Politiikan puskaradio: 85. Marin suututti vihreät - Ratkaiseeko taktinen äänestäminen vaalivoittajan?
Iltalehti 3/24/23 - Episode Page - 50m - PDF Transcript
Tämä on Ilta-Lehden podcast.
Studiossa Marko-Oskari Lehtonen ja Krenta Karvala ja Juharistamäki.
8. Perunaa, 16. Porkkanaa, 2 pakettia makkaraa ja 4 korjaa kaljaa.
Näissä runollisissa merkeissä aloitamme tämän viikon politiikan puskaradio,
jossa hypätään vailla pelkoa kotimaisen politiikan kuumien perunoiden kimppuun,
kun kiirakorven uudossa runokirjassa.
Oma suosikini korven tuotannosta on lyhyt ja ytymässä vittu saatana perkele.
Tämä tiivistää minusta hyvin suomalaisen sijalumaisemman näin 10. päivään
eduskuntavaaleja, kun jäljillä on vielä noin 18 vaalitenttiä kahdella eri kielellä.
Kreetään juhan mitentä jakselette. Aika paljon on ollut vaalikirjeitä
ja aika paljon on ollut myös vaalitenttejä.
Saks mä vastaan runolla tuohon, sun kiirakorpirunoon?
Saat vastata.
Tämä kertoo vaalitunnelmista ja ehkä omasta itsestänikin.
Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaik ei aina esille loista.
Onko toi Jenni Haukiotta?
Tämä on kuulee Eino Leinoa.
Siinä on mun kaks suosikirunnoiljaan.
Kulttuuri ei ole luksusta.
Mä en osaa mitään, mutta kun runo on se, kun se morgen morgen nurnit hoitte,
saakene merfaule loitte.
No niin, siellä on kaikilla kielillä.
Oliko toi joku Hitler-juukendin?
Ei, se vaan kuvastaa sitä, että vauhti kiihtyy
ja huomenna pitää tehdä vielä enemmän töitä.
Mikä teillä on ollut fiilis?
Ne, että valitenteen on tosiaan ollut paljon.
Ennen kuin me näin viikon pääaiheisiin,
niin ihan nopeasti käydään läpi,
kuten katsoo, että vaalitenteeni.
Onhan siellä puheenjohtajat käy aika tiukilaan,
että tenttejä on tosi paljon.
Mä kattelin itse asiassa eilen illalla
saarikon Anderssonin ja ohisalon kohtaamista ylellä.
Kyllä näytti, että ohisalo oli todella väsyny ennäkynä.
Kyllä tämä riippuu kaikkiaan, että viimeisiä mehuja viedään.
Niin, se on tottaja tietysti sitä varmaan erilaisia.
Arvioita on esitetty vuosien varrella,
että kuinka paljon nämä tentit
lopulta vaikuttaa siihen vaalitulokseen.
Varmaa se jokaisen puolueen tavallaan se kova ydinhän
äänestää sitä puolueen, että ja ne vaalitentit
pääosin vaan vahvistaa ihmisten käsitystä siitä,
että jos he vihreet, tai jos he kannattavat kokoomusta,
niin se mielipide vaan vahvistuu siinä tenttien myötä,
koska ihmiset katsovat niitä vähän
oman vääristen silmällasien läpi.
Mutta varmaan siellä sitä liikkuvaa äänestää,
jonkun verran on jo, jotka voivat sitten
tenttienkin perusteella päätöä johonkin lopputulokseen.
Joo, siitä mienti just ajattelin kysellättöjen näkemyksiä siitä,
että kun puhutaan liikkuvista äänestäjistä
ja puhutaan mielikuvan äänestämisestä,
että kuitenkaan siellä on satojen tuhansien joukko,
joka sitten päättää vasta loppumetreillä.
Kiitän tästä ASIN-sillasta kaunistikreeta sinua. Kiitos.
Oikein paljon.
Esim. kysymyksen.
Joo, niin päästään nimittäin tähän meidän ensimmäisen ajan.
Vahvistas.
Joo, ei, mutta siis ei tätä oltu harjoiteltu.
Mä ajatteltaan, että Moskua yrittäisiin keskeyttää.
Ei, kun tää oli tällainen pyytämättä,
yllättäen tullut faksimuotoinen ASIN-siltä.
Älä poikkea käsikirjoitus.
Mulle ei ole mitään käsikirjoitus.
Ei. Mä jaan, nää on mulle.
Mutta hei, taktinen äänestäminen.
Se on noussut nyt näissä vaaleissa
ja nyt vaalien loppusuoralla erityisesti esiin.
Mä kysyn teiltä, miten tänä ette tämän taktisen äänestämisen,
mutta siis puheenjohtaja toisensa jälkeen on
kehottanut suomalaisia äänestämään omaa puoluettaan.
Eikä välttämättä sen takia,
tämä kyseinen puole oli sitälle äänestäälle
paras mahdollinen valinta,
vaan sen takia, että äänestämällä tätä
hänen puoluettaan, niin jokin toinen puolue
ei pääsisi sitten valtaan hallituksen.
Pääministeri Sanna-Marinjako
torstaa näin Instagramissa
iltalehden uutisen tästä meidän tuoreesta ennusteesta,
jonka mukaan kolmen suurimman puolueen
välinen ero on kutistunut entisestään
ja uusi paikkaajakoulista ennusten mukaan
kokoomus 44,
perus on myös 42 ja demarit 40,
eli nämä kolme suurintapuoluiden
mahtuisiin 2-4 paikan sisään.
Eli käytännössä tämä menee ihan
maalikamera-taistelukset varmaan
vaalipäivänä.
Marin sanoo tässä jaossaan näin, että
jos et halua perussuomalaisten ja kokoomuksen
muodostamaan sinimustaa hallitusta,
niin äänestä STP-tä.
En ole tarkistanut asiaa, mutta tää saattaa
olla ensimmäinen kertaa, kun Marinjako
iltalehden uutisen tällä hallituskaudella.
Ei mennä nyt siihen, mutta mitä mieltä
olette tästä pääministerin vedosta,
että hän kehottaa vihreiden
ja vasemmistoliiton äänestä
ei varmaan erityisesti äänestämään
demareita, jotta perussuomalaista
kokoomuus ei pääse hallituksen.
Onko tämä taktinen äänestämeneen?
Mitä mieltä olette tästä ylipäiväisestä?
Ennen kuin Krietta pääsee vauhtiin,
niin tietysti se, että
Tokihan hän ei siis
tästä sen takia,
että perussuomalaista ei pääse hallituksen,
mutta ihan sen takia, että kokoomus,
koska demareilla hän ei käytännössä ole mitään
vaihtoehtoa, ei nää jäljellä muuta,
kun muodostaa kokoomuksen kanssa hallitus.
Mutta Krietta varmaan...
Vaikkuhan se, että kokoomus,
kuten olisi maailita,
ei sitä muuten sinusta hallita.
Tietysti siellä ytiminä on se,
että SDP-stä tulisi pääministeri puolueen
ja se ei ole mahdollista muuta,
kun imemällä ääniä vihreiltä ja vasemmistoliitolta
ja sekös etenkin vihreitä
nyt harmittaa. Siellä on oikein
itkupotku Raivareita saatu
Twitterissä.
Tässä syi myös ohisalo mahdolliseen väsymykseen.
Kyllähän
se näkyy jo noissa kallupeissa,
että SDP on onnistunut
imemään muun muassa,
siis nimenomaan vihreiltä ja vasemmistoliitolta
äänestä, ja näissä taustaa aineistossa.
Että se tietysti
jotkututkijat on sitä mieltä, että
semmoinen taktinen äänestäminen
ei harvoin näyttäyryminen
valtavana äänteen
vyörnön ja tienttyyn suuntaan,
mutta totta kai siellä on ku verran on merkitystä.
Jos jokat vaalit, niin voihan sillä
siinä mielessä olla merkitystä.
Mutta samanlaajallahan perussuomalaiset tietysti yrittää
taktisia ääniä
saada itselleen, koska heillä on
samanlainen kampani ja siis siitä, että
vain perussuomalaisia
äänestämällä
voi äänestää ikään kuin pyrkeä
vaikuttamaan siihen, että
demariahtoinen hallitus ei jatka,
eli käytännöstä ja nykyinen pohja.
Että samaa ihan siinä haetaan.
Kyllä, ja se taktinen äänistäminen
perussuomalaisilla nimenomaan kohdistuu
sinne sohvan pohjalle.
Sieltä pitäisi saada innostettua.
Ylipäätään äänestettäisiin.
Ja varmaan keskustalta
ja kokoomukselta napsitaan.
Ja perussuomalaisilla on tietysti se viesti on
myös se, että vain
äänestämällä perussuomalaiset suurimmaksi
puolueeksi
voi jollakin
varmuudella varmistaa, että perussuomalaisesta
ainakin auttaa hallitustunnustelut
ja ehkä voi jopa päätöä
hallitukseen, vaikka ei se siltikään
tietenkään mitenkään kirkossa kuultettua
vaikka perussuomalaisesti isoin olisikin.
Eli jos perussuomalaiset on siellä kaksi
ja etenkin jos on siellä kolme, niin se on
niin kuin se on sorumnoa.
No näin monet perussuomalaiset esimerkiksi kansainväliset
ajattelee, että siinä tapauksessa
koska kaikkihan tietää sen, että
ottamatta nyt
jos totta kai kokoomuksen
ja demareitten väyinen
talouslinnojen erilais, eri
suuri kuilu on aika iso
ongelma tietysti siinä pari valiakossa,
mutta silti se kuitenkin
se kokoomuksia perussuomalainen
välinen yhteistyön, niin kyllähän sinäkin
siinä on paljon asioita, mistä pääsee
helposti sopuu, mutta sitten se
varmasti siellä kokoomuksille
kuitenkin noin hallitusyhteistyön
kannalta voisi
varmaan he ajattelevat kuitenkin, että se
vanha vauta, toinen vautapuolue
demaritoidissa helpompi.
Ja tässä voi käydä niin, että
jos perussuomalaiset on ykkönen
ja lähtee hallitustunnusteluihin
niin voi hän kokoomus pelata sen niin, että ne
vetää tamosen neliraa ja
jarrutuksen ja sanoo sitten, että
perussuomalaisten EU-politiikka
ei meille kelpaa, se on liian
EU-kriittistä,
se on ainakin yksi tämmöinen
kynnysasia kokoomukselle, jolloin
sitten pääministeri
tunnustelija vaihtuisi.
Tätä Juha mainitsi semmoista
ammottavasta kuilusta, joka valitsee
perussuomalaiset ja demareiden talouspolitiikon
välillä, niin tätä kuilua harvoittiin
täyttämään eilen sepelillä,
kun Vaasa Vaalipiiriin oma
penssellisetä Matias Mäkynen demareiden
talouspolitiikon.
Anteeksi sanoin väärin, eli kokoomuksen
demareivällinen ammottava kuilu, joo
meni puolueet sen kanssa, niin
tätä kuilua rovettiin täyttämään sepelillä,
tosiaan Matias Mäkynen demareiden
oma penssellisetä kautta talouspolittinen
guru
lausui vähän siihen suuntaan, että
ei tämä kuilu olekaan niin
ammottava, miltä se on näyttänyt,
eli siellä on visi jonkun verran sepileistä
kipattuista pohjoille.
Jos katsoa sitä demareiden
sopeutustavoitetta, joka on siis
kolmea puoli
miljardia, viivaa, kuusi miljardia,
niin siinä on aikamoinen,
miten sanoisin, haitari
siinä haarukassa,
että siihen hän mahtuu monenlaista
sopeutustoimeen
suuntaan jos toisenkin, että
ei tietenkään nyt se, millä
taktiikalla Mariin yrittää
puoluutta verran vaalivoittoon,
että se on hyvin vasemmistolaista,
ei käytännössä leikkauksille,
ei käy indeksijaruille,
ei käy millekkään muullekkaan,
niin sitten vaaleja jälkeen hän on toiset puhet,
jos he vakavissa ovat menossa
hallituksien, niin varmaan nähdään
aikamoinen takinkääntö
siinä mielessä.
Ja pitää muistaa, että kukaan
näistä puolueista hän ei saa mitään
sellaisesta mandaattia kansauta,
että pystyy se sanelemaan kovin pitkälle
yksin, että mitä hallitus
ohjomaan tulee, eli joka tapauksessa
vaikka kokoomus tuli sykkösenäkin,
niin kyllähän kokoomuskin joutuu
sitä omaa leikkauslistansa
ja omaa leikkauspolitiikkaansa
tarkastelee sen
tulevan hallituspohjan kanssa,
eikä välttämättä sieltä tulee ulos
sellaista, millä kokoomus on tyrittää mennä
vaalivoittoon. Kyllä, viisaasti
Veli Juha tässä todisti
siitä, että se mitä nyt kuulemme
on eri asia kuin se mitä tapahtuu
sitten reilun viikon päästä.
Se on just näin, eikä mielenkiintoista.
Jos kuuntelia on vaikea pysyä välillä
perässä, että mistä
askelemelkäistä lähdetään, lähdetään vaaleihin
ja varsinkin sitten niihin vaalienäköisiin
hallitusneuvotteluihin,
niin mä listasin tässä vähän,
kun itselläkin on vähän vaikea pysyä ehkä perässä, että
kukaan sanon on mitään, mutta mä listasin
ranskalaisia viivoja, että miten on
niin kuin linjattu, että kenen kanssa voi
lähteä hallituksia kenen kanssa ei, niin
tällaista. Sannamarin on ilmoittanut, että
STP-perussuomasta ei mahdollisimman
samaan hallitukseen, koska puolel on
erilainen arvopohjaa ihmiskäsitys
ja selliseksi perussuomasta on
vielä rasistinen puolue
Marinin mielestä. Riikka Puraan
taas ilmoittanut, että perussuomasta ei lähde
STP-kanssahallitukseen, koska
Sannamarinin johtamä STP on
perussuomasta vastakohta. Okei, elkä nää
kaksi puolelta eivät mahdollisimman hallitukseen,
jos se kävi jollekin epäselväksi.
No niin, Annika Saarikko on ilmoittanut, että
keskustaa ei lähde nykyisellä
kannatuksellaan hallitukseen, eikä
nykyinen hallituspohja käy sille.
Liija Andersson on puolestaan ilmoittanut,
että vasemmistoliitto ei lähde
perussuomastaan hallitukseen.
Samapäätään hyvin todennäköisesti myös
vihreisiin. Mutta vihreiden puolelta
ja Marja Ohisalo on ilmoittanut, että vihret
ei lähde nykyisellä kannatuksella
hallitukseen. Tästä voi tosiaan kyllä olla se,
että vihret kyllä voi lähteä, mutta jos kannatuksen
nousu, niin Marja Ohisalo ei lähde hallituksia,
eli Marja Ohisalo joutuu sitten hakemaan
ja ostaa muusta kuin puoluejohtajan tehtävistä.
Juha, mitä mieltä sä oot nyt, kun mä luin tän ääneen,
nämä ranskaiset viivani tältä, niin
mä siteraan
J. Ristamäke, joka tässä muutama
viikkoista sanoi, että kyllä tähän
maahan hallitus saadaan.
Niin tota, että joku joku
jotkut puolelta sinne hallituksia joutuvat
menemään, mutta niinku et, eihän nää lähtökohdat
kahden helpottomasti.
Voi onks tää pelkkää vaalipuhetta?
Täältä voi tietysti ajatella monota kantijoita.
Voi ylipäätä toi arvokeskustelu, aina kun puoluet lähtee tähän
arvohumpaan ennen vaaleja, niin kannattaa poistaa
varmistin aseesta, koska sää on selvä, että
esimerkiksi tämän demareitteen, että kaikki peruston
rasisteja, eikä se on nyt
niinku Jumalan tosi, että jos
toinen puolue on täynnä rasistisia ihmisiä,
niin sen jälkeen sen puolueen kanssa ei tehdä
yhteistyötä. Mä oot toistaiseksi vielä kuulu, että onko
nyt lopettaneet yhteistyön, kunnan vautuustoissa,
aluevautuustoissa, muissa elimissä
persuerustajien kanssa. Epäilen, että ei.
Mutta sehän oli lookinen johtopaita sitä, että
jos toinen puolue on tämmönen
arvomaailmaan näin kauheaa, niin sen kanssa
ei tehdä yhteistyötä millään tasolla piste.
Joten kun tiedän sen, että paikallisen aluetasolla
yhteistyötä ei ole lopetettu, eikä muissakaan
miljoonissa elimissä, mitä tässä maassa on, niin
on toteamaan tämä vaalitaktiikkaa.
Juha, yritetkö siis sanoa, että puhe on
halpaa teot painaa?
Kyllä, juuri näin.
Hyvin tiivistin tästä juhan kohtalaisen pitkästä
monologista tämän olennaisen, mutta se on
just näin, eli vaaleja jälkeen
kreeta siskokreeta todisti,
vai pitäisikö sanoa sisar kreeta todisti,
kun juhan on veli, niin vaaleja jälkeen...
Mutta ei kreeta veli siis.
No ei, siis olemme kaikki Suomeassa noin
yhden ihmisen päässä toisistamme, kun olemme pieni
kanssa. Tähän niin kuin Paavo Lipponen se
loputaan kuitenkin tutkiasia, että hän on
itsensä, hän on kiinan keisarille sukua.
No, se on just näin.
Mutta niinku kreeta aiemmin sanoo niin vaaleja
jälkeen vasta sitten nähdään, että mikä paino
arvoneelle ennen vaaleja ne tulee puhelle
pitää antaa jos mitään.
Eli juhan aikaan on hyvin todistanut, niin
joku hallitus tähän maahan tullaan saamaan
jotkut puolueet siellä hallituksessa joutuu olemaan,
joten olisitkö siis juhan hämmentynyt, jos STB
perrutoissamassa hallituksessa?
No, olisin hämmentynyt, mutta niin kuin
ja se on niin kuin hyvin todellakin
totta kai hyvin epätoren näköistä.
Mutta kiinnostavaa tietysti on myös siinä,
kun on tätä veivattu niin moneen suuntaan
tätä hallituspohjaa, että ja nää
suuret puolueet on noin tasoissa, niin varmasti
on joka tapauksessa myös selvää se, että
voisin kuvitella, että puolueiden strategikot,
jos sellaisia enää on olemassa, niin voisivat
miettiä sitä, että mikä se
tulevaisuus sille puolueille olisi, jos se tosiaan
jättäytyisi seuraavan hallituskauden ääksi
oppositioon, koska väistämättähän seuraava
hallitus joutuu sopeutamaan aika paljon,
tulee lakkoja, kansalaistavat tyytymättömiä
etujensa leikkaamiseen ja niin poispäin.
Niin kuin esim. se, että jos demarit olisi
ensvaalikauden oppositiossa, niin veikkaan,
että vaalitulo sitten neljän vuoden päästä
voisi olla aika kova. Neilökytään viisi prosenttia.
Niin, ja sama päätöitysty myös
persuihin, että jos se herälleen jäävät
oppositioon, niin kyllä siellä seuraavalla
vaalikaudella liittää kyllä hallituksen
haukuttavaa, että sikäli, jos
puolueettisesti pitäisi ajatella vähän
pidemmälle, kun juuri seuraavaa viikkoon,
niin voi varmaan joku ajatella tätäkin
asteomaan. Niin, pitkää peliä, jos pelataan,
mutta minä olisi hämmästänyt, jos
kokoomus ei olisi seuraavassa hallituksessa,
kun näitä Marko-Oskarin listauksia
tässä tarkkaisi.
Ei, sehän on kokoomukselle varmaan muutenkin
vaikka kokoomus silloin,
tietysti vanhoina aikoina oli näistä
ulkopoliittista syystä pitkään oppositiossa,
mutta nykyisin niin, ei hänsyn oikein
tämmöiseen porvarilliseen imakoon
kuulussa, että istutaan
oppositiossa kovin pitkään, koska se
myöskin se kokoomuksella on se ongelma,
että semmoiset
perinteiset kokoomuslaista äänestäjät
eivät tykkää rääyhämisestä.
Ja se, että kun oppositiossa pitäisi rääyhätä,
niin se ei ole oikein semmoista
porvarillista charmiin oikein
istu.
Onko tilanne nyt se,
että asianhoitajapuole kokoomus
tulee olemaan seuraavassa hallituksessa
ja siellä on jokko demari
tai siellä on jokko perussovasta?
Onko tilanne nyt siis se?
Ei hän ole muuta vaihtoa, kun sitten tämä
nykyinen hallitus poja, mutta tietysti
sehän vaatisi sitten sen, että...
Se ei käy keskustalle.
Se on kuitenkin se, että keskustalle
menee seuraavaan hallitukseen.
Eikä minä nyt kirkossa kuuluttaisi
vielä sitä, että eikö keskustalle
kävisi nykyinenkin hallitus pohja,
jos esimerkiksi tulisi sellainen
tilanne, että demarit olisi sykkönen.
Ja sitä demarit sanosee, että
Annika Saarikolta heitä saattaa
esimerkiksi yhden ministerin enemmän,
kun teidän painoarvo on.
Tai hallitushoimaan taas
maatalouteen lisää rahaa, niin totta
kaikki keskustalle menisi hallitukseen loppueluksen.
Nyky hallitus pohjaan oli nimenomaan
tämä talouden hoito.
Ja kaikkihan sen tietää, että olisi hallitus pohja,
mikä tahansa, niin ei tätä
nyt tätä mariinin hallituksen talouslinjaa
voi jatkaa juuri tällaisena.
Eikä sitä tulla muutenkaan jatkamaan,
siis sanotaan nyt näin, että tämä on
kuitenkin kriisihallitus.
Se on totta, ja tietysti totta kai
puhuttiin näistä valitaktikoista,
niin totta kai myös tämä keskustan
Annika Saarikon ilmoitus siitä,
että heivät menneet enää
sen kautaisen hallitus pohjaan
on yhtä lailla vaalitaktiikkaa, koska sillä hän
pyrkyvät signaloimaan omille äänestäjille,
että nyt me teimme
pesäeron ensinnäkin tähän
velanottoon, ja sitten tähän
vihreiden ja vasemmistoliiton identiteettipoliittiseen
hönpöttelyyn,
minkä keskusta haluaa aina
tietysti
frameata itselleen
epämiellyttäväksi.
Ja siinä tehtiin myös tällainen
vaalitaktinen move
eihempään, joka ikään kuin ratsasti sillä
Marien Kakkosella,
niin Saarikon ilmoitus
katkasi siivet Marien Kakkosella.
Ja siis Saarikohan on verrottain nuoreista
jäistään huolimatta kuitenkin
suhteellisen kokenutkin poliitikkoja
hyvä esitymään, niin
tämän hänen ulostulohon olisi sinänsä
ihan legendaareena. Hän sanoi, että
keskusta ei nykyisellä kannatuksella
kallituksessa, mutta sehän jättää se mahdollisuudet
keskustavuilla ehtää nykyistä huonommalla kannatuksella hallituksessa.
Ikan, että muistetaan, että Annika Saarikoon
niin autta on Turansa Paavo Väydusen avustajana.
Kukapa meistä ei olisi?
Tää kyllä, hän varmasti osaa temput.
Akkuskoren iltaleiden laatiman
ennusteen mukaan vaalit saatetaan
hyvinkin ratkaista Pirkamaan, Savokarjalan
ja Hämeen vaalipiireissä,
joissa kolme suurintapuoluetta
kokoomusperussuomalaista
ja STP ovat hyvin lähellä toisiaan.
Pirkamaalla kokoomus
on kiinni viimeisessä paikassa.
Eroperussuomalaisen on noin 700 ääntä
tässä ennusteessa.
STP kärkyy puolestaan noin
1000 äänen päässä.
Savokarjalle puolestaan
kokoomus on kiinni ennusten mukaan
viimeisessä paikassa noin 1200
äänen erolla perussuomalaisiin.
Hämeessä tilanne on se, että
STP on ennusten mukaan kiinni
viimeissä paikassa noin 2000
äänen erolla perussuomalaisen juha.
Etenkin toi Pirkamaan
tilanne on todella, todella
lakuttava. Se on Sanna Marinin
pääministeri, Koti Vaalipiiri
ja siellä tosiaan nyt kokoomus on
tässä ennusteessa kiinni viimeisessä paikassa
ja perussuomalaiset olisi tässä ennusteessa
700 ääntä perässä.
Pirkama on kuitenkin iso
Vaalipiiri, niin tuossa 700 ääntä
ei tosiaan ole paljon.
Vaalipäivänä ei tarvii ihan hirveästi
tapahtua heilahteluja.
Tai jos on hyvä sää ja siellä lähtee
vaikka perusut urnille, niin siellä
saatetaan nähdä viimeet keikahdus
vielä. Ja kun me edetään valtakunnallisesta
paikkantilannetta, koska paikkojen mukaan
ratkaistaan tämä suurin
puolueen titteli, ei välttämättä
valtakunnallisen ääniä
mukaan, eli hyvinkin meillä saattaa
olla tilanne, että perussuomalaisesta
tai kokoomuksella on suurin
kannatus, mutta heillä on
yksi paikka vähemmän kuin toiseksi
tuleella, joten silloin
järjestys muuttuu, eli paikkojen mukaan
ratkaistaan se, kuka lähtee hallitustunnusteluta
vetämään, niin hyvinkin tällainen
yksittäinen Pirkanmaan tiukka
viimeisen paikan taistelu saattaa
kääntää tämän pelin suuntaan
tai toiseen, niin mitä sä...
Pirkanmaan varmaan voisi suurin kuvitella,
että se jos siinä
viimeinen paikka on
näille jollekin pääpukareista
tyrkyllä, että DeMarit pystyy sen
hanskaamaan, koska
Mariinhan tulee saamaan varmasti
todella ison ääni-potin. Riittääkö
se siihen, ei riittänyt
ihan niissä alueellisissa
Kallupeissa sen yhden lisäpaikan saamiseen,
mutta onhan se mahdollista,
että
kokoomus on ollut yllättävän
yllättävän heikko
niissä Pirkanmaan Kallupeissa, jos on nyt
väärin muista.
Ja siinä akkuskoreen ennusteessa
mun mielestä se ei olisi nyt oikein luin
sitä, ja niitä viimeisia paikkoja,
niin kuitenkin johtopäätös
oli se, että
jos näistä
näiden pääpukareiden
kesken, niin perussuomalaisilla oli
kuitenkin koko vaatakunnan
kaikki vaalipirit
huomionottaen parhaat mahdollisuudet
nostaa sitä omaa
paikkasiotusmääräänsä.
Jos he onnistuvat siis niissä
vaalipirissä. Kyllä, eli tilanne on siis
se, että
jos mietitään näitä, jotka on tavallaan
kärkymässä sitä viimeistä paikkaa, niin
perussuomalaisella oli siis
kuudessa vaalipirissä se tilanne, eli
periaatteessa
vaikka miten keskusta voitti
2015 vaali, niin saa
hirveän määrä näitä viimeisiä paikkoja,
eli ne tiukat maaliviivat
taistelut näissä vaalipirissä,
kääntyi silloin keskustalle.
Viime vaaleissa, jos mietitään 4 vuotta sitten,
niin
nämä kolme pääpukaria olivat niinkuin
yhden paikan sisällä toisista,
eli se meni ihan tiukin mahdollinen
markkinaali, ja tosiaan perussuomalaisilla
oli, ne marit voitti
perussuomalaisella alle 8000
valtakunnallisesti, ja nyt mennään vaalipirjaa
puhutaan ehkä jopa muuta mistä
sadoista äänistä, niin sitten tullaan
siihen, että jokainen ääni oikeasti ratkasee,
ja toi on mielenkiintoinen kysymys,
toi Sanna Marinin henkilökohtainen
kannatus, koska vaikka Marin
saisi miljoonaa ääntä pirkamalla,
on seitaen olla mahdollista, kun pirkamalla
ei asu miljoonaa ihmistä, mutta vaikka
Sanna Marinin äänestä, jos pirkamalla
kuinka moni ihminen, niin se vaikuttaa vain
tietynyt määrän, koska meillä on tämä
alueellinen vaalijärjestelmä, mutta
jokainen tämä peliä, niin kun
demareetteen suuntaan, ja kun se
menee yhden paikan tai kahden paikan
taisteluksen, niin siinä voi olla, ja
täskin voi tulla tätä taktikointeja, että
äänistetään, kun Sanna Marinin ja
Pirkamalla on myös muualtakin kuin
demareista. Kyllä, ja näissä on
näissä paikkainnusteista, mitä muutkin on
tehneet, niin ja laskeskelleet,
mun muassa kokoomuksen vanha
suunnittelupää, niin kuin Jukka Manninen
Twitterissä, niin muistaakseni hänen
siinä ennusteissa se
kautta kahdeksan paikalla, eli hän oli
tavallaan laskenut niiden alueellisten
ennusteiden mukaan, että ne
kaikkien paikat kääntysperussuomalaisille,
mutta näin oletettavasti ei kuitenkaan
välttämättä tule loppujen lopuksi
käymään, mutta siis perussuomalaisilla
on käytännössä paikkamäärä,
jos ajatellaan paikkamääräisesti,
niin heillä näyttää olevan
paras tilanne, nyt
tässä vaiheessa, mutta sitten se
nähdään, niin vaalisunnuntaen.
Jos ajatellaan, niin kuin näitä
vaalipiirejä, näitä tiukkoja vaalipiirejä,
missä on hilkuun kilkun tai
kiikun kaakunnan viimeistä paikat,
niin perussuomalaisena on tavallaan
se potentiaali on plus 4.
Eli heillä on neljä tällaista rajatapausta,
jotka ovat just siinä hilkuilla, meneekö
läpi kääntykse persuille, kääntykse
kokoomuus ja kääntykse demareille, niin
persuilla on tavallaan se niin kuin
upside, se potentiaali on plus 4.
He voivat saada niinku peritteisiin neljä paikkaa
ja miettikää tota ennustetta, jos perusut on kaksi perässä
tällä hetkellä ennusteissa kokoomusta,
niin ne saisiin plus 4, niin niistä paikoista
varmaan yksi tai jopa molemmat
lähtis pois kokoomuksilta.
Sehän kääntäisiin ihan täysin päälaille
ja eikä demaretinään kiinnissaan,
niin kokoomuksella demareilla tämä upside
tämä potentiaali on plus minus nolla.
Kyllä.
Eli persuilla on neljä sellasta ehdokasta,
neljä paikkaa he voivat tavallaan ottaa hyvää
kannatusheilahtelun ansiosta,
eli se heilahtelua voi olla se, että
persueen kannatus nousee tai sitten
kokoomuksen tai demaretten laskee,
joka nyt yleensä on varmaan sitten
tarkoittaisesta perussuomassa se nousee,
mutta kuhan kokoomuksella
demareilla se ei nousee, niin perussuomasta
voi ottaa neljä paikkaa jopa hyvää,
niin kyllä tämä niin kuin menee oikeasti.
Nyt oikeasti jokainen, joka mietti,
että pitäisiköhän mennä äänestämään,
niin nyt jokaisella on oikeasti niin,
niin äänil on aika paljon näitä
svaalipirjeissä painoarvoa.
Ja sinänsä se, että usein näissä
analyyseissä on nostettu esiin se,
että perussuomalaisten äänestyisaktiivisuus
haluukkuus äänestää on matalampi,
mutta sekin on vähän niin kuin vanhaa
maailmaa, että myös
perussuomalaisten kannateen osalta se on
nouse huomattavasti se äänestyisvarmuus
prosentti, mikä tosin tietysti
sitten näkyy jo näissä kannatusluvuissakin,
että nyt jo semmosia tiimistökäänestä
ja perussuomalaisia ovat jo ilmaiset
näissä kallubeissa, että
he äänestävät perussuomalaisia,
että perussuomalaiset itsekkään
ne eivät varmaan usko, että sitä 19.
tulisi enää hirveätä semmoista
viime hetken pompsausta ylöspäin,
mutta se menee
kyllä se menee kiikun kaakun äänimäärässä,
mutta erityisesti
sitten paikkamäärää, tässä voi ihan
käydä niin, koska tai valjärjestelmähän on ennen
suosinut, käytännössä keskustaa,
se suosii nyt pikkusen perussuomalaisia,
niin voi olla se tilanne, että
meillä esimerkiksi on
tosiaan se äänimäärässä
isompi puolella jollain vähemmän
paikkoja, kun esimerkiksi perussuomalaisilla.
Mutta tämä tilanne, tämä äänemäärä
niin kun tiukka tilanne näissä kaikissa
kallupeissa ennusteissa, vaalipirikohtaisissa
ennusteissa, tarkoittaa kyllä varmaan
väistämättä sitä, kun ei just sanottu,
että perussuomalaisia ehkä suosia tilanne,
niin tullaan siihen varmaan, että kun ennakkoäen,
että siinä kahdeksan jälkeen
tulee julkivaalisunnuntaina,
niin varmaan siellä osa riemuitsi
enemmän kuin toiset, mutta kyllä se peli aidosti
on vielä sitä auki.
Nyt ketitään neljä vuotta sitten, niin sitä eroja ei
lopulta demareille ja perussuomalaisen 766 ääntä.
Mutta kuitenkin kun niitä ääniä annetaan
siis miljoonia, niin ei se
kahdeksan tuhatta, niin se ei ole mitään.
Niin kyllä se varmaan menee siihen
maaliviivataisteluukseni, niin en usko,
että yksikään puheenjohtaja uskaltaa
julistautua voittaa-eks, niin kuin vielä
välttämättä kympi-uutisiinkaan mennessä.
Juuri näin.
Pääministeri
Sanna Marinin taanoisesta
Ukraananviarailusta on noussut
melkoinen älämölle, kun Marin oli
sanonut Ukraanan presidentille
Challenge-kille, että Suomessa voidaan
keskustella vanhojen hornethävittäen
antamisesta Ukraanalle.
Marinin hornetheitto
tuli täytenä yllätyksenä
presentti Sauli Niinistölle
ja puolustusministeri Antti Kaikkoselle,
jonka mukaan Suomella ei ole mitään mitä
antaa Ukraanalle. Suomi tarvitsee
näitä hornettaja vielä useamman
vuoden oman ilmapuolustuksensa,
ennen kuin uudet F-35-set
korvaavat ne.
No, Ukraana otti tietenkin nämä Marinin
puheet tai kommentit tai lausunnot
tai keskusteluun siellä Ukraanassa
lupauksena, että Suomi antaa
tai voi antaa näitä hävittäjä Ukraanalle
jollakin aikataululla.
Mutta Marin on itse sanonut, että hän
ei luvannut Ukraanalla mitään, vaan
yleinen kommentti, että
Suomessa voidaan keskustella asiasta.
No, Marin on sitten me yrittänyt
kääntää tätä keskustelua siihen, että
Ukraana tarvitsee
vahvistusta ilmapuolustuksensa, hävittäjä
siis suomeksi sanottuna, ja tämä keskustelu
on sellainen, mitä Suomessakaan ei voida
välttää, sitä käydään jo muissa
Euroopan maissa, niin Suomessakin
tämä keskustelu pitää jonainpäin
vielä käydä. No, hyvä niin.
No tota, ahvoisin kuulla vähän teidän
ajatuksia tästä STP-en
entinen kansanedystä ja puolosihteeri
Mikael Jungner, joka on siis
sittenmin kyllä puuhannut tätä liikennyttiä,
eli Jallis Harkimon perhe-yritystä
ollut perustamassa, eli
kilpailivaa puolueet, eli Jungner ei ole
enää STP-kirjoilla, niin hän on
kiteytti Twitterissä STP-en ongelmaan
seuraavasti, lainaa nyt siis Jungneria.
STP-en ongelmaan vallan
keskittyminen, puolujen johto
tai ministeriryhmä ei juuri
keskustele. Sanna päättää.
Avustajat ovat opetuslapsia.
Muut faneja, kukaan ei haasta.
Ongelma tuossa on vakavan
ajatusharhan riski.
Jos Sannan harkinta pettää,
päätyy koko porukka
heikolle jäille.
Kreetään juha mitä mieltä
ootte tästä Jungnerin
jonkun analyysistä, eli
haluan tämän viitata
tähän hornetkeskusteluun, eli
Pettikö Sanna Marinin harkinta,
kun hän lausui Tselenskilen näistä
horneteista, kun tästä on nyt
käyty aika paljon väännetty
peistä tästä asiasta, että mitä on
sanottu ja mitä ei ole sanottu. Onko luvattu
eikö ole luvattu? Mitä mieltä
ootte tässä? Pettikö päämiä sitä herkitoa?
Sanokohan liian varomattomasti tästä horneteista
antoi turhaa toivoa Ukraanalle. Mitä
mieltä ootte?
Näin vaalien allaan tämä keskustelu
käy kuumana ja tässä
puhutaan pelkistä vaalipuheista, että
kaikki marinkritiikki on nyt
vaalipuhetta, mutta silläkin uhalla
sanon, että
sotakäyvässä maassa tällainen
hävittäjäkeskustelu, joka sitten on
tulkittu lupaukseksi, josta on
esimerkki se, että on tullut
pyyntökolmikantaneuvotteluihin
Ukrainaan suunnalta Suomeen, niin
se on vähän varomatonta toivon
antamista mielestäni, ja
Suomen pääministerillä pitäisi
kuitenkin ensisijaisesti olla mielessä se,
että mikä on Suomen
turvallisuustilanne tässä
sotaajassa.
Tästä hän Mariinilta
vielä kysyttiin viime yönä Brysselissä
suoraan, että häneltä kysyttiin suoraan,
että voisiko horneteja
luovuttaa Ukrainalle jo ennen
korvaavien koneiden saapumista
Suomeen, Mari Vastasi,
Sitaatti mielestäni. Tämä on keskustelu, joka
Suomen valtiojohdossa pitäisi
käydä.
Eli kysyttiin, että jo
ennen, kun tulee nämä korvaavat
koneet, niin Mariin sitten pitäisi
taas tällä, että tätä keskustelua pitäisi
Suomessa käydä.
Ja puolustusministeri sanoo, että ei pysty antamaan.
Joo, ja silloin,
kun ne tuli ne Ukraina puheet julkiin,
kävi ilmi, että tästä ei ollut
keskusteltu tasavallan presidentin,
ei puolustusministeri, ne julkoministerin,
eikä puolustusvoimien kanssa,
että tämä oli tämmöstä sooloilua.
Minun mielestä Mariin voisi ihan hyvin sanoa, että
tässä vähän tuli nyt töppäiltyä,
ehkä mentyy vähän liian.
Valitsin sanani huolimattomaasti tarkoitukseni
oli tämä, mutta valitsin sanani
huolimattomasti.
Sikäli tuossa Jungnerin ajatuksessa voi olla
sellainen pointti, että ei hän ole ensimmäinen
ihminen, joka on sanonut sitä, että
Mariinilla on hyvin pieni piiri.
Ja hän on
hyvin vahva tahtoinen, mikä on tietysti hyvää
asia politikolle, mutta
se voi joskus näyttäytyä sellaisena, että
vain minä tiedän tai
kyllä minä tiedän.
Tietysti se, että kyllähän tuolla tasolla pitää,
kun hän on pääministerin, pitää osata
sanoa myös ei.
Hän on voinut yhtä lailla kiovassa,
tai sitten sanoa eilen Brysselissä,
kun jos asia nousee esille,
niin hän on noussut voinut sanoa, että
esimerkiksi eilen Brysselissä,
että tähän kysymykseen tätä keskustolua
ei ole käyty piste.
Se riittää. Ei pääministerin
tarpeen yrittää ruvata miellyttään
ketään sillä, että hän rupeaa
puoli huolimattomasti, antaa vähän
köyttää.
Ei välttämättä itse ehkä eri sitä tarkoittain,
mutta
kun kaikki pääministerin puheessahan,
kaikki rivien välitkin
tulkitaan, niin tottakai
jos hän antaa pikkusen köyttä, niin se
saattaa mennä väärin.
Ja se mitä tuosta kiovan keikasta tulee
mieleen on se, että musta sinä
epäonnistuu myös aika vahvasti
se
viestintä siitä, että mitä siellä
tapahtui siellä neuvottelupöydässä,
koska ensinnäkin se tarinahan
muuttu. Ensinnä
oli asiasta, oli asia
ikään kuin ollut esillä, vaan sillä
tiedotustilaisuudessa, mutta sitä
kävi myöhemmin niin, että sitä oli puhuttu siellä
neuvottelupöydässä.
Siis tästä horneteista.
Ja oskaran kyse oli niin, että
Ukraajan presidentti
nosti sen asian esille, niin kuin ilmeisesti
oli, niin
mä en nyt näe sitä kään niin isä noin
sotasalaisuutena, että
eikö sitä olisi voinut jäljikäteen sanoa, kun
tämä asia
asiasta nousi kohu, että hän olisi voinut
selittää sen, että Ukraajan presidentti
nosti tämän asian esiin,
koska Ukraajan tietysti kaikkien maitten
kanssa käy näitä samanlaisia keskusteluja
ja haluaa tietää, että minkälaista
kalustoa mahdollisesti sinne olisi saatavissa,
niin sehän olisi tuonut jo alun perinkin
siihen vähän erilaisen kontekstin
tähän asiaan, joka lähti sitten
jo sen takia, että hän oli
pikkuisen varomaton, ja sen takia, että hän
ja
ehkä hän en
lähipiirisä tai esikuntasan
vähän huonosti
viesti siitä, mitä siellä oli tapahtunut
ja sen takia, että
tämä voidaan sanoa, että tämä on vähän tämmöistä
mitenkä hyttysten
kurnintaa tämä asia, mutta kun tämä näissä
ulko- ja turvallisuuspoliittisissä kysymyksissä
tuppaa sellaista oleena.
Niin tasavallan presidentti, se oli niinistö,
hän on nyt kohta 12 vuotta
painottanut siitä, miten
perustuslakia tulee tulkita, eli
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittika
johtaa tasavallan presidentti.
Sitten hän pitää sen
kuuden sekunnin tauon yhteistoiminnassa
valtioneuvoston kyllä, mutta onks tässä se,
että Marin tulkitsee tätä ehkä hieman toisiltavalla,
että hän Suomen vaikutusvaltaisimpana
ihmisenä kiistatta pääministerinä,
niin kyllä hän voi
itse itseään johtaa tuolla
edustajassaan Suomeen, esimerkiksi Ukraanassa
Tselensken kanssa Neuvoteellessa, niin
kyllä hän on siihen tavallaan mandaattilausua
hänen näkemyksenä asiasta.
Niin, tässä on sellainen
kohta, joka paljastaa vähän tätä
suomalaista valuvikaa siinä, että
pääministeri johtaa Eurooppa politiikkaa,
jossa kuitenkin keskustellaan
paljon esimerkiksi natoasioista,
siellä ollaan keskusteltu
Ukrainaan avustamisesta, aseavusta
ja tällainen keskustelu luontevasti
kuuluu pääministerille, että
tässä sitten väistämättä varmaan tulee
sellaisia kohtia, että
mitä nyt voi sanoa ja kuka
sanoo, mitenkin ja miten kommentoidaan
ja miten niitä tulkitaan. Sekin on syytä
muistaa, niin kun Juha tuossa on vähän viittas, että
Ukraina
on vahva tämmöinen propagandakoneisto,
joka käyttää joka ikisen tilaisuuden
hyväkseen, jotta
tätä aseellista tukea saadaan.
Ja se on tietysti tärkeää,
että Ukrainaa autetaan,
ja Mariin on ollut tässä etulinjassa
nostamassa Ukrainaan asiaa
erittäin positiivisesti monin osin,
mutta tässä tuli vähän
nyt hutia sitten tämän hornetien
osan.
Voi olla, että
tähän on mandaattia nostaa tämmöistä esiin,
en mennä sitä sanoa,
mutta tavallaan se, että jos hautaan muuttaa
sitä ulko- ja turvallispolitiikan johtamis
järjestelmää tai
johtamisuhteita,
eli ikään kuin painottaa
vautioneuvostoja pääministerin asemaan,
se pitää tehdä ensin lainsäädännöllisesti,
eikä sillä tavallaan sitä haetaan
julkisuuden kautta sitä johtamisjärjestelmää
muuttamista.
Plus se vielä tuli mieleen tästä,
että kun me on annettu neita
johtorilla paljon näitä erilaisia
asepaketteja,
ja nyt eilen
Kaikkonen ilmoitti viimeisimmäistä,
niin jostain syystä
niiden pakettien sisäytyä
ei ole kerrottu.
No minkä takia sitä ei ole kerrottu?
Että me ei tietenkään haluaa
että venäläiset tietää
mitä materiaaleita on lähtenyt.
Ei kai sitä taustaa vasten
myöskään lähdetään huutelemaan
turvulla ja toreilla, että me ollaan
luvuttamassa hävittäjä jonnekin,
jopa jo ennen, kun me ollaan saatu
korvaavaa kalustoa tilalle.
Että kyllähän se siinä kontekstissa on
asia nyt kuitenkin, joka
olisi ehkä suotavaa keskustella
jonkun munkin kanssa, kuomaan itsensä kanssa.
Niin, kyllä mulla edelleen
meillä on kuitenkin edelleen yhteistä
rajaa jonkun verran tuon venään kanssa, mitä
esimerkiksi Ruotsilla ja Norjalla ei ole.
Ja keskustelua välittää ehkä
tämä, että täytyy muistaa se.
Plus sitten se, että tämä hävittäjähankintahan
hävittäjään antaminen ei ole ihan sama asia,
kun annetaan tykkit tai rynnäkökivääreitä
tai jotain tämän kautasta
aseistusta, koska kaikkihan tietää sen,
että se on sen luokan
ase, että se aset,
siinä kokonaisuudessa myös
isot maat,
yhdysvallat,
Britannia ja muut ovat hyvin
varauksella suhtautuneet siihen
hävittäjien antamiseen, koska...
Siinä pitää pidetä rajana.
Sitä on pidetty jonkinlaista rajana,
ja totta koko ajan jortaan myös harkitsemaan
sitä, että tämä tilanne ei tästä
entisestään eskaloituisi.
Niin silloin mä en kyllä näe, että
me, joka ollaan, jolla on kuitenkin
tämä aggressiivinen naapuri,
aika pitkä raja niiden kanssa,
niin me otamme eturintamassa
antamassa sellaisesta aseistusta,
joka voi myös eskaloida
sitä tilannetta jopa meidän omalla rajalla.
Kyllä.
Että sen takia tässä on vähän
mentynyt vähän herseerällä puuhun.
Ja sitten kun tässä on kuitenkin
kysymys siitä, että yhdysvallolta
täytyisi saada lupa näihin hornettien
edelleen luovutuksia muuta, että
me ollaan nyt ikään kuin
tällä ulos tuloilla kytketty yhdysvallat
tähän ajittajan kuvioon.
Ja se mä haluan sanoa,
että totta kai sehän pitää täysin paikkansa, mitä
Marin on sanonut, että hän ei ole luvannut mitään.
Mutta kun se ei ole tässä oikeastaan se
pointtivaan se
mielikuva ja se,
mikä on ollut seuraus siitä keskustelusta.
Niin, Ukraan on kokeilti, että Suomi
harkitsee asiaan. Kyllä, ja sen takia
ei voi
pitäytyä pelkästään siihen, että
en ole sanonut noin.
Sillä ei loppuiluvuksi ole enää
sitten merkitystä, kun se
henki on karannut seita pullosta
ja se on ympäri maailmaa.
Pyydetään kolmikantaneuvotteluja.
Kyllä pääministeriin pitää pystyä
myös vastaamaan niistä tulkinnoista, mitä
hänen toimistaan seuraa.
Tasavallan presentti Sauli Niinistö tapasi
Turkin presidentti
Receptaip Erdoganin viikko sitten
turkissa. Paikan päällä oli
politiikan puskaräidon Istanbulin
kirjevaihtaja Greta Karvala,
joka titteli muuttui
viimeetkin. Joka oli väärässä kaupungin.
Joka titteli muuttui sitten lopulta
Ankarin kirjevaihtaa.
Greta, kerro
omin sanoin, mitä siellä
Istanbulissa nei
Ankarrassa tapahtui.
Greta kertoi se Ankarin kirjevaihtaa.
Ankarin kirjevaihtaa,
ja tässä nyt avautuu.
Greta, kun tulit kotini, oliko sulla Ankara
Krapula?
Ankara väsymyys.
Mutta siis, se oli hauskaa, kun istuttiin
meille tuli tietoa, että Niinistö
tapa Erdoganin tuolla Istanbulissa
ja istuttiin kiltisesti Istanbulin koneessa
kunnes tuli tietoa, että
tapaaminen onkin siirtynyt Ankaraan,
eli semmosen
sanotaanko nyt vaikka tuhannen
kilometrin päähän niin paljon valehtelee
Istanbulista, ja sitten siinä ruvettiin
Ankara vitutus.
Ankara miettiminen, että miten hitossa
päästään sinne nyt ajoissa, että me ehditään sinne
ja sit sain kuulla myös,
että tämä oli tullut
yllätyksenä myös tasavallan presidentti
Sauli Niinistölle, koska hän oli sit joutunut
ikään uu käännöksen
turkkilaisella moottoritiellä,
koska hänkin oli menossa Istanbuliin,
mutta sitten Erdoganilta tuli viesti,
että tuleppa tänne presidentin palatsiin
sittenkin, että täällä on tuhat
kultaista huonetta ja
kultaiset vessanpöntöt ja kaikki muut
otetaan paljon paremmat pileet tänne
tänne valkoiseen palatsiin.
Joo, mä oon kuullut ranskallisista visitistä,
mutta turkkilaisesta uu käännöksestä en ollut
ennen tätä kuullut, mutta se on
kokeiltu ja hyväks havaittu, mutta
lopulta pääsitte kuitenkin
sit sinne paikan päälle.
Sultaanin palatsiin, millainen kokemus se oli
noin keikkana? Sultaanin palatsiin
päästiin ja siis Turkkihän oli
todella mielenkiintoinen
valtava poliisivaltio, ja sit
Erdoganin pelko varsinkin täällä
poliisivaltio puolueiden kannattajien
keskuudessa, niin se oli
aika, siis käsin
kosketeltavaa, koska toimittajana
haluu kysyä kysymyksiä, että mitä
mieltä Suomen NATO-jäsenyydestä ja
Turkkisuomiyhteistyöstä ja muuta, niin
missään paikassa koskaan en ole ollut,
missä ihmiset olivat niin varovaisia ja pelokkaita
siitä, varsinkin jos heillä oli jotain
Erdogan kritiikkiä, niin ei suostuttu
nimellä, ei se suostuttu kuvalla kertomaan,
mutta muuten kyllä sitten avauduttiin,
ja eräskin sellainen isä, joka
näytti minulle, että iPhoneista on sitten
tyttärensä kuvaa ja sanoi, että
tämän takia minä en, minä en nyt
nimellään kuvalla ole, että haluan
suojella perhettäni, että
vastustan Erdogan, ja siis tähän
kontekstiin liittyen Turkissa on toukokuun
14 päivän vaalit, ja siellä on
aika tiukkaa peliä, ja
saako kreeta kysyä tähän välien, että
tuliko sulla sellainen kuva, että
ihmiset politikot Turkissa pelkäivät
Turkimpresidentiä, jopa
enemmän kuin suomalaiset politikot
ja suomenpresidentiin.
Mä olet turkkalais pelkää niinistöön,
mä et missä pelkäis niinistöön?
No sanotaan näin, että siellä ei paljon
kilpailivia politikkoja näkynyt, että
se pelko oli silleen hyvin niin, että
ei. Koska niinistövaltooikeudesta
puuttuu ainoastaan se, että hän voi
seittää poliitikkoa ja tyrmää.
Mutta siis niinistö Erdogan...
Niinistöllä Erdoganen on tosi paljon samaan,
nähän on oman omassa omissa maissaan
tosi suosittaa ja presidentiö.
Kyllä. Mutta kreeta,
hän kai yllättävän käänteen siinä,
kun niinistö ja Erdogan kävelivät
kohti
kameroita ja yhtäkkiä Erdoganen
pysähty ja rupes
osoittelemaan
iltalleiden valokuvan Jenni Estiivarin
kenkiä ja rupesataan höpisemään niinistön korvaani.
Mitä sä ajattelit siinä vaiheessa, kun
tilanne oli seis ja
koko maailman keskipisteessä oli sun työpari
kengät?
Vähän peruttelee tästä vielä, koska se
tilanne alkoi siellä ulkona saateessa
ja residentin palatsi pihaan.
Niin se tilanne vaa eskalut ja jatkuja jatkuvaa.
Siinä oli sillä tavalla, että
iltalleiden kuvaaja oli ainoa
Suomimediaan kuvaaja, joka pääsi sinne
kuvaamaan Erdoganen ja Niinistön tapaamista,
kun Niinistö tuli autolää.
Erdoganen oli sitten Satevarion kanssa
ja Jenni Estiivar
Sateessa siellä väriötellen
kuvasi sankarillisesti
ja sitten ihan lähellä oli
metrin parin päässä Erdoganista
ja sitten Erdoganen yhtäkkiä
lukitsi katseensa Jennin kenkiin
ja sitten
puhui jotain siinä avustajalleen
kyseli Jennin
kengän kokoa ja muuta.
Niin kuin yleensä näissä tilanteissa.
Yleensä näin ja sitten se
tilanne jatkui siitä, että
Niinistö tuli ja päästiin
virallinen protokolla aloittamaan, jossa
Niinistö sitten tervehti
turkkilaista kunniakartia ja
oli kunnia laukauksia maamme laulua ainoa muuta.
Mentiin sisälle
ja taas pääosassa olivat
iltalehdenkuvaajan kengät, koska
siinä kun presidentit kättelivät
siinä sisällä tai olivat vierkkäinä
olivat aloittamassa tätä kahden välistä
tapaamistaan, niin taas
Erdoganin katsella lukittu iltalehden
kuvaajan kenkiin ja
hän sanoi, että
haluaisimme tarjota uudet kengät
noiden märkien tilalle
ja sitten Niinistö oli hetken aikaa vähän
höllmistelyinä hiljaa siinä ja
minusta nuo kengät ovat ihan näyttävät ihan yhdiltä.
Koska hän on niin saita
hän ei oo saada uusia kengät,
ohan menee rahaa.
Niinistö oli ihan varmaan laskuttaa
presenti kansilta ne kengät.
Ei minun määrä rahaa.
Täytyy sanoa, että itse kyllä
miten tämä
tuleva kunnioitettu liittolaisemme
presidentillä on kyllä suuri sydän,
kun hän kiinnitti huomiota
lähi kengi.
Ei muuten ollut mitkä ihan halvat, Popot.
Ei ollut, kyllä hän ne
jatkuu ja maksoi, mutta
hän oli jatku vielä sitten, kun oli Niinistön
tiedotustilaisuus Seraton hotelissa
ja se oli siinä juuri
loppunut, niin
Jännille oli sitten soitettu
suur lähetystöstä, että sattusko
olen tilaa vielä matkatavaroissa
ja
sitten Jännille oli siinä, että on kyllä
kaia, no sinulle tulee sitten
joku lähetys ja sitten sinne
tuli tällainen turkkilaisen
protokollan mies, joka
pakettiin ja se sitten avattiin siinä
ja mä yritin täältä miehelta kysellä vähän, että
niin, että
jotain tunnelmia ja mitä terveisiä
jotain muuta, että hän sanoi vaan, että no
minä olen vaan välittäjä, et en kommentoi mitään.
Oliko hän pukeutunut Osmanin vaatakunnan
aikaisen asepukunnan?
Ei ollut, mutta aika moni muu oli siellä protokolle.
No se olisi se, että se olisi se, että hän on
hapsulliset nakkakengät, niin tota
puolmaajarat, niin mitä koko on ne?
Miesten 47.
Oliko se ihan oikeita kokoa?
Koska erdokan hän oli siellä palatsin pihalla
jo tiedustellut
jala tota kengän kokoa?
Eikö sitä niinku absurdi, että me ollaan
täällä niinku Suomessa oltu teksä revitty
hiuksiin, niitä kenellä nyt hiuksiin vielä on, niin
et päästäänkö me natoa vai eikö me päästään
natoa, ja mitä se erdokan nyt seuraavaksi keksiin,
niin sit hän on niinku, me ollaan siellä
tavallaan sellaan viimeisellä riaus-
symbolisella tavallaan, että kiitos, kun päästiin
natoon, niin hänen suurin huoleen hän saa
iltoillinen kuvanen kengät.
Mulle tuli kyllä itselle semmonen mieleen, että onko tässä nyt vähän tämmöinen
rikasturkia, kenkäraasu Suomi ollaan?
Pohjolan perukoilta tulee jossakin.
Meillä oli kuitenkin ja sotakormaukset.
Mutta tavallaan, jos ajattelme sitä
sitä substanssipuolta, niin sehän oli aika
hauska, että niin sitä on sitten sanoa myöhemmin,
että antoi ymmärtää, että itseasiassa
tämä natojaisenyskeskustelu ei ollutkaan
nyt se tärkein asia, mistä siellä
keskusteltiin, vaan se, että hän
keskusteli Erdoganin kanssa tästä
globaalista jännityksestä ja tästä
isommasta kuvasta.
Voihan se olla, että oikeasti, koska
kaikkihän me tiedetään, että Suomen
ja Turkin välillä asiat olivat ajat
sitten ennen tätä sovittu.
Ei oikeastaan ollut pöydällä mitään
suuria kiista kysymyksiä.
Suomihan olisi voinut jo Turkijoita varmaan saada
tämän saman audenssin aikaisemmin,
mutta niinistöhän ei sinne mennyt,
koska oli tämä ruotsikuvio, tämä ruotsikytkentä,
ja sitten oli varmaan odotettiin myös
yhdysvallat saa omat paperinsajärjestykseen
siltausin, että yhdysvallat hän hausalusta
pitää, että Suomi ja Ruotsin menee
yhdessä, mutta varmaan yhdysvallat
keutu tekeen sitten uuden arvion, että
nyt Suomi pitää vaan päästää ensin
ja sitten Ruotsi tulee perässä.
Niin, että voihan se loppaa lopuksi olla,
että siellä vieraalulla, kun niinista
nyt siellä oli, ei oikeastaan se
suurin asiaa oli ne jennieestiin varin
kengät, että koska kaikki tavallaan
oli jo, ei siellä ollut enää mitään
kyllä. Nato oli työnen jollu, ja se oli
vähän ehkä jopa, mitä itse tulkit sen
Niinistön ilmeistä ja hänen
kommenteistakin, että ei tässä nyt
mitään hurraata huudetan, niin olisi
ehkä vähän kiusollista, että hän joutui
sinne menemään sitten vastaanottamaan
tämmöiset pompeusit kuviot.
Niin, koska kyllä. Mutta se substanssipuoli
tietysti siinä oli, että kuten
mainitsit tämä maailmanpolitiikka, ja
kun Niinista on paljon korostannut
sitä, että pitäisi säilyttää puheyhteys,
hän on tunnettu entinen puuttiin
kuiska ja itse, niin nyt sitten
Erdoan on se henkilö, joka pitää
yhteyttä edelleen puuttiin, niin hän pitää
yhteyttä Kiinanksi siihen ja
myös Celenskiin, ja näin
pois päin, ja tietysti Paiden
ja Sikuntaan, niin että on joku
ihminen, jolla on ikään kuin
tämän entistä vaarallisemmaksi
käyvän maailmanjohtajat jotenkin
hyppyisissä, niin kyllähän sellaisen
ihmisen, mitä mieltä sitten ikinä
hallitettuista politiikasta on, mutta
sellaisen ihmisen näkemysten
kuunteleminen on alukasta.
Kyllä, ja kyllä vaan itto on
tämmöinen ehkä tämmöinen
realipolitiikan ystävä enemmän, että mun
mielestä se, että pieni maa
ryhtyisi kaikista tämmöisistä
pienistä loukkauksista lainausmerkeissä
nyt kauheasti sydäjuuriaan myytän
suuttumaan, niin olisikin vähän
koomista, koska ei hän nyt
vuoden kahden päästä enää kukaan muista,
että miten täällä loppuun lopuksi
tulihan sitten niinku viime peleissä
meni, että jouduttiinko hieman nöyrtyin
Turkille ja jouduttiinko menee sitten
Ankaraan vastaanottaan
kuvaajalle uudet kengät ja
natojäsenyys, että niinku mitä
näillä on niinku pitkässä jouksussa
merkitystä, pienemmän kannalta.
Se on just näin urheilutermeen
tähän loppuun, Sauli Niinistö
otti yhä joukkueelle.
Take one for the team.
Seuraavaksi Viikon vitsi.
Viikon vitsi tulee tällä kertaa
Annikan Puskareilta kuuntelevalta
Jari Ikoselta.
Kiitos Jari ja ei muuta kun kovaa ajoa.
Mitä Annika Saarikko
kirjoittaa paperiin, jonka hän
vie hallitus tunnustelialle?
Kyynnismattokysymykset.
Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.
Sanna Marin kannustaa suomalaisia taktiseen äänestämiseen ja onnistui tällä suututtamaan nykyisiä hallituskumppaneita. Koko Soumen katseet kääntyvät kolmeen vaalipiiriin, joissa vaalien voitto ja pääministeripuolue todennäköisesti ratkaistaan pienellä erolla. Kokoomus on yhä ennakkosuosikki, mutta perussuomalaisten yllätysmahdollissuudet näyttävät hyviltä.
Sauli Niinistö teki u-käännöksen turkkilaisella moottoritiellä ja Sanna Marin hornet-puheissaan. Marin kiistää luvanneensa hävittäjiä Ukrainalle, mutta sotaa käyvässä maassa hänen puheensa on tulkittu toisin. Ukraina on nimittäin Marinin puheista rohkaistuneena jo kutsunut Suomen ja USA:n kolmikantaneuvotteluun keskustelemaan Suomen hävittäjien luovuttamisesta Ukrainalle.