministeriön.

Erään työryhmän raportin liittyenä

olevaa tekstiä.

Kyllä siellä niin kuin paljon on

sitä meidän ajatusmalliitaustalla.

Ja tuota, hyvää niin.

Mä olen uskonut, että meillä on

nyt toimiva työkaluja.

Ja totta kai tämä myös vaatii

sen niin kuin

kehyksen kunnialisuuden palauttamiseen,

että jos me joudutaan

tällä vaalikaudella

jollakin tavalla rymistelemään

kehystä yli jostakin syystä,

eikä tehtäisi niitä valintoja,

niin kyllä me sitten niin kuin ollaan

siinä tilanteessa, että on vaikea

sitten uskoa, että tuota, että

meillä jatkossa tämmöistä

itse syntyistä.

Sitten tietysti meillä on myös EU-sta

tulevia tiettyjä velvoitteita.

Siellä ollaan juuri uudistamassa

lainsäänäntö- ja finanssipoliittisia

tavoitteita ja se todennäkistä

luo meille jonkunnäköisiä lisää

velvoitteita tässä tulevina vuosina.

Sekin on poliittinen päätö,

silläkin voi politiikot vaikuttaa.

Siinä mielessä

pakko kysyy nyt sitten,

että jos me siirrytään

näihin keinoihin, että miten me hoidetaan,

mikä on nämä kolme tunnettua

kolme bullettia taas, että

millä me hoidetaan tämä

kasaan

tällaisena alustuksena,

niin

kun mä elän sellaisessa käsityksessä

tai vakaamuksessa oikeastaan,

että

mä vähän viittaisin tuossa aikaisemmin,

että mikä on organisaatio,

sä et saa ihmisiä tekemään oikeata asioita

ennen kannusti, mutta se on sellaisia,

että ne ihmiset oikeasti hyötyy

siitä itse, että

me tehdään asioita

toivotulla tavalla.

Mä oon joskus täällä rahapuodissa

heittelen tällaisia

villejääätuksia ilmailla, että

mitä jos me tehtäisikin niin, että

kerrottaisiin

koko julkiselle puolelle,

että jokainen, joka

löytää säästökohteen,

joka toteutuu, niin se

kyseinen henkilö saa sen ensimmäisen vuoden

säästöt itselleen, tai se tiimi

saa sen

ensimmäisen vuoden keksimmät oikeet

säästön

itselleen, jakaa sen bonuksina.

Eli olkoonkin, että siinä on sellaiset

ehdot, että

taso

on parannuttava,

että se ei saa

heikentyä, että se on yhtä hyvää

tai parempi, ja sitten syntyy

kuitenkin säästöjä, ja ne on

vuoden kokemuksen jälkeen

niin selvää, että nämä jatkuvat

hamaan tulevaisuuteen.

Puhutaan sitä kululeikkaassa yhdessä.

Puhutaan siis

tehostamisesta.

Asioita voidaan hoitaa monella eri tapaa.

Yks on kallis, toinen on

tehokkaampi, säästyy

rahaa, ne, jotka keksitään,

niin ne saa jakaa sen miljardin keskenään.

Sehän olisi

mulle, että tämä kävisi

moraalisesti ihan täysin, mulle

täysin ihan ok. Valtion monusohjelma.

Saaleeko me nyt sinne budjettiin?

Jos koko valtion hallinto

niin kun miinotettaisiin

tällaisella, että hei, et oikeesti,

että tämä on nyt tämä pelin henki

saa toteuttaa,

niin johon alkaisee

tapahtumaan, mutta kun tätä

ei ole, niin mikään ei muutu.

Niin, tuossa sinulla on se kietova

ajatus, mä luulen, että

budjetti-osastolla ei tarvitse tehdä töitä

sen jälkeen, koska tuota me löytämme

aika helposti ja meillä olisi ne miljardit,

ja me voitaisiin siirtyä eläkkeellä,

eläkkeelle.

Mutta jos vähän vakavuodotaa,

niin totta hän sen on,

että kyllä varsin

heikot ovat kannustimet,

on kaiken kaikkiaan.

Joskus historiaan vuosien

saatossa on ollutkin näitä

ideointi

ajatuksia, mutta totta se on,

ettei meidän

kannustimet oikein toimisi siinä,

että jos mä otan esimerkkinä vaikka,

että kun hallitusohjelmassa on

päätetty

243 miljoonaa euron

hallinnon säästöohjelmasta,

eli kohdentuu

tänne ministeriöihin,

virastoihin,

ja jos sitten mietitään, että siellä on

tietysti kunkin viraston päällikkö,

hänelle tulee jonkun verran velvoitetta

siitä, niin hänellä hän ei ole oikeastaan

mitään motivia viesi säästöä eteenpäin,

ei hän siitä saa mitään itselleen,

hän joutuu vaan miettimään,

että jos mulla on nyt sataa yksikköä, niin

miten mä pärjään jatkossa 1991

eikä hänen

mitään palkitsemista siinä.

Hän vähän tuskin ehdottaa sitä yhdistymistä

jonkun toisen yksikköön kanssa,

niin tämän tyyppiset hommat

te pitäis miettiä ihan vanhain tämän homman

ulkopuolella, koska ei se organisaatio

pysty sieltä tämmöisiä

säästökohteita löytämään.

Joo, se on just näin, että

sitten se vaatii monesti sitä ulkopuolista

äärsykettä ja me hän ollaan monesti

tietysti se valtionvaranministeriö,

se ulkopuolinen äärsykettä, me esitetään

ysyymyksiä. Kyllähän meillä sitten

on tarkoitu tarkoituksena ja

tavoitteena osin liittyy tähän se, että

me halutaan muodostaa tämmöinen

säännönmukainen mennä- ja rakennikkartuusprosessi

missä säännönmukaan sitten vuosittaa

arvioida erinäköisiä tekemisiä

ja tuli tämä löytämään sieltä

fiksumpia tapoja tehdä asioita,

ja nyt hallitus päätti

budjettiriihessä, että

virallisesti vielä budjettiriihempäätöksena

että tämmöinen prosessi käynnistetään

ja meillä ne ajatukset oli jo aiemmin

mutta se on vähän niin kuin tuen tässä

narvaa buutarhaleetkuun, että

on toki siinä, minkälaisia se

tutkertaa mulle, että minun pitäisi

tehdä mun hommat paremmin,

niin jotenkin vois kuvitella, että siellä on

tietyllä vastustusta tällaiselle

ehdotukselle. On, että se tietysti

pitäisi pystyä luomaan

niitä kannustavia rakenteita

ja kyllähän tottakaan, jos ajatellaan,

että meillä on 88

miljardin euro valtion talousarvio

ensi vuoden, ja pitää nyt sitten vielä muistaa,

kun me puhutaan valtion talousarvioista,

niin sitten se julkinen talous on vielä eri juttu,

että julkiseen talouteen kuuluu sitten

kunnat ja hyvinvointialueet

ja sosiaaliturvarahastot, kuken

vaikka työllisyysrahat on yhtenä. Se oli 60 tässä

muutama vuosi sitten, mutta 88.

Joo, mutta se liittää se, että

tuvuu hyvinvointialueet perustettiin,

niin siinä tuli se reilu 20 miljardia lisää,

niin jos me oikeasti

mietitään 88 miljardia,

se on aika iso isosumman rahaa,

ja nyt hallitus päättiin

nyt neljä miljardia ristää

siitä alaspään, niin kun tulee vie vuosia

aikana, jää sinne sitten kumenkin välä

yli 80 miljardia, että kyllä siltä löytyy paljon

sellaisia asiaton, mitä voitaisiin tehdä fiksumein,

mutta se on tuhannen taalan

kysymys, että miten me kannustettaisiin.

No, isommista kokonaisuuksista varmasti, että

tota... Kuka ne on isommat kokonaisuudet

määrittelemään? Tarkoitaan sitä, että

tehäänkö me nyt muutaman megatason leikkaus,

että jotain todella isoa lähtee hyvin

valtivaltiosta pois, vai onko

meillä miljoona pikkupuroa,

eli se valutetaan sieltä sitten jokaisen organisaatio

alimalle, portale, kattoa, että

pyöhekumit ja tietysti

kopiopaperit, ja keskitetään hankennat

ja niin tämän tyyppistä.

Että mikä on sen niinku lähtökohta, että

että, mitä täytyy nyt sillä tavalla, että

tähän vaikka sote-juttuun ei enää kuulu

jotakin valtio enää maksa jotain juttuun

ollakaan, että kaikki hoitaa sen itse, kiitos

siitä hävisi 5 miljardia kuluja,

siis tyyliin.

Mä en onks se sitten sillä tavalla, että tota

joka sen nykyisen organisaatio, niinku

joka portale valutetaan jotain pieni

kulun säästötoiveita,

ja toivotaan, että näistä puroista sitten kasvaa

joku tämmöinen miljardiluokan iso virta,

mikä sitten pelastas meidät.

Mä en saa aika pitkään

pyöhekkumia metsästään, että tota

et saa mut... Otta, mutta tätä se on, kun se jalkautetaan

sit sinne niinku...

Siis totta kai me tarvitaan molempia, että

mä varmaan tarvitaan sitä niinku tältä

ylätasolta niinku ohjausta

ja kysealaastamista

ja kannustamista kautta

on se keppi tappoon kanalla enää, että meillä

nyt siinä on keppi käytössä, niin tota

niin niin sitä, että

kaikkia toimijoita niinku eteenpäin, että

tota tarvitaan sitä, mutta kyllä

halusin kannustaa myös sitä, sitä

yksittäistä pyöhekkumin käytäjää sillä miettimään.

Oli hänäillä nyt sitten

sitä palkitsemista sillä taustalla

tai ei, niin tota, että miten

tehdään fiksumiasioita.

Mä ite on kyllä sen koulukunnan kannatta,

että mä toivoisin, että mä pystyt tässä

valtiona luomaan, tulee semmoisia

kannustin järjestelmää, yksilötasolle,

organisaatiootasolle, mikä vauhdittaa

sitä muutosta sitten, että

se on tietysti niinku sitten meidän palkkaisjärjestelmän

kysymykset ja muut vastaavan,

mitkä täytyy sitten hoitaa kuntoon, että

se ratkee tuolla.

Mä luulen näin, että tota

kun me saamme tämä meno- ja rakennekartotus

tämmöinen säännön mukainen prosessi,

niin tota niin niin, kyllä me sillä sitten halutaan

niinku sitä kautta haarokoida

niitä isompia kokonaisuuksia.

Mitä ne voisi olla, ne isot

kokonaisuudet?

Heitä ilmaa muutama tästä.

Mä oon helpokin heittää nykyistä hallitusohjelmaa

vaikka, että sillä on tietysti isoja meno-

otetaan vaikka asumiseen liittyvät meno,

niin tota mitä nyt sitten niinku

uudistetaan tässä hallitusohjelmassa.

Sitten kun me puhutaan tällaista miljarriluoka-asioista,

sit mä tullaan sinne hyvinvointialueisiin

esimerkiksi, jotka on se

ensi vuoden budjetissa tai tämä 26 miljardia

olla sitä 88 miljardista

hyvinvointialueita, niin kyllähän

meidän pitää sinne tietysti katsemme

niin tota, onks ne nuo tehtävät, mitä siellä tehdään,

onks se tuossa tekemisen tapaan,

mitä siellä tehdään ja pystyy

hyvinvointialueiden kaskattomaan

niitä hommia fiksusti.

Onks omaa hyvinvointi hoito,

terveydenalaani, onks se tehokas?

Nopee tällainen

knoppi, tiedätkö,

onko sinulla siis vertailulokona

muihin maihin, niin hoidetaan,

onks tämä tehokasta vai onlaaks me?

Ei mulla semmoista

knoppitietoa tässä.

Nyt jokainen finni, mikä mummalla

Berberissä, niin tota

laasraaliikataan sieltä poistittaa.

No siis, kun hän nyt vaan nyt

jonkun tämmöisen älyttömän jutu

kaivoo, mut mä tarkoitan sitä, että

tehäks me liikaa asioita sillä tavalla, että se

lista on liian pitkä

ja se on myös liian kattavasittaa.

On siis, tehään liikaa

ja tehään varmasti myös osin väärällä tavalla,

että se, miten mä haluaisin

sitten vielä, kun palataan tähän

niin kuin säännön mukaan se arviointiin,

niin tota, kymmenen pitäisi päästä

vielä kattomaan, niin kun, niin sanottu,

nollapudetonti harjoitustossa,

niin kuin säännöllisen väliajoon läpi

ja tarkoitan, että

kun tällä hetkillä valtion talousarvion

valmistellaan sillä tavalla, että se

otetaan se edellinen pohja siihen,

sit lähetään miettimään, että

hei, paljon meillä on tällaista

välyistä käytettävissä, ne voidaan

kohdentaa johonkin uusiin tarpeisiin.

Eli käytännössähän me,

jos ajatellaan vuosittahan talousarvion

valmisteluun, niin eihän siellä keskustella

kun jostakin hyvin pienestä prosentiosuudesta

niistä menosta.

Ja tota, kyllä tässä niin kuin

aika aika ja meidän tilanne kaipaa

se, että nollapudetonti

pitää säännönmukaisesti tehdä

ja tarkoitaan sillä sitä, että

minuto, noll, sit ruvettaan laittamaan,

mikä on tärkeintä asiaa meidän

niin kuin hoitaa tältä kuntoon.

Niin, liikon paloja kasataan sitten, että

tota jäämää, ja sitten me laitetaan tuo,

ja sitten on oikeesti ihan puhtalta

läheitä, ja nyt me käytännössä

meidän puhdaspöytä tällä hetkellä, niin on

niin kuin ihan yksittäisiä prosentteja,

mistä me käivään sitä keskustella

ja käytännössä vuositasolla, ja tota

tämä on yksi sellainen iso kysymys,

mikä täytyy meidän varmasti

miettiä, ja tämmöisellä

nollapudetonilhän olisi aina hyvää

ja edelmällinen hetki siinä kohti,

kun tota hallitus vaihtuu, eli tota

siinä kohti sitten lähettä rakentamaan

niin kuin nollasta eteenpäin.

Mitäs tot, mä kysyn tämmöisen tota,

että sä sivusitkin tätä,

yhdessä luvuista laamaan, ja se oli

niinku sulla tuorassa muistissa,

mut varmaan kaikilla Suomalansa se on

tuorassa muistissa melkein sellainen

legendarinen kaksikko sieltä, Iro Viinanen,

ja sitten tota Raimo

Sailas, joka tota toimii sun eleltenä

siellä, ja he kasaas

sellaisen laamaan-ajana

oikein kunnoleikkauslistan, ja tota mitä

on niinku ymmärtänyt, niin Iro

tai Raimo Yhessä tai

en mä muista tota

parina, tai mikä se olikkaa sitten

siihen oloihin, teki semmosen

niin kun todella rankan harjoituksen,

ja mä en tiedä rittykseesti ihan

tasan tarkkaa silloin hallitusohjelmaan

vaaliksen niinku ekstranasen päälle,

koska ajat oli niin kovat,

ja tota olisiko nyt

niinku aika, että tulee tänne niemelään

ehkä ei lista, se voisi

olla ehkä manifesti, semmonen

niin kun berkamentilla tota

avaat semmosen vanhatyylisen

kymmenen kohdan lista, mitä me

tehdään, ja tota ilmoitat sen

kansalle, ja sitten tehdään tämä

lista, joka nyt on metrenpitoinen,

niin tehdään sen nyt, tai

sitten kolmen vuoden kuluttaa tehdään

kymmenen metrenpitoinen lista.

Tällä saa patsaan johonkin paikkaa

Helsinki, ehkäistokkaan eteen, koska sinä

tulee mun ja Martti, niin kahden sepän

patsas, mutta sä voit periaatteessa

valita, niinku jonkun muun

paika sitten, kun sä tota tän manifestin

hoidat maaliin. Joo,

koska kolmeesepää ei voi enää toista

periaatteessa tehdä, niin tota näin

se on niin, ja teidän kanssa sinne

mä en patsata kaipaaleja,

mutta kyllä se

niin kuin, sehän muuten pitää

taustaksi ja yhtenä pienenä

knoppinaan sanoa, että mä saan sen

postissa, paperipostissa sen

listan vuosi sitten tuonne

työhuoneeseen, niin että mikä sillä on

aika, saallakseen liistää, eli tota

eräshenkilö, en nyt sano hänen

nimeä, niin tota, olin kirja kiitos

siitä listasta, jos hän kuuntelee teidän

käsityjä, niin tota, mahtavaa te se

tuli, ja siinä oli hieman saatessanoja,

kannustavia saatessanoja, ja tota

entinen pitkä linjan virkamies, joka

muistutteli. Oisko

aikaa ja kysymysmerkki sitten, ja

sitten se niinku... Hyvä

muistutus siitä, ja tota

ja silloin, tietysti se

mä nyt en muista ihan tarkkaan, että

tuliko se valje, ja muistaukseni se

tuli valje jälkeen se lista

sitten silloin aikana, ja tota

ja toki tietysti meillä se

meidän meno- ja rakennekartotus, mikä

me julkistettiin silloin tammikuussa, tarjotin

tyyppisesti, niin se

oli tavallaan sen korvikein, ja ajatuksellisesti

sitä, että mitä me haluuttiin

tuoda, tuoda niinku poliittisille

päätöksentekijälle, mutta se ei ollu

semmoinen, niinku entis aikaa, oli, että

tässä on ne toimet, mitä teidän täytyy

tehdä, vaan enemmän tarjota sille poliittisille

päätöksentekijälle, niinku vaihtoehtoja, ja

kyllähän me, kyllä meidän roolioon,

kun tämä homma ei tästä niinku ihan

ihan hetkessä muuto, niin kyllä meidän roolioon

on varmasti tuoda tämmöisiä erinäköisiä

vaihtoehtoja, ja onko se

liista, niin todennäköisesti

ehkäpä jo tämän hallituksen

puolivälin riiheen, jos tarve

on, ja sitten

on tarve, ja sitten varmasti

niinku sinne seuraaviin valje

alle, eli kyllä meidän rooli on

tässä ihan keskeinen, että me pystytään

tuomaan tämmöisiä niinku vaihtoehtoja,

ja pitää nyt muistaa, että

ei tii tullerata niin emmällä liistäksi,

silloin on valtava asiantuntijan

organisaatiohoipu, organisaatiota

astalla, ja tota, en mä unohda

niitä koskaan, että tota

ne tätä työtä paiskii eteenpäin, että

tässä on niinku hauskoja

juttuja esimerkiksi, kun silloin viime

keväänä, niin me julkistettiin

tämä tarjoti, ja mä totesin siellä

muistaakseni siellä julkistamistilaisuus.

Eli se niemällään tarjotiin niinkään?

Ei, kun se valti on varman ministeriä, mennään ja rakene

käydä tuossa, kyllä sä vielä saat, mutta jos sä veitte,

että mä jossakin kohan sanoin jotakin ohi suunni,

niin tota, niin tämä

meidän kartutusti on, ja mä totesin siellä

jo yhtenä esimerkkinä, että tota

esimerkiksi tosen asteen koulutuksen pituutta voisi

niin kuin arvioida, ja tota

ja siihen kiinni, että jos sitten millään

tavalla huomiota siinä kohden, kun ne sitten

pari kuukautta myöhemmin, niin tota

tuli tämmöinen pieni juttu yleiltä,

jossa todettiin sitten, että mä olin todennut

tämän yhdessä toisessa haastattelussa, että

voitaisiin miettiä, että jos se osikin

kolmen vuoden sijasta kaksi vuotta tähän

perustu siihen meidän, meidän työryhmän

raporttiin, ja se saa sitten aika paljon

näkyvyyttä, ja tota, tämä tiitullerattiin

budjettipäälikön ehdotukseksi,

ja tota, tähän vielä

viitattiin juuri, oli tuohon kansantaleuden

aikakauskirjan pääkirjoitukseni, niin siinäkin

viitattiin tähän, että miten kuinka minun

ehdotus oli tämä, ja tota, se on jotenkin

hauskeja piirteitä saa koko kuvioa,

mutta tota. Siinä on tietty funktyö,

että jos sä et niin kuin se bad

cop, niin, ja vedät sen

niin kun sen tavoiteasennan

niin kun ihan, ihan

niin kun siis

syyn asti, niin politiikoillaan

helppoa, niin kun sanon, että no, mutta toi sanoo, mutta

ei tehdä ihan noin pahasti.

Niin, voisit se ottaa se roolien olevasta,

niin kun pahistas, että se voisit

niin kun seuraavana vuonna, niin nyt, kun

sä oot päässyt, niin kun lämpänemään näitä

tässä asemassa, niin otat sieltä

vuonna 20 prosaa, niin kun

pyyhkäiset menemään, ja sanot, että jos

ei tämä tehdä nyt, niin kolmen,

neljän vuoden kuluttaa, niin tehdään kahta

pahemmin, ja silloin oikeasti

tarkoittain sitä, että silloin oikeasti

kärsivät ihmiset, kärsi

niin kun vieläkin enemmän, että sillä

oikeutuksella, moraalisella

oikeutuksella, me ei päädytä tonne,

nyt on pakko tehdä 20 prosaa

leikkauksia, että sori vaan, että

fitin on fag off, niin kun politiikoille,

ja sitten ne sanoi, että no, oi,

okei, mut siis ehkä vaan 15,

mut silloin tavallaan, että

jos sä otat sen rooliin,

niin politiikot saa paistatella

siinä, että ne torjuisen pahimain

vahidoida, mut sen ne pääsee myöskin

toisaalta, koska sä oot kuitenkin

se asiantuntija, sä oot kuitenkin tiedet

kaikkiaiset paremmin kuin yksikään politiikkoa.

Sä istot nyt euroi päällä, ei tipu,

sä oot niinku tiukka linjaa.

Niin, olisiko tuossa niinku strategiaa,

ja jätetään tää retoriseksi

kysymyksessä hautumaan, mutta

että tota, tässä on niinku

rahapuodin keino, tää on yksi

vedät niinku ne leikkaukset

ihan ta, ihan niinku päätyyn asti,

niin, että politiikot saa paistatella siitä, että

ei mennyt ihan niin paasti. Me neuvoteltiin vähän paremmaksi

tadille, joo. Ja sitten se toinen on se,

että se on tutkittu juttu,

sen takia

kommunismien toimii,

koska ihminen maksimoi

omaa henkilökohtaista

hyötyään, ja jos ei

valtionhallinnossa ole mitään

kannustinta tehdä asioita fiksusti,

niin ne tehdään tyhmästi.

Eli ehdottomasti

niinku

koko valtionhallinnon ylkeisen puolen

hallinnon kannalta, niin tota

jonkunnäköinen

siis

tarpeeksi yhden kertaan

kannustinohjelma, joka ohjaa

siihen, että samoja asioita tehdään

paremmin ja

halvemmalla. Ja tuon onlapuodin tuonti

kuulosti hyvältä. Joo, ja sitten

ehkä minä kuminkin tuotein, että valtionhallinnossa on

semmoisipi fiksuja tyyppejä, että

töissä, mutta se on juuri noin

tota se kannustin puoli on,

se on heikkoja. Ei se katso sitä fiksuuttaa,

että se toinen

niin kun luonnonlaki on myöskin se, että

jos sulla on organisaat, joka siilautunut,

niin sehän riitelee ja keskenään.

Jossa poistat ne siilot,

niin kastumirkeeseen niin nehän

ei enää riitele keskenään.

Ja se ei katso sitä

älykysosamäärän

tasoa, se ei katso sitä

ihmisten sympattisuuden tasoa,

se vaan on näin. Ja samalla tavalla,

jos kannustijumia ei ole,

niin ihmiset juokseen väärään

suuntaan. No esimerkiksi vaikka verotus sille, että

oli ihmiselle, Markkinaan vero

huittelee tuolla taivaissa,

niin mikä on kannustin

lähteä pahtaa nyt jotain kahta duuniin

tai viikonloppuuduuniin tai lisätuntaja

ja ei sitä ole.

Että se on niin kun kannustimet on

ne on joka puolella sitten.

Se ei ole varuusti edätte.

Ei, ja siis kyllä kyllä se on

totta, että niinku siilot,

ja onhan meillä niin kun paljon siiloja, että

lähetään sitä budjetistakin, niin se on siilautunut

niihin pääaluokkiin ja siellä on ministeriöt

kukaan sen pääaluokan päälle.

Ja aika vähän siellä katellaan sivulle,

että jos katsotaan vähän sinne

oman kukkaron sisällä,

että mitä voitaisi laittaa tuosta tonne,

niin aika vähän sitä katsotaan

myös käsivulle, että voitaisi kun me teemme

kollegan kanssa hieman paremmin ja fiksummin

asiaa. Eikä suolata kollegan,

että hei, sulla on tuolla släkkiä vai kuinka paljon?

Ei, sekin on tietysti,

mä olen kyllyt tietysti välillä kannustanut

myös, että jos ei iteltä löy, niin

kaveriltakin voi käyva kattelemassa.

Mitä tämä klassinen

valtiohallinnon budjet on?

Puhutaan aina siitä, että joku yksikköä,

ja sen huomataan, että hei, meillä on budjetti

jälleen tänä vuonna, sitten on Maras jouluku,

siellä tilataan kontorin tarvikkeette,

että se kukkuroille

ja pistetään porukka jonnekin

kursseille.

Poltetaan ne kaikki rahavilta,

tai siis se ylijäämä

budjetti, mitä on loppuvuonna,

koska tiedetään, että jos me alitetaan

se budjetti, niin seuraava vuoden budjetti

lähtee siitä, mistä se

tämän vuoden toteumaan on.

Mieltä vain viedään sitä budjettia pois, eli pakko pitää sitä

budjetti- ja rahankäyttö siellä

annetussa.

Mietin, jos tilanne on toi,

jossa sen sijaan sanan, että

sulla on sellainen sääntö, että jos se

alittaa budjettiin, niin jengi saa

puolelta siitä alituksestaan.

Joo, se onneksi ihan se

tilanne. Ennen oli sillä tavalla

historiassa, että oli

kaikkien virastan toimintamennot.

Se oli vuoden budjetti.

Se annettiin sinulle vuodeksi, ja sitten

viimeinen päivä joulukuuta, niin

jos jotakin oli käyttömmättä, niin se

meni jonkin, eli sinulla oli se

intressi totta kai mahdollisimman

täyteen se käyttö. Nyt on

203 vuoden määrä rahoja,

eli sitten sinulla on se kummin, että mitä

enemmän sinulla jää käyttömmättä, niin sitä

enemmän sinä saat käyttää seuraavana

vuonna, koska se siirtyy seuraavalle

vuodelle käyttöön. Miten se sitten näkyy siellä

business unitessä siellä?

Tai jonkun yksikön sisällä, että

tänä vuonna sinulle on satana, niin

sä haluut maximuodessaan

sataisen käytön siellä.

En tiedä, mulla on budjetti

bisnesunitti itselleni,

ja me kyllä alitetaan

aina meidän rahan käyttö, mutta silti

me saamme kyllä joka vuosi sama rahaa

käyttöön suurin piirtein.

Meille ei esimerkiksi ole

kannustimia siihen suuntaan, että hei

käytelläänpä nyt sataan prosenttiin

tämä rahaa. Hyvä. Ne

bullettiin, ne oli suhteellisen

selkeä, että sitten ne ongelmapulletit

oli aika lailla selkeä, mutta

nyt ollaan keskusteltu aika

osittain meidän

juontajienkin

lennokkaista kommenteista johtuen,

niin näiden

toimenpiteiden osalta, mutta jos nyt pitäisi

vetää kasantoon juttu, niin mitkä

olisi ne kolme ehdottomasti

tärkeintä

toimenpidettä, millä me saadaan

kestävyysvaihe

katoamaan. Elikkä se,

että me eletään

valtiotasolla yli

varojemme.

Lähdetään siitä, että varmistetaan

meidän talouskasvu- ja investointien

tuleminen tänne Suomeen, ja siihen liittyy

meidän työvoomaan saantii,

että meillä on yrityksillä

riittävästi työvoomaan käytössä, että he

on piksu tulla tänne he tiedetään.

Se on se yksi puoli, mistä

pitää varmistua. Sitten on

näin, että kyllä meidän pitää se

meidän menopuolikattoon sillä tavalla läpi, että

nykyisellä mallilla

me ei voida jatkaa. Meidän pitää

tehdä se nollapudetonti tai joku vastaava

harjoitu sinne miettiä, mitä

me jätetään aidosti tekemättä.

Nyt on tehty ensimmäiset valinnat

tällä vaalikaudella, näyttää siltä

niin kuin mekin ollaan tuotu jo aiemmin

esille, että tämä valintojen

määrä ei riitä pitkässä juoksa, eli meidän

pitää tehdä lisää niitä poisvalintoja

nimenomaan, että me jätetään poisvalin

asioita tekemättä ja valitaan

joitakin jatkoja, jotkut

ei mei jatkoa, että ei se sen kummaisempi

loppujen lopuksi. Ja sitten meidän tietysti

pitää myös sillä tulopuolella,

kun pulhutaan verotuksesta, niin meidän pitää

tietysti myös katsoa sen läpi, että

kun meillä on tällaisia

veroja, jotka pyrkii,

joiden tarkoitus on vähentää

kuluttamista, kuten vaikka

polttoaineita liikenteeseen liittyvää

verotus, jossa tietysti on tarkoituksena

se, että meidän liikennes sähköstyy

ja meidän ilmasto kiittää siitä.

No sitten, kun

vero ohjaa siihen oikeeseen suuntaan,

niin verotulothan myös tulee pienenemään

siellä. Ja kun meidän verotulot pienenee

ja samaankaisesti meillä ehkä sillä

menopuolella on samanlaista

näkymää sinne vähentyviin

tehtäviin, niin tästähän tulee jälleen

epäsuhta. Eli meidän pitää myös siellä

veropuolella katsoa, että mitä

vaihtoehtoisia toimia me tarvitaan,

että se meidän veropohjat säilyy

riittävää. Kuulostaa veronkorotuksalta.

Ja se välttämättä veronkorotus voidaan

usia veronlajeja, mitä

mietitään. Kuulostaa veronkorotuksalta.

Elää nyt vielä elää lakkorottamassa

vielä mitään. Mutta juuri

se on ihan fakto, että meillä on aika

monta miljardia häviää tuossa tulevina

vuosina. Kyllä näistä

se on loppuvuksi, ei tämä ydifysiikkaa

ole. Sitten meillä pitää tietysti

olla se poliittinen tahtotila, että kyllä

toivoisin, että meidän yhteiskunnassa

on se konsensus, että

mihin suuntaan meidän

julkistataloutta pitää viedä.

Sitten ne keinot

valikomat ne vaihtelee

sitten. Mutta sitten kun tulee

vaalikauden jälkeen tulee seuraavat

vaalit ja lähetään seuraalle vaalikaudelle

niin uusikin hallitus olisi sitoutunut

tämä julkisen talouden vahvistamiseen.

On ne keinot sitten mitä tahansa. Se on

sitten poliittinen päätös.

Näistä kulupuoleista vielä,

niistä se kolme puolettia.

Mitkä sun mielestä, miltä

suunnalta me pystytään leikkaamaan

tai tehostamaan?

Anna sen asen

armolauseen vielä, että

tehostaminen ei ole leikkaamista, vaan

se on sitä, että tehdään

samaa paremmin, mutta

vähemmällä.

Tietysti kuten katsotaan

188 miljardia, katsotaan

sitä hyvinvointialueita siellä se

26 miljardia papalle, se sitten

jatkossa onkaan, niin tietysti

sinne meidän pitää niitä, kun se on niin

iso kokonaan sitten meidän, pitää kiinnittää se

katsemme, että miten sillä voidaan

tehdä fiksumiasioita ja alueet

itsekin kiinnittää siihen katseensa.

Kyllä se on ehdottomasti

semmoinen sanota, että se

ratkaisee niin paljon tästä meidän

valtion budjetista, että mihin

suuntaan tää lähtee menemään.

Sillä on iso painoarvo.

Sitten tietysti tullaan

myös tähän meidän, ylipäätässäkin

meidän järjestelmään

meillä on kuntia täällä aika paljon

Suomessa ja meillä on tietyt

valtioosuus, käytänteet

kuntien suuntaan.

Lähetään

tietysti tämäkin hallitusohjelman

perustellaan miettimään

tätä kuntakokonaisuutta.

Se on totta kai semmonen, että sitä

kannattaa tiirata. Mitä sillä voidaan

tehdä toisin, onko meillä kaikkea, onko

tää rakennu niin kuin tämän tyyppinen,

kun se on nyt myös jatkossa ja

eipä ehkä on minun näin

henkilökohtainen ajatukseni.

Kyllä se sitten tullaan

ylipäätässäkin tähän hallinnon

tekemiseen.

Miten me pystytään sitten

myös tämä hallinnon tekemisen eteen

valiastamaan uutta teknologiaa.

Kyllä me vielä ollaan aika alkuvaiheessa

tekoäly ja muiden

teknisten ratkaisuja osalta.

Kyllä meidän pitäisi nyt sitten aika

pelottomasti pystyä kattomaan, että

tarviksi meidän Sormin näpöytellä

näitä asioita, vaan löytyyksimmälle

fiksumpia ratkaisuja.

Mä itse uskon aika paljon tähän

teknologiaan, niin kuin tulee

aikana ja se voi tuoda

valtionbudjettiä, julkiseen

talouteen säästöjä, sekä hallinnon

tekemiseen, että myös tekemisen tapoihin.

Siinä meillä varmasti on yksi sellainen asia,

mitä kannattaa potkiskella eteenpäin.

Siinä vain Helsingin kaupungin it-hankkeella

luuttaa ja taas hosia annaa, että

ne on sellaisia, että jos se

niitä osaa,

niin siinä

häntä heiluttaa koiraan.

Ja sitten siinä pitäisi totta kai se on

tärkeää, että meillä on osaamista

ja sitten myös se, että se

korvaa jotakin, että se on

ehkä meillä osin

varsinkin tuolla keskushallinnossa,

jos puhutaan tuolla ministriiden

tasolla.

Niin meillä on vähän sellainen hankalus, että

miten me tunnistetaan se investointi

ja miten me rakennetaan se business case.

Me ollaan kyllä hyviä

hakemaan sitä rahaa ja perustelemaan,

miksi me tarvitaan, mutta se, että sä rakennat

sen business case, se on investointi, se

ottaa meille jotakin hyväämme tehdään jatkossa

jotakin hieman toisiin, että se tuo meille

säästöön. Niin siinä meillä on vielä aika

paljon opeteltavaa aina.

Täällä sellaan rahoitusalan janttarena

koulutuksen saaneena,

niin

tässähän se pointti on juuri se, että ihan

minkä tahansa rahameno-erän

sen pystyt määrittää investoinniksi,

ja sitten siitä voidaan olla

kai olla närkästyö siitä, että

voisi ihmisen hyvinvoinnilla olla joku hinta

ja näin, mutta kyllä se voidaan laskea

auki. Ja kyllä silleen jonkunnäköinen

investointi ja tuotto pystytään

laskemaan

rahoitustiede on valtavan hieno

tiede sinänsä, no, fysiikot

ja matemaatikot ja sitä mieltä, että se on

tiede, mutta kuitenkin, ja

sitäkin varmaan kannattaisi

myöskin harrastaa, että

saataisiin

että rahakohdistuisi mahdollisimman

tehokkaasti myöskin

tällaisessa

keskusohjatussa

ympäristössä. Kyllä, joo, se on

aika yksinkertainen juttu, mutta

vielä ollaan matkalla. Joo, sitten lisäksi

mä haluan heittää ne kannustimet,

joo, se osin liittyy niin kuin tähänkin.

Joo, joo, kyllä, kyllä.

Joo, joo, joo, yes.

Otetaan lopuksi vielä semmonen tiukka kysymys.

Päivittäin joudut selle ministeriössä

purra-hampaat yhteen,

kattoo sitä kymmenen miljardin

pakkaselhovaa budjettiin.

Mut miten henkilökohtaises elämässä?

Vedätsä sielläkin aina kreditilla

vai teet sä oman budjetin vähän

yliamaseksi?

Aika kova kysymys.

Kyllä mä oon vähän semmonen riskiottaja

itse kaikkineensa.

Ehkä henkilökohtaisessa elämässä

en ole mikään riskisiiottaja, mutta

kyllä me ollaan jonkun verran sitä

vielä kaatolla ja velkan vihjulla

tehdään asioita.

Että elämässä on muutakin

kuin työtä.

Mut tuon sijoituksia, tämän tyyppisiä sijoituksia,

että sä oot eri asia vetää sitten

visavinkuen pahtaan menemään sille

kruunisesti, alijamäisesti.

Joo, emä semmonen

visavinkuttaja.

Kreditin puolelle mennään

suoratosta palveluot ja muut vastaavat

ja se on sitten muutamia

kympiä kuukaudessa, mitä sieltä

kustannuksia tulee.

Kyllä se kohtuullisen hyvin on

arjen palanssissa.

Tämä mentaliteetti

sen tuot valtion talouteen,

että se on muutama

tämmöinen suoratosto palvelu,

ne saa ottaa

lainalla. Kaikki muut pitää saada

rahoitettua tässä.

Jos lainaa otetaan, niin sen pitää olla

kannattava.

Kyllä, juuri näin.

Hei, kiitoksia. Nyt oli pitkä

todella mielenkiintoinen keskustelu

tulevan legendaan, Mika Nijävelän kanssa.

Aina Mika asia ei oikeastaan

auki, että mihin Mika Patsassi odetaan

sitten, kun lopulta

se tarvitaan. Ja kuinka pieni se on.

Tämä asia nyt sitten kulja kysymyksenä,

että ehdotuksia otetaan vastaan

ja niitä se laittaa tulemaan

tunnetusti somian kanavien

myönten rahapodietnudet.fi

tai Faxilla.

Tai Faxilla tai Savunmerkit ja muut. Kaikki käy.

Mä veikkaan kyllä henkilökohtaisesti, että

Mannerhämipatsas viede ainakin varastoon, ja Mika

saa siitä paika, mutta katsotaan se sitten myöhemmin.

Juuri näin. Kiitoksia.

Ei muuta kuin uudet kujet ensviikolla.

Moi moi.

Tässä esitetty ei ole,

eikä sitä tule käsittää

kehotukseksi merkitä, ostaa

tai myydä arvopapereita.

Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä

tehdessään perustaa päätöksensä omaan

arvionsa sekä ottaa huomioon oma

tavoitteensa ja taloudellinen

tilanteensa. Rahoitusvälinneiden

arvo voi nousta tai laskea.

On olemassa riski, että

saa sijoittamia sivaroja takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.