#rahapodi: Eläkeuudistus à la Carl Haglund | #rahapodi 346

Tänään rahaporiakso 346. Nyt ei kyllä tuu mikään Volvo-mielään tuosta lukemasta, mutta ehkä me voidaan elää ilman sitä.

Eli tänään aiheena eläkeuudistukset.

Niitä pukkaa.

Ja nyt niin kun katselijat tässä huomaan, niin miikka minä istutaan sohvalla, joten rumpujen pärinää se tarkoittaa sitä, että meillä on tänään täällä Vieras.

Tervetuloa veritakseen toimitusjohtaja Karl Haaglund.

Kiitos. Tervetuloa munkin puolesta.

Kiitos.

Sulla on aika vaikuttava tausta puolustusministeri EVP.

Nyt veritakseen eläkevaikutusyhtiön toimitusjohtaja, mutta kertoi sitä kuitenkin lyhyesti, mistä sä oot maailmaan ponnistanut ja miten sä kuvaalisit itseis.

Mitä sä oot tehnyt? Muuta.

Hyvä kysymys.

Joo, mä oon kauppatieteviä hankkeen, jota lapsuuden asunut tai pääkaupunkiseuduva tosiaan.

Eväkeyhtiön toimitusjohtaja on nyt toista vuotta ennen siitä vähän kansalaisissa tehtävissä akcentuureua ja sitten tehtynyt ova kansanedustajana ja Euroopan parlamentiaisenä ja ministerinä ja vähän muuta.

Istun parin pörsyyhtiöhallituksessa ja näytä horisonteilta, mietin maailman menoa.

Nyt kun maailman meno on niin hurjaa, niin minua etenkin kiinnostaa tämä puolustusministeri EVP.

Me tiedetään, että presidentti on Armeian ylipäärikö, mutta mikä tämä puolustusministeri tässä rankkingissa ollaan?

Koska nyt jos tässä on kaksi alokasta sohvalla, kuinka puolustusministeri kommentaa heitä ja mikä on puolustusministeri rankkin tässä?

Siinä rankkingissa poliittisesti on numero kaksi, mitä tuo aina turvallisuuspoliittisiin juttuihin, mutta onhan se käytännössä tosi paljon tärkeää kiinteitä yhteistyöt aikanaan.

Olisi alun kanssa tosi hyvä yhteistyö ja vieti asioita eteenpäin.

Siinä voi asiaa toimi menossa väärään suuntaan.

Esimerkiksi tämä krimimiehitys tapahtui just silloin kun maan jäämäs pois.

Sitten mihin asiat on mennyt erittäinpäin huononpaan suuntaan ja ihan nää viime päivien tapahtumat,

missä todennäköisesti venäväiset ovat sabotoineet tämän kaasuputken,

osottaa sitä, että me ollaan menossa suuntaan, missä oikeasti pitää varautua kaikenlaisiin tapahtumiin.

Onhan se tosi vakava paikka ja vetää sekä vakavaksettävää hiviä.

Esimerkiksi täytyy katsoa, mihin tämä on mennyt.

Itse olin ehkä siihen joukkosin vaikana, joka vielä kriittinen kautta kyyninen venäjän suhteen.

Mua pidettiin aika venäjä kriitikkona tai venäjä vasta senä,

mutta näin jaukikäteen katsottuna se oli ikävä kyllä vain realismia.

Niin nykyä puhutaan, että sä olit kaukua viisas.

Sä oot historian oikealla puolella tässä väittelyssä.

Se on tosilleen äärimmäisen tärkeää, että ei vaan käy niin, että sä päädyt.

Historian valossa väärällä puolella kananotoissa.

Niin se voi varmaan ajatella.

Mä ehkä ajattelen niin, että olen tosi joulunnan,

että kaikki ne, jotka aikanaan suhtautuvat liian myötä mielisesti tai hieman liian optimistisesti,

esimerkiksi venäjään, niin sitten kun tilanne meni hyvin vakavaksi silloin

vuoteista vuotta sitten, kun tämä sota laaja mittaisesti alkoi Ukraanassa,

niin hyväksyvä, että siinä vaiheessa viimeistään ne tosi asiat.

Näin Homma voisi Suomen osalta jatkua ja saatiin tämä natojäsenys aikaa ja muuta,

joka osaltaan on viennyt Suomea parempaan asemaan turvoisuuspovittisesti.

Veritaksella on syvät juuret Ahvenanmaalla erineisesti syystä.

Ja nyt sitten hallituksen jäsenältä on kuullut tällaisesta huuhua,

että Ahvenanmaalla on venänäinen konsolaatti.

Veritas olisi rakentamassa tälle tontille tällaiseen pilvenpiirtä ja vuokraa sen natolle.

Mitä tämä kuulostaa? Onko nämä oikeasti näin myötämielisiin Ahvenanmaalaiset tähän natoon?

Meihinä ne on tosi myötämielisiin, mutta natto on niin hyvä kysymys.

Väittäisin, että suurin osa Ahvenanmaalaiset itse asiassa ovat hyvin myötämielisiä nattoon,

että sitten siellä on se vanha perinne, että he ovat demivitarisoitu,

että he ovat myöhöket tai alueen.

Sehän on nyt semmoinen, mikä varmaan tulee tavalla tai toisella uuden meidän tarkasteluun,

ainakin monen henkevän mielessä se, että onko poliittista, haukkuutta,

oikeasti nostaisissa kysymys. Se on eri asia.

Mutta kyllä sen huomaan, että minä tulin Ahvenanmaalta itse asiassa nyt yhävä,

ja kiva myrski tuolla Suomen lahdella, mutta on selvää,

että kun mä tapasin nyt tässä viime päivinäkin paljon Ahvenanmaalaisiin

ja johtuen mun taustoista, niin tämä on semmoinen teema,

että jos usein nousee, niin kyllä huomaan, että se ajattevu monen tavallisen

kansalaisen, suomalaisen, Ahvenanmaalaisen mielessä on muuttunut suhteessa

siihen Ahvenanmaanaisemaan ja suhtaudutaan hieman huovestuneesti siihen,

että Ahvenanmaalla tosiaan ei ole 20-27 semmoista

samalaista valmiutta reagoida sottivaalisesti asioihin kuin muualla Suomessa.

Näitkö siellä merellä venäläisiä aluksi ja ankkurit laahaten

etenevällä sitten pitkitetään?

Yritin nukkoa, mutta hirveän myrski, että hyvät pysy sängyssä,

mutta kyllä me nyt yritin nukku sen verran, että ei nähnyt,

mutta se olisi varmaan ainakin niitä rajavartiolaitoksen laivoja nähnyt,

että ne varmaan nyt päivystää siinä kaasuputkella 20-27.

Nyt tästä uskataan entiseltä puolustusministeriötä kysyä,

kantaa tähän Venäjän Ahvenanmaalla olevaa konsolaattiin.

Sehän on visi sopimuspohjainen juttu,

ja tätä sopimuksia pitää tätä kaikunniltaan muutta.

Venäväistä on osoittanut viime vuosi, että hei kunnioita mitään sopimuksia.

Sitten kysymys kuuluu, että mihin johtopäätöksiin se niin kuin

meidän muiden osalta johtaa.

Kaikki on niin diplomaattisia, kuka niin osa oikein ottaa kantaa tähän kysymykseen?

Tämä aika kaukalla evänkeyhti on esvääristä.

Tämä Venäjän konsolaatti, mutta mä ymmärrän hyvin,

että keskustavaa siitä, että onko se enää tarvutuksen mukana.

Rahapurissa asiat, mitä me puhutaan,

täällä on todella kaukana rahapurisvääristä,

mutta aina meillä on mielipinen näistä asioista.

Siellä ne löytyy aina.

Hyvä on, mennään päivän aiheeseen,

eli tätä eläkeuudistusta pukkaa.

Ja tosiaan alustuksena todettakoon,

että edellinen eläkeuudistus on vuodata 2017,

jonka jälkeen tämä syntyvyys on tippunut Suomessa.

Merkittävästi, ja tämä nyt aiheuttaa tällaista huolta

esimerkiksi 30-50 vuoden päähän,

että miten on ne, että riittääks raat.

Eli kuluja eläkkeitä on joko pienennettävä

tai sitten tuloja suurennettava.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi,

että tulevan eläkeuudistuksen on tasapainotettava

julkista taloutta miljardilla eurolla.

Mikä avuksi?

Tämä on tämä suuri kysymys.

Eläkemena ja hillitsevistä keinoista

on mainittu eläkeiden nousuun leikkuri,

eli laitetaan indeksikorotukset tauolle.

Eläkekertymät pois on vilautettu.

Eläkekertymiä on pohdittu leikattavaksi myös heiltä,

jotka olisi airauspäivän rahalla,

hoitamassa kotona lapsiaan,

suorittamassa tutkintoa,

kuulutuksessa tai kuntoutuksessa.

Sitten tällaisena viimeisenä huomioon,

niin tietenkin myöskin tämä, että nää kaikki sääntömenmuutokset

vaikuttavat myös ihmisten käyttäytymisien.

No niin, että sitten rahoituspohjaa vaafistavista keinoista,

niin orpoon hallituksen työllisuustoimet tähtävät

siis tällä hetkellä siihen, että saattaisiin

100 000 työntekijää enemmän töihin.

Kannattavaa työperäisen maahanmuuton kasvattaminen

on tietenkin toinen tapa.

Ja sitten tällainen kolmas juttu,

rahoituspohjaa vaafistavista keinoista

lisää tuottaen sijoituksille.

Nyt kuitenkin puhditaan sitä,

että kun eläkejärjestelmää periaatteessa

ikuinen järjestelmää,

niin onko se järkevää,

että keskimäärin noin 50 %

varoista on sijoitettu osakkeisiin,

jotka tunnetusti tuottaa

parhaiten pitkäs juoksussa,

vai olisiko siinä ideana

mahdollistaa suurempi osakeriski

ja sillä tavalla

saada edes vähän parempaa

tuottoa, joka olisi

merkittävä vaikutus

rahojen riittävyydelle.

Totta kai riskitkin myöskin sitten kasvavat,

että tällaisen intron jäljeltä,

tämä oli aika tylsää tällainen monologi,

mutta tuo oli ihan liian pitkä,

niin oli, mutta

todettakoon se nyt tehti tähän,

mutta siirrytään sitten siihen,

että mitä tähän sanoo

eläkeyhtiön toimitusjohtaja.

Jossa Marttiin sun niin sanotussa

työisessä introssani

aika hyvin pähkinän kuoreessa

kuvaaustamme, tietenkin olisi pähkinän kuori,

aika iso pähkinän kuori, mutta joka tapauksessa

koukospähkinä.

Ehkä niin, että tosiaan se iso pointti on se,

että Suomeen syntyviä vähän lapsia,

jolloin tietenkin yksi

tapa reagoida tähän olisi se,

että saataisiin ihmisiä

muuttamaan Suomeen töiden perään

ja sen eteen on tehty

liian vähän, ja sillä,

että tänne muuttaisiin, että

ihmisiä töihin olisi hyvin positiivinen vaikutus

myös eläkejärjestelmää,

ja tämä on varmaan semmoinen iso keino,

toki, joka nyt sanoo, että

se ei kyllä ole nyt siellä eläkeuhdistuspöydessä

yhtenä keinovalikoivan,

vaan siellä tarkastellaan eläkejärjestelmää

hyvin suppeasti,

jolloin on tarkastellaan

eläkemaksuja ja eläkeetuuksia

ja sitten tätä sijoituspuolta, mitä itse kuvasi

täsken, mutta se iso

keino vaikuttaa tähän on se,

että saataisiin tästä väestökehetystä

kehittymään parempaan,

otollisempaan suuntaan.

Mitä sitten tulee näihin keinoihin,

niin on täysin selvää, että

hovaan tilanteessa, missä esimerkiksi

julkisen sektorin eläkkeitä, jotta sijoittaa

keva, neuvikuntien eläkepakuutus,

hoitaan myös valtion, kirko ja Suomenpankin

eläkkeet, niin he sijoittaa

tällä hetkellä ja saa sijoittaa

tuollisuudessa vielä isommalla osakeriskivä,

kun yksityisteläkeyhtiöt

ja sen palkan saajien

tasapuolisuus näkökulmasta, niin

jos näin jatkuisiin, niin sivuohan

kohdistuisiin yksityisiin eläkkeisiin

paljon suorempi maksupaine,

kun julkisen sektorin eläkkeisiin,

jos julkisen sektorin eläkkeitä saa sijoittaa

paremmalla tuotolla hyvin ajan,

niin se vähentää sitä maksupaine.

Ihan vaan tasapuolisuuskin näkökulmasta on

selvää, että olisi logista,

että suodaan vastaava osakeriskivä,

yksityisyyä eläkevaroivä,

kunni tässä sijoitetaan

hyvin pitkäjänteisesti.

Ei puhuta mistä

valtavasta riskin lisäämisestä, vaan

mautivisesta järkevästä.

Ei sillä tavalla, että siirrytään

100 prosenttiseen osakessalkkoja

ja otetaan siihen välä vipua päälle.

Ei missään nimessä vaan

paljon paljon mautivisempi, mutta

nykytivanne on tosiasen kautannut,

että se osakeriski on suhteessa

kansainväylisesti, kun vertaa

muihin eväkesioittajiin,

vertaa muihin pohjoismaisiin

ja omaan juukisen sektorin

eväkesioittamiseen,

niin se osakeriski on suhteessa

hyvin mautivinen ja siihen pitäisi

puuttua. Mutta seikö yksinomaan

nyt varmaan riitä korjaamaan

tilannetta, että meillä tosiaan

lähivuosikymmenet on turvattu,

että kenenkäänä nyt tarvii rahapodin jaokemiettiä

saanko eläkkeen huomenna.

Mutta sitten jos katsotaan pidemmälle,

niin

tämä heikkoväestön kehitys...

Eli 30.

Heikkoväestön kehitys tarkoittaa jossain vaiheessa

sitä, että jos nyt ei

ajoissa etupeltoon reagoida,

niin me emme ole sitten ongelmakäsissä

jonkun vuosikymmenen jälkeen, ja sen takia

nyt tämä uudistus on taas tuossa pöydävä,

niin kuin mun mielestä on hyvin vastuullista, että

hyvää

horisontila korjataan ja parannetaan asioita.

Näiden visäksi tosiaan

tulee nämä etuudet, mitä sä, Martti

Luettevit, varmaan pöytään,

ja sitten myös teetkin maksupaine,

eli se, miten paintyönantajat maksaa

eväkemaksua, ja siinä on sitten

vakakupissa se, että jos niitä

eväkemaksuja vähän hirveästi nostaa, niin se vaikuttaa

yritysten kilpailukykyyn ja haluukkuuteen

työvistää Suomessa, että sekin on

aika haastava rasti,

mutta toisaalta yksittäisten

eväkeetuuksien

kaventaminen myös pitkässä juoksussa on aina

hyvin herkkää asia.

Totta kai, ja näinhän se on,

että

kun ollaan rahapodissa

meidän elgenjärjestelmää kritisoitu

ehkä jokunnen kertaa,

niin ehkä se pääpaino

siitä kritiikista on just

kohdistunut siihen, että joo, totta kai,

meillä on siis kohtalaisen hyvät systeemit

ja näin, mutta se on,

että onko se kohtuullista, että

palkan maksajalle,

työnantajalle,

niin siitä palkka kulusta,

se eläkejärjestelmää syö, se on

24,0 prosenttia,

eli se on,

se on ihan jäätävä määrä.

Kanssi puhuu neljänneksestä,

eli 25 pinnaa, niin se on se on

hieno tasaluku, joka kaikki ymmärtää.

Jos tiedät, että neljä tonni

pruttopalkka, niin käytännössä se on tonnin kuukaudessa

menee eläkemaksu.

Tää on vielä ehkä niin, että jos työnantaja,

jos sä saat,

jos sä käytännössä näen, että jos sä saat sen

vähän päällä kolme tonni pruttopalkkana,

niin työnantaja on maksanut siitä

osan,

niin ennen kuin sä edes näet sen,

niin eläkejärjestelmään

osan, ja sitten se itse maksat siellä

palkkakuitellasi osan,

mutta yhteen laskettuna, niin

jos se palkkakustannus työnantajalle on

se neljä tonni, niin

siitä on suoraan eläkejärjestelmään

rahattamista.

Joo, siis tiili ja näin se on,

mutta hyvä muistaa, että siis tästä on ollut

sopimassa työnantajat itse.

He ovat itse luoneet, että järjestelmäntä

aikanaan luotiin 60-luvua niin, että

työnantajat ja palkkanssoja

luovisopi, ja ne on myös neidätkö nyt tästä

ja näin on siellä neuvottelemassa

teettössä, siellä neuvottelemassa.

Marttiin toki on vähän aayliike

aktivisti akavassa, niin hän saattaa

päästä mukaan.

Mutta sitten pääsette ehkä mukaan, mutta

mä en pääse sinne päättämään.

Sä puhut itse asiassa varsinaisen a-i-juntaankaan.

Joo, mutta sitten pääsette neuvotteella,

mutta mä en pääse sinne neuvotteveen.

Mä toimeenpaineen sitten se, mikä te olette

päättänyt, ja hyvä näemme

iloisesti sitten toimenpannaan niitä päätöksiä,

mitä on tehty.

Mä en saa järjestöt ja työnantajat

edustettuna, ja te sitten neuvottevette

keskenään ne toivottavasti on semmoisimman

hyvään ratkaisuun,

ja sitten päästään taas toimenpannaan.

Mutta sä mainitsit sanan 60-luvulla.

Kuinka monta muuta asiaa 60-luvultaa

on enää voimassa?

Jotenkin kun minkä takia me roikotetaan

tällaista asiaa, mikä ei toimi,

me tiedetään, että tämä pyramidi,

jos se alun perisellä, kun se laitettiin

pystytä eläkepyramidi, niin se oli tälleen

ihan normaali pyramidi näkynä nyt.

Mutta suuret ikäluokat vanhenevat,

syntyvyys laskee,

niitä on vähemmän, niin se kääntyy

kärjälleen se pyramidi.

Ja sen takia me ollaan periaatteessa

30 vuoden päästä näissä ongelmissa.

Mun ei kyllä ole ihan niin syviä,

kun mitä sä nyt kuvaa, että nyt mä avaat

liian synkkää kuvaa, että on selvää.

Vahjapodissa meillä on aina tosi levee

ja värikäs pensseli.

Joo, mut just sen takia mun tehtävä varmaan

malkivistaan kuvaa, että siis

meidän kansainvälinen ulkopuolinen

on vuosi sitten ja totes, että me olemme

yksi maailman parhaista järjestelmistä.

Ja viime vuonna todettiin,

että kyllä tämä myös pitkäsioksus

kantaa. Lähinnä kiitos sen,

me ollaan rahastoitu niin paljon varoja,

että vaikka tämä syntyvyys on heikko,

niin se rahastoitu määrä,

joka siis on pitkälti

toistassa tai miljardia,

niin se tasapainottaa tätä.

Mutta on selvää, että nyt jos tämä väestönkehitys

edueen heikkiä, niin sen takia nyt

sovaa tänne väkeuudistuksen äärellä taas kerran.

Ja sen takia itse puhinkin tästä

väestönkehityksestä.

Mutta emmä silti usko, että kukaan hausit

myös semmoinen järjestelmissä,

mihin se ei olisi eväkkeitä tai se,

että purettaisi tämä ja ajatellaan,

että sitä on parempi, että jokainen sitten sijoittaa

parhaansa mukaan.

Toki monevassa voisi olla hyvä ratkaisu, mutta hyvin monevassa

voisi olla erittäin huono ratkaisu.

Mitä sitä syntyvyys? Onko suomalaiset

päättäjät heittäneet ja hanskat iskiin

syntyvyyden lisäämiseksi?

Antti Rinne yritti vähän niin kuin

tarvitaan sitä naimata-alkoilla sitten.

Ei nyt oikein tuntunut lähtevä yhtään mihinkään.

Mutta onko se nyt sillä tavalla,

kun ne luvut, jotain pieniä pomppuja

saattaa olla, mutta se trendi

se on jyrkkää, se on laskeva.

Joo, Antti on minun entinen kollega.

Kävi hän tämän vähän sääviksi,

vaikka me ei nyt aina autua asioista samaa mieltä,

niin hän oli oikein oma asialla,

mutta kun 60-mies alkaa puhua

syntyvyystä aukoista,

niin se helposti keskustelua

joutuu väärin verrai teille.

Niin kuin ydin pointti oli oikein.

Meidän pitäisi miettiä,

tai politiikkojen pitäisi miettiä,

että mitä voidaan

poliittisilla päätöksillä tehdä,

jotta edesautettaisi tai kannustettaisi

siihen, että Suomen syntyisi

enemmän lapsia.

Mutta on kyllä sanottava, kun minäkin on vähän

niitä pohittisia asioita tosiaan harrastanut,

että ei se nyt ole ihan selvää kenevekkää,

mitkä ne toimitsit ovat.

Voin aina ajatella, että suuremmat lapsivisät

tai anteviä ammat perhevapaat

osauttaan ehkä kannustaa siihen,

että syntyvät enemmän lapsia,

että ehkä sinne voisimme syyn seuraavaksi

suudessa syntyviä.

Niitä on hyvä miettiä, mutta sen takia itse

puhuntaista työperäisestä maailmuutosta,

koska on täysin selvää,

että on hyvin monia asioita

meidän yhteiskunnassa myös sääntöön puolella,

jotka vaikeuttaa

yritysten

mahdollisuuksia esimerkiksi

tuoda Suomeen hyviä työntekijöitä töihin,

vaikka yrityksevä on jo

henkilölle työpaikkatarjolla.

Niin kuin erittäinpä

yritysjohtajapiirissä, jossa tämä on

toistuva aihe. Tivan ne on hieman

parantunut viime vuosina ja on tehty

joitain päätöksiä, mutta on edelleen

tosi paljon tekemistä, jossa voitaisiin

aika helpoin toimenpiteen visata

sitä, että ne muuttavat enemmän väkeä töihin.

Vinkälaista väkeä tänne pitäisi tulla?

Otetaanko me 2 ja 30?

Voisin muodotaan lähes 60,

hän on pari vuotta töissä täällä, saa

kansalaisuuden ja mennään sitten eläkkeelle

rasittamaan tätä meidän järjestelmämme.

Tiedän, että se sua eläke perustuu siihen,

miten paitaa itse eläkettä tiänannut,

jos sä oot täällä bara viisi vuotta töissä,

niin se sua eläkeki on se mukainen.

Se ei rasittaa eläketään, mikä on melkein sama

sitten, kun tota on. Niin, jos hän saa

kansalaisuuden, niin sitten, mutta se kansan

eläke on silti aika pieni osa tätä kokonaisuutta.

Kyllä se ensiäisesti

on niin, että vähän nuorempia

ihmisiä, jos katsoo, että minkä

tyyppisiä ihmisiä muutenkin muuttaa

työmpirää, niin heidän yhdessä 60-pisiä

ole, vaan on hän ne nuorempia.

Mun mielestä pitäisi päästä

kaikkia, jotka tulevat töihin.

Me tarvitaan varmaan ihan kaikkia

iteavan osaajista,

siivoja ja ravintoa henkeväkuntaa

ja kaikkia maajataivaan

väliltä, että kyllä me tarvitaan

hyvin erinäköisiä ihmisiä pääsiä,

että se on työperäistä.

Mutta siis tähän se on, että

katsoo

perättäisiä kaikkia maita, jotka on

teollistunut,

niin se syntyvyys laskee.

Ja se vanha on

ominaisuus. Jopa Kiinassa

syntyvyys on lähtenyt laskuun

ja heettäri luvoltaan,

jossa vaiheessa on, jos siellä on

1,6 miljardia ihmistä,

kohta se puolittuu. Ja siis

puhutaan ihan tällaista, että sieltä

väki pieneneen reilusti,

ei siis prosentiin tai

kaksi vaan 50 prossoa

100 vuodesta, ja mitä se nyt on.

Niin se on ehkä vähän

niin kuin abhilpäällä alkaa

myymään tällaista

lisääntymistalkkoita. Ja siitä päästään

just

tälleviivaa sitä merkitystä,

että sen takia

niin työperäinen,

ja mä käytän mielellään tällaista

sanaa vielä kannattava

työperäinen maahan muutto,

olisi niin kuin kova juttu,

tietenkin. Ja

tässä tavallaan sitten

tietenkin nousee mieleen sen, että

no, että kaikille olemassa olevilleen

yrityksille rekrytointipassit

vaan kertoo, että sinä sinä

sinä tulkkaa tänne duniin

avot, sillä se on hoidettu

ne tulee suoraan

jostain Suomeen teihin.

Ja tota, ja tähän

ei ole niin kuin,

jos se on näin, jos se ei yritys rekrytoi,

niin sitten ei voi niin kuin,

silloin kart-blanche, ja siis tota

kai se Ruotsissa on nähty tällaisia

leveylmiötä, että joku perustaa

firmaan, ja sitten se

menee niin kuin alkaa muodossa näyttää ihmiskalpalta

se touhu. Että ei tietenkään niin, että

totta kai, että voidaan vaikka sanoa, että

PERS-yhtiöit rekrytoivat itse,

niillä on rekrytointipassia, tervetuloa

ja tässä on se duunia, menkää tonne

asumaan ja näin tää menee. Jos

tällainen rekrytointipassi ajattelu

sallitaan, niin sitten myöskin

se avaa sen pullonkaulan

ulkomaisten suorien investointien

osalta, että siltä osin, kun

niitä harkittaa, niin siellä hän on

yksi iso arkintakohtaan, on se,

että riittääks tekijöitä.

Meillä on sellainen tapaa ja mielikuva ulkomailla,

että Suomesta, että me kiusataan

kaikkia työperäisiä maahanmuuttajia,

niin ennen sitten välttämättä haluat tänne

investoida, mutta sitten jos me sanotaan, että

hei, rekrytoaikkaa vaan,

ketä huvittaa, ottakaa ensin kotin

niin kuin ne, mitkä

railtajantajan nummelta löytyy ja

sitten maailmata loput, niin

no problem.

Uskotko itse tähän ulkomaiseen maahanmuuttoa,

että se on tämmöinen, joka

ratkaisee tämän kaiken?

No ei se nyt kaikkia ratkaisee, mutta kyllä se on

tämän tärkeä osa, tätä osa ratkaisuja.

Se ei nyt liity vaillakin järjestelmää, vaan

laajemminkin siihen, että

jos me halutaan ylläpitää niin sanottua

hyvinvointivaltiota, niin kyllä me tarvitaan

myös senkin näkökulmasta

ihmisiä tänne enemmän.

Ja on selvää, että

me ei ole ennyttävä hetkellä työn

ja työn tarjonnan

kohtaa ihan niin kuin

kysyntä ja tarjon tai kohtaa tämän hetkellä

Suomen työmarkkinoilla, että me on

aika paljon väkeä työmarkkinoiden

luokopuolella, samalla niin kuin moni

monia ala valittaa sitä, että heivät saa

työvoimaa, niin kyllä tähän on jotain

tehtävä. On varmaan niin, että

osa näistä toimenpiteistä, mihin

nykyinen hallitus tähtää, on se, että saadaan

myös sitä niitä suomalaisia

töihin, jotka ei tämän hetkellä ole

töissä, sekin on varmasti

tavoiteutava asia, mutta se on

isäksi, niin näyttää

kyllä siltä, että tämä väestöön kehitys

tarkoittaa sitä, että olisi

tilaan ja hyvin paljonkin

tilaasiun, että tänne muuttaisiin

ihmisiä töihin. Mitä sun kikkapakista

löytyy? Säätönen aktiivipolitiikkossa

voit sanoa, että oikeasti, millä tää porukka

saadaan nyt töihin? 100 000 pitäisi

saada töihin sitten. Niin, että nyt on

kerran kiinni elämässä, ja nyt sä voit

vaan tykkittää.

Ehkä se nyt lähtee siitä, että

kyllä se on

kannustimien ja osittain myös, se on

varmaan semmoinen järkevä

tasapainoporkkanaan ja keppiä,

mikä nyt sinne hallitus on ja mä oon

kirjattu. Mä en osta niin seikkapärästi

lukeanut, mutta kyllä se numero

siellä, se oliks se nyt 100 000,

kyllä se arvio mukaan perustuu niihin

toimiin, jotka hallitus on itse sielä

listannut, kun se kysyi sitä kikkapakkia,

niin kai se kikkapakki, joka siellä on

nyt listattu, niin tähtää siihen lukuun

ja oletettavaa on se, että se on quantifioitu

osana sitä hallitusojelman muodostamista,

että nii, on sielä

nyt toimenpiteitä vireillä.

Niin, sieltä luvuot yleensä tuntuvat valtienvaranministeriä.

No sieltä tulee kyllä paljon lukuja,

jos tuolla se on joku puoli miljoonaa ihmistä, se on

niinku työttömänä tai sitten

temputyöllistettynä, kurssitettuna, jollain

tavalla ei välttämättä sielä, mitä se

oikeasti osaa sitten tehdä töitä, vaan

nyt sen takia, että se on ansiosidonnan jatkus

kikkautu tai sitten joku eläkeputki tai

joku muutainen järjestelmä, niin 100 000

siitä 500 000 porukasta,

niin tuota,

porkkana ja keppiisa tarjoat heille.

Kyllä se on näin, että se pitäisi varmaan olla

sekä että sitten niinku, tämähän on myössä

moneen osittain työmarkkinan kysymys,

sitten on selvää, että tämä nykyinen

hallitusaiko tehdypäätöksiä on myös ilman,

että kysytään niin sanotusti työmarkkinan

osapuolelta näkemystä, sehän nyt

herättää kaikenlaisia lakko-toimenpiteitä,

että tässä varmaan saadaan

tämmöinen aika moinen

syksyviävä ja talvi, missä todennäköisesti

pakasaa ja puoli sitten osoittaa mieltään

eri tavoin.

Tietenkin olisi parempi aina, jos

työmarkkinan osapuoli pystyvät sopimaan

yhdessä siitä, että miten kehitetään asioita,

niin että parannetaan työllisyyttä,

joka tapauksessa toimenpiteitä tarvitaan

ja työperäisen maahanmuuton

eteen, niin siinä ikävä kyllä

tämä hallitusohjelma on aika

heikoissa kantimissa, että jos siellä

nyt on silti

jonkunnäköinen kokonaisuus, jos pyritään

pyrittää lisäämään suomalaisten

työllisyyttä,

niin sitten taas tämä työperäinen

maahanmuutto ei ole oikeasti konkreettisesti

toimenpiteet.

Mikä siellä hiertää?

Varmaan se oli nämä hallituspuolelahan

on ymmärtääkseni aika erittyyppisiä

käsityksiä siitä, että onko hyvä, että

Suomesta tulee kansainvälisempi

maaku tänä päivänä, koska sehän

vääjää tosiasiaan se, että

jos tänä muut tapajumisit töihin, niin se

tietenkin jossain määrin tuo enemmän

kansainvälistä luottuvuutta meidän

suomalaisten arkeen, ja kaikki ei nähtävästi

siitä tykkää, mutta toisaalta

mä en tiedä, kuin moni sitten tykkää siitä,

että jos tämä meidän väestön pyrämiidi

tosiaan kehittyy tämmöiseksi epäsuotusaks

pyrämiidiksi, mitä sä kuulaisit aikaisemmin,

niin se on kohta semmonen jo.

Niin, se ei ole kenenkään

suomalaisen etu.

Ei, mutta tässä on myöskin vähän

nimby-ilmiä, että notein

My Backyard-tyyppistä keskustelua, että

maalikoilla syyttyy täälläni mielikuvaan,

että tässä on

viime aikana, että kaikki tänne

vaan syleilevää politiikkaa, ja silti

käy ne tänne, jos saatu oikein ketään

tulemaan.

Ja siitä sitten,

kun sitä kotoutumista ja

integroimista ja vaatimuslista

ei ole ollut

maailahalmeilla, niin

tämä maahanmuutto,

työpäivänä maahanmuutto on ollut

hoidettu niin huonosti,

että siitä on syntynyt kaiken näköisiä

ongelmia, mitä me tiedetään,

esimerkiksi Ruotsissa.

Sehän on niin eri mittakaavassa Ruotsissa.

Niin, mutta mihin mä olin tulossa,

on se, että

tietyllä lepsuudella,

hyvä tarkoittavalla, syleilevällä,

kaikki tänne tyyppisellä politiikalla

on synnytetty, saatu

aikaiseksi niin paljon ongelmia,

jotka on oikeasti ongelmia, tietyllä

asuinalueella, että ihmisillä on

paha olla siellä, joten enki muuttaa

vekeet, koska siellä on niin levitonta

ja näin. Ja tämä on sitten synnyt

tällaisen vastareaktioon, joka ehkä

myöskin näkyy tässä hallitus,

hallitu, noh, persujen

politiikassa, että se totta kai

sehän resonoa jostain.

Joo, mutta mun mielestä, iso

ero tässä on se, että sen takia me puhutaan nyt

työperäisestä. Ja Tijanpohan se on kaivarissa sanoa.

Joo, joo, mä ymmärrät,

jos sä asut siellä kaivarissa, niin te olen

joku perspektiivi

asiaa, mutta

sen takia on tärkeä nyt puhua siitä

työperäisestä maahanmuutosta, että

musta tuntuu, että kukaan meistä ei haluaa, että

tänne laajamittaisesti muuttaa ihmisiä

sosiaaliturvan perään,

koska Siemi ei ole varaa.

Se on varmaan kaunis ajatus, että tänne

vois muuttaa myös sosiaaliturvan perään, mutta

sen sijaan Suomi itse tarvitsee,

niin kuin ihan Suomen näkökulmasta,

niin me tarvitaan ihmisiä tänne töihin.

Ja kyllä se, niin kuin maahanmuuttapovitikkavuuden

järjestää niin, että

tänne mahdollistetaan muuttaminen,

jos on töitä.

Sitten meillä on ollut niin kuin pieni

määrä tällaista niin sanottua humanitäristä

maahanmuuttoa, missä on myönnetty

turvapaikkoja,

tarvitsevilleen, ja varmasti hautaan

edelleen, että semmoinenkin on mahdollista

Suominkin vähän, että turvaa lapsia,

joka on aikana Ruotsin, jopa on muuta.

Meillä onkin semmoinen historia, että me varmaan

arvostettiin sitä, että sai vähettä vaikka se on

tavapsia Ruotsiin, ja niin kuin hyvä muistaa,

että senkin tyyppistä toimintaa

humanitäritisistä näkökulmasta tarvitaan,

mutta ne on silti niin kuin mittakaavaltaan

tosi pientä, ja me ollaan otettu vastaan

tosi paljon ukranavaisia, ja nyt,

ja mä uskon, että kaikki suomalaiset meidät

munkin tavoissa asuu ukranavaisia perheitä,

missä me nyt asun kerrostavossa

tööessä, ja mun mielessä on hieno,

että ne on voinut tuo Suomeen, ja he on

niin kuin asumaan turvalliseen paikkaan,

ne on niin kuin äitiä ja pieniä lapsia,

heidän isit on sotimassa Ukraina,

ja mä oon juoneen siitä, että me ollaan

mahdollistettu se, mutta se on niin kuin

eri asia. Kyllä. Mutta näin nyt oli

tämän ulkona tästä miljardin eläkeudistuksesta,

mikä on se tän päivänakenta,

jos me puredutaan siihen, koska

saat siellä ytimessä, saat tehdä tekemässä

niitä päätöksiä, mutta jotenkin tuntuu nyt,

että nyt on kerrottu, että miljardin tarvitaan,

tässä on se lista, mitä pitäisi tehdä,

ja siellä nyt pitäisi näinäisesti

uudistella, ja sitten lyödä leimapaperiin,

mutta rehlist sanottuna, että minä

tämmöisen eläkemaksujen maksavana

henkilönä, katsoo, että eihän tuossa

listassa ole yhtään mitään minulle.

Minä haluan sieltä niistä 25%

niitä eläkemaksui alaspäin

itselleni, vaikka 20%,

eikä se olisi niin kuin järkevää

eläkeudistusta, eikä tämmöinen

sen systeemisisisellä tapattava uudistus

jonnekin pitkälle tulevaisuuteen

katsoina, koska siis

eiks nämä eläkemaksut ole jo nykyisellään

ihan överisot sitten, jos oikeasti

nostetaan se kissa isosti tuohon pöydälle.

No ne on sivuja tasolla, jotka

turvaa sen, että toivaisuudessa on eläke.

Onneksi sä nyt teet henkilönä maksa

25%, se maksa hyvin pienensiivi,

mutta sun työnantaja

maksaa sitten merkittämään sivun.

Mutta tämä vaikuttaa kilpallokyky. No vaikuttaa juu, mutta

siis... Ei just siihen niin kuin tehtyä peräisen

maahanmuuton osalta, että kannattaaks täällä

Suomessa tehdä, vai kannattaaks tehdä

asiassa? No näin se on, mutta siis

jos siis työnantaja

puoli, mutta se on sama henkilö, jos miettii sitä, että

työnantajalla on se

puttokustanustasta henkilöstä, sanotaan,

että se on se 4 tonnia

tai

siitä menee se

25 pinnaa sinne eläkemaksuihin.

Ja joka tapauksessani

eihän työnantaja maksa sun veroja.

Ja suhteessa veroihin se

25 pinnaa on tosi

iso, mitä siltä puttopalkas taas otetaan.

Kun se on niinku kahteen palaan

sivu löyty sillä tavalla, että eläke

toi työnantaja maksa osan ja

palkan sajan itse omassa

palkakuutissaan osan, niin se näyttää

pienemmältä, kun se oikeasti on.

Näin se on, koska se

näin se näyttäytyy palkan sajan näkökulmasta, koska hän

maksaa hyvin pienen osan ja työnantaja

maksaa sitten päiväisen isomman osan, mutta

tämä on just se syy,

miksi työnantajat on siinä neuvottelupöydessä,

ei väkeyhtiö teivät ole, vaan siellä on

palkan sajan järjestö, ja me tuottiin jo siihen

tuoksia, että te ootte näitä aavipamppuja, niin te ehkä

olette siellä taustalla mukana.

Keskutteilla on me keskenään.

Joo, mutta te ootte sijäävät tai teijään

järjestöt, missä te nyt

ootte mukana, se on hyvä asia, että palkan sajan järjestöt

on sijäävä, ja sitten on työnantaja,

ja sitten sopivat keskenään, me sitten toimenpannaan.

Mutta on selvää, niin ku

yleisellä tasolla, että jos näitä maksuja pienennetään,

se pienentää eläkkeitä tuovaisuudessa.

Ja

mä en sitten tiedä, kuinka moni hau, että eläkkeet on pienemmät,

mutta jos askettaisiin, vaikka puhuit siitä,

että eikä taisi 25 pinnaa

20 pinnaa, niin sitten eläkkeet suhteessa

pienenen ja oma on sama verran,

että ei se sen ihmeempi ole, mutta mä uskon, että

kukaan haluaa sitäkään.

Minkä takia esim. tehdään päätöstä, että nyt

kysii eläkkeitä pienennetään,

nyt kysii maksussalavi eläkkeitä pienennetään,

jos tarvitaan joku eläkeuristus?

Se vaikuttaa samantien, ja se vaikuttaa myös

tulevaisuuteen. No, koska se on hyvin

helppo vastaus, koska meillä eläkkeet

ottiin perustuslain omaisuuden suhaajaa,

nämä on siis ihmisten itse

tianaamia eläkkeitä, ne on mitään

valtion tai joku eläkeyhtiön potissalaviin

rahoja, vaan joka sen eläkesuomessa,

siihen, miten paljon hän on

työn teon aikana, eli siis uransa

aikana tiänannu. Muutetaan sääntöjä.

Joo, mutta hausit sä,

että jos sä olet kerännyt

kartuttanut eläketta itse, että joku tulisi

ottaa suuntaan niinku pois sitä rahaa,

mun mielessä se on aika iso väärryys,

koska nämä meidän nykyiset eläkkeet

perustuvat vain ja ainostaan siihen, miten paljon

ei ihminenu itse tiänannu, ja kartuttanut

sitä eläketta, ja sen takia se on

perustuslain omaisuuden suhaajaa,

se on mun mielestä omaisuuden suhaajaa, ainakin minua

henkyä, kun oot sitä aika tärkeä perheellä.

No niin se on, mutta sitten toisaalta tässä on

tämä sukupolvien välinen

diili. Suuret vanhat ikäluokat

ryöstävät nämä nuoret ikäluokat,

sehän se tässä juttu on sitten, sen takia

me täällä rahapuristamme puhutaan.

Niin, no siis fakta on se, että

uskittuvuva luotiin tämä järjestelmä,

jolloin haluttiin, että sodan käynyt

sukupolvisaisen eläkkeet, jolloin heidän

lapset tavallaan jos vähän niinku peukistetään,

niin makso heidän eläkkeet, ja sitten seuraava

sukupolvin makso seuraavan sukupolven eläkkeet,

niin me on tämmöinen sukupolvien

välinen lupaus.

Henkeväkohtaisesti itse koen, että eläkejärjestelmästä

tä vievä toimii. Se toimii vain

tuovaisuudessa kiinne edellyttään, että me

saadaan väestönkeitystä vähän oikeastua

ja saadaan muita tarvittavia

uudistuksia tehtyä. Sen sijaan se,

missä se ei toimia, jossa

tavallaan yhdintoon on sun logiikkaa, on

julkinen sektori, ei eläkepuoli,

vaan se, että me

olemme olleet itse henkeväkohtaisesti

huolestuneempi siitä, että meidän

julkinen

velkavalti on velkapaisu,

ja paisuu nytkin, jotta olemme

11-jardia lisää

niin se on mun mielestä se,

missä nämä isot sukupolvet

ja kyllä meidänkin pitämme olla tämmöisiä

keski-ikäisiä

koulusturjassa, se on vähän

määritelmä kysymys, mutta jos mä nyt määrittisin

itse, niin keski-ikäiseksi ne tekin joudutte mukaan

tähän kerhoon. Mieleltään nuorokkata.

Näin ja hyvän näköisiä hyvin treinattuja juu,

mutta silti varmaan

määritelmällisesti ollaan keski-ikäisiä,

niin me tällä hetkellä ainakin minulla on pieni

lapsi, tiedät Martinilla, en tiedä, onko

sinulla, mutta mun mielestä se,

mikä tässä on iso ongelma nuorempia

kohtaa enemmänkin se, että julkinen

sektori velkantuu, velkantuu, velkantuu,

ja se on oikeasti

ongelma, koska siellä ei ole tällä hetkellä

semmoista näkymää, että miten se homma saadaan

kondikseen, että sen sieltä ei väkejärjestämään

hoidetaan vastuuvisesti kokonaisuuteen,

niin nytkin etupeutoon katsotaan, että se on

tasapainossa niin, että myös

tuovaisuudessa on eväkkeet nuorimive,

että tämä puoli on hallussa,

väitteisiä, että julkinen sektori ei ole

ja sijävä se moraavinen ongelma on,

missä jokainen, sekä meitä vähän vanhemmat

sukupolvet, mun vanhempien sukupolvi,

jotka on semmoisia 70 plus,

heidän ja meidän pitäisi miettiä

oikeasti ja katsoa, peivi, että on h.o.k.,

että otetaan kymmenen miivärdielainaa

joka vuosi, ja kuka maksaa ne jossain,

vai et pois. Niin on otettu jonkun matkaa,

että tässä viiden vuoden sisään

kasvatettu 40 prosenttia

Suomen valtionvelkaa.

Ja tämä on

siis, ja se on totta,

että tässä on vissi

ero eläkejärjestelmä

ja valtionvelkaantumisen

suhteen siinä just, että

tässä katsotaan nyt jo,

niin kuin eläkepuolella etupeutoon 30,

40, 50 vuoden päähän, että

katsotaan ja varmistetaan, että

H.o.m.a. hoituu, että näin

että halutaan

niin kuin löytää ratkaisuita

oli ne sitten mitään ikinä

valtionvelkaantumisen osalta, niin

se on niin kuin vaan helpoa

olla se politiikko, joka tottee, että no,

itto-soikko, en mä jaksaa nyt vääntää

näitä ikäviä juttuja tähän pöytään,

tulee sellainen hirveä elämöiden joka suunnasta.

Otetaan

vaan lisää velkaa ja annetaan mennä,

että

joku muu saa hoitaa tämän homman,

että no,

maikonsoon. Ja tota, ja

tässä mun mielestä palataan

taas takas siihen, että

puhutaan tästä työperäisestä maahanmuutosta

niin sehän mun kirjoisuus on itsestään

selvää, että joo, kannattavaa

työperäistä maahanmuuttoa, valtiolle kannattavaa

työperäistä maahanmuuttoa pitäisi käydä

niin kuin bussilasteitaan hakemassa

niin kuin maailmalta Suomeen.

Ei nyt ole sellanen uhaten,

mutta kuitenkin

ja mutta jotta

tämä koko kuvio ja paketti

saattaisi kunnolla rockkaamaan,

niin se vaatii sitä, että

Suomessa tehdään enemmän asioita.

Eli jos mietitään sitä,

että maanpallolla ihmiskunta tekee

asioita, maailman taloudessa tehdään

asioita, niin se suhteellinen

vauraus tulee siitä,

että tulevaisuudessa Suomessa tehdään

isompi siivu

siitä ihmiskunnan tekemisestä,

kuin mitä nyt tehdään.

Ja se liittyy ihan vaan siihen,

että

vienti on sitä samaa kuin itsekkään

duunissa ja saa siitä

palkkaa, niin valtiotasolla

vienti on sitä palkan saamista,

että kun se vieti enemmän kuin mitä

sä tuot, maa vaurastuu.

Ja jos meillä ei ole

tekemistä, meillä ei ole vientiä

ja meillä ei ole tuloja, ja sitten

ei autaa, että me miinotetaan

maatäytteen työperäistä maahanmuuttoa,

kun ei ole mitään mitä tehdä.

Mutta nämä on tosiaan

linkattuna toisiinsa

työperäinen maahanmuutto ja täällä

tekemisen kasvattaminen. Siinä mielessä

tämä on relevanttia,

mutta

ehkä itseänikismi tai harmittaa se,

että kun puhutaan

työperäisestä maahanmuutosta,

niin se unodetaan sen aizapari,

joka on

siis ulkomaisten

suorien investointien mahdollistama

tekemisen kasvu.

Täällä oikeasti on enemmän

tekemistä going forward.

Ja koko tämän myyhdin

pointtihan on se, että kun me tehdään

täällä enemmän, niin verokantokin

kasvaa, verotulot kasvaa

ja ei tarvitse ottaa niin hemmetisti

velkaa koko ajan ja jatkuvasti.

Totta kai siis pukankin pitää

trimmata niin, että

ei eletä yli varojen, että kaikki

tiedät, että kun luottokortti limitti

loppuu, niin muutama

kuukauden jälkeen ei mitäsä sitten,

mutta Suomessa on käymässä näin.

Mutta se iso kuva

on se, että me on pakko saada

enemmän tekemistä Suomeen.

Siihen liittyy työpääränä maahan

muuttua. Siitä ei pitäisi edes

keskustella, mutta kuitenkin näin.

No tehä nyt sillä tavalla, että

miljardin eläkeudistossa on

tulossa, kaikki leimaa sen paperin,

ne on ennalta annettu

nämä tavoitteet, että mitä sillä haetaan,

mitä sillä tehdään, mutta

rahapuolisi me ei tyydytä semmoseen.

Ei. Meillä on oikeasti oman näkemys

siitä, että mitä pitäisi täältä tehdä.

Se sanottiin nyt, että palkan saailta

sitten 2,5 vaikka

20, niin pitäisi oikein saada eläkemaksujen

alaspäin. Ja se on semmoinen iso tavoite.

Joo, mutta ne on työnantajien maksuja.

Ei, työnantaja, se on ihan saavat maksut.

Se on se sama iso pottimista,

se kaikki maksut lopulta maksetaan.

Se pitää tulla pelkästään siitä palkan saajan

palkkakuitista sillä mennään.

Se mahdollistaa se, että sitten ehkä

ne palkankorotukset voisi olla maltillisempiä,

koska sitä kätijäävää rahatullisen

näiden

eläkemaksujen alennuksen kautta.

Se tarkoittaisi pienempiä

eväkkeitä tuovaisuudessa.

Nyt otetaan lisää riskiä.

Pelkkiin osakkeita eläkepossassa

tuottaa paremmin, niin se maksaa

alennuksen näissä maksuissa.

Kerrataan nyt nämä rahapointiniksit ihan

nopeasti. Ei mitä menee upporiikasin

rutiköyvätyspinen vähästymistapa.

Tumpla tai kuiti.

Me tiedetään, että ei siellä ole

mitään semmoista supereeläketta.

Siitä justerataan näitä sääntöjä matkan varrella

kun me sinne eläkelioskus päästään.

Meidän täytyy nyt oikeasti ottaa isosti riskiä,

että meillä on se iso potti siellä odottamassa.

Vähämaltillisemmin

eläkejärjestelmä tulisi

valjasta osakemarkkinoilta vetoapua

suomalaisen eläkejärjestelmän

rahoittamiseen. Tämä on se

pointti. Sitten myöskin se,

että eläkejärjestelmä on kolme eriliseen

hallinnointaviin osiin, että me parannettaisiin

läpinäkyvyyttä.

Nyt hän puhuin tästä rahastoinnista,

mutta sitten myöskin

se on yksi tekeminen, elkässä sijoittaminen,

varallisuuden sijoittaminen.

Toisaalta tämä palkoista suoraan maksuun tekeminen

se olisi omansa

ja sitten eläkejärjestelmä, vakutusluontoiset

ominaisuudet omansa.

Tämä eläkejärjestelmä

koostuu monesta eri osasta.

Tavallaan

jos organisaatorisesti

laitettaisiin

kolmeen eri osaan,

niin se on läpinäkyvämpää.

Sitten voidaan

keskittyä

siihen oman tekemisessä tehostamiseen.

Esimerkiksi

vakutusluontoiset ominaisuudet

nähä voisi periaatteessa osata maailmalta.

Työkyvyttymisen eläkkeet

tai muut tällaiset,

mitä suurempi puoli

mistä ottaa ja näin sitä halvempahan se on.

Mitä isompi vakutusyhtiö

lainausmerkeissä

sitä paremmissa pystyy hajottaa riskeä

ja sitä paremmin pienemmällä

kululla näitä asioita voidaan hoitaa.

Miika

nosti tämän jo esilleen, mutta

lopetetaan eläkkeen kutsuminen eläkkeeksi.

Se on sitä, että kun pääset eläkkeelle

sinusta jalat pöydelle

ja alat sijaan maille Singapore-slingeä

vaan todetaan, että se on tällainen lisäturva.

Se ei maksa mitään se uudistus.

Lopetamme sen kutsuminen eläkkeeksi

se on lisäturva, jotta ihmiset ymmärtävät,

että sen ei ole tarkoitus välttämättä

olla se ainut tulonlähde.

Ne voi jatkaa sitä, työskentelyä vaikka ne

saavuttaisiin eläkeijään.

Se voittaa omia kertyneitä

varojaan

tai vaikka kääntenä asuntokauppa

kämppälle, mikä on suurin

ihmisten omistus.

Siellä

voit itse tehdä päätöksiä, mutta

ei valtion tai kertyneen

työeläkkeen tarvisi olla semmoinen,

että sit sinä nostat vain jalat pöydälle

lopetta kaiken tekemisänä.

Tänään nämä rahapointin

niksivinkki, pirkkovinkki,

ja tiedetään, niin rahapointa tulee

oikea totuuksia.

Jos me palataan sinun

kalle, niin

jos ymmärsin oikein, niin sinulla

on ehkä enemmän se painotusten

kuvioiden ratkaisimiseen

siinä, että

taloutta, työperäistä maahan muuttua

kasvatetaan.

Onko tämä se Big Takeaway?

Big Takeaway on se, että

pitkäs juoksusi, jotta me ollaan taas

viiden vuoden päästä tai 7 vuoden päästä

uuden ja väkeuudistuksen

äärelä, koska

nyt tosiaan viime

väkeuudistuksesta on kulunut 9 vuotta

siitä, kun se sovittiin.

Sitten se asti voimaan 17,

mutta sovittiin pari vuotta ennen

niin se, että ei kymmenen vuoden päästä

taas jouduta tekemään isompia rukkauksia,

niin olisi tärkeää, että tehdään sen

työperäisen maahanmuuto, ettei ottaa,

mutta on selvää, että nyt siellä pöydessä,

missä ei istuu paukasajanjärjestö,

että työn antaa, niin siellä on muut

keinot pöydessä, ne liittyvät

teidän niksessä ahmoitte,

ehkä ei ihan niin radikaavia, kuin mitä te heititte,

mutta varmasti näitä tarkastellaan,

ja sitten ne maksut on varmasti siellä tarkastelussa

toki ehkä toiseen suuntaan, mitä Miikka

toivoi, että enemmänkin varmaan painetta nostaa

niitä, mutta se jää paukasajien

ja työn antajien

niin kuin pöydän

ratkastavaksi, ja teillä on hyvät suhteet

siinä aylikkeeseen, niin te voitte

paukasajärjestöjen kautta sitten vaikuttaa,

niin kuin podi varmaan pyrkii vaikuttamaan,

ja me sitten toimenpannaan, kun te olette

eri osapuot siellä, päässy

toivottavasti mausimaan hyvään

johtopäätöksiä.

Mulla olisi vielä yksi bonus-juttu, mitä jos veritas

ahmasis varmaan ja ilmarisen

ja yhdistyisi, ja tota

sieltä sitten siivottas kulujapihalle,

tai se tehokkuutta siihen

työeläkenjärjestelmään ja kulujialas,

onko siinä mitään järkeä?

No, näitä kulujia on laskettu viime vuosina,

tosi pavien aina voi, mekin voi olla

just laskettu meidän tariffia, nyt

tammikuusta 25 pinnaa, koska otettu

nyt kulujialas, toki me ollaan kasvettu

myös aika paljon, mutta itse en usku,

että semmoinen monopovin järjestelmä,

missä on yksi toimija, niin on hirveän terve,

missä millään alalla.

Morjan öljyn rahasto, esimerkiksi.

No, se on rahasto,

mutta pointti on se, että tää on

silti ala, missä on kilpailua,

tää on ala, missä on asiakaspalvelua

JNE, niin se, että me olisi monopoli,

niin toiskun se

hyviä asioita, työnantajien

palkan saavien en usko,

niin säästöt, mitä sieltä voisi saada,

joo, jotain, mutta ne on

hyvin, hyvin, hyvin, hyvin pieni osa siitä,

mistä me nyt puhutaan, kun me puhutaan siitä

miljardista, että se ei nyt

tähän häntä auta, mutta aina tehokkuu

näissä yhtiöissä on tärkeää, että se on järjestelmä

kannalta, legitimiteetin uskottavuuden kannalta

ja osentakin mekin koko ajan tehostetaan

meidän tekemistä ja niin myös kilpailijat.

Mun mielestä tässä on vielä semmoinen homma,

tosi moni haluaa aina sille, että ei katsoa siihen omaan

pesään, vaan näyttää sormaankin

toisen pesään, nyt esimerkiksi

työpäärän maahanmuutto, kun se ei

ole tästä pöydässä tällä tavalla, että joo, sieltä se

ratkaisu haetaan. Nyt periaatteessa

asiat, mihin pystys itse vaikuttaa, niin eikö

nämä työläke-yhtiöiden

yhdistymiset tai muut

kuluhomaan, niin voisi just olla semmoisia,

että mistä sieltä oikeasti kaivettaisiin.

Niin, niin kun mä juuri kerroin sulle, niin me olemme

tosiaan laskettu meidän kulhuja hyvin paujoa, niin on

sun kanssa maa mieltä, mutta jos varmaan haluaa

yhdistyä veritakseen tai ilmarinen, niin kyllä mä varmaan

voi järjestää asiaa, mutta pidän sitä

kiitos Kalle. Kiitos, tulit.

Kiva ja mielenkiintoinen

värikäskeskustelu, oikein hyvää syksyn jatkoa.

Kiitos. No niin, ei muuten kun hei palautetta

Faxilla ja hashtag Rahapodia, Sviikku Luudet

tai heti. Kiitos. Kiitos. Moi moi.

Tässä esitetty ei ole, eikä sitä tule

käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa

tai myydä arvopapereita.

Joittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään

perustaa päätöksensä omaan arvioonsa

sekä ottaa huomioon oma tavoitteensa

ja taloudellinen tilanteensa.

Rahoitusvälinneiden arvo voi nousta tai laskea.

On olemassa riski, ettei saa

sijoittamia sivaroja takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.