Lauantaikerho: Yllätyksettömät vaalit?

Vaalit ovat ohi. Onko teidän sisällä pelkästään tyhjyyttä jäljellä?

No mä ajattelen, että ei ehdi muodostu mitään tyhjyyttä, koska heti vaalien jälkeen alkaa noin eri puolueiden puolueellinten kokoukset, jossa muodostetaan vaalianalyysi, sit alkaa hallitustunnustelut, sit ne ovat tullut, ei ehdi, ei ehdi muodostu tyhjyyttä, ei ehdi, valmistaa mitä pääsiässä aterioita tässä.

No ei todellakaan ehdi, mä melkein toivoisin sitä tyhjyyttä, koska nyt nämä vaalit on kyllä tullut uniinaasti ihan käytännössä joka yö, niin saisipa pienen tauon.

No näissä positiivisissa merkeissä voidaankin tarvita tämän viikon lauantai kerhoon.

Kuunteleet siis lauantai kerhoa Helsingin sanomien politiikkaan syöntivää podcastia.

Tällä viikolla lauantai kerhoon tosi poikkeuksellisesti pääsiäisen takia perjantai kerhoon.

Mä oon Susannes Almi, jakkanssani täällä avattu Tuntapan, Robert Sundman ja Emil Eelo.

Kyllä vaan, tervetuloa pitkän perjantain kerhoon, joka on muuten nauhoitettu kiirastorstaina.

Tämä on tärkeää sanoa, koska tilanteet muuttuu tässä hektisessä politiikan maailmassa niin nopeasti.

Mutta mikä on tämän puolueelimen vaalianalyysi?

No mun mielestä ne oli lopulta aika yllätyksettömät vaalit, että jos katsoo näitä kannatusmittauksia,

vedolleuntimarkkinoita ja politiikan puhuvien päiden analyyseja, niin tässä kävi aika pitkälti ennustettiinkin

sitä lopullinen marssijäristys ja heidän paikkamääränsä.

Muutama yksittäisen kansaidustajan, kuten Iris Suomella, niin Antti Rinteen putoaminen oli ehkä näitä suurempia yllätyksiä.

Vaikkumuute sanoit, että mä näin Antti Rinteen STP-vaalivalvojasissa hotelipresidentissä sunnuntaina,

ja se ei ollut kylkauheen kivaa katsottavaa kuin entinen pääministeri.

Se ei se ole yksinäen.

Niin, hän oli viime vaalien voittaja ja nyt hän putoas eduskuunnasta.

Muistaa, meidän kollega Juha Pekka Raeste sanoi sunnuntaina tosi hienosti, että vaalivalvojat on yhtä aikaa häätihautajaiset.

On paljon iloa ja paljon surua yhdessä tilassa ja STP-juhlissa tämä jotenkin kitey.

Kyllä.

Vihreiden vaalivalvoja ja taistusin olla pelkethautajaiset vielä eikä auheasti häitä juhlittu.

Joo ja näin oli myös vasemmistoliitoni ja se oli ehkä näiden vaalien vähän ennakoimat on uutinen,

että kun puhuttiin vihreiden ja keskustanahdingosta, niin vasemmistoliitoni ei ehkä niin kääni.

Tietysti tämä vasemmistoliiton tilannehä oli myös pitkälti vaalimatemattiikan ansiota tai syytä kummin.

Vasemmistoliitos haluaa ajatella, että reilun 1 prosentti yksikön kannatusbudetuksella lähti viisi paikkaa pois.

Ja nämä on just ne kuuluiset viimeiset paikat, joista mekin ollaan täällä monta kertaa puhuttu.

Ja tietysti tässä on nyt puhuttu paljon myös tästä taktisesta äänestämisestä,

mutta kyllä vihreiden ja vasemmistoliiton tappi osalta pitää ajatella myös vähän muita selityksiä.

Mä ajattelin, että toisaalta tässä on vasemmistoliiton osalta, niin on puhuttu pitkään,

että vasemmistoliitos on tehdytty meidän kannatta ja kunnanvaihdos,

että heistä on tullut kaupunkilaisten punavihreiden puolue.

Esimerkiksi kaupungeissa vasemmistoliiton kannatus on nousi,

Helsingin sähdekin hyvän tuloksen, mutta sitten nämä vanhat,

vasemmistoliiton stronghold, sieltä tuli taas englanninkillin sanaanteeksi kuljille,

niin stronghold-alueet, esimerkiksi tuolla Pohjoisessa, niin jo kuntavaaleissa se oli nähtävillä

ja nyt se vaan kiihty, että he menettävät nämä vanhat teulisuustuunari,

korpikommuunismi, savupiippu-alueet.

Ja heistä on tullut nimenomaan enemmän kaupunkilaisten puolella,

eli se on pienentynyt se puoli ja toisaalta siis korpikommuunistit.

Ja savupiippu-duunarit, hän on osittain myös kuolevaa sorttiä,

että heidän pitäisiin keksia uutta jotain uusia tyyppejä.

Ja mun mielestä mielenkiintoista, että edusheiden uudesta eduskuntaryhmästään

oli kohan, että just se saramoon ainoa, jolla ei ole korkea koulutustaustaa,

että se kertoo vähän siitä porukasta.

Kyllä, kun miettiin, millaisia niinku duunariäjiä siellä on aiemmin istunut,

ja sitten taas toisaalta vihreät, niin kyllä voidaan puhua taktisesta äänestämisestä,

mutta jos mietitte edellistä vaalien tilannetta, oli juuri ollut Sipilän hallitus,

joka oli tehnyt esimerkiksi koulutusleikkaukset.

Tääl Helsingissäkin oli paljon semmoista puhetta, että oli niin kuin

ehkä oikeastolaisemmin ajattelevia, jotka olisivat, että nyt mä äänestän vihreitä,

koska haluan niin kuin tämmöistä sivistysmeininkin ja sosiaali-liberaalimpaa suuntaan.

Niinhän vihreät tarjoivat nyt sellaista vaihtoehtoa,

ja ehkä sekin näkyy tuossa tuloksessa, että oli vuotoa,

että se Demareihin, niin kyllä sitä oli muuallekin.

Niin, vihreät on näyttäytynyt aika vasemmalla olevana ryhmänä.

Näittikö sen hauskan graafin,

siitä HESARin grafiikasta, jossa näkyi,

kuinka Atteharjan on hyvin yksinään siellä,

oikeastoliberaalisen vorkassa.

Siinä kuvassa oli siis asemoitu kaikki uudet kansanedustajat sinne,

niin kuin oikeistovasemmisto ja liberaalikonservatiiviakseleille,

ja tosiaan yksi ihminen siellä vasemmisto,

mitä on oikeastoliberaalista.

Ne kuvat ovat aina hauskoja, koska ne näyttäisiin,

miten aika tasaisesti ne menee vasemmistoliberaalisen oikeistokonservatiivien.

Sitten siinä tavalla se yksi toisen suuntainen jana,

joka ei ole peroja, eli vasemmistokonservatiivit ja oikeistoliberaalit,

mutta siellä oli yksi näin harjanne.

Veikka monet vihreiden tämmöiset soininvaaroaiset olisivat toivoneet

Atteharjanteilta vähän parempaa tulostanoissa vaaleissa.

Hän hän siis pääsi kyllä sisään,

vaikka näyttyjä alukset hän jää varalle,

mutta hän pääsi sisään, mutta ei todellakaan millään maanvyöry tuloksella,

vaan hän sai noin tuhat ääntä vähemmän kuin

esimerkiksi ohisalo tai Fatim Diara.

Ja mä väitän, että tästä alkoi kuitenkin puheenjohtaja peli

niin kuin sunnuntaina.

Me olen tuo tulosoi niin karsia koko puolueen kannalta,

että ohisalo joutuu varmasti pohtimaan aidosti,

että miten hän jatkaa.

Tämä vihreiden sisännön dynamiikka on kutkuttavat

on tuloksen jälkeen, koska Harjanne tosiaan

ei saanut mitään suurta voittoa.

Niin, joka on sanonut, että se jälkeen on haastamiselle.

Hän varmasti olisi lähtenyt, tai nää soinivarrast voimat

olisivat yrittäneet tästä irtiottoa Harjanteen avulla,

mutta nyt sitä kyllä on vaikea tehdä ehkä.

Mä väitän Fatim Diara nousipuheenjohtaja spekulaatioissa

vähän etujoukkoihin tässä nyt.

Ohisalo hän on luvannut kertoa pääsiä sen jälkeen, mitä hän tekee

ja tietysti pitää myös sanoa, että jos hän jalkaisi

puheenjohtaja peli, niin se on varmaan tieto, että

puolue sihteeri peli siellä kyllä alkaa.

Tähän on politiikas hyvin tyypillistä,

että yleensä vaalitappioiden jälkeen puolue sihteeri.

Hän otan sen nyt pääsiä sen hengensä. Uhrataan!

Näin se menee.

Tässä väkisinkin tulee mieleen myös presidentti peli.

Kävin mielessä sunnuntaina, kun se haavistunaan,

niin määrän myös oli kovin pieni verrattuna edellisin vaaleihin,

että onko sillä merkitystä tulevaisuuden kannalta.

Onko tämä huono startti mahdolliseen presidentin vaalikampanjoon?

Varmasti hän oli salunnut.

Se olisi ollut helpompaa lähteä.

Presidentti peli nyt kunnan tuloksella,

mutta mä väitän, että se haaviston huono tila

tulos myös heijasteli vähän sitä puolueen huonoa tulosta.

Sitä se heijasteli ja sitä myös, että edellistä vaalien alla

hän oli kuitenkin tämä tuuraava puoluejohtaja,

eli moneet, jotka haluaisivat ehkä aina sitä vihreitä,

mutta kun siellä oli vähän tilanne levällään,

eikä ollut niin selvä, että kuka johtaa puoluetta,

niin sitten se haavisto, joka oli siinä tuuraajana,

sai varmaan paljon yleisvihreitä ääniä Helsingissä.

Hennan kuitenkin vähän ehkä eteenpäin jo,

että suoran tuonne hallitusneuvot tuli suuntaan.

Nissähän nähtiin heti keskiviikkona käänne,

kun Sanna Marin ilmoitti luopuvansa STP-puhenjohtajuudesta

syksyn puoluekokouksessa.

Hän kuitenkin vetää hallitusneuvot tullut vielä STP-osalta,

mutta ei aio osallistua ministerin hallitustyöhön.

Jos STP-hallitukseen menisi.

Ja pitää muuten sanoa nyt, että hän myös taas kiisti,

ei hän ei ole käyttävässä presidentti ehdokkaaksi,

ei hänellä ei ole tarjottu kansainvälisiä tehtäviä,

ei hän ei usko, mitä se oli, että ei hän ei usko,

että STP tässä tilanteessa komissaari paikkaan saisi,

koska se yleensä näitä ääniä.

Sitten hän myös sanoi, että kun menee vanhoja ovia kiinni,

niin uusia sitten voi avata.

Kyllä, nimenomaan, nimenomaan.

Minunkin pakko sanoi, että marini-ilmoitus ei yllättänyt yhtään.

Ensiäkin hän pelas koko ton vaalikampanne Oulin taktiikalla.

Ja sitten siihen Oulin taktikkaan kuullut,

että jos sä tuut kolmanneksi, niin sitten sä poistut pöydestä.

Se on vähän niin kuin se Oulin taktiikan pointti.

Lisäksi siis noin viime vuodet on ollut hänelle varmasti ihan hirvittävän stressavia ja kiireisiä,

niin oli hän se selvää, että jossain vaiheessa hengäs dystauko tulee,

mikä tarkoittaa tässä siis SD-lähtöä.

Sitten ne puhuvan johtajan paikalta.

Miksi ei nyt sitten SDP kuitenkin voittivaalit jossain määrin,

että hän sain tämmöisen torjuntovoiton kasvattipaikkamääränsä.

Niin nyt on Sanna Marinille.

Hän on ollut oikein hyvä paikka lähteä pois.

Kyllä, Marin teki lipposeet sillä tavalla,

että ensin hän kasvatti pääministeripuolueena paikkamäärään,

niin kuin Paavo Lipponen ja sitten hän jättäytyi ikään kuin puolueensa kovanytimen ulkopuolelle vaalituloksen

selvittyä.

Mutta me olemme määrittelet, että me olemme niin kuin, että mä olemme ainakin samaa mieltä,

että mun mielestä Marin sanoo jo tässä vaalikampainun aikana politikkokielellä monta kertaa,

että näin on.

Eli toisin sanoo, että hän ei suosittunut lainkaan spekuloimaan mitä tekee,

jos ei ala pääministereksi.

Ja mä ajattelet, että se oli koko ajan sinne viesti siitä,

että ei kiinni osta muut hommat.

Ja tietysti tästä huolimatta varmaan siis moni SDP-ssä toivoi toisin.

Puolue on hyötynyt vaaleissa kannatuksen osalta imakollisesti Marinista,

saanut uusia jäseniä, saanut uusia äänestäjiä.

Eduskuntaryhmän nuorentuminen on tapahtunut, sinne on tullut tuoreita kasvoja

tämmöisiä esimerkiksi nuoria naisia.

Ja kyllähän se on Marinin pohjustamaa, että nyt kysymys on sit se,

että voiko puolueen jatkaa sitä Marinin jälkeenkin.

Mut kyllä mun täytyy sanoa, että mä myös ymmärrän hirveän hyvin niitä äänestäjiä,

jotka nyt ovat ehkä pettuneita, koska SDP-kampanjoi käytännössä täysin sellaisella

Marin-kärjällä pääministereksi voit äänestää Marinia missäpäin Suomea.

Missä vaalipiirissä ylönsä?

Kyllä.

Onhan se varmasti monelle kyllä mielenkiintoinen tilanne,

kun Marinia tarjoittiin ja sieltä tuleekin Lindmania tai Krista Kiurvaa.

Niin terveisiä taktikoille, että näin tapahtui.

Mutta onhan tässä ollut myös semmoinen arvio,

jotenkin että tämä saattaisi helpottaa hallituspuhjeita tämmöisen

sinipunapohjan osalta.

Kyllähän SDP-ssä käsittääkseni hallitushalut niin

ei ne ole järin suuria ehkä joillain saattaa olla sen takia,

että itseä saattaisi kiinnostaa ministerin paikka,

mutta niin kuin puolueessa yleisesti ja kyllähän Marinki

eilen povaaili oikeisto hallitusta.

Se on hänen kuulu myös sanoen niin, että ei kuulu näyttä liian jinnokkalta,

mutta käsittääkseni siellä ajatellaan, että tällainen on varmaan tulossa.

Kyllähän kaikki merkit tällä hetkellä viittaa tohon kokoomuksen

ja perussuomalaisten väliselle hallitusyhteistyölle.

Me täällä HESARissaan soitettiin tällä viikolla

kokoomuksen piiripomoille,

joilta ainakaan tullut tukea tähän sinipunahallituksen

vai enemmänkin vahvistettiin sitä mielikuvaa,

että perussuomalaisten kanssa pystyy.

Just näin ja ehkä siellä vieste oli ennen kaikkea se,

että koska talous eli ikään kuin kokoomus kokee,

että he sai vahvan mandaatin kansalta tehdä

uudenlaista talouspolitiikkaa ja siihen ehkä sopisi

huonosti yhteistyö SDP-kassakaan johtanut

tämän hallituksen talouspolitiikkaa.

Se oli ehkä se ajatus siinä.

Ja aina aiste tälle kokoomuksen

ja perussuomalaisten väliselle hallitusyhteistyöltä

aloittaa tällä hetkellä RKP

ja heidän menestyskansanedustajan

ANSA Under Adler Crates on ilmeisesti se oikein tapa.

Kyllä, näin se on joo.

Hän sanoi iltalehdessä, että hän näkee sinipunan

todennäköisenpänä vaihtoehtoina.

No mä en kuitenkaan usko tähän,

vaan kyllä hän RKP jonkun pienen lypsyn jälkeen

valmis varmasti hallitusyhteistyöhön

kokoomuksen ja perussuomalaistenkin kanssa.

Niin, tai tämä ollaan niin,

että jos vaan se kielikysymys on

kunnossa niin sitten.

Se on jotenkin sitten saadaan sovitettua nää yhteen.

He kuitenkin heillä on tällainen

aika talousoikeistolainen teema.

Kyllä.

Se oli jo aika hyvin siinä jonon jatkeeksi.

Kyllä, jos vilkaseen niitä RKP-n

joitain vahvoja alueita tuolla pohjemmaalla,

eipä siellä nyt monista asioista olla

niin eri mieltä perussuomalaisten kanssa.

Niin, jopa ei vastojen pohjemman RKP-laiset

varmasti pitää vaikkapa tai vihreitä

paljon isompainan pahannetta perussuomalaista.

Niin, voi olla juuri näin, nimenomaan.

Ja RKP-n lisäks hän kokoomuksen perussuomalaista

tarvitse tähän vielä kristilliskilmokraatit,

jotka kyllä varmasti lähtee ihan vaa ilmoitusluonnoisesti mukaan.

Ja sitten meillä olisi talousoikeistolainen hallitus.

Mä en suostu kutsumaista porvarihallituksiksi,

koska mun mielestä porvarii ei tarkoita sitä.

Kaikkea ei sosiaalista,

vaan kyllä siinä pitää jotain tuotuntovälineitäkin olla hallussa.

Jotta sä voit kutsua itse asiassa porvariksi,

että se olisi oikeisto hallitus, ei porvarihallitus.

Tärkeää, tärkeä.

Okei, jos mietitään, että kokoomuksia perussuomalaiset

nyt lähtisiin sitä hallitusta muodostamaan,

niin mitä sitten nämä ongelmakohdat?

Siellähän on siis käytännössä kaksi,

ja ne on ilmastopolitiikka ja sitten maahanmuuttoja EU,

joissa puolueella menee aika pahasti ristiin.

Tosin sitten esimerkiksi jonkun metsäpolitiikka

kohdalla kokoomusloppujen lopuksi,

ei edes ole niin hirvittävän kaukana perussuomalaisista,

mutta mitä sä ajattelet?

Tuleeko näistä kynnyskysymyksiä, vai sovitellaanko nämä yhteen?

Varmasti siinä jotain.

Näistä vähän töä käydään,

mutta kyllähän aika paljon yhteisiä nimitä ei voida löytää varmasti.

Tämä on esimerkiksi tämä ilmastokysymys.

Muutetaan sitten vaan vihreään siirtymään

taloudelliseksi mahdollisuudeksi,

ja maahanmuutosta ehkä sitten

tämä perussuomalaiset mä väitänne,

ne saa sen, että kansalaisuus on se 80 vuodesta 10 vuotia.

Tällaisia pieniä siirtoja sinne tänne,

mitkä voidaan esitellä omille joukoille voittoina.

Ennen vaala ja Helsingin sano,

missä oli juttu näiden kaikkien kolme suurimman puolueen

puheenjohtajien näkemyksistä EU-politiikasta

asiassa. Ehkä se vahvistelta kuvaa,

että Suomen EU-politiikka lopulta on vähän tällainen pitkä linja,

ja en mä nähnyt niiden välillä

olekseni rehellinen ihan hirveästi eroa niissä vastauksissa.

Esimerkiksi siihen, miten suhtaudutaan EU-un tuleviin,

uudistuksiin, kaikki esimerkiksi toriut,

tämmöiset yhteisvelat ja näin.

En mä ajattele, että siinä olisi lopulta niin hirveästi

yhteensäovittamista. Toki voidaan puuttaa sitten EU-erotavoittajista,

mutta purhaan on sanonut, että se on tavoite,

että eikö se ole tavallaan vähän kuitannusten jo,

että tästä ei tule ehkä se ongelma.

Ilmastossa, jos puhutaan tästä hiilineutraaliustavoitteesta,

jonka Orpo on sanonut, ja itseasiassa valtonen on sanonut,

että se on kynnyskysymys. Orpo on myös muistaksi niin sanonut niin...

On monta kertaa tenteessä.

Joo, se on toikeassa.

Niin eihän siinäkään, että sit se jää se 2035 tavoitteeksi,

mutta on eri asia, että valitaanko sellaisia keinoja

olla siihen päästään, että tavallaan se saattaa jäädä vähän

ja kuolleeksi kirjaimeksi, mutta tavallaan ehkä ne keinoja

valikoidaan, niin ei välttämättä ole sellaisia asioita,

jotka todellisuudessa sitten kiidyttää sen tavoitteen saavuttamista,

mutta siitä tavoitteesta ei itsessään luovuta.

Näin minä ajattelen, että sillä se ratkeaisi.

Jeppi on varmasti helpottaa myös tämä,

kun Riikka Purra ilmoitteet hän on valmis valtiovarainministeriksi.

Siis on 2015, muistaakseni,

soin ihan kieltäyty siitä Pestosta,

niin haluas olla ulkoministeri.

Seuraavan hallituksen valtiovarainministeri joutui aika kovan paikkaan,

koska hän on se, joka joutuu sitten puolustelemaan

näitä kovia leikkauksia, mitä kokoumus haluaa tehdä.

Niin se on kokoumus saisi siitä aika hyvän kiileveen.

Siinä on semmoista aika yllättävänkin nopeasti myönnytys

Purran suunnalta kokoumukselle, että hei,

me ollaan valmiita olemaan se kiilepi.

Mutta meidän tietysti pitää puhua myös keskustasta,

koska ainakin tämä on semmoinen,

missä ehkä vähän kyllä veikkasi pieleinen ne vali,

että tätä asia mä en nähnyt, koska mä jotenkin ajattelin,

että kun katso niitä ennustenhaarukoita,

että kuinka paljon perussuomalaiset kokoumus saisi paikkoja,

niin nyt hän näissä tässä valituloksessa

ne meni sinne haarukoiden yläpäähen.

Eli ne sai tavallaan vähän maksimimäärän,

mitä ennusteissa povattiin niistä paikoista.

Mä ajattelen, että ne olisi voittanut,

mutta ne olisi saaneet vähän vähemmän paikkoja,

jolloin käytännössä se hallituspohjois on ollut liian huutera ilman keskustaa.

Ja nyt hän sen voisi muodostaa ilmankin.

Huuterasa silti olisi.

On se perinteisessä suomalaisen ajattelussa ajatella,

että se on vähän huutera, mutta se voi muodostaa ilmankin.

Keskustan puoluehallitus tuki tällä viikolla

yksimielisesti Annika Saarikon ilmoitusta,

että mennään oppositioon näin kertoa, hän saari lähtee.

Näittäkö myös Matti Vanhaseen A-studiossa

vaalien jälkeen sinä päivänä.

Siinä olisi mene usuttaja vanhaneen.

Hän suorustaa usutti, että tehkää nyt vaalien voitteet hallitus.

Kyllä se onnistui ilman keskustakin,

että näyttäkää, kun te toteutatte vaihtoehdoita,

te olette koko ajan lupaileet, että olette tehneet

joka viikkoa jonkun välikysymykseen suurimpia, että olette yrittäneet kaata.

Tässä on nyt pelinpaikka, tehkää, tehkää.

Tietysti kyllähän keskustaa yritetään vielä maanitella,

ja yksi on se, että saataisuista vielä laajempi pohja,

ja toisaalta tässä yritetään pelata heille korttia.

Hei kannatus laski vasemmistohallituksessa.

Miksi mennään vasemmistohappositioon,

niin voitte tulla tänne oikeasti porvaritäimintäshtelmien alukakäyttäen hallitukseen.

Ja ylipäänsä sehän on Orpolle tosi ikävä kilpailuasetelma,

jos kaikki puolueet alkaa sulkea hallitusovia.

Koska hallituksen muodosta ja näkökulmasta,

mitä useammalla puolueilla on edes jonkinlaisia haluja tulla hallitukseen,

niin sitä enemmänhän sä voit kilpailuttaa niitä puolueita

ja käydä oikeasti vääntöä.

Mutta jos näyttää siltä, että sulla on vaan tämä yksi selkeä pohja,

ja mitään muuta ei ole tulossa, niin hänen muut sanelee käytännössä

sulle ne ehdot, millä ne tulee.

Ja tämä on mun mielestä varmaan yksi yymyksi kokoomus

tätä STP-puheenjohtaja vaihtumista alkaa nyt nostaa esille,

koska sitten se mukamassa näyttää siltä, että sinipuna olisi mahdollinen,

ja nyt odotetaan, että tuleeko sieltä Antti Lindman oikeisto Demariasta,

ja mennäkään perussuomalaisten kanssa,

mennään Demaretten kanssa vaikka oikeasti koko ajan,

heidän kaikki merkit viittaa kohti perussuomalaiset,

mutta halutaan pitättää STP-vaihtoista pöydällä kuitenkin.

Mennään muihin asioihin, huomasteksi, että vaali-iltana oli ihan sairaan kylmä.

No joo, ehkä oli.

Mä olisit aivan jäässä, kun mä kulin vaalivalveesesta toiseen,

mulla oli joistaisi just liian vähän vaatetta päällä,

mutta mä jotenkin ajattelen pärjän uhuella takilla.

Tämä oli tämmöinen erittäin huono asio siltä siihen,

että usein sanotaan, että sää vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen,

ja sunnuntaina oli todella kova aurinkonpaiste.

Kyllä, eli tavallaan niin, kun vois olettaa, että nyt kaikki kansat vaeltavat urnille.

Kyllä, mutta näinpä ei sitten...

Tai, tai no, kyllähän sinne kansaa vaelisi, mutta ei niin,

että kaikki kansaa olisi sinne vaeltanut.

Etukätehä ehdettiin ehkuttaa, että nyt se äänestysaktiivisuus varmaan nousee,

että tässä on jännittävä, ensinnäkin jännittävä,

tilanne näiden kolmen suuren välillä.

Ja sitten, että ennakoäänia on annettu niin paljon,

että tämä enteellisi siitä.

Ennakoahan äänesti hiukan vajaat 40 prosenttia ääni oikeusta tuista kotimaassa.

Ja tuota tyypillisesti hän noin puolet on äänestänyt ennakkoa.

Eli tästä nyt, jos olisi vetänyt sähäkän johtopäätöksen,

niin se olisi kuulostanut huimaavan korkealta äänestysprosenttilta,

melkein 80, mutta nyt kuitenkin äänestysprosentti jäi sinne 71,9.

Eli karvanalle viime eduskuntavaalien.

Joka taas oli noussut edellisistä, eli se viime eduskuntavaalien äänestysprosenttihan

oli vähän parempi kuin on ollut tässä 2000-luvulla.

Näin on.

Tästään seuraaseen, että jälleen kerran suositujen puolueen oli nukkuvien puolue.

Eli äänestämättä, että neiden osuus oli suurempi kuin yhdenkään puolueen kannatus.

Ja näin on ollut itse suodesta 87.

Ja tutkimuksesta me tiedetään, että nukkuvien puolueen suurin ryhmä

on potentiaalisia perussuomalaisten kannattaja.

Se on muistaaksenaan 13 prosenttia heistä tai jotain vastaavaa.

Mutta joo, pitää siis, että kun on kysytty, että mitä nää ihmiset olisi äänestänyt,

jotenkin yrittäisiin selvittää sitä, niin siinä ryhmässä pariaan parhaiten

perussuomalaiset ja vihreät.

En tässä huonoiten.

En muistu.

Todennäköisesti tämä nyt ei perustu mihinkään muuhun,

kun tämä ei ole tutkimustulusta tästä tällaista, mutta veikkaan, että kokoomusta,

koska kokoomuksen kannattajat on hyvin vähissä.

Niin, tuo on muuten hyvä veikkaus.

Kyllä, emillä alueilla vaikkapa Helsingissä äänestysprosentti on korkeen

äänestysprosentti, niin kokoomuksen kannatusalueella korkeen

äänestysprosentti on etutyölu A.

Niin, juuri näin.

Vaikka muuten sanoin, että kun mä oon tehnyt monta pieleen mennyttä veikkausta,

niin tämä on asia, jonka mä arvasin oikein, että äänestysaktiivisuus laskee.

En näkoisiksi niin, koska kaikki fixut valinörtit

oli sitä mieltä, että näin tulee tapahtumaan.

Tässähän on juuri tämä, että ennakkoään

niin kuin määrällinen tai osuuden nousu ei automaattisesti tarkoita

äänestysaktiivisuuden nousua, vaan se enemmän kertoo siitä,

että ihmiset nykyään siis ajattelevat, että tämä ennakkoon äänestäminen

ei ole mikään poikkeusuaan enemmänkin.

Että vähän niin kuin tämmöinen ota sulla ylenarja hakahuhtoja,

kun etsä sitten vähän semmonen voting on demande,

että tavallaan voi käydä äänestymään silloin, kun itselle sopii,

että se on tavallaan niin ajatellaan nykyään,

ja se tavallaan johtaa siihen, että ihmiset haluavat käydä ennakkoon äänestämässä,

ja sitten ne tavallaan vaalipäivän, varsinaisen vaalipäivän,

ja niin kuin ääniin osuus vaajaa, sit matalammaksi.

Käyttäkset eivät ennakkoa äänestämään muuten?

No, mä hän lupaailin täällä, että mä käyn, mutta sitten

oli niin pitkät jonot kaikille ennakkoa äänestyspaikoille

aina niinä päivinä, kun mä meinasin mennä,

niin sitten mä kävin vasta varsinaisena vaalipäivänä,

koska silloin ei ollut jonoa.

Mäkin kävin suunnitelmiä niin mukaisesti varsinaisena päin.

Kyllä, samateen.

Eli me ollaan nyt poikkeuksia tässä asiassa.

Voisin boomereita.

Kyllä, kyllä.

Näyttäkset muuten sellaisen tähän vielä äänsösaktivisuuteen

ja nukkuvien puolelaisen liittyen.

Se on ollut joku tämmöinen, mitä tälle voisi tehdä.

Mikäli on tietty osuus nukkuvia sun vaalipiirissä,

niin sitten se otetaan paikkamääriä pois siltä vaalipiiriltä

ja siirretään jonnekin, missä ollaan aktiivisempaa äänestystä.

Ja tällä tavalla yritetaisi aktivoida oman vaalipiirin ihmisiä

äänestämään.

Sitten vähän rankaisisi sitä vaalipiiria,

jos ne kävisi äänestämässä vain jo aktiivisuudesta palkittaisiin.

Kyllä, kyllä.

Se kuulostaisi siltä, että meillä ei olisi mitään muuta kuin kokoumushallitus

ja seuraavat vuosikymmenet.

Se on ihan kiinnostava idea.

Tän viikon Gattetarionta on ollut vähän ohutta,

mutta yksi linkki on levinnyt loppuviikosta

Somessa Guardianin kolumnissa Zoë Williams kirjoittaa

Misogyniasta ja siitä miten Sanna Mariinista,

Suomi mainittu, tehtiin Party Girl vaikka häneen luotettiin

ja häneestä pidettiin ja sitten hänen hävisi vaalit.

Se on merkki oikeiston Misogyniasta.

Jes, eli ei yhtään tule narka aihe,

niin mitäs näkiksia tällaisen aiheeseen?

No mun mielestä tämä oli tosi iso aihe omassa fiidissä,

niin siis kehistytään nyt sen verran, että aika moni sanoi,

että tääntä oli vähän dadanen, niin kuin kirjoitus.

Dadanen.

Niin kirjoitus, niin kuin tässä suomalaisen politiikan viitekehyksessä.

Et olihan sen paljon moninaisempiä Sanna Mariinin vaalitappioon

syy kuin hänen bilekkohunsa,

mutta se synnytti keskustelu ehkä enemmänkin siitä tulokulmasta,

että miten me toimittajat seurataan vaaleja.

On se sitten Suomessa tai ehkä tässä tapauksessa ulkomailla,

että mikä on se viitekehyys,

minkä sisällä me itse liikutaan,

kun me halutaan analysoida jotain vaalituloksia.

Ja Williamsin tapauksessa on tietenkin selvää,

että The Guardian, tämmöisenä laboräänen kannattajana,

heidän kiikarinsa tuskin kohdistuvat homa-forumille.

Tai johonkin muuhun verkko-uutisiin,

että mikä on se Sanna Mariin kritiikin yksi keihän kärki.

Ja niin mä en osaa tästä syystä, mä en pahottele tätä kolmeniä.

He saa tehdä omassa tulokulmasta.

Semmoisen kolmeni, kun he haluaa.

Siinä ei mitään väärää.

Se oli yhden kulman, näkökulman.

Mutta se synti omassa itsessäni vaan ajatuksia,

että tarkkailekspäin nyansse ja seuraaks me nyt jotain kuplia,

kun mä en seuraan keskustelu.

Se oli mun mielestä poliittisen johonlismin näkökulmasta.

Mielenkiintoinen kolmeni.

Ehkä itse asiassa johonlismin ylipäätään

samalla viikolla ilmestyny Joktaimisen laaja-juttu,

jossa oli haastateltu suomalaisia tästä maailman onnellisin maa

tutkimustuloksesta.

Ja sitäkin oli jotenkin veikeen näin suomalaisena lukea,

että minkälaisten tavallaan linssien läpi,

siinä oli toimittaja lähtenä liikkeelle.

Kyllähän tämä pakottaa sellaisen itsetutkiskeluun,

että miten me etenkin ulkomaista raportoidaan.

Toisaalta mä ajattelen myös,

että ehkä se on myös ihan tervetullut

välillä katsomaan tätä meidän oman pienen maan

kuplaista meininkin ja vähän jonkun ulkopuolelta

tarkkailevan ihmisen silmin.

Ei välttämättä niin, että se hänen perspektiiviissa

oli se juuri oikea totuus,

mutta ehkä se voi antaa vähän jotain,

jotain eväätä siihen omaa pohdiskeluun.

Kyllä, mä oon ajatellut tässä ehkä huomasin,

että tämä ajatuksen ensimmäistä kertaa

silloin, kun Mariinista oli just nää bilekkohu

uutiset ja nelevis uutisiksi myös maailmalla,

että meille meidän johtavat politikot

on tietysti eri tavalla politikkoja,

kun sitten jonkun tämmöisen

Anglo-Amerikkalaisen kulttuurin piirissä

isoissa maissa, niin jonkun etäisen

Suomen Pääministerissä on enemmän kuriositeetti,

että se, mitä hän poliittisi,

tavallaan mitä hän politiikassa tekee

just nämä kaikki asiat,

mitkä vaikuttaa vaikka Suomen vaalitulokseen,

ei niitä oikein kiinnosta,

että ne on kiinnostuneempia

kuitenkin siitä tavallaan imakopuolesta

ja siitä asiasta, mikä tapahtuu,

koska se jotenkin puhuttelee niitä,

mutta tämä on sellainen asia,

minkä mä huomasin silloin.

Ja sitten toinen asia oli se,

että kun mäkin olen lukenut jonkin verran

näitä Suomi mainittu

uutisia ja laajempiäkin reportaasia,

niin tähän on erityisesti nato-aikana

tehnyt maailman media tosi paljon,

niin kyllä mulla on välillä tullut sellainen ajatus,

että okei, että jos Suomesta

kirjataan tällä tavalla

tällaisia asioita, niin mitäköhän

kaikkea väärää?

Mä oon oppinut angloamerikkalaisen

median kautta muistamaan maailmaa,

että koska nää asiat jotenkin

pidä yhtään paikkaassa.

Se on juuri näin.

Tai ehkä pitää paikkaansa,

mutta se on vähän sellee, että vähän

outoja tarkastelukulmia valittu,

tai jotenkin sille, että ei hän tämän

ihan näin.

Nyt mä puhun Marinista misogyniasta,

koska kyllä Marin on osakseen

misogyniassa, se on totta,

mutta mä puhun niin kuin just niin kuin

tällaiset, että vaikka mitä suomalaiset

ajattelee joista asioista,

miten Suomessa toimii jotkua,

sit mä en edelleet, ei, ei.

Ja mitä ne nostot,

toi on huomasitteksi teitä

tämä sinimusta hallitus,

niin tämähän lähti kansainvälisessä

mediassa tosi vanvasti liikkeelle,

vaikka sehän tulee sieltä,

eikö se pohjado näihin

Marinin tentti heittoihin?

Kyllä, hän nimenomaan,

joo, nimenomaan D-Marri Vetoriikasta

lähti näiden varmaan.

Matias, mä kysyn Twitteristä.

Joo, mut siis mä oon miettinyt

Marinissa sitä, että

kun itse, kun muuttiin

Yhdysvaltoihin aikana,

ja sit siellä onko

keskustelemaan vaikka Donald

Trumpista tai Barack Obamaista,

jotka itselleen on olleet

nimenomaan POP-kulttuurihahmoja.

Kyllä, kyllä.

Mutta sit heillehän

no edustanut valtainstitululijata.

Kyllä, kyllä.

Niin se on ihan eri keskustelemaan,

sä et pysty keskustelemaan,

tai mä en pystynyt keskustelemaan

tavallaan samalla viivalla

ihmisten kanssa Barack Obamaista

tai Donald Trumpista,

koska mulle ulkomaalaisena

kaukoa asuvana, hän on

niin kuin hän on oltu onsi POP-hahmoja.

Niin.

On ollut enemmänkin jotain

julistita seinällä.

Kyllä.

Julkiksia.

No julkkiksia,

eikä valtainstitulijata.

Samalla tavalla

Sanna Marin varmaan esittäytyy

sitten Briteissä

tai jossain kaukaisemmissakin maissa.

Niin se on hän on

niin kuin julistet seinällä,

hän on julkkis,

hän on POP-ikoni,

ja sit suomalaisille hän on...

Hän voi olla myös sitä,

mut hän on kuitenkin politiikka.

Hän on myös sitä,

että se tietotustilaisuuksissa

tehtyä valtainstituutioon.

Just näin.

Tässä oli täviä kun

Lauanta Kerho,

ja muuten kun tästä on kysytty,

niin me olemme seuranamme

seuranamme,

eli seuranamme

ainakin hallitusneuvotteluihin saakka.

Eli Lauanta Kerho

ei loppunut vielä vaaleihin,

vaikka joku niin saattoi ajatella.

Minä olen Robert Sundman,

ja täällä oli kanssani

Susanne Salmi

ja Emil Elo,

äänistävastasi Mikko Peura.

Hyvää pääsiä sitä,

moikka.

Kiitos.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.