#rahapodi: Vaalipodi: Vieraana Sari Essayah | #rahapodi 321
Nordnet 3/2/23 - Episode Page - 1h 2m - PDF Transcript
Sadam, rahapadi jakso, kolme, kaksi ja yksi.
Ja nolla.
Mitenkä niin nolla?
Ei, mä luulen, että oli lähtölaukkaillekin kävelykisaan tai haluaisin sanoa.
Okei, joo.
Wow.
Urpoja juttuja, heti...
Lähdöstä lähti.
Vaalipodi, kyllä.
Vaalipodi kuitenkin.
Noin, kun meillä on vaalipodi,
meillä hän, mehän tarvitaan tänne vieräs ja tällä kertaa meillä on vieraana
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, Sari Essaija.
Tervetuloa.
Kiitoksia.
Mukava tulla tänne.
Todella kiva, kun me saatiin su tänne.
Se tota noin, niin on mun heikelle kohta ne tolkunihminen tuolla
eduskunnassa, niin ihan senkin takia.
Toivottavasti vielä tämänkin jaksojen jälkiä.
Ja toivottavasti jo.
Eiköhän, eiköhän.
Noin, niin meillä on kaiken näköistä kuulijaa 400 000 kuuntelua kuukaudessa.
Kaikki ei välttämättä sit kuitenkaan tunne sua niin hyvin,
niin haluaisitse ihan lyhyesti kertoa, kuka sä oot ja mistä sä tuut.
Vaikka me nyt tässä kovasti yritettiin vähän niinku...
Viinkata, että kenestä on kyse?
Joo, pikkukertaossa on opintoja äiti.
Eiks näin sanota?
Näin sanota, joo.
Mä oon todellakin Sari Essaija Kristillisdemokraattien puheenjohtaja,
kansanedustaja, kolmas kausi eduskunnassa menossa.
Myöskin meppinä viisi vuotta tuolla Brysselissä tuli oltua 2009-2014,
eli politiikassa aika pitkään.
Ja toki sitten näillä erilaisilla vaikuttamisen tasoilla
kuntapolitiikassa itse asiassa piipahdin jo ihan silloin
8-19-vuotiana, sieltä on niin kun lähtenyt
kunnallispolitiikan kautta mukaan politiikkaan.
Ja sitten todellakin nämä urheiluvuodet joihin tuossa vähän viitattiin,
niin veivät sitten maailmalle ja tietenkin harjoittelu vei oman aikansa,
jolloin sinä aikana ei sitten tämä politiikka oikein mahtunut päivärytmiin.
Mutta sitten todellakin palasin politiikan pariin, vaikuttamisen pariin.
Ja jälleen aloitin sieltä kuntapolitiikan kautta,
ja on istunut maakuntavaltuustossa tällä hetkellä istun
myöskin sitten näillä alkaneilla hyvinvointialueilla
siellä hallituksessa ja valtuustossa Pohjois-Savossa.
Ja niin, monellaista erilaista vaikuttamista
sitten myöskin tuolla urheilun puolella on kansainvälisen
Ollupiakomitean jäsen ja sitten sitä kautta
istuu myöskin Suomen Ollupiakomitean hallituksessa.
Ja edelleenkin liikunta on hyvin lähellä, sydäntä
tykkään vaikuttaa siihen, haluaisin, että lapsilla ja nuorilla
olisi samanlaiset mahdollisuudet siihen liikkumiseen,
mitä aikana itselläkin on ollut.
Ja lukeminen on mulle mieluisa harrastus myöskin,
ja meidän perhe on aktiivinen myöskin seurakunnassa
ja sen eri työmuodossa.
Se oli aika kattava, mutta kuuntelin tätä,
niin jääkö aikaa vielä liikkumiseen, kun oli niin paljon
näitä eri paikkoimissa vaikuttamista tällä hetkellä?
Joo, ja voisi sanoa, että aika paljon istumista
näissä vaikuttamista tehtävissä, että kyllä mä olen...
Siellä on vielä sellaisia seisovia päättöjä.
No sanotaan, että Ollupiakomitean hallituksessa
on aika ajoin ihmiset pungahtelevat pystyyn,
ja siellä se on ihan normaalia, että
siellä itse kullakin joku älylaite kehottaa,
että nyt olisi aika myöskin vähän liikehtiä,
ja itse asiassa itsekin sain vastaavanlaisen
vempeleen joululaajaksi perheiltä, että kyllä juurikin se,
että tässä työssä herkästi tulee liian pitkiä istumanjaksoja,
ja yrittää aina löytää sen liikkumisen hetken,
mutta ei se kyllä helppoa ole, ja erityisesti nyt,
kun nämä on vaalikampanjat, on jo oikeastaan päällä,
ja sitten toisaalta tuolla eduskunnassa on vielä viimeinen viikko,
jossa on aika paljon kaikenlaista isoa muun muassa tänään
natoäänistys, keskiviikkona kun teimme tätä,
niin meillä on natoäänistys edessä, ja monta isoa asiaa
vielä vietävänä loppuun ennen kuin vaalikausi on päätöksessä.
Juuri näin. Ja mitä jos nyt sitten,
jos mennään vielä sitten kristillisdemokraatteihin,
niin me kun mitään politiikaista ymmärretään,
niin haluaisitse lyhyesti vähän kertoa teistä,
ja ihan heti alkuun, niin sellainen kysymys,
että pitääkö kuuluva kirkkoon ja olla uskovainen,
että voi olla kristillisdemokraattien listoilla?
Ei tarvitse, eli kristillisdemokraatit on poliittinen aate,
ja voisi sanoa, että näin, kun katsotaan
Eurooppalaisesta näkökulmasta, niin se on oikeastaan
toisen maailmansodan jälkeen ollut se
Euroopan vaikutusvaltasin poliittinen liike.
Suomen kristillisdemokraatit kuuluu tähän
EPP, joka on kristillisdemokraattisten
ja Euroopan keskusta oikeastaan olaisten puolueiden
tämmöinen kattujärjestö. Suomesta kuuluu siihen
myöskin kokoomus, ja Ruotsista muun muassa,
Ruotsin moderaatit ja Ruotsin kristillisdemokraatit.
Ja niin, kun katsotaan tuonne Saksaan,
toisen maailmansodan jälkeen Kontrad Adenauer,
joka siellä voimakkaasti lähti kristillisdemokraattiin,
ja viemään kansakunnan eheyttäjänä,
ja sillä rakenteanna, niin oikeastaan aika pitkälti
siinä muovautui myöskin se kristillisdemokraattinen
käytännön poliitiikka, eli kun osa Eurooppaa
ajautui syvälle sosiaalismin ja kommunismin kuiluun,
ja sitten taas markkinaliberalismivaltaisiin ehkä
osittain, toisella puolella alaa, niin
kristillisdemokrati on ollut tämmöinen
ns. kolmastie, ja sillä rakenteja, ja tämä
sosiaalinen markkinatalous, mikä on kristillisdemokratian
tätä talouspoliittista ajattelua, niin siinä
yhdistyy tämän työn ja yrittämisen vahva
kunnioitus, ja sen näkemys siitä, että se on terveyden
yhteiskunnan pohja ja perusta, mutta sitten
myöskin se, että niistä heikoimistakin pidetään huolta,
ja se on kyllä hyvin vahvasti vaikuttanut
Euroopan muovautumiseen, ja kun itsekin
tuolla viisi vuotta istuin sitten Euroopan
parlamentissa, niin siellä Saksan
kristillisdemokratit CD-uusta ja CS-uusta, niin
kyllähän se tietyissä näissä keskeisimmässä
juurikin talouspoliittisessa ajattelussa,
että erheen merkityksessä yhteiskunnassa
ihmisarvokysymyksissä, niin kyllähän se sydään
sykki hyvin ja samaan tahtiin, että
nämä on niitä asioita, jotka yhdistävät
kristillisdemokratteja ympäri Euroopan.
Teikö toi olisi käynyt kokoomuksestakin?
Ehkä varmaan Suomessa löydys sellaista puolueiden
ja oikeasti haluaisi pahaa heikkoosa silleen,
että ei aikoista en oikeasti, vaikka
molemmin puolin kuilua lyödään toisia,
niin kylläkin verrokkeella, mutta
eikö tämä nyt on ihan tällainen
sivistyspuolua mennä?
Kyllä, totta kai suomalaisilla puoluella
on pitkälti myöskin samantyyppistä
aatehistoriallista juurta, mutta ihan
voi sanoa, että kristillisdemokratia,
joka nämä kaikki yhdistää ja lähtien
sieltä ihmisarvosta ja perheen merkityksestä
ja tästä sosiaalista markkinataloudesta,
lähipäätösperiaatteista,
lähipäätösperiaatteista,
eli tämä on se kuuluisa subsidiariteetti
periaate, joka siis tarkoittaa sitä,
että päätöksenteko pitää pitää niin lähellä
niitä ihmisiä, jota se koskettaa kuin mahdollista
ja tämä on sellainen kristillisdemokratian
oikein yksi näistä kulmakiviistä ja
nämä on juuri sellaisia asioita, joita
ei yhdistelemänä löydy
muista puolueista ja siksi
kristillisdemokratia on oma
ainutlaatuinen ideologia
ja tietysti voi sanoa, että
kun puhun tuosta ihmiskuvaista, niin
siellä vahvasti vaikuttaa
kristinuskon ihmiskuvaa
ja tietysti katsotaan etelä-eurooppaa,
niin siellä näkyy se katolilaisuusta
ostassa, jossa juurikin perhe on
se tärkeä instituutio yhteiskunnassa
ja ehkä taas sitten meillä pohjoismaisen
sosiaalisdemokratien myötä on muovautunut
se ajatus siitä, että yhteiskunta on se,
joka ottaa tiettyjä, vaikkapa nyt
perheeseen liittyviä kasvatus- ja
hoiva-vastuun asioita, jotka taas
kristillisdemokratiassa ajatellaan, että
ne kuuluu ensisijaisesti perheeseen,
mutta toki yhteiskunta voi hyvin
tukea sitä, jos ajatellaan vaikkapa
nyt lasten kotihoidon tuki, niin se on
yksi sellainen, jonka puolesta me
tietenkin puhumme paljon ja omaishoito,
koska siinä perhe tekee
sen tärkeämmän hoiva- ja kasvatus-
vastuun, mutta yhteiskunta tukee
sitä, jotta perhe jaksaa siinä
puolessaan. Ja sitten taas
meistä vasemmalla olevat puolueet ajattelee,
että yhteiskunta hoitaa nää asiat,
että tässä on vissi ero
tässä ikään kuin siinä ajatuksessa,
että kenen vastuulla tietyt
asiat on yhteiskunnassa.
Se on varmaan, että olet puheenjohtajana,
paljon tunnetumpi
voisin kuvittella suuren nähmässä
massaäänestää porokan joukossa,
kun esimerkiksi oma puolueesi.
Niin, miten se asemui,
että sen suhteessa muihin puolueeseen,
kun on näitä vasemmistoa oikeistoja
liberaali konservatiini, kukaan
siellä toisessa äärilaidassa, että
ymmärtää siinä puoluekentässä, että
ketä te katotte sellaisena oikea toisen
äärilaidan porukkanaan?
Onks tällaista vastustajaa löytyykö?
No me olemme vahvasti
keskustaoikeistollainen puolue, ja
näin on eurooppalainen kristillisdemokratia
asemoi itseasiassa siihen keskustaoikeistoon
ympäri Eurooppaa, että
niin, ketä sieltä
löytyisi sitten vastapuolelta, no kyllä
sieltä sitten varmaan tämmöiset
hyvin vasemmalla olevat
totalitaariset järjestelmät
löytyy sitten sieltä vastapuolelta,
ja jos ajatellaan, että
minkälaisten
historiassa, minkälaisten tavalla
järjestelmien kanssa kristillisdemokratioon
kamppailu Euroopassa, niin se on juurikin
ollut sitä sosiaalismia,
kommunismin, totalitarismin
vastustamista tarjota se toinen malli
yhteiskunnalle. Ei tarvi lähteä ristirretkin asti.
Ei tarvitse ihan riittää,
mennään tähän kohtuullisen lähiisistä historiasta.
Mites vielä vikipedjan mukaan
kristillisdemokraatti vähän
lohkesirti kokomuksesta?
Ei, se oikeastaan pitää paikkaansa
ollenkaan, tai siis sanotaan
näin, että silloin kun puolueen vuonna
58 perustettiin, muuten täällä
Helsingissä, ja silloin
ei ollut ihan, tavallaan
täyttä varmuutta siitä, että halutaanko
ylipäätä sä perustaa puolue, enemmän
oli keskustelua siitä, että hei, että
suomalainen yhteiskunta on muuttumassa,
silloin oli aika paljon maalta
muuttua, ruotsi ruvetti muuttamaan,
yhteiskunnassa tapahtui arvomurrosta,
oli nämä keskiä, olivat marssit
vähän myöhemmin, ja monta tällaista
asiaa, joissa koittiin, että nyt tapahtuu
sen tyyppistä maallistumiskehitystä
yhteiskunnassa, että halutaan
konserratiivisillä arvoille löytää
poliittista kotia. Ja siinä yhteydessä
sitten kristillisdemokraatit
synty, ja meni
aika pitkään ennen kuin sitten vuonna
70 vasta tuli
ensimmäinen kansanedustaja
Raino Westerholm, joka nousi silloisesta
kymeen vaalipiiristä eduskuntaan,
ja sinä aikana puolue muovautuu,
70-luku oli hyvin sellaista voimakasta
kasvun aikaa, silloin perustettiin
valtavasti piirjärjestöjä, erityisjärjestöjä,
osastoja eri puolessa Suomea.
Mä sanoisin, että meille
tultiin silloin alkuaikona
niin aika paljon
ihan
poliittisesta tyhjiöstä, että oli paljon
niitä, jotka ei ollut oikein löytänyt Suomen
kentästä, sitä poliittista kotia,
mutta meille tultiin todellakin tultiin
kokoumuksesta, meidän ensimmäinen
kaupunginvaltuutettu tuli
kokoumuksesta meille, ja
sitten myöskin
tultiin keskustasta jonkun verran
meidän suuntaan, sitten siihen aikaan
oli näitä pien talon poikia ja muita
tämän tyyppisiä liikkeitä, ja myöskin
kristillisestä työväliikkeestä tultiin
kristillisdemokraatteihin, tai silloin sen kristillisen liittoon.
Ja esim.
meidän ensimmäinen
puolue sihteeri
Ahtitellaan, niin hän oli
kristillisestä työväliikkeestä, että meille on tultu
vähän niin vasemmalta oikealta kuin
keskeltäkin, ja ennen kaikkea
poliittisesta tyhjiöstä.
Mut eikö periaatteessa vaikka keskustassaan
niin kuin tosi paljon tämmöisiä piilokristillisiä
koska puolet purkastahan siellä on
lestadialaisia tai jotain muita, jotka
oikeasti
kannattaa aika paljon kristillisiä arvoja.
No siis varmasti kristittyjä löytyy
ihan kaikista puolueista, en sitä
käy yhtä väittämään, että
ja se on hienoa, että ihmiset toimivat
vakaumuksensa pohjalta erilaisissa
poliittisissa aatteissa, mutta
kristillisdemokraateissa nimenomaan tämä poliittinen
aate on se, mikä meitä yhdistää, nämä
arvot, jotka meitä yhdistää, että ei meillä
todellakaan, ei juuri näin, että
meillähän sitten taas, jos puhutaan
tästä taustasta käsin, niin meillä on siis
todella monista eri kirkkokunnista,
eri herätysliikkeistä,
esim. luterilaisin kirkon sisältä,
ja sitten on uskonnottomia
agnostokkoja,
ja meillä on myöskin juutalaisia
ja muslimiäänistä, eli
siinä mielessä voi sanoa, että se on
se ideologia ja aate,
joka yhdistää meille, että meille ei
koskaan käydä esimerkiksi puolueissa sellaisia
keskusteluja, vaikkapa jostakin
kirkkokuntien opillisista asiaa, josta
naispappeydöstä tai kasteesta tai ehto-olisesta
tai tällaisesta, koska ne ei ole
poliittisia kysymyksiä.
Oikeastaan me taidaan olla ainut puolueen,
jonka puolueen säännöissä on vielä
ottu, että ei voi tai saa ottaa
kantaa kirkkokuntien
opillisiin asioihin, koska ne eivät ole poliittisia kysymyksiä.
Eli tänne perhekeskeisyys, se kuvaa teitä
kaikkien parhaista. No se on varmasti näin,
että me olemme perhepuolue.
Se on hyvin vahva,
se tulee ihan sieltä ideologiasta,
ja tänä päivänä on hyvä muistaa,
että se tarkoittaa myöskin yksin eläviä,
että onhan yksin elävällä
ihmiselläkin se oma lähiyhteisö,
että perhepuolue
ei ole sellainen, joka jotenkin sulkisi
ulos niitä, jotka ajan elävät yksin.
Niin sitä, että olemme perheeliittipuolueen,
vaan ei ois saanut meidän katon nyt,
että mä teemään kunnollinen kotja,
etin mä leivoin just pullaa,
ja selfiä, että miljoonaa
ja Twitteriilla olemaa.
Ihan voi sanoa, että moderni perhe
ja erilaiset perheet,
ja erityisesti mä ajattelin niin,
että tänä päivänähän monta kertaa
työn ja perhe-yhteensovittaminen on sitä,
voisiko sanoa päivittäistä arjen tuskaa,
jota monessa perheessä metitä,
saadaan rullaamaan.
Siinä kristillistä demokratia vahvasti lähtee
siitä ajatuksesta, että perhe tietää parhaiten.
Perhe pystyy parhaiten päättämään,
että kuka kulloinkin siellä kotona on.
Me muuten eläjulkasti
meidän perhepoliittinen paketti tuolla eduskunnassa,
ja siinä nostettiin esille
mistä me Suomessakin aina aikaan
johon keskustellaan, että miten nää
perhevapaiden kustannukset pitäisi jakaa.
Kyllä tässä kannattaa sinne Ruotsin suuntaan.
Siinä mielessä katsahtaa, että
siellä on jaittu paljon tasaisemmin
työnantajien kustannukset.
Tällaisen vakuutuspohjasen mallin perusteella.
Ja nyt meillä Suomessa
edelleenkin niitä kustannuksia kaattuu
sinne äidin
työnantajalle. Ja se aiheuttaa
sitten taas nuorten naisten
piilosyrintää työmarkkinoilla.
Ja tästä pitää päästä eroon.
Ja juuri se, että jos kaikki työnantajat
osallistuvat vakuutuspohjaisesti
tällaisen puoliin, niin silloin ei ole mitään syytä
ruveta katselemaan
työtahakevaa nuorta naista, että onko
tuo nyt kohta puoliin jäämässä tuosta
vauvalomalle vai eikö? Sillä ei ole mitään välia.
Eikä pitäisi olla missään nimessä mitään välia.
Ja sen takia tämä olisi yksi
tämmöinen keino, millä voitaisi näitä
työmarkkinoita saada tasa-arvoisemmaksi.
Ja todellakin perhessaa sitten itse päättää,
että kuka kulloinkin sinne kotiin
jää sitä lasta hoitamaan.
Sellainen kysymys.
Ensinnäkin toivon, tolkun juttu
kannatetaan,
vaikka meille ei nyt varsinaisesti omaa mielipirjätä
tässä ole.
Nyt tämä perhekeskeisy sanot siitä,
että ei ole mitään välia, miltä se perhe näyttää.
Eli tässä tavallaan kuulijoilla
tai itsellä voi olla sellainen
mielikuva, että kuitenkin kun on
kristillisdemokraateista kyse,
niin sitten kuitenkin tulee
se perusperhemalli
keskiöön.
Vai tuleeko? Vain onko se ihan
niin kuin ok, että on samaa
sukupuolta
olevat vanhemmat ja toinen
niistä on äitiä, toinen on isä.
Ei tiedä, miten tämä menee, mutta
suunnilleen näin, onko se näin
vaikka eikö? Niin ainakin paperilla.
Tänä päivänä meillä on Suomessa todella
erilaisia perheitä. Tämä on itse
kasvanut. Minun äitini, minun iso äitini
ja kehitysvammaisen kasvattiin
Siskoni kanssa hyvin erilainen
perhe, kun isä äiti ja kaksi lasta,
mikä ehkä joskus ajatellaan, että on
tällainen ideaali.
Mutta me ajattelemme näin,
että avioliitto,
meille se on miehe ja naisen väline
ja me ajatellaan, että se on
paras mahdollinen kasvuympäristö
lapsille. Mutta eihän se
arki ja todellisuus ole aina sitä, mitä
ajatellaan idealina.
Ja siksi kaikenlaisia erilaisia
perheitä ja perheissä olevia lapsia,
niin heitä pitää tukea
taustasta riippumatta, että perheit
tarvitsee tukea tänä päivänä.
Ja se on mun mielestä se ydin ajatus.
Siellä on pieni preferenssi, sit kuitenkin
siellä mies naisi asetella.
Siinä kyllä, että avioliitto on meidän mielestä
kun miehe ja naisen väline.
Ja meillä on sitten tänä päivänä,
on tämä niin se on tuu sukupuolin
neutraali avioliitto laki voimassa.
Mutta meidän mielestä niinkuin edelleenkin
kirkkokunnat ja seurakunnat saa itse
päättää, et ketään he vihkii
avioliittoon. Koska se on myöskin sitten taas
tämmöinen opillinen kysymys. Meillä on
kirkkokuntia, jossa avioliitto on sakramenti,
purkamaton, esimerkiksi vaikkapa
katollisessa kirkossa,
tai ortodoksissa kirkossa avioliitto on sakramenti.
Eli se menee
niin kuin tavallaan sinne kirkkokuntio
opilliseen
kenreen, että miten he määrittelevat
avioliiton. Ja meidän mielestä uskonnon
vapaus on niin tärkeä asia, että
tämä määrittely pitää jättää,
ja myöskin se, että ketä vihitään
niille kirkkokunnille. Mutta yhteiskunnassa
me haluamme tukea
perheitä. Ja jos ajatellaan lapsia,
niin he tarvitsevat ja nuoria, he tarvitsevat
kyllä tuen. Ja tänä päivänä
niin kuin erityisesti on miettinyt
sitä, että meillä on yhteiskunnassa paljon
ero perheitä. Niin tässäkin
kristillisdemokratitun tuomassa
toisesta pohjoismaasta, eli tanskasta
tuo mallia, jossa avioerotilanteessa
perheit
velvoitetaan tai vanhemmat
velvoitetaan käymään tämmöinen
hyvään eron kurssi. Eli sellainen
kurssi, jossa katsotaan, että miten
ne lasten asiat saadaan parhaalla
mahdollisella tavalla järjestettyä. Meillä
valitettavasti, niin näissä elämää
ikävissä vastoin käymisissä, niin
vois sanoa, että tervepäisetkin ihmiset
menee vähän lapsen tasolla ja
aletaan lasten kautta esimerkiksi
kostamaan entisille puolisolle tai
ruvetaan riitelemään tapaamisoikeuksista
ja kaikkia muuta mahdollista.
Tällaisella niin kuin tanska on
mallin mukaisella hyvään eron kurssilla,
niin sillä pyritään ihan siihen, että
ihmiset saisi asiansa sovittua,
tulee muuten yleensä yhteiskunnallekin paljon
helpommaksi ja halvemmaksi, kun asiat
on sovittu etukäteen, miten järjestetään.
Tällainen
meidän mielestä olisi syytä Suomessakin ottaa käyttöön.
Entä sitten
tämä tasa-arvo erotilanteessa
huoltajuuden osalta.
Onks tämä
mikä kantaa teillä on siihen?
Tämä nyt on tällainen detali, mutta
ne on aina niin perhekohtaisia, ei niihin ole
olemassa mitään teitytä mallia.
Ihmätä me tarvitaan siitä, että tällä hetkellä Suomessa
niin miehiään syritään ihan pockana,
että
äidit hän vetää aina sen pisimmän korreja
ja sitten jos äiti on
emotionaalinen tyyppi ja
tosi vihainen, niin siinä on oikeasti
siis lapsilta viedään isä
käy tänne.
Tällainen
vieraannuttaminen, joka nyt on
hyväksyttiin viime kaudella eduskunnassa
lainsäädäntö, jossa tämä vieraannuttaminen
ensimmäisen kerran on sinne lakiin
nostettu, mutta sitä nyt ei ole sillä tavalla
varsinaisesti kriminalisoitu.
Tiedän niitäkin tahoja, jotka sanoi,
että siihen pitäisi ottaa vahvemmin
kantaa, mutta siis ajattelen niin,
että se on todellakin lapsen
tulevaisuuden varastamista,
jos tosiaan mennään sille tasolle, että
vieraannutetaan toisesta vanhemmasta
tai sitten ehkä yleisempää vielä on se,
että pyrittää niin kuin vieraannuttamaan
isovanhemmista tai
sitten siitä toisen puolisesta
suhuusta.
Ja kyllä,
nämä on valitettavan yleisiä
juuri tämä asetelma,
minkä tuossa kuvaa sitten, että
meillä edelleenkin Suomessa, niin
mies on useimmite heikoilla näissä tilanteissa.
Joo, ja joskus voi itse asiassa olla
jopa niin, että mies on se parempi vanhempi,
että
eihän se myöskään
sukupuolta
katso välttämättä.
Ei todellakaan.
No, no, seko...
Me ollaan ehkä mennä
tästä tuota rahavoripodin
genrestä.
Vähän niin kuin ulko laitaa.
Se on se ulko laitaa, mutta pakko sanoa,
että tuota,
ja sinun kulun järjenään ihan selvästi
voidaan peukuttaa näitä
nostelta ja mitä teet. Ja näitä varmasti kannattaisi tulla
järjenään.
Ja sen verran vielä, jos sanon, että
väestöpolitiikka, niin se ihan oikeasti
on sillä talouspolitiikka ytimessä.
Hei, jos me katsotaan Suomen
väestökehitystä, meidän huolto- suhdetta,
niin
kamo on jotain oikeasti tehtävää.
Siis kyllä meidän pitää saada perhepolitiikka
siihen kuntoon, että ne halutaan
perheellistyä saada lapsia.
Työmarkkinaa tarvitsemme
myös työperäistä maahanmuuttoa.
Kyllä tämä väestöpolitiikan kysymykset
nämä on oikeasti ihan
talouspolitiikan ydintä. Meiltä
loppuu veromaksajat, meiltä loppuu
hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitä,
ja jos meidän väestökehitys on jotain
sellaista, kun se on ollut aikanaan nälkävyysuosinaa.
Nähdään se on, että
Suomenhan ei tule
esimerkiksi investointeja kaan
ja sen takia täällä ei ole tarpeeksi väkkeä.
Mikä teidän
nyt sitten Rikka Purraistu
tuossa vähän aikaa sitten.
Mä kysyn hänellä täältä, onko perussuomalaiselle
ok, että kaiken veriseltä
näköiset ja taustaiset ihmiset
maailmalta ihan mistä tahansa
tulevat Suomeen ja
kunhän ne ovat niin sanotusti
valtiolle kannattavia
maahanmuuttaja.
Jos tää oli
perussuomalaiselle ok,
niin miten sä asemoisit
kristillisdemokraatit tähän
maahanmuuttaa asiaa?
Kristillisdemokraatit lähtee ensinnäkin siitä,
että jokaisen ihmisarvo on
täysiä jakamaton riippumatta
hänen taustasta, ihonväristä, uskonnusta, mistään.
Me ajatellaan, että se
on ihan keskeisin
poliitiikan arvo
ihmisarvoja sen kunnioitus
ja ihmiselämän kunnioitus, jolloin
meille todellakin
maahanmuuttopolitiikka,
niin Suomeen tullaan monenlaisista, erilaisista syistä,
tullaan opiskelemaan, tullaan töihin,
tullaan avioliiton kautta
työperäinen
maahanmuutto, kyllä me sitä
tarvitsemme. Meillä on paljon sellaisia
aloja tällä hetkellä ja myöskin sellaisia
yrityksiä, että juurikin esim.
avainhenkilön puuttuminen tai
ylipäätänsä sen osaavan tai
pelkästään työvoiman puuttuminen,
niin se ei ole vaikuttaa siihen, että
yrityksiltä jää tilauksia saamatta
tai että ei pystytä täällä Suomessa
työllistämään enemmän.
Tämä on tosi
menee muistaa, että
työvoiman puute on tällä hetkellä
ehkä kaikkein suurin
yritysten investointien
ja kasvun jarvo.
Jos yritys haluaa palkata, saa palkata
vai joku pisteytyisi järjestelmä,
että oikeasti katsotaan, että
kuka voi tulla?
Minä huotan siihen, että yritys tietää,
ketään haluaa, mutta tässä kohta on hyvä
sanoa tästä saatavuusharkinnasta.
Meidän kantaa on ollut se, että saatavuusharkinta
voitaisi purkaa asteittaa,
koska on nähty tuosta naapurista Ruotsista.
Kun kerralla
poistettiin saatavuusharkinta,
niin se valitettavasti johti
myös väärinkäytöksiin, johti haamuyrityksiin,
jossa käytiin bisnestä sillä
työluvalla
ja kun oli päässyt Ruotsiin,
niin sen jälkeen
työsuhde oli hyvin lyhyt, jonka jälkeen
sosiaaliturva aukesi.
Tämän tyyppisin tilanteesimme
ei pidä tietenkään...
Mikä se asteettä voisi olla? Voiko se olla, että 100 suurin
luvan samantien palkkaa ketä vain
ja sen jälkeen sitten katsotaan, miten se menee
vai... Mitä se olisi saatu?
Sertityksenä saat lisensieregrimalla.
Kyllä, juuri tällainen, että se on tavallaan
sertifioitu yritys, että tiedetään,
että tämä on sellainen yritys, joka hoittaa
omat vastuunsa ja hommansa oikein
ja rehellisesti, koska onhan se
niin, että jos ajatellaan yritysten välistä
kilpailua, niin jos siellä on
niitä filunkiyrityksiä joukossa, jotka jattavat
vastuunsa hoitamatta, niin totta kai
se vääristää markkinaa, se on niitä
tällaista yrittäjiä, niin kuin leivän syömistä,
että mun mielestä se on kaikkien etu,
että meillä olisi tämmöinen sertifiointijärjestelmä
sitten näille yrityksellä, jotka
hoitaa omansa, sen jälkeen me tiedetään, että
hei, nämä osaatään ja
ketä he tarvii, niin he voivat myöskin
rekrytäntää. Mutta ei mitään pistäytyisiä
järjestelmää tulijoille, halutaan vaikka
tietystä maasta 25-vuotiaasta
niin kuin
sen ja sen korkeakoulun käyneitä.
Nämä pistäytyisiä järjestelmät
Kanadassakaan ja nyt lähinnä on sellainen
johon aina viitataan tässä.
Mä en tiedä, että kuinka hyvin ne sitten
toimii. Kanada on kuitenkin vähän
toisen tyyppinen
yhteiskunta kaiken kaikkiaankin
ja hivenen tuolla, voisiko sanoa
omassa
nurkassaan, ohjaus Amerikassa.
Lätkä maahan suomikia, vähän samanlaisia
kuin vähän samassa nurkassaan.
Mutta sitten mietin sitä, että tällä
hetkellä meillä Suomessa
ei tuolla Suomen rajojen ulkopuolella
ihan hirveästi niitä insinöörejä
ja sairaanhoitajia okkolkuttelemassa
meidän ovelle.
Kyllä tämäkin on hyvä pitää mielessä.
Ja tietysti
mitä
voi sanoa, että komppaan
sitä kritiikkiä, mitä perussuomalaiset
sanoa, että täällä on jo aika paljon
maahanmuuttajataustaisia
ihmisiä, joiden työllistyminen
on sujunut huonosti. No silloin pitää
katsoa, että mikä tässä kotouttamisessa
on mennyt pieleen. Ja eduskunnan
tarkastusvaliokunta teki tässä tällä kaudella
raportin. Ja kielikoulutus
nostettiin ihan ykkösenä.
Se on meillä niin surkeilla tolalla
ja toisaalta myöskin se, että se kannusti
lähteä siihen kielikoulutukseen.
Niin se on heikko. Ja me on tähän
kodeen esittänyt sitä, että
tähän työmarkkinatukeen tulisi kieli
lisää, joka tarkoittaisi
kustannusneutraalisti toteutettuna sitä,
että ensinnäkin kaikilta
alennetaan tätä
työmarkkinatukea, siis ihan jokaiselta
taustasta riippumatta. Ja sen
jälkeen sä saat sen kieli lisään,
kun sä osoitat joko Suomen tai Ruotsin
kielen tyydyttävä hallinnan.
Ja se voi tapahtua joko niin, että
sä näytät täällä Suomessa
syntyneen ja täällä koulusikäyneen,
niin silloin riittää se
perusopetuksen päästötodistus
tällaseksi todistukseksi. Mutta
sitten mahamuutta ja tausta sellan,
niin se on sitten se kielikoet tai
vastaava, jolla sä saat sitten
tämän saman kieli lisään hankittua.
Meidän mielestä tämä olisi sellainen
malli, jota kannattaisi nyt ruveta käyttämään.
Ja monissa muussakin maassa,
tanskassa muistakseen, on tämä kieli lisää
käytössä. Näitä kannattaisiin
miettiä, millä me saamme
mahdollisimman hyvin ihmiset, täällä olevat
ihmiset sinne työmarkkinaan kiinni.
Kannattaako joku muuta tämä kieli lisää juttu,
kun te? No siinä vaiheessa,
kun me esiteltiin sitä, niin kyllä
siellä sellaista hymistelyä
kuului sieltä täältä, mutta... Kuka hymistelyä?
No kyllä,
siis esimerkiksi
juurikin kokoomusperussuomalaiset sieltä
suunnasta tietysti täytyy muista kuulla
oppositioissa, että lähinnä se
yleisö sieltä opposition puolelta sitä
tukea tulee, mutta se oli
mielenkiintoista, että
mediassa hyökättiin tätä
kieli lisää vastaan, ja todettiin
mentiin jo melkein
sellaseen, että tässä olisi jotain rasismia
takana, joka tuntui aivan hurjalta,
että kun me yritetään auttaa
ihmisiä siihen työmarkkinaan.
Ja siinä oli varmaan
taustalla se, että Sipilän hallituksen aikana
lähdettiin sellaista
tai siellä oli ajatus syntynyt
hallituksen keskuudessa, ehkä
voi olla, että silloin hallituksessa olet perussuomalaiset
oli sitä vieny eteenpäin, että
lähdetään tekemään tästä
toimeentulotueesta,
että siihen tulisi joku tällainen
jonkinlainen vaade,
ja toimeentulotukihan on taas
meillä perustuslain suojaana
nauttiva perusetus, ja siihen
ei kyllä todellakaan voi koskea
vielä perustuslakiitulee siinä vastaan,
ja siitä syntyi sitten se mekkala, että
tässä yritetään nyt syrjeä,
ja jotenkin ikään kuin se samaa
levyy pyörähti osalla toimittajista
päälle, ilman, että ne tarkisti,
että hetkonen tässä on ihan eri asiasta
kysyttää, liittyy meidän työmarkkinatukeen
ei ollenkaan siihen meidän perusetuuteen,
joka on suojattu perustuslain suojalla.
No mitäs nyt sitten, kun maailmassa on
loputon määrä
valitettavasti häntää,
ja siellä on
valitettavasti
paljon lapsia, jotka näkee
eri näköistä häntää,
niin tota
miten on Kristallisdemokraattien
osalta, onko se niin, että meidän pitää
pelastaa kaikki,
vai onko tässä jonkun näköinen
tavallaan
mitäs se nyt sanoisi?
Rusinaa pullosta valinta, jollain tavalla.
Realismia tai jotain muuta, että
kun sehän ei tietenkään Suomi ei voi elättää
100 miljoonaan
kohdata näkevien ihmisten elämää
niin miten
tämä vedetään se linja
tohon noin? Se on hyvä ajatus,
muistaa, että sä et voi pelasta
koko maailmaa, mutta sä voit pelasta
yhden ihmisen koko maailman, eli
yrittää suunnata sitä tukea
kaikkien heikommassa asemassa oleville,
ja KD
näkee tärkeinä sen, että esimerkiksi
humanitääristä kriisiapua annetaan,
me ollaan myöskin nähty tärkeinä se,
että kun otetaan
restelman kautta kiintiopakollaisia Suomeen,
niin otetaan
kaikkien heikommassa asemassa olevia,
eli lapsia, naisia,
vammaisia, vanhuksia,
ja olemme myös tuonneet sen esille,
että ajatellaan vaikka muslimin maissa
vainuttuja, kristittyjä,
ilman mitään syrjintää
taustaan liittyen, niin he ovat silloin
heikommassa asemassa, he ovat henkesä
kaupalla siellä oman vakavuuksensa
puolesta, eli otetaan
kiintiopakollaisia restelman kautta, koska
se on myöskin siinä mielessä tehokastapa,
että ensinnäkin ihmisten taustat
tutkitaan, tiedetään, että heillä
on jo se pakollaisstatus,
ja sit kun Suomesta lähdetään pakollaisille
erilleen, niin sinne menee aina supoo myöskin,
eli suojelupolisi mukaan,
ja sitten kun nämä ihmiset tulevat Suomeen,
heidät suoraan saatetaan
sinne kotikuntaan, kotoittaminen
alkaa välittömästi, ei jäädä siihen
vastaanottokeskus rumbaan,
pyörimään parin vuoden
hyvässä lykyissä, kolme vuotta
voi mennä siellä laitostua ynä muuta,
ja odotellaan, että tuleeko sitä
oliskelun lupaa vaiko eikö tulee,
ja siksi me on nähty tämä
kiintiopakollaisjärjestelmä paljon parempana
järjestelmänä, että ihmiset
niillä on heti pakollaisstatus, ne pääsee
heti sinne kotoutumaan välittömästi
lapset kouluun, siitä alkaa
elämä sitten Suomessa, ja
tämä olisi meidän mielestä se
tehokastapaa auttaa, mutta
totta kai nyt tässä tilanteessa,
missä nyt maailma tällä hetkellä on, niin
esimerkiksi nyt tämä Ukrana-laisten
tilanne, jossa on taas sitten tämä ihan
oma erityinen viisumikäytön tai
omaa oliskelun lupaa
käytäntössä, niin se on ehdottomasti
tärkeää, ja meidän pitää
yrittää miettiä ja ymmärtää se,
että kun puhutaan vaikka kehitysyhteistyön
määrärahoista, niin jos me olemme
sitoutuneita Ukrana jälleen
rakentamiseen ja Ukrana-laisten auttamiseen
siellä kotimassaan, niin se tapahtuu
nimenomaan kehitysyhteistyövaroista,
ja siksi minun mielestä näissä
kehitysyhteistyöpuhessakin pitää olla
johdonmukainen, ei voisi sanoa
toisella suupielellä, että leikkaamme
kehitysavusta, valtavat
määrät, miljoonia pois, ja toisella
suupielellä sanoa, että haluamme
tukea Ukrana-laisia ja Ukrana-jälleen rakennusta.
Se on nimenomaan sieltä kehitysyhteistyö
määrärahoista, mistä tapahtuu
myöskin se Ukrana-jälleen rakentaminen
ja auttaminen.
Ukrana-laista, että Ukrana on varmaan
kaikilla aika selkeä hommataista, mutta
mitä sitä on vainotut Kristityt, pitäisikö
biolumin vainottu Kristittyy, kun muslimei tänne? Mitä olet mieltä?
Silloin kun puhutaan kiintiöpakolaisjärjestelmästä,
niin sinä voidaan suunnata
sitä kiintiötä kaikkien heikommassa
asemassa oleviin henkilöihin.
Eli silloin se ei lähde
siitä, että arvotettaisi
niitä uskontoja, niin kuin toinen
toisiensa vastaa, vaan siis katsotaan, että
kuka on kulloinkin, ja se tosi asia,
mikä ehkä meillä Suomessa unohtuu,
että Kristityt on maailman vainottuin
uskonnollinen ryhmä.
Me täällä saadaan lepposasti elää
voisiko sanoa meidän vuosisataisten
Kristillisten arvojen ja perinteiden
ympärillä, mutta maailmalla
se ei ihan niin lepposaa se elämää olla.
Lähdään se, että ne vois kotjutuu ehkä
helpommin tänne kuin joku toinen.
Toki, siis varmasti myös se kulttuuritausto
ja tämän tyyppiset asiat sitten auttaa,
ja ylipäätässäkin vois sanoa, että meidän
pitäisi muistaa tässä kototumiskeskustelussa
niin seurakuntia ja kolmannen sektorin
rooli, se on valtava iso.
Ja samalla tavalla, kun ajatellaan
nyt tätä Ukranatilannettakin,
niin jos meillä ei olisi niin tehokas
kolmas sektorin, ja niin
voisiko sanoa avarasydämiset, ihmiset
järjestöt ja
erilaiset toimijat, siellä
yhdistyskentässä,
monenmoiset kansalaisjärjestöt, jotka tekee
valtavaa hyvää työtä, ja seurakunnat
on myöskin tässä Ukranakysymyksessä
niin tulleet
todella hienolla tavalla vastaan.
Kyllä tämä on osoittanut sen, että
suomalaisilla oikeasti on
sydään ja haluaa auttaa, ja ehkä
juuri se, että tämä tilanne on
niin samankaltainen Ukranassa,
kuin mitä me olemme omassa historiassa
kokenneet silloisen
neuvostoliitoja, ja nyt sitten
Ukrallaista Venäjantaholta, niin tämä on jotenkin
tuomeen, että lähele sitä heidän
auttamista. No mitäs nyt sitten
te puutte sellaista, että
pitää äänestää Suomen suunnan muutos?
Kyllä.
Valitse järjän ääni kristillisdemokraatit,
niin mikä on tämä suunnan muutos?
Mikä on tämä top
kolme bullettia, mitä te
nyt ajatte Suomeen?
Taloudessa on saatava
suunnan muutos. Tähän jos me emme saa
Suomen talouden suuntaan ja tätä
velkaantumiskehitystä käännettyä,
niin meiltä putoaa hyvinvointiyhteiskunnasta
pohja pois. 3 miljardia
jos menee pelkästään
lainan korkkoihin, niin se on kaikki pois
sieltä terveydenhuollosta, vanhusten
hoivasta, varhaiskasvatuksesta,
hyvästä koululaitoksesta.
Ja sitten kakkosena tullaankin näihin
hyvinvointipalveluihin, eli me haluamme
että ne on kunnossa ja siihen
tarvitaan ensisijätalous, mutta todellakin
hyvinvointipalveluissa tämä sote on
yksi tämmöinen, mitä mä nyt sanoisin
valuuvikainen, joka on laitettu
nyt kuitenkin liikkeelle, johon
on tehtävä korjassarja.
Silloin kun eduuskunta pari vuotta sitten
hyväksy täällä sote-lainsäädännön, niin ihan
valiokunnan puheenjohtaja myöden
sanottiin, että tämä on valuuvikainen
talainsäädäntö, tähän tarvitaan korjassarjoja
tähän mennessä yksi ainoa puolue,
kristillisdemokraatit on esittänyt
sotenkorjassarjan, muilta puolueilta
en ole vielä tällaista nähnyt, ja on
välttämättä, se lähtee
tässä rahoituksen korjaamisesta, eli
meillähän luotin tämmöinen kiikkulautarahoitus,
jossa kunnista siirtyvät
valtioosuus- ja vero-eurot
määrittelee sitten hyvinvointialueiden
lähtötilanteen, ja nyt osoittaa
tuntu aivan väärälläiseksi
tavallaan niin kuin ajatuksiksi, koska
meillä kunnat alkoi kikkailemaan
näillä sote-kustannuksilla, kun tiedettiin,
että sen mukaisesti siirtyy
sitten näitä valtioosuuksia, heiltä
pois ja vero-euroja, niin sen takia
kunnat alkoi tietoisesti
alipudjetoimaan sote-rahojansa,
ja sitten tietysti oli vielä tämä koronavuosikin
tässä, tai parikin koronavuotta välissä,
eli se johti siihen, että meidän
kaikki hyvinvointialueet lähtee tällä hetkellä
niinku alijäämäisenä liikkeelle,
ja sen lisäksi vielä niin kuin
esimerkiksi oma hyvinvointialueen, niin
Pohjois-Savonin joutui väkisin punnertamaan
tällaisen nollatuloksen, jotta me saadaan
lisää lainanottovaltuutta
valtiovaranministeriöltä, ja onhan
tämä niin kuin aivan hullua, että meidän
hyvinvointialueet lähtee valmiiksi
niin kuin täysin velkasena ja
heikosti rahoitettuna alijäämäisenä liikkeelle,
ja sitten samanaikaisesti meidän pitäisi
kuitenkin ikääntyvästä väestöstä
ja kasvavasta hoivatarpeesta
lähteä pitämään huoltaan.
Mutta silti se on kaaliempi.
Miten tämä nyt löminen
kasaan, että toisaalta
kunnat niin kuin
aliinvestoi, jotta
sieltä ei lähtisi niin paljon rahaa,
ja sitten sote-alueet lähtivät
hyvinvointialueet lähtivät käyntiin,
ja silti se maksaa jo kättelyssä
enemmän kuin se edellinen systeemi.
No, tällähän on hallitus, kun
sote-mallin toini hehän ja totesivat,
että vuonna 2030
aikaisintaan tässä mallissa on
nähtävissä kustannusten taittumista.
Että tähän on hirvittävän
iso tällainen hallinnollinen harjoitus,
jossa hallintoa on lisätty
aivan valtavasti.
Kuka se on sinne lisännyt?
Kyllä se hallitus on tämä sote-mallisot tehnyt,
ja jos nyt vertaa vaikka
viimekkauden sote-malliin,
sipilahallituksen aikaisen sote-malliin,
niin jos siinä oli vähän sellainen olo,
että sitä aika paljon viettiin
yksityisten yritysten
ikään kuin ehdoilla
heille sopivana, niin
tässä voi sanoa, että tässä kyllä hyvä,
jos yksityiset enää mahtuu kuvaa ollenkaan,
että tämä on viety aivan
julkisen puolen ehdolla,
ja tässä on tullut
iso in-house-ongelma, eli in-house
on näitä julkisomisteisiä yhtiötä,
jotka on lähtenyt
tukipalveluita rohmuamaan
hyvinvointialueella sillä tavalla,
että tällä hetkellä meillä on kaikki,
voi sanoa, perhe-
yrittäjät, meillä on Suomen yrittäjät,
meillä on elinkeinoelämän keskusliitto,
nämä ovat kaikki tehneet
kilpailuvirastoon valituksen siitä, että
minkä takia ne haluivat rohmuta
tukipalveluita itselle?
Miksei ne voi olla, jossa yksityisöä?
Tämä on se hyvä kysymys,
ja tätä minä yritin kysyä sillä vaalitenteessa
Tammikuussa, ja yritin vähän sillä
saada puheenvuoroja ja kertoa, että
tässä on muodostumassa
tämmöinen in-housejen valtakunta,
mutta siinä vaiheessa tuntuu, että
harva on puoluejohtajista edes
oli vielä tieto näitä, mistä tässä
puhutaan, ja tämä on,
kun tässä on ollut vajaa vuosi
joka rakentaa nämä hyvinvointialueet,
niin tämä on ollut kunnille semmoinen tietullainen
helpotapaa, että ei ole tarvinnut
miettimä, että miten me oikeasti nyt järjestetään
vaikka näitä jäljellä olevia
kouluruokapalveluita tai varhaskasvatuksen
ruokapalveluita, että no
otetaanpa se in-house, mikä tässä tarjoaa
näitä koko tälle alueelle,
ja tällä tavalla, niin kuin nämä in-houseit
on paisunut, ne on tullut
tietotekniikkaan, ne on tullut
sinne palkanlaskentaan kirjanpitoon,
ne on tullut sinne
palveluihin, sitten kaikkiin näihin
hoivapalveluun, tukipalveluihin
erilaisen instrumentti, huoltoon,
kaikkeen tällaisen,
ja sitten kun muistetaan, että 5 %
hankintalain mukaisesti in-houseit saa
myydä myöskin ulos,
niin nehän on pienillä
paikkakunnilla, niin nehän käytännössä
on se markkina ottanut haltuun,
että tämä on se kakkoskohta,
niin sitten vielä sanoisin kolmanin, kun sanoit, että
mitkä olivat, mikä on kolmas kohta,
niin kolmas kohta on tämä Suomen
maatalous, ja siihen kuuluu laajasti
ajattelutaan totta kai
turvallisuus, niin sisäinen kuin ulkone, mutta
puolustosvaa.
Kyllä, mutta meillä se ulottuu vielä myöskin
ihan tähän huoltovarmuuskysymyksiä
maatalouden tilanteeseen, että täytyy
muistaa, että jos me ei nyt oikeasti
suomalaista maataloutta pelasteta
tämän kustannuskrisin kynsistä,
niin meillä ei ole kohta suomalaista ruokaa
lautasella, ja sekin on viime kädessä
turvallisuuspoliittinen kysymys.
Kuka tässä on mokannut sitten?
Suomalainen maatalous saatu näin ahdinko?
No, tässä tietysti voi ajatella, että
erällä puoluella
Suomessa on ollut nyt kahdeksan vuotta
maatalousministerin salkku.
Jos joku ei heti muista, niin se
puolueen alkaa kolla.
Ja loppua alaa. Kyllä, keskustalla on
ollut kahdeksan vuotta maatalous
ministerin salkku, ja kyllä
me tällä hetkellä ollaan Suomen EU-
ajan
huonoimassa ja kovimmassa tilanteessa
maatalouden kannalta. Lähtivätkö itse vaikka
maatalous yrittääkö Suomeen nyt tällä hetkellä?
No, täytyy sanoa, että
aika hurjan riskinotto
kykyi pitää olla, jos siihen hommaa
haluaa lähteä.
Joku Nalle Valros ja Herliin,
voi harrastaa vähän maantaloutta, koska
se menee...
Tässä tullaan...
Tässä tullaan asiaa ytimeen.
Eli meillä ensinnäkin
tämä meidän tukijärjestelmä, joka
ei ole puhtasti vaan kansallinen
syy, vaan siellä voi katsoa
rysselin suuntaan, niin tukijärjestelmä on
lähtenyt siitä, että se ei enää
tuen vain sitä puhdasta ruuantuotantoa,
vaan siellä on
tätä niin sanottua maaseudu ylläpitämmistä
maaviljelijät kutsuun sitä
hympäheinä viljelytueksiä, eli
periaatteessa se on, ei ole väliä, että
tuotatko sinä jotakin vai etkökunnan,
sehän nyt kylvät ja niitä sen, ja
sä saat siitä sen tuen. Vähän niin kuin neuvostaliitassa.
No vähän niin kuin, ja tosiaan
niin kun se...
tukipotti on jaettu niin monenlaisille
erilaisille ikään kuin instasseille tai mitä
kautta sitä voi saada, että se ruuantuotanto
on jäänyt niin kuin vain pieneksi
siivuksi. Suomessakin meillä on yli 40 000
maatilaa, mutta niistä
noin 8 000 on se
porukka, joka tuottaa meille se ruuan.
Ja nyt kun puhutaan maataloudesta
esimerkiksi vaikka sanotaan nyt pankit kun
puhuu, että mikä on maatalouden rahoitustila,
niin hyvin herkästi heitetään, että joo, se on
keskimääräisesti ihan hyvä.
No ehkä se on keskimääräisesti sitä, mutta
kaikkien suurimmassa
on ne 8 000 tilaa, jotka on ne kaikkien
tärkeimmät, jotka tuottaa
se ruuan. Jotka joutunut varmaan tekemään
niitä investointeita, että on saanut vähän skaala
ja tuoja, joka kaikkien muuta, mutta
tässä kallissa Suomessa tämä on.
Ja ajattele, nyt on nousu, meillä on nousu
polttonesteetehinnat, meillä on nousu sähkön
hinta, meillä on sitä kautta nousu myöskin
sitten lannotteetehinnat, eli siis
valtavat hinnan nousut on tapahtunut
ja nämä kustannusten nousut on jäänyt
yleensä sinne
tuottajalle sen tähden, että meillä niin kuin
kaupan ja tuottajien välinen
suhde ei ole tällä hetkellä
tasapainossa tuottajan ääni kuuluu
heikosti ja meidän pitäisi saada
elintarvikemarkkinallakin sellainen
muutos, että siellä olisi kustannusindeksi
ihan samalla tavalla, kun meillä on
kuljetusalalla, kukaan ei kyseen alaista sitä,
etteikö kuljetusfirmailla saa olla
sopimuksissa kustannusindeksi, niin samalla
tavalla pitäisi saada maataloudenkin.
Eli tässä periaatteessa on kyse siitä, että
markkinalla on oligopoli, eli melkein
monopoli tässä ruuan
ostajapuolella, eli ne jotka
jakelee sitä, eli äsikorryhmä.
Jos me katsotaan Suomen keskittynyttä
kauppani, niin näinhän se on.
Tähän on tilanne vissiin käytännössä
ympäri
Eurooppaa. Siellä on eri
tällaiset superkoorit
ja mitä näitä nyt on.
Ne on niin kuin määräävässä asemassa.
Nyt kun ne soittaa sinne
kemiön saada
600 vuotta pyörittäneen
maanviljelijän
pakeleja sanat, että me maksetaan
sinun sisäfilästä, niin me maksetaan
sitä euroa, että jos se ei käy, niin pidät
tunkkisi.
Eihän siitä
tuu mitään.
Ja ajattelikää nyt, kun korona-aikannakin
ja sen jälkeen niin kauppa on kertonut
koko ja ennätystuloksista.
Ja sitten me tiedetään se, että meillä
Suomessa on
Euroopan keskittyneen markkina.
No me on yritetty puhua, me on tehty
nyt sekä tällä, että edellisellä kaudella
väliikysymys, haastettu hallitusta, maatalouden
tilanteesta. Kiltaluvirasto on mitä se
nukkuukseen, vai mitä se tekee?
Meillä Suomessa ei
tavallaan ymmärretään
tämän tilanteen vakavuutta, sitä, että
kolme tilaa pistää päivässä ovensasäppiin,
kun ei enää kannata.
Ja se on järkyttävää,
kun käy näillä vaalitoreilla, niin sinne
tulee maanviljeli, jota me oltiin keiteleillä
viime viikolla tuli nuoriviljeli ja joka sanoi,
että tilanne on tällä hetkellä se,
että ei hänelle jää 500 euroa
kuussa tästä hommasta. Jos hänelle
olisi metsätilaa, niin heillä ei
syötä ruokaa pöydässä, että oma
perhekkääristisi.
Hänelle oli varmaan se parisataa
tuolta peltoa.
Hänelle oli lypsäviä
5-60 ja
iso tilaa pyöritettävänä, joka
normaali oloissa pystyisi olemaan aivan
kannattava, että ei ole tehty mitään
älyttömiä investointia tai muuta.
Mutta tämä kustannuskriisin viimeistään osoitti
sen, että miten kapealla
meillä on maatalous itse asiassa?
Miksi ne ei järjestäydy?
Miksi ne ei me yhteen?
Muodostaa tällaista maanviljeliöiden
äryitä, joka kertoo
keskolle
Esryhmällä, että
hakekaa vaikka Brasiliasta
teidän tavaraan, että
mehän ei todennäköistä myydä.
Ollaan taas asian ytimessä.
Kyllähän Suomessa MTK on
edunvalvontajärjestö,
mutta kyllä se on
hoitanut
liian lepsusti
tätä maatalouden asiaa
ja edunvalvontaa.
Katastrofaalisen huonosti.
Sitten siellä on tuottaja-organisaatiot,
joille pitäisi saada vahvempi asema.
Eli pitäisi saada
erikseen tuottajat,
brojleri-tuottajat,
erikseen pitäisi saada vahvempi asema
näissä neuvottelutilanteissa.
Se on juuri näin, että kauppa tulee
helppoa seneilleen sen tai elintarvikettäjoulisuus.
Meidän pitäisi ymmärtää, että
suomalaisen kuluttajan kannalta,
kun me ollaan kuluttajana, me ollaan valmita
maksamaan suomalaisesta ruoasta,
ja me arvostetaan sitä puhdasta elintarviketjua,
ruoajälitettävyytä,
kaikkia näitä hyviä asioita.
Tämä pitäisi saada myös kuluttajapuoneilta
se paine aikaiseksi.
Me halutaan, että me edelleen Suomessa
saadaan Suomessa tuotettua ruokkaan.
Kyllähän tässä aika moneet on
niin sanotusti
mokannu aika isosti,
että kilpailuvirasto nukkuu.
Täällä on ihan täys monopoli...
Sanomaton
äänetön yhteisyymäärys siitä,
että poljataan tuottajien hintoja
tai MTKT
mitään. Keskusta on ollut
kahdeksan vuotta ministeriö salkku
kädessä, ja ihmettelen, että miten se saadaan
aukea, että tuota voitaisi alkaa tekemään
asioille. Johonkinhan
tämä saamattomuus
perustuu. Onks tämä nyt jotain
tällaista
kestävyyshempää?
Mikä on tämä iso aihe,
joka on johtanut
siihen, että näinkin moni taho
on täysin hampaaton?
Yksi maan Viljelia sanoi mulle,
että vaikuttaa siltä, että
heitä pidetään semmoisena itsestään selvyytenä.
Vähän samalla tavalla, kun me harvemmin
puhutaan siitä, että aurinko
tuolla nousee
aamulla ja laskee illalla, että me jotenkin
ajatellaan, että se on semmoinen itsestään selvyystä.
Siellä se vaan olla myllöttä, ja pitää
huolen tästä maapallosta.
Jotenkin samaan tyyppinen ajatus
maan Viljeliöitä kohta.
Se on itsestään selvä, että
siellä ne ahertaa ja tuottaa meille
ruokaa, ja ei ole ymmärretty,
minkälainen tilanne
maan Viljeliöillä tällä hetkellä on.
Nyt jos vielä katsotaan, että
viimeisimmän, voisi sanoa, kuolin isku,
muutamille tiloille on tullut ihan siitä,
että kun siellä on ollut tehty investointia,
nuoret Viljeliöt on joutunut maksamaan
sisärosuuksia pois, niin se on
valtavaan korko
kokojen nousuun, ja sitä kautta
heidän taloutensa tilanne on
kriisyytynyt aivan järkyttämään.
Raskassani on tehnyt niin, että
siellä perustetti joku
markkinointiporokka, perustin
maidon.
Meillä aloitti siitä maitotelkistä,
jossa otettiin
se 20 cm ylimäärästä hintaa,
jolla maksetaan tuottajille
parempaa tuottoja.
Tämän raketoikun
läpäin, ja siihen liitettiin
muitakin
perustuotteita.
Olisiko
täällä
juttujuttu Suomeen tuotavat?
Niin, että olis ihan oikea reilun kaupan
tuote, joka on
suomalaista maaviljelijä pystyssä
pitävä. Siis minun mielestä se olis
aivan hyvää ajatus, mutta nyt hän meillä on
nämä private labels toimii juuri toisimpäin,
eli juuri toisella tavalla.
Niillä tiristetään viimeisetkin.
Sittenkin se olis juuri se helputtamisen
helputtaminen, kun mennään näiden
private labels. Eli tässä vain lyhyesti
terveiset sitten kilpailuvirastolle
MTK-alle, ja minkä kuka vielä
hävetkää?
Älkää nukkuko enää.
Nyt oikeasti, tämä on jonkunastaan
myöskin
noubreineria, että jos nyt puhutaan myöskin
siitä kestävästä kehityksestä, niin se
lähiruoka on siinä ytimessä.
Ja meillä on
arvaamaton
samassa, ja mitä ikinä
niin
jonkun täytyisi oikeasti
nyt tehdä jotain.
Itse kukenkaan, meidän kuulijoista voi
Google'attaa nyt sitten kuka siellä MTK-assa
istuu ylimmällä pallilla ja laittaa
terveiset menemään.
No mut hei matalous.
Se on kuitenkin pieni murunen.
Tärkeä, mutta pieni
murunen tässä nyt.
Suomineidon
kivenä kengässä.
Jos korko kengässä siellä,
niin kuka romuutti
nyt tämä Suomen taloudella? Mitä nyt sillä pitäisi tehdä?
Se olisi teidän ykköskohta.
Eli nyt varmaan tarvittaisi jonkun näköisiä
leikkauksiin, jotta rakennetaan
uudelle nousulle tilaa,
vai mikä se teidän ohjelma on
suuri? Vai mistä haetaan se kasvu?
Tai mitä tehdään? Tarvitaan kaikkia
keinoja, tarvitaan totta kai sitä kasvua,
josta me politiikot tietenkin kaikkiaan
niiden mieluummin puhutaan.
Sitten tarvitaan sopeuttamista, eli suomeksi
ja sitten me tarvitaan tulollisauksia.
Kaikkia kolmeja keinoa tarvitaan.
Kode on lähtenyt siitä, että
yhdeksän miljardin kestävyysva.
Se pitää taittaa kahden vaalikauden aikana
ihan niin kuin VM-virkamiehet on meille
sanoneet, mutta meillä on
pitkäisen niin kuin voisiko sanoa tämmöinen
toisenlainen tahti, eli me on katsottu tästä
julkisen talouden arviointineuvoston
suosituksesta, jossa on lähdetty siitä, että se on
noin 0,4-0,6 prosenttii
pk-teistä, joka tällä hetkellä näyttää
sellaista reilua miljardia per vuosi.
Se on tämmöinen tasa-asenvauhdinta-olukko,
kun sitten taas VM-virkamiehet
lähtee siitä, että 6 miljardia plus 3 miljardia.
Ja tietysti täytyy
muistaa se, että osa talaisista
sopeuttamistoimista on sellaisia, että ei ne näy
heti, ne näkyy vasta sitten siellä
seuraavalla vaalikaudella, mutta
kuitenkin niin kuin aikalailla
siis yhteenenäkemyksiä siitä, että
tällä tavalla tämä asia on pystyttävä
nyt kahdessa vaalikaudessa taittamaan,
mutta mitä tarvitaan, jotta siihen päästään?
No siihen tarvitaan 80 prosentin
työllisyysaste.
Tosi monipuolueen jakaataan 80 prosentin
työllisyysasteen, mutta
sit sieltä ei tuu ainuttakaan keinoa,
että miten sitä työllisyysasteita lähdetään
nostamaan. Mä olen esimerkiksi seurannut
tätä demareiden keskustelua
tästä 80 prosentin työllisyysasteesta
toisella puolella
niin kuin sanotaan näin ja toisella puolella
sitten sanotaan, että hei lyhenetään
työviikkoa sitten neljän päivään, niin
jotenkin tässä on kaksimmosta asiaa, jotka
ei minusta nyt ihan loksahda
jos tässä jota johdonmukaisuutta yritetään
tehdä, niin ei ihan niin kuin loksahda
paikallensa ja vähintään 20 prosentin
kasvua tarvitaan, jotta päästään tähän
ja sit vielä niin kun
nostan esille tämän, että kun puhutaan
näistä leikkaustoimenpiteistä, niin on
uskallettava tehdä niitä niin kuin isoja
rakenteellisia uudistuksia. Meidän mielestä
niitä tapahtuu työmarkkinoilla ja sitten
siinä sosiaaliturvauudistuksessa.
Työmarkkinoilla on ansiosidonnaisen
porrastaminen. Tämä on muutamilla
muillakin puoluella. Meillähän
leikkaamaan sitä niin kuin kokomus
oppas 200 päivää pois, koska itsekin
kun tulee tuolta Itä-Suomesta, niin
tiedän, että ei se työllistyminen
kaikilla alueilla ole ihan niin yksinkertaisesta,
että se vaan sillä ansiosidonnaisen
porrastamisella tapahtuu. Joten
se porrastaminen, meillä on tämmöinen
neliporttainen malli siihen ja sitten
me ulotettaisiin ansiosidonnanen kaikille.
Tänä päivänä on valtavasti nuoria,
jotka on epätyypillisessä työsuhteessa
hei on ansiosidonnaisen piirissä.
Ja kaikille, jotka täyttävät
työssä oloehdon, niin heille kuuluu
ansiosidonnanen, ei vain kassajäsenille,
koska me kaikki maksetaan sitä. Tämä on minusta
sellainen kummallisuus, minkä a-y-liike on voinut
jotenkin torpata, että
se ei kuulus kaikille.
Sitten vielä tarvitaan
tämä sosiaaliturvauhdistus. Mä olen itse
istunut nyt siinä sosiaaliturvauhdistavassa
komiteassa tällä kaudella. Toivottavasti
se ei saa jatkoa, koska nyt ollaan menossa
siinä mielessä oikeeseen suuntaan, että
tämmöinen koden kannustavan perusturvan malli,
jossa lähdetään siitä, että näitä
tiettyjä sosiaaliturvaetuuksia yhdistetään,
se yksinkertastaa sitä mallia,
mutta edelleenkin puhutaan
syyperusteisesta ja vastikkeelisestä mallista,
ei mitään kansalaispalkkaa,
jota vihreät haluaa ja vasemmistoon haluaa,
vaan ihan
syyperusteinen malli, joka on
tälläkin hetkellä meillä voimassa,
ja se ajatus siitä, että
työn vastaanottaminen olisi
kannattavaa aina, niin lähtee
juuri, että me yhteen sovitetaan
työtulo ja
sitten se sosiaaliturva, että nyt
meillä on se tilanne, että jossa otat
vaikka lyhyitä aikasta työtä vastaan,
niin sulla sosiaaliturva leikkaantuu kerralla
niin paljon, että se tilanne saattaa jopa muuttua
huonommaksi, kun eihän kun sä oot ottanut se
niin vastaan. Tulemme luvut, kun sä ottaa negatiivinen
käyttä. Kyllä, siis tämä on käsittämätöntä,
että me on onnistuttu rakentamaan tämmöinen
sosiaaliturvajärjestelmä, me tarvitaan
sellainen linearinen sosiaaliturvajärjestelmä,
josta tämä universal credit, joka on
iso Britanniassa käytössä, niin on
nyt jo sanon suoraan, että se ei ole universal credit-mallia,
että mistä on maasta, ei voida siirtää
suoraan jotakin mallia toiseen maahan
universal creditissä, on paljon sellaisia
asioita, mitä emme kannata, mutta siinä on
se ajatus siitä, että
porttaettaan, niin kun lasketaan sitä
sosiaaliturvaa siinä vaiheessa, kun palkkatulot
nousee ja verotus, otetaan ne kaikki
kolme asiaa huomioon, ja silloin
pystyttäisi pääsemään näistä kannustiloukuista,
en tiedä päästäänkö niistä koskaan
totaalisesti, mutta ainakin niitä voidaan
ammadaalta. Just oli uutisissa
mainittu pari päivä sitten, että
Suomessa 140 000 ihmistä, jotka
eivät ole niin kuin työttömiin
työnhakijoita, ne on vaan niin kuin
jossain, sen lisäksi on sitten
niin kuin työttömiin työnhakijoita,
ehkä se on noin 200 000,
sitten on tota
seuraaleheista bongasi semmoset, että
Suomessa on noin 500 000
suomalaistia, jotka ovat tämmöisiin
ilmaisissa talkootöissä, että on niin kuin
ammattikoulu-opiskelijoiden, ammattikorkeakoulu-
tai TE-toimistön kurssitettavi, työ-
kokeilijoiden, kuntottavaa työtoimintaa
mahmuttaa koulutusta, niin
eikö teijän tämä koko idea lähes
siitä, että töihin, joka
ne töihin tekee, työtä saa
palkkaa siitä ja tota
sillä tulee toimeen, niin mitä saat
mieltä, että Suomi on niin kuin täynnä
porukkaa, joka on vain
jossakin, ei oo siellä
tekemä sitä töitä, niin työtunteja
ja nyt on kuitenkin niin kuin tota
työnvoimapula. No tämä on juuri se
surullinen asia, että siis
meidän tämä kannustavan perusturvan malliin
niin se on nimenomaan osoitettu kaikille
työikäisille ja työkykyisille. Ja
niitä työkykyisiä on paljon
enemmän, kun me tänä päivänä ymmärretään.
Me tiedän esimerkiksi paljon sellaisia
kehitysvammaisia tai
osatyökykyisiä, jotka ihan
oikeasti haluaisi olla mukana sillä työelämässä.
Ja meidän pitää niin kuin löytää
myöskin niin kuin heille tapoja tulla
työelämän, koska se on monelle
niin kuin aivan valtavaa ensinnäkin
niin kuin inhimillisesti. Ja sitten toisaalta
se ylpeys siitä, että hei, mä ansaitsin
niin kuin omaa, omaa rahaa
ja mä itse ansaitsin niin kuin omaa
toimeentuloa, niin ja meidän pitää
mahdollistaa se, että esimerkissä pystyt laittamaan
eläkkien syrjään ja pystyt
tulemaan sinne työelämään. Mutta sitten
todellakin nämä monet, jotka tällä hetkellä
ei niin sanotusti löydy mistään.
Kyllä tässä niin kuin täytyy katsoa, että mitkä
ne syyt on ja tänä päivänä valitettavaa
usein siellä on mielen terveyssyitä
masennusta, siellä on
syrjätymiskehitystä ja kyllä mä
lähdein siitä, että alle 25-vuotiaan
kohdalla niin kyllä hänen täytyy
löytyä jostakin, että
hänen täytyy olla joko
työpajatoiminnassa tai sitten hänen
pitää olla kuntoottavassa
työtoiminnassa, joka on vähän sama asia
tai sitten hänen tulee olla opiskelemassa
tai sitten töissä.
Tavallaan sen ikäisen nuoren kohdalla
ei mei yhteiskuntana voida
ruveta maksamaan heitä
niin kuin sinne kotiin, vaan kyllä pitää
miettiä, että miten nämä ihmiset saadaan
vedettyä takaisin ja kyllä tässä
esimerkistään, että terapia takuu
mistä sekä kokoomus että kode on
ollut huolissaan, että tämä pitäisi
saada käyttöön, että meidän matalan
kynnyksen mielen terveyspalvelut, että
meillä liian paljon nuoria tänä päivänä
syrjäätyy näistä mielen terveyssyistä
ja se, että meillä ennen aikaisesti
eläköydytään, niin sehän on
yli kymmenen miljardin
tappio-yhteiskunnalla, että
näihin ennaltaehkäsi
viin toimii ja korjaaviin toimii, niin
niihin todellakin kannattaa
niin kuin satsataan, koska ne maksaa
itsensä takaisin. Olteko valmiina antamaan
porkkaneet isäksi myös keppiä tämmöisille
tyypille, että oikeasti saadaan
patistettua porkkasialle? No siis, kyllä
me lähdetään siitä, että jos se kannustavan
perusturvan malli saataisi aikaiseksi, niin se
olisi juuri siellä ne egoa kannustaa ottaa
sitä työtä vastaan ja jos me mietitään
tänä päivänä niin kuin, että meillä aika
monia ajautuu semmoseen, niin se on
permudankolmion, jossa sulla on siellä
toimeentulotuki ja sitten sulla on
toimeentulotuen asumislisää
ja sitten sulla on ehkä vielä joku
harkinavarainen tai muu vastaava
kolmas etuusiosta. Kaikista näistä
niin kuin sä et oikeastaan pääse
eteenpäin ponnistelemaan, koska aineossa
otat jotakin vaikka työtä vastaan
niin se leikkaa samassa suhteessa
sitä sun sosiaalista
sosiaalien etuutta. Ja se jättää
niin kuin ihmiseen sellaisen passivisen
tilaan, että mitään ei oikeastaan kannata
tehdä, koska sun elämäntilanteessa
teikenee sen takia, jossa on teet
jotakin. Ja siksi niin kuin
myöskin meidän pitäisi kriittisesti pystyä
niin kuin arvioimaan sitä, että
mitkä on ikään kuin niitä sosiaaliturvan
nisottuja perusetuuksia.
Ei se saa olla niin, että se on se kaikkien
passivoimuoto. Ja sit kun me on kuitenkin
aina puhuttu siitä, että
toimeentulotuki on se nisottu viimeisijainen
tuki, sehän ei pidä tänä päivänä
paikkansa. Meillä toimeentulotuki
yhdistettynä sen asumislisään,
niin se hakkaa niin sanotusti
ennen tullen palaten sen, että sulla on
vaikkapa esimerkiksi työttömyysturvaa
ja sitten normaalia asumislisää.
Eli sä saat enemmän
sitä kautta, että
sä oot toimeentulotuella ja sen
asumislisällä, joka taas sitten tarkoittaa
sitä, että mitään et voi tehdä
etteikö se heikennä sun elämäntilannetta.
Tähän loppuu vielä.
Mikä on KD
ja sinun
toivoma hallitus kokoompan?
No me toivotaan sellaista hallitusta, joka
lähtisi näitä, mitä tässä käytiin
näitä asioita. Läpi kolme ja
tärkeintä keskeistä teema on meille
niin viemään oikeusien suuntaan.
Millä porokalla se onnistuu?
No kaikilla niillä, jotka
oikeasti uskaltavat näihin asioihin
sitoutua, että mä oon...
Eli edemaan, et eikä vasemmista.
Mä oon huolissa seuradustaa keskusteluun, jossa ennen vaalia sanotaan,
että me ollaan näiden kanssa tekemisissä
ja se on mun mielestä
vähän kansan aliarvioimista, että mitä
jos annettaisi nyt kansalaisten ensin
äänestään ja päättää, että kenelle annetaan
se tukiin ja sitten
sen jälkeen katsottaa se, että
mistä koaliitioista löytyy sellainen
porukka, joka pystyy
Suomen suunnan muuttamaan ja lähtemään
tätä taloutta tervehdittämään.
Mutta Sanna-Marin on nyt mennyt all in ja toteattaa,
että lisää velkaa vaan
ja me luvataan kaikilleen lisää
tukia ikkunasta ja ovista
ja näin
niin tämän sanoman
perusteella, niin itse kukin, en sanoo
mitään, mutta enkä ehdotä edes
mitään, mutta tämän sanomisen perusteella
sinun sanomisen perusteella
vois kuvitella, että DeMarin on
vähän haastava
hallituskumpani.
Kyllä, ja mä oon ihmettelyn niitä
DeMarin puheti, että ne on varsin
ristiriitasia ja nyt ehkä viimeeksi
eilen kun olimme tuolla perhe-
yritystä ja suomalaisen työn
liiton paneilissa, siellä
toki tytti tupurainen, joka ehkä edustaa
DeMarissa vähän toisen tyyppistä
talouslinjaa, niin kuitenkin siellä tuli
edelleenkin esille se, että
joo, että kyllä tavaltion talouden kasvu
on se, mitä kautta tästä
kurimmuksesta päästä, että kyllä
me ihan oikeasti nyt tarvitaan
kaikkia keinoja, että me päästään
tästä kurimmuksesta. Niin, Suomelle vaan mitä
näyttöä näihin kasvui, mutta meillä on
yksi toivomus kyllä, ja se on sitä, että
vaalitenteissä sinulle anettaa
vähintään tupla, jopa tripla määrä
aikaa puhua, koska
sulta tulee niin fixuu
tekstiä koko ajan, verrattu niihin
muihin torspoihin, ketä näissä
puheenjohtaja tenteissä sun kanssa on siellä.
Niin, siis Raapuodi ei otakut varsinaisesti
poliittisesti kantaa tässä, mutta
todettakoon, että olen
hyvin pitkälle samaa mieltä kuin
Luukko Semiikka tässä muille.
Kiitos, kyllä tosiaan toivon, että
suomalaiset näissä vaaleissa
ihan oikeasti katsoo, että
mitä asioita nämä puolueet
ajaa ja edustaa, ei mentäisi vain
sellaista mielikuvissa ja
jossain imakohyttössä, vaan
ihan oikeasti katsottaa sitä, että
minkälaisia talouspoliittisia ohjelmiin
niillä on, minkälaisia asioita ne pyrkii
Suomessa edistämään ja
todella kuunnelta sitä järjen ääntöä.
Loistavaa, näihin sanoihin,
näihin tunnelmiin, kiitämme
tältä päivältä, kiitos kun tulit
sarjessa, ja laittakaa
kuulkaa, kuulijat
palautetta, Raapuodiat
nunnet.fi, Savu merkit, Twitter,
Suomeen, kaikki kanavat
että ovat tervetulleita
ja näillä mennään.
Juuri näin ja ensi viikko, kiitos
kiitos, kiitos.
Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.
Mikä on kristillisdemokraattien kantava ajatus? Onko se hengellistä tekemistä politiikkatwistillä vai toisin päin? Mistä KD leikkaisi ja mihin investoisi? Lisäisivätkö maahanmuuttoa vai vähentäisivätkö? Miten Suomen maatalous saataisiin pois ahdingostaan, SOTE-soppa korjattua ja tuloloukut poistettua? #rahapodi-jakson 321 Vaalipodi-vieraana puolueen puheenjohtaja Sari Essayah. Miikka Luukkonen ja Martin Paasi haastattelevat.
(0:00) Intro ja vieraan esittely
(3:59) Kristillisdemokraattien aatteen ydin
(15:21) Perheet ja väestökehitys
(21:17) Maahanmuutto
(28:19) Kriisiapu
(33:21) Suomen suunnan muutos
(39:05) Maatalouden ahdinko
(48:15) Mitä Suomen taloudelle pitäisi tehdä?
Vastuunrajoitus.
Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta.
Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.
Nordnet eri kanavissa:
Kotisivut: https://www.nordnet.fi
Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/
Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi
Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi
Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/
Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab
TikTok: https://vm.tiktok.com/ZMR53BsU6/