#rahapodi: Finanssikriisin jalanjäljissä | #rahapodi 332

Jäädäm, raapodijakso, 3-3-2, ei täällä olla B-mareja sellaista, mutta X-joot siellä on sellainen vene, jonka tunnos on X-3-2.

Miteskö siihen satsaa, säästää ja ottaa se tarkettiksi? Onko se sellainen vene, mitä tarttisi tuolla Hesperjärannassa sitten?

On kyllä ihan tällaiselle purjehduksesta purjehdus.

Jotain ymmärtävälle, niin se on kyllä hieno vene, ei sen puolelta, mutta ei se ole mikään sellainen sprädäislaite, koska se nyt näyttää niinku purkkarat, niin kuin kaikki muutkin.

Okei, no mä jatkan Google-amista sitten, mikä se se Tö-bootti sitten, matta olla, DAS-boot, mutta ehdotaan aamulla, kun mä tulin tästä säätytalon ohi.

Ja tulit säkin sieltä ohi? Tulin siitä ohi ja oman, että sä kuitenkin ei ollut mene käveleen siitä ohi.

Joo, siinä oli poliisiautoja, aitaa ja sitten oli opiskelijat ja luonnonsuojilla, että siellä vähän plakattii esitteli, mutta ei nyt sen kummosempaa, mutta ongelma on se, että meille kerrotaan, että siellä on hallitusneuvottelut käydässä, mutta oikeasti ne on ruumiinvalvojaiset.

Suomineito, se on paljastunut tässä neuvotteluden aikana, että se entistäkin heikomassa hapeessa.

Mä oon usein puhuttu siitä, että letkut on kiinni ja se viimeiset henkäykset on tossa, mutta oikeasti sieltä, että tää nyt ollaan enää ruumisjäljellä siellä neuvotteluissa.

Näin viimeiset neljä vuotta oli niin rankkoisille ja edeltävät ehkä kymmenen 15 vuotta, niin saisen yli satavuotiaan, arvokkaan, neidon, sen verran pahaan kondikseen, että mä tiedän mitä on tehtävissä.

Siinä on pyöritetty jo 800 kaiken näköistä asiantuntijaa, niin kuin tökkimään sitä, että herääks se henkiä siitä, mutta tuntuu, että ei herää.

Kyllä mä jotenkin toivoisin, että siellä uskallettaisi saada aikaiseksi kunnianhimoinen hallitusohjelma.

Sieltähän sattuneesta syystä kävelin siitä ohi joka aamua ja katon sinne, että tonne noi, jotka pääsi kansanedustaisesti tuollainen juokseen.

Mä joudun käveleen vaan tästä ohi koko ajan päivä toisessa jälkeen.

Erättääkö semmonen kyynelä vähän poskeipi?

Kyllä se siellä aina välillä. Mä luulin, että se oli vesisadetta, mutta kyllä se taisi olla se.

Nyt oli vesisadetta pitkää aikaa.

Siitäkin huoliimmatta on siellä fiksua väkeä juokseen ja myöskin vähemmän fiksua väkeä ja myöskin näkyä alattomampaa väkeä, mutta toivottavasti kuitenkin nyt

siis saatais oikein todella kunnianhimoinen hallitusohjelma kasaan ja sieltä suurin osa asioista tuotantoon eisäp,

koska Nalle, joen Valros niminen Nalle, hänkin totes, että tämä Sanamari hallituskausikin ei se mitään,

että se iso ongelma on se 15 vuotta näivettyvää kansantaloutta, että siinä se meidän ongelma on.

Mutta hänkin on nimensästi kuunnellu rahapodia.

On on, mutta Suomeen varotettiin.

Sä tiedät, että joskus tarvitaan itämaantietäjä.

2000 vuotta sitten kolme itämaantietäjä matkusti Bethlehemmin.

Ja sanotaan 15 vuotta sitten.

Noin 15 vuotta sitten meillä oli itämaantietäjä.

Steven Ellop.

Sen nimene kavari.

Hän sanotaan.

Brrrrrrring platform.

Brrrrring platform.

Hän oli silloin Nokijalla.

Me tali ulkomaan kieltä.

Me luultiin, että tämä tarkoitti, että Nokijassa palaa joku.

Mutta hän tarkoitti oikeasti Suomeen.

Suomineitoa.

Se oli vähän viimeinen varotus Suomelle, että pitäisi nyt tehdä jotain.

Mutta nämä itämaantietään varotukset, ne ohitettiin ihan täysin.

Ja nyt 15 vuotta myöhemmin ei voisi väittää, että meitä ei olisi varotettu.

Brrrrrrring platform.

Kuhaneet.

Kuhaneet tostaan, että tehdä sitten tällaista disco-versiota.

Niin.

Okay.

Steven kävi näistä kolmesta tietäästä kaksistus tässä vielä.

Ja me ollaan saatu vielä kutsua sinne ratkaseet tätä ongelmaa.

Saadaks me nyt, että herätettyä.

Olisiko me iljoittaisi niin shamanitaito, että me loitsuttaa Suomineito vielä

nousemaan edes zombiena pystyyn ja jollain tavalla toimittamaan?

Niin.

Se nähtäväksi jää.

Mehän ollaan siis kerrottu tässä koko ajan tai koko Suomen kansalle,

koska vähän päähän meitä ei kuuntele, kun koko Suomen kansaa.

Mutta tietysti.

Mutta mehän ollaan kyllä kerrottu, että miten tämä homma pitäisi hoitaa.

Niin kuin tavallaan ajattelen, että ei kyl me päätämme Miikka ja Martiniin.

Olisiko meillä joku hyvä loitsu?

Kerrsi välisyys on vissiin jonkunnäköinen hyvä se kiinni,

että eiköhän tässä pikku hiljaa.

Mutta se on vähän harmi, että tämä tilanne pitää ajan betonen ja tonttiin

ja kaakelista läpi.

Ennen kuin päästään sitten.

Tilataan.

Hei, sitä odoteles.

Harry Potteri, loitsukirja.

Opetellaan siitä muutama hyvä loitsumillämme sitten.

Suomi, ne eivät ole herätetään.

Mutta hei, ei mekään ole ihan täysin toimettamana ollut.

Nyt on aurinkoinen kevät, muuttolinut tulemassa.

Me ollaan oltu tuolla tuolla lintu-tornissa,

kiikareitten kanssa kattomassa, että mitä sieltä saapuu tänä keväänä Suomeen.

Mimmonen muuttolinut parvi sieltä tulee,

vai tuleeko sieltä esimerkiksi yksittäinen joutsenä?

On niitäkin ollut niitä joutseni, pääosin ollut valkoisiin.

Ihan niin sumaita sellaista musta-ajoutsen,

ei ole vielä näköneet.

Tuluu vasta, mutta kaikkien muuta huomioita olemme kyllä tehty tässä.

Kyllä.

Hypätäkö vaikka tämän aiheeseen?

Hypätään.

Ei aasisilla vaan muuttolinut sillanä.

Kurki-auran ei se käynyt, se ei istunut tähän.

Mutta eniväis.

Tosiaan, kun olemme tutkautuneet oman alan tilannetta,

miten maailma seisoa tässä.

Meillä on vaalipuodit päällä ja jauhettiin kaikennäköisiä muuta.

Nyt olemme kirkaistettu linssit.

Olemme nähneet kauas, mitä on tulossa,

ja huomioita, mitä olemme saaneet tässä,

ja sillä aika kun olemme odoteltuisiin kutsuhusta säätytalolla.

Ja näistä huomioista syntyy tällainen tavalla aihe ja kysymys.

Kuulemmeko finanssikriisin jalanjälisiä?

Onko meidän kikareihin tarttunut samanlaisia DEAVU-efektejä?

Mä oon katottu horisonttiin hetkinen.

Onko minä nähnyt tämän aikaisemmin?

Suittaako tämä kelloa samalla tavalla,

kun se soitte esimerkiksi 2008 vuonna,

tai jopa sitä aikaisemmin 2007?

Onko toi sama lintu, jonka mä näin sillonaan?

Tässä meillä on periaatteessa,

jos otsikotasollaan, niin meillä on pankki-alalla ongelmia,

kiinteistömarkkinat, dollaiden arvan kehitys,

ja osakemarkkinaiden potentiaalinen jähtyminen.

Nämä ovat tällaisia huomioita, jotka kolahtavat ja kuulostavat tutultaan.

Mutta jos me aloitetaan nyt tästä pankki-alasta.

Tutuimmasta meille, joo, kyllä.

Finanssikriisin vuoteena 2008,

niin keväällä alkoi olemaan ensimmäisiä ongelmia merkkiä.

Ongelmien merkkiä oli sinänsä loppusyksystä alkaen siinä muodossa,

että keskuspankit syyti tällaista päivän sisästä liquiditeettiä markkinoille,

koko ajan päivän toisensa jälkeen uusia ennätyksiä siitä johtoja.

Mutta talous jyskytti täbböllä siinä?

Tämä oli tällainen tekninen juttu,

että miksi keskuspankki joutuu työn tätä liquiditeettiä?

Joo, okay, pankkit eihän halua lainaa toisillensa.

Yön yli edes rahaa, mikäkin kummallisuus ei me jäksi katsoo.

Miettiin sitä sinne.

Minun bonarittokohta tulossa.

Whatever.

Mutta sitten keväällä tuli ensimmäinen ruumi,

kun Bear Stearns meni konkkaan.

Bear Stearns niminen pankki.

Ja se oli vähän sellainen, että se oli sellainen vähän pienempi.

Ja se imaastiin sitten isomman pankin siellä halua.

Ei saattu vaan näitä.

Ja tuohon tuossa kaiken näköisiä joutseni,

niin yksi niistä saattaa olla vähän tänään rampa,

että se ei nyt oikein jaksasittaa.

Just näin, just näin.

Ja kuulijat varmaan alkaa kutittaa, niin tänä vuonnahan meillä on ollut

silikon välleen bänki sitä muutama muu pienempi pankki,

mutta myös Credit Swiss,

jolla on mennyt.

Eli siis kuitenkin ei vain yksi pankki,

vaan muutama pankki, jotka on oireilut

tällaisen bänkranin seurauksesta.

Ja siis nämähän on käytännössä mennyt,

että jokkaan ne on siirretty muiden pankkeen alle

tai näin, että keskuspankin elvytusputkeen kiinni.

Avattu se X-facet, laitettu se pankki sinne ja X-facet kiinni ja homa jatkuu.

Ja tässä sinänsä taustalla syyt ovat eri,

ne ei ole samat syyt,

vaan nyt tässä taustalla on se,

että sitä siis pankkialla oireilee sen takia,

että korot on noussut lyhyessä

tai saa jää historiallisen paljon.

Ja kun ne siis ottanut talletuksia,

kun ne saaneet rahaa asiakkaalta,

asiakaa tallettaa rahaa pankkiin,

niin ne rahaa ei jätetä jollekin pankkitilille,

vaan ne sijoitetaan johonkin kanattavaan,

josta sitten pankki käytännössä elää siitä erosta,

mitä maksaa korkoja asiakkaille

versus siitä, miten ne sijoituksistaan saa.

Minkä monta asiaa pankki pitää osata?

Otto ja Antolainaus.

Eli siinä on kaksi asiaa pitäisi osata.

No se on se, mitä pitäisi osata.

Ja nyt sitten kun korot on noussut

ja ne on tehty tällaisia pitkäaikaisia sijoituksia,

niin nämä pitkäaikaiset sijoitusten markkinarvot

on mennyt kellariin.

Muistatte, että kun korko nousee,

niin korkopapärin arvo laskee.

Ja monella pankkella on ollut sellainen,

että hei, että mä pidän sen kuitenkin

siinä erääntymispäivään asti,

ettei meidän tarvitse huomioida sitten,

tämän bondin arvo on puolittunut

ja sitten tulee asiakkaiden keskustelussa pieni huoli

ja sitten ne alkaa nostaa niitä tallitoksia

ja sitten tulee ongelmia.

Tämä on ollut siis tämä anatomia

tämän vuoden aikana syntyneessä

niin kuin oireilussa.

Ja finanssikriisin aikohin

niin se oli erilainen.

Se oli perustu enemmänkin siihen,

että oli erineistä niin kuin

ongelma sijoitusta tehtyne,

eli siis subprime kriisissä

tähän kriisihän syntyy tästä,

että oli asontolainaa niin kuin ympäriä

äämpäriä, ne oli paketoitu

tällaisiksi eri riskittasoiseksi

lainoiksi, jota sitten myytiin

finanssinmarkkinoille oikealla

ja vasemmalla ja ajateltiin,

että nyt kun on tällasta

rebaa ja se paketoidaan kasaan

ja laitetaan hienin wrapperi siihen

ja kutsutaan sitä jokin muuksi,

niin sitten se jotenkin laatu paranne.

Mutta tämä on sillä vähän sama asia.

Taseen hallinta, se on pettänyt

molemmista tapauksissa.

Eli eihän semmoinenkaan toimia

finanssikriisin aikana,

joka olisi vaan ostaneet ja myynyt niitä,

että ne ei olisi ollut siellä omassa tasessa,

niin hei se olisi mikään ongelma ollut.

Sulla olisi ehkä kasvaa vihasiin asiakkaita,

että mitä saissee sä paketoit ja myyt,

niin kun vastapuoli riskii

näistä tyypillisesti, niin

muttoa heillä. Mennään eteenpäin.

Tässäkin vähän sama juttu,

että nämä korot nytten

pomppas yllättäen ja sun riskinhallinta

ei sit ollut ihan ajan tasalla sinä.

Ei.

Eli siinä mielessä on siinä

yhteläisyyksiäkin,

että taseen hallinta on pettänyt molemmissa

tapauksissa

eri syystä, mutta kuitenkin.

Ja sitten tähän päälle voisi vielä riskerisen

sen

tämä

repo ja

repurchase-repoilmiö.

Eli tämä repurchase-agreementti

on sellainen, että

hei, minulla on bondi.

Mä haluan tarvitse käteistä.

Mä myyntään sulle.

Sitten mä lupaan nostaa sen takaisen

viikonkolutta tai viikukainen

kuluttaa johonkin hintaan ja lukitaan

se korko siihen väliin.

Mitä sä siitä sijoituksesta saat,

että sille jollekin ajalle?

Niin monet luulen, että

osakin markkinoilkaan oikeadaan paljon kauppaa,

mutta hei, transmi, vilkaskaa paljon

vaikka tällä repo tai reverse-repo

puolella jenkeissä tehdään

kauppoja päivittäin.

Se volumit on ihan infernaalliset siellä.

Kyllä.

Ja tämä reverse-repo

niin on sitä, kun

Keskuspankki taas

imee rahaa markkinoilta, elikkä se

lainaa

niin kuin hyvällä tuosta tavaraa

antaa vakuudeksi

markkinoisapuolella, joka tallettaa

ne rahat sinne fediin.

Ja tässä on ehkä taustalla

se, mitä sä mainitsitkin, että

se luottamus näitten

normaalien toimijoiden välintää

markkinalla, se on nyt niin kuin käytännössä

rapautunut, että kuka ei

halua ottaa sitä vastapuoliriskiä

samalta tavalla kuin aikaisemmin.

Normaalisti pankit ja muut toimijat,

se on markkinalla, ne käy keskenään kauppaa,

että ostetaan ja myydään, ja sit

saattaa olla, että siinä on joku selvitysgäppi

siinä instrumenti siirrossa, että

sä saat rahat vaikka niin kuin

kahden kolme päivä kuluttu täältä muuta.

Ja nyt ei niin kuin haluta tämmöisiä

vastapuoliriskiä, vaan tehdään suoraan

kauppaa

näistä rahoitusinstrumentteissa

Keskuspankin kanssa.

Ja nyt varsinkin jenkkilässä

niin tota nämä overnight-depot

siis tehdään tällaisena

repokauppana ja reverse-repokauppana, elikkä

tarkoittaa sitten, että

pankkeella kun on päivän päätteksi,

niillä on joko

enemmän rahaa

ylijäämää tai alijäämää

ja sillä on joutu joko tallettaa

jonnekin yön yli

tai lainaa jostain yön ylirahaa

niin

tavallisesti pankkiskenessä, niin

tätä tehdään niin kuin pankkien kesken

siis niin kuin kaupallisten pankkien

kesken.

Ja nyt jenkkilässä niin se on mennyt siihen,

että tätä tehdään, ei tehdä keskenään,

vaan tätä tehdään suoraan

keskuspankkia vastaan.

Ja se

sehän on mennyt niin kuin

raketoinnun vuodesta 2001

mä en nyt muista mikäs, että

riljana loku oli, mutta siis

aivan jäätävä kehitys

vielä poikkeuksellinen ja

siis ihan

niin kuin nextillä levellä, jonka

mitä me ollaan koskaan oltu.

Mutta nämä on juuri niitä huomioita, mitä

oikea niin kuin ujottaa ihan tiettyyn suuntaan,

että mitä ihmet, että tämä on nyt

että jotain kummallista

onks täällä nyt vähän tuttua, onks täällä

vähän erilaista, niin että

ja sitten yrittää sillä saadaan niitä

muutamaa hassu, aivasolumi tai jäljellä

niin toimimaan keskenään ja

yhdistelmät kertomaan itselle, että

mitä tässä tapahtuu oikeasti.

Pankkialalla on

ikään kuin samalla tavalla kuin vuonna

2008 on kävään aikana, niin

minun on vähän niin kuin

märdellä ja vähän niin kuin

siis tasehallinta ongelmia on ollut

ne ongelmat

on syntyneet eri syystä

nyt

päällä olevassa, niin kuin

säätämisessä, niin on kyse

tällaisesta nopeasta ja merkittävästä

koron noususta johtuva ongelma

ja sillä on ennen vanhaa, niin se oli sitä,

että oltiin ostettu

sellaista Shiba, jonka markkina-arvo on ollut

läheskään sitä, mitä oltiin ajateltu

joka on siis periaatteessa vähän samaa

nytkin. Niin, no sitten se

kirjanpito-arvo-versus-markkinarvo, kun sen

kupla puhkees ne oli jotain aivan

toista ja sitten jollekin ne mustapekkajia

ei siinä käteä, mutta nyt

Musa pyörii täyttä häkkään markkina ollaan,

tuolit on vielä paikallaan,

niitä poistellaan ehkä

yksi pieni tuoli kerrallaan, mutta

siellä ne on sitten, ja tota ei muuta

kuin tota Dietze ja Anna vaan, Musa soidaan.

Just näin, just näin.

Siirrytään sitten seuraavaan

tällaisen huomioon, nimeltä

kiinteistömarkkinat, joka on siis

puhutaan kiinteistöstä

ja finanssikrisistä, niin

sehän kolahtaa heti

joku sellainen kutina sinne

takaraivaan hetkinen, tämä vähän niin kuin

tuttuuttu finanssikriisiä

jotenkin rakennukset, niin se oli

vähän niin kuin, siinä oli jotain

yhteläisyyttöä.

Ja nähän se oli,

edellisissä finanssikriisissä

tällainen yltieleysrahoitus,

sitäkin on ollut

niin kuin viime vuodet

kuplaantuneet, asintomarkken, tästä

johtuen kuplaantuneet, asuntomarkkinat

ja asuntejen, ja sitten,

kun ne asuntojen hinnat oli

raketoinut katoista läpi,

niin sitten sellainen yllättävää

niin kuin muutos, että hetkinen

asuntojen hinnat, niin kuin itse asiassa laskee,

niin ka, boom!

Siihen tota, no niin,

se oli sellainen yllätys

edellisissä finanssikriisissä. Kaikki yllättyt,

näin vaan käydään, että tota, jos

tulee se kupla, niin se voi myös puhjata.

Joo, ja siis,

nuoremmallisuukupolville,

kuntelijoille, niin tiedäkset,

että siis ennen finanssikriisiä

niin asuntomarkkenat oli jenkkilässä

vähän niin kuin sillä tavalla, että siis

yhdysvallossa, niin kuin

asuntolainan sai

vuonna 2007, ihan kaikki

joilla oli jonkunnäköinen sotu, tai hetu

jenkkilässä,

että jos sulla oli hetu, niin sä sait, se ihan sama,

mitä sä tienäsit, olit sä työtän,

makasit sä sillon alla,

jos sä olit, niin kun jotenkin,

sulla oli hetu, niin sinulle

iskettiin miljoonaa lainaa.

Mä luulen, että jopa joutsen olisi voinut saada

asuntolainan sillon, että...

No, jos se olisi ollut tällainen merkitty joutsen,

niin sekin olisi saanut,

kotielmekin varmaan se olisi saanut,

siis se oli ihan naurattavasti tilanne,

koska se markkina oli sellainen, että

tota, että periaatteessa näin,

niin sä ostet miljoonaa la käämpään,

ja sit sä olit pystynyt heti seuraavana päivänä

ja sit sä pystyt asua siinä neljännes vuoden

tai siis varttaalin ja myydä sen

sitten isommalla voitolla,

tai näitä vuodeja, niin tässä lähes tulkoon

50 prosenttia voitolla.

Jopa normaalit

kansalaiset lähti keinoittelemaan.

Kyllä, ja siis se oli tällainen,

niin kun tätä oli jatkunut

siis niin kauan monta vuotta,

niin se tavallaan

se mielialaa meni siihen, että

asuntokauppasehan ei voi hävitä,

mä siis, että se on, niin kun vaan kyse siitä,

että miten paljon rahaa lainaa mä saan,

niin sitä rikkaa maksaa mä tuun,

koska mä sijoitan sen lainan heti

käämpään, ja heti ensimmäiset päivästä

se alkaa tuottaa mulle

merkittävä arvon nousu,

ja jos mä venään vuoden, niin se on noussut

sellainen 20-40 prosenttia.

Niin sehän on niin kuin absoluutlinen

niin kuin no-braineria, että

no, peruviäkää, totta kai,

ja sitten niinku jengi alkoi sitten haaliin

enemmän ja enemmän lainain oikealta

ja vasemmalta. Ja nää lainat

sitten, niin nämä paketoitin sitten

tälläiseksi, tota noin, sijoitus

instrumenteiksi. Vähän sekoitettiin

ja hyvää ja huono, ja keskitason

lainan maksaja sekasin

siitä, että kukaan ei tiedä, mitä se

paketti oikeasti pitää sisällään,

ja pistetään kunnolla kermavaahtoi

kirsikka siihen paketin päälle, ja myynä

se koko paketti eteenpäin, ja sanotaan,

että tota, elikkä siis

käytännössä paketoitin, esimerkiksi

ehkä tuhat, tota

noin, niin tietyn

asuin alueen, asuntolainaa,

se oli niinku yksi transsi,

sitten tota, sit on oli

paremman asuntolainan, asuntolainaa

toinen transsi, kolmas ja neljä,

ja tai sit et saatettiin

tehdä jopa niin, et leikattiin se,

niin asuntolainat niistä ne korkomaksut

pois, tehtiin siitä

oma paperi, ja sitten oli

sellaisia, niinku

tota lainaa, joissa ei ollut

korkomaksua ollenkaan, ne oli niinku

diskonttapapereitä, ne oli vain niinku paketoitu

tällaiseks isoks

köntäks, josta sai sitten kuitenkin ihan

niinku hyvää sijoitustuottoa, kun näihin

sijoittiin, mutta tämä koko himmeli

siis toimi niin kauan,

kun asuntojen hinnat nousi, ja sitten kun ne

loppu nousemasta, ja oli kyse siitä,

että joku pitäisi niinku, jollain muulla

tavalla maksaa takas sitä lainaa,

tai maksaa niitä korkoja, niin sit

tuli sellainen, et eihii, heelvettiin, et

ei, ei, siis

tämä tota hobo, joka

joka tota

laulaa sitting on the dog of the baita

tota noin niin päivät pitkät, ja kaivelee

nenään, niin

siis, eihän hän pystymä maksaa

kymmenen miljoona asunto-lainan korkoja

millään takas,

et sehän ei näköjään onnistukkaan,

ja näin ollen se

korttitalo sitten. Niin on jenkeissä se

korttitalo varmaan kaatuukin nopemmin, koska

siellä voi sitten, tämä sama kaverin

vaan tipauttaa suunnon avaimet,

pankkilla sanoo, et eihä pystyä

pankki ottaa se kämpä haltua, ei sinä nyt

mihinkään, tota

elämän pitu siinä,

velkasuhteisiin se panki kanssa, sinä siinä vaiheessa

sitten. Ei, ei, ja näinhän kävi, et

siis, tällaiset

niinkun viime vuonna rakennetut uudet

asunalueet, niinku se oli,

mittalukuolle tällaista, että

rakennettiin uusi asunalue johonkin

New York Statein,

tai New York Cityin liepeille, niin tota

sieltä katois asukkaat,

ne vaan ottiin sen avaimen,

saja meni pankkiin sanoo, että tässä on

sajonaara, että sorry

vaan, et me eihä pysty

maksaa tätä lainaa, ja sitten se koko

asuntoalue, niin sitten tuli sellainen

niinku, tota kummitus

kaupunkin, et siellä ei asunut ketään,

ja kun siellä ei oo ketään,

niin sitten siellä tota kai sitten ilkivalta

alkaa lähteä liikenteeseen, ja ikkunat rikoittaa,

ja sitten ne kämpätkin meneisiin

samassa, ja se on ihan game-ovalla.

Nyt kun me ollaan oltu se Helsingin lintu-tornissa,

kiikaroutu tota kalasattamaan, ja

jätkäsartakohti, niin tyhjeneikö ne kohta?

No se voi kyllä olla.

Nyt asuntomarkkeenathan on

täysin jäässä.

No sen huomaan kaikki.

Kiitos, että välittää, että yrittää pitää semmoista

hyvää fiilistä.

Täs keväällä on vähän virinny jotain,

et täällä on käynyt porukkaiset,

no renkaanpotki, joita nyt on aina,

mutta

niin kun myöntekää sen oikeasti, että

ei kukaan nyt tommiettimäsi tällä hetkellä

asuntokauppoja.

Ja se punchline on se, että

jos se ei uskon meitä,

tai tätä meidän väittämään tässä ja nyt,

niin kattokaa sitten

asenturakon rakennusfirmojen

tilannetta, niin se on ihan pysähtynyt.

Et siis jotkut yhdet ja muut,

niin siis ne on,

kun se rakentaminen on käädännössä pysähtynyt.

Ja se mitä tapahtuu ensin,

niin kun näille, niin kun rakennusfilmojen

tulee niin kun sitten Viipeellä

asuntomarkkinoille,

ja tota

ja sitten sitä kautta

asuntojen myyntihinnät

niin kun alkaa joustaa.

Asuntorakennusfirmoilla on se ongelma

tässä, että jos on myydys ja kohde ihan täysin,

niin ei siinä mitään. Sitten vaan rakennetaan

valmiiksi ja perittäne

rahat,

mitä nämä asunnoostajat on sitä

luvanut maksaa, mutta jos se ei

siellä ole esimerkiksi, kun joku ihan pieni

prosentti vaan, jotka on oikeasti

ostannut sen kämpä, ja sit saat jo

tehnyt jotain valmisteleviä toimenpiteitä tontilaan,

niin siinä on iso

kynnys tällä hetkellä.

Potkaista se, että se omasta tasaista

lähelle tekee tähän

tilanteeseen nyt,

vaan sanotaan, että tämä vähän nyt viivästyy

ja jotain muuta tästä tapahtuu.

Katsotaan, koska sitten taas se, että

näissä campissa, jotka tehdään valmiiksi,

siellä tehdään nää kaikki vaalinnat

väriit,

laatat,

sisusteet, kodinkoneet tehdä, niin

niitä on paljon vaikeampi saada nää kaupaksiin

kun sitten uuden kämpän

ostaja ei saisi itse tehä näitä valintoja.

Näin on, ja sitten kun ne on

seissuissa tyhjillä muutama vuoden,

jos se näkymää sellainen,

niin sehän

tarkoittaa sitä, että sulla on

tasessa valmistakämpä,

ja se sulla on varastoa,

joka ei meä.

Ja kukaan ei oikeasti tiedä tällä hetkellä markkinahintoja?

Ei.

Se on tosi vaikea nyt, että

jos se on rakennuskustannukset,

koronakuplaantumisesta

vielä oikein kunnolla alaspäin,

eli ne on korkealla,

palkkakustannukset on varmasti

korkealla, mutta se, että mikä on

lopputuotteen hinta, sit kun se on oikeasti valmistus,

saa tupattanut

betonen ja

terästä ja kaikkea muuta

rakennusmateriaali, niin se voi olla semmoinen

käppi, että sä koko firmakellahtaa sinä.

Ja tässäkin taustalla on siis

lähinnä just se, että

oli nolla korkomarkkina,

niin nyt ei ole enää nolla korkomarkkina.

Ja kun on nolla korkomarkkina, niin sitten

sä asuntoilla on aina

nimellis-kustannus, se on aika alhainen,

ja nyt kun se on jotain muuta,

niin sitten se on huomattavasti kallempi.

Näin ollen asuntojen myynti-ajat

ovat pitkät kuin nälkä vuodet

ja vaikka hinnet eivät ole

varsinaisesti vielä

mitenkään isosti lähtenyt

tule alas, siis

kuitenkin on jo tullut alas.

Puhutaan siitä, että jossain pääkaupunkiseudella

on 4-5-6 prosenttia.

Siinä nyt ei ole niin kuin käytännössä

oikein vielä mitään, mutta

toivotaan, että

jollain tavalla tästä selvitään

hyvänä huomioon, niin on

tilasto

OP-elta esimerkiksi.

Elä on 34 prosenttia

asuntovelallisista, on ottanut

korkosuojan

lainallensa.

Eli niillä on tavallaan

kurrot on lähtenyt nousemaan, niin

on 34 prosenttia OP-nasiakkaista, jotka

kuuntelevat rahapodian kaikista päätellä.

Tuotasti ottivat sen kyllä

jo pari vuotta sitten, eikä nytte

vasta tänä keväänä.

Niin menomaan, mutta todennäköisesti

OP-an kohtalaisiin iso pakkeet

ennen asunto-lainastokkinsa on myynyt

tänä vuonna.

Hyvä juttu.

Hekin OP-kin

ongelmia on vasta-valmistuneista

alo-yhtiöissä.

Varmaan asunto-yhtiön lainojen takia, koska

se puoli lainoista, mikä saattaa

se suurempi puoli niistä lainoista,

missä on korkeamat marginaalit yleensä,

niin siellä ei käytetä yleensä mitään.

Korkosuoja, vaan se on ihan

markkinakorkojen mukaan.

Usein varmaan 12 kuukauden Euribor,

mikä sitten taas kerran vuodessa rullautuu

ja jos se esimerkiksi korotarkistus on ollut

vaikka nyt keväällä, niin se on sitten

lähelle neljäpinnan, vai mitä se

tälle hetkellä pyörii?

Juuri näin. Tästä on sitten puhuttu

ja tämä on selvä,

että tämä alkaa

jalkautumaan

tämä uudenrakennusten kriisi

siinä mielessä, että siellä

talo-yhtiöllä on 80 prosenttia

talo-yhtiön arvosta, niin on velkaa.

Sitten osakkaat ostavat itselleen

campan

ottamalla 70 prosenttia velkaa

konservatiivisesti.

Talo-yhtiössä on

lyhennysvapata

ollut muutama vuoden päällä

ja korko on ollut matala

ja nyt sitten samaan hetkeen

korkototan on

lähteä nousemaan, myöskin lyhennysvapat

loppuja yhtäkkiä, niin

ratusvastike on uusien

tuhansien euron suuroinen

niin kuin jollekin keski.

Tontio vuokratontila jonnekin tulee jäätävät korotukset

tänä keväänä yhtiökokouksesta

ei ole päässyt läpi ilma laittamatta nitro-kielenalle.

Se on oikeasti varmaan käsitelty

joka se syhtiö semmoisia asioita että huhuu.

Mä en ihan täysin ymmärrättää

suomalaista, että suomalainen ottaa

ihan älyttömästi riskiä

asuntomarkkinoilla, jos miettii tätä juttuu.

Sä vivutat sen

sen

oman osuuteen siitä asuntolainasta

sit se on kuitenkin kylästetty se

asunto

taloyhtiolainalla

sit se on vuokratontila

mikä on ihan herranhallussa jo jonkun

ryöstön rahaston

niinku omistama

tontti, siis että

tää on niin vivutettu tää koko kompleksi

mut sit taas niinku nihkelää siihen

et ei uskolle taas sijoittaa jotain

muutamaa tonnin jonkin markkinoilla

pelätään tota osakkeissa te ois saa muudesta

tulla turpaan.

Tässä on mitään

järkevää tuota suuretta tässä asiassa.

Se suunnataan että niin kun ois kaalaista

nollaista kymmeneen

nolla on nolla riskiä, kymmenen on

kaikki riski mitä maailmasta löytyy

tota niin

tällainen asunto

asunnon ostaminen, jossa on

just tää kuvaamasi tilanne

niin se on niin kun ysi

ja osakesijoittaminen, pitkäjänteinen

osakesijoittaminen niin se on kolme

ja tota se on ihan käsittämätä

että tää niin kun menee

se asunto sijoittaminen, niin kun jossa on

tää ysien riski, niin se on ihan ok

mut siis mut siis se

ja siihen kannustetaan vielä. Ja siihen kannustetaan kaikkiaan

ja sitten se niin kun pitkäjänteinen

kannusten tehokas säästäminen

joka suoraan osakkei siten

vielä tehokkaaminen osakeindeksirahastaan kautta

niin se on niin kun jotenkin

sellainen, että ei, että siinä on paljon riskiä

että se hintaa voi laskea.

Mun mielestä tässä asunto sijoittamisessa

tai asunnon ostamisessa, jos nyt puhutaan vain

että ostetaan oman käyttöön asunto

mä entin kuinka monta kertaa ihmiset tekee sen

elämänsä aikana. Tosi harva

on minkään näköinen tietäjä

osais arvioida oikeesti

sitä asuntoa. Sinä vaan vertailla

tilastuu, että okei täällä alueella

ehkä tässä yhtiössä aikaisemmin

mut ei välttämättä konsultoida

jos omasta lähipiiristä

mitä tästä kannattaisi maksaa

että mikä on tää varsinkin vanhemmiskohteessa

että mikä tää kiinteistö on, mitä tää on rakennettu

mitkä on olennaiset tiedot tässä

huomaako joku jotakin

ennen kun sä pistät sen, että mä vidaan tästä tätä

vaan sitä oman pienempään

sisällä tehdään näitä niinku valintoja

ja jäädään ehkä Jumi just siihen

siihen, että hei tota

tämän alueen keskihintaan

tämä, niin sitten

okei, no tää nyt näyttää vähän

rubuselt, mutta ainoa mikä on markkinaille

mä haluun nyt asunno niin

sit sä tota bidat siitä ja jäädä Jumi

siihen, nolla korkosien aikana

ja sit tulee nää myöhemmässä vaiheessa

nää kaikki ongelmat sit päälle.

Joo, siis tohon vaikuttaa

mä ymmärrän sen tavallaan sitä kautta

että asunnoon hankkimisen vaikuttaa

monen muutkin tekkiä, että sä mietit koulu

ja lasten, lasten niinku

päiväkoti mitä ikinä

niinku missä ne on suhteessa

siihen Himaa, työpaikat

ja työpaikat muut

ja sit siinä on sellainen tunneside

että onks tää nyt se meidän pesän paikka

ja kaikkea tällaista ja

sitten kun löytyy sellaan, että hei tää on

tässä on kaikki ihan optimaalia ja tota

ja tää on niinku

tässä on iso tiikkunat ja paljon valoa, että

tää me halutaan, niin sit siinä on

se on niinku emotionalisempi sijoituspäätös

todennäköisesti kun pitkään teidän

en nyt lausat tota

uudestaan, mutta niinku pitkään

en teidän säästäminen osakkeisiin, että se on

ja näin olen siinä helposti

moi vennä siihen vipuun, että

sinulla ei niinku

sitä kriittisyyttä siihen

hankentaa samalla tavalla

että no joo, tää on nyt no uusi talo

ja tota sehän on tarkoittaa

hyvää, että meillä ei miettuu mitään remppuja

niin kun selität se itse asiassa, että me ei tullut mitään remppuja

läheä jaikkoina ja

Puhut Peilin kanssa siellä eteisessä kotona

että nyt sä käveleet siihen pankkiin

ja pistät sen Nimaripaperin

Joo, että meidän

perheilää onnellisena täällä

loppuun asti ja

vilpittymästi toivon, että

näin käy

mutta että

ihan tolkuton huoli on, että

tästä syntyy rumaan jälkeen

Toivottavasti

ei, ja toivottavasti

tää jotenkin ratkee

jollain tavalla myöskin

sille osalle asuntovelallisista

jolla on

niin ei ole

korkosuojaa tai kiinteitä korkosta lainaa

mutta tota

eniveis mennä, siis siinä mielessä

niin joka tapauksessa

kiinteistömarkkinat Finanssikriisissä

siellä oli

koko höskä lähti siitä liikenteessä

että asuntoihinnat ei enää noussukkaan

ja tota

nämä asuntolainat eivät niitä pystynytkään enää

maksaa pois sille, että sä myytsän käänpäin

vaan sille jäämään

ihmisillä alkoi jäämään

laskenallisesti vielkaa käteen

senkin jälkeen kun ne oli

myynyt sen asunnan

ja näin ollen tuli kaikennäköisiin maksuun

häiriötä, koska ne käytännössä pystyivät

vaan palauttaa ne avaamme sinne pankkeen

se on toki eihän mä tietenkään myytetä

käänpää tapiolla

ja sen takia

niin tota

mielomenotaan nollaan tästä

kun et mä myyn asunnan

ollen ja asuntolainaa käteen

mä uskoin, että tällä kertaa

esimerkiksi nämä

tämä ihan samalla tavalla ei koskee

nyt työllisyys on hyvä

eikä ehkä ole semmoista musta-ajoutsen

tulossa, mikä aiheuttaisi mitään

massa-irtisanomiset lomautukset

tämän tyyppiset jutut

niin kauan kun sulla saat töissä kiinni

sieltä tulee kuukausittain summa

sä voit kiristää sitä vyötä

unohtaa ne ulkomaan matkaat, myydä sen auton

ja keskitynyt siihen

sen käänpän

puolustamiseen ja

ja ehkä myös vähän

niin kuin kirolla, että ei tää nyt tolussa

mitään mä halusin, että mun elämän tehtävä on

nyt yhtä hikistä kerrostalo-käänpää

jossain, että sä sisäpihalla

tässä tota pahtaa

duuni-aamustiltaan, hikihatussa

ja tää on ainoa, mikä mulla nyt on tässä tiedäkset

että onks sä se elämässä jotain muutakin järkeä

mutta tää nyt voi olla seurata

pari vuotta sitten se, että se on

juurenee, mutta sen lisäksi

tota

et niinkun asuntoen osaltaan

käynyt näin, niin tota

matalan korona-aikana, niin näitä

kiinteistörahastoja

ja kiinteistörahastot

paisui kuin pullataikina niitä

syntyy kuin sieniä saattaa. Niin vähän niin kuin toimistotiloja

usein laitetaan semmosiks

toimistota ja ostaritiloja tai mitä muuta

mutta että joka tapauksessa

niin näin

ja korona, niin kun me kaikki tiedetään

niin korona tuli ja jäätiin

kaikki himaan tärkeä duunia ja

korona meni ja olaa edelleen

himmassa tekemässä duunia

ja totta kyllähän se näkyy

siis tästä vaihteluaan on päivässä

toiseen, mutta kyllähän se

jonkunnasta ne faktakai on se

että me voidaan todeta, että suuri osa

niistä ihmisistä, jotka oli

toimistossa duunissa

ennen vanhaa joka päivä

viikolla, niin

niistä suuri osa on

itse asiassa himassa tällä hetkellä.

Niin vois hyvin varmaan

monet tahot pienentää

omaa toimistokäyttöisen puoleen

tai ainakin kolmassa osa heittämään lopua

sekä kukas huomaista.

Kyllä sen, esimerkiksi Helsingissä

kun kävelee ja kattelee näitä liikettiloja

niin kyllähän niitä paljon

tyhjillään on

ja samaan aikaan

itse asiassa

ostoskäyttäytyminenkin on muuttunut

siis tässä, tämä trendi on ollut

päällä jo pitkään.

Siinä muolilla samaan tapaa kuin aikaisemmin?

Ei, sinä.

In, niin henkainen

muolilla samalla tavalla kuin aikaisemmin

ja esimerkiksi

stockkaan kaikki ongelmat, niin kyllähän se on

ollut paljon sitä, että

siirrytään nettiin, ostetaan kabat sieltä

siellä on isoppi tarjoama

ja siellä ei tarvitse maksaa

kolmista liikettilasta, että

tämä tavarat on koko ajan näytillä

joku on ripustannut ne

hienosti näytille siellä ja sitten katsin

otkimassa siellä ja sitten sillä heti himaa

ja ehkä ostat, ehkä etosta

vaan netissä se on, niin kuin sinulla on kaikki

tavarat siellä olemassaan, sinun ei tarvitse

maksaa, niin kuin yhtään siitä tilasta

niin on jossain

Suomen kokonaisessa varastossa jossain

päin maailmaa ja sitten kun sä tilaat sen sieltä

Suomeen tai Uuteeseen

Lantiin tai

Ushuaiaa, niin ne

samattaan varattua lähteisiä, että samasta

samasta giga

varastosta.

Mitä tälle keksitään, että jääks ne pysyvästi

pitkäaikaisesti tyhjiksi, muuta taas

niitä asuntokäyttöön

purjataanko ne

mitä näille tehdään, että nyt

periaatteessa tämä kaikki

fokus, se mitä me nähämme

lintseessä, niin tämä toimitella

puoli voi olla ehkä se ykkösjuttu, mikä

tässä kiinteistömarkkinaan

aiheuttaa

tämmöisiä vilun väristyksiä.

Se voi olla, että se ei ole se, mutta

joka tapaksessa tässäkin toimitilas

kenessä, jos asunnoissa

oli

edellä mainittu tilanne,

niin toimitiloissa on

nollakorko-aikaan,

niin kun tuottoa ei saanut

oikein mistään, niin tämä koko

kiinteistöbusiness ja kiinteistön rahastoista

paisu on todella

jäätävän paljon, kun sä sait kuitenkin

saasta 3-4 prosentin tuottoa sieltä.

Kun ei ollut mitään vaihtoehtoja, koska

määrälinen elvitys oli imuroina

kaikki matalakorkoiset

ja työtustuotteet markkinalta

ja korkoa oli muutenkin lähellä

tai siis nolla, niin

kiinteistön puolella

sä sait positiivista korkoa,

joka oli kova juttu, vaikka se oli

pientä, niin se oli positiivista korkoa

tuottoa

ja totta kai siis tämä

toimialalla paisu ihan hemmetisti.

Suomessakin omistaa

kaikenäköisiä ulkomaallaan

nimisiä

kiinteistön rahastoja

ja rakennuksia

jossain itärajalla

ihan naurettavia juttuja

ja nyt

sitten tuli korona

ja tämä ostoskäyttäytymis

muutospäälle

ja korketkorot

kurittavat näitä kiinteistön rahastoja

ja korketkorot

kurittavat näiden kiinteistön rahastojen

tilannetta ihan yhtä lailla

ja liikettilojen tyhjillään

vokratei mahdollisesti ei tulee

alas sen takia, että jos ne alentaa

vokratasoa, niin sitten ne otuu

korjamaan sen

rahaston salkun arvostustasoa

joka näyttäisi tosi huonolta

ja näillä on mielomiseisottaa ne tyhjillään

kun ne tänne laskisi vokria

tai sitten se on niin, että sinne

ei vain yksinkertaisesti ole ketään tulossa.

Nyt jos haluat, että teitä

kohdellaan kun

kuninkaita,

niin soittakaa kiinteistön rahastoilla,

että te tartti sitten toimitilaan

niin ne vierittää sose punaisen

maton ja ottaa teidät

hyvin vastaa sinne

ja sitten voitte ilmoittaa

mistä te haluutte, mistä te haluutte

palattisostutte maksaa enää

neljoihin taas siitä

miimuset rempat siihen pitää tehdä valmiiksi

ihan törkeä tehdot heidätte

vaan ja mä sanoit, että ne käyttäen

saman tien, että kuhan saa vaan

nimenpaperi.

Eli tällainen

deja vu kiinteistön markkinaalta

se muuttaa vähän muotoa

se muuttaa vähän muotoa

mutta

nyt ehkä se ero on vahvasti

siinä, että

jos finanssikriisissä oli

selkeästi

ihmisten asuntakauppa

vetoinen

tai siellä bisneksessä

kiinni oleva asia, niin nyt se on

vähän laajempi kahdesta syystä

mutta

se on sekä ihmisten yksityishasunnot

että liikettilat

tässä on vähän talasta

vähän samaa, vähän eriä

mutta tämä on just sitä, mutta hei

silloin kun me kiikaroidaan, niin me tunnistetaan

vaikka se Kanadanhani

yrittää tekeytyä muuttohaukaksi

niin ei se ole sitä

juuri näin

me huomataan se

me emme huomata, joo

mutta sitten mennään eteenpäin

vankeala kiinteistön markkinat

dollar- ja arvon kehitys

niin kuin ehkä

vähän väki näille huomioon

mutta siis dollari laskenut

finanssikriisiä aikana, niin oli laskenut

kolme vuotta putkeen

joka on sillä tavalla

epälogista, että jos markkinoilla

tavallaan alkoi

tämä riski

markkinoilla

fiilisriskistä, markkinoilkaa kasvamaan

niin kuin se ihan selkeästi teki

edelleen, kun tultiin

finanssikriisiin

ottaa tyypillisesti

dollarihan pidetään tällaisena turvasatamaan

ja sittenhän se oli

heti, kun

saiba osu siihen tuulettimeen

niin sittenhän se dollarin arvo lähtee

korjaan tumaan

Mikä olikaa nyt se turvasatamaan?

että nyt tyttäytyy oikeasti tehdä isoja muuja

ja bam, sinne

ja nyt dollarin arvo on

vasta kahdeksan kuukautta

ollut laskussa, olkoon ketään aika

reipasliike

kikarodan tässä ja etsitään näitä

yhtäläisyyksiä

olisiko niitä mahdollisesti, niin tämäkin osu

sitten kikarin linssiin

niin että me vähän nähdään pientä vappinaan

nyt sinne dollarissa

ja tämä sitten syy, miksi me tavallaan

nostetaan, tämäkin esille on se, että

kun meillä on ollut meitä huomattavasti

viisampia ihmisiä täällä käymässä

jossa

on nostettu tällainen

kytevä huoli

siitä, että dollarin

rooli maailmanvaluuttana, niin se on

haastettu

ja se johtuu siitä, että

maailmanvaluutan

ominaisuut, että joku

valuutta voisi olla niin sanota tällainen

maailmanvaluutta, jota kaikki

muut keskuspankkeet käyttävät

tällaisena perusvaluuttana

niin se tarkoittaa sitä, että

sun pitää olla se tyykeen

talous, se

menemättä detaleihin, niin tämä on

se ominaisuus, mikä sillä joillain

valutalla pitää olla,

sen takana pitää olla

se maailman tykeen talous

okei, ja nyt sitten

kun

nyt me puhutaan siis tällaisesta liikehdinnästä

jotka on tällainen

trendi

puhutaan kymmenistä vuosista, meidän on ehkä

nähty kymmenen ensimmäistä vuotta ja

tarvitaan vielä kymmenen vuotta lisää, mutta

että joka tapauksessa

on ilmeisesti, että tämän dollarin rooli

maailmanvaluuttana

niin sitä haastetaan

minä uskon, että tässä varmaan tapahtuu just sen tyyppistä, että

jos Kiina ja Intia

on käynyt kauppaa, niin on sattanut

pyöräyttäisen kaupan dollarin kautta

että

Intialainen myyjä tai ostaja on sopinut

kiinalaisen ostajan myyjän kanssa

kaupasta dollareissa, ja sit se on

juani dollareiksi sitten

mikä se...

on se rimni tai mikä ikinä?

Mikä se ikinä siellä Intiassa, nyt on joku

ränpylä

mutta nyt ne saattaa olla sillä tavalla, että ne sopii

oikeasti hinnat suoraan toisessa valutoissa

ettei tehdä tätä keikautusta tai dollarin kautta

ja tässäkin on geopolittisia

syitä

myöskin jotka on

geopolittinen tilanne on keristynyt

äärimmälleen nyt

viime vuosina myöskin, mutta

jos nopeasti pystytään vielä tässä

talonen kyvystä

kannattaa sitä maailmanvaluuttaa, niin se on

jenkkiläin osalta ollut heikennemäpään jo pitkään

EU on kuitenkin

ollut siis

tullut

huudelle

maailman toiseksi suorin

talousalue

kunnes nyt sitten Kiina muutama vuosi sitten

ajali siitä ohi

EU on joku tänne pieni vesisorsa

joka tulee sen ison joutsenen lähelle

vähän niin kuin tökkimään siihen

äärsyttää sitä

ja nyt sitten kun Kiina on ajanut

sitäkin ohi ja Kiina on

ollut oikein saastaajaksi ja

selviöinen, että Kiinan talous

ajaa

jenki talouden ohi koossa

lähivuosina

niin

kysymys kuuluu, että miten tämän

USAan dollarin maailmanvaluuttoksen

käy? No jos sä kysyt jenkeiltä

niin jenkit hän näkee

Kiinan vähän pelikaaninaan, ne haluaisi

tunkemaan sen sinne niin kuin turbiin

niin tuosta silleen vain

höhänet vaan pöylähtäisiin.

Mutta sitten se ongelma on se, että sitten turbiin

ajataan, että tota ja sillä on

sen työntö loppuu ja näin

mutta sitten

tähän liittyy sitten

päällä oleva lainakattokreisiin

niin sehän ei

sitä jenki-dollarian auta

yhtään myöskään. Niin että

jenkit huonous paljon

illan velkaa ihan hemmetisti

paljon enemmän kuin Suomellakin varmaan

tällä hetkellä ja tähän sellainen

aina toistuva show

jossain lukiin, että vuodesta 1960

jälkeen, niin melkein 20 kertaa

tätä lainakattoa on nostettu.

Kyllä. Ja tarkoittaa sitä, että

siellä on lainsäädäät, eli

Kongressi antanut tietyn käpin

tästä ei mennä yli

tän verran liittovaltio saattaa lainaa

ja nyt on niin kuin laskaskeltu, että tässä

viikon kuukauden, pari kuukauden

sisällä, tämä tekniin raja tulee

vastaan, ja sitten pitää mennä siellä

hattukouras oikeasti, että voitteko

Kongressi nyt nostaa sitä

ja sitten taas mennään

kohti seuraavaa rajaa

ja tota

sama show alkaa uudelleen,

mutta tota

tämä on aina tämmöinen vääntö.

Ja tämä on aina tämmöinen vääntö, ja siis

niin kuin jenkellä lähdään on niin kuin

se on ihan hysterisen ylivelkaantoon

mutta se johtuu juuri tästä

maailmanvaluutta statuksesta, että se laskee

liikenteeseen

niin kuin enemmän velkaa, kuin mitä se

tarvitsee sen oman taloudensa

pyörittämiseen, että sitä on

floutattu sinne niin kuin ihan jätäviä

määrä, ja se liittyy

maailman talousominaisuuteen.

Mutta nyt sitten, jos se ei

tämä niin kuin jossain vaiheessa niin

niin kuin Kiinahan on myynyt

se dollarisijoituksensa pois

ennen vanhaan kymmenen vuotta sitten

niin Kiinahan pidettiin niin kuin

jenkeleiden viidentenä, kymmenen

ensimmäisenä osavaltiana

nyt se ei ole enää ole sillä tavalla

sun muuta, niin tota

niin niin niin

tässä on tässä on niin kuin jännä

tilanne päällä, ja tota

niin kuin sä vähän koin

joten sitkin niin niin niin rahat on

ollut loppumassa jonkun aikaa, eli

teknisesti jenkkiläisen tammikuussa

jo niin rahat oli loppu, mutta

sitten niiden treasure, eli

suomalaisittain valtionkonttori on

niin kuin säädely, kasvirtoi vähän

sinne tänne ja tonne, että tota

että rahat liittäisi

vähän niin kuin pidempään, ja nyt

pitänyt vähän kirppu-toriin siellä, myynyt sieltä

valtionhallinnon nurkista

tavaroita, misti jota ei ole saatu pois

ja sä oot vähän pitkitetty tätä.

Juuri näin, ja tota ja näin olleen niin

niit niin kuin kaikista pessimistisimmät

niin kuin pitää tämä

niin kuin kesäkuuta tällaisena

niin kuin deadlineena, että sillä tulee rahat

loppumaan, niin kuin

optimistisimmät on jossain

tota kesäheinä

elokuussa asti, et sen

loppuvasta sitten

tämä on politisoitunno

spektaakke, eli tämä koko keskustelu, mutta

se ei ainakaan tee niin kuin hyvää

tälle niin kuin

jenkkidolarin niin kuin mainille, että

taas tästä väännetään.

Ja tässä niin kuin taustalla

tosiaan niin kuin meillä on ollut tosiaan

näitä meidän järkeä

älykkäämpiä, tietäväämpiä

ihmisiä täällä rahapuolissakin niin

ja mihin mä olin aikaisemmin tulossa

niin niin tota on just

tämä, että

tuossa koronakriisin aikana

niin oli tämä kanarianlintu

ilmiö, eli se oli ensimmäinen

se oli sellainen aikamoinen kriisi, kun

pörsit ja kaikki markkinat niin kuin

tippus, mutta

tavallisesti kun osakemarkkinat tippuun, niin

sitten bondimarkkinat niin kuin kiristyy,

eli siinä rahasiertyy niin kuin osakkeista

jenkilän

valtionlainoihin

ja nyt

silloin ei käynyt niin, eli

fed joutui niin kuin tukiostoin

pitämään sen

noin niin koron

revähtämästä niin kuin kokonaan

ja tota

ja Martin Hetemäkeen totes jo silloin

toistaminen senkin, että

kyllä, että tää oli

niin kuin, saattaa olla tämä ensimmäinen kertaa,

kun nähtiin, että

tämä niin kuin jenkki-dollari

ei näin nähdä tällaisena

niin kuin ylivuotavan

niin kuin hyvänä maailman valutta

turvassatama, himmelinä

vaan, että siellä on tietysti

kriittisyyttä olemassa sitä dollaria kohtaan

ja jos tämä kehitys on totta

ja jos se on päällä

niin kaikki tällaiset

lainakattokriisit on muut niin näin

niin taas taako ei ponnistus sille

ei auta

tämä ei ole sellainen normaalitilanne, että

varsinkin jos se vielä kriisiytyä kriisiytyy

koska siihen, mitä ne ei haluu

että

jenkillä valtionhallinto jättää

korkomaksut maksamatta näille

papereille, mitä se on laskenut liikkeelle

eli defaulttaa niitä

se on se, mihin ne ei missään nimessä haluu mennä

et tota, sit rupeaa

karisee, viimeistään sitten

että hei, me ollaan

se ainoa turvasata maailmanvaluta

bananivaltiotten

valuttoja voi defaulttaa, mutta ei tota

ei

ja sitten tässä on

mun mielestä ihan asiallista

kuitenkin tuoda myöskin mukaan

kryptot, ennenkin omalta osaltaan

haastaan tätä asemaa

että tässä on paljon asioita

eli taustalolle

tai siis talouden

kiinnan ja varsinkin

kiinnan talouden

kasvu

se on ajaa jenkimarkkinasta ohi

jossain vaiheessa, jolloin jenkimarkkinat

ei oo enää, jenkitalous

ei oo enää se

tykein talous maailmassa, joka

antaa sitten kyse sen talouden

valutallaisen, maailmanvaluuttastatuksen

niin tää on tällainen

ensimmäinen natina

tässä purkessa, se toinen on

sitten, ja se

ensimmäinen ilmiö siitä oli se

koronakriisin aikainen

ilmiö siitä, että markkinat

ei kriisin kynnyksellä tai

aikana ostanut enää jenkipapereita

kaksinkäsin

vaan hallittiin

likviditeettia ja siirrettiin rahat jonkin

muualle

ja nyt sitten

niin tämä lainakattokriisi

ja muut asiat, niin

tämä on vähän

ikävä siinä mielessä

mutta meidän kiikarit on kirkka, tätäkin me

katsotaan niin kun jenkilän suuntaan

katsotaan sinne kiinassa, miten se pekini

ankkasialla voi pulskaasti

kaikki mitä liittyy tähän

niin me katsotaan

juuri näin, ja se mikä me ollaan siis huomattu

on se, että jenki dollarin kurssi on

tosiaan saman tavalla kuin finanssinkriisi

aikana, niin se on nyt ollut laskussa jonkun

aikaa, näin, enihu

sitten mennään eteenpäin, viimeinen kohta

osakemarkkinat jähtymään

jähtymään päin

eli tota kysymysmerki

ja siis

finanssinkriisiaikoihin

niin osakemarkkinainen huippuhan

ei ollut silloin, kun se sitten pamahti

syksyllä 2008

vaan se oli jo vuotta

aikaisemmin, syksyllä

2007, jos nyt S&P 500

katsoo, ja sieltä alettiin

vähän niin kun leijaelen

sillä tavalla alaspäin

niin siellä on paikallisiin nousuilaskuja

mutta trendi, trendi oli sitten

niin kun vuoden takaisin

vuotta aikaisemmin, niin se

niin kun lähti leijaleihin hiipumaan

se osaikakurssi

arvostus

ja tota kunnes sitten

kuplapuhkesi liimäniin sitten syksyllä

ja nyt

jos me katsotaan tätä aikaa, niin viimeaikaisi

huippu oli tammikuussa 2022

eli vähän päälle vuosi sitten

ja sieltä me ollaan

tullut vähän jyrkeen

ja vähän loiveemmin alas ja vähän

korjattu ylöspäin ja nyt tämä alkuvuosi

ollaan menty niin kun sellaisen

muutama prosentin rangassa tässä näet

että niin kun vähän

sillä tavalla, että näin pitkään

tällaista

sivuttaisliikettä

ei ole näkynyt

siis pitkään pitkään aikaa

siis se miettiin

siis vuoteen 2022

tammikuuhun, niin

siitä niin kun periaatteessa kymmenen vuotta

takapäiri niin kaikki dipit mitä on ollut

niin ne on ollut sellaisia

kolme kuukauden juttuja

sitten ne ohi

mutta ei kokonaisuudessaan

ole immuinen ja tälle

inflaatioa ja korkotason

muutoksille mitä tässä on tokoettu

jos mietitään sitä, että ihan vaikka firma

sehän maksaa osinkoo

jos se pystyy sitä maksaa

mutta jos esimerkiksi se on paljon lainaa

korkokulut raketoi

siitä lainasta mitä sillä on

niin sen täytyy

joko nostaa hintoi

kustannuksiin, tehdä jotain muutoksiin

jotta se pystyy pitäisiä se saman

osinkomaksutason ennallaan

joka taas vaikuttaa sitten se kurssiin

ja kaikkien muuhun tämmöiseen

juuri näin ja nyt hän se osui oikein naulon kantaan

koska tota

tällä hetkellä kolme neljäs osaa

jenkiyrityksistä

niin kun ei pankkialan jenkiyrityksistä

niin niillä on

niillä on aika iso määrä

pitkäaikaista

kiinteään korkosta lainaa

eli ne on rauhmunut tätä

fyrkkaa kaksin käsin tässä

75 pinna, saa hirveän määrä sitä porukasta

joo

ja ne on rauhmunut sitä fyrkkaa aivan

tolkuttamaasti ja sillä on tehty

kaikenäköistä kiivaa, on tehty

yritysosto ja on tehty investointeja

johonkin

tuontontolaitoksiin

on ostettu takas omia osakkeita

on ostettu takas omia osakkeita

käytetty sitä ilmasta rahaa

ihan siihen että tehdään tulosta

ja

se on

se on osaselitty

myöskin sille miksi osakkeilla on

mennyt niin hyvin viime aikana

tarkoitatko sä nyt, että musikki alkaa nyt vähän

hiljenee, se ei välttämättä lopu kokanaan

mutta se alkaa vähän hiljenee

ja ne firmat joutu oikeasti kampaaleja

pitäisen kannattavuuteensa, pitäisen tulostasosa

ennallaan tässä nykyisöstä tilanteessa

no jos pelkistetään sitä asiaa

jos todetaan, että jos ne on pystynyt

tekemään noin hyvää tulosta

mutta silloin siinä aikanaan kun rahaa oli

ilmasta, niin nyt kun rahaa ei enää ole

ilmasta

niin sen tulostaan taso on yläpintä

mennä voi olla vähän vaikeampaa

jos se on aikaisemmin tehdytty ilmasella rahalla

nyt ilmastarhaa ei ole

niin siinä on haasteita

eikö niin?

Tässä saattaa joku firma osu ihan naulan

kantaa, että se on silloin kun se

korot oli ihan lattiassa

se on laskenut vaikka massivisen määrä

10-vuotista liikkeelle

alhaisempia kuponkeja

yli tämän koko periodin

jopa nyt saattaa olla vaikka, että ne joku

3 tai 5 vuotta erääntyny

menny vasta siitä juoksuajasta

niillä lainoa, että niillä on pitkäaika

tuonne, niille ei ole hätä

mutta hätä on niillä firmoilla

joten pitäisi uudelleen rahoittaa sitä

pitkään rahoitusta, minkä ne ottanut

edullisin ehdoin, niin tässä tilanteessa

kukaan ei halu nyt mennä sinne pankkia

sanoa, että please antakaa nyt

5-vuotista lainaa vaikka

kuponkeja on sitten 9 tai jotain

tämän tyyppistä, että mitä 9

et me saadaan, et sinä

mehän osakin omistaa, elikkä saada

lähellekään tommosia prosentteja

tuotettu, niin miksi me mitä sanotaan

niin se sanoi, että on

vapakko

se on juuri noin, että tuossa se

akuuttirooli, jotkut yritetykset

yhdysvalloissaan, jotka on onnistunut

vieri tämä inflaatia ihan täysin

ja vähän till

asiakkaiden niskoihin, niin ne hän on

tehnyt hyvää tulosta, ja niiden

tulokset on ollut tosi hyviä tämän

ensimmäisen kvarttaalin aikana, mutta

yhdysvaltainen

Euroopan BKT

on laskussa,

ei voi on Suomen 15-vuotinen

laskussunta,

vaan tai no, se on pysynyt

samana sen 15-vuottaa, mutta

nyt tavallaan

BKT-tasolla, niin BKT

on ollut laskussa

tässä viimeä koneen, niin kuin laajasti

tai niin markkinat on vähän

niin kuin siis sillä tavalla

tulikuumia.

Se on vaikea kuitaa kasvulla nyt tätä

kasvaviilainakustannuksia, sitäksä haettaisiin?

Niin,

ehkä sitä, että tota ja sitten

yhtä lailla, niin tässä on kaikennäköisiä

haasteita ollut, ja nyt tuijotetaan

sitä, että hei, inflaatio tulee alas,

niin sitten kun inflaatio tulee alas, niin tää on

niin kuin ongelmanhoidossa. Tässä

niin kuin myöskin,

ehkä sanoisin, että se voi olla, että se on

yksinkertaista, että vähän niin kuin

liian simppeli, että tuijotetaan nyt sitä

inflaatioita ja katsotaan, että

koska keskuspanket alkaa laskea

korkaa, tämä lopettaa niin kuin

korkean nostoon. Tällä hetkellä ne on vielä

nousumman päin.

Ja sitten tässä mun mielestä sellainen huomio,

joka jää niin kuin

monessa keskustelussa vähän huomiolle, että

että tota kuluttajat,

niin korona-aikana

niin kuin ne ei kuluttanut, niin kuin ne oli

jälhimassaan niille kertysäästöjä.

Ja niin kuin me tiedetään, niin

OPN asiakkaista 3-4

siis 3

asuntolanallisissa, niin ne ottanut

korkakatoja, mikä on hyvä juttu.

Mutta se tarkoittaa sitä, että 2-3

osaa niille ei ole sitä

korkakattosuojaa.

Ja tota ja nää säästöä,

mitä korona-ajalta jääi, niin ne alkaa

niin kuin olemaan loppu.

Ei me vähiten sen takia, että myöskin

se oli tällainen sähköpiikki,

energiahanhintapiikki, joka vei

ihmisten kuukausikulusta, niin kuin kasvatti

niitä ihan merkittävästi.

Ja se pointti on se,

että se on niin kuin rahaa,

jotka kotitaloudut on hävinne,

niin kuin ikuisiksi sajaukset.

Se, että inflaatio tulee alas,

ei tarkoita sitä, että ne saa sitä

rahaa jotenkin takas mistään.

Niin se ei tuu taikaseinnästä

samantien kuin inflaatio mennä alas, niin

uudestaan ainakaan kovin nopeasti.

Vaan se on niin kuin hyvää,

että korona-aikana kertyy jotain

buffereita, mutta se

buffere on käytetty.

Ja se, että inflaatio tulee alas,

niin se ei tarkoita sitä, että ne

jotenkin saisi rahaa

jostain takas ennästä. Ja näin ollen niin

kotitaloudet olleen

niin kuin kasvavassa määrin kuitenkin

sillä tavalla

niin kuin rahallinen tilanne on

kiristymään päin.

Ja tota ja näin ollen niin se

kriisin kestokyky tästä eteenpäin

ei välttämättä ole ihan sama.

Se on vähän niin kuin

ja taas niin kuin kerrataan tuonne

finanssikriisiin, niin tota

se on vähän niin kuin sama, mitä siellä,

että silloin rahaa tuli

ikään kuin taikaseinnästä, koska

asunto on arvonousin vaan koko ajan

niin kuin kymmeniä prosenttia joka vuosi.

Sitten kun se lähti laskemaan, niin sitä

tuloa ei ollutkaan. Ja sitten kun se oli

rikannossa sun koko finanssihimmelin

niinku siihen asentoon, että se

pärjää jos asuntoihin hinnan nousee,

mutta otan arvonskuin jos sinne laskeekin, niin

sitten se on niin kuin game over.

Niin mun mielestä nyt osakemarkkinoille kanattaa

stujottaa just, että jos firmaa kuluttaja

bisneksessä mukana, onko se pystynyt

viemään hinnan korotukset läpi

käykö kassakone vielä?

Että tota vaikka myyntisakana on ihan

täysin, koska toisiaista kulutusta

osankuluttajana on varsinkin

pakko

tota karsia.

Tai sitten firmoon, jotka on

tosi paljon velkaa taseissa,

minkä tyyppistä velkaa se on, milloin

ne on tullut rullaa sen velan, onko se

muuttuva korkost, kiinteä korkost,

mimo siin pommein sieltä on tulossa. Tämän

tyyppisiin asioihin mä kiinteisin nyt huomiota.

Kyllä. Ja ylipäätänsä,

tässä mehän nyt ei varsinaisesti ottaut,

tää on, tässä jaksossaan me vallan

kerrotaan mitä me ollaan

kikaroitun ja löytyy tällaisia

yhteenväisiä piirteitä

finanssikriisin vuoteen ja tähän vuoteen,

tämän vuoden välillä

ja tota

ja ehkä tässä yhteydessä

nyt niinku puttoselle taas

täällä niin, että tässä on tullut puttosdisklemeri

näin, että niin kuin mä aina sanon

aina on sanonut, tunnan

sanomaan, että meillä on kupla

päällä, okei.

Mutta se, että koska se kupla puhkea,

niin sitä ei tiedä kukaan

ennennes minä. Mä en ole koskaan ensi

väittänyt, mä tietäisin siitä, rahapodissakana

ei olla väitetty sitä, vaikka miikka

on ollut tässä mukana, niin

mekään ei olla niinku kollektivisesti edes

väitetty, että me tiedetään, koska se kupla puhkee.

Me vaan kikaroidaan, siellä

saattaa näkyy semmoinen hämyinen kupla, jossa

se on horisontissa. Ja näin ollen

ei mekään ei tiedetä, koska

tämä kupla puhkee

ja sen takia niin kuin pitkäjänteisen

säästä ja ei kannata

tällaisista käynhöpinöistä

ja mitään välittää, vaan jatkaa

sitä pitkäjänteistä tekemistä,

koska se on tutkitusti se,

se on niin kuin se malli, jonka

varaa kaikki nämä esimerkit

näyttää, että tämä kuvio toimii,

eli että

kun lasketaan tällaisia esimerkkejä, että

hei, että jos olisit säästänyt

viimeisessä 10 tai 20 vuotta, niin sulla olisi käynyt

näin, niin siinä esimerkissä

hän on oletuksena se, että saat sijoitettuna

koko ajan markkenassa.

Ja sen takia

oli sitten siellä ollut jotain pörsioromahdoksia

välissä ja nousuja näin, mutta

se on se esimerkki, joka toimii,

jossa tuut pois osakemarkkenalta,

niin se voi olla, että se on käy huonosti, koska

se tuotto tulee yleensä

niin kuin jostain harvoista ajankohdista

sitten merkittävä osaa,

ja jos sä silloin on markkinoilla

niin tämä koko hiimmeli loppuu

toimimasta. Siinä mielessä niin

pitkäjänteisen

kustannustehokkaan osakassäästään

ei kannata hötkyillä

olkoinkin, että kupla on pystyssä

kaikki sen tietä ja kaikki sen ääneen

ja kaikki toteat ohoo nyt se puhkee,

ei kannata lähteä siihen

höt kyllemään, koska kukaan ei tiedä milloin.

Mutta olaks me nähty

mustaajoutsen ta tepastelemassa

pyrstöpystyssä tuolla

kaupungilla vielä?

No, tässä on

vähän tulketa kysymys,

että onko se 15

kananaguusi, joka tulee tuosta

pomikooneen laivuen tavointana

karta tän Helsingin yle,

niin onko se käyksen

mustastaajoutsenesta tai ei, mutta

samanlaisia möykkäjä

ne on ja vähän tummahkon oloisia,

että siinä mielessä niin...

Se on tuotta, hei, jos me tyhmänä vain

kikaroidaan nyt sitä mustaajoutsenta,

kun se on oikeasti muuttanut muotoa,

se ei olekaan ihan dejavuun vaantia,

se on kehitys kehittyy.

Kehitys kehittyy, että

jos se nyt sit osuu siihen

lentokoneen turbiini,

silloin sen legendarisen

pilotin kohdalla

kävi siellä New York-sittissä,

kun ne laskettu hutson joku.

Niin, niin kyllä siinä

niin kuin toivon mukaan tulee

sellainen mustavallainen softlandin,

mutta se voi olla, että

kylmää kyytiä tai viilijäty

viime ajan, niin se voi olla, että

sellaista voi kyllä

voi kyllä siunautua

lainausmerkeissä itse kullekin.

Peskyme nyt tällä kertaa paketora

tämä, Nalinee meidän huomioon

tällä kertaa, ja me siirrytään

tuonne kadulle, bongalle, tipuja ja

kotkihan, niinkö? Näin teemme. Hyvä.

Joo. Ei muuta kuin tuota

ensviikkoja, laittakaa palautetta hästä

Rahapadetnude.fi

Laittakaa kirjekyhkyllä

tubeen, pilveen, mitä ikinä keksitte

vaan niin tänne tulemaan, niin

ensviikolla on 333

Joo, moi moi

Moi.

Mä oon

minua

minua

minua

minua

minua

minua

minua

minua

minua

minua

minua

minua

minua

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.