Lauantaikerho: Kun ei vuoda

Säätytalolla käytävissä hallitusneuvotteluissa on kuultu kolmen viikon aikana yli 600 asiantuntijaa näissä pääryhmissä ja alaryhmissä.

Parastahan asiantuntijoissa on se, että heille voi esittää kaikenlaisia kysymyksiä, siis ajatella voksin ulkopuolelta.

Sisäisen turvallisuuden pöytä on tästä hieman työnäyttöön, eli kysyy oikeusministeriöltä, koska järjestäytyneen rikollisuuden huumekkoupia verottaa.

Sehän olisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, koska kaupiskelilu tulisi velvollisuus ilmoittaa itse niistä tekemistä ja diileistä, eli saataisi ne rötustelijat kiinni ja rahaa valtion kanssaan.

Muuttavalletettavasti oikeusministeriö pysytteli kapea katseisesti sitten voksin sisällä ja vastasi, että olisi se ongelmallista, jos valtion velvoittaisi rikollisia ilmiantamaan itseensä ja saisi vielä verotuloja laittomasta toiminnasta.

Mutta musta tässä oli hyvä ajattelu ja se olisi tavallaan tosi upeeta sieltä oma veron valikosta, jossa pitää oma aloitteisesti ilmoittaa erilaisia tuloja.

Siellä oli semmoinen ilmoita järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamisesta, kertynyt ansio- tai pääomatulokohta.

Niin, ja sitten siinä samalla, kun kertyneitä tuloja ilmoitellaan, niin luonnon sitten samalla ilmoitetaan myös verovähennykset.

Kyllä, ne on tärkeitä.

Eli ainakin työhuonevähennystä kerhotilasta, huumekuririn matkakuluja ja ehkä sellaisen nohkaisen jengi liiviin saisi vähennä työt työvälineenä.

Kyllä, ja ehkä myös kun ne tuli asetan.

Mä keittaisin sanottaa.

Mä keittaisin sanoa, näille jatketaan lauanta kerhossa.

Kuntelet siis lauantaa kerhoa Helsingin sanomien politiikkapodkesti ja minä olen Robert Sundman ja yllätys kokoompanoilla jatketaan.

Tällä kertaa studiossavat kanssani.

Esäriinnön politiikan toimituksen kantavat ja pystyssä pitävät voimat.

Anni Keski-Heikkilä ja Teemu Muhoinen.

Tervetuloa kerhotilalle.

Kiitos, kiitos, kiva olla täällä.

Nyt on ykkäs ketju koossa.

No niin, tosiaan kolmas neuvotteluvikko on tullut päätekseensä.

Nyt viikonloppuna ei tällä kertaa säätetalolla neuvotella.

Takarajaksi on puheissa aseteltu Juhannusta.

Mikä on tällä hetkellä teidän aistimuksenne?

Mä sanon aistimus, koska ainakin Anni on käynyt myös säätetalolla paikan päällä toisin kuin minä vielä kertaa.

Niin aistimuksenne ja valistunut arvauksenne ehkä mahdollisesti tietonne.

Ollaanko talolla aikataulussa?

No sellaista lähinnä aistitaan tyhjiä huoneita, kun ei meisi ne kokoshuoneisiin päästä.

Kyllä, ja toimittain limukaappia, jossa on vielä limuja toisin kuin neuvottelijoiden limukaapessa.

Kyllä, nimenomaan. Ihan hyvä leipätarjoilut on ollut.

Mä en olis vielä missään panikissa, vaikka näin alkuun on tuntunut vähän hitaalta tai eteneminen,

että osanneista neuvotteliryhmistä taitaa edelleen olla siinä pisteessä, että aika perusteellisesti on kuultu asiantuntijoita.

Ja ihan käytännön hidasta taitaa tulla siitäkin, että osanneuvottelijoista istuu useammassa ryhmässä.

Eli pitää aikatauluja sovitella, ettei voida sovitella kokousta päällekään.

Mutta toisaalta hallituksen muodostaja Petteri Orpo sanoi keskiviikkona, että työmäärällisesti ollaan noin puolessa välissä.

Eli on siellä jossain asioissa edistytty. Orpo mukaan ainakin koulutuksessa ja puolustuksessa.

Tuosta voisi päätellä, että on edistytty niissä pöydissä, joissa ei tarvi tehdä niitä ikäviä leikkospääköksiä tai ikäviä kompromissa.

Ja toi työmäärällisesti puolessa välissä saattaa johtaa harhaan, jos ja ilmeisesti kunno kaikki vaikeimmat asiat on ratkaisematta.

Sote, ilmasto, sosiaaliturvaleikkaukset, maahanmuuttaerimielisyydet.

Kyllä.

Mähän on myös esimerkiksi kotitöiden tekemisessä jatkuvasti työmäärällisesti puolessa välissä.

Mulla on mielessä siis suunnitelemat hyvin pitkälle ja vahva tahtotila.

Ja enää pitäisi toteuttaa se varsinainen imurointi, tiskaus, roskinvienti ja niin pois päin.

Nyt ollaan hallitusneuvotteluissa mun aistimuksen mukaan ollaan vähän vastaavassa tilanteessa.

Olipon nelikällä on vahva näkemys ja tahto siitä, että jonkun pitää siivota tämän vasemmistohallituksen jättämä sotkuu,

mutta sitten se itse siivous liikesse moppaus on suorittamatta.

Mä siltin veikkaan, että juhannukseen mennessä on valmistunut.

Nyt sit vaan imurin varrasta kiinni.

Mulla on tullut toista juhannuksesta, näissä puheissa pyörivästi juhannuksesta vähän semmonen mielen,

että se on lähinnä, tai ainakin oli, riittävän kaukana oleva rajaa,

jotta sinne voisi päästä turvallisen mielen.

Kylläkai oikeasti valmistetaan yritetään saada jo aiemmin kesäkuussa.

Vaikka heti kun mä sanoin näin tosiaan, niin sitten mielessä kummittelee se ajatus,

että ehkä tällä viikolla...

Mä en tiedä johtaa tässä harhaan se, että mä oon myös lukenut jotain semmoisia,

paljon enemmän tällä viikolla semmoisia tekstejä, että nyt on vaikeeta ja ikävää,

niin jotenkin se on ehkä alkanut vaikuttaa mun mielen siitä,

että onko tämä sittenkään niin helppoa tai päästäänkö siihen aikatauluun,

että onko siellä ollut vähän happamampia ilmeitä tällä viikolla?

Niin.

Mun mielestä ei oo ollut happamampia ilmeitä.

Viime viikolla on kuitenkin tässä alkaa jo unohtua, mitä edellisinä viikkoina on tapahtunut.

Viime viikolla puhittiin esimerkiksi näitä perusomaisten ylepuheita,

yölliste Facebook-kirjoitusta, nähtiin RKP-nevabihauden jonkinlainen ulosmarssi,

ja taas sitten tänä keskiviikkona.

Tämä on tälläistä mikroilmeiden ja eleiden tulkintaa tässä tilanteessa,

mutta kun puheenjohtajalta kysyttiin tiedotustilaisuudessa,

että näyttääkö täällä kokonpanolla hallituksen syntyminen todennäköisemmältä kuin aiemmin,

näiden neuvottelujen edetessä.

Se joutti lähellä tällaisia naurahduksia ja tämä kysymys vähän yllätti puheenjohtajat.

Jos se tunnelma olisi tosi kiiree, niin tuo kysymyshän olisi ihan jäätävä.

Nyt voi olla, että sellaista mielenhappamuutta on aidoista neuvottelua asioista,

eikä julkista Facebook-säkoilusta.

Jotkuhan on päätönyt aika nopeasti sellaisia johtopäätöksiä,

että hallitusneuvottelut saattaa kaatua.

Muun muassa Facebookista luin HESARin meidän pitkäaikan entin politiikan toimittaja,

untohämmäläinen arvio, että on 50-50, että tuleeksi tästä ikinä valmista.

Mä en oo kyllä vielä ainakaan valmis noin uskaliaseen arvion,

joidenkin parin someriidan tai muut julkisen kiistavuoksi,

että jos siellä olisi oikeasti sellainen karjutumisen riski,

että se ei etenäsiä yhtään, niin sitten mä luulen, että me kaikki toimittajat huomattaisiin.

Sitten tulisi draamaa ja vuotoa ja kaikkea sellaista kivaa.

Toimittajille kivaa?

HES-linkiä, niin toimittajille kivaa.

Mutta mun mielestä se on hyvä nyrkkäsäntä,

että kun meidän toimittajilla on tylsää, niin siellä säätötalua kuitenkin edistytään.

Tästä päästään logisesti ja luontevasti sellaiseen teemaan,

mistä mä halusin teidän kanssa keskustella,

nimittäin nimenomaan hallitusneuvottelujen julkisuudesta,

koska nythän tilanne on ollut ehkä tälle viikolle saakka.

Eikä kaksi viikkoa ainakin korostatusti se,

että puoluejohtaja tai ehkä erityisesti kokoomus on tosi tarkkaan kontrolloinut sitä,

mitä saattaa tuolta lähteä ulos.

Ja koska mitään ei ole kerrottu, mutta kokoomus on silti haluun tuolla esillä,

niin se on johtanut siihen,

että media on näyttänyt joka päivä Petteri Orbua sanomassa päivän päätteeksi,

että hyvässä hengessä asioita edistellään

ja Suomen asiaa ja sotkua siivotaan.

Ja mistä mä voisin myös antaa puolueiden viestintä hemmoille

tämmöisen ilmaisen vinkin sinne säätötalolle,

että siin saa omaa oksansa, jos haluaa jatkuvasti olla esillä sanoma,

että mitä, nyt media ei myöskään määräänsä enempää sitä näytä.

Mutta tämän lisäksi, jopa lehdissä asti,

on sanu lukea tällä viikolla erityisesti semmoista hokemaa,

että nyt on vähän vuotoja, että kuuluu liian,

vähän liian vähän vuotoja tai ainakin vähemmän kuin viime neuvottelukerralla,

niin jaatteko tämän arvion ja mistä se johtuu?

Jaan, jaan.

Se verran seuraavaksi edellisikin neuvotteluja,

että nehän vuos ihan todella tulva.

Ja mulla on sellainen olo, että tämä on vaan valittu taktiikka.

Koska mä luin tälläisen raportin tässä viikolla,

se on virkamehest koostuva kova työryhmä.

Mä haluun toi niin sen.

Voitaisikö me olla? Voitaisikö me olla kova työryhmä?

Kohti vaikuttavaa vaalikautta, eli kova.

Ja tota se työryhmä, niin kun lui tällaisen raportin,

jossa annetaan suositukset onnistuneeseen hallitusneuvotteluprosessiin,

ja siellä erikseen lukee pari skohtaa, että vuodot kriisiivittävät neuvottelut.

Ja mä olen ollut kokoomossa niinku etukäteen ajatellut,

että nää neuvottelut on ihan riittävä vaikeet ilman vuotojakin.

Ja siellä on annettu tiukat ukaasit omille olla ihan hippihiljaa,

siis ohje on, et ei sanakaan medialle.

Tämä on tieto, eikä eikä vaan veikkosvan,

tää on tieto tälläne ohjeon.

Ja eninkaan kun hallituksen muodosta tää on oma trivit pitää,

niin sit muillakin on korkea kynnys lähteä,

ikään kuin rikkomaan sitä ja pelaamaan julkisuuden kautta.

Ja jotenkin mä oon ajatellut, et eikä innen lopulta,

et kyllä ne rivit jossain kohtaa rakoilleen,

mutta toistaiseksi ne ovat kokoomuksen omat rivit on pitänyt ihan hämmästyttävän hyvin,

et kukaan ei sanoo mitään.

Ja sit on toki tää, et nää on erilaisia puolueita,

kun mitkä ne levoittaisitte olleet säätötalolla,

et kaikki politiikat toimitteet ottan tietää,

et demarit ja kepu on sellaisia puolueita,

että niinku DNA kuuluu vuotaminen ja metiapelien pelaaminen.

Kyllä, joo, ja tähän on itse asiassa sanottu julkisestikin

kristillisdemokratien sarjeissa,

ja sanoin mä oot seudun tulevaisuuden kolmunissaan,

et on julistettu radiohiljaisuus.

Voi kumitella, et tuollaista sanaa siellä voitu käyttää.

Voi olla peräisiltä neuvotteluista,

mutta tosiaan näihin muihin puolueisiin verrattuna,

aiemmin puolueisiin verrattuna, niin perussomalaisilla

hän tämä luontevampia areena on myös ollut sosiaalinen media,

niin ku tosiaan näissäkin neuvotteluissa.

Niin ja siis kyllä, mulla oli semmonen kunnia päästä viime viikolla

tuohon yle viimeinen sana ohjelman keskustelmaa,

jos se oli myös Viltalehden taloudellinen politiikan ryhmän

ja siihenkin jo Juha Ristamäki vieraana,

ja molemmat jaettiin arvioit kyllähän

lähtökohtaisesti toimittaa kentällä,

ja tämä ei koskea vaan yhtä mediaa,

vaan siis tämä koskee toimituksia,

niin on myös vähän ohoimmat suhteet perussuomalaisiin.

Heillä on vähän sellaiset vallassalon historiaan,

mikä ehkä vie siihen, ja siis myös perussuomalaisilla on

ohoimmat halut, ehkä niin kuin puhua toimittajien kanssa,

mikä varmaan vaikuttaa myös siihen,

millainen vuotopuolue perussuomalaiset on.

Mun mielestä sillä viimeksi oli ehkä myös vähän sellaiset

SSDP-lali-halua näyttää, että nyt tehdään toisin,

että tunnelma Suomessa muuttuu ja aktiivimalle,

ja perutaan ja rahaa on, ja ehkä sitä haluttiin myös viestiä,

jo ennen kuin se tulos valmistuu,

keskusta taas halus näyttää, että me saadaan tavoitteita

mennä pii, eikä olla vain mikään

punavihreiden puolueiden kynnismatto,

ja sitäkin ehkä haluttiin tiihkuttaa sieltä,

jo ennen kuin tulos valmistuu.

Mutta kun puhutaan näistä vuodoista,

niin halusin jakaa teille myös oma tekemäni

vuoto-eruottelun, koska mun mielestä kaikki

säätytalouta tulevat avara tai onne,

mistä tahansa poliittisesti neuvottelua tulivat

ulostulot tai vuodot, niin ne eivät ole

samanlaisia, eikä myöskään ehkä yhtä arvokkaita.

Mun mielestä on tunnetuuletusvuotoja,

ja ne on mun omassa hierarkias vähemmän arvokkaita.

Ne on sellaisia uutisia siitä, että kenellä on pahamielia,

millainen fiilis nyt on missäkin huoneessa,

ja kuka sanoi toiselle vähän pahasti,

ja missä on kriisiydyttö, ja vähän sellaista,

että nyt kyllä pahalta nyt näyttää,

tai toisaalta voi olla myös se, että erittäin hyvältä näyttää.

Ne on subjektiivisia, että ne perustuu aina niiden

puhujen omaan arvion siitä tilanteesta,

niin saattaa perustua myös sen puhujen haluun

kertoa jotain medialisiin tilanteesta,

joten niillä on myös helpompi taktikoida,

ja mun mielestä toimittajien on oltava tarkempana niiden kanssa.

Ja sitten on näitä arvokkaampia vuotoja,

jotka on mun mielestä asiavuotoja, että

tämä asia on pöydällä,

tällaisia vaihtoehtoja siinä on,

tällainen asiakirja on olemassa,

tällainen päätös on tehty tai tullaan tekemään,

tähän kohteeseen tullaan käyttämään näin paljon rahaa,

tai täältä leikataan näin paljon,

ja koska me olemme uutisten kertomisen bisneksessä,

niin me olemme kiinnostaneet ensisijaisesti,

kun vuodosta puhutaan,

niin tulee myös sellainen tilanne,

että myöskään media on vaikeampi peluutta,

koska ne on vain niitä asioita,

ne ei ole mitään tunteita, jotka välttämättä vaikuttaa

siihen neuvottelun dynaamiikkaan.

Ihan on akateeminen tällainen suorastaan akateeminen,

käsiteerottelu,

joo, mä oon ihan samaa mieltä näistä,

ja nyt kun on eletty toistaiseksi

ehkä vähän tällaisessa asiavuotojen puutteessa,

niin me oon yritetty pysyä sitten asian linjalla,

ja kaivaa uutisia, näitä asiaa uutisia muita reittiä pitkin.

Kova ryhmä, kaivaa muita reittiä pitkin.

Tällä viikolla on päästy perehtymään tarkasti,

ja penkomaan materiaaleja ja asiakirjoja,

joita tonne hallitusneuvotteluihin on toimitettu

esimerkiksi ministeriöistä,

ja sieltä on selvinnyt esimerkiksi sellaisia asiat,

että mikä näitä neuvottelijoita kiinnostaa,

eli mitä he on kysyneet ministeriöiltä

meidän neuvottelujensa, niin kun neuvottelutarkoituksiin,

ja niitä on vaikka Paulo,

toi on juuri alussa mainittu järjestäytyneen rikollisuuden

rikoshyödyn laittaminen verolle,

tai sitten silloin kysyttyy,

että voisiko EU-n ilmastotavoitteisiin saada

jotain lievennystä vetoamalla veneen hyökkäyssotaan,

ja ympäristeministerin vastaus oli ei.

Joo, ja sitten siellä oli ainakin tämmösiä on selvinnyt,

ja siis nähän antaa sellaisen kuvan,

nähän ei vielä kerro sitä, mistä on sovittu,

mutta nähän antaa kuvaa just siitä,

että mitä siellä on pöydällä, mitä siellä selvitetään.

Itse olen saanut kaivettu ainakin sen,

että siellä on maahanmuuttopöydä selvitetty,

että voisiko turvapaikanhankioille maksaa

vähemmän vastaanottorahaa,

sitä on tiedusteltu sisäänministeriöiltä,

sitä esimerkiksi ulkoministeriöiltä on tiedusteltu,

että miten tähän ottavan sopimus,

että onko siitä lähtemisen varaamme,

ehkä kaikki tiedetään,

että esimerkiksi perussuomalaiset kristilisdemokraatit

on puhunut tästä tavoitteesta pitkään,

niin heiltä on ehkä semmoinen, mitä haluaa selvittää

siitä huomatta, että kuinka todennäköisesti se on,

ja esimerkiksi oikeusministeriön pöydessä

on selvitetty myös sitä,

että tämä kiihottaminen kansaryhmää vastaa,

että olisiko siinä lieventämisen varaan,

niin nähän on kaikki sellaisia näistä asiakirjoista

selviä tiedustelun kohteita.

Kyllä, ja työelinkin on ministeriön paperista taas,

selvisi muun muassa ministeriön omat ehdotukset,

sitten tulorajoista työnperäisesti

maahan tuleville, ja tähän on todella

kuuma aihe siellä meuvotteluissa,

kun perussuomalaiset haluaisivat niitä kiristää merkittävästi,

ja muut ei, ja sitten tällainen

kompromissiehdotus kävi näistä

tietopyynnyllä saadoista paperista ilmiä,

ja sitten ministeriön virkamiehet,

joidenkaan mä puhun, niin ne olisivat siis,

suoraan sanottuna se aivan kauhuissaan,

kun tämä muistin, että tulin julkijuilki,

ensin ne olisille, että mikäs paperi

ei muista ollenkaan tällaista,

ei ole tällaista, vaan olemassakaan,

ja sitten ne olivat vähän sen jälkeen,

että no, kyllä se nyt on olemassa,

mutta se ei ole mennyt kyllä säätytalolle,

että se on meidän sisäistä pohdintaa pelkästään,

ja lopulta sitten olikin, että

no, olen se ehkä sinne säätytalollisikin mennyt,

ja tämä on tosi mielenkiintoinen tilanne,

koska osa ministeriöstä, esimerkiksi

valtiovarainministeriö,

on tulkinnu julkisuuslakiin

eri tavalla kuin toiset ministeriöt,

että VM on tulkinnu niin,

että niiden ei tarvi antaa mitään näitä

kiinnostavia asiakirjoja julkisiin,

koska ne on ikään kuin keskin eräisiä asiakirjoja,

että vaikka se asiakirja on annettu

hallitusneuvotteluihin, niin ne sanovat,

että se on keskin eräinen asiakirjo,

että se on vain tällaista jotain valmistelua,

luonnossa aiheistella.

Joo, ja sitten osa taas ministeriöstä

on noudattanut hyvin esimerkillisesti

näitä tietopyyntöjä, ja se syy tavalla,

ehkä tässä voisi avata se logiikan,

että kun puhutaan juuri näistä asioista

ja tunteista, ja mitä kaikkea

säätytalolle tapahtuu, niin se syy,

miksi me vaikka pyydetään ministeriöitä,

tai muulta viranomaisilta näitä asiakirjoja

on ainakin paperilla loistavan

avoimen hallinnon ja hyvän julkisuuslain,

niin kuin tavallaan

meille suomin voimin,

niin on tietysti se, että

me ei voida ikään kuin medialla

olla vain sen

tiedon varassa, mitä puoluejohtaja

just haluaa sieltä säätytalolla kertoa,

vaan mehän halutaan tietysti itse selvittää,

että mitä ne oikeasti on nämä asiat,

mitkä on siellä pöydällä, ja myös kontekstoida

lukioille, että tällaisia ratkaisuja sieltä saattaa tulla,

tätä se tarkoittaisi tällaisia

eri, että jos on puhuttu vaikea,

että meidän täytyy tiukentaa maahanmuuttoa,

niin tätä se esimerkiksi voisi tarkoittaa.

Ja

ehkä tämä sitten tuo sen just esiin,

että mediallakin on toimijuutta,

että välillä, kun seuraa ulkopuolisten

keskustelun, niin tulee semmonen olo, että

kyllä, että mediaa tässä viedään,

että joko me annetaan kiltisti alusta

ja kerrotaan, mitä puheenjohtajat kertoo,

tai sitten me ollaan pelinappuloita,

ja meille vaan vuodetaan asioita,

että kyllymme myös ihan itsekin asioita

selvitetään täällä ja yritetään saada

sitä tietoa julkia.

Ja sen huomaa tässä myös,

että miten tämä ero osiit neljä vuoden

takaisesta, että silloin

mä en muista ainakaan, että mediat mehtai,

muut mediat olisi tehnyt tietopyyntöjä,

koska silloin esimerkiksi

Hesarille vuodettiin sieltä neuvotteluista

niin paljon, ettei varmaan tarvitse nektiä,

että mitä uutisoitavaa me keksittäisiin.

Nyt kun taas on ollut tällainen

aavikko, vuotokuivuus,

niin sitten on

hoksattu tällaisia

muutareita.

Se voi ehkä vielä sanoa, että eihän me

tiedetä, mitä niillä tiedoilla on

siellä tehty siellä neuvotteluissa,

mutta se antaa meille ja kaikille

kansalaisille lukijoille näkymää siitä,

että me ikään kuin tiedetään,

mitä he tietävät,

että mitä tietoja heille on annettu,

minkä tietojen pohjalta he tekevät

sitten näitä päätöksiä.

Kyllä, tähän on tärkeä näkökulma myös sen takia,

että siinä voi sitten, kun ministeriön virkakunta

sittenkin toimii virkavastuulla,

niin jos se tekee esimerkiksi jotain,

vaikka arvioi jotain toimenpiteitä

ja sitten se, että tulee ulospaikin

toisenlainen ratkaisu, niin mehän voidaan

taustottaa sitten myöhemmin, että virkakunta-arvioi,

että näin ei olisi kannattanut tehdä,

tai näin ei just kannatti tehdä,

että me pystytään myös kontekstoimaan

sitä sitten vaiheessa.

Kyllä, ja näistä nyt vaikka on

tietopyyteen ja tehtyä jotain papereita saatu,

niin tilannehan on se, että orpo kuitenkin hallitsee,

että suuttaa näin näisen suvereenisti,

mutta se viestintä

ei kyllä aina mun mielestä me ihan

putkee, että viime viikolla hän

olkoi ihmetteli pari otteja

se kovaa ääneen tätä yllättäen

kadonnutta sote-milljärdiä,

että nyt miljardin yhtäkkiä puuttuu, että

tämä on tullut täysin yllätyksenä,

ja tälle viestintä-operaatio,

jonka tarkoitus oli syyllistää

vasemmistojohtoista hallitusta

just tästä sen jättämästä sotkusta,

mutta sitten se ei ollut kovin

onnistunut operaatio, koska

muut mediat nopeasti tietysti pystytti

uutisoimaan, että ei oikeasti ollut mitään

yllättävää puuttuvaa miljardia, vaan

siitä oli kerrottu jo

normaaliskuussa julkisen talouden suunnitelmassa

oli ihan sama kaavio, mitä se orpo itse

esitteli nyt siellä, ja tavallaan, että kuka tahansa

pystyi julkisesti lähteistä tarkistaa, että

mitään ylletystä ei ole tullut, ja

sitten mä luulen, että tämä viestintä-operaatio

jäikin Petterelle sitten

netto negatiiviseksi, ja

kiinnitin huomioon, että tällä viikolla

ei ole sitten enää tullutkaan tolsiä

ikään kuin substanssi

avauksia ja näiltä.

Mutta toinen viestintä-operaatio

oli kyllä myös tämä viime viikolla

nähty puheenjohtajien

ihana ja aurinkoinen

kävely kokous, ja sen jälkeinen

tämmöinen tiedotustilaisuus, jota siis

mä kyllä pidään sitä ihan

pohjanoteerauksena, viime perjantaina

oli tällainen, että

puheenjohtajat siellä aurinkoilla on paistitessa

ulkona voivotteli toinen toisensa perään, että

kuinka suomalaiset ei liikuttaa arpeeksi,

ja kuinka se on niin kamalla?

Kyllä, kyllä, mutta

mun tämmöinen pieni asia,

joka ärsyttää pet peeve

on semmoinen, että

politikot puhuvat vaan ongelmista,

mutta ei niistä ratkaisuista.

Että siis, niin kun ne ratkaisut

on teidän tehtävä, sen takia

te ootte politikkoa, että te ratkaisette

asioita. Tää näkyi myös siis

vaalien alla vaalitenteessä, kun tosi usein

kysytti joku kysymys, niin jalko tulee

yleis-esitelmiä niistä aiheista,

ja sitten tuli myös silleen, että nää ongelmat

on siis meidän tehtävä, meidän toimittajat.

Meidän kuuluu pitää nää esitelmät,

jos teidän kuuluu sanoit, että mitä te töettä noiden

ötöön. Nimenomoon!

Ennen helatostaita, tota

viikon geittiä oli vaikea keksiä,

mutta perjantaina se kirkastui

mielessäni, kun seurasin kolmattapäivää,

jatkuvaa

Twitter väittelyä, Sanna

Mariinin kunnia tohtori puheesta,

että oliko se hyvä vai

huono, oliko se vastakkainasettelua

lietsova, käytettiinkö

siinä promptereita?

Se oli muuten ihan selvää, että

käytettiin kuten kuuluu,

tässä on sitten se laitemista,

luetaan käsikirjoitusta puheelle ja niin edelleen.

Mä oot tullut sellainen olo, että joillain

on ollut suorastaan ikävä

Sanna Mariin ja tässä hallitusneuvotteluiinen

keskellä, että pääsee reagoimaan

näiden tekemisiin, se on ne sitten

ihastuneita, reaktioita, että ah,

nyt on kunnollista, olispa

myös säätetelällä, tai sitten on sitä, että

tässä se huomataan, että siellä se

kommunisti tyttö taas

aiheuttaa ongelmia.

Mitäs te ajattelette tästä

keskustelusta?

Tän on siis hyvä, että viikon

gate löytyi, että Sanna

delivers, kun kukaan muu ei,

tai ehkä pikemminkin, kun hänen arvostelijat

toimittaa

mutta täytyy myöntää,

mutta tämä väittely ja

arvostelu pääsi vähän yllättämään,

ja mä ajattelin hetisen Mariinin

puheen jälkeen, että nyt tässä on

Mariinin tekemä asia, jota voidaan

oikeasti laajasti puoluerajojen

yli pitää isona onnistumisena.

Sä oot

unotanut, millä sitä

keskustelu on ollut tässä hallituskaan.

Mutta ensin

kunnia tahtorin arvoni mihin,

kunnon ylistyksien

keraan jenkeissä, sitten vaikuttavasti

pidettyä hyvin rakennettu puhe,

ja hyvin puhuttuu 10 000

amerkkalaisille, ja siihen päälle suuret

uploadit, niin se on aika harvinasta

suomalaisille, mutta

kyllähän sieltä sitten vikoja löytyy,

että esimerkiksi

Timo Soin ja ylein jälkiviisassa

perjantainen R-sytti Mariinin kommenttiossa

polustettiin aborti oikeutta,

ja soin niin mielestä Mariin

puutui liikaa, sillä on toisen maan

sisäiseen politiikkaan, mutta

sitten tässä taustalla oli tietysti

soin niin oma, julkain abortivastanen kanssa.

Mulla oikeastaan tämä koko keskustelu

on mennyt vähän ohi, en ole

Twitterissäkään huomannut, että sitäkin on saatu

joku väntelyaikaan.

Hyvää tietää, kuitenkin menen lukemaan

heti tällä lähetöksiä jälkeen,

mutta ehkä yleisesti

voi sanoa, että varmaan

joitain ärsyt tämä

Mariinin saama, siis poikkeuksellinen

kansainvälinen huomioja, ja

ylistys ehkä

moneet voi ajatella, että se ei

ole vain hänen ansiotaan, vaan

että se liittyy myös Mariinin

kupuoleja ikään, että hän on

nuori nainen ollut korkein sasemassa,

ja että vaikka Petteri Orpo

niin se ei pääsi sinne

jenkeihin stadikalle pitää tollaista

puhetta, vaikka se tekisi politiikas ihan samat

asiat kuin mitä Mariin tekisi.

Mutta mä en silti

ihan saa kiinni, että mikä siinä

suosiossa niin

sitten joitain ihmisiä kalvaa,

että se on Mariinin vika, että

häntä sillä tavoin ylistetään,

ja täällä kuitenkin äänestä, ja jos

ei tykkää Mariinista, niin sit voi

äänestää muuta puoluetta, ja

vaihdottaa hänen, että näin äänestäjät

myös teki. Niin, just näin.

Tämä oli lauantaa kerho tällä kertaa.

Kiitos Anni ja Teemu, ja kiitos myös Mikko

Peura, joka vastasi tänään äänestä.

Ensi viikkoon, moi moi.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.