Lauantaikerho: Ministeriön lista ja Saarikon ulostulo sähköistävät vaalikeskustelua

Millä tavalla politiikot ovat helpottaneet teidän työtötä viime aikoinaan?

Olen saanut viime aikoina puhelimeellä kiinni kaikki ne politiikot,

joita haluaisikin tavoitella tai aika yleistäen tässä vaalien alla,

että politiikot ovat silloin vähän valmiimpia ehkä puhumaan,

mutta on myös aika raskaita keskustelu kumppaneet jossain määrhienne vaaleja.

Mä en tiedä, onko sitä kautta ehkä helpottanut mun työtä?

Mulla on tälleen tosi konkreettinen.

Loppuvuodesta eduskunnan tyhjessä kuppilassa

me kyselin just valmistuneen valiukunnan mietinnön pirään,

koska ne tulee aina sinne eduskunnan verkkosivuille tosi isolla viiveellä.

Yksi tämän valiukunnan jäsen vihreiden nyt poisijävä kansaedusti

ja Satu Hassi lähti juoksi alkaa hakemaan tulosteetun mietinnön

toiseltapuolelta eduskunta taloa jonkun huoneen roskakorista.

Mä arvoisin sitä tosi paljon, mutta en mä sit kuitenkaan äskenut tehdä siitä juttu.

Mutta oli todellakin kunnon palvelua valtionvaran ministeriön pudjettipäällikkö,

mikä niemellähän kiitteli tällä viikolla poliitikköä.

Hänen työnnsä helpottamisesta kunnon viime vuosina niin paljon keksitty

menokohteita, että nyt on sitten helpo listata mistä leikata

siitäkin. Jatketaan tänään lauantainkerhossa.

Huuteleet siis lauantainkerhoa Helsingin Sanomien politiikkaan

ja lähestyviin vaaleihin syventyvää podcastia.

Malen Eemil Elo ja kanssani täällä on Robert Sundman.

Kyllä vaan ja meidän kanssani tällä kertaa Lomailemaan Susannensiaan

vieraalevana tähtenä politiikan toimittaja Teemu Muhonen tervetuloa.

Kiitos suurikunnia olla vierana tässä vaalikevän parhaassa podcastissa.

No niin, se oli maksettu puheenvuoro.

Tällä viikolla on kuultu valtionvaran ministeriön ehdotuksia

mahdollisiksi leikkauksiksi ja veronkorotuksiksi seuraavilla hallituskaudella

tai seuraa valla ja seuraa villahallituskausilla.

Joten talouspolitiikan erikoishenkilö Teemu on mitä mainioin

persoon keskustelemaan niistä ja muistakin talouspolitiikan

kiemuroista, mutta ensin loppuviikon poliittiseen

uutiseen Annika Saarikko kirjoitti muun muassa Facebookinsa

Torstaina, että keskusta ei voisi jatkaa nykyisellä hallituspohjalla

seuraavalla vaalikaudella. Mitäs me siitä ajatellaan?

No, mä mietin, että Saarikko sanoo tässä aika suoraan,

että hän ei ole kahden tyytyväinen tähän nykyiseen hallituspohjaan

jos hän ei kertaa haluaa sitä jatkossakaan.

Kyllä.

Sitten vaan herää kysymyksiä, että miksi Saarikko on nyt

just tälläkin hetkellä, kun me puhutaan, hän on ministeri

tässä hallituksessa, jossa hän ei haluaa olla.

Niin, ja etikin kun Saarikko itse oli tiettävästi viime valien

aikaa 2019 aktiivisista, kun on muuttaa rakentaneista,

keskustalaisista, ja sitten kun hän nouss puheenjohtajaksi

niin keväällä 2021 tässä pitkässä kehysriihessä,

jossa väännettiin talouspolitiikasta hallituspuolueiden

kesken, niin Saarikko vakuutti sitten lopulta eduskuntaryhmänsä

siitä, että kannattaa jatkaa Mariini hallituksessa,

kannattaa tukea sen talouspolitiikkaa.

Ja nyt tietysti tämä ulos tulla näyttää vähän siltä, että Saarikko

samalla irti sanoutui näistä omista valinnoistaan ja talouspolitiikastaan.

Toki on tässä 2021, ja tämän vuoden välillä kuultu,

muutamia muitakin lausuntoja, jotka ehkä ikään kuin puoltaen

sitten mitä Saarikko nyt sanoo.

Niin, on toki, että on keskusta kipuilu tuossa pitkään,

mutta kyllä tässä on tiettyä

vaihtelua käynyt Saarikon puheissa muutenkin,

että vielä silloin kun hän nouss puheenjohtajaksi vuonna 2020,

hän muun muassa sanoi, että hän ei halua keskustaa, joka koko ajan

tekee jostain kynnyskysymyksiä ja on arvaamattomalla päällä.

Nyt kun tähän hallituskaiden lopulle mentiin,

niin sitten nähtiin, mitä Saarikko ite tekee,

että hän tässä vähän samalla tavalla käveyttää.

Niin, ja nyt tavallaan myös tämä, että Saarikko hän on puhunut

tästä, että ei pitäisi lyödä, ei tule käteen lukkoon näitä

vaihtoehtoja myöskään, sitten hallitusvaihtoehtoja silloin alkuvuodesta.

Niin, se oli tammikuussa, kun hän viimeksi sanoi, että se on

ongelmallista, että muut puheenjohtajat sulkevat pois näitä hallitusvaihtoehtoja

ennen vaaleja, ja nyt kun luo alle kaksi kuukautta,

sitten tekee ite sitä samoa. Tämä kirjoitus hän on kiinnostava,

koska yhtäältä Saarikkokirjoittaa siis näin.

Tämä on suora sitaatti. Viime päivinä on kuulunut puhetta,

että nykyinen hallituspohja voisi jatkaa myös valjen jälkeen.

Yhdet sitä toivovat, toiset sillä pelottelevat,

mielestäni on reilua äänestä, ja kohta on kertoa, että näin ei tapahdu.

Eli siis näin ei tapahdu. Toisaalta samaan aikaan Saarikko kirjoittaa,

että keskusta ei kategorisesti sulje pois yhteistyötä

yhdenkään yksittäisen hallituspuolueen kanssa.

Niin miten tätä pitäisi tulkita?

No kai se tarkoittaa sitä, että keskusta ei haluaa jatkaa

tällaisena vihervasemmiston tukipuolueena.

Tähän on se, mitä Saarikko ja keskusta on kavahtaneet,

että mielikuvissa he on nyt tällainen pönkäpuolue.

Tietysti kirjaimellisesti tulkittuna,

niin toihan voi tarkoittaa, että ne voisi silti mennä SDP-an kanssa

johonkin pohjaan tai jopa vihreiden kanssa johonkin pohjaan,

mutta en itse usko siihen, että enemmän toi ehkä jätti

Ovenaukipuolverihallitukselle, jossa keskusta olisi mukana.

Olihan tämä nyt aikamoinen märkeä rätti,

mariniin ja purrannaamaan tämä Saarikon ilmoitus,

vaikka nyt kaikki varmaan jollain tasolla tiesikin,

että tämä nykyinen hallituspohja ei tui jatkamaan.

Niin tavallaan se ei ole iso ylletys.

Niin tavallaan se ei ole iso ylletys, mutta se oli kuitenkin

kuten tuotu tieto, ja nyt tilannehan on se,

että marinilla ja purralla niillä on vain yks henkilö,

jonka hyväksynnänne tarvitsee, jos ne haluaa muodostaa hallitusta,

ja se on Petteri Orpo.

Ja kokoomuksessa tuli tuon Saarikon kirjoituksen myötä ainoa

iso puolue, joka voi kilpailuttaa nää vaihtoehdot.

Oli ykkönen kuka tahansa.

Niin, ja tämä tavallaan sinne toiseen,

että kun tässä on puhuttu suomeenkin tällaiset blokkivaalit

niin kuin Ruotsissa, niin nyt hän sellaisia eitu,

vasemmistu ja oikeistoblokki, jotka kilpailee keskenään,

vaan kokoomus olisi mukana kummassa tahansa mahdollisessa

pohjassa joko SDPin kanssa tai sitten perussuomalaisten kanssa.

Ja tietysti nyt kokoomuksilla on siinä mielessä hyvät

kortit verrattomaan SDP-hen ja perussuomalaisiin,

että ne on kokoomuksen varassa ikään kuin.

Mä haluaisin ehkä vähän niin kuin miettiä,

että kun julkisuudessa on usein tuotu itsekin omissa

ehkä kirjoituksissa, niin on tuonut näitä tällaisia

väitteitä esillä, että SDP-sä tai persuissa elää

joku tällainen uskomaton strateginen osaaminen,

joka vaan niin kuin muut puolelta vähän P-säilee,

mitä ne tekee, koska Marin ja Purran

tällaisia taitavia poliittisia taktikoita,

mutta olemme toineet aika hemmeti huono kortti

näin kolmisen viikkoinen vaaleja,

että niiden hallituspaikka on käytännössä

vaan kokoomuksen varassa.

Näissä muuten kaikissa pohjissa on siis tosiaan nyt

kokoomus, mitä mekin tässä pyöritellään,

mikä tarkoittaa kai sitä, että ellei joku

peruuttelen vanhoistakannosta, niin vasemmistoliitto

ei voisi olla seuraavassa hallituksessa,

vai meneeksi se näin?

Kokoomuksen, joka ei suoraan sulkenut

vasemmistoliitto poisi, ja kokoomuksen

vasemmistoliitto on ennenkin olleet

samoissa hallituksissa, ja siitä ei kummallakaan

ole hyviä muistoja, mutta nyt, kun tämä näyttää

niin kiharaiselta, niin kaikki on mahdollista.

Ja onhan joku siis ihan puoli tosissaan

sitten vähemmistä hallituksesta.

Hyvä muuten, että tänä vuonna

käydään nämä hallitusneuvottelut poisaalta

niiden vaalia, niin minkä mekin voidaan sitten

vaalia jälkeen puhua niistä vaaliteemoista.

No niin, se ehkä pitää sanoa, että se hallitus

pekulaatioista näyttäväksi, ja niin kuin

pääkirjoitus toimittaa sanoa, ja käydään

nyt ensin ne vaalit niin kuin puoluejohtajat

sanoa.

Mutta nyt oikeastaan siihen pointtiin,

miksi teemu on täällä. Teemu

muhonenhan on tällainen instituutio,

mitä tulee politiikkojen talouspuheden

perkaamiseen, ja käydään nyt vähän

läpi tätä talouspolitiikkaa ja WM-raporttia,

mikä tuli tässä vasti ikään. Lisäksi te

kuuntelijat ootte saaneet laittaa

Twitterissä kysymyksiä, joihin me

pyritään vastaamaan tässä myös.

Kyllä, ilman muuta, mutta jos lähdetään

kerimään auki tätä vaalien talouspoliittista

keskustelua, niin miten näitä asetelemiä,

no, on just tuossa todettiin, ettei tässä

juuri puhutaan edes asioista, vaan lähinnä

näistä blokkeista tai kumppanuksista,

mutta miten tätä talouspoliittisen

asetelmiä voisi summata.

Niin se on ehkä ainoa tällainen selkeä tiima,

joka tässä jo jotenkin on ollut esillä tällainen

perinteinen velka-keskustelu Suomi

velkaantuu ja jotain pitää tehdä tai

perikato odottaa. Siinä,

missä nämä äänesävyt on tosi huolestuneita,

niin ehkä nämä konkreettiset ehdotukset

on aika perinteisiä, että oikeastaan

kokoomus esittää pari miljardin leikkauksia,

vasemmistopuolueet SDP ja vasemmistoliitto

pari miljardin veronkiristyksiä

varakkaille, mutta nyt kuitenkin

kaikki suuret puolueet on sitten

enemmän tai vähemmän vakuuttanut,

että ne yhtyvät tähän valtiovarainministeriön

aika kovaan esitykseen, että julkista

taloutta pitäisi sopeuttaa, eli tasapainottaa

jopa kuudella miljardilla nyt alkavalla

vaalikaudella ja tällä viikolla

kokoomus sitten nosti panoksia ja

Petteri Eurooppa sanoi, että tähän tavoitteeseen

sitoutuminen on kynnyskysymys sille, että

kokoomus voi lähteä minkään puolueen kanssa hallituksessa.

Joo, katsotaan ihan mitä selvästi Orpo sanoi

hän sanoi iltaleiden hastattelussa, että

kokoomus ei tee hallitusyhteistyötä

niiden puolueiden kanssa, jotka eivät hallitusohjelmassa

sitoudut talouden tasapainottamiseen

kuudella miljardilla, eurollain myöhemmin

vielä kolmella miljardilla eurolla, eli tässä on

tämä 6 plus 3. Me mietin, että onko

tämä ulostulla myös vähän sellainen, että

halutaan karistaa sellaista kädenlämpöistä

sinipunaa, leimaa, koska erityisesti

tuolta oikealta tulevat pienemmät vaihtoehdot on ainakin

olleet silleen, että Orpo on sinipunainen

ja sillä saattaa ihan samaa demaripolitiikkaa

ja nyt halutaan paaluttaa, että oikeasti

me vaaditaan kovia leikkauksia.

Kyysin ihan varmasti, että tällaista julkisuuspelijä

on ollut mukana myöskin, että kaikki jotka

näkivät täällä viikolla A-toolkin, sehän oli

aika, ne ei sekin se ole aika

sekaavaa, mutta se mikä oli kiinnostavaa

oli se, että demarit ja kokoomus, elikkä mäkyne

valtonen nähän hyökkäs aika kovaakin

toisiaan kohti, sitten muuten

keskustelusta ei kyllä sit jänyt mitään

käteen kenellekään.

Niin tässä Orpo tiukassa paalutuksessa

on mun käsittääkseni taustalla huoli

siitä, että perussuomalaisilla on vähän

niin kuin tällainen kampania tuolla kulisseissa

ja sosiaalisissa mediassa menossa,

että ellei perussuomalaisia aina

sitä vaalivoitoon, niin SDP

ja kokoomus on jo sopinut, että ne

tulee muodosta ahallituksen.

Ja tää tarina sai lisää kierroksiin

sitten nyt viikolla kun aiemmassa

A-studiossa oli kokoomuksen kai mykkäinen

ja SDP Antti Rinne ja ne siellä

vähän jo niin kuin löysyhteistä sääveltaan

ainakin näistä sote-asioista ja puhuttiin

jo kättä päälle lyömisestä,

niin ehkä tää Orpo

tiukka paalutus oli sitten

kokoomuksen etänyttämistä.

Se on aina ihana, kun puhutaan tiukasta

paaluttamisesta politiikassa taustalla

ja tämähän nämä molemmat sanat, mutta mä en

itse käyttänyt niitä myös laikkoinko

monisimman. Joo, mä pahottelein ja sitten

voin myös kysyä, kuinka tiukkaa se

paaluttaminen oikeasti oli, koska

tiukko aamuna Orpo sanoi demokraattilehdelle,

että se kokoomuksen kynnyskysymys

taitaa olla, että noin 4 miljardia

pitää sopeuttaa. Joo.

No sitten siitä vähän checkkailtiin siellä kokoomuksen

sisällä ja Ilta-Mennessä

Ilta-Lehden haastattelussa kokoomus

Petteri Orpo sitten sanoi, että kokoomuksen

kynnyskysymys on 4 miljardin sijasta 6 miljardia.

Niin. Ja kun nämä miljardit tälleen

viuhuu tässä niin kuin yhdessä päivässä,

niin ehkä tässä on myös vähän sellasta poseeraamista.

Ehkä niinkin tässä välillä on unohtu se,

että miten iso luku miljardia on.

Se ei oo se ihan eriasekuvaaks miljoonaa.

Niin, se on tosissaan, se on jopa tuhat sellaiset.

Tällä viikolla

valtionvarainministeriö julkaisi tosiaan

listan mahdollisista leikkauksista

ja veronkorotuksista,

joista moni,

ehkä erityisesti vasemmalla

ehtisanoudutaan, irti tää on aika perinteinen

mun mielestä tämmöinen koreografia, että kun

VM-mältä tulee ulos joku paperi,

niin siitä irti sanoudutaan erityisesti

poliitiikan vasemmalla kentällä, mutta siis

eihän tässä ollut mitään

taas sinänsä eikö niitä, mutta se oli

enemmän vaan pitkä listaa asioista,

joita voidaan tehdä

niin kuin mahdollisuuksien listaa.

Joo, se ei ollut mikään tällainen leikkaus

ja veronkorotuslista poliitikoille,

tehkää tämä lista tällaisemään.

Vaan se oli enemmän tällainen

talouspoliittinen seisovapöytä,

johon oli koottu pelkästään

aika pahammakusia ruokia,

ja sieltä voisit kuka tahansa

koota sen oman tarjottimensa,

jolla päästään sitten näihin

koviin VM-sopeutustavoitteisiin.

Mutta kyllä siis

ei ollut pelkästään niin, että kaikki

mahdolliset vaihtoehdot on koottu tähän,

vaan kyllä VM-virkameihet oli myös tehnyt

tällaista karsintaa ja nosti sieltä

itsekin sitten puheissaan esiin

tiettyjä tällaisia isoja kohteita,

jolla voitaisiin tätä taloutta

tasapainottaa. Niin se sieltä hän oli,

ne oli hyvin eri tasoisia,

että osa asiasta oli miljardiluokain

osa oli enemmänkin muutamia miljoonia.

Kyllä, kyllä, ja sitten nää isot, mitä sieltä

nousi, mitä puolueet eivät ole aiemmin

esittänyt, niin oli muun muassa alennettujen

arvonlisä verokantojen kurrotus,

joka nostaisi ruonielääkkeen

tai esimerkiksi työeläkkeisiin

tulevien kurrotusten leikkaaminen

ja sitten valtionavustusten

aika iso leikkaaminen, siis tällaisten avustusten,

jotka menee kulttuuriliikunta sotejärjestöille.

Ja mä sitten kysyi myös

kuuden suurimmuun puolueen johdalta,

että miltä nämä VM-sitte

lääkkeet kuulostaa, niin kaikki

kuusi suurintapuolueet

niin yksimielisesti sitten

tyrmässä nää kaikki.

Tuli kyllä hellyttävää.

Kaikki sanoi, että nyt pitää tehdä asioita,

niin pitäisikö tehdä asioita?

Ei näitä asioita.

Tavallaan isot puolueet sitoutuvat

tähän VM-an kovaan

lukuun, että 6 miljardia pitää sopeuttaa.

Mutta sitten kun VM-kertoa, että miten se voisi

tapahtua, niin sitten sanotaan, että ei me

totatarkkuteta vaan me tehtäisiin se

taloutta ja työllisyyttä kasvattamalla,

hallintoa tehostamalla, momenttien

läpikäymistä tai kammalla,

panostamista sosiaali- ja terveydenhuollon

ennaltaehkäisyy ja kaikkea tällaista

tällaisia toimiä, jotka ei ole pois

keneltäkään toisiin kuin ne VM-ne.

Meillä on kivoja asioita.

Mutta tämä on kyllä kiinnostava.

Tämä ei ole pois keneltäkään tematiikka,

koska siis Hesari järjesti tällä viikolla

keskustelun tiedekulmassa, jota minulla oli ilo

juontaa ja siinä keskusteltiin juuri

talouspolitiikasta

ja Suomenpankin Meri Obstbaum

ja Helsingin yliopisto Niiku Määttäinen

siellä musti ihan hyvin totesi, että ei ole semmoista

veronkorotusta, jota kukaan ei maksa,

eikä sellaista menoleikkausta, joka ei mihinkään vaikuta.

Kyllä varsinkin, jos puhutaan miljarditason

asioista, tuot miljoonaa,

niin kuin tässä on mainittu, niin aina ne

johonkin vaikuttaa, että jos momentteja

käy läpi miljadin edestä tai kammalla

tai indeksäjä jarruttelee miljadin edestä,

niin totta kaisilla vaikutus, samalla tavalla,

jos veroja korottelee miljadin edestä,

niin kyllä sekin jossain tuntuu, että tämä toki

yritän tuoda esiin, että tämä ei ole

vaan oikeista ole leikkauksista

tai varsimista veronkorotuksista, ja niissä on molemmissa

tällaista, että totta kai niillä on vaikuttusta.

Kyllä, kyllä näin on.

Ja jos ajatellaan vaikka 2015

eduskuntavalle, jotka olivat edelliset

tällaiset velkavaalit, jossa puhuttiin

velkakellot, pyöriä ja niin kuin tuho

oli tulossa, niin eihän silloin

puhuttu juurikaan konkreettisesti sitä,

että mitä sitten tehdään, mistä leikataan.

Ja nämä kilpailukysopimukset ja

aktiivimallit ja muut tuli sitten aika

yllätyksenä. Ja tavallaan mä ymmärrän

sen, että politiikoitteen just ennen vaaleja

haluu niin kuin koko ajan luetella yksittäisiä

leikauskohteita, koska kaikista

saa niin kuin oman otsikkonsa.

Sehän on meille ihan juhlaa, että me voidaan

tästä jokaisesta. Ja ne haluaa välttää

tätä tilannetta, se on ymmärrettävää, mutta

tietysti on myös ymmärrettävä se kritiikki,

että mennään ikään kuin sammutetuin

lyhdyin sitten vaaleihin.

Ja pitää kyllä kehua puolueita siinä, että

kyllä tässä monelta puolueilta on tullut

paljon konkreettisempia esityksiä

nytte kuin mitä on takavuosina

tästä valien alla. Esim. liberaalipuolue on aika

yksityiskohtaisesti tuonut esille omat

mielipiteensä. Niin, ja koko ajan

vaihtoehto budjettissa on siis ihan

kunnolleikkauksia sosiaaliturvaa, että ne

on siellä avoimesti ja vasemmistoliitolle

SDP-illä on konkreettisia veronkorotuskohteita,

perussuomalaisilla on

kehitysyhteistyön leikkaaminen, ja

näin pois päin, että kyllä näitä on, mutta

tietenkään niitä ei ole vaan niin paljon,

mitä sitten

valtionvarainministeriö ja sitten pitäisi olla

ja mihin puolueet ylätasolla sitoutu. Just näin.

Tavallaan hän toi WM-listaan

poliittiskeskustelussa vähän semmoinen, että

sitä voi oikeasti, että

vasemmistö käyttää just niin kuin haluaa.

Tavallaan mun mielestä tässä on ehkä

myös tapahtunut, tämä on vähän tämmöinen mun pika-analyys,

mutta mun mielestä tässä on myös tapahtunut

vähän semmoinen muutos, että siinä, missä aiemmin

mun mielestä vasemmistöpuolueilla oli vähän

semmoinen nihkeys aina siihen, mitä WM sano,

niin nythän esimerkiksi Li Andersson

siinä täviikon atokissa

otti sitä enemmän silleen, että

täällä on näitä veronkorotuksia.

Miksen kelpaa, että kun aina oikeisto

meille sanoo, että WM-ninkun esitykset on

hyviä niitä pitää toteuttaa, niin täällä on

näitä veronkorotuksia, että miksen ei kelpaa.

Ja sitten samalla oikeasta sanoo, että katsokaa,

että pitää tehdä leikkauksia, niitäkin

listalta löytyy, että miksen ei kelpaa.

Mutta sitten molemmat puolet hän puhuu

myös näistä kasvutoimista, mitä

teemu mainitsi. Kokoomus moitti, että

demarit on ihan tässä liikaa tämmöisellä,

toivotaan, toivotaan, linjan

niin kuin tai jotenkin toivotaan, toivotaan

linjalla tämän viikon merkittävin panostusehdotus

tuli Antti Rinteätä, joka esitteli demareiden

uusia linjauksia, jossa arvioitti

jota kuitenkin niin, että jos sairaanmat

Suomalaiset olisi tervempiä, niin sillä säästään

monta miljardia, mikä on siis ennalta

ehkä se on tietysti tärkeää, mutta tää logiikka

on aivan pettämättä, että jos köyhemmät olisi rikkaampia,

jos vähän koulutetuisi koulutetumpia,

mutta miten siihen sitten päästään.

Ja sitten toisaalta siinä Ato-okissa

myös valtonen sanoo lopulta, että tänä

Suomeen tarvitaan enemmän pääomia, että

miten niitä sitten saadaan tänne, että

ei varmaan kumpekaan näistä ihan nyt

vaan joidenkin toimien dynamisilla

vaikutuksilla toteudu sitten, niin se on

tätä on kyllä todella kiinnostavaa

näin niin kuin toimittajan äänestä

ja niin kuin sitten seuraella

keskustelua. Kyllä.

Heti tässä tähän muutama

kysymys, joita Twitterissä tuli

RunSign-mitoin

tällä viikolla

kauppilan Simo

haluaa tietää, että onko monien puolueiden

asettoma 80 prosenttintyöllisyys

tavoite edes mahdollinen

seuraavalla vaalikaudella ilman

koskemista eläkeikään.

Mä voin aloittaa ja mä väitän, että ei oo,

että Euroopassa ei taida olla missään

maassa 80 prosenttintyöllisyyttä,

vaikka nyt mä en oo kyllä ihan varma,

että onks ne luvut

vertailukelpoisia, mutta kyllä toi

mahdottomalta kuulostaa.

Jos katotaan tätä 15-64-vuotiaiden

työllisyysastetta, niin kyllähän se on

kymmen kova tavoite se 80 prosenttiin

ja se alkaa olla jo ainakin ihan

maksimissa sitten.

Tietysti nyt tällä kivaalikaudella alkuin

ajattelimme, ettei hän mihin käsittämään

15 prosenttiin tulla pääsee

keskelkriisejä ja muuta, mutta jotenkin se on

vaan kivunut sinne se työllisyysasteet.

Mä en nähä niin kuin

varmaaks linjaamaan mitään, mutta tää Simo

kauppilan nostama eläkeijän

nopeampi nosto tai sitten

opintoaikojen lyhentäminen kaikki tälläinen,

ehkä niiden pitäisi olla sitten osa sitä.

Jio Mattinen taas kysenee, että kun

VM-an mukaan taloutta tulisi sopeuttaa

kahden valikauden aikaan 9 miljardilla,

niin miten juuri tähän lukuun on päästy?

Se on hyvä kysymys

siitä mun muassa

julkistalouden professori Rope Uusitalo

aikanaan kyseli

VM-pojilta niin sanotusti,

että miten siihen oli

päädytty ja muistakseni se on kyllä

perusteltu jossain VM-muistiossa ja mä en nyt

ole käynyt lukemassa sitä, mutta mä sanoisin,

että se liittyy jotenkin siihen, että on katsottu, että

velkaisuhde saadaan vakautemipua

vuosikymmenen loppuun mennessä, että

kuinka paljon pitää sopeuttaa

vuositasolla, jotta päästään siihen

velkaisuhteen vakautumiseen.

Niin, ehkä itsestään selvyys, mutta

että tämä keskustelu aina

lähtee siitä, niin velkaantuminen

jatkuu ja tavallaan

ei tällä, eikä millään muillakaan

esitetyillä ratkaisulla kukaan

sitä, että ikään kuin

pystyttäisiin tavallaan täysin

lopettamaan velkaantuminen, vaan

tästä pitkän aikavälin vakauttamisesta

on kyse aina näissä esityksissä.

Toki siis on myös tahoja, jotka esittää,

että lopetetaan kaikki velkaantuminen

saman tie tehdään sen mittaisen leikkauksen,

mutta näistä eduskuntapuolueista kukaan

ei kannata käsittääkseni sellaista.

Joo, mutta siis tuo 9 miljardia ei tosiaan

ole mikään tieteellinen tottia, että se voi

olla 11 tai 7, ja varmaan virkamehät

myös vähän miettii sitä, että

jos ne ajattelee, että olisi hyvä esi 4-5 saada,

niin sanotaan 9, niin ehkä poliitikot pystyy

4. Niin, tai 2.

Niin, vaan ne voitte olla taktiikka.

Ollikaisen marjapuolestaan haluaa

tietää, että miten suuri osa

hallituksen velasta on johtunut

koronasta ja lainasmerkki alkaa

Venäjän perseilystä

lainasmerkki loppuu, ja miten

suuri osa on ollut ylimääräistä.

Tässä, olikaisen postauksessa

oli muitakin kysymyksiä, mutta tää oli ehkä se

kiinnostavin. Miten se...

Koska tiedän, että teemme tietää myös

vastauksen tähän, koska sä olet

tehnyt näitä juttuja aina, että mitkä on hallituksen

kysyviä menolisäyksiä, mitkä on sitten

näitä muita asioita ollut siitä velasta?

No karkeasti, jos katsotaan, että kuinka

paljon sitä velkaa on nyt tullut

10 miljardia, niin näistä

ikään kuin hallituksen päätösperäisistä

toimista, veronkevennyksistä tai

esismäiden kaikkiaan menolisäyksistä,

niin niistä on tullut se karkeasti

30 miljardia, ja niistä

10 miljardia on muita kuin

näihin kriiseihin, eli pandemian tai

Venäjän aloittamaan sotaan

liittyviä menoja.

Eli se ei ole 10 miljardia

vuodessa, vaan se on

kumuloitu koko

tämän vaalikauden aikana, ja siitä 10

miljardista,

tietysti hallituspuolueet olisi voinut

jättää, ja eduskuntaa olisi voinut jättää

tekemättä, olisi voinut lisätä niitä

vaikka viisi tai nolla, että kyllä

tässä on ihan perusteltua

kritisoida siitä, että miljardia

vähemmän olisi pitänyt ottaa velkaa,

mutta ehkä isossa kuvassa

ihan valtavaa, siis jos katsoo

luomme velkaa kokonaisuudessaan,

niin ei se ole vain tämän hallituksen

päätöksille tullut kuitenkaan, että se on

hyvä hahmottaa se mittaluokka.

Kun multa tätä on kyselty, muun muassa

politiikot on kysellyt, mun mielipidettä,

jos taisi eduskunnan kuppilassa, niin

Mä sanoin, että olet ilstituut, jopa

kiesit sen. Mä oon sanonut niin, että

mä en ehkä nää yksittäisenä ongelmana

sitä, että tämän hallitus on tehnyt

paljon menolisäyksiä.

Se ongelma on pikemminkin sellainen

kulttuuri, joka mun mielessä tämän hallituksen

työssä on vallinnut, että kaikki asiat

hoidetaan, kaikki riidat, kaikki

hoidetaan lisäämällä menolle ja ikinä

mistään ei voi ottaa pois, mitään ei

voi jättää tekemättä.

Jos ollaan vähän leikkaamassa

VK-oksen edun saajilta, niin sitten kun

ne alkaa huutaa, ettei saa, niin sit okee

ei, ei, ei. Ja näin on

toimitu monta kertaa. Jos sätä jatketaan

vuosikymmeniä, niin kyllähän se sit vaikuttaa.

Tää on tosi hyvä

pointti, koska kuuntelin tällä viikolla

entistä podcastia, eli

yleinen jaa ei tyhjiä poissa podcastia.

Siellä keskusteltiin myös Marini hallituksen

perinnöstä ja tota

ja tutkijat, Markku Jokisipilää

Johanna Vuorelma oli paikalla ja mun mielestä

hei niinku hyvin sanoo, että tässä hän on se

myös selkein ero siis verrattuna

edellisen hallituksen kulttuuriin, jossa

siis riitoja ei ratkaistu

tänä tavalla, niinku rahaa tuomalla.

Tuttakaisissa se koko hallituskauden henki

oli myös hyvin erilainen ja se lähti ihan

niinku eri hommasta liikkeelle, erilaisista

lähtökohdista, mutta että siihen

peilaten se tavallaan

on tuntunut ehkä siltä, että se voi herättää

paljon poliittista keskustelua, koska se on

niin dramaattinen se eronäiden

kahden hallituksen välillä.

Toi ehkä myös semmonen, mikä mun on äänestään

vähän niinku huolestuttaa, on se, että jos miettii,

että Sipilän hallitus oli just

hyvin erilainen kuin Marinin hallitus

ja nyt tulee taas uusi hallitus

ja sitten niinku 2027 tulee taas uusi hallitus

ja onks ne niinku ne aina

poikkeaa toisistaan nää hallituksista

ja seuraavat aina on niinku pyyhkiä

tekemiset pois pöydältä ja sitten jatketaan

velkantumista, mitä toinen sitten taas

ei tee ja se on niin kuin se on todella

poukkoilevaa.

Niin ja tämä on ihan perusteltu huoli

sen takia, niin esimerkiksi talouspolitiikan

arviointineuvosto on esittänyt, että

pitäisi sitoutua tällaisen parlamentaari

eli kaikki eduskuntapuolueiden

yhteiseen usean vaalikauden

vakauttamisohjelmaa

ja tällä estetään ikään kuin se,

että sitten kun osapuolueista on hallituksessa

vuorolla ja osa oppositiossa, ettei sinne

just näin, että tulisi tällaista auto-liikettä

mutta sitten

poliittista realismia on, ettei tällaiseen parlamentaari

sopuu päästä, ettei hänen

oppositiopuolueet, vaikka vasemmistopuolueet

oppositiossa tukiiittelee

oikeisto hallitusta siitä, että hyvä kun teette

näitä leikkaukset, me ollaan sitouduttu tähän

parlamentaarisen työ.

Mennäänkö viikon geitin

pariin, mikä on tietenkin

Mika Flindilä

on ollut niin pakko sanoo, että

elinkeinoministeri Lintilä on siis

ollut aikamoisen painen alla, kun hänen

alkoholin käyttöönsä virkoaikana

on noussut otsikoihin.

Mitäs me ollaan mieltä tästä?

Ei mitään mä voin aloittaa

mun mielestä, että tässä on

tämmönen tavallaan kaksosaden kokonaisuus

tää alko tästä alkoholin

käytöstä, mutta tää on jatkunut

näistä Lintilän omista kommenteista

joita toimittajat on tarkastanut

tuudenut, nähän ei välttämättä pidän paikkaansa.

Toisin sanoin ministerin sanomisia

epällään nyt, mikä on ihan oma juttu

kokonaisuutensa, kun se alkoholin käyttö.

Mä en

tiedä kuinka paljon mä haluan kommentoida

Mika Lintilän tekemisiä, varsinkin kun

niitä on aika paljon kommentoitu

julkisuudessa, mutta

ehkä voisin sen verran sanoa, että vaikka

juhonalismin on tietysti aina jutuilla

ansoitava se luottamuslukijoiden

silmissä, niin tietysti

joskus toimitteena sitä vaan huomaa

miettivän, että olispa se

vähän korkeammalla lähtötasolla, koska

mua suoraan sanottuna vähän

pannialkuviikosta, kun niin monella

tuntuu olevan esimerkiksi sosiaalisessa

mediassa varmaa tietoa, että

tässä toimittaa, että nyt vaan

juoksee poliittisten kilpailijoiden

huhujen perässä ja

katsokaa vaan sen vaalipiiria niin

ymmärrättä mistä on kyse.

En tietenkään voi puhua kaikkien puolesta,

mutta ainki omasta puolesta

ja monen lähimpien kollegoiden

puolesta kyllä pystyy sanomaan, että

kyllähän siis toimittajat ymmärtää ihan

hyvin, mihin jostain päin tulevilla

huhuilla pyritään vaikuttamaan.

Mä oon aika varma, että

ainki teemu jonka kanssa tehdään

niin kuin paljon saman tyypistä työtä

pystyy vahvistamaan, että meillä jää aika

monet nimettömät huhuut tuonne laatikkoon

eikä niitä koskaan julkaista, koska ne

on vaan nimettömiä huhuja, että ei sinne lehteen

ihan kaikkea kuitenkaan laiteta.

Niin, että kyllähän

lintilästekin näitä nimettömiä huhuja on

tässä vuosien varheella pyöräntä, kuinka

se ei ole eikä niitä ole lehteen painettu.

Mä silti ymmärrä myös

lukijoita siinä, että niin kauan

kun on nimettömiä lähteitä

kertomuksia, epäilyjä

siitä, onko ministeri ollut humallassa

joidenkin mielestä, on joidenkin mielestä,

ei, niin siinä jää aina

tilaa epäilyksellä.

Parempihan se on

ois, että

näistä asioista sitten ihmiset tulisi

nimillä ja sanoisivat, jos on nähnyt

vaikka, että ministeri juo

jaloviinaa työpäivän aikana, niin sitten

kertoisi nimellään, että tällaista muuten näin

ja kyllähän siihen, jos näin on tapahtunut,

niin kyllähän siihen ois pitänyt

siis puuttua jo kauan sitten

keskusten johdon, hallituksen johdon

Tieskenen.

Ja tässä onkin semmoinen, että kun mä tiedän,

että tosi moneet kollegat aina sanovat

tai käyttävät niistä lausetta, että

kun kysytään näistä nimettömiä

vuodoista, niin sanoo, että

pankaa muutkin nimettömiä vuotoja,

sitten, että tervetuloa, vuodot ovat

tervetulleita. Mä hän otan vastaan kaikki

vuodot, että Robert.Sundman.os.fi

sinne voi tietysti laittaa ja

näin, mutta ehkä tästä niin kuin teemu

kommentista inspiroitun enää voisi sanoa,

että tervetuloa myös

nimellä annetut lausunnot, että ehkä

politikkojen ei pitäisi niin paljon myöskään

pelätä puhumasta asioista ihan niin kuin omalla

nimellä, että ei se nyt välttämättä

kaikissa asioissa satuta se, että

että antaa niin kuin nimensä

ja kasvonsa ja sanoa, että tällaista olen nähnyt

ja kokenut ja näin on tapahtunut sitä.

Eli politiikka kuitenkin on tällaista yhteisen

hyvän tekemistä ehkä jossain määrin,

niin se yhteinen hyvä voisi kasvaa,

minkäli olisi enemmän omilla nimellänne

liikenteessä.

Joo, ja tässä hän on nähty tällainen

periteinen skandaalin anatomia, että

tässä on siirrytty sitten viikon mittaan

yhä yksityiskohtaisempiin asioihin, ja

sieltä suuri lähettiläs nimellään

vahvisti, että lintillä myöhästyy

myöhästy virallisesta saattueesta.

Ja nyt sitten

puolustusministeri Kaikkonen

on myöntänyt

ilmeisesti, että hän hakki nämä

yhdet lonkerot sitten

kaupasta sinne

lennolle, ja tavallaan nyt ollaan

sitten Kaikkonen itsekin, jos sanoin, että

tässä ollaan jo yksittäisiä

lonkerot syynäämässä, ehkä se on

tarpeen, mutta

mä alun itse jo miettiin, että tässä on

myös se tällainen vielä

läpikäymätön yhteiskunnallinen kulma,

että oliks ne lonkerot

5,5 pros vahvusia,

eli onko tämä alkoholijuudistus

saattanut

edistää valtioneuvostojäsentemä

epätervet alkoholin käyttöö.

Terveisiä vaan Pekka Puskalle.

Tämä oli Lauanta Kerho, täältä erää kiitos, että

kuuntelit täällä olis siis kanssani

Teemu Muhonen ja Emil Elo

äänistä vastasi Mikko Peura.

Palautetta voit panna vaikka Twitterissä

tunnistaa täällä Lauanta Kerho, ja

jos tykkäsit, ja

kun tietysti tykkäsit, niin

Spotifyista tai Apple-podcastista

voit kliksutella meille myös

Tähdietää kirjoitella palautetta, niin sitten

muutti huoma, että tämmöstä hyvää tarkalla.

Ensi viikkoa, moi moi.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.