#rahapodi: Kohtuuhintaisen asumisen utopia | #rahapodi 342

Bujakasaa!

Oho!

Mikä se sellainen on?

Missä me nyt ollaan?

Me ollaan nytan kolme, neljä, kakkosessa jakso.

Ja olisi tarkoitus puhua kohtuuhintaisesta asumisesta.

Onks tämä siis rahapori kuitenkin?

On.

No mikä se oli bujakasaa on?

Mikä se olisi pitänyt?

No vähän nyt.

Joksa joskus pitää jollain tavalla vähän marinoida näitä jaksoja.

Esimerkiksi voidaan heittää vaikka joku icebreakeri alku.

Halkaako kuulla semmosen?

No katsotaan, saanko sot hymyilemää?

Eli nyt on pikkujouluaika tulossa.

Ja olisi kaksi uutuust rinkkiä tarjolla.

Näissä tulee iso hitti pikkujouluaikana.

Esimerkiksi se nimi on Kuivamarttiin.

Se on vähän muunelma tämmöisestä tutumasta Martinista, mutta se on Kuivamarttiin.

Ja se on niin Kuivamarttiini.

Ja toinen on kympi miikka.

Mutta jos puhutaan nyt tästä Kuivamarttiinista.

Homma tapahtuu sillä tavalla, että kun barimikot, nehän tietää kaikki uutustringit.

Käveleet siihen heti iskille, lyöt kättä pöytä ja sanot, että haluan vetää kuivat.

Sillä tavalla kovanäänen.

Ja voi olla sen barimikokattoosua.

Nyt mä tunnistan tän kaverin tota.

Ja jos sen heti ymmärrä sitä, niin tehostaat ja vielä koven paaneen sitten.

Ja sit sä saat sen juoman todennäköisesti.

Kyllä.

Tai röhönaurun.

Joo, tai molemmat.

Niin.

Joo.

Ja sit taas, jos sä kevät siihen tiskille sanot, että pistäisiin lasin kympi miikka.

Se ei tarkoita sitä, että mikä se juoma on.

Niin.

Vaan paljon sitä lorodetaan siihen lasin.

Niin, niin.

Et Suomessa saattaa leukusääntöitä max neljä senttiä, jossa on vähän semmoista tiukempaa sorttiin.

Joo.

Mutta kympi miikka tarkoittaa sitä, että sä iskät silmää sille barimikolle,

että pikku se enemmän, että se sinne kohti sitä kymmäntä senttiä sitten.

Niin, just.

Ja sit sä valkaat, että mitä kamansa haluut siinä.

Niin, niin.

Pisangambonnia.

No vaikka niitä sitä.

Joo.

Eli näillä kohti pikkujoluaika.

Okei.

Mutta nyt ollaan rahapodissa.

Eli puuta rahasta.

Joo.

Tänne olisi aihena kohtuuhintainen asuminen.

Okei.

Ja tuttakaan me halutaan ottaa esimerkiksi tämä meidän oma kotikunta Helsinki.

No niin.

Onko se kaupunkin kuitenkin?

No, on se kaupunkin jo.

No joo.

Mutta idean se, että tässä on ollut paljon mediassa pöhinää yhden, yhdellä kadula sijaitsevan

kämpän osalta.

Ja se on totta linnan kattu kakkosessaan tämmöinen juugent linnan.

Ja siellä on hekaan eli Helsingin kaupungin vuokrasuntoyhtiön kohde.

Joo.

Ja tässä juugent...

Mitä se tarkoittaa?

No se tarkoittaa sitä, että Helsingin kaupungin vuokrasuntoyhtiön valitse sitten,

ketä se laittaa sinne vuokralle tai päästään vuokralle.

Niin juusti.

Tänne juugent linnan.

Joo.

Ja täällä juugent linnassa ne vuokrat neljolta ne oli alle 14 euroa.

Kun esimerkiksi vaikka jossain uusi kohteissa ne on 20 euroa.

Ja jossain vanhoiskohteissa ne voi olla sama verran sen 14 euroa,

mitä vasijat se, jossa on aivan muualla kuin käteen okan,

prime paikalla olevassa juugent linnassa.

Niin.

Elikkä 104 kämpää maksaa alta 1400 euroa kuussa.

Tässä hekan Helsingin kaupungin omistamassa juugent linnassa.

Ja markkinaehtoinen hinta on ehkä sellainen tupla siitä

tai jopa kolmen kertan ehintä.

Voisiko se olla niinkin paljon?

Kyllä.

Et ihan se on näin kolmasosa hinta lisää erittäin.

Siinä on vastapäätä asuntoja, jossa sataisesta 140 kämpäistä

huudetaan niin kuin 4,5 tonni.

No niin.

Ja sitten tässä mikstä nyt on tapetilla.

Esimerkiksi kaupunginvaltuutettu Ottomeri otti tän esille,

että hei, mitä ihmetään, miksi Hekalla on tämmöinen kohde?

Niin.

Hän oli visi sitten tweetti.

Joo.

Twitterissä tai accessä, että mikä lie, tuli hirveä shitstone siitä.

Niin.

Haluaa siitä, etteeksi kysmiin.

Että stereotyyppisestä, että jos on vaikka 54-luukku siinä,

niin se on noin pikkuselta 7-huntia vuokra.

Ja tota...

Se on tonni.

No sanotaan näin, että mistä sä saisit 7-huntilla muolta päin

Helsinkiin?

No et niin kuin yhtään mitään.

No sit on tota tätä asiaa sit haastateltiin ihmisille tuolla kadulla,

että mitä sä oot mieltä, että mitä tälle pitäis tehdä.

No sit on ihan äärilaidat.

Joku sanoi, että hemmetti soiko.

Tää on kaupunkilaisten verorahojen väärinkäyttöä.

Ja se kai oli se ootonkin.

Joo.

Ja sit toinen äärilaita, et hei, no totta kai ettei tuu tämmöisiä

segregaatiota, et vaan rikkaattasu tuolla ja köyhät tuolla,

niin pitää vähän sirotella ympäriinsä näitä porukkaa sitten.

Että niinku...

Tiet sä puolestaan toiseen...

Kaikkia asuu kaikkealla.

Niin, kaikkia asuu kaikkealla.

Joo.

Mutta loppupeleissä, niin se on ihan jees.

Nyt mietitään nyt rahapurin lähtökulmasta tätä.

Ja lähtökulmaa aika usein raha.

Joo.

Niin, onks tässä mitään järkeää, että pienelle porukalle

subventoidaan, koska tota...

Mä en tiedä löytäiskö se kaupunkivuokalaiset siihen

Juuget Linnan näillä hinnoilla, mitä sä kerroit.

Mutta aina on vaihtoehto, et kaupunkimyy koko kohte pois.

Saan vaikka kympi tonne neljä siitä.

No vähintään.

Niin.

Se oli...

Sä tiedät sen kohteen.

Se on suuri piirtein praen paikalla, mitä katennokalla

vaan voi olla.

No se on sikäliä kivospaikkaa, että sä näet niin kun

ulos Aavalle merelle sieltä ylimmistä kerroksista

harmaajalle asti, harmaaja on siis

tällainen majakka, joka on Helsingin edustalla

tosi, tosi kaukana.

Ja tota...

Ja se on...

Se ei oo niinku ihan rannassa kiinni, koska siinä on

myöskin viikinterminaali.

Väinä välillä pitkin päivään, niin siellä on sellainen

punainen paattitielä, että sä et nää sinne

harmaajalle asti, mutta aina illaks, niin lähteä veiks.

Sitten sulla on niinku käytännössä ihan esteetön

näkymä ulos Suomen lahdelle sieltä.

Eli miettikää nyt sillä, että minimi vuokaralla

sä voit olla kaptenilakki päässä.

Jugendlinnassa.

Hörpi siinä.

400 metri presidentin linnasta.

Joo.

Juora kahvisi parvekkeella, katsoo sinne

majakalle, auringonlaskua, kaikki.

Kaikki on niinku paketissa.

Ja kaikki muut Helsinkiä, me supventoidaan tätä iloa.

Kyllä.

Perutetaan vähän nauhaa.

Otto meri, kun tämän alkuperäisen

tweedilaito menemään, niin se logiikka on siis se,

että jos Helsingin kaupunkin omistaa jonkun

rakennukseen ja vuokraa sieltä kämpiä,

niin jos se muokraa ne kämpät jollain muulla

hinnalla kuin markkinahintaan, niin se tarkoittaa

käytännössä sitä, että siihen syntyy

vaihtoehtoiskustannus.

Vaihtoehtoiskustannus määritteenä on siis se,

että mikä on se kustannus niinku siitä,

että tekis toisin.

Eli jos sulla on se sadanelian kämpä,

nyt leiketään vaan, että se,

tämä Helsingin kaupungin vuokraa hinta

tälle kyseiselle asunnolle per 4,

oli se 13,58 euroa 4,

eli 1358 euroa sadanelian kämpästä,

niin jos nyt niin kuin helpoiden vuoksi

ajatellaan, että se on vaan tuplat siitä

se markkinahinta.

Se on todennäköisesti kolminkertainen hinta,

mutta se on tuplat siitä, että sanotaan, että se on

niin kuin kolme tonnisen siitä sadanelian

kämpästä siitä, josta sulla on niin kuin

esteiten merenäköillä, niin se

vaihtoehtoiskustannus on sen erotus siitä

niin kuin markkinahinnasta, kun sä vuokrat sen

siihen, mihin hintaan sä itse asiassa

vuokraat sen kämpä.

Täs tapauksessa jos olis kolme tonnia,

nyt se on niin kuin pikkusen vaihtoni 4,

niin tonni 600, joka kuukaus käytännössä

Helsingin kaupunki häviää rahaa.

Se on ihan sama, kun pistäs niitä

seteleitä takkaan siellä kaupungin

talolla, eikö niin?

No se on sama asia, että tämä on siis

määritteen, puhutaan vaihtoehtoiskustannuksesta,

eli kustannus siitä, että tehdään toisin,

niin kuin siitä, että tehdään jotain

vaihtoehtoisesti versus se, mitä tehdään,

niin siinä on niin kuin välissä se

vaihtoehtoiskustannus.

Vaihtoehtoiskustannus on siis se, että

jos tehdään optimaalisesti asioita

ja tienataan mahdollisimman paljon

versus se, mitä tehdään, niin se erotus

näiden kahden välillä on se vaihtoehtoiskustannus,

ja tässä tapauksessa se on sitten se

1600 euroa 4 tässä kohteessa.

Ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että

se on rahaa, jota Helsingin kaupunkin voisi saada,

jos se laittaa se markkinahtoisen vuokralle,

ja kun se ei sitä tee, niin se

käytännössä käänteisesti tarkoittaa sitä,

että Helsingin kaupunkin subventoi

jotain asukasta tuohonella kuudella

saada leuralla joka kuukaus.

Kyllä, ja mä veikkaat sen vaihtuvuus

näissä kohteessa, ei ole kovin hyvä.

No miksi olisi? Koska kuka hullu

nyt tällaisesta kämpäistä luopuissa?

Ja tässä kohta itse asiassa otetaan pieni brekki,

tehdään tosi tosi selväksi.

Ja tässä me Rahapodi

ei nyt kritisoa niitä

tyyppejä, jotka asuu näissä

kämpissä, tuolla Linnan kadulla,

tai jossain muuallakaan, Merisotilaan

kadulla, tai mikäliä, mitä siellä

oli muitakin Helsingin kaupungin

omistavia kämpiä katainokalla,

tai muualla Helsingissä, tehdään ootte

niinkuin siis ne fixummat meistä kaikesta.

Jos kaupungit ovat soitat, että Martin,

sä oot joskus laittanut tässä vuokra

kauakkeen tänne, että Linnan

katu kakkone, että tervetuloa,

sieltä vapauta nyt tää luukku,

niin lähtisit sä hippulat vinkuen sinne.

No totakai. Ja tässä tavallaan

se pointti on se, että

tässä Helsingin kaupungin, siis

subven toi näitä asokkaita

tuohon alla kuudella sadalla

euralla, siis 104 kämpään

vuokraa, ja tuohon

näillä kuudella sadalla euralla

joka kuukaus. Se ei ole

kaupungilaiset yleensä, vaan

joku kaupungilainen, joka on sinne

päässyt. Ja tämä oli

se Otto Meren kritiikki, että minkä takia

Helsingin kaupungin harrastaa

tällaista kohdistettua

suunnitelmataloustyyppistä

subventoitia

joillekin ihmisille, eikä

maksimoi sitä omaa

kassavirtaansa, niin, että

Helsingiläiset voisivat

sen sijasta maksaa

vähemmän veroja.

Mä keksittin, koska

ei Helsingin kaupungin, hän tarvitsee

rahaa, että se pyörittää sitä

omaa tekemistään

ja sen se saa sillä, että

se verottaa

Helsingiläisiä.

Ja jos se sitten toisaalta hoitaa ne muut

bisneksensä niinku optimaalisesti,

niin se hän tarkoittaa sitä, että

silloin Helsingiläiset

tarvitseet siis maksaa

vähemmän veroja,

koska ne saa tul, niinku

täysmit tästä markkinaehtoista

tulaa näistä muistakämpistä.

Mietinpä sitä, että nyt kun tuli tää sote-uudistus

ja tuota muuttu tää kuntaverot, kun

siitä lohkasti se soteosuus kokonaan pois,

niin Helsingin saa veroajyriä

5,36

centiä yhestä euroista.

Ja se tarkoittaa sitä, että keskimääräinen

Helsingiläinen jonkun statsin mukaan

Tienassa 37 tonnin

vuodessa siitä se 5,36

prosenttiin

jäädään alle 2 tonnin.

Eli käytännössä

tarvitse 12 Helsingiläistä

vuodessa melkein subventoimaan

omilla verotuloillaan

sitä, että se yksi tyyppisä asu

100 neljoisessa kämpässä

siellä Katainokalla.

Tässä menee

pelisilmän käyttö, niin se on kyllä

ollut aika suumena siinä vaiheessa,

kun mä ymmärrättäen niinku

aikaikainen juttu, että haluttu tehdä näin

ja sekoittaa porukka

ympäri Helsinkiin ja tota

tämä lopputulos. Ja sit siinä on vielä semmoinen juttu,

että tämä heka, muistaakseni

omien sääntöjen puitteissa, ei pysty

tekeä semmoisiin muutoksiin, että

siirrtäisi näitä

haluttujen kohteiden, jotka on

markkinahinta karannut kauas siitä vuokratasosta,

niin sitä

vuokraa lähemmäs sitä markkinahintaa

vaan sun pitää pitää ne

vähän sen kohtaisesti

jotenkin niinku roti siinä

siinä tota, että jossa on niinku

kauaa-aikaa sitten jo poistettu sen

Juugetlinnan

rakennuskustannukset, se oli joku 1900-luvua

alusta taseesta, niin sen takia

se on vaan tällä hetkellä se

niin alhana se vuokra. Ja sitten tämä

joku sitten ihmetellä, no miten

sitten niinku Helsingin

kaupunki perustelee tämän itselleen

niin tota

tosiaan sä mainitsin sen

segregaatioon, elikkä pieni tuluista

ja sitten asunnat arvon alueella vähentävät

segregaatiota, eli asun alueiden

eriytymistä

esimerkiksi tulotason mukaan

no joo

mutta siis, mitentää siis

oikeasti sitten menis, et tota

eikö se pitäis

niinku tietyllä tapaa ollakin näin

ja siis toisaalta

tietyllä asun alueella voi olla

myöskin kovin eri tasosta

kämpää riippuen siitä, että onks ne isoja

ja pieniä ja onks hikkonat mihinkä suuntaan

onks ne ylhällä tai alalla

eiks niin, et kyllähän sä saat siitä

jonkin tehtyä niinku

erihin tästä kämpö, niin kuin jossain

määrin esiin erihin tästä kämpää

niin kuin samalle asun alueelle, ei sitä

tarvitse lähteä subventoimaan

mut jos palataan tähän logikkaan

niin se siis tarkoittaa sitä, että

Helsingin kaupunki on sitä mieltä

että tota

vähätuloiset pitää saada asua

merinäkö-alallaan myöskin kaivopuistossa

no

tai katainokalla tai jätkäsaarasta

jossain, että tähän on kommunismia

Helsingin kaupungissa, hallinnossa

kommunismia

tähän on puhdasta neuvostoliiton

suunnitelman taloutta

eihän siis

tähän on nimenomaan sitä, kun

keskitettyysti halutaan

määrätä ja ohjata

sitä, että ketkä asuu

missäkin

ja sitten laitetaan vielä rahaa palaamaan

tämän asian eteen

kysymys, se ongelma tässä koko kuvioissa

niin se on vähän se, että

mä kysyn itseltä, että

minkä ihmeen takia

mä maksan

niin kun

saman verran yhtiövastiketta

rapakunnossa olevaa taloyhtiöä

kun mä voisin osua vuokralla, se oli voisi

ilman huolia

ilman huolia, joku korjaaja

remppaa ja aina kun joku ei toimi

jääkaappi vähätökkiin, niin mä soitan

isänööt siellä leittotaa

ja tekemään jotain, korjatkaa

tämä, nopeasti nyt

ruotsulaa

että miten

tämä voi olla näin

vertauksena, niin tämä on vähän se

työpaikan kahvinuoja, joka ei

koskaan itse keitä sitä kahvia

tieteekste, tunnetekste

tunnetse sellaisen

onko semmosia, en tiedä onko

se paljastuu aina siinä vaiheessa

kun, hei, voisit sä keittää

kerrankin se kahvi, sit sä paljastut, emä osaa

mä noikin aina tehnyt sitä

se on se, että sä tuu taamulla

tuu, niin sä laitat sen kahvin porisemaa

duunat siellä, niin kun täytät vedeet

ja hän täytyy hirveän hankalaa

ja sit sä laitat sitä porisemaa

sinun kustannuspisteelle

teet siellä avaat sähköpostit

katsoit noin palat sinne

kahvin kenttäjälle

ja joku on juonut pois

kaikki kahvit

ja sitten sä keinoin, fine

et hei, no kiva kollegat sai

mä keitän uuden padan tästä näin

ja sit sä saat hyvällä hyväslykysyn

nyt sitten kahvit itselle

ei sinä mitään, mutta

kun tätä jatkuu päivä toisensa jälkeen

viikko toisensa jälkeen

vuositoisensa jälkeen

niin jalkaan se vähän kesmittää, että siellä on aina

joku, joka vetää välistä

ja nyt pointti ei ole se, tässä asuntovertauksessa

niin pointti ei tosiaankaan ole se, että

tota, tässä niin kun

otettaisi kantaa

niihin ihmisiin, jotka asuu

on fixuina ihmisinä hakeutunut

tällaisiin kohteisiin, saannut tuolla sen

kämpän itselle ja pääsee asumaan

puoli ilmaseksi

ja voi laittaa vaikka alivuokralaisen

asumaan siihen tuplaan hintaan

ja kääri siitä hillot ja lähteä Espanjan

asumaan, että tota

koska Helsingin kaupunki suventoi

et tässä

tässä niin kun

mä jotenkin

naivina tyyppinä

olisin kuvitellu, että tää

niin kun kommunismi

suunnitelmatalous on niin kun nähty

se ei toimi

se ongelma, miksi se

ei toimi, niin se on se

että hinnan muodostus

on ääremäisen monimutkainen asia

ja se paras, jolla ei

vaikka ei täydellinen

niin on markkinahtone hinta

markkinahtone hinta, jossa

kaikki kustannukset on sisälletty sen

palvelun tai tuotteen hintaa

ja toisin sanoisin myöskin

esimerkiksi sympäristä haitat, eli nyt

nyt sitten jos joku alkoi siellä

verisuonipullistaa

niin, mutta

markkinatalaus on aiheuttaa myöskin

pahaanin totta, mutta siitä huolimatta

jos sisällytetään kaikki hinnat

palvelun tai tuotteen

kaikki kustannukset palvelut tai tuotteen

myyntihintaan

niin sitten se menee niin kun abouteralla oikein

se suunnitelmatalous

ei toimi, tää on

sellainen suo, että

tälle puolelle kun lähdetään

niin palvelut ei ole

mutta nyt me ollaan hei, mitä me näemme tänne

me ollaan semmoisessa tieristööksessä roadblock

että joku me tota

oikeasti jatketaan sillä tavalla, että me laajennetaan

tätä subventaatiomekanismiin

paljon isommalle joukolle

et se ei ole enää sen pienen valitun

porukana

tiäksä tota suklarasia, mistä ne pääsee

lottolappuja nostaa

ne jotka tienää tarpeeksi vähän

se huomaa, okei

niin tiedän ajan tarpeeksi vähän ne pääsee

niin mä ajattelin sitä, että

no miksen mä asus, mulle tulee saman fin

ja miksen mä sä asut tuolla

no sitten sanat, että no mä tiedän liikka

no nyt sehän hoituu

mulla ei ole olla tuloa

ja mulla on lapsia, hei tehkää jotain

maksakaan mulle

mutta minkä takia tää on pelkästään

muutamaa asuntokohde, missä tätä hoidetaan

yhtä lailla Helsingin kaupungin vuosilla

vaikka Rolls-Royssä ja autoja

mitä se Arpos Helsinkiläisille

on nimellistä korvausta vastaavaan

että sanat se valittu tyyppi

joka saa tämän auton

sillä tavalla, että totta kai

se auto maksaa miljoonaa

Helsingiläisille veron maksaa, mutta mitä sitten

että koska mä halutaan nyt

sä tiedän, että tarpeeksi vähän

niin sulle tarjotaan tällainen

tai sitten toinen juttu, että siellä on vaikka

kaupunginhallituksessa tehdään tämmöisiä

uusia työpaikkoja

hallintojohtaja numero 5

tiekset, ei sun tarvitse tehdä siellä mitään

kummosta, mutta kunnon

likujuokseen

tai sitten, että tuplataan liku

jollakin tyypeiltä, arvotaan, että kenelle

se voisi vaikka mennä sitten

että miksi se on pelkästään asumminen, miksi se voi olla

liikenne, miksi se voi olla työpaikat

että tehdä tästä kaikkia, että

lähdetään niinku mopoon oikeasti kunnon keulimaa

joo, ja totta kai sitten

niistä, niin kuin

mikä tämä nyt oli tämä johtajan

numero 5, niin tota

sehän on niin kun totta kai siis palkintopaikka

niin sitten niinku hyväveli

arpoa sille, niin kun sä jeesat

vähän niinku pormeistaria

jossain tiukas tilanteessa, niin sitten

sinulle hän antaa sinulle

tällaisen niinku palkintopaika

työpaikka, jossa sä saat sen parisataaton

niin niinku vuodessa liksaa, ja sä saat

asuu tällaisessa

heka-asunnossa niinku puolilmaiseksi

sinulla on niinku merenäköalat

ja systeemit, ja sitten sinulle

teet jonkun muu hyvä juttu, niin sitten

sä saat sen rollsien, se maksaa siitä 25 euroa

vuokraa kuussa, ja sinun oma

uskiki, ja sitäpaitsi sinulla on

niinku omat katujen käyttöajat,

että sä pääset vaan, että se

suljetaa sen katusu, niin kuin muilta

jopa pyörelijöiltä, niin

että sä pääset niinku porhaltaa

sillä rollsilla tosta

niin kun tota noin niin Helsingin

kaupungin omistamaan maan lomakohteeseen

jossain porkkalanniemen

kärjessä. Okei, mut hei kuuntelen

nyt vielä, että mä olen joskus nähnyt

aikaisemminkin tässä, että kun sä kerran pääset kiinni

johonkin kämpään, niin okei, sä voit

sellaisen, että sä et ehkä voi suoraan sitä

alivokrata, sillä tavalla et sä niinku muuta

sieltä pois ja pistet se alivokralla, että siinä

vaheissa kämpää ehkä lähtee, mut sä voit sen

tehdä varmaan niinku tota vähän

vähän tota, hämmäraimin.

Sä olet niinku jäätkirjailejä.

Ja toinen juttu, että jos on, että

sä oikeasti sun pitäisi lähteä pois sitten,

sinulla on mitään käytössä muutattu ulkomaille,

niin toinen vaihtoe, että sä hivutaan, että jonkun

sukulaisen asumaan sinne,

hetkiseksi tuotte kahestaan siellä,

ja jonkun tämmönen järjestöli on joskus ainakin

sitten tota se sukulaisesti tehdään se

päävokrallaan, ja sit sä niinku feidaat itte

siitä ulos, ja se on niinku tullut

käytäns jonan ohi. Ja tääl käy ihmetelkö,

jos se jonoi liikun mihinkään,

kyllä ne tyypit tietää siinä taloussa, mitä se

tota homma toimii. Mutta koska

tää rahapodi, meillä on nyt niitä vaihtoehtoja.

Joo, mutta ennen kun me mennään

itse asiassa siinä vaihtoehto, niin täytyy,

mä haluan vielä käsitellä tätä aiheita,

hieman lisää. No mitään sulla

jäi käsitteleet me tätä tästä? No siis,

koska Helsingin kaupunki, mä ymmärrän siis

tänä asiaa niinku kaupungekanalta.

Että, että niinku

periaatteessa, niin segrekaa

siis se, että niinku

et on monennaista aluetta

ja tota perheellisillä,

nuorilla perheellä on varaa

ja asua Helsingissä ja muuta

tällaista. Nähän on kaikki

niinku jaloja tavoitteita. Siis

niinku totta kai, se on niinku

sellaista tosi kiva, että kaikilla on paikkansa

Helsingissä. Kaikilla on

mahdollisuus asua Helsingissä

kaupungissa. Vihtyy

täällä, kasvattaa perhettä

niinku

käydä töissä,

nauttia puistoista. No se tuli

selväksi, joo. Näin.

Ja tota ja tässä

nyt sitten niin, niin tässä

pyrkimyksessä niin Helsingin kaupunki on

sitten tehnyt tällaisen tutkimuksen

tällaisesta niinku kohtuuhintaisen

asumisen mittaristosta.

Ja se on määritetty sillä tavalla, että

kohtuuhintaiseksi asuminen on määritetty

silloin, kun siihen

kuluu enintään 40 prosenttia

asuntokunnan käytettävissä olevasta

rahatulosta.

Se on muista aika paljon. Loppupeleiset

asuminen, mikä tänne perushyödyke.

Niin. Et, jos otetaan

kaikki tulot, mitä vaan tulee

ja siitä 40 pinna, eli melkein

puolet lohkaistaan pois, niin se menee

se asumiseen. Ja se on määritetty kriteeriksi

kohtuuhintainen, se pitäisi olla sen alle.

Niin sehän on ihan utopiaa,

siis meillä menee

yli puolet

asumiskustannuksia totta kai.

Ja nyt sitten, kun

meillä on

säälikäännyt meitä,

kun meille menee yli puolet siitä

asumis, meidän tulovirasta menee

tähän asumiseen, niin nyt te mihin mä

menee, että Helsingin kaupunkin

maksaa mulla sitten sen

korvaa mulle tämän erotuksen, että mulla

kin meilläkin on helppo ja hyvä olla.

Tällaisella logikalla

siis tähän niin kuin loppua nää.

Niin kuin mä sanoin, tää

puhdasta suunnitelmataloutta,

suunnitelmatalous on tuttu

käsiteneuvostoliitosta,

joka oli kommunistinen

maa, jossa siis

joku tällainen

helkkari iso poliitbüroa, jossa oli

tuhansia ihmisiä duunissa

päättiä, että mitä tehdään

ja millä tavalla tehdään, missä tehdään,

mitä siitä maksetaan

ja tuloista ihan se ja samaa. Se

oli sitä lapsi, sitä

kenkä tehdä se esimerkki, että missä

joku suurassa viisaudessa määritti, että

hei, että ne olivat päässyt

jo niin pitkälle, että ahaa, tai tuolla

kannustimme, että te jengi tekee jotain.

No hyvä on, me sanotaan, että tavoiteena

on, että

kenkä tehdä se tekee mahdollisimman monta

kenkää, ja sitten ne saa

kannustimia, että viime vuonna

oli niin kuin 10 miljoonaan

kenkään, niin jos te päässytte

15 miljoonaan kenkään, niin sitten te saatte

bonareita. Ja kukaan kerron tehdään se oikein

vain vasemman jalan kenkiin?

Ei, niinpä tämä tehdä sitten teki

niin kuin tolkuton

läjän

lasten vasemman jalan kenkiä

ja ylitti tavoitteet

ja sai mitallit päälle.

Täysin hyödyntä tekemistä.

Onks on myös tamallinen fiilis nyt Helsinkaupungin

tekemisessä tällä hetkellä? No valitettavasti

kyllä.

Mutta ei tämä nyt

vaan Helsinki.

Tällaisia

piirteitä on, koska

jalan tavoitteet, niin niillä pyritään

saamaan aikaiseksi

ihan hyviä asioita.

Tehdään tämäkin vielä selväksi. Pointti

ihan ei ole se, että tässä otetaan kantaa

kuka asuu missäkin, niin kuin

ihmisinä.

Kaikki vain sekaisin

Helsinki, hän on

kaupunkin, täällä asuu kaiken näkystä väkeä.

Ei silloin mitään merkitystä.

Ei se liity siihen.

Mutta se ongelma on siinä, että

kun asioista ei makseta markkenehtoista

hintaa, ja jotkut hyötyy

ja toiset ei.

Niin siinä, että syntyy

tällainen yhteiskunnallinen epäreiluus,

jota ei oikein pysty

perustelemaan yhtään millään.

Koska, jos joku sanoo,

no joo, mutta kun sulla on niin helkkariste

liksää, niin pitsi et sä et

kitsäs, kun sä et voi antaa niinku

vähän armoa niille, jolla on vähemmän.

No,

okei, lähdetään

tälle polulla. Se on sitten niin, että

joko mä kään duunissa

ja valit senuraan

sellatavaa ei niin, että mä teen just sitä,

mitä mä kaikista mieluiten haluaisin,

vaan valit sen duunia niin,

että mulla olisi maailma paljon

tuloa, että mä voisin pitää huolta mun

perheestä.

Piteen pitkiä päiviä ja yritän yhtä lailla

olla hyvä isä ja ollaan, löytää

sekä siihen muuhunkin tekemiseen ja siinä

sivussa vielä harrastaa ja näin.

Joko näin, jolloin

tämä yhteyden on aika tiukka.

Tai sitten mä

lopetan sen

yrittämisen, lopetan sen

duunani. Hanska Tiski, et anti olla.

Hanska Tiskin, koska

mä voin aina valittaa jollekin,

että antakaa mulle.

Et kato nyt, mä oon perhe tässä,

kato, sit otetaan selfieet siitä,

jossain resursseissa vaatteessa,

kadunkulmassa, räntäsateessa

ja sanat, Helsingin kaupunki

ei välitä meistä.

Uhridutaan oikein perkeleesti

ja sanotaan, että

joku auttakaan nyt, ettei hän

tämä nykyyhteiskunnassa voi olla

näin. Ja sitten tämä toimii.

Sitten Helsingin kaupunki totaisi

Jumalauta, tosi paha PR-moka.

Ja sitten sanat,

että sieltä tulee

Pormesterin vartijainen mulle ja sanat,

hei, että muuta tuohon

perillinen asumaan.

Et sä saat sen ylimmän kerroksensa,

jossa on se merinnäkolla, että otetaan

pari kuvaa tällaisen pieneen PR-juttuun,

niin tämä kämpää on teidän,

et sä saatte asua siellä tonnella

kuussa, jos siellä varaa on,

jos se ei oo, niin sä saat asumistukea

vielä lisätä. Kelaan taikaseenästä

saa sitten tuota putovata. Kelaan taikaseenästä

loput ja

ruotki siihen päälle ja ruoan päälle

juustoo. Käyks tällainen? No totta kai se

käy. No kuka tahansa kättelistä

No niin, no hyvä on. Sitten jos tää on

tätä, niin tota

ei tekeeksi täällä enää kukaan yhtään

mitään Helsingissä.

Ja se pointti on se, sitten kun kukaan

ei enää tee Helsingissä yhtään mitään

koska

kaupunkin, jos kaupunkin ei saa noita,

niin miksi ne ei vie saa noita,

tai minua, tai niin kuin sua,

niin tota kukaan ei tee enää

sellaista niin kun palkkatuloa,

josta voisi ottaa mitään merkityksellistä

verotuloa

kaupungille,

kaupungillaan ja loppuun rahat, ja mitä

sitten tehdään. Sitten levitelään käsiä,

pyydetään valtioita. Arvaa kuka sitten

kärsiä,

ensisijaisesti kärsivät ne

heikkoosaset,

ne, joista alun perin pitää pitää huolta.

Mutta sä viittasit nyt siihen

tutkimukseen kohtuuhintaisesta asumisesta

ja se on tota tehty, katsottu

Helsinkiläisten tulot ja

palijaa sitten niinku nettona käteinen suhteutettu

no sen vuokra ja omistusasumiseen

niin keskimääräisellä siinä tarkastelua

henkilöllä, niin vain

20 postinumara-alueetta

yli 810, mitä Helsingis on,

niin keskimääräisellä Helsinkiläisellä

oli mahdollisuus

asua sillä tavalla, niin asumiskustaukset

ei mei yli sen 40 prosentin,

eli käänteisesti on

kohtuutonta

asua keskimääräisellä

Helsinkiläisellä, niin kun 34

saa alueella Helsingissä,

että siellä on muutama tämmöinen tota piste vaan

ehkä noin just semmosia pisteitä,

että minne eisi välttämättä halus muuttaa

missä on ollut vähän halvenpaa

sitten se vuokrat ja kämpän ostaminen

ja kaikki tämän tyyppinen, mutta eikö tämä

niinku kerro sitä, että koko

tämä tota asuntopolitiikka

Helsingissä on mennyt ihan metsään

siis että, se on lähtenyt

lapasesta, niin se on lähtenyt lapasesta

kaikki tietää, mihin se on ehkä tultu

tähän tilanteeseen, on ollut näitä

vuokraasuntoja, asumisoikeusasuntoja

sitten Helsingin oli tämmöinen oma järjestelmä

sitä hitas, oliko se nyt 30 vuotta

vai ylikisen voimassa,

millä sitten tota pyrittiä kontrollomaan

sitä, että mitä ne

se oli omistusasumista

mutta tämmöistä hintasääneltyä omistusasumista

eli tota yrittii rakentaa

halpaa paskaa

ja sitten saadaan se tota hinta

mahdollisimman alhaselle tasolle

millä se voidaan myydä, ei se ollut halpaa

paskaa, ne oli tosi kivoja kämpiä

joo, joo, mutta sitten tota säästettiin

mistä säästettiin siinä, no joo

ja sitten tota ne alueetkin Alunperi

oli varmaan tota jotain

ne ei ehkä mennyt markkinaehtoisesti niin hyvin

niin sit sinä rakennettiin. No jätkä saaren kuppeessa

kanavan vieressä ylikerros. No nykyisin

nykyisin on noin eri juttu, se on lähteä.

Tää oli 90-luvulla, silloin

oli tuossa tuossa tuossa tuossa ruohalahdessa

ruohalahdessa oli kanavan vieressä

ylikerros, tällainen panorama

ikkona, siellä oli tota

siellä oli sellainen niinkun 64

penthouse, johonka

jonka

ääveriässä

tota noin niin

tällainen

rahasuvun ääti järkäs omalle

lapselleen. Joo, mutta

idea on se, että se ruohalahdi siihen aikaan

kun ne eikä kattalo tuli, niin se oli ihan pelkkä jättömaata

että tota, tilanne on muuttunut

siitä, että nykyisin sitten, että hei

okei, täälläkin löytyy noin hitaksi, niin

kehitys kehittyy

ja tää oikeastaan perustuu siihen, että tänne

pusketaan koko ajan lisää sitä kämpää

koska käytiin läpi siitä, että tulopuolta

niin kaupungin tulopuoli ei oikeastaan ihan hirveästi

koostu sit siitä, että kuinka paljon

ne kaupungilaiset tienaa

vaikea enemmänkin siitä, että kaupungin omistaa

se maan ja sitä kautta

useet nämä talot varsinkin

nämä hitakset rakentavat vuokratontille

kaupungin saa siitä kasovia

tuloja koko aika. Miistä?

Siis sen tontin vuokrasta

ja koska tota sille

se riippuu tulotasosta, joku sen

aina maksaa sen tontin vuokran, jos siinä on

talo, eiks niin? No joo

joo, jos ei se ole ilmasta se aso menee

niin, joku sen aina maksaa

että kaupungin näkövinkelistä

kaupungin näkövinkelistä joku maksaa

sen tontin vuokran, eikö ne en? No juu

et siihen kanssaan se tulee

no niin kauan kun me ollaan nykymaailmassa

mutta jos me mennään tähän, että kaikki

lopettaa tekemisen, niin sitten ei kukaan enää maksaa

mutta sitten tämä mekanismi vaatii

sitä, että pakataan tänne Helsinkiin

entistä enemmän porukkaa koko aika

eli kun tiivistetään sitä rengasta sieltä

niin kuin ympäriltä, niin se

vaan arvo kohaa täällä

ainakin täällä tota lähempänä keskustaa

sitä kautta kiinteistövero

voi ropsauttaa

kovemi sieltä

niistä tota kiinteistöistä ja sitä maasta

ja tämä tämä mekanismi on ikuinen

käytännössä. Joo joo, et tähän on

olettaen, että Helsingin kaupungin

ei niinku periaatteessa

kaupungista kaikki asonnot, jota

Helsingin maanperäät löytyy

eli et te Helsingin jotain ne

kaikki haltuun ja ala

jakamaan niitä niinku hyväveliverkosta

on saa asukkaille.

Siis jos ei tämä meen niinku

siihen, niin se on näin kun sä sanot.

Mä haluisin vaan tehdä tämän eron tässä nyt sille

että tota tää on

nyt joiltain osin

mut jos tää on

tää Helsingin

kaupunki haluaa subventaada

asumista Helsingissä, niin sille polulla

kun mennään niin loppuen näy

ja sille polulla niin ei kukaan enää

maksa mitään veroja, koska kaikkia

on normaiseksi.

Se on se äärilaita tässä.

Mutta kun tässä pakataan porukkaa tänne

niin sit tulee näitä lieveilmiöitä.

Me ollaan puhuttu näistä kruunusilloista.

Se ei nyt välttämättä tästä ihan miljardia maksa.

Mut loppupeleissä niin

kuka tahansa joka ottaan

sanotaan nyt, että se

maksaa vaikka puol miljardia

ja Helsingin kaupungilla

se on 350 miljoonaa

ja sitten se koko projekti

kaikkien ensain on 800 miljoonaa.

Tällä liikennijärjestöä mitä piti tehdä

piti varikot rakentaa, piti et sä kalusto hommata.

Emänä siinä.

Mut siis iso investointi joka tapauksessa.

Ja sitten siellä

tuolla laajasalossa.

Ja ihan neuvostoliiton näkänä rakennon

siinä rakennelma tuossa

tällaisen kulttuurihistoriaalisen

selän yli menevä

tällainen helvetirumaa pitkä siltä

joka on niin kun

olisi vetänyt tussila, niin kun näköala

kenttään niin kun mustalla tussila

tällaisen mustan viivan yli

tällaisen kansallis

romaanttiisen näkymään yli.

Niin.

Se on yhtä pitkä kuin se

raippaloodo siltä se jossain

Oulussa.

Mä en tiedä mitä se on joskus

saatu rakennettua, mut sinne menee

ehkä auto.

Tänne menee vaan sitten

polkupyörät ja ratikka.

Ja idea on se, että laajasalossa

niin sielhän asuu oikeastaan

kun joku reilu parki tuhatta

ihmistä.

Joku voisi miettiä sitä, että

mitä tää puolen miljadi investointi

parin kymmenen tuhanne

ihmisen osalta, niin se

se on niin kun kympi tonne per nassu.

Mitä kaupunki vaan niin kun

heittää rahaa omasta

taskustaan.

Ja sitten jos miettisi vaikka

niinku näitä ihan pelkät korkokulut

jostain neljällä pinnalla tästä

puolen miljadi investoinnista, niin

sieltä pitäisi se lippun hinta,

kun sä ylität sitä siltaa pitki.

Tuut sä polkupyörällä tai

ratikalla, pitäis olla varmaan

femman per laaki, kun sä saavut

siihen tota sinne

kaupungin puolella.

Ei se riitä.

No joka tapauksessa nii tota.

Ei mä oon tako ihmistä sinä

menee sen sillanen lippuun kuorkaan.

Mutta tämmösiin niinku päättöviin

investointeisit loppupeleis pitää tehdä sitten

kun tää sarataan masina jollain

tavalla niinku hyräämään.

Ja meillä on muka rahaa, mitä me voidaan

splässätä.

Nyt vois ehkä keskittyä sit siihen,

että joku on niinku parantas

oikeesti niitä palveluita

oikeesti, eikä mitään tämmöisiin

niinku näenäisiin investointeja,

tai sitten niinku palauttassaan alhasempana

veroajyrinä

Helsinkiläisille.

Ja karstis näitä juttuja,

esimerkiksi mitä sit tehdään vaikka

täällä tota

linnankatu kakkosessa.

Nyt sille pitäisi tehdä jotain.

Sä voit joko sillä tavalla, että

sä voit tehdä siitä määräaikaisen,

kertoo sitten, että tää on oikea tämmöinen

niinku palkintopytinkin, että tänne pääsee

aina, tietty lottovoit on saanut

Helsinkiläinen tietyksi määräajaksi,

sit se päättyy ja piste,

sit pitää muuttaa pois.

Tuonne vaihtoehto on nyt on paljon

myymättömiin kämpiin, me ollaan rakennus

yhtiöllä tällä hetkellä.

Niin sä voisit tehdä jonkun swäppin.

Toi on niinku 10 tonniin per euro,

tosi on kymmenen tonniin per neljo,

ton arvo heittämällä,

niin siellä on nyt tota

viis tonniin per neljo

myymättömiin kämpiin,

sä voisit saada tupla määrän

vuokrakämpiä sille hekalle

tekemällä tämmöisessä swäppin.

Vaihtaa sitten

linnankatu kakkosen

johonkin muihin kämpiin, jotka on

niinku täällä hetkellä rakennettu

ja vakana.

Niin sä periaatteessa vaan

niinku mahdollista sit hekalla.

Ja tää rakennusyhtiö vaihtaa vähän

niinku kämpiä yhdeltä alvella toisella.

Niin tää rakennusyhtiö ottaa vaikka

etkiseksi ton renpaat on

tota linnankatu kakkosen

ja tietysti se pista se jälkeen

niinku.

Täs aina on juuri renpatto.

Niin.

Se on 77.

No joo.

Vähän tietysti tota

mä oot siis näistä.

Tässä on tää pointti, että

tota Helsingin kaupunki on

olemassa kaikkien

Helsikiläisiä varten.

Ei valittuja

Helsikiläisiä varten.

Ja näin ollen nyt sitten kun

kun tota ei tehdä

markkinaehdosta toimintaa

niin tota se tarkoittaa sitä,

että veroäurin on korkeampi.

Jos halutaan auttaa ihmisiä

asumaan Helsingissä

sillä tavalla, että auttaa

ihmisiä, että niillä on varaa asua

Helsingissä.

Yksi on se, että kaavoitetaan

tarpeeksi.

Eiks niin?

Annetaan niinku

gründereille tilaa

rakentaa sinne tänne ja

tonne kämppää.

Niin että sitä kämppää on

kaksinkertainen määrä

asukkaisiin nähden.

Niin katsotaan, että tuleeko

ne asuntojen hinnatalas.

Tässä niinku taustalahan on se,

että Helsingin kaupunki on ollut niin

levetiin

hidas tässä kaavoittamisessa

viimeiset 30 vuotta,

että tämä on niinku ihan itse

ajehotettu juttu tänään.

Se on niinku se yks juttu.

Sitten se toinen on se, että tehdään järkeävää

markkinaehdosta toimintaa,

josta Helsingin kaupunki saa

niinku hyvät tuotot

ja lasketaan sitä asumisen veroa.

Siis niinku siis

kukkaiden veroa, mitä Helsingin

lääiset maksavat kaupungella.

Vedetään sen ollaan, niin kaks kumman

jengillä on vähän enää fyrkkää, millä

tällätä. Se on niinku toinen keino.

Siis tällainen, että

omistetaan jotain kämppiä

ja annetaan niitä pois

niin sehän kohdistuu vain

joihinkin valittuihin ihmisiin.

Tähän sitten

tällaiset jotkut

äänet, niin ne

heittäytyy tyhmiksi ja sanoi, että onko

niinku jotain, että aieksi

pienitulos, että onko ne jotenkin

huonompia ihmisiä, eikö niitä haluta

niinku omalle takapihalle.

Heitä liittyy siihen millään tavalla.

Me puhutaan ihan puhtaasti pelkästään tästä

niinku taloudenpidosta tästä asiasta.

Omasta mielestäni,

mun elämän kokemuksalla,

niin tota fiksuja ihmisiä löytyy

niin vähän tuloisia kuin suurituloisia

ja mulkkivistejä löytyy ihan yhtä lailla

niinku joka segmentistä.

Se ei niinku sitä tulomäärää

katso, surivaan.

Tämä rahapodin me puhutaan

pelkästään tästä

rahaliittyvistä asioista

ja siinä mielessä tämä Helsingin

kaupungin

ja vastaavien kaupunkien tällä

tyyppinen tekeminen on

niinku siis ihan täysin edes vastuutonta.

Helsingissä tämä on näin, koska

vasemmistoo, demarit

ja tota noin

vihreät, niin niillä on enemmistö

enemmistö kaupunginhallinnossa

ja tota ne äänestää läpi ihan

mitä vaan tällä hetkellä.

Ja se on

ja vaikka siis

ottamatta kantaa siis

yhtään mihinkään politiikkaa muuten

niin puhutaan taloudenpidosta

niin tää tällainen

tekeminen on edes vastuutonta

miksi tällaista niinku tehdään

no sitä voi itse kukin

tykönänsä pohtia

mutta tota taloudenpidollisesti

tää on

tää on tota edes vastuutonta

tekemistä ihan täysin.

Kuuntele hei tota, mä innostuin siitä kun

meillä kävi se yite-toimari täällä

joo. Ja vähän tein semmoista

skauttaus siitä, että kun nyt on paljon

myymättömiä kämpiä, ympäri Suomen

et mikä on tämmöisen uuden

kämpän neljöhinta

mitä niistä pyydetään.

Et oli semmoset käytännössä niinku

pienet kaupungit vähän tuolla pöndellä

et tota

samataan näin, että semmonen

3,5 tonni oli semmonen tota

kerrostalokämpän

niinku pyynti hinta siitä uudesta kohteesta

eli se on periaatteessa

rakennuskuustannuksu 2,5

no 3,5 tonni oli ne

pyyntihinnat ne, millä niitä on joskus

myynyt, mut ne ei oo mennyt kaupaksitte

et pyynti hinta eli suhtautuka siihen

niinku varauksella. Ja tota

ja nää oli usein omalla tontilla

ja totta kai pienes kaupungissa

lokaatia voi olla vaikka kuinka hyvä

vaikka kuinka hyvät näkymät se et se ei oo

keskeli jotain lähiyttä semmoseen niinku

sumpuun. Sitten mennään seuraavaan paikkaa

tulla tämmöiset kasvukeskukset

eli tyydin niinku

pienemmät kaupungit mut jotka

asukasvukku kuitenkin kasvaa siellä on

kuopiota lahteen ja tota tämän

tyyppisiä ehkä Oulu. Niin siellä se oli

suuri piteen 4 tonni rakentamisen

kustannukset ja sielläkin usein oli se että

et siinä sai et vielä omalla

tontilla olevan kämpän. Ja tarkoittaa sitä

et se vasti ke mitä sä maksat siitä

kämpästä sitten

pois lukii nää lainallyhennykset

nii se oli ihan niinku siedettävällä tasolla

se on niinku lähennä nollaa

no parin euroa luokkaa sitten

parin euroa luokkaa 2-3 euroa

ehkä siinä. Siinä tota et siinä on ne

isänneet siihen kuulut ja sitten tota

lämmitys ja ei paljon muuta

niinku tota kuuluu siihen.

Sitten seuraava etappi oli ehkä se että

tamppere ja vantaa

sit puhutti jo siinä tota 4-5 tonni

harukasta.

Eli tota ja siinä vaiheessa tuli myös

kuvioihin se että se oma tontti

katos sieltä tuli sitten vuokra tontti

tilalle. Ja se vasti ke se

se tota kihdyttää jo tota

reippaasti ylöspäin

siis ihan tämä kuukasittainen

vasti ke mihin on sitten leivottu sitä

tonttivastiketta ja lämmin

ja tota

lämminvettä, säkö,

talkkareja.

Ja huomioita vaan myös sitä

myös se tota neljohinta nii se vähän niinku

pomppasit siitä jo tota ettei ole enää niistä

kasvukesukissa ollaan vähän tämmöisiä isommassa kaupungissa.

Ja sit siellä huipulaaliset

Espoja Helsinki.

Ja täällä on rupeassa olevassa, että minimi

rupeassa olevassa 5 tonni, että alle 5 tonni

ei oikein löytynyt mitään luukkuu

helppo olla katsona olla tässä.

Ei ku se on tontti, mä oon kallista.

Ei ku kuuntele, itseässä on kyse siitä

ku se on vuokra tontilla

se on vuokra tontilla.

Se tontti mä oon periaatteessa ulkoistettu tästä kuvioista

koko ajan. Tässä on vaan nyt, että

et sä Helsinki Espoa lisää tähän

omaan, koska mä haluun niin ku

pysähtyy nyt tähän. Ja mä kerron tän jutun

me vähän sivuttiin sitä siinä yhden jaksossa.

Et jos mietitään nyt sitä

kerrostaloa, se on tehty kokkolaan

3,5 tonnilla tai sitten

Helsinkiin

minimi 5 tonniin. Ne on tullut

samalta tehtaalta ne betoni-elementit.

Ne on tota

tiilet, mistä on tehty ulko-vuoraus

tullut, samalta tehtaalta.

Kuuletuskustannukset voivat olla tota jopa kokkolaa

pidemmat kuin Helsinkiin sieltä tehtaalta

mistä mä tiedän sitä. Tuski

hirveätä eroo tässä.

Ne kasaa reissutyöläiset

jotka tota tulepista se

kasaan. Se on ihan nyt sama

meneeksi nyt sinne

kokkola lähiaulilta, kokkolaa vai

täältä jostain uudenmaan lähiaulilta tänne.

Tuskin siinä on ihan

jäätävää eroo kuitenkaan

heidän tuntihinnassaan.

Ja sitten ikkunat

samalta ikkunatehtaalta, kattosamalta

kattotehtaalta.

Tässä on ja

tontti, se on vielä niin kuin

vuokratonttina, sinne ei pitäisi

periaatteessa olla sitä vuokratonttikustannusta.

Mutta totta kai

jokainen rupee repi sitten täällä Helsingissä

niitä omia katteita, puhautaa

tätä

kuplaa kasaan, niin

yhtäkkiä käykin sillä tavalla, että

se onkin sit vaikka niin kuin tota

6-7 tonnia se hinta, ja se onkin jo

tuplat siihen, mitä se kokkolassaan

omalla tonttilla se kämpä

versus täällä Helsingissä

vuokratonttilla se uus kämpä.

Ja käytännössä

jos niin kun vertaa sitä, että kukaan ei usko

siihen, että se olisi laaduullisesti

heikompi, se kokkolan kämpä.

Siellä on tota

laatotetut kylppäriit, ja

niin kun tota paremmin parvekaisin

sama rakennus, mutta

se on vaan niinku tuplahintainen täällä,

ja tässä on vielä se niin kuin se tontti

eroa, että sä saat niinku riasakses

hemmetin kalli, että ne tota

kylppäriit on tonttiin kustannukset täällä

Helsingissä, ja nyt kysytään sitä,

että mistä tää johtuu?

Sä heitit nyt se kaavoituksen tähän.

Se on samanlainen vaikeon ratkaisu,

kun kaikki on huuta nyt kohtuu hintasta

rakentamista, niin tota

tää on se niin kuin se ongelma, mitä pitäisi

purkaa tässä, että

pitääkö se ahtopaineilla

jonkun alkaa rakentaa, onko se

Helsingin kaupungin, pitääkö Helsingin

kaupungin itse rupeekryndaamaan niitä kämpiä

niin kun tota hiki-hatus tänne.

No ei kai se nyt on Helsingin kaupungin tehtävä.

Sen lisäksi,

että tonttimaan on kalliimpaa,

olkoinkin, että se on sitten vuokralle, joo

se on niin kuin lisää, mutta sitten se

työmaakin on kalliimpi, koska täällä on ahdasta

ja niin kuin logistiikka ei pelaa

ja sun täytyy periaatteessa ylläpitää

työmaata sen rakennuksen

samassa paikassa, missä se rakennettava

rakennus, mihin se rakennettava rakennus

tulee, eli se on niin kuin

aikamoinen niin kuin, että se on niin kuin

hankalaampaa rakentamista, mutta ei se

tämättä siltikään perustelee

niin kuin toivastaan. Se voi olla kustannut

rakentamista, mietin nyt sillä tavalla, että

täällä jos tehdään vähän isompia kerrostaloja,

kokkulla jos tehdään vähän pienempiä, niin

pieni yksikkö voi olla niin kuin

kalliimpi rakentaa, kun tämmönen isompi

yksikkö kerrallaan. Mä en ostaa tätä juttuu,

että tää on nyt tehty sillä tavalla, että

tota, tää masina ei niinku

toimii yhtään millään, koska

jos nyt otatteen tämmöinen

vastavalmistuneen kämpän ja katotte

ihan pelkät kustannukset nyt siitä vaikka

vielä pinnalla tästä lainasta, siis että

jos rahoitat sen velkarahalla, plus

sitten nämä tonttivastikkeet

ja nämä yhtiövastikkeet, mitä se

tekee kuussa, niin se on jo pelkästään

ne ilmanlainan lyhenyksiin,

niin voi olla, että sä saat halvemmalla

vuokrakämpän täältä, kun se ei

joku uudenkäänpän juoksevat kustannukset

käytössä ilman mitään näitä

niinku pääomaa liittyviä juttuja.

Niin, ja sit

katotaan tämä tutkimus. Täällä ei ole

kohtuuhintasta asumista

tarjolla varsinkaan lapsiperheille,

että jos täällä ruvetaan jotain

suosimaan, jotain porukkaa suosimaan

niin se pitäisi olla lapsiperheet.

Eli nyt jos pitäis melkein

kaupungin viskalla kiertää Linnan

kato kakkosessa ja pimputtaa ovikelloa,

katotaan, onko siellä lapsiperheitä?

No ei ole lapsi, että täällä on

kaupungin hallinnosta

porukkaa vaan asumasta

täällä sitten, kun osas olla oikein

sääkkä herjällä siihen, en me tiedetä, mutta

tää kulostaa vaan niin hauskalta, että siellä

paljastuski, että ne olisi jäettu sitten,

ollaan vähän ihmellisellä metodilanne

luukut sieltä.

Mutta siis, jos oikeasti

halutaan jotain

ihmisryhmää, suosia,

niin olisiko ne lapsiperheet semmonen, että

ne meisi kaiken ohi? Koska

nykyisessä tilanteessa

tää kohtuuhintainen asuminen

nihän sillä on mitään chance

järjestää sitä markkinaehtoisesti.

Siis...

Mutta sitten toisaalta

lapsiperheidenkin

kannaltaan, niin Helsinki on

tehtyjen päätösten takia

niin

helvetin epäkäätöinen

paikka asua.

Mutta sitä ei voida fiksaa tällä tavalla.

Ei voikkaa, mutta mä sanon myös sen, että

se, niin kun silloin

vissi merkitys, että kun kaikki

tehdään todella hankalaksi

ja tota

jossain määrin, mä oon

oppinut, siis hei

käsi ylös erheen merkeiksi.

Kevällä mä olin niin

pääkiehu siitä, että

Espa suljettiin.

Espatto suljettiin kaista.

No, mun kokemuksena mukaan, niin mä

lähtökohot tavallisesti, niin pääsen

no, me päästään nopeemmin

katainokalta länäärellä nyt, kun se

yksikaista on suljettu,

kun ennen kuin sitä se suljettiin.

Kaikki välttää sitä nyt vai?

Kaikki välttää sitä, ja mä en oo vaan

ymmärtänyt sitä, että kukaan

ajaa Helsingin läpi

Pohjois-Espan kautta, siis

ei käynyt mielessä, mutta siis

näin on vissiin käynyt, ja nyt, kun

se on laitettu se kaista kiinni,

niin ne enää tuu, ja nyt sieltä täällä

niin kuin Helsingin eläinen pääsee hurlom hei

ailemaan.

Mä olin väärässä.

Tässä tämä esimerkki

ammentaa itseensä

niin kuin Amsterdamin caseista,

mikä pidetään Läänösmerkeissä

autoilijan kannalta

maailman parhaampana kaupunkena,

koska kaikki vaihtoehtoiset liikkumismuodot

on niin paljon parempia,

että silloin kun sun oikeasti tarvitsee

ottaa se auto alle,

niin siellä ei ole mitään muita autoja

liikenteessä, niin sä pääset tosi

helposti ja sujuvasti menemään,

et fine, mutta

ihan yhtä lailla niin tota

perhe,

jos sulla on perhe

kaksi lasta, harrastaa asioita.

Sä käyt töissä, sun täytyy

käydä ruokakaupassa sun muunta,

niin ihan se on niin,

että jos mä lähden

leikitään nyt tällä tavalla, että mä lähden mun pitää

mennä ostaa itselleni kalsarit,

niin mä otan totta kai ratikaan

tästä, mä kävelein niinku

Himasta alas, meidän ratikastei sille,

otan sen ratikaan sinne, tai kävelein

sinne stockalle

ostaa ne kalsarit, tulee ratikalla

takaisin. Mutta tyypillisesti

niin kun se liikut,

ihminen liikkuu arjessaan, niin eihän se

ole tuollainen one way

niin kun

yhden kohden matka, vaan kyllähän se

niin kun tyypillisesti olen näin, että kun mäkin

tulin tänne, niin ensimmäinen

mun

lapseen tota noin niin

kouluun,

joka on jossain, ja sitten sieltä mä tulin

tänne,

ja sitten täältä kun mä lähden, niin mä lähden

jotain kautta

hoitin niin kun mä menen niinku partorille,

joka on jossain tuolla puolella

kaupunki, ja tota

ja sitten, sitten tota

Himaa. Tällainen niin kun arki

rundi, niin senä pystyy ihan hyvin

hoitaa niin kun

kävelejä julkisilla, vaikka siis joutuu

vaihtaa ja näin, mutta siis tähän meni ihan

näitisti. Et sulla ei auton kuljettaja?

Ei olaa, ei oo sitä rollsi, eikä sitä

auton kuljettaja. Mutta sitten

auta armiassa, jossa sun täytyy

lähteä duuniin, ja

se julkisilla se kestää tunnin,

mikä helposti on se

niin kun the case, niin tota

sä ajat, otat sen auton alle,

sit kun sulla sä autoa olla, no ok,

mä heitän sen lapsen tonne

koululle, ajan sillä autolla

duuniin, tuun lidellin

kautta, tota noin,

käyn ostaa sieltä niin kun viikon

muonat, hae lapsen

ison vanhemmilta, jotka haki

hänen niin kun koulusta

sillä autolla, totta kai

ja sitten mä ajan Himaan, ja

täähän on ihan perusteltua

auton käyttöä, ja sitten jos se lapsi

vielä sen jälkeen, kun pitää

mennä jonnekin

kauas harkkoihin,

tai se iso vanhempien

sijasta on jossain harkoissa

pelaa lätkää,

tolkut on kassi, varusteet,

niin että hän se ihan oikeasti

etsä sitä millään

boksispillareilla lähdet, jostain

ratikalla, jostain

melansista tai jostain pasillaan

takapajukoilta, niin kun

kuskaa, niin kun rääntä sateessa

tai talvella, niin kun

älkää, niin kun ei edes yrittäkö väittää

jotain tällaista, ei se

toimi, ja jos sitten joku

siis varmasti löytyykin se kifaa

tai äiti, joka oikeasti tekee

näin, niin

niin kun hat-off, niin kun tosi hieno

homma, mutta siis keskiverto

Helsingiläistä tällainen tekeminen ei

kiinnosta, niin jos

Helsingiläiselle tehdään autoilu

täysin mahottomaksi, niin hän lähtee

mutta tuossa

tutkimuksessa on kerrottu, että ketä

täältä lähtee? Lapsiperheet lähtee pois

ja tämä oli se pointti, että

ei se välttämättä liitty tuohon vaikeuteen

jos porkka haluaa kaupungin

keskustan tai keskustan lähelle

täällä on kolmesta ja epäkäätä nelistä

se epäkäätä on vielä ehkä kestää,

jos haluaa asua siellä, mutta jos siellä on

vielä kallista, niin se on voi olla mahdollitonta

mutta nyt jos me mietitään

esimerkkiä, että Suomessa pystyy rakentaa

kolmella puolella tonnella,

niin nyt tarvittaisiin nyt tietoa siitä,

mikä täällä mättää, mitä tarvittas,

että täällä voisi rakentaa

kolmella ja puolella tonnilla

se kuulostas vielä sillä tavalla,

että se toisi sitä rimaa lähemmässä

normaalin, keskimääräisen,

keskituloisen, Helsinkiläisen

saataville, että siihen on

mahdollisuus päästä jollain

aikavälillä tai lapsiperheet

ylipäätässä sitten, että saisi sen

isomman käämpänä täällä, voisi jäädä tänne

täällä voisi asua, etteikä

sillä tavalla, että on

tämmöinen hitasysteemi, että

sitten vaan arpa lappuu sisää ja

jos olet käy hyvä munkkin, ei muuten ku

kämpä vuokralla vaan sitten, että

sinulla ei ole tarkoituskaasu siellä, että saatat sen

hyödyyn itselleis, etkä sitten sillä tavalla, että

kaupunkikin siitä ei olla tavalla hyödyys,

mutta nyt on se ongelma, että

kuka tahansa tietää, että jos sä myyt nyt

tällä hetkellä Helsingissä kolmella puolella

tonnella jotakin, niin se kuka sen eikä naustaa,

niin se pistää sen kaupaksi 6 tonnilla

markkinahintaan

ja ottaa liiveihin sen voiton. No

miten tää pystytään nyt tekemään sillä tavalla, että

kaupunkin

pystys palvella näitä kaupunkilaisia

kohtuuhintasella kämpälä, ettei

sillä tavalla, että se meni saada

vaan jonkun liiveihin, se ei meni se

kaupungiliiveihin, vaan että

jos kaupungil on jotain asettiin, niin

se ei luovuttaa sitä alihintaan, että

onks nyt sillä tavalla, että kaupungin pitää

itse tulla gründäämaan ne,

ja sit kun se on itse saanut gründattuun

ne 3,5 tonnilla, niin se voi

vuokrat

niistä kämpistä sillä levelillä,

ettei sun tarvitse omistaa sitä, mutta

sä saa sit halpoin vuokrakämpiä

tai joku muu rakkaisu tähän.

Tääl hän on vastaus, tähän ei ole Amerikan

tempo, niin kun

tähän ihan siis. No mikä se vastaus on?

Kyysin, näjä tarjon alla

eli lisää. Niin,

ja jos kaikki haluaa asua kaivarissa,

niin rakennetaan sinne siipilven

piirtäjä ja 7 100 000

Helsinkiläiselle, kaikki voi

muuttaa sinne.

End-of-ongelma.

Se ongelma on se, että

jos

käristetysti ihan oikeesti, jos kaikki haluaa

asua siellä kaivarissa,

niin vedetään se, niin kun rakennetaan

sinne kaupungin osa, jossa kaikilla merinäköä

ollaan

tulkuttomat pilven piirtäjät, ja sinänsä

voi olla, että kukaan ei sit heidän haluaa asua

siellä, mutta siis

tämä on niin kuin pointtina, että

sitään tässä on kyse.

Ja toisin sanoen, jos vähän

maltillistetään tätä esimerkkiä, niin se tarkoittaa

sitä, että Helsinkin rakentaa

Helsingissä on tarpeeksi

haluttavia

asuinalueita, jossa ihmiset

haluavat asua, ja täällä on niin kuin

jos tänne on

mä en nyt tiedä paljon Helsingissä

asukkaita, 0,5 miljoonaa 7.

650 000, jos ihan

puhtaasti vain Helsinkiä katsotaan.

Okei, 650 000, niin rakennetaan

sitten ne kahdellisarolle

tosi kivat asuinalueet jonnekin.

Ja that's it.

Sitten, jos täällä on enemmän

tarjontaa, kun on kysyntää, että täällä

patologisesti tyhjiä

kämpiä, niin katsotaan, jos nää

hinnan takaisin tulee alas, tulisiko hanne

alas, no totta hemmetissä ne tulee

alas. Sitten joku alkaa huuttaa, että no

joo, mutta kun ei oo aluetta, ja tekin jauhatte

sitä malmista, niin ensinnäkin se

malmi lentokenteelle on todettu,

että sinne voi rakentaa, ja siellä voi

pyörittää sitä lentokenttääkin samalla, että

se on se argumentti.

Mutta jos me leikitään, että jos

katsotaan Helsingin

kaupungin aluetta

Google Mapsiltä, niin se on

metsää tänne.

Sori vaan.

Täällä on vaikka kuinka helvetisti

metsää. Mutta jos me nyt leikitään sille, että

se ei oo metsää, vaan eikä sinne

voi rakentaa, niin rakennetaan

tällaisia ponttoni-kortteleita

tuonne etelä sattamaan, laitetaan

nämä Ruotsillaivat

ja rakennetaan sieltä länsin sattamaan

ja jonnekin

ja vedetään sinne

talosta kolmikerrasta

ponttoni-taloa täyteen.

Sellastakin on tehty.

Ja sitten jos

näkkymät kismittää,

niin hinataan jonkin muualla

ja kytketään

kaupungin tekniikkaan

kiinni. Eihän siinä mitään.

Mutta sitten se pointti on se, että

se ratkaisu loppupeleissä

vedetään

toinen esimerkki ihan erilaitaa.

Sanotaan, että täällä on kaksi kertaa

enemmän tosi makeita

asuntojassa kaikki haluaa asua

kuin mitä asokkaita.

Miten sä luulet, että käy

myyntihinnoille

vuokrille?

No kukaan ei tasa haluu sitä romahdusta?

Tää pitää löytäkin hallituta ratkaisua.

Ei, mutta pysähdynyt tähän.

Sanotaan, että täällä on puoltoista miljoonaa asuntojassa

kaikki haluaa asua.

Ja täällä on asokkaita 750 000

siinä vaiheessa.

Niin, tää on joku

kumpli kuhutuskaupunkin kiinnosta sitten.

Onks täällä halpaa asua, vai onks tää vielä kalleempaa?

Oikeasti.

Kumpaa tää on. Mutta kuka tyhmänä teki

tän investoinnin sinne? Ei, mutta siis oikeasti.

No halpaa. No halpaa, just näin.

Ne jos Helsingin kaupunkin haluaa

kyntää rahaa johonkin,

niin ei kannata lähteä

suunnitelmatalouteen.

Ei kannata lähteä

sanomaan, että jotkut

Tolkut on Joono.

Täällä on tälläisiin Juugetlinnoja.

Sinä sinä ja sinä pääset sinne asumaan.

Jotkut harvat.

Vaan sitten tehdään niin, laitetaan

nää kaikki kämpäs markkinaehtoisesti vetämään.

Pyöritetään Helsingin kaupungin taloutta

markkinaehtoisesti.

Ja tehdään yksi tällainen

iso

suunnitelmataloudellinen movie.

Eli grindataan niitä taloja tänne,

että meillä on puoltoista miljoonaa asuntoja,

jotka on kivoilla asun aluella.

Asun alue tehdään kivoiksi.

Ja täällä on

tupla tarjontaa

kämpiä suhteessa asukkaisiin.

Niin, tuleeko ne hinnat

alas, Miika?

Ne tulis, mutta... Tulisiko paljon?

Aika paljon.

Miten paljon sä luulet, että ne tulis?

Tonttiin. Ihan tonttiin.

Vuokra tonttiin. Vaikka vuokra tonttiin

asti, joo. Kyllä.

Sitten tää olis, niinku, ongelmaa ei olis.

Ei siis, niinku,

minkään näköistä.

Ja me voitais ottaa, niinku,

työpääräisiä maahanmuuttaja tänne heti seuraavana päivänä

tässä 750 000.

No, tuossa on estimoitu, että se on

noin 7 000 tulis vuosittain Helsinkiin

porukka lisää.

Ja periaatteessa, jos uusi kempiin rakentaa

nykyhinnolla, vaikka kuinka halvalla

saisikin, jos se on 100 tonnia per nassu,

niin se olis, niinku, 700 miljoonaa

vuosittain pitäis jonkun pistää nyt näihin,

et es niillä riittäs niinku kempiä.

Ja, tota, Helsingin kanssa

eriitä tähän mitenkään. Sen takia niitä on aina

vivutettu jostain, niinku, tota,

muita keinoja käyttäen,

valtioapuun huutain, korkotuki

hommia, hyödyntäen,

koska Helsinki ei sitä ainakaan

omasta kassasta tätä

gründaasta voi mitenkään tehdä.

Mutta tota, mä sanoin, että tätä vuotas jatkaa

ikuisesti, mutta tää kohtuu hintasen

asumisen dilema.

Me tarvittais nyt siihen joku, en tiedä

onks se rakennus insinööri, onks se

kututtaa yhteiskuntatieteilijä,

kuka on semmoinen tyyppi, joka

tietää, miten tämä ratkastaa.

Pitäks meiä kaivaa nyt jostain, niinku, ne

legopalikatesi, tehdä se tyyppi

taloja, mitä saadaan ihan törkeen

halvalla, tuotettuu 2 tonnil neljo,

mut onko semmoista insinööriä,

tai kelluvia korteleita. Niin, sille,

onks semmos tyyppi, joka ratkaisistaan ne

ongelmat, miten ne saatais, a,

tuotettuu ja, b, jailtuu

oikeudenmukaisesti,

siitä eteenpäin, että tota, et se

kuka arvonassa voittaa, niin se ei vedä

niitä etuja omaa liiveihin,

vaan sitten tota, tämä homma

saataisi jollain tavalla rokkaamaan.

Sitä odotellessa, tai sitä, että

me kuullaan uutisia linnankatu

kakkosesta, että onko, onko tota,

tämä saaka

edistymessä mihinkäänpäin.

No nii, kiitoksia tästä ja laittakaa

palautetta, ja tota, ei muuta,

kun sitten, tiskilta tilaa

maan niitä, syksyn, trendi juomia.

Haha, juuri näin.

No niin, moi, moi.

Tässä esitetty ei ole, eikä sitä

tule käsittää kehotukseksi merkitä,

ostaa tai myydä arvopapereita.

Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä

tehdessään perustaa päätöksensä omaan

arvionsa, sekä ottaa huomioon oma tavoitteensa

taloudellinen tilanteensa.

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea.

On olemassa riski, että

saa sijoittamia sivaroja takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.