23 minuuttia: Autoton kaupunki ei vedä | 702

Valo kuidulla surfaat aallon harjalla. Valo.

I'm looking for that sonja. Come, your sister's dying. I'll take you to her.

Tämänkaltaisella puheenparela Swartz's Schnitzer lojaikanaan Uraa Harivuudissa.

Se on yhtäkömpelysti 23 minuuttia tarjoilee päivittäisen annoksensa.

Juuri sinulle. Maan antaa sitä perjantaihin, joka helkutaan päivä.

Tervetuloa mukaan hänä Arto Koskilla, mä olen Jussi Heikälä.

Tarjolan tänäänkin höyryävä annos syltyä syvien vesien monneille, eli teille.

Neljä vuotta Hämentien projektiin alkamisen jälkeen käsillä on ensimmäinen satsi tuloksia hankkeen onnistumisesta.

Muutaan autottomien katukokeilujen vaikutuksesta kaupungissa viihtymiseen.

Tänäänkin puheenaiheen ympärillä on hyvä ottaa höyryävä, kupillinen, helkota hyvää kahvia.

Wilson kahvia täällä siis ollaan juotu tässä kohta kuukaus.

Tässä on Wilson Kirva mukana tässä.

Wilson kahvissa poimittu käsin kenjalaista paatoasta 3.

Mitä sanot?

Hyvää.

Tervetuloa teatteriviikon loppuun.

Adossissa konsonaan.

Jatko on siis suomeksi sanottuna.

Hei, tälle perjantakun tunniaksin mulla olisi sulle yksi tyhmä juttu tähän alkuun.

Ihan, vaan pelkäsinkin, että olisi jotain liian järkevää tämä viikon päätteeksi.

Ei, ei, ei.

Mennään tällaisen aika itse selitteiseen pätkään.

Nyt sitten äänihmisille, niin tässä on tällainen videopätkä, missä salaampuja odottaa ohjeita.

Jäviä on tuossa.

Jatko.

Tämä on seuraavaksi.

Se on minun son.

Hahahaha.

Hei, hei, hei.

Hei, hei.

Hei, hei.

Ai, ai, ai.

Mikä mä sanoin?

Tämä on pätkä.

Tämä on Nautti Vuopi. Se on mistä yllättävää.

Katsotaan tuolta YouTube-puolella, kattomaista haluan nää.

Me näinneet videossa alkuviikosta, missä esi-kaloitui tilanne PSN-tiedotustilaisuudessa.

Haluatko edelleenkin vähän, missä putkona oli laitettu heilumaan semmoisen kehnosti tehnyt pyssyn kanssa sinne ja näin edelleen.

Siitä tuli palautetta, jos sanottiin, että nyt menee liian pitkällä, että naureskelette jo median ampumiselle.

Oi, ei, et.

Siitä ei nyt ollut kyse, että se ollaan median edustajia itsekin.

Nonin voisi vähentää ehkä siihen muotoon, että nyt naureskeltiin sitten lasten ampumisen kustannut.

Ei varmasti näin, mutta siis...

This by only sun.

Silloin kun Humor jo mustaa, eikä pelkästään mustaa vaan sysimustaa, niin se lienee parasta.

Mulla itsellään, niin mä et tiedä, onko tässä yhdistävätäkin ja se, että aset on hauskoja.

Mutta jotenkin...

Ehkä niissä on silleen osittain, kun se on niin tabu, ja mehän tiedetään se, että jos sä sais nauraan jollekin ja siellä, niin sehän sit vaan on hauskaa välillä.

Joskus saattaa käydä näin.

Ja tossa oli sellainen elokuvallisuus.

Jotenkin aivoissa ajattelee, että halivuut käsikirjoituksen mukaan tämä menee jollain tavalla...

No se peli sitten toiseen tavalla.

Työtapaturma, jos näin voi sanoa, työtapaturma on tämä ohjelmakin.

Kyllä.

Tämä se on...

Mitäs, mitäs?

Meillä on perian takaisin...

Yleensä me ollaan mietitty kaikkia turmiota näin perian tai kunniaksi.

Mutta tänään voitaisi naureskella ohjelti hämeen tielle.

Voitko se ensin kuitenkin sellainen pieni ankkajuuttu tähän välillä?

Okei, käy.

Koska ihmisillä on eri puolella maailmaa omituisia tapoja, traditioita.

Toistetaan amman tappiaasti, vaikka ehkä olisi järkevän pääkin tekemistä.

Sikakossa on tällainen keissi, missä kadetaan läpivirtaavaan jokeen, hirveän määrä saivaan.

Tarkempi katse sitten paljastaa, mitä juhlittua sisältöä sinne kipataan.

Keltasta tuntuu olevan kuormautollavan täydeltä joessa.

Ja mitä ihmettä tarkempi chumaus paljastaa, että ne ovat hetkinen.

Siellä on kymmeniä tuhanssia, keltaisia kumiankkoja.

Joo.

Ja niin kuin aina tarkoitus on hyvä.

Eli ilmeisesti tässä kerrataan varoja para-olimpia laisiin.

Ja sen varjalla päästään tekemään jotain sellaista,

mikä saattaa ihmisiä naurattaa ja hotsittaa ja huvittaa kaikessa päättömyydessä.

Hyvän asian kustannukseen.

Sikakossa on ihmeellisiä perinteitä tämän joen erinäköisiksi juhlapäiviksi.

Esimerkiksi tämä St. Patrick's Day, joka maaliskuussa on aina se irkkujen suuri juhlapäivä,

niin jokin perinteisesti värietään vihreäksi.

Sikakossa mä en ole ihan varma, että kumpi on enemmän luonnonsuojelukoistinen.

Nyt niin, kun näitä videon ikään kerran, niin mä mietin sitä mielessäni,

että kuinka moni noista ankoista, että lasketaaks ne sitten jossain joen alasuistolla,

että kuinka monta tuli kyytiin takaisin.

Ne väittää, että ne kerää kaikki.

Piinsetti ottellaan yppivät sieltä, mutta hei, me tiedetään.

Me ollaan sellaista vanhoja.

Paljon elämää nähneitä ja kyynisiä.

Aina sinne pari muovin roskaa ja luontoa ihan varmasti.

Muuten, niin nuorisoon puu lutkulla niitä ankoja, niin tulee reikia ja sitten hän meni botneen.

Ihan vaan nyt esimerkki heittona.

Mutta tuntuu siis tällaisen muovikräänsän kaataminen tarkoituksenmukaisesti jokeen,

niin tuntuu jotenkin, että se ei ole sitä päivää, mutta ehkä se on.

Luonnon käyttöminen Vessana ei ilmeisesti mennä koskaan pois muodesta.

Joo, okei.

No mutta kaikki kunnia.

Sikakolla on pitkät perinteet on joen suhteen turussa.

Se on vaan sellaista, emme tiedä, onko se keskustapuolue syy vai kenen,

mutta kovin samea on vesi.

Joo, ja siis sitä merihan on vihreä enemmän kuin sininä.

Sä et tätä haluan myöntää.

Niin, mutta auran jokin on ruske.

Joo.

Se oli tässä sehpantoinen värikartoilla.

Tommoinen leväinen, pikku meri tuossa.

Ei siis, ei pahaa sanaa merestä.

Merihan voi hyvin.

Joo, tosi hyvin.

Tuoksu on vähän erikoiselta.

Kirtaan tähän joukkoliikenne katuun nimeltä Hämeen tie,

joka siis aloitettiin tuossa neljä vuotta sitten Helsingin sanomat,

joka ehkä profiloitui enemmän tällaisen pyöräilevän kaupungin.

Puolesta puhuu jonakin noin ja ainakaan siis autoilevan kansan aviisina.

Ehkä näin voisi sanoa.

Ainoastaan siellä sivulla, missä testataan uutta kia siidia.

Niin, niin tota siellä ehkä autopäissään hetkellisesti.

Totta, siellä on vielä autopalasta.

Ei sitä ihan joka viikko kyllä julkaista, mutta katsotaan kuinka kauan kestää,

että se otetaan pois haitallisena sisältönä.

Mutta tällä siis kirjoitetaan hesarissa, että Hämeentien kunnostaminen joukkoliikenteen käyttöön

ei ainakaan vielä näitä lisänneen alueen elinvoimaa.

Helsingin suurin ja uusin joukkoliikenne katu Hämeentien kalliossa

kamppailee yhä uusissa vaikeuksissa.

Tuoreet luvut paljastavat, että kadun varren palvelut ovat

viime vuosina vähentyneet ja elinvoima hienoisesti laskenut.

Ja sorinit vaan kaikki muualta tulevat, niin tämä Helsinki keskeysyys.

Mutta me koetaan Arto kanssa, että tämä on siinä mielessä

totta, se muutellaan tuo piuhan pois vanhasta tottomuksesta.

Joo, todella tottomuksesta.

Joo, sulla on jäänyt tuo Pavlovin päälle.

Niin, niin sorry, että nyt on niin Helsinki keskeistä,

mutta koetaan, että tämä on tällainen mikrokosmos,

joka tiitulle tavalla kuvastaa koko valitsevaa yhteiskuntaa.

Kyllä siis kyse ideologioiden kamppailusta,

ehkä sitten taakaupunkissa heijastuu selvinmin,

että mihin suuntaan Suomi on ikään kuin kollektiivisesti menossa.

Nyt jos Helsingin sanomat kirjoittavat, että elinvoima on hienoisesti laskenut,

niin me voidaan ehkä aavistaa, että se saattaa tarkoittaa,

että siellä pyörii risupalloja kuin prehjalla.

Se on ihan oikeasti ilmeisesti pitkäisen jopa tyhjillään

ollut se katu nyt sitten myymälöistä.

Yritin sitä yyksiä eilen aiellin fillarilla.

Siellä on ollut hirveä kivaa, ja nyt polkupyörellä leveät pyöräkaistat,

koska saattaa tulla syystä postettiin vähän kaistoja,

pantiin pelkästään bussit menee siitä, ja nyt se kuitenkin,

kun se peruspitsi on ollut se, että kun autot lähtevät,

niin sitten jotenkin tajanomaisesti se vehreytyy,

ja siitä tulee tavallaan, se tulee enemmän luonnon tilaan,

ja sitten ihmiset viihtyvät siellä.

Eli ikään kuin elämä täyttää tyhjön, joka jää jäljelle siitä,

kun autot poistetaan yhtälöstä.

Tämä ei varmaan liiottelu, että näin ajatellaan se on ideologinen positiio.

Sitten käytännön sovellutukset tuntuvat kuitenkin osoittavan,

että juuri päinvastaista ollaan mahdollisesti saatu.

Eniten vuosien 2019 ja 2023 välillä alueilla vähinnivät

myös lauantaisin aukiolvat kaupat ilmenee Helsingin kaupungin seurannasta.

Kauppoja on kadonnut erityisesti hämeentien varrelta liikettilo,

ja oli huhtikuussa myös enemmän tyhjillä kuin neljä vuotta sitten.

Kun ihmiden valitsee vaikka nyt ravintolla terassia,

niin se ois saa mielessä silleen lauma sielu, että jos joku on kovin tyhjillä,

niin siitä tulee, kun se on rokotiliaivo-reaktioissa,

todetaan, että ei tonne.

Siinä on pakolleita epäilyttävää, mennään sinne, missä on muita ihmisiä.

Ja nyt kun sä autioitat jonkun paikan,

niin tietysti on yksi voima se, joka pyrkii täyttämään tyhjään,

mutta toinen on se, joka kartaa sitä tyhjätä.

Ja se on aika kuitenkin pitkä katutoa hämeentien toki vain osa siitä,

eli tämä Hakaniemme ja Sörkan kurvivälinen osuus on niin kuin tämä bussiosasto,

ja sitten tietysti siellä toisessa päässä saa autotkiailla.

Mutta se voi olla vähän sellainen kikkerälauta,

että päätyykö se niin kuin autioitumaan entisestään,

vai täytetäänkö se jollain?

Kuitenkin nyt niin, että tämä, mikä tässä mun mielestä ideologiassa mättää,

se oli samasen Espan kanssa, että ajatellaan,

että okei, nyt Esplan on kansainvälistä tunnemaa,

kun poista mei väkisin siitä toisen autokaistan,

ja siirretään terasseja sitten lähemmäksi näe,

että ainakin kahtena päivänä silloin kesäkuussa,

niin huomioon sitä, että niin,

mutta nehän eivät tule niin kuin tyhjoista,

ne ihmiset tai ne eivät yhtäkkiä tavallaan,

ne eivät ole niin kuin Sarumanin orkea,

jotka yhtäkkiä löytyy jostaan limaseasta,

vaan nehän on jostain muuolta pois,

eli jossain lähetyvillä on toisia yrittäjiä,

jotka menettävät asiakkaitaan sen takia,

että tehdään joku tällainen uusi alue.

Yrittäjät on ollut aika kriitti siitä,

niin Espankin uudistuksen suhteen,

mun mielestä se on päällisin puoli näyttänyt hyvältä elokuussa.

Siellä on paljon ihmisiä,

ja ne kaikkiin rehut, mitkä siihen istutettiin,

on nyt täydessä loistossaan,

mutta jos matan nyt tämmöisen sveitsin kannan tässä,

mä en ole pyöräilyn puolesta tai autoilun puolesta,

mä en ole nyt kumpaakaan,

mutta mun nähdäkseni se virhe,

mikä tässä ideologiasta tehdään,

on se, ettei ymmärretä, ettei vihtyisyys

hämentiellä synny siitä,

että vaihdetaan ohihyräävät autot ohisuihkiviin pyöriin.

Se, et joku suihkii ohi,

ei lisää vihtyisyyttä itseisarvoisesti.

Siitä on tullut läpimenokatu,

tuuli tunneliilemeisesti,

ja ollaan omituisella tavalla,

että tiivistää Suomen tilanteen vähän laajemmaltikin,

tai näin mä ainakin yritän väittää tässä.

Niin kuin neljä vuotta sitten asiat oli paremmin kuin tänään,

mutta jos ihan niinku rehälisiä ollaan,

niin ei nii sillonkaan mitenkään niinku älyttömän hyvin ollut.

Kaupunki ei elä.

Se ei jotenkin sykisi sillä tavalla,

kun tämän kokosan kaupungin pitäisi.

Se näivettyy, liikket pidetään kiinni lauantaisin,

tai suljataan hyvin aikaisin.

Ja nyt erityisesti sitten hämentien varrella

näkyy tätä näivettymistä.

Siitä ei tullut sellainen vihtyysä autot on katu,

vaan tässä vaikuttaa enemmänkin siltä,

että ylhäältä käsin kuulematta

riittävästi yrittäjiä,

mikä on suomalainen tapa toimia,

niin ollaan luotu olosuhteet,

jotka ei tuota sitä, mitä tavoitellaan.

Missähän kohtaa on johtopäätösten aika,

sen suhteen, että voidaanko kaupunkien elävoittaa

rakentamalla lisää pyöräkaista?

Ja näitä muutakin esimerkkejä,

kun tuntuu, että vasemmistolla

tämä vastaus ei koskaan ole,

että me mietitään, miten liiketaloudellisesti

tästä voisi tehdä paremman,

vaan mietitään siis sitä, että

kun poistamme jotain,

niin sitten ihmiset saavat kaikkea

omia ideoitaan ja innovaatioitaan

ja käyttää kaupunkitilan jollain toisella tavalla.

Mutta tietysti on tavallaan niinku

nallevaruus, joka on sitä mieltä,

että pohja vedät pitäisi yksityistää.

Ja miksi ei hengitettävä ilma myössä?

Niin, niin tota.

Onks se jo ennalta?

Sovitaan tälle.

No, koska hän on sitä mieltä,

joku on maksutonta ja ilmaista

ja kaikille käytettävissä rajoittomasti,

niin ketän ei kiinnostaa se?

Kukaan ei pidä huolta siitä?

Vain yksityisellä omistuksella

syntyy insentiivi siihen,

että kehitetään,

eikö niin aluetta, että jos sä nyt

saisit itselle pätkän hämeen tietää,

niin okei, saa olla ehkä aika

ajatusten huudiini, että sä poimit,

että no, mitäs me nyt tähän niinku

katua saataisi jotain, mikä tuottaisi liiketoimintaan

muuta kuin joku kuusinen kahvikioski,

mutta

mä silti ennustaisin, että se olisi

niinku parempi vaihtoehto, kun se, että

sä jollain tavalla toivot, että

ihmiset ottavat tilan haltuun

ja sitten käyskintelevät siellä.

Sä oot ihan oikeassa,

mä uskoisin, että se elävyytyinen

tapahtusyrittäistä käsin,

mut kun sit piirretään jossain

kaupungin piirustuspöydällä siihen

kukkaruukku ja pikakaista,

niin onnistus sitä kautta.

Se tapa, millä kaupungissa valtaa on

keskittynyt sinne kaupungin

virkamiesosastoille ja kunnollisille päättäjille,

mutta ei juuri lainkaan

yrittäjille tai itse

kaupunkilaisille, niin on se

ongelman juuri. Eli meidän pitäisi pystyä

rakentaa semmoinen järjestelmä, missä

kaupunkilaisilla yrittäjillä olisi enemmän

sanaa siihen, että minkälaista kaupunkii

toteutetaan. Nyt hän sanotaan,

että olemme kuulleet kaupunkilaisia,

mutta mä en tiedä, miten se tehdään

tanssilavaa, joka on rakennettu blokkaamaan

tie korkeen vuoden kadulla, niin oma siinä

joskus nähnyt jonkun tanssivaan, mutta

aika aukiolta se on näyttänyt, ja silti

kaupungin omissa kyselyissä tehehkutetaan

innovaationa. Tottakai, ja tähän on

tämä perusjuttu, että pitääkö rojalpatukan

säilyttää

vai muuttamaan muotoaan,

niin kaikki, jotka jo

kymmenen vuoteista ostanut on sitä mieltä,

että ei ku säilytetään.

Esimerkiksi mä ajattelen ihan niinku ihmisyyden

niinku historiaan, niin kaikki kaupungit on

syntyneet ja kasvaneet isoiksi

sellaisiin paikkoihin, missä

kauppakäy,

jokien varsille, missä on voitu kuljettaa tavara.

Ja mä uskon, että

tämä taloudellinen vaihdanta

on se, mikä synnyttää säpinää

tapahtumia, transaktioita

ja luo sitä elämää.

Eli se on itse asiassa lähtökohtaisesti

aika kapitalistinen ilmiö, jossa haluan

näin niinku vasemmisto-termeen

freimata.

Ja nyt kun me ollaan rakennettu esimerkiksi

ruukkuja ja maksuttomia penkejä,

jotka on lähtökohtaisesti silmiin

pistävän anti-kapitalistisia

yhteisiä tiloja, jossa kukaan ei voi

vahingossakaan vaihtaa mitään muuta, kun

korkeataan jotain subunappeja.

Tai sitten otetaan kytät, jos se vaihtaa.

Niinku sitä ei ole annettu sitä

tilaa

hyrittäjien käyttöön, vaikka todennäköisesti

kaupunkilaiset haluaisivat lisää paikkoja,

missä he voivat ostaa niitä kaput siinä

ja täyttää sen tilan

kuluttamalla.

Niin tämä tälläinen kaupallisuuden vastainen ideologia,

joka sitten kaikellisaks vielä

suosii pyörät teitä

ehkä kohtuuttoman paljon

suunnittelussa, niin se näyttää

tuottavan autioituvaa kaupunkitilaan.

Kun on pohuttu siitä koronan jälkeisestä

kaupunkintilanteesta, että se

ei ole elinvoimainen, niin

musta tuntuu, että aika rupeaa

ehkä olemaan pikkuhiljaa

kypsäsille, että me voidaan todeta, että

tämäkään resepti ei nyt sitä ratkaisee.

Joo, mutta ei kaisenta tosiasioiden

tai tutkimustulosten

tartte häiritään ideologiaa, koska

siis tarkoitushalli hyvä

ja oikea.

Ja pääsi, että kukaan ei päässyt

taloudellisesti hyötymään tästä

omaan liiviin.

Tässä artikkelissa on yksi aika hauska kohta,

jonka voisin lukea sulle hämeentien suunnalta.

Lautakorttia, miniaat, tyyri,

pelejä, myyvä, poromakia, muutti

hämeentien hakaniemen puoleen, sen päätyy

vuosi sitten pasilasta.

Yhteydet hakaniemen ovat hyvät

ja hämeentiellä liikkeeseen päätyy

vakioasiakkaiden lisäksi myös

satunnaisempia ohikulkijoita

myy ja teemu Valve kertoo.

Valvekin on saanut asiakkaltaan palautetta

siitä, että autolajäminen paikan päälle

on hankala aika parkkipaikkoja ole.

Olen neuvonut jättämään auton junaparkkiin

ja tulemaan loppumatkan junalla.

Haluaisin sanoa, viitaten liityntä

pysäkäintiin.

Eli ensin auton junaparkkiin

ja sitten loppumatkan junalla on saanut aika

helvety hyvät lautapelit.

Yhteydet alkaa ratikka vielä, koska

kuka junaa asemalta kävelee hakaniemeen

Herra Jestas, sehän on ainakin kilometri.

Aina löytyy

keinot.

Mutta toi, mitä sanoit tuosta

kapkien synnystä, niin se on todentottaa,

että yleensä kapungit ovat aika

organisesti muodostuneet

sellaisiksi,

kuin ne ovat.

Nyt sitten, jos lähdetään Helsinkiä

esimerkiksi miettimään,

Alexanderin katu,

sen hän piti olla

monopolimallisesti se erottaja

kaikista kalleen.

Ja se siivottiin autoista.

Ja siivottiin autoista.

Tilalle vedettiin ratikka, kiskot, jotka siinä sitten

kolisee ja ihan samalla tavalla suihkii

ohje.

Ja keskuskatu, joka muutettiin

kävelykaruksen voltiin ralla, ehkä 15 vuotta

sitten jotain tällaista näin.

Vähän vastava juttu.

Mitä pääsee ennen kunnon ihmiset?

Tokkan parkkihalliin siltä puolelta

vanhaan hyvän aikaan.

Se on musta ihan hyvä muutos ollut,

mutta totuuden nimissäkin on aika

autio, kyllä.

Ja jälleen kerran se suomalainen tapa

säännellä viranomaistasolla,

esimerkiksi terassien kokoaa,

niin tekee siitä sellanen tavalla

estettisesti epäsuhdan kadun,

missä sulla on laaja tyhjä tilaa

ja pieniä terasseja, jotka on sallittu.

Kun sulla on laaja tilaa,

niin ne saisivat rönsyä aika laajalle

alueelle kaikki penkit, jossa sä voit istua

ja käydä kauppaa.

Käydä kauppaa, eli ostaa, mitä sä haluat

siltä palvelun tarjojalta.

Tohon mä vielä sanosin semmoisen pointin

kaupunkien syntyyn.

Ensimmäiset kaupunkit syntyvät joskus

kahdeksan tuhatta vuotta sitten onkin mesopotamia

kaksosviraaloille.

Ja kapitalismita sitten kehittyy

1600-aluvulla vastauksessa keskiä Euroopassa.

Niin kun mistä me todellisuudessa

tässä puhutaan, niin me puhutaan

ihmisen kulttuurista.

Mä olen Viljelyyn keksimisen jälkeen eikä

mistään riistokapitalistisesta

modernista järjestelmästä,

vaan ihmisellä tuntuu olevan tarve

kokoontua ja tehdä vaihdantaa.

Niin mä vältän, että tähän ideologisuuteen,

mikä näkyy siinä tavas, millä kaupunkisuunnitellaan,

niin liittyy olennaisesti ajatus siitä,

että kapitalismi itsessään on

jonkinlainen kaupunkitilan

jos ei nyt riää saa,

niin ainakin semmonen voima, jota pitää

jatkuvasti kontrolloida ja pyrkiä

tämän aisoissa.

Tällä on pitkä historiaa, jossa muistat,

Helsinki oli aika vapaa

mainoksista 70-luvulla

ja 8-luvulla, kun McDonald's

haluaisi avata ensimmäisen liikkeen

Mannerhinmitielle ja laittaa

isot kultaiset kaaret, niin siitähän

käytiin debattia ja valtakunnan

korkeammalla tasolla sen takia, että

sen mainonnan katsottiin olevan

kapitalistista saastetta, joka pilaa

jonkin sellaisen luonnontilassa puhtaana olevan

kaupunkitilaan.

Se puhuttuisiin välittömästi, ja siis

sinähän

se oli liikenneturvallisuuden vaarantamista,

koska mitä olisi, kun autoratissa erittyy

katsomaan sitä mainosta tai kultaisia kaaria

sehän voi häyttää kolaariin, joku kuolee

jos katsotaan, mikä määrä

niin, kun sulla on vilkkuviin mainostaulu

ja ei pelkästään siis

taajema-alueella, vaan ihan ulkopuolellakin

niin pitkälle ollaan tultu

ja hyvä niin,

mutta tuohon vaihdantaa vielä, niin siis tosiaan

tähän on tällainen

markkailainen salajuoni, jossa yritetään

niin, kun varallisuuden

keräytyminen

pistää kapitalismin

syyksi, mutta

niin, kun totahan on kaikkialla,

että

suurimmat puut metsässä

imevät niin, kun valtaosan valosta

ja pienet kuulevat poistai

tai tota, tähtien välissä

saavaruudessa, niin

massi-viiväsimmat tähdet imee

niin, kun itseensä tavallaan

suurimaus on massasta

toi on hyvä huomioon, se on ikään kuin logaritmistä

luontotuntuu toteuttavan sellaisia samanlaisia periaatteita

kyllä, ja sitten, että

tosiaan joku silkkitie

niin, on se nyt,

aika monen näytä siitä, että

ihmisillä on ollut vuosien saatossa

halu vaihtaa silkkia mausteisiin

ja orjiin ja toisin päin

ja jos palataan lähemmäs maan pintaa

niin mä väitän, että sellainen

sentimentti on olemassa

meidän kaupungin

ajattelutavassa, että

jos me laajennetaan esplanadia

niin eihän me voida antaa yrittäjille sitä

lisätilaa, sehän on ansio

hyötyä, joka mahdollistaa sen, että

he riistävät myymällä

lisää sitten

asiakkaille tuotteita, eli ikään kuin

se tökää moraalin tasolla se ajatus,

että ne laajennetut tilat

ihan oikeasti annettaisiin mahdollisimman laajasta

ja sitten mitä helvettiin, mihin sä käytät

niin, kun ihan nyt, jos puhutaan ihan

suoraan, niin jossa saat

palan

vanhaa

autokaistaa, niin mitä sä

jos et sä laita siihen teräsiin

tai kahvilaan, niin mitä sellaista

siihen, siis mun luovu on eri, ehkä

joku keksiin, mutta sen pitäis varmaan

olla sen hintasta tilaa,

että se ei voi

maksaa niinku, eiks nii

tonnia per neljoisen vuokra siitä, koska

jonkun pitäis pystyy saamaan siihen

jotain katetakin vielä päälle. Lähinnä

tämä, että

jos ajatus on se, että

no kyllä joku keksiin jotain,

niin, miten sä

vaan kaiken toimin vuoden kannaltaan,

jos siinä saispaa klikkua niinku

autolla, niin, ja mullu

ajatus siis, mutta. Se voi olla yksi.

Tässä sylipäätään purkaan sääntelyyn siten, että

katsotaan ikään kuin sen minimin kautta,

ja annetaan terassien rönsyillä niin paljon,

kun ne haluu rönsyillä ja

toimitaan näin, koska. Hyvää viikonloppua.

Kuningas sanon, kun on ollut kauan eläkön

kuningas.

Valokudulla surfaat aallon harjalla.

Valoo!

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.