Politiikan puskaradio: 85. Marin suututti vihreät - Ratkaiseeko taktinen äänestäminen vaalivoittajan?

Iltalehti Iltalehti 3/24/23 - Episode Page - 50m - PDF Transcript

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Studiossa Marko-Oskari Lehtonen ja Krenta Karvala ja Juharistamäki.

8. Perunaa, 16. Porkkanaa, 2 pakettia makkaraa ja 4 korjaa kaljaa.

Näissä runollisissa merkeissä aloitamme tämän viikon politiikan puskaradio,

jossa hypätään vailla pelkoa kotimaisen politiikan kuumien perunoiden kimppuun,

kun kiirakorven uudossa runokirjassa.

Oma suosikini korven tuotannosta on lyhyt ja ytymässä vittu saatana perkele.

Tämä tiivistää minusta hyvin suomalaisen sijalumaisemman näin 10. päivään

eduskuntavaaleja, kun jäljillä on vielä noin 18 vaalitenttiä kahdella eri kielellä.

Kreetään juhan mitentä jakselette. Aika paljon on ollut vaalikirjeitä

ja aika paljon on ollut myös vaalitenttejä.

Saks mä vastaan runolla tuohon, sun kiirakorpirunoon?

Saat vastata.

Tämä kertoo vaalitunnelmista ja ehkä omasta itsestänikin.

Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.

Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaik ei aina esille loista.

Onko toi Jenni Haukiotta?

Tämä on kuulee Eino Leinoa.

Siinä on mun kaks suosikirunnoiljaan.

Kulttuuri ei ole luksusta.

Mä en osaa mitään, mutta kun runo on se, kun se morgen morgen nurnit hoitte,

saakene merfaule loitte.

No niin, siellä on kaikilla kielillä.

Oliko toi joku Hitler-juukendin?

Ei, se vaan kuvastaa sitä, että vauhti kiihtyy

ja huomenna pitää tehdä vielä enemmän töitä.

Mikä teillä on ollut fiilis?

Ne, että valitenteen on tosiaan ollut paljon.

Ennen kuin me näin viikon pääaiheisiin,

niin ihan nopeasti käydään läpi,

kuten katsoo, että vaalitenteeni.

Onhan siellä puheenjohtajat käy aika tiukilaan,

että tenttejä on tosi paljon.

Mä kattelin itse asiassa eilen illalla

saarikon Anderssonin ja ohisalon kohtaamista ylellä.

Kyllä näytti, että ohisalo oli todella väsyny ennäkynä.

Kyllä tämä riippuu kaikkiaan, että viimeisiä mehuja viedään.

Niin, se on tottaja tietysti sitä varmaan erilaisia.

Arvioita on esitetty vuosien varrella,

että kuinka paljon nämä tentit

lopulta vaikuttaa siihen vaalitulokseen.

Varmaa se jokaisen puolueen tavallaan se kova ydinhän

äänestää sitä puolueen, että ja ne vaalitentit

pääosin vaan vahvistaa ihmisten käsitystä siitä,

että jos he vihreet, tai jos he kannattavat kokoomusta,

niin se mielipide vaan vahvistuu siinä tenttien myötä,

koska ihmiset katsovat niitä vähän

oman vääristen silmällasien läpi.

Mutta varmaan siellä sitä liikkuvaa äänestää,

jonkun verran on jo, jotka voivat sitten

tenttienkin perusteella päätöä johonkin lopputulokseen.

Joo, siitä mienti just ajattelin kysellättöjen näkemyksiä siitä,

että kun puhutaan liikkuvista äänestäjistä

ja puhutaan mielikuvan äänestämisestä,

että kuitenkaan siellä on satojen tuhansien joukko,

joka sitten päättää vasta loppumetreillä.

Kiitän tästä ASIN-sillasta kaunistikreeta sinua. Kiitos.

Oikein paljon.

Esim. kysymyksen.

Joo, niin päästään nimittäin tähän meidän ensimmäisen ajan.

Vahvistas.

Joo, ei, mutta siis ei tätä oltu harjoiteltu.

Mä ajatteltaan, että Moskua yrittäisiin keskeyttää.

Ei, kun tää oli tällainen pyytämättä,

yllättäen tullut faksimuotoinen ASIN-siltä.

Älä poikkea käsikirjoitus.

Mulle ei ole mitään käsikirjoitus.

Ei. Mä jaan, nää on mulle.

Mutta hei, taktinen äänestäminen.

Se on noussut nyt näissä vaaleissa

ja nyt vaalien loppusuoralla erityisesti esiin.

Mä kysyn teiltä, miten tänä ette tämän taktisen äänestämisen,

mutta siis puheenjohtaja toisensa jälkeen on

kehottanut suomalaisia äänestämään omaa puoluettaan.

Eikä välttämättä sen takia,

tämä kyseinen puole oli sitälle äänestäälle

paras mahdollinen valinta,

vaan sen takia, että äänestämällä tätä

hänen puoluettaan, niin jokin toinen puolue

ei pääsisi sitten valtaan hallituksen.

Pääministeri Sanna-Marinjako

torstaa näin Instagramissa

iltalehden uutisen tästä meidän tuoreesta ennusteesta,

jonka mukaan kolmen suurimman puolueen

välinen ero on kutistunut entisestään

ja uusi paikkaajakoulista ennusten mukaan

kokoomus 44,

perus on myös 42 ja demarit 40,

eli nämä kolme suurintapuoluiden

mahtuisiin 2-4 paikan sisään.

Eli käytännössä tämä menee ihan

maalikamera-taistelukset varmaan

vaalipäivänä.

Marin sanoo tässä jaossaan näin, että

jos et halua perussuomalaisten ja kokoomuksen

muodostamaan sinimustaa hallitusta,

niin äänestä STP-tä.

En ole tarkistanut asiaa, mutta tää saattaa

olla ensimmäinen kertaa, kun Marinjako

iltalehden uutisen tällä hallituskaudella.

Ei mennä nyt siihen, mutta mitä mieltä

olette tästä pääministerin vedosta,

että hän kehottaa vihreiden

ja vasemmistoliiton äänestä

ei varmaan erityisesti äänestämään

demareita, jotta perussuomalaista

kokoomuus ei pääse hallituksen.

Onko tämä taktinen äänestämeneen?

Mitä mieltä olette tästä ylipäiväisestä?

Ennen kuin Krietta pääsee vauhtiin,

niin tietysti se, että

Tokihan hän ei siis

tästä sen takia,

että perussuomalaista ei pääse hallituksen,

mutta ihan sen takia, että kokoomus,

koska demareilla hän ei käytännössä ole mitään

vaihtoehtoa, ei nää jäljellä muuta,

kun muodostaa kokoomuksen kanssa hallitus.

Mutta Krietta varmaan...

Vaikkuhan se, että kokoomus,

kuten olisi maailita,

ei sitä muuten sinusta hallita.

Tietysti siellä ytiminä on se,

että SDP-stä tulisi pääministeri puolueen

ja se ei ole mahdollista muuta,

kun imemällä ääniä vihreiltä ja vasemmistoliitolta

ja sekös etenkin vihreitä

nyt harmittaa. Siellä on oikein

itkupotku Raivareita saatu

Twitterissä.

Tässä syi myös ohisalo mahdolliseen väsymykseen.

Kyllähän

se näkyy jo noissa kallupeissa,

että SDP on onnistunut

imemään muun muassa,

siis nimenomaan vihreiltä ja vasemmistoliitolta

äänestä, ja näissä taustaa aineistossa.

Että se tietysti

jotkututkijat on sitä mieltä, että

semmoinen taktinen äänestäminen

ei harvoin näyttäyryminen

valtavana äänteen

vyörnön ja tienttyyn suuntaan,

mutta totta kai siellä on ku verran on merkitystä.

Jos jokat vaalit, niin voihan sillä

siinä mielessä olla merkitystä.

Mutta samanlaajallahan perussuomalaiset tietysti yrittää

taktisia ääniä

saada itselleen, koska heillä on

samanlainen kampani ja siis siitä, että

vain perussuomalaisia

äänestämällä

voi äänestää ikään kuin pyrkeä

vaikuttamaan siihen, että

demariahtoinen hallitus ei jatka,

eli käytännöstä ja nykyinen pohja.

Että samaa ihan siinä haetaan.

Kyllä, ja se taktinen äänistäminen

perussuomalaisilla nimenomaan kohdistuu

sinne sohvan pohjalle.

Sieltä pitäisi saada innostettua.

Ylipäätään äänestettäisiin.

Ja varmaan keskustalta

ja kokoomukselta napsitaan.

Ja perussuomalaisilla on tietysti se viesti on

myös se, että vain

äänestämällä perussuomalaiset suurimmaksi

puolueeksi

voi jollakin

varmuudella varmistaa, että perussuomalaisesta

ainakin auttaa hallitustunnustelut

ja ehkä voi jopa päätöä

hallitukseen, vaikka ei se siltikään

tietenkään mitenkään kirkossa kuultettua

vaikka perussuomalaisesti isoin olisikin.

Eli jos perussuomalaiset on siellä kaksi

ja etenkin jos on siellä kolme, niin se on

niin kuin se on sorumnoa.

No näin monet perussuomalaiset esimerkiksi kansainväliset

ajattelee, että siinä tapauksessa

koska kaikkihan tietää sen, että

ottamatta nyt

jos totta kai kokoomuksen

ja demareitten väyinen

talouslinnojen erilais, eri

suuri kuilu on aika iso

ongelma tietysti siinä pari valiakossa,

mutta silti se kuitenkin

se kokoomuksia perussuomalainen

välinen yhteistyön, niin kyllähän sinäkin

siinä on paljon asioita, mistä pääsee

helposti sopuu, mutta sitten se

varmasti siellä kokoomuksille

kuitenkin noin hallitusyhteistyön

kannalta voisi

varmaan he ajattelevat kuitenkin, että se

vanha vauta, toinen vautapuolue

demaritoidissa helpompi.

Ja tässä voi käydä niin, että

jos perussuomalaiset on ykkönen

ja lähtee hallitustunnusteluihin

niin voi hän kokoomus pelata sen niin, että ne

vetää tamosen neliraa ja

jarrutuksen ja sanoo sitten, että

perussuomalaisten EU-politiikka

ei meille kelpaa, se on liian

EU-kriittistä,

se on ainakin yksi tämmöinen

kynnysasia kokoomukselle, jolloin

sitten pääministeri

tunnustelija vaihtuisi.

Tätä Juha mainitsi semmoista

ammottavasta kuilusta, joka valitsee

perussuomalaiset ja demareiden talouspolitiikon

välillä, niin tätä kuilua harvoittiin

täyttämään eilen sepelillä,

kun Vaasa Vaalipiiriin oma

penssellisetä Matias Mäkynen demareiden

talouspolitiikon.

Anteeksi sanoin väärin, eli kokoomuksen

demareivällinen ammottava kuilu, joo

meni puolueet sen kanssa, niin

tätä kuilua rovettiin täyttämään sepelillä,

tosiaan Matias Mäkynen demareiden

oma penssellisetä kautta talouspolittinen

guru

lausui vähän siihen suuntaan, että

ei tämä kuilu olekaan niin

ammottava, miltä se on näyttänyt,

eli siellä on visi jonkun verran sepileistä

kipattuista pohjoille.

Jos katsoa sitä demareiden

sopeutustavoitetta, joka on siis

kolmea puoli

miljardia, viivaa, kuusi miljardia,

niin siinä on aikamoinen,

miten sanoisin, haitari

siinä haarukassa,

että siihen hän mahtuu monenlaista

sopeutustoimeen

suuntaan jos toisenkin, että

ei tietenkään nyt se, millä

taktiikalla Mariin yrittää

puoluutta verran vaalivoittoon,

että se on hyvin vasemmistolaista,

ei käytännössä leikkauksille,

ei käy indeksijaruille,

ei käy millekkään muullekkaan,

niin sitten vaaleja jälkeen hän on toiset puhet,

jos he vakavissa ovat menossa

hallituksien, niin varmaan nähdään

aikamoinen takinkääntö

siinä mielessä.

Ja pitää muistaa, että kukaan

näistä puolueista hän ei saa mitään

sellaisesta mandaattia kansauta,

että pystyy se sanelemaan kovin pitkälle

yksin, että mitä hallitus

ohjomaan tulee, eli joka tapauksessa

vaikka kokoomus tuli sykkösenäkin,

niin kyllähän kokoomuskin joutuu

sitä omaa leikkauslistansa

ja omaa leikkauspolitiikkaansa

tarkastelee sen

tulevan hallituspohjan kanssa,

eikä välttämättä sieltä tulee ulos

sellaista, millä kokoomus on tyrittää mennä

vaalivoittoon. Kyllä, viisaasti

Veli Juha tässä todisti

siitä, että se mitä nyt kuulemme

on eri asia kuin se mitä tapahtuu

sitten reilun viikon päästä.

Se on just näin, eikä mielenkiintoista.

Jos kuuntelia on vaikea pysyä välillä

perässä, että mistä

askelemelkäistä lähdetään, lähdetään vaaleihin

ja varsinkin sitten niihin vaalienäköisiin

hallitusneuvotteluihin,

niin mä listasin tässä vähän,

kun itselläkin on vähän vaikea pysyä ehkä perässä, että

kukaan sanon on mitään, mutta mä listasin

ranskalaisia viivoja, että miten on

niin kuin linjattu, että kenen kanssa voi

lähteä hallituksia kenen kanssa ei, niin

tällaista. Sannamarin on ilmoittanut, että

STP-perussuomasta ei mahdollisimman

samaan hallitukseen, koska puolel on

erilainen arvopohjaa ihmiskäsitys

ja selliseksi perussuomasta on

vielä rasistinen puolue

Marinin mielestä. Riikka Puraan

taas ilmoittanut, että perussuomasta ei lähde

STP-kanssahallitukseen, koska

Sannamarinin johtamä STP on

perussuomasta vastakohta. Okei, elkä nää

kaksi puolelta eivät mahdollisimman hallitukseen,

jos se kävi jollekin epäselväksi.

No niin, Annika Saarikko on ilmoittanut, että

keskustaa ei lähde nykyisellä

kannatuksellaan hallitukseen, eikä

nykyinen hallituspohja käy sille.

Liija Andersson on puolestaan ilmoittanut,

että vasemmistoliitto ei lähde

perussuomastaan hallitukseen.

Samapäätään hyvin todennäköisesti myös

vihreisiin. Mutta vihreiden puolelta

ja Marja Ohisalo on ilmoittanut, että vihret

ei lähde nykyisellä kannatuksella

hallitukseen. Tästä voi tosiaan kyllä olla se,

että vihret kyllä voi lähteä, mutta jos kannatuksen

nousu, niin Marja Ohisalo ei lähde hallituksia,

eli Marja Ohisalo joutuu sitten hakemaan

ja ostaa muusta kuin puoluejohtajan tehtävistä.

Juha, mitä mieltä sä oot nyt, kun mä luin tän ääneen,

nämä ranskaiset viivani tältä, niin

mä siteraan

J. Ristamäke, joka tässä muutama

viikkoista sanoi, että kyllä tähän

maahan hallitus saadaan.

Niin tota, että joku joku

jotkut puolelta sinne hallituksia joutuvat

menemään, mutta niinku et, eihän nää lähtökohdat

kahden helpottomasti.

Voi onks tää pelkkää vaalipuhetta?

Täältä voi tietysti ajatella monota kantijoita.

Voi ylipäätä toi arvokeskustelu, aina kun puoluet lähtee tähän

arvohumpaan ennen vaaleja, niin kannattaa poistaa

varmistin aseesta, koska sää on selvä, että

esimerkiksi tämän demareitteen, että kaikki peruston

rasisteja, eikä se on nyt

niinku Jumalan tosi, että jos

toinen puolue on täynnä rasistisia ihmisiä,

niin sen jälkeen sen puolueen kanssa ei tehdä

yhteistyötä. Mä oot toistaiseksi vielä kuulu, että onko

nyt lopettaneet yhteistyön, kunnan vautuustoissa,

aluevautuustoissa, muissa elimissä

persuerustajien kanssa. Epäilen, että ei.

Mutta sehän oli lookinen johtopaita sitä, että

jos toinen puolue on tämmönen

arvomaailmaan näin kauheaa, niin sen kanssa

ei tehdä yhteistyötä millään tasolla piste.

Joten kun tiedän sen, että paikallisen aluetasolla

yhteistyötä ei ole lopetettu, eikä muissakaan

miljoonissa elimissä, mitä tässä maassa on, niin

on toteamaan tämä vaalitaktiikkaa.

Juha, yritetkö siis sanoa, että puhe on

halpaa teot painaa?

Kyllä, juuri näin.

Hyvin tiivistin tästä juhan kohtalaisen pitkästä

monologista tämän olennaisen, mutta se on

just näin, eli vaaleja jälkeen

kreeta siskokreeta todisti,

vai pitäisikö sanoa sisar kreeta todisti,

kun juhan on veli, niin vaaleja jälkeen...

Mutta ei kreeta veli siis.

No ei, siis olemme kaikki Suomeassa noin

yhden ihmisen päässä toisistamme, kun olemme pieni

kanssa. Tähän niin kuin Paavo Lipponen se

loputaan kuitenkin tutkiasia, että hän on

itsensä, hän on kiinan keisarille sukua.

No, se on just näin.

Mutta niinku kreeta aiemmin sanoo niin vaaleja

jälkeen vasta sitten nähdään, että mikä paino

arvoneelle ennen vaaleja ne tulee puhelle

pitää antaa jos mitään.

Eli juhan aikaan on hyvin todistanut, niin

joku hallitus tähän maahan tullaan saamaan

jotkut puolueet siellä hallituksessa joutuu olemaan,

joten olisitkö siis juhan hämmentynyt, jos STB

perrutoissamassa hallituksessa?

No, olisin hämmentynyt, mutta niin kuin

ja se on niin kuin hyvin todellakin

totta kai hyvin epätoren näköistä.

Mutta kiinnostavaa tietysti on myös siinä,

kun on tätä veivattu niin moneen suuntaan

tätä hallituspohjaa, että ja nää

suuret puolueet on noin tasoissa, niin varmasti

on joka tapauksessa myös selvää se, että

voisin kuvitella, että puolueiden strategikot,

jos sellaisia enää on olemassa, niin voisivat

miettiä sitä, että mikä se

tulevaisuus sille puolueille olisi, jos se tosiaan

jättäytyisi seuraavan hallituskauden ääksi

oppositioon, koska väistämättähän seuraava

hallitus joutuu sopeutamaan aika paljon,

tulee lakkoja, kansalaistavat tyytymättömiä

etujensa leikkaamiseen ja niin poispäin.

Niin kuin esim. se, että jos demarit olisi

ensvaalikauden oppositiossa, niin veikkaan,

että vaalitulo sitten neljän vuoden päästä

voisi olla aika kova. Neilökytään viisi prosenttia.

Niin, ja sama päätöitysty myös

persuihin, että jos se herälleen jäävät

oppositioon, niin kyllä siellä seuraavalla

vaalikaudella liittää kyllä hallituksen

haukuttavaa, että sikäli, jos

puolueettisesti pitäisi ajatella vähän

pidemmälle, kun juuri seuraavaa viikkoon,

niin voi varmaan joku ajatella tätäkin

asteomaan. Niin, pitkää peliä, jos pelataan,

mutta minä olisi hämmästänyt, jos

kokoomus ei olisi seuraavassa hallituksessa,

kun näitä Marko-Oskarin listauksia

tässä tarkkaisi.

Ei, sehän on kokoomukselle varmaan muutenkin

vaikka kokoomus silloin,

tietysti vanhoina aikoina oli näistä

ulkopoliittista syystä pitkään oppositiossa,

mutta nykyisin niin, ei hänsyn oikein

tämmöiseen porvarilliseen imakoon

kuulussa, että istutaan

oppositiossa kovin pitkään, koska se

myöskin se kokoomuksella on se ongelma,

että semmoiset

perinteiset kokoomuslaista äänestäjät

eivät tykkää rääyhämisestä.

Ja se, että kun oppositiossa pitäisi rääyhätä,

niin se ei ole oikein semmoista

porvarillista charmiin oikein

istu.

Onko tilanne nyt se,

että asianhoitajapuole kokoomus

tulee olemaan seuraavassa hallituksessa

ja siellä on jokko demari

tai siellä on jokko perussovasta?

Onko tilanne nyt siis se?

Ei hän ole muuta vaihtoa, kun sitten tämä

nykyinen hallitus poja, mutta tietysti

sehän vaatisi sitten sen, että...

Se ei käy keskustalle.

Se on kuitenkin se, että keskustalle

menee seuraavaan hallitukseen.

Eikä minä nyt kirkossa kuuluttaisi

vielä sitä, että eikö keskustalle

kävisi nykyinenkin hallitus pohja,

jos esimerkiksi tulisi sellainen

tilanne, että demarit olisi sykkönen.

Ja sitä demarit sanosee, että

Annika Saarikolta heitä saattaa

esimerkiksi yhden ministerin enemmän,

kun teidän painoarvo on.

Tai hallitushoimaan taas

maatalouteen lisää rahaa, niin totta

kaikki keskustalle menisi hallitukseen loppueluksen.

Nyky hallitus pohjaan oli nimenomaan

tämä talouden hoito.

Ja kaikkihan sen tietää, että olisi hallitus pohja,

mikä tahansa, niin ei tätä

nyt tätä mariinin hallituksen talouslinjaa

voi jatkaa juuri tällaisena.

Eikä sitä tulla muutenkaan jatkamaan,

siis sanotaan nyt näin, että tämä on

kuitenkin kriisihallitus.

Se on totta, ja tietysti totta kai

puhuttiin näistä valitaktikoista,

niin totta kai myös tämä keskustan

Annika Saarikon ilmoitus siitä,

että heivät menneet enää

sen kautaisen hallitus pohjaan

on yhtä lailla vaalitaktiikkaa, koska sillä hän

pyrkyvät signaloimaan omille äänestäjille,

että nyt me teimme

pesäeron ensinnäkin tähän

velanottoon, ja sitten tähän

vihreiden ja vasemmistoliiton identiteettipoliittiseen

hönpöttelyyn,

minkä keskusta haluaa aina

tietysti

frameata itselleen

epämiellyttäväksi.

Ja siinä tehtiin myös tällainen

vaalitaktinen move

eihempään, joka ikään kuin ratsasti sillä

Marien Kakkosella,

niin Saarikon ilmoitus

katkasi siivet Marien Kakkosella.

Ja siis Saarikohan on verrottain nuoreista

jäistään huolimatta kuitenkin

suhteellisen kokenutkin poliitikkoja

hyvä esitymään, niin

tämän hänen ulostulohon olisi sinänsä

ihan legendaareena. Hän sanoi, että

keskusta ei nykyisellä kannatuksella

kallituksessa, mutta sehän jättää se mahdollisuudet

keskustavuilla ehtää nykyistä huonommalla kannatuksella hallituksessa.

Ikan, että muistetaan, että Annika Saarikoon

niin autta on Turansa Paavo Väydusen avustajana.

Kukapa meistä ei olisi?

Tää kyllä, hän varmasti osaa temput.

Akkuskoren iltaleiden laatiman

ennusteen mukaan vaalit saatetaan

hyvinkin ratkaista Pirkamaan, Savokarjalan

ja Hämeen vaalipiireissä,

joissa kolme suurintapuoluetta

kokoomusperussuomalaista

ja STP ovat hyvin lähellä toisiaan.

Pirkamaalla kokoomus

on kiinni viimeisessä paikassa.

Eroperussuomalaisen on noin 700 ääntä

tässä ennusteessa.

STP kärkyy puolestaan noin

1000 äänen päässä.

Savokarjalle puolestaan

kokoomus on kiinni ennusten mukaan

viimeisessä paikassa noin 1200

äänen erolla perussuomalaisiin.

Hämeessä tilanne on se, että

STP on ennusten mukaan kiinni

viimeissä paikassa noin 2000

äänen erolla perussuomalaisen juha.

Etenkin toi Pirkamaan

tilanne on todella, todella

lakuttava. Se on Sanna Marinin

pääministeri, Koti Vaalipiiri

ja siellä tosiaan nyt kokoomus on

tässä ennusteessa kiinni viimeisessä paikassa

ja perussuomalaiset olisi tässä ennusteessa

700 ääntä perässä.

Pirkama on kuitenkin iso

Vaalipiiri, niin tuossa 700 ääntä

ei tosiaan ole paljon.

Vaalipäivänä ei tarvii ihan hirveästi

tapahtua heilahteluja.

Tai jos on hyvä sää ja siellä lähtee

vaikka perusut urnille, niin siellä

saatetaan nähdä viimeet keikahdus

vielä. Ja kun me edetään valtakunnallisesta

paikkantilannetta, koska paikkojen mukaan

ratkaistaan tämä suurin

puolueen titteli, ei välttämättä

valtakunnallisen ääniä

mukaan, eli hyvinkin meillä saattaa

olla tilanne, että perussuomalaisesta

tai kokoomuksella on suurin

kannatus, mutta heillä on

yksi paikka vähemmän kuin toiseksi

tuleella, joten silloin

järjestys muuttuu, eli paikkojen mukaan

ratkaistaan se, kuka lähtee hallitustunnusteluta

vetämään, niin hyvinkin tällainen

yksittäinen Pirkanmaan tiukka

viimeisen paikan taistelu saattaa

kääntää tämän pelin suuntaan

tai toiseen, niin mitä sä...

Pirkanmaan varmaan voisi suurin kuvitella,

että se jos siinä

viimeinen paikka on

näille jollekin pääpukareista

tyrkyllä, että DeMarit pystyy sen

hanskaamaan, koska

Mariinhan tulee saamaan varmasti

todella ison ääni-potin. Riittääkö

se siihen, ei riittänyt

ihan niissä alueellisissa

Kallupeissa sen yhden lisäpaikan saamiseen,

mutta onhan se mahdollista,

että

kokoomus on ollut yllättävän

yllättävän heikko

niissä Pirkanmaan Kallupeissa, jos on nyt

väärin muista.

Ja siinä akkuskoreen ennusteessa

mun mielestä se ei olisi nyt oikein luin

sitä, ja niitä viimeisia paikkoja,

niin kuitenkin johtopäätös

oli se, että

jos näistä

näiden pääpukareiden

kesken, niin perussuomalaisilla oli

kuitenkin koko vaatakunnan

kaikki vaalipirit

huomionottaen parhaat mahdollisuudet

nostaa sitä omaa

paikkasiotusmääräänsä.

Jos he onnistuvat siis niissä

vaalipirissä. Kyllä, eli tilanne on siis

se, että

jos mietitään näitä, jotka on tavallaan

kärkymässä sitä viimeistä paikkaa, niin

perussuomalaisella oli siis

kuudessa vaalipirissä se tilanne, eli

periaatteessa

vaikka miten keskusta voitti

2015 vaali, niin saa

hirveän määrä näitä viimeisiä paikkoja,

eli ne tiukat maaliviivat

taistelut näissä vaalipirissä,

kääntyi silloin keskustalle.

Viime vaaleissa, jos mietitään 4 vuotta sitten,

niin

nämä kolme pääpukaria olivat niinkuin

yhden paikan sisällä toisista,

eli se meni ihan tiukin mahdollinen

markkinaali, ja tosiaan perussuomalaisilla

oli, ne marit voitti

perussuomalaisella alle 8000

valtakunnallisesti, ja nyt mennään vaalipirjaa

puhutaan ehkä jopa muuta mistä

sadoista äänistä, niin sitten tullaan

siihen, että jokainen ääni oikeasti ratkasee,

ja toi on mielenkiintoinen kysymys,

toi Sanna Marinin henkilökohtainen

kannatus, koska vaikka Marin

saisi miljoonaa ääntä pirkamalla,

on seitaen olla mahdollista, kun pirkamalla

ei asu miljoonaa ihmistä, mutta vaikka

Sanna Marinin äänestä, jos pirkamalla

kuinka moni ihminen, niin se vaikuttaa vain

tietynyt määrän, koska meillä on tämä

alueellinen vaalijärjestelmä, mutta

jokainen tämä peliä, niin kun

demareetteen suuntaan, ja kun se

menee yhden paikan tai kahden paikan

taisteluksen, niin siinä voi olla, ja

täskin voi tulla tätä taktikointeja, että

äänistetään, kun Sanna Marinin ja

Pirkamalla on myös muualtakin kuin

demareista. Kyllä, ja näissä on

näissä paikkainnusteista, mitä muutkin on

tehneet, niin ja laskeskelleet,

mun muassa kokoomuksen vanha

suunnittelupää, niin kuin Jukka Manninen

Twitterissä, niin muistaakseni hänen

siinä ennusteissa se

kautta kahdeksan paikalla, eli hän oli

tavallaan laskenut niiden alueellisten

ennusteiden mukaan, että ne

kaikkien paikat kääntysperussuomalaisille,

mutta näin oletettavasti ei kuitenkaan

välttämättä tule loppujen lopuksi

käymään, mutta siis perussuomalaisilla

on käytännössä paikkamäärä,

jos ajatellaan paikkamääräisesti,

niin heillä näyttää olevan

paras tilanne, nyt

tässä vaiheessa, mutta sitten se

nähdään, niin vaalisunnuntaen.

Jos ajatellaan, niin kuin näitä

vaalipiirejä, näitä tiukkoja vaalipiirejä,

missä on hilkuun kilkun tai

kiikun kaakunnan viimeistä paikat,

niin perussuomalaisena on tavallaan

se potentiaali on plus 4.

Eli heillä on neljä tällaista rajatapausta,

jotka ovat just siinä hilkuilla, meneekö

läpi kääntykse persuille, kääntykse

kokoomuus ja kääntykse demareille, niin

persuilla on tavallaan se niin kuin

upside, se potentiaali on plus 4.

He voivat saada niinku peritteisiin neljä paikkaa

ja miettikää tota ennustetta, jos perusut on kaksi perässä

tällä hetkellä ennusteissa kokoomusta,

niin ne saisiin plus 4, niin niistä paikoista

varmaan yksi tai jopa molemmat

lähtis pois kokoomuksilta.

Sehän kääntäisiin ihan täysin päälaille

ja eikä demaretinään kiinnissaan,

niin kokoomuksella demareilla tämä upside

tämä potentiaali on plus minus nolla.

Kyllä.

Eli persuilla on neljä sellasta ehdokasta,

neljä paikkaa he voivat tavallaan ottaa hyvää

kannatusheilahtelun ansiosta,

eli se heilahtelua voi olla se, että

persueen kannatus nousee tai sitten

kokoomuksen tai demaretten laskee,

joka nyt yleensä on varmaan sitten

tarkoittaisesta perussuomassa se nousee,

mutta kuhan kokoomuksella

demareilla se ei nousee, niin perussuomasta

voi ottaa neljä paikkaa jopa hyvää,

niin kyllä tämä niin kuin menee oikeasti.

Nyt oikeasti jokainen, joka mietti,

että pitäisiköhän mennä äänestämään,

niin nyt jokaisella on oikeasti niin,

niin äänil on aika paljon näitä

svaalipirjeissä painoarvoa.

Ja sinänsä se, että usein näissä

analyyseissä on nostettu esiin se,

että perussuomalaisten äänestyisaktiivisuus

haluukkuus äänestää on matalampi,

mutta sekin on vähän niin kuin vanhaa

maailmaa, että myös

perussuomalaisten kannateen osalta se on

nouse huomattavasti se äänestyisvarmuus

prosentti, mikä tosin tietysti

sitten näkyy jo näissä kannatusluvuissakin,

että nyt jo semmosia tiimistökäänestä

ja perussuomalaisia ovat jo ilmaiset

näissä kallubeissa, että

he äänestävät perussuomalaisia,

että perussuomalaiset itsekkään

ne eivät varmaan usko, että sitä 19.

tulisi enää hirveätä semmoista

viime hetken pompsausta ylöspäin,

mutta se menee

kyllä se menee kiikun kaakun äänimäärässä,

mutta erityisesti

sitten paikkamäärää, tässä voi ihan

käydä niin, koska tai valjärjestelmähän on ennen

suosinut, käytännössä keskustaa,

se suosii nyt pikkusen perussuomalaisia,

niin voi olla se tilanne, että

meillä esimerkiksi on

tosiaan se äänimäärässä

isompi puolella jollain vähemmän

paikkoja, kun esimerkiksi perussuomalaisilla.

Mutta tämä tilanne, tämä äänemäärä

niin kun tiukka tilanne näissä kaikissa

kallupeissa ennusteissa, vaalipirikohtaisissa

ennusteissa, tarkoittaa kyllä varmaan

väistämättä sitä, kun ei just sanottu,

että perussuomalaisia ehkä suosia tilanne,

niin tullaan siihen varmaan, että kun ennakkoäen,

että siinä kahdeksan jälkeen

tulee julkivaalisunnuntaina,

niin varmaan siellä osa riemuitsi

enemmän kuin toiset, mutta kyllä se peli aidosti

on vielä sitä auki.

Nyt ketitään neljä vuotta sitten, niin sitä eroja ei

lopulta demareille ja perussuomalaisen 766 ääntä.

Mutta kuitenkin kun niitä ääniä annetaan

siis miljoonia, niin ei se

kahdeksan tuhatta, niin se ei ole mitään.

Niin kyllä se varmaan menee siihen

maaliviivataisteluukseni, niin en usko,

että yksikään puheenjohtaja uskaltaa

julistautua voittaa-eks, niin kuin vielä

välttämättä kympi-uutisiinkaan mennessä.

Juuri näin.

Pääministeri

Sanna Marinin taanoisesta

Ukraananviarailusta on noussut

melkoinen älämölle, kun Marin oli

sanonut Ukraanan presidentille

Challenge-kille, että Suomessa voidaan

keskustella vanhojen hornethävittäen

antamisesta Ukraanalle.

Marinin hornetheitto

tuli täytenä yllätyksenä

presentti Sauli Niinistölle

ja puolustusministeri Antti Kaikkoselle,

jonka mukaan Suomella ei ole mitään mitä

antaa Ukraanalle. Suomi tarvitsee

näitä hornettaja vielä useamman

vuoden oman ilmapuolustuksensa,

ennen kuin uudet F-35-set

korvaavat ne.

No, Ukraana otti tietenkin nämä Marinin

puheet tai kommentit tai lausunnot

tai keskusteluun siellä Ukraanassa

lupauksena, että Suomi antaa

tai voi antaa näitä hävittäjä Ukraanalle

jollakin aikataululla.

Mutta Marin on itse sanonut, että hän

ei luvannut Ukraanalla mitään, vaan

yleinen kommentti, että

Suomessa voidaan keskustella asiasta.

No, Marin on sitten me yrittänyt

kääntää tätä keskustelua siihen, että

Ukraana tarvitsee

vahvistusta ilmapuolustuksensa, hävittäjä

siis suomeksi sanottuna, ja tämä keskustelu

on sellainen, mitä Suomessakaan ei voida

välttää, sitä käydään jo muissa

Euroopan maissa, niin Suomessakin

tämä keskustelu pitää jonainpäin

vielä käydä. No, hyvä niin.

No tota, ahvoisin kuulla vähän teidän

ajatuksia tästä STP-en

entinen kansanedystä ja puolosihteeri

Mikael Jungner, joka on siis

sittenmin kyllä puuhannut tätä liikennyttiä,

eli Jallis Harkimon perhe-yritystä

ollut perustamassa, eli

kilpailivaa puolueet, eli Jungner ei ole

enää STP-kirjoilla, niin hän on

kiteytti Twitterissä STP-en ongelmaan

seuraavasti, lainaa nyt siis Jungneria.

STP-en ongelmaan vallan

keskittyminen, puolujen johto

tai ministeriryhmä ei juuri

keskustele. Sanna päättää.

Avustajat ovat opetuslapsia.

Muut faneja, kukaan ei haasta.

Ongelma tuossa on vakavan

ajatusharhan riski.

Jos Sannan harkinta pettää,

päätyy koko porukka

heikolle jäille.

Kreetään juha mitä mieltä

ootte tästä Jungnerin

jonkun analyysistä, eli

haluan tämän viitata

tähän hornetkeskusteluun, eli

Pettikö Sanna Marinin harkinta,

kun hän lausui Tselenskilen näistä

horneteista, kun tästä on nyt

käyty aika paljon väännetty

peistä tästä asiasta, että mitä on

sanottu ja mitä ei ole sanottu. Onko luvattu

eikö ole luvattu? Mitä mieltä

ootte tässä? Pettikö päämiä sitä herkitoa?

Sanokohan liian varomattomasti tästä horneteista

antoi turhaa toivoa Ukraanalle. Mitä

mieltä ootte?

Näin vaalien allaan tämä keskustelu

käy kuumana ja tässä

puhutaan pelkistä vaalipuheista, että

kaikki marinkritiikki on nyt

vaalipuhetta, mutta silläkin uhalla

sanon, että

sotakäyvässä maassa tällainen

hävittäjäkeskustelu, joka sitten on

tulkittu lupaukseksi, josta on

esimerkki se, että on tullut

pyyntökolmikantaneuvotteluihin

Ukrainaan suunnalta Suomeen, niin

se on vähän varomatonta toivon

antamista mielestäni, ja

Suomen pääministerillä pitäisi

kuitenkin ensisijaisesti olla mielessä se,

että mikä on Suomen

turvallisuustilanne tässä

sotaajassa.

Tästä hän Mariinilta

vielä kysyttiin viime yönä Brysselissä

suoraan, että häneltä kysyttiin suoraan,

että voisiko horneteja

luovuttaa Ukrainalle jo ennen

korvaavien koneiden saapumista

Suomeen, Mari Vastasi,

Sitaatti mielestäni. Tämä on keskustelu, joka

Suomen valtiojohdossa pitäisi

käydä.

Eli kysyttiin, että jo

ennen, kun tulee nämä korvaavat

koneet, niin Mariin sitten pitäisi

taas tällä, että tätä keskustelua pitäisi

Suomessa käydä.

Ja puolustusministeri sanoo, että ei pysty antamaan.

Joo, ja silloin,

kun ne tuli ne Ukraina puheet julkiin,

kävi ilmi, että tästä ei ollut

keskusteltu tasavallan presidentin,

ei puolustusministeri, ne julkoministerin,

eikä puolustusvoimien kanssa,

että tämä oli tämmöstä sooloilua.

Minun mielestä Mariin voisi ihan hyvin sanoa, että

tässä vähän tuli nyt töppäiltyä,

ehkä mentyy vähän liian.

Valitsin sanani huolimattomaasti tarkoitukseni

oli tämä, mutta valitsin sanani

huolimattomasti.

Sikäli tuossa Jungnerin ajatuksessa voi olla

sellainen pointti, että ei hän ole ensimmäinen

ihminen, joka on sanonut sitä, että

Mariinilla on hyvin pieni piiri.

Ja hän on

hyvin vahva tahtoinen, mikä on tietysti hyvää

asia politikolle, mutta

se voi joskus näyttäytyä sellaisena, että

vain minä tiedän tai

kyllä minä tiedän.

Tietysti se, että kyllähän tuolla tasolla pitää,

kun hän on pääministerin, pitää osata

sanoa myös ei.

Hän on voinut yhtä lailla kiovassa,

tai sitten sanoa eilen Brysselissä,

kun jos asia nousee esille,

niin hän on noussut voinut sanoa, että

esimerkiksi eilen Brysselissä,

että tähän kysymykseen tätä keskustolua

ei ole käyty piste.

Se riittää. Ei pääministerin

tarpeen yrittää ruvata miellyttään

ketään sillä, että hän rupeaa

puoli huolimattomasti, antaa vähän

köyttää.

Ei välttämättä itse ehkä eri sitä tarkoittain,

mutta

kun kaikki pääministerin puheessahan,

kaikki rivien välitkin

tulkitaan, niin tottakai

jos hän antaa pikkusen köyttä, niin se

saattaa mennä väärin.

Ja se mitä tuosta kiovan keikasta tulee

mieleen on se, että musta sinä

epäonnistuu myös aika vahvasti

se

viestintä siitä, että mitä siellä

tapahtui siellä neuvottelupöydässä,

koska ensinnäkin se tarinahan

muuttu. Ensinnä

oli asiasta, oli asia

ikään kuin ollut esillä, vaan sillä

tiedotustilaisuudessa, mutta sitä

kävi myöhemmin niin, että sitä oli puhuttu siellä

neuvottelupöydässä.

Siis tästä horneteista.

Ja oskaran kyse oli niin, että

Ukraajan presidentti

nosti sen asian esille, niin kuin ilmeisesti

oli, niin

mä en nyt näe sitä kään niin isä noin

sotasalaisuutena, että

eikö sitä olisi voinut jäljikäteen sanoa, kun

tämä asia

asiasta nousi kohu, että hän olisi voinut

selittää sen, että Ukraajan presidentti

nosti tämän asian esiin,

koska Ukraajan tietysti kaikkien maitten

kanssa käy näitä samanlaisia keskusteluja

ja haluaa tietää, että minkälaista

kalustoa mahdollisesti sinne olisi saatavissa,

niin sehän olisi tuonut jo alun perinkin

siihen vähän erilaisen kontekstin

tähän asiaan, joka lähti sitten

jo sen takia, että hän oli

pikkuisen varomaton, ja sen takia, että hän

ja

ehkä hän en

lähipiirisä tai esikuntasan

vähän huonosti

viesti siitä, mitä siellä oli tapahtunut

ja sen takia, että

tämä voidaan sanoa, että tämä on vähän tämmöistä

mitenkä hyttysten

kurnintaa tämä asia, mutta kun tämä näissä

ulko- ja turvallisuuspoliittisissä kysymyksissä

tuppaa sellaista oleena.

Niin tasavallan presidentti, se oli niinistö,

hän on nyt kohta 12 vuotta

painottanut siitä, miten

perustuslakia tulee tulkita, eli

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittika

johtaa tasavallan presidentti.

Sitten hän pitää sen

kuuden sekunnin tauon yhteistoiminnassa

valtioneuvoston kyllä, mutta onks tässä se,

että Marin tulkitsee tätä ehkä hieman toisiltavalla,

että hän Suomen vaikutusvaltaisimpana

ihmisenä kiistatta pääministerinä,

niin kyllä hän voi

itse itseään johtaa tuolla

edustajassaan Suomeen, esimerkiksi Ukraanassa

Tselensken kanssa Neuvoteellessa, niin

kyllä hän on siihen tavallaan mandaattilausua

hänen näkemyksenä asiasta.

Niin, tässä on sellainen

kohta, joka paljastaa vähän tätä

suomalaista valuvikaa siinä, että

pääministeri johtaa Eurooppa politiikkaa,

jossa kuitenkin keskustellaan

paljon esimerkiksi natoasioista,

siellä ollaan keskusteltu

Ukrainaan avustamisesta, aseavusta

ja tällainen keskustelu luontevasti

kuuluu pääministerille, että

tässä sitten väistämättä varmaan tulee

sellaisia kohtia, että

mitä nyt voi sanoa ja kuka

sanoo, mitenkin ja miten kommentoidaan

ja miten niitä tulkitaan. Sekin on syytä

muistaa, niin kun Juha tuossa on vähän viittas, että

Ukraina

on vahva tämmöinen propagandakoneisto,

joka käyttää joka ikisen tilaisuuden

hyväkseen, jotta

tätä aseellista tukea saadaan.

Ja se on tietysti tärkeää,

että Ukrainaa autetaan,

ja Mariin on ollut tässä etulinjassa

nostamassa Ukrainaan asiaa

erittäin positiivisesti monin osin,

mutta tässä tuli vähän

nyt hutia sitten tämän hornetien

osan.

Voi olla, että

tähän on mandaattia nostaa tämmöistä esiin,

en mennä sitä sanoa,

mutta tavallaan se, että jos hautaan muuttaa

sitä ulko- ja turvallispolitiikan johtamis

järjestelmää tai

johtamisuhteita,

eli ikään kuin painottaa

vautioneuvostoja pääministerin asemaan,

se pitää tehdä ensin lainsäädännöllisesti,

eikä sillä tavallaan sitä haetaan

julkisuuden kautta sitä johtamisjärjestelmää

muuttamista.

Plus se vielä tuli mieleen tästä,

että kun me on annettu neita

johtorilla paljon näitä erilaisia

asepaketteja,

ja nyt eilen

Kaikkonen ilmoitti viimeisimmäistä,

niin jostain syystä

niiden pakettien sisäytyä

ei ole kerrottu.

No minkä takia sitä ei ole kerrottu?

Että me ei tietenkään haluaa

että venäläiset tietää

mitä materiaaleita on lähtenyt.

Ei kai sitä taustaa vasten

myöskään lähdetään huutelemaan

turvulla ja toreilla, että me ollaan

luvuttamassa hävittäjä jonnekin,

jopa jo ennen, kun me ollaan saatu

korvaavaa kalustoa tilalle.

Että kyllähän se siinä kontekstissa on

asia nyt kuitenkin, joka

olisi ehkä suotavaa keskustella

jonkun munkin kanssa, kuomaan itsensä kanssa.

Niin, kyllä mulla edelleen

meillä on kuitenkin edelleen yhteistä

rajaa jonkun verran tuon venään kanssa, mitä

esimerkiksi Ruotsilla ja Norjalla ei ole.

Ja keskustelua välittää ehkä

tämä, että täytyy muistaa se.

Plus sitten se, että tämä hävittäjähankintahan

hävittäjään antaminen ei ole ihan sama asia,

kun annetaan tykkit tai rynnäkökivääreitä

tai jotain tämän kautasta

aseistusta, koska kaikkihan tietää sen,

että se on sen luokan

ase, että se aset,

siinä kokonaisuudessa myös

isot maat,

yhdysvallat,

Britannia ja muut ovat hyvin

varauksella suhtautuneet siihen

hävittäjien antamiseen, koska...

Siinä pitää pidetä rajana.

Sitä on pidetty jonkinlaista rajana,

ja totta koko ajan jortaan myös harkitsemaan

sitä, että tämä tilanne ei tästä

entisestään eskaloituisi.

Niin silloin mä en kyllä näe, että

me, joka ollaan, jolla on kuitenkin

tämä aggressiivinen naapuri,

aika pitkä raja niiden kanssa,

niin me otamme eturintamassa

antamassa sellaisesta aseistusta,

joka voi myös eskaloida

sitä tilannetta jopa meidän omalla rajalla.

Kyllä.

Että sen takia tässä on vähän

mentynyt vähän herseerällä puuhun.

Ja sitten kun tässä on kuitenkin

kysymys siitä, että yhdysvallolta

täytyisi saada lupa näihin hornettien

edelleen luovutuksia muuta, että

me ollaan nyt ikään kuin

tällä ulos tuloilla kytketty yhdysvallat

tähän ajittajan kuvioon.

Ja se mä haluan sanoa,

että totta kai sehän pitää täysin paikkansa, mitä

Marin on sanonut, että hän ei ole luvannut mitään.

Mutta kun se ei ole tässä oikeastaan se

pointtivaan se

mielikuva ja se,

mikä on ollut seuraus siitä keskustelusta.

Niin, Ukraan on kokeilti, että Suomi

harkitsee asiaan. Kyllä, ja sen takia

ei voi

pitäytyä pelkästään siihen, että

en ole sanonut noin.

Sillä ei loppuiluvuksi ole enää

sitten merkitystä, kun se

henki on karannut seita pullosta

ja se on ympäri maailmaa.

Pyydetään kolmikantaneuvotteluja.

Kyllä pääministeriin pitää pystyä

myös vastaamaan niistä tulkinnoista, mitä

hänen toimistaan seuraa.

Tasavallan presentti Sauli Niinistö tapasi

Turkin presidentti

Receptaip Erdoganin viikko sitten

turkissa. Paikan päällä oli

politiikan puskaräidon Istanbulin

kirjevaihtaja Greta Karvala,

joka titteli muuttui

viimeetkin. Joka oli väärässä kaupungin.

Joka titteli muuttui sitten lopulta

Ankarin kirjevaihtaa.

Greta, kerro

omin sanoin, mitä siellä

Istanbulissa nei

Ankarrassa tapahtui.

Greta kertoi se Ankarin kirjevaihtaa.

Ankarin kirjevaihtaa,

ja tässä nyt avautuu.

Greta, kun tulit kotini, oliko sulla Ankara

Krapula?

Ankara väsymyys.

Mutta siis, se oli hauskaa, kun istuttiin

meille tuli tietoa, että Niinistö

tapa Erdoganin tuolla Istanbulissa

ja istuttiin kiltisesti Istanbulin koneessa

kunnes tuli tietoa, että

tapaaminen onkin siirtynyt Ankaraan,

eli semmosen

sanotaanko nyt vaikka tuhannen

kilometrin päähän niin paljon valehtelee

Istanbulista, ja sitten siinä ruvettiin

Ankara vitutus.

Ankara miettiminen, että miten hitossa

päästään sinne nyt ajoissa, että me ehditään sinne

ja sit sain kuulla myös,

että tämä oli tullut

yllätyksenä myös tasavallan presidentti

Sauli Niinistölle, koska hän oli sit joutunut

ikään uu käännöksen

turkkilaisella moottoritiellä,

koska hänkin oli menossa Istanbuliin,

mutta sitten Erdoganilta tuli viesti,

että tuleppa tänne presidentin palatsiin

sittenkin, että täällä on tuhat

kultaista huonetta ja

kultaiset vessanpöntöt ja kaikki muut

otetaan paljon paremmat pileet tänne

tänne valkoiseen palatsiin.

Joo, mä oon kuullut ranskallisista visitistä,

mutta turkkilaisesta uu käännöksestä en ollut

ennen tätä kuullut, mutta se on

kokeiltu ja hyväks havaittu, mutta

lopulta pääsitte kuitenkin

sit sinne paikan päälle.

Sultaanin palatsiin, millainen kokemus se oli

noin keikkana? Sultaanin palatsiin

päästiin ja siis Turkkihän oli

todella mielenkiintoinen

valtava poliisivaltio, ja sit

Erdoganin pelko varsinkin täällä

poliisivaltio puolueiden kannattajien

keskuudessa, niin se oli

aika, siis käsin

kosketeltavaa, koska toimittajana

haluu kysyä kysymyksiä, että mitä

mieltä Suomen NATO-jäsenyydestä ja

Turkkisuomiyhteistyöstä ja muuta, niin

missään paikassa koskaan en ole ollut,

missä ihmiset olivat niin varovaisia ja pelokkaita

siitä, varsinkin jos heillä oli jotain

Erdogan kritiikkiä, niin ei suostuttu

nimellä, ei se suostuttu kuvalla kertomaan,

mutta muuten kyllä sitten avauduttiin,

ja eräskin sellainen isä, joka

näytti minulle, että iPhoneista on sitten

tyttärensä kuvaa ja sanoi, että

tämän takia minä en, minä en nyt

nimellään kuvalla ole, että haluan

suojella perhettäni, että

vastustan Erdogan, ja siis tähän

kontekstiin liittyen Turkissa on toukokuun

14 päivän vaalit, ja siellä on

aika tiukkaa peliä, ja

saako kreeta kysyä tähän välien, että

tuliko sulla sellainen kuva, että

ihmiset politikot Turkissa pelkäivät

Turkimpresidentiä, jopa

enemmän kuin suomalaiset politikot

ja suomenpresidentiin.

Mä olet turkkalais pelkää niinistöön,

mä et missä pelkäis niinistöön?

No sanotaan näin, että siellä ei paljon

kilpailivia politikkoja näkynyt, että

se pelko oli silleen hyvin niin, että

ei. Koska niinistövaltooikeudesta

puuttuu ainoastaan se, että hän voi

seittää poliitikkoa ja tyrmää.

Mutta siis niinistö Erdogan...

Niinistöllä Erdoganen on tosi paljon samaan,

nähän on oman omassa omissa maissaan

tosi suosittaa ja presidentiö.

Kyllä. Mutta kreeta,

hän kai yllättävän käänteen siinä,

kun niinistö ja Erdogan kävelivät

kohti

kameroita ja yhtäkkiä Erdoganen

pysähty ja rupes

osoittelemaan

iltalleiden valokuvan Jenni Estiivarin

kenkiä ja rupesataan höpisemään niinistön korvaani.

Mitä sä ajattelit siinä vaiheessa, kun

tilanne oli seis ja

koko maailman keskipisteessä oli sun työpari

kengät?

Vähän peruttelee tästä vielä, koska se

tilanne alkoi siellä ulkona saateessa

ja residentin palatsi pihaan.

Niin se tilanne vaa eskalut ja jatkuja jatkuvaa.

Siinä oli sillä tavalla, että

iltalleiden kuvaaja oli ainoa

Suomimediaan kuvaaja, joka pääsi sinne

kuvaamaan Erdoganen ja Niinistön tapaamista,

kun Niinistö tuli autolää.

Erdoganen oli sitten Satevarion kanssa

ja Jenni Estiivar

Sateessa siellä väriötellen

kuvasi sankarillisesti

ja sitten ihan lähellä oli

metrin parin päässä Erdoganista

ja sitten Erdoganen yhtäkkiä

lukitsi katseensa Jennin kenkiin

ja sitten

puhui jotain siinä avustajalleen

kyseli Jennin

kengän kokoa ja muuta.

Niin kuin yleensä näissä tilanteissa.

Yleensä näin ja sitten se

tilanne jatkui siitä, että

Niinistö tuli ja päästiin

virallinen protokolla aloittamaan, jossa

Niinistö sitten tervehti

turkkilaista kunniakartia ja

oli kunnia laukauksia maamme laulua ainoa muuta.

Mentiin sisälle

ja taas pääosassa olivat

iltalehdenkuvaajan kengät, koska

siinä kun presidentit kättelivät

siinä sisällä tai olivat vierkkäinä

olivat aloittamassa tätä kahden välistä

tapaamistaan, niin taas

Erdoganin katsella lukittu iltalehden

kuvaajan kenkiin ja

hän sanoi, että

haluaisimme tarjota uudet kengät

noiden märkien tilalle

ja sitten Niinistö oli hetken aikaa vähän

höllmistelyinä hiljaa siinä ja

minusta nuo kengät ovat ihan näyttävät ihan yhdiltä.

Koska hän on niin saita

hän ei oo saada uusia kengät,

ohan menee rahaa.

Niinistö oli ihan varmaan laskuttaa

presenti kansilta ne kengät.

Ei minun määrä rahaa.

Täytyy sanoa, että itse kyllä

miten tämä

tuleva kunnioitettu liittolaisemme

presidentillä on kyllä suuri sydän,

kun hän kiinnitti huomiota

lähi kengi.

Ei muuten ollut mitkä ihan halvat, Popot.

Ei ollut, kyllä hän ne

jatkuu ja maksoi, mutta

hän oli jatku vielä sitten, kun oli Niinistön

tiedotustilaisuus Seraton hotelissa

ja se oli siinä juuri

loppunut, niin

Jännille oli sitten soitettu

suur lähetystöstä, että sattusko

olen tilaa vielä matkatavaroissa

ja

sitten Jännille oli siinä, että on kyllä

kaia, no sinulle tulee sitten

joku lähetys ja sitten sinne

tuli tällainen turkkilaisen

protokollan mies, joka

pakettiin ja se sitten avattiin siinä

ja mä yritin täältä miehelta kysellä vähän, että

niin, että

jotain tunnelmia ja mitä terveisiä

jotain muuta, että hän sanoi vaan, että no

minä olen vaan välittäjä, et en kommentoi mitään.

Oliko hän pukeutunut Osmanin vaatakunnan

aikaisen asepukunnan?

Ei ollut, mutta aika moni muu oli siellä protokolle.

No se olisi se, että se olisi se, että hän on

hapsulliset nakkakengät, niin tota

puolmaajarat, niin mitä koko on ne?

Miesten 47.

Oliko se ihan oikeita kokoa?

Koska erdokan hän oli siellä palatsin pihalla

jo tiedustellut

jala tota kengän kokoa?

Eikö sitä niinku absurdi, että me ollaan

täällä niinku Suomessa oltu teksä revitty

hiuksiin, niitä kenellä nyt hiuksiin vielä on, niin

et päästäänkö me natoa vai eikö me päästään

natoa, ja mitä se erdokan nyt seuraavaksi keksiin,

niin sit hän on niinku, me ollaan siellä

tavallaan sellaan viimeisellä riaus-

symbolisella tavallaan, että kiitos, kun päästiin

natoon, niin hänen suurin huoleen hän saa

iltoillinen kuvanen kengät.

Mulle tuli kyllä itselle semmonen mieleen, että onko tässä nyt vähän tämmöinen

rikasturkia, kenkäraasu Suomi ollaan?

Pohjolan perukoilta tulee jossakin.

Meillä oli kuitenkin ja sotakormaukset.

Mutta tavallaan, jos ajattelme sitä

sitä substanssipuolta, niin sehän oli aika

hauska, että niin sitä on sitten sanoa myöhemmin,

että antoi ymmärtää, että itseasiassa

tämä natojaisenyskeskustelu ei ollutkaan

nyt se tärkein asia, mistä siellä

keskusteltiin, vaan se, että hän

keskusteli Erdoganin kanssa tästä

globaalista jännityksestä ja tästä

isommasta kuvasta.

Voihan se olla, että oikeasti, koska

kaikkihän me tiedetään, että Suomen

ja Turkin välillä asiat olivat ajat

sitten ennen tätä sovittu.

Ei oikeastaan ollut pöydällä mitään

suuria kiista kysymyksiä.

Suomihan olisi voinut jo Turkijoita varmaan saada

tämän saman audenssin aikaisemmin,

mutta niinistöhän ei sinne mennyt,

koska oli tämä ruotsikuvio, tämä ruotsikytkentä,

ja sitten oli varmaan odotettiin myös

yhdysvallat saa omat paperinsajärjestykseen

siltausin, että yhdysvallat hän hausalusta

pitää, että Suomi ja Ruotsin menee

yhdessä, mutta varmaan yhdysvallat

keutu tekeen sitten uuden arvion, että

nyt Suomi pitää vaan päästää ensin

ja sitten Ruotsi tulee perässä.

Niin, että voihan se loppaa lopuksi olla,

että siellä vieraalulla, kun niinista

nyt siellä oli, ei oikeastaan se

suurin asiaa oli ne jennieestiin varin

kengät, että koska kaikki tavallaan

oli jo, ei siellä ollut enää mitään

kyllä. Nato oli työnen jollu, ja se oli

vähän ehkä jopa, mitä itse tulkit sen

Niinistön ilmeistä ja hänen

kommenteistakin, että ei tässä nyt

mitään hurraata huudetan, niin olisi

ehkä vähän kiusollista, että hän joutui

sinne menemään sitten vastaanottamaan

tämmöiset pompeusit kuviot.

Niin, koska kyllä. Mutta se substanssipuoli

tietysti siinä oli, että kuten

mainitsit tämä maailmanpolitiikka, ja

kun Niinista on paljon korostannut

sitä, että pitäisi säilyttää puheyhteys,

hän on tunnettu entinen puuttiin

kuiska ja itse, niin nyt sitten

Erdoan on se henkilö, joka pitää

yhteyttä edelleen puuttiin, niin hän pitää

yhteyttä Kiinanksi siihen ja

myös Celenskiin, ja näin

pois päin, ja tietysti Paiden

ja Sikuntaan, niin että on joku

ihminen, jolla on ikään kuin

tämän entistä vaarallisemmaksi

käyvän maailmanjohtajat jotenkin

hyppyisissä, niin kyllähän sellaisen

ihmisen, mitä mieltä sitten ikinä

hallitettuista politiikasta on, mutta

sellaisen ihmisen näkemysten

kuunteleminen on alukasta.

Kyllä, ja kyllä vaan itto on

tämmöinen ehkä tämmöinen

realipolitiikan ystävä enemmän, että mun

mielestä se, että pieni maa

ryhtyisi kaikista tämmöisistä

pienistä loukkauksista lainausmerkeissä

nyt kauheasti sydäjuuriaan myytän

suuttumaan, niin olisikin vähän

koomista, koska ei hän nyt

vuoden kahden päästä enää kukaan muista,

että miten täällä loppuun lopuksi

tulihan sitten niinku viime peleissä

meni, että jouduttiinko hieman nöyrtyin

Turkille ja jouduttiinko menee sitten

Ankaraan vastaanottaan

kuvaajalle uudet kengät ja

natojäsenyys, että niinku mitä

näillä on niinku pitkässä jouksussa

merkitystä, pienemmän kannalta.

Se on just näin urheilutermeen

tähän loppuun, Sauli Niinistö

otti yhä joukkueelle.

Take one for the team.

Seuraavaksi Viikon vitsi.

Viikon vitsi tulee tällä kertaa

Annikan Puskareilta kuuntelevalta

Jari Ikoselta.

Kiitos Jari ja ei muuta kun kovaa ajoa.

Mitä Annika Saarikko

kirjoittaa paperiin, jonka hän

vie hallitus tunnustelialle?

Kyynnismattokysymykset.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Sanna Marin kannustaa suomalaisia taktiseen äänestämiseen ja onnistui tällä suututtamaan nykyisiä hallituskumppaneita. Koko Soumen katseet kääntyvät kolmeen vaalipiiriin, joissa vaalien voitto ja pääministeripuolue todennäköisesti ratkaistaan pienellä erolla. Kokoomus on yhä ennakkosuosikki, mutta perussuomalaisten yllätysmahdollissuudet näyttävät hyviltä.

Sauli Niinistö teki u-käännöksen turkkilaisella moottoritiellä ja Sanna Marin hornet-puheissaan. Marin kiistää luvanneensa hävittäjiä Ukrainalle, mutta sotaa käyvässä maassa hänen puheensa on tulkittu toisin. Ukraina on nimittäin Marinin puheista rohkaistuneena jo kutsunut Suomen ja USA:n kolmikantaneuvotteluun keskustelemaan Suomen hävittäjien luovuttamisesta Ukrainalle.