#rahapodi: Vaalipodi: Vieraana Sari Essayah | #rahapodi 321

Sadam, rahapadi jakso, kolme, kaksi ja yksi.

Ja nolla.

Mitenkä niin nolla?

Ei, mä luulen, että oli lähtölaukkaillekin kävelykisaan tai haluaisin sanoa.

Okei, joo.

Wow.

Urpoja juttuja, heti...

Lähdöstä lähti.

Vaalipodi, kyllä.

Vaalipodi kuitenkin.

Noin, kun meillä on vaalipodi,

meillä hän, mehän tarvitaan tänne vieräs ja tällä kertaa meillä on vieraana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, Sari Essaija.

Tervetuloa.

Kiitoksia.

Mukava tulla tänne.

Todella kiva, kun me saatiin su tänne.

Se tota noin, niin on mun heikelle kohta ne tolkunihminen tuolla

eduskunnassa, niin ihan senkin takia.

Toivottavasti vielä tämänkin jaksojen jälkiä.

Ja toivottavasti jo.

Eiköhän, eiköhän.

Noin, niin meillä on kaiken näköistä kuulijaa 400 000 kuuntelua kuukaudessa.

Kaikki ei välttämättä sit kuitenkaan tunne sua niin hyvin,

niin haluaisitse ihan lyhyesti kertoa, kuka sä oot ja mistä sä tuut.

Vaikka me nyt tässä kovasti yritettiin vähän niinku...

Viinkata, että kenestä on kyse?

Joo, pikkukertaossa on opintoja äiti.

Eiks näin sanota?

Näin sanota, joo.

Mä oon todellakin Sari Essaija Kristillisdemokraattien puheenjohtaja,

kansanedustaja, kolmas kausi eduskunnassa menossa.

Myöskin meppinä viisi vuotta tuolla Brysselissä tuli oltua 2009-2014,

eli politiikassa aika pitkään.

Ja toki sitten näillä erilaisilla vaikuttamisen tasoilla

kuntapolitiikassa itse asiassa piipahdin jo ihan silloin

8-19-vuotiana, sieltä on niin kun lähtenyt

kunnallispolitiikan kautta mukaan politiikkaan.

Ja sitten todellakin nämä urheiluvuodet joihin tuossa vähän viitattiin,

niin veivät sitten maailmalle ja tietenkin harjoittelu vei oman aikansa,

jolloin sinä aikana ei sitten tämä politiikka oikein mahtunut päivärytmiin.

Mutta sitten todellakin palasin politiikan pariin, vaikuttamisen pariin.

Ja jälleen aloitin sieltä kuntapolitiikan kautta,

ja on istunut maakuntavaltuustossa tällä hetkellä istun

myöskin sitten näillä alkaneilla hyvinvointialueilla

siellä hallituksessa ja valtuustossa Pohjois-Savossa.

Ja niin, monellaista erilaista vaikuttamista

sitten myöskin tuolla urheilun puolella on kansainvälisen

Ollupiakomitean jäsen ja sitten sitä kautta

istuu myöskin Suomen Ollupiakomitean hallituksessa.

Ja edelleenkin liikunta on hyvin lähellä, sydäntä

tykkään vaikuttaa siihen, haluaisin, että lapsilla ja nuorilla

olisi samanlaiset mahdollisuudet siihen liikkumiseen,

mitä aikana itselläkin on ollut.

Ja lukeminen on mulle mieluisa harrastus myöskin,

ja meidän perhe on aktiivinen myöskin seurakunnassa

ja sen eri työmuodossa.

Se oli aika kattava, mutta kuuntelin tätä,

niin jääkö aikaa vielä liikkumiseen, kun oli niin paljon

näitä eri paikkoimissa vaikuttamista tällä hetkellä?

Joo, ja voisi sanoa, että aika paljon istumista

näissä vaikuttamista tehtävissä, että kyllä mä olen...

Siellä on vielä sellaisia seisovia päättöjä.

No sanotaan, että Ollupiakomitean hallituksessa

on aika ajoin ihmiset pungahtelevat pystyyn,

ja siellä se on ihan normaalia, että

siellä itse kullakin joku älylaite kehottaa,

että nyt olisi aika myöskin vähän liikehtiä,

ja itse asiassa itsekin sain vastaavanlaisen

vempeleen joululaajaksi perheiltä, että kyllä juurikin se,

että tässä työssä herkästi tulee liian pitkiä istumanjaksoja,

ja yrittää aina löytää sen liikkumisen hetken,

mutta ei se kyllä helppoa ole, ja erityisesti nyt,

kun nämä on vaalikampanjat, on jo oikeastaan päällä,

ja sitten toisaalta tuolla eduskunnassa on vielä viimeinen viikko,

jossa on aika paljon kaikenlaista isoa muun muassa tänään

natoäänistys, keskiviikkona kun teimme tätä,

niin meillä on natoäänistys edessä, ja monta isoa asiaa

vielä vietävänä loppuun ennen kuin vaalikausi on päätöksessä.

Juuri näin. Ja mitä jos nyt sitten,

jos mennään vielä sitten kristillisdemokraatteihin,

niin me kun mitään politiikaista ymmärretään,

niin haluaisitse lyhyesti vähän kertoa teistä,

ja ihan heti alkuun, niin sellainen kysymys,

että pitääkö kuuluva kirkkoon ja olla uskovainen,

että voi olla kristillisdemokraattien listoilla?

Ei tarvitse, eli kristillisdemokraatit on poliittinen aate,

ja voisi sanoa, että näin, kun katsotaan

Eurooppalaisesta näkökulmasta, niin se on oikeastaan

toisen maailmansodan jälkeen ollut se

Euroopan vaikutusvaltasin poliittinen liike.

Suomen kristillisdemokraatit kuuluu tähän

EPP, joka on kristillisdemokraattisten

ja Euroopan keskusta oikeastaan olaisten puolueiden

tämmöinen kattujärjestö. Suomesta kuuluu siihen

myöskin kokoomus, ja Ruotsista muun muassa,

Ruotsin moderaatit ja Ruotsin kristillisdemokraatit.

Ja niin, kun katsotaan tuonne Saksaan,

toisen maailmansodan jälkeen Kontrad Adenauer,

joka siellä voimakkaasti lähti kristillisdemokraattiin,

ja viemään kansakunnan eheyttäjänä,

ja sillä rakenteanna, niin oikeastaan aika pitkälti

siinä muovautui myöskin se kristillisdemokraattinen

käytännön poliitiikka, eli kun osa Eurooppaa

ajautui syvälle sosiaalismin ja kommunismin kuiluun,

ja sitten taas markkinaliberalismivaltaisiin ehkä

osittain, toisella puolella alaa, niin

kristillisdemokrati on ollut tämmöinen

ns. kolmastie, ja sillä rakenteja, ja tämä

sosiaalinen markkinatalous, mikä on kristillisdemokratian

tätä talouspoliittista ajattelua, niin siinä

yhdistyy tämän työn ja yrittämisen vahva

kunnioitus, ja sen näkemys siitä, että se on terveyden

yhteiskunnan pohja ja perusta, mutta sitten

myöskin se, että niistä heikoimistakin pidetään huolta,

ja se on kyllä hyvin vahvasti vaikuttanut

Euroopan muovautumiseen, ja kun itsekin

tuolla viisi vuotta istuin sitten Euroopan

parlamentissa, niin siellä Saksan

kristillisdemokratit CD-uusta ja CS-uusta, niin

kyllähän se tietyissä näissä keskeisimmässä

juurikin talouspoliittisessa ajattelussa,

että erheen merkityksessä yhteiskunnassa

ihmisarvokysymyksissä, niin kyllähän se sydään

sykki hyvin ja samaan tahtiin, että

nämä on niitä asioita, jotka yhdistävät

kristillisdemokratteja ympäri Euroopan.

Teikö toi olisi käynyt kokoomuksestakin?

Ehkä varmaan Suomessa löydys sellaista puolueiden

ja oikeasti haluaisi pahaa heikkoosa silleen,

että ei aikoista en oikeasti, vaikka

molemmin puolin kuilua lyödään toisia,

niin kylläkin verrokkeella, mutta

eikö tämä nyt on ihan tällainen

sivistyspuolua mennä?

Kyllä, totta kai suomalaisilla puoluella

on pitkälti myöskin samantyyppistä

aatehistoriallista juurta, mutta ihan

voi sanoa, että kristillisdemokratia,

joka nämä kaikki yhdistää ja lähtien

sieltä ihmisarvosta ja perheen merkityksestä

ja tästä sosiaalista markkinataloudesta,

lähipäätösperiaatteista,

lähipäätösperiaatteista,

eli tämä on se kuuluisa subsidiariteetti

periaate, joka siis tarkoittaa sitä,

että päätöksenteko pitää pitää niin lähellä

niitä ihmisiä, jota se koskettaa kuin mahdollista

ja tämä on sellainen kristillisdemokratian

oikein yksi näistä kulmakiviistä ja

nämä on juuri sellaisia asioita, joita

ei yhdistelemänä löydy

muista puolueista ja siksi

kristillisdemokratia on oma

ainutlaatuinen ideologia

ja tietysti voi sanoa, että

kun puhun tuosta ihmiskuvaista, niin

siellä vahvasti vaikuttaa

kristinuskon ihmiskuvaa

ja tietysti katsotaan etelä-eurooppaa,

niin siellä näkyy se katolilaisuusta

ostassa, jossa juurikin perhe on

se tärkeä instituutio yhteiskunnassa

ja ehkä taas sitten meillä pohjoismaisen

sosiaalisdemokratien myötä on muovautunut

se ajatus siitä, että yhteiskunta on se,

joka ottaa tiettyjä, vaikkapa nyt

perheeseen liittyviä kasvatus- ja

hoiva-vastuun asioita, jotka taas

kristillisdemokratiassa ajatellaan, että

ne kuuluu ensisijaisesti perheeseen,

mutta toki yhteiskunta voi hyvin

tukea sitä, jos ajatellaan vaikkapa

nyt lasten kotihoidon tuki, niin se on

yksi sellainen, jonka puolesta me

tietenkin puhumme paljon ja omaishoito,

koska siinä perhe tekee

sen tärkeämmän hoiva- ja kasvatus-

vastuun, mutta yhteiskunta tukee

sitä, jotta perhe jaksaa siinä

puolessaan. Ja sitten taas

meistä vasemmalla olevat puolueet ajattelee,

että yhteiskunta hoitaa nää asiat,

että tässä on vissi ero

tässä ikään kuin siinä ajatuksessa,

että kenen vastuulla tietyt

asiat on yhteiskunnassa.

Se on varmaan, että olet puheenjohtajana,

paljon tunnetumpi

voisin kuvittella suuren nähmässä

massaäänestää porokan joukossa,

kun esimerkiksi oma puolueesi.

Niin, miten se asemui,

että sen suhteessa muihin puolueeseen,

kun on näitä vasemmistoa oikeistoja

liberaali konservatiini, kukaan

siellä toisessa äärilaidassa, että

ymmärtää siinä puoluekentässä, että

ketä te katotte sellaisena oikea toisen

äärilaidan porukkanaan?

Onks tällaista vastustajaa löytyykö?

No me olemme vahvasti

keskustaoikeistollainen puolue, ja

näin on eurooppalainen kristillisdemokratia

asemoi itseasiassa siihen keskustaoikeistoon

ympäri Eurooppaa, että

niin, ketä sieltä

löytyisi sitten vastapuolelta, no kyllä

sieltä sitten varmaan tämmöiset

hyvin vasemmalla olevat

totalitaariset järjestelmät

löytyy sitten sieltä vastapuolelta,

ja jos ajatellaan, että

minkälaisten

historiassa, minkälaisten tavalla

järjestelmien kanssa kristillisdemokratioon

kamppailu Euroopassa, niin se on juurikin

ollut sitä sosiaalismia,

kommunismin, totalitarismin

vastustamista tarjota se toinen malli

yhteiskunnalle. Ei tarvi lähteä ristirretkin asti.

Ei tarvitse ihan riittää,

mennään tähän kohtuullisen lähiisistä historiasta.

Mites vielä vikipedjan mukaan

kristillisdemokraatti vähän

lohkesirti kokomuksesta?

Ei, se oikeastaan pitää paikkaansa

ollenkaan, tai siis sanotaan

näin, että silloin kun puolueen vuonna

58 perustettiin, muuten täällä

Helsingissä, ja silloin

ei ollut ihan, tavallaan

täyttä varmuutta siitä, että halutaanko

ylipäätä sä perustaa puolue, enemmän

oli keskustelua siitä, että hei, että

suomalainen yhteiskunta on muuttumassa,

silloin oli aika paljon maalta

muuttua, ruotsi ruvetti muuttamaan,

yhteiskunnassa tapahtui arvomurrosta,

oli nämä keskiä, olivat marssit

vähän myöhemmin, ja monta tällaista

asiaa, joissa koittiin, että nyt tapahtuu

sen tyyppistä maallistumiskehitystä

yhteiskunnassa, että halutaan

konserratiivisillä arvoille löytää

poliittista kotia. Ja siinä yhteydessä

sitten kristillisdemokraatit

synty, ja meni

aika pitkään ennen kuin sitten vuonna

70 vasta tuli

ensimmäinen kansanedustaja

Raino Westerholm, joka nousi silloisesta

kymeen vaalipiiristä eduskuntaan,

ja sinä aikana puolue muovautuu,

70-luku oli hyvin sellaista voimakasta

kasvun aikaa, silloin perustettiin

valtavasti piirjärjestöjä, erityisjärjestöjä,

osastoja eri puolessa Suomea.

Mä sanoisin, että meille

tultiin silloin alkuaikona

niin aika paljon

ihan

poliittisesta tyhjiöstä, että oli paljon

niitä, jotka ei ollut oikein löytänyt Suomen

kentästä, sitä poliittista kotia,

mutta meille tultiin todellakin tultiin

kokoumuksesta, meidän ensimmäinen

kaupunginvaltuutettu tuli

kokoumuksesta meille, ja

sitten myöskin

tultiin keskustasta jonkun verran

meidän suuntaan, sitten siihen aikaan

oli näitä pien talon poikia ja muita

tämän tyyppisiä liikkeitä, ja myöskin

kristillisestä työväliikkeestä tultiin

kristillisdemokraatteihin, tai silloin sen kristillisen liittoon.

Ja esim.

meidän ensimmäinen

puolue sihteeri

Ahtitellaan, niin hän oli

kristillisestä työväliikkeestä, että meille on tultu

vähän niin vasemmalta oikealta kuin

keskeltäkin, ja ennen kaikkea

poliittisesta tyhjiöstä.

Mut eikö periaatteessa vaikka keskustassaan

niin kuin tosi paljon tämmöisiä piilokristillisiä

koska puolet purkastahan siellä on

lestadialaisia tai jotain muita, jotka

oikeasti

kannattaa aika paljon kristillisiä arvoja.

No siis varmasti kristittyjä löytyy

ihan kaikista puolueista, en sitä

käy yhtä väittämään, että

ja se on hienoa, että ihmiset toimivat

vakaumuksensa pohjalta erilaisissa

poliittisissa aatteissa, mutta

kristillisdemokraateissa nimenomaan tämä poliittinen

aate on se, mikä meitä yhdistää, nämä

arvot, jotka meitä yhdistää, että ei meillä

todellakaan, ei juuri näin, että

meillähän sitten taas, jos puhutaan

tästä taustasta käsin, niin meillä on siis

todella monista eri kirkkokunnista,

eri herätysliikkeistä,

esim. luterilaisin kirkon sisältä,

ja sitten on uskonnottomia

agnostokkoja,

ja meillä on myöskin juutalaisia

ja muslimiäänistä, eli

siinä mielessä voi sanoa, että se on

se ideologia ja aate,

joka yhdistää meille, että meille ei

koskaan käydä esimerkiksi puolueissa sellaisia

keskusteluja, vaikkapa jostakin

kirkkokuntien opillisista asiaa, josta

naispappeydöstä tai kasteesta tai ehto-olisesta

tai tällaisesta, koska ne ei ole

poliittisia kysymyksiä.

Oikeastaan me taidaan olla ainut puolueen,

jonka puolueen säännöissä on vielä

ottu, että ei voi tai saa ottaa

kantaa kirkkokuntien

opillisiin asioihin, koska ne eivät ole poliittisia kysymyksiä.

Eli tänne perhekeskeisyys, se kuvaa teitä

kaikkien parhaista. No se on varmasti näin,

että me olemme perhepuolue.

Se on hyvin vahva,

se tulee ihan sieltä ideologiasta,

ja tänä päivänä on hyvä muistaa,

että se tarkoittaa myöskin yksin eläviä,

että onhan yksin elävällä

ihmiselläkin se oma lähiyhteisö,

että perhepuolue

ei ole sellainen, joka jotenkin sulkisi

ulos niitä, jotka ajan elävät yksin.

Niin sitä, että olemme perheeliittipuolueen,

vaan ei ois saanut meidän katon nyt,

että mä teemään kunnollinen kotja,

etin mä leivoin just pullaa,

ja selfiä, että miljoonaa

ja Twitteriilla olemaa.

Ihan voi sanoa, että moderni perhe

ja erilaiset perheet,

ja erityisesti mä ajattelin niin,

että tänä päivänähän monta kertaa

työn ja perhe-yhteensovittaminen on sitä,

voisiko sanoa päivittäistä arjen tuskaa,

jota monessa perheessä metitä,

saadaan rullaamaan.

Siinä kristillistä demokratia vahvasti lähtee

siitä ajatuksesta, että perhe tietää parhaiten.

Perhe pystyy parhaiten päättämään,

että kuka kulloinkin siellä kotona on.

Me muuten eläjulkasti

meidän perhepoliittinen paketti tuolla eduskunnassa,

ja siinä nostettiin esille

mistä me Suomessakin aina aikaan

johon keskustellaan, että miten nää

perhevapaiden kustannukset pitäisi jakaa.

Kyllä tässä kannattaa sinne Ruotsin suuntaan.

Siinä mielessä katsahtaa, että

siellä on jaittu paljon tasaisemmin

työnantajien kustannukset.

Tällaisen vakuutuspohjasen mallin perusteella.

Ja nyt meillä Suomessa

edelleenkin niitä kustannuksia kaattuu

sinne äidin

työnantajalle. Ja se aiheuttaa

sitten taas nuorten naisten

piilosyrintää työmarkkinoilla.

Ja tästä pitää päästä eroon.

Ja juuri se, että jos kaikki työnantajat

osallistuvat vakuutuspohjaisesti

tällaisen puoliin, niin silloin ei ole mitään syytä

ruveta katselemaan

työtahakevaa nuorta naista, että onko

tuo nyt kohta puoliin jäämässä tuosta

vauvalomalle vai eikö? Sillä ei ole mitään välia.

Eikä pitäisi olla missään nimessä mitään välia.

Ja sen takia tämä olisi yksi

tämmöinen keino, millä voitaisi näitä

työmarkkinoita saada tasa-arvoisemmaksi.

Ja todellakin perhessaa sitten itse päättää,

että kuka kulloinkin sinne kotiin

jää sitä lasta hoitamaan.

Sellainen kysymys.

Ensinnäkin toivon, tolkun juttu

kannatetaan,

vaikka meille ei nyt varsinaisesti omaa mielipirjätä

tässä ole.

Nyt tämä perhekeskeisy sanot siitä,

että ei ole mitään välia, miltä se perhe näyttää.

Eli tässä tavallaan kuulijoilla

tai itsellä voi olla sellainen

mielikuva, että kuitenkin kun on

kristillisdemokraateista kyse,

niin sitten kuitenkin tulee

se perusperhemalli

keskiöön.

Vai tuleeko? Vain onko se ihan

niin kuin ok, että on samaa

sukupuolta

olevat vanhemmat ja toinen

niistä on äitiä, toinen on isä.

Ei tiedä, miten tämä menee, mutta

suunnilleen näin, onko se näin

vaikka eikö? Niin ainakin paperilla.

Tänä päivänä meillä on Suomessa todella

erilaisia perheitä. Tämä on itse

kasvanut. Minun äitini, minun iso äitini

ja kehitysvammaisen kasvattiin

Siskoni kanssa hyvin erilainen

perhe, kun isä äiti ja kaksi lasta,

mikä ehkä joskus ajatellaan, että on

tällainen ideaali.

Mutta me ajattelemme näin,

että avioliitto,

meille se on miehe ja naisen väline

ja me ajatellaan, että se on

paras mahdollinen kasvuympäristö

lapsille. Mutta eihän se

arki ja todellisuus ole aina sitä, mitä

ajatellaan idealina.

Ja siksi kaikenlaisia erilaisia

perheitä ja perheissä olevia lapsia,

niin heitä pitää tukea

taustasta riippumatta, että perheit

tarvitsee tukea tänä päivänä.

Ja se on mun mielestä se ydin ajatus.

Siellä on pieni preferenssi, sit kuitenkin

siellä mies naisi asetella.

Siinä kyllä, että avioliitto on meidän mielestä

kun miehe ja naisen väline.

Ja meillä on sitten tänä päivänä,

on tämä niin se on tuu sukupuolin

neutraali avioliitto laki voimassa.

Mutta meidän mielestä niinkuin edelleenkin

kirkkokunnat ja seurakunnat saa itse

päättää, et ketään he vihkii

avioliittoon. Koska se on myöskin sitten taas

tämmöinen opillinen kysymys. Meillä on

kirkkokuntia, jossa avioliitto on sakramenti,

purkamaton, esimerkiksi vaikkapa

katollisessa kirkossa,

tai ortodoksissa kirkossa avioliitto on sakramenti.

Eli se menee

niin kuin tavallaan sinne kirkkokuntio

opilliseen

kenreen, että miten he määrittelevat

avioliiton. Ja meidän mielestä uskonnon

vapaus on niin tärkeä asia, että

tämä määrittely pitää jättää,

ja myöskin se, että ketä vihitään

niille kirkkokunnille. Mutta yhteiskunnassa

me haluamme tukea

perheitä. Ja jos ajatellaan lapsia,

niin he tarvitsevat ja nuoria, he tarvitsevat

kyllä tuen. Ja tänä päivänä

niin kuin erityisesti on miettinyt

sitä, että meillä on yhteiskunnassa paljon

ero perheitä. Niin tässäkin

kristillisdemokratitun tuomassa

toisesta pohjoismaasta, eli tanskasta

tuo mallia, jossa avioerotilanteessa

perheit

velvoitetaan tai vanhemmat

velvoitetaan käymään tämmöinen

hyvään eron kurssi. Eli sellainen

kurssi, jossa katsotaan, että miten

ne lasten asiat saadaan parhaalla

mahdollisella tavalla järjestettyä. Meillä

valitettavasti, niin näissä elämää

ikävissä vastoin käymisissä, niin

vois sanoa, että tervepäisetkin ihmiset

menee vähän lapsen tasolla ja

aletaan lasten kautta esimerkiksi

kostamaan entisille puolisolle tai

ruvetaan riitelemään tapaamisoikeuksista

ja kaikkia muuta mahdollista.

Tällaisella niin kuin tanska on

mallin mukaisella hyvään eron kurssilla,

niin sillä pyritään ihan siihen, että

ihmiset saisi asiansa sovittua,

tulee muuten yleensä yhteiskunnallekin paljon

helpommaksi ja halvemmaksi, kun asiat

on sovittu etukäteen, miten järjestetään.

Tällainen

meidän mielestä olisi syytä Suomessakin ottaa käyttöön.

Entä sitten

tämä tasa-arvo erotilanteessa

huoltajuuden osalta.

Onks tämä

mikä kantaa teillä on siihen?

Tämä nyt on tällainen detali, mutta

ne on aina niin perhekohtaisia, ei niihin ole

olemassa mitään teitytä mallia.

Ihmätä me tarvitaan siitä, että tällä hetkellä Suomessa

niin miehiään syritään ihan pockana,

että

äidit hän vetää aina sen pisimmän korreja

ja sitten jos äiti on

emotionaalinen tyyppi ja

tosi vihainen, niin siinä on oikeasti

siis lapsilta viedään isä

käy tänne.

Tällainen

vieraannuttaminen, joka nyt on

hyväksyttiin viime kaudella eduskunnassa

lainsäädäntö, jossa tämä vieraannuttaminen

ensimmäisen kerran on sinne lakiin

nostettu, mutta sitä nyt ei ole sillä tavalla

varsinaisesti kriminalisoitu.

Tiedän niitäkin tahoja, jotka sanoi,

että siihen pitäisi ottaa vahvemmin

kantaa, mutta siis ajattelen niin,

että se on todellakin lapsen

tulevaisuuden varastamista,

jos tosiaan mennään sille tasolle, että

vieraannutetaan toisesta vanhemmasta

tai sitten ehkä yleisempää vielä on se,

että pyrittää niin kuin vieraannuttamaan

isovanhemmista tai

sitten siitä toisen puolisesta

suhuusta.

Ja kyllä,

nämä on valitettavan yleisiä

juuri tämä asetelma,

minkä tuossa kuvaa sitten, että

meillä edelleenkin Suomessa, niin

mies on useimmite heikoilla näissä tilanteissa.

Joo, ja joskus voi itse asiassa olla

jopa niin, että mies on se parempi vanhempi,

että

eihän se myöskään

sukupuolta

katso välttämättä.

Ei todellakaan.

No, no, seko...

Me ollaan ehkä mennä

tästä tuota rahavoripodin

genrestä.

Vähän niin kuin ulko laitaa.

Se on se ulko laitaa, mutta pakko sanoa,

että tuota,

ja sinun kulun järjenään ihan selvästi

voidaan peukuttaa näitä

nostelta ja mitä teet. Ja näitä varmasti kannattaisi tulla

järjenään.

Ja sen verran vielä, jos sanon, että

väestöpolitiikka, niin se ihan oikeasti

on sillä talouspolitiikka ytimessä.

Hei, jos me katsotaan Suomen

väestökehitystä, meidän huolto- suhdetta,

niin

kamo on jotain oikeasti tehtävää.

Siis kyllä meidän pitää saada perhepolitiikka

siihen kuntoon, että ne halutaan

perheellistyä saada lapsia.

Työmarkkinaa tarvitsemme

myös työperäistä maahanmuuttoa.

Kyllä tämä väestöpolitiikan kysymykset

nämä on oikeasti ihan

talouspolitiikan ydintä. Meiltä

loppuu veromaksajat, meiltä loppuu

hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitä,

ja jos meidän väestökehitys on jotain

sellaista, kun se on ollut aikanaan nälkävyysuosinaa.

Nähdään se on, että

Suomenhan ei tule

esimerkiksi investointeja kaan

ja sen takia täällä ei ole tarpeeksi väkkeä.

Mikä teidän

nyt sitten Rikka Purraistu

tuossa vähän aikaa sitten.

Mä kysyn hänellä täältä, onko perussuomalaiselle

ok, että kaiken veriseltä

näköiset ja taustaiset ihmiset

maailmalta ihan mistä tahansa

tulevat Suomeen ja

kunhän ne ovat niin sanotusti

valtiolle kannattavia

maahanmuuttaja.

Jos tää oli

perussuomalaiselle ok,

niin miten sä asemoisit

kristillisdemokraatit tähän

maahanmuuttaa asiaa?

Kristillisdemokraatit lähtee ensinnäkin siitä,

että jokaisen ihmisarvo on

täysiä jakamaton riippumatta

hänen taustasta, ihonväristä, uskonnusta, mistään.

Me ajatellaan, että se

on ihan keskeisin

poliitiikan arvo

ihmisarvoja sen kunnioitus

ja ihmiselämän kunnioitus, jolloin

meille todellakin

maahanmuuttopolitiikka,

niin Suomeen tullaan monenlaisista, erilaisista syistä,

tullaan opiskelemaan, tullaan töihin,

tullaan avioliiton kautta

työperäinen

maahanmuutto, kyllä me sitä

tarvitsemme. Meillä on paljon sellaisia

aloja tällä hetkellä ja myöskin sellaisia

yrityksiä, että juurikin esim.

avainhenkilön puuttuminen tai

ylipäätänsä sen osaavan tai

pelkästään työvoiman puuttuminen,

niin se ei ole vaikuttaa siihen, että

yrityksiltä jää tilauksia saamatta

tai että ei pystytä täällä Suomessa

työllistämään enemmän.

Tämä on tosi

menee muistaa, että

työvoiman puute on tällä hetkellä

ehkä kaikkein suurin

yritysten investointien

ja kasvun jarvo.

Jos yritys haluaa palkata, saa palkata

vai joku pisteytyisi järjestelmä,

että oikeasti katsotaan, että

kuka voi tulla?

Minä huotan siihen, että yritys tietää,

ketään haluaa, mutta tässä kohta on hyvä

sanoa tästä saatavuusharkinnasta.

Meidän kantaa on ollut se, että saatavuusharkinta

voitaisi purkaa asteittaa,

koska on nähty tuosta naapurista Ruotsista.

Kun kerralla

poistettiin saatavuusharkinta,

niin se valitettavasti johti

myös väärinkäytöksiin, johti haamuyrityksiin,

jossa käytiin bisnestä sillä

työluvalla

ja kun oli päässyt Ruotsiin,

niin sen jälkeen

työsuhde oli hyvin lyhyt, jonka jälkeen

sosiaaliturva aukesi.

Tämän tyyppisin tilanteesimme

ei pidä tietenkään...

Mikä se asteettä voisi olla? Voiko se olla, että 100 suurin

luvan samantien palkkaa ketä vain

ja sen jälkeen sitten katsotaan, miten se menee

vai... Mitä se olisi saatu?

Sertityksenä saat lisensieregrimalla.

Kyllä, juuri tällainen, että se on tavallaan

sertifioitu yritys, että tiedetään,

että tämä on sellainen yritys, joka hoittaa

omat vastuunsa ja hommansa oikein

ja rehellisesti, koska onhan se

niin, että jos ajatellaan yritysten välistä

kilpailua, niin jos siellä on

niitä filunkiyrityksiä joukossa, jotka jattavat

vastuunsa hoitamatta, niin totta kai

se vääristää markkinaa, se on niitä

tällaista yrittäjiä, niin kuin leivän syömistä,

että mun mielestä se on kaikkien etu,

että meillä olisi tämmöinen sertifiointijärjestelmä

sitten näille yrityksellä, jotka

hoitaa omansa, sen jälkeen me tiedetään, että

hei, nämä osaatään ja

ketä he tarvii, niin he voivat myöskin

rekrytäntää. Mutta ei mitään pistäytyisiä

järjestelmää tulijoille, halutaan vaikka

tietystä maasta 25-vuotiaasta

niin kuin

sen ja sen korkeakoulun käyneitä.

Nämä pistäytyisiä järjestelmät

Kanadassakaan ja nyt lähinnä on sellainen

johon aina viitataan tässä.

Mä en tiedä, että kuinka hyvin ne sitten

toimii. Kanada on kuitenkin vähän

toisen tyyppinen

yhteiskunta kaiken kaikkiaankin

ja hivenen tuolla, voisiko sanoa

omassa

nurkassaan, ohjaus Amerikassa.

Lätkä maahan suomikia, vähän samanlaisia

kuin vähän samassa nurkassaan.

Mutta sitten mietin sitä, että tällä

hetkellä meillä Suomessa

ei tuolla Suomen rajojen ulkopuolella

ihan hirveästi niitä insinöörejä

ja sairaanhoitajia okkolkuttelemassa

meidän ovelle.

Kyllä tämäkin on hyvä pitää mielessä.

Ja tietysti

mitä

voi sanoa, että komppaan

sitä kritiikkiä, mitä perussuomalaiset

sanoa, että täällä on jo aika paljon

maahanmuuttajataustaisia

ihmisiä, joiden työllistyminen

on sujunut huonosti. No silloin pitää

katsoa, että mikä tässä kotouttamisessa

on mennyt pieleen. Ja eduskunnan

tarkastusvaliokunta teki tässä tällä kaudella

raportin. Ja kielikoulutus

nostettiin ihan ykkösenä.

Se on meillä niin surkeilla tolalla

ja toisaalta myöskin se, että se kannusti

lähteä siihen kielikoulutukseen.

Niin se on heikko. Ja me on tähän

kodeen esittänyt sitä, että

tähän työmarkkinatukeen tulisi kieli

lisää, joka tarkoittaisi

kustannusneutraalisti toteutettuna sitä,

että ensinnäkin kaikilta

alennetaan tätä

työmarkkinatukea, siis ihan jokaiselta

taustasta riippumatta. Ja sen

jälkeen sä saat sen kieli lisään,

kun sä osoitat joko Suomen tai Ruotsin

kielen tyydyttävä hallinnan.

Ja se voi tapahtua joko niin, että

sä näytät täällä Suomessa

syntyneen ja täällä koulusikäyneen,

niin silloin riittää se

perusopetuksen päästötodistus

tällaseksi todistukseksi. Mutta

sitten mahamuutta ja tausta sellan,

niin se on sitten se kielikoet tai

vastaava, jolla sä saat sitten

tämän saman kieli lisään hankittua.

Meidän mielestä tämä olisi sellainen

malli, jota kannattaisi nyt ruveta käyttämään.

Ja monissa muussakin maassa,

tanskassa muistakseen, on tämä kieli lisää

käytössä. Näitä kannattaisiin

miettiä, millä me saamme

mahdollisimman hyvin ihmiset, täällä olevat

ihmiset sinne työmarkkinaan kiinni.

Kannattaako joku muuta tämä kieli lisää juttu,

kun te? No siinä vaiheessa,

kun me esiteltiin sitä, niin kyllä

siellä sellaista hymistelyä

kuului sieltä täältä, mutta... Kuka hymistelyä?

No kyllä,

siis esimerkiksi

juurikin kokoomusperussuomalaiset sieltä

suunnasta tietysti täytyy muista kuulla

oppositioissa, että lähinnä se

yleisö sieltä opposition puolelta sitä

tukea tulee, mutta se oli

mielenkiintoista, että

mediassa hyökättiin tätä

kieli lisää vastaan, ja todettiin

mentiin jo melkein

sellaseen, että tässä olisi jotain rasismia

takana, joka tuntui aivan hurjalta,

että kun me yritetään auttaa

ihmisiä siihen työmarkkinaan.

Ja siinä oli varmaan

taustalla se, että Sipilän hallituksen aikana

lähdettiin sellaista

tai siellä oli ajatus syntynyt

hallituksen keskuudessa, ehkä

voi olla, että silloin hallituksessa olet perussuomalaiset

oli sitä vieny eteenpäin, että

lähdetään tekemään tästä

toimeentulotueesta,

että siihen tulisi joku tällainen

jonkinlainen vaade,

ja toimeentulotukihan on taas

meillä perustuslain suojaana

nauttiva perusetus, ja siihen

ei kyllä todellakaan voi koskea

vielä perustuslakiitulee siinä vastaan,

ja siitä syntyi sitten se mekkala, että

tässä yritetään nyt syrjeä,

ja jotenkin ikään kuin se samaa

levyy pyörähti osalla toimittajista

päälle, ilman, että ne tarkisti,

että hetkonen tässä on ihan eri asiasta

kysyttää, liittyy meidän työmarkkinatukeen

ei ollenkaan siihen meidän perusetuuteen,

joka on suojattu perustuslain suojalla.

No mitäs nyt sitten, kun maailmassa on

loputon määrä

valitettavasti häntää,

ja siellä on

valitettavasti

paljon lapsia, jotka näkee

eri näköistä häntää,

niin tota

miten on Kristallisdemokraattien

osalta, onko se niin, että meidän pitää

pelastaa kaikki,

vai onko tässä jonkun näköinen

tavallaan

mitäs se nyt sanoisi?

Rusinaa pullosta valinta, jollain tavalla.

Realismia tai jotain muuta, että

kun sehän ei tietenkään Suomi ei voi elättää

100 miljoonaan

kohdata näkevien ihmisten elämää

niin miten

tämä vedetään se linja

tohon noin? Se on hyvä ajatus,

muistaa, että sä et voi pelasta

koko maailmaa, mutta sä voit pelasta

yhden ihmisen koko maailman, eli

yrittää suunnata sitä tukea

kaikkien heikommassa asemassa oleville,

ja KD

näkee tärkeinä sen, että esimerkiksi

humanitääristä kriisiapua annetaan,

me ollaan myöskin nähty tärkeinä se,

että kun otetaan

restelman kautta kiintiopakollaisia Suomeen,

niin otetaan

kaikkien heikommassa asemassa olevia,

eli lapsia, naisia,

vammaisia, vanhuksia,

ja olemme myös tuonneet sen esille,

että ajatellaan vaikka muslimin maissa

vainuttuja, kristittyjä,

ilman mitään syrjintää

taustaan liittyen, niin he ovat silloin

heikommassa asemassa, he ovat henkesä

kaupalla siellä oman vakavuuksensa

puolesta, eli otetaan

kiintiopakollaisia restelman kautta, koska

se on myöskin siinä mielessä tehokastapa,

että ensinnäkin ihmisten taustat

tutkitaan, tiedetään, että heillä

on jo se pakollaisstatus,

ja sit kun Suomesta lähdetään pakollaisille

erilleen, niin sinne menee aina supoo myöskin,

eli suojelupolisi mukaan,

ja sitten kun nämä ihmiset tulevat Suomeen,

heidät suoraan saatetaan

sinne kotikuntaan, kotoittaminen

alkaa välittömästi, ei jäädä siihen

vastaanottokeskus rumbaan,

pyörimään parin vuoden

hyvässä lykyissä, kolme vuotta

voi mennä siellä laitostua ynä muuta,

ja odotellaan, että tuleeko sitä

oliskelun lupaa vaiko eikö tulee,

ja siksi me on nähty tämä

kiintiopakollaisjärjestelmä paljon parempana

järjestelmänä, että ihmiset

niillä on heti pakollaisstatus, ne pääsee

heti sinne kotoutumaan välittömästi

lapset kouluun, siitä alkaa

elämä sitten Suomessa, ja

tämä olisi meidän mielestä se

tehokastapaa auttaa, mutta

totta kai nyt tässä tilanteessa,

missä nyt maailma tällä hetkellä on, niin

esimerkiksi nyt tämä Ukrana-laisten

tilanne, jossa on taas sitten tämä ihan

oma erityinen viisumikäytön tai

omaa oliskelun lupaa

käytäntössä, niin se on ehdottomasti

tärkeää, ja meidän pitää

yrittää miettiä ja ymmärtää se,

että kun puhutaan vaikka kehitysyhteistyön

määrärahoista, niin jos me olemme

sitoutuneita Ukrana jälleen

rakentamiseen ja Ukrana-laisten auttamiseen

siellä kotimassaan, niin se tapahtuu

nimenomaan kehitysyhteistyövaroista,

ja siksi minun mielestä näissä

kehitysyhteistyöpuhessakin pitää olla

johdonmukainen, ei voisi sanoa

toisella suupielellä, että leikkaamme

kehitysavusta, valtavat

määrät, miljoonia pois, ja toisella

suupielellä sanoa, että haluamme

tukea Ukrana-laisia ja Ukrana-jälleen rakennusta.

Se on nimenomaan sieltä kehitysyhteistyö

määrärahoista, mistä tapahtuu

myöskin se Ukrana-jälleen rakentaminen

ja auttaminen.

Ukrana-laista, että Ukrana on varmaan

kaikilla aika selkeä hommataista, mutta

mitä sitä on vainotut Kristityt, pitäisikö

biolumin vainottu Kristittyy, kun muslimei tänne? Mitä olet mieltä?

Silloin kun puhutaan kiintiöpakolaisjärjestelmästä,

niin sinä voidaan suunnata

sitä kiintiötä kaikkien heikommassa

asemassa oleviin henkilöihin.

Eli silloin se ei lähde

siitä, että arvotettaisi

niitä uskontoja, niin kuin toinen

toisiensa vastaa, vaan siis katsotaan, että

kuka on kulloinkin, ja se tosi asia,

mikä ehkä meillä Suomessa unohtuu,

että Kristityt on maailman vainottuin

uskonnollinen ryhmä.

Me täällä saadaan lepposasti elää

voisiko sanoa meidän vuosisataisten

Kristillisten arvojen ja perinteiden

ympärillä, mutta maailmalla

se ei ihan niin lepposaa se elämää olla.

Lähdään se, että ne vois kotjutuu ehkä

helpommin tänne kuin joku toinen.

Toki, siis varmasti myös se kulttuuritausto

ja tämän tyyppiset asiat sitten auttaa,

ja ylipäätässäkin vois sanoa, että meidän

pitäisi muistaa tässä kototumiskeskustelussa

niin seurakuntia ja kolmannen sektorin

rooli, se on valtava iso.

Ja samalla tavalla, kun ajatellaan

nyt tätä Ukranatilannettakin,

niin jos meillä ei olisi niin tehokas

kolmas sektorin, ja niin

voisiko sanoa avarasydämiset, ihmiset

järjestöt ja

erilaiset toimijat, siellä

yhdistyskentässä,

monenmoiset kansalaisjärjestöt, jotka tekee

valtavaa hyvää työtä, ja seurakunnat

on myöskin tässä Ukranakysymyksessä

niin tulleet

todella hienolla tavalla vastaan.

Kyllä tämä on osoittanut sen, että

suomalaisilla oikeasti on

sydään ja haluaa auttaa, ja ehkä

juuri se, että tämä tilanne on

niin samankaltainen Ukranassa,

kuin mitä me olemme omassa historiassa

kokenneet silloisen

neuvostoliitoja, ja nyt sitten

Ukrallaista Venäjantaholta, niin tämä on jotenkin

tuomeen, että lähele sitä heidän

auttamista. No mitäs nyt sitten

te puutte sellaista, että

pitää äänestää Suomen suunnan muutos?

Kyllä.

Valitse järjän ääni kristillisdemokraatit,

niin mikä on tämä suunnan muutos?

Mikä on tämä top

kolme bullettia, mitä te

nyt ajatte Suomeen?

Taloudessa on saatava

suunnan muutos. Tähän jos me emme saa

Suomen talouden suuntaan ja tätä

velkaantumiskehitystä käännettyä,

niin meiltä putoaa hyvinvointiyhteiskunnasta

pohja pois. 3 miljardia

jos menee pelkästään

lainan korkkoihin, niin se on kaikki pois

sieltä terveydenhuollosta, vanhusten

hoivasta, varhaiskasvatuksesta,

hyvästä koululaitoksesta.

Ja sitten kakkosena tullaankin näihin

hyvinvointipalveluihin, eli me haluamme

että ne on kunnossa ja siihen

tarvitaan ensisijätalous, mutta todellakin

hyvinvointipalveluissa tämä sote on

yksi tämmöinen, mitä mä nyt sanoisin

valuuvikainen, joka on laitettu

nyt kuitenkin liikkeelle, johon

on tehtävä korjassarja.

Silloin kun eduuskunta pari vuotta sitten

hyväksy täällä sote-lainsäädännön, niin ihan

valiokunnan puheenjohtaja myöden

sanottiin, että tämä on valuuvikainen

talainsäädäntö, tähän tarvitaan korjassarjoja

tähän mennessä yksi ainoa puolue,

kristillisdemokraatit on esittänyt

sotenkorjassarjan, muilta puolueilta

en ole vielä tällaista nähnyt, ja on

välttämättä, se lähtee

tässä rahoituksen korjaamisesta, eli

meillähän luotin tämmöinen kiikkulautarahoitus,

jossa kunnista siirtyvät

valtioosuus- ja vero-eurot

määrittelee sitten hyvinvointialueiden

lähtötilanteen, ja nyt osoittaa

tuntu aivan väärälläiseksi

tavallaan niin kuin ajatuksiksi, koska

meillä kunnat alkoi kikkailemaan

näillä sote-kustannuksilla, kun tiedettiin,

että sen mukaisesti siirtyy

sitten näitä valtioosuuksia, heiltä

pois ja vero-euroja, niin sen takia

kunnat alkoi tietoisesti

alipudjetoimaan sote-rahojansa,

ja sitten tietysti oli vielä tämä koronavuosikin

tässä, tai parikin koronavuotta välissä,

eli se johti siihen, että meidän

kaikki hyvinvointialueet lähtee tällä hetkellä

niinku alijäämäisenä liikkeelle,

ja sen lisäksi vielä niin kuin

esimerkiksi oma hyvinvointialueen, niin

Pohjois-Savonin joutui väkisin punnertamaan

tällaisen nollatuloksen, jotta me saadaan

lisää lainanottovaltuutta

valtiovaranministeriöltä, ja onhan

tämä niin kuin aivan hullua, että meidän

hyvinvointialueet lähtee valmiiksi

niin kuin täysin velkasena ja

heikosti rahoitettuna alijäämäisenä liikkeelle,

ja sitten samanaikaisesti meidän pitäisi

kuitenkin ikääntyvästä väestöstä

ja kasvavasta hoivatarpeesta

lähteä pitämään huoltaan.

Mutta silti se on kaaliempi.

Miten tämä nyt löminen

kasaan, että toisaalta

kunnat niin kuin

aliinvestoi, jotta

sieltä ei lähtisi niin paljon rahaa,

ja sitten sote-alueet lähtivät

hyvinvointialueet lähtivät käyntiin,

ja silti se maksaa jo kättelyssä

enemmän kuin se edellinen systeemi.

No, tällähän on hallitus, kun

sote-mallin toini hehän ja totesivat,

että vuonna 2030

aikaisintaan tässä mallissa on

nähtävissä kustannusten taittumista.

Että tähän on hirvittävän

iso tällainen hallinnollinen harjoitus,

jossa hallintoa on lisätty

aivan valtavasti.

Kuka se on sinne lisännyt?

Kyllä se hallitus on tämä sote-mallisot tehnyt,

ja jos nyt vertaa vaikka

viimekkauden sote-malliin,

sipilahallituksen aikaisen sote-malliin,

niin jos siinä oli vähän sellainen olo,

että sitä aika paljon viettiin

yksityisten yritysten

ikään kuin ehdoilla

heille sopivana, niin

tässä voi sanoa, että tässä kyllä hyvä,

jos yksityiset enää mahtuu kuvaa ollenkaan,

että tämä on viety aivan

julkisen puolen ehdolla,

ja tässä on tullut

iso in-house-ongelma, eli in-house

on näitä julkisomisteisiä yhtiötä,

jotka on lähtenyt

tukipalveluita rohmuamaan

hyvinvointialueella sillä tavalla,

että tällä hetkellä meillä on kaikki,

voi sanoa, perhe-

yrittäjät, meillä on Suomen yrittäjät,

meillä on elinkeinoelämän keskusliitto,

nämä ovat kaikki tehneet

kilpailuvirastoon valituksen siitä, että

minkä takia ne haluivat rohmuta

tukipalveluita itselle?

Miksei ne voi olla, jossa yksityisöä?

Tämä on se hyvä kysymys,

ja tätä minä yritin kysyä sillä vaalitenteessa

Tammikuussa, ja yritin vähän sillä

saada puheenvuoroja ja kertoa, että

tässä on muodostumassa

tämmöinen in-housejen valtakunta,

mutta siinä vaiheessa tuntuu, että

harva on puoluejohtajista edes

oli vielä tieto näitä, mistä tässä

puhutaan, ja tämä on,

kun tässä on ollut vajaa vuosi

joka rakentaa nämä hyvinvointialueet,

niin tämä on ollut kunnille semmoinen tietullainen

helpotapaa, että ei ole tarvinnut

miettimä, että miten me oikeasti nyt järjestetään

vaikka näitä jäljellä olevia

kouluruokapalveluita tai varhaskasvatuksen

ruokapalveluita, että no

otetaanpa se in-house, mikä tässä tarjoaa

näitä koko tälle alueelle,

ja tällä tavalla, niin kuin nämä in-houseit

on paisunut, ne on tullut

tietotekniikkaan, ne on tullut

sinne palkanlaskentaan kirjanpitoon,

ne on tullut sinne

palveluihin, sitten kaikkiin näihin

hoivapalveluun, tukipalveluihin

erilaisen instrumentti, huoltoon,

kaikkeen tällaisen,

ja sitten kun muistetaan, että 5 %

hankintalain mukaisesti in-houseit saa

myydä myöskin ulos,

niin nehän on pienillä

paikkakunnilla, niin nehän käytännössä

on se markkina ottanut haltuun,

että tämä on se kakkoskohta,

niin sitten vielä sanoisin kolmanin, kun sanoit, että

mitkä olivat, mikä on kolmas kohta,

niin kolmas kohta on tämä Suomen

maatalous, ja siihen kuuluu laajasti

ajattelutaan totta kai

turvallisuus, niin sisäinen kuin ulkone, mutta

puolustosvaa.

Kyllä, mutta meillä se ulottuu vielä myöskin

ihan tähän huoltovarmuuskysymyksiä

maatalouden tilanteeseen, että täytyy

muistaa, että jos me ei nyt oikeasti

suomalaista maataloutta pelasteta

tämän kustannuskrisin kynsistä,

niin meillä ei ole kohta suomalaista ruokaa

lautasella, ja sekin on viime kädessä

turvallisuuspoliittinen kysymys.

Kuka tässä on mokannut sitten?

Suomalainen maatalous saatu näin ahdinko?

No, tässä tietysti voi ajatella, että

erällä puoluella

Suomessa on ollut nyt kahdeksan vuotta

maatalousministerin salkku.

Jos joku ei heti muista, niin se

puolueen alkaa kolla.

Ja loppua alaa. Kyllä, keskustalla on

ollut kahdeksan vuotta maatalous

ministerin salkku, ja kyllä

me tällä hetkellä ollaan Suomen EU-

ajan

huonoimassa ja kovimmassa tilanteessa

maatalouden kannalta. Lähtivätkö itse vaikka

maatalous yrittääkö Suomeen nyt tällä hetkellä?

No, täytyy sanoa, että

aika hurjan riskinotto

kykyi pitää olla, jos siihen hommaa

haluaa lähteä.

Joku Nalle Valros ja Herliin,

voi harrastaa vähän maantaloutta, koska

se menee...

Tässä tullaan...

Tässä tullaan asiaa ytimeen.

Eli meillä ensinnäkin

tämä meidän tukijärjestelmä, joka

ei ole puhtasti vaan kansallinen

syy, vaan siellä voi katsoa

rysselin suuntaan, niin tukijärjestelmä on

lähtenyt siitä, että se ei enää

tuen vain sitä puhdasta ruuantuotantoa,

vaan siellä on

tätä niin sanottua maaseudu ylläpitämmistä

maaviljelijät kutsuun sitä

hympäheinä viljelytueksiä, eli

periaatteessa se on, ei ole väliä, että

tuotatko sinä jotakin vai etkökunnan,

sehän nyt kylvät ja niitä sen, ja

sä saat siitä sen tuen. Vähän niin kuin neuvostaliitassa.

No vähän niin kuin, ja tosiaan

niin kun se...

tukipotti on jaettu niin monenlaisille

erilaisille ikään kuin instasseille tai mitä

kautta sitä voi saada, että se ruuantuotanto

on jäänyt niin kuin vain pieneksi

siivuksi. Suomessakin meillä on yli 40 000

maatilaa, mutta niistä

noin 8 000 on se

porukka, joka tuottaa meille se ruuan.

Ja nyt kun puhutaan maataloudesta

esimerkiksi vaikka sanotaan nyt pankit kun

puhuu, että mikä on maatalouden rahoitustila,

niin hyvin herkästi heitetään, että joo, se on

keskimääräisesti ihan hyvä.

No ehkä se on keskimääräisesti sitä, mutta

kaikkien suurimmassa

on ne 8 000 tilaa, jotka on ne kaikkien

tärkeimmät, jotka tuottaa

se ruuan. Jotka joutunut varmaan tekemään

niitä investointeita, että on saanut vähän skaala

ja tuoja, joka kaikkien muuta, mutta

tässä kallissa Suomessa tämä on.

Ja ajattele, nyt on nousu, meillä on nousu

polttonesteetehinnat, meillä on nousu sähkön

hinta, meillä on sitä kautta nousu myöskin

sitten lannotteetehinnat, eli siis

valtavat hinnan nousut on tapahtunut

ja nämä kustannusten nousut on jäänyt

yleensä sinne

tuottajalle sen tähden, että meillä niin kuin

kaupan ja tuottajien välinen

suhde ei ole tällä hetkellä

tasapainossa tuottajan ääni kuuluu

heikosti ja meidän pitäisi saada

elintarvikemarkkinallakin sellainen

muutos, että siellä olisi kustannusindeksi

ihan samalla tavalla, kun meillä on

kuljetusalalla, kukaan ei kyseen alaista sitä,

etteikö kuljetusfirmailla saa olla

sopimuksissa kustannusindeksi, niin samalla

tavalla pitäisi saada maataloudenkin.

Eli tässä periaatteessa on kyse siitä, että

markkinalla on oligopoli, eli melkein

monopoli tässä ruuan

ostajapuolella, eli ne jotka

jakelee sitä, eli äsikorryhmä.

Jos me katsotaan Suomen keskittynyttä

kauppani, niin näinhän se on.

Tähän on tilanne vissiin käytännössä

ympäri

Eurooppaa. Siellä on eri

tällaiset superkoorit

ja mitä näitä nyt on.

Ne on niin kuin määräävässä asemassa.

Nyt kun ne soittaa sinne

kemiön saada

600 vuotta pyörittäneen

maanviljelijän

pakeleja sanat, että me maksetaan

sinun sisäfilästä, niin me maksetaan

sitä euroa, että jos se ei käy, niin pidät

tunkkisi.

Eihän siitä

tuu mitään.

Ja ajattelikää nyt, kun korona-aikannakin

ja sen jälkeen niin kauppa on kertonut

koko ja ennätystuloksista.

Ja sitten me tiedetään se, että meillä

Suomessa on

Euroopan keskittyneen markkina.

No me on yritetty puhua, me on tehty

nyt sekä tällä, että edellisellä kaudella

väliikysymys, haastettu hallitusta, maatalouden

tilanteesta. Kiltaluvirasto on mitä se

nukkuukseen, vai mitä se tekee?

Meillä Suomessa ei

tavallaan ymmärretään

tämän tilanteen vakavuutta, sitä, että

kolme tilaa pistää päivässä ovensasäppiin,

kun ei enää kannata.

Ja se on järkyttävää,

kun käy näillä vaalitoreilla, niin sinne

tulee maanviljeli, jota me oltiin keiteleillä

viime viikolla tuli nuoriviljeli ja joka sanoi,

että tilanne on tällä hetkellä se,

että ei hänelle jää 500 euroa

kuussa tästä hommasta. Jos hänelle

olisi metsätilaa, niin heillä ei

syötä ruokaa pöydässä, että oma

perhekkääristisi.

Hänelle oli varmaan se parisataa

tuolta peltoa.

Hänelle oli lypsäviä

5-60 ja

iso tilaa pyöritettävänä, joka

normaali oloissa pystyisi olemaan aivan

kannattava, että ei ole tehty mitään

älyttömiä investointia tai muuta.

Mutta tämä kustannuskriisin viimeistään osoitti

sen, että miten kapealla

meillä on maatalous itse asiassa?

Miksi ne ei järjestäydy?

Miksi ne ei me yhteen?

Muodostaa tällaista maanviljeliöiden

äryitä, joka kertoo

keskolle

Esryhmällä, että

hakekaa vaikka Brasiliasta

teidän tavaraan, että

mehän ei todennäköistä myydä.

Ollaan taas asian ytimessä.

Kyllähän Suomessa MTK on

edunvalvontajärjestö,

mutta kyllä se on

hoitanut

liian lepsusti

tätä maatalouden asiaa

ja edunvalvontaa.

Katastrofaalisen huonosti.

Sitten siellä on tuottaja-organisaatiot,

joille pitäisi saada vahvempi asema.

Eli pitäisi saada

erikseen tuottajat,

brojleri-tuottajat,

erikseen pitäisi saada vahvempi asema

näissä neuvottelutilanteissa.

Se on juuri näin, että kauppa tulee

helppoa seneilleen sen tai elintarvikettäjoulisuus.

Meidän pitäisi ymmärtää, että

suomalaisen kuluttajan kannalta,

kun me ollaan kuluttajana, me ollaan valmita

maksamaan suomalaisesta ruoasta,

ja me arvostetaan sitä puhdasta elintarviketjua,

ruoajälitettävyytä,

kaikkia näitä hyviä asioita.

Tämä pitäisi saada myös kuluttajapuoneilta

se paine aikaiseksi.

Me halutaan, että me edelleen Suomessa

saadaan Suomessa tuotettua ruokkaan.

Kyllähän tässä aika moneet on

niin sanotusti

mokannu aika isosti,

että kilpailuvirasto nukkuu.

Täällä on ihan täys monopoli...

Sanomaton

äänetön yhteisyymäärys siitä,

että poljataan tuottajien hintoja

tai MTKT

mitään. Keskusta on ollut

kahdeksan vuotta ministeriö salkku

kädessä, ja ihmettelen, että miten se saadaan

aukea, että tuota voitaisi alkaa tekemään

asioille. Johonkinhan

tämä saamattomuus

perustuu. Onks tämä nyt jotain

tällaista

kestävyyshempää?

Mikä on tämä iso aihe,

joka on johtanut

siihen, että näinkin moni taho

on täysin hampaaton?

Yksi maan Viljelia sanoi mulle,

että vaikuttaa siltä, että

heitä pidetään semmoisena itsestään selvyytenä.

Vähän samalla tavalla, kun me harvemmin

puhutaan siitä, että aurinko

tuolla nousee

aamulla ja laskee illalla, että me jotenkin

ajatellaan, että se on semmoinen itsestään selvyystä.

Siellä se vaan olla myllöttä, ja pitää

huolen tästä maapallosta.

Jotenkin samaan tyyppinen ajatus

maan Viljeliöitä kohta.

Se on itsestään selvä, että

siellä ne ahertaa ja tuottaa meille

ruokaa, ja ei ole ymmärretty,

minkälainen tilanne

maan Viljeliöillä tällä hetkellä on.

Nyt jos vielä katsotaan, että

viimeisimmän, voisi sanoa, kuolin isku,

muutamille tiloille on tullut ihan siitä,

että kun siellä on ollut tehty investointia,

nuoret Viljeliöt on joutunut maksamaan

sisärosuuksia pois, niin se on

valtavaan korko

kokojen nousuun, ja sitä kautta

heidän taloutensa tilanne on

kriisyytynyt aivan järkyttämään.

Raskassani on tehnyt niin, että

siellä perustetti joku

markkinointiporokka, perustin

maidon.

Meillä aloitti siitä maitotelkistä,

jossa otettiin

se 20 cm ylimäärästä hintaa,

jolla maksetaan tuottajille

parempaa tuottoja.

Tämän raketoikun

läpäin, ja siihen liitettiin

muitakin

perustuotteita.

Olisiko

täällä

juttujuttu Suomeen tuotavat?

Niin, että olis ihan oikea reilun kaupan

tuote, joka on

suomalaista maaviljelijä pystyssä

pitävä. Siis minun mielestä se olis

aivan hyvää ajatus, mutta nyt hän meillä on

nämä private labels toimii juuri toisimpäin,

eli juuri toisella tavalla.

Niillä tiristetään viimeisetkin.

Sittenkin se olis juuri se helputtamisen

helputtaminen, kun mennään näiden

private labels. Eli tässä vain lyhyesti

terveiset sitten kilpailuvirastolle

MTK-alle, ja minkä kuka vielä

hävetkää?

Älkää nukkuko enää.

Nyt oikeasti, tämä on jonkunastaan

myöskin

noubreineria, että jos nyt puhutaan myöskin

siitä kestävästä kehityksestä, niin se

lähiruoka on siinä ytimessä.

Ja meillä on

arvaamaton

samassa, ja mitä ikinä

niin

jonkun täytyisi oikeasti

nyt tehdä jotain.

Itse kukenkaan, meidän kuulijoista voi

Google'attaa nyt sitten kuka siellä MTK-assa

istuu ylimmällä pallilla ja laittaa

terveiset menemään.

No mut hei matalous.

Se on kuitenkin pieni murunen.

Tärkeä, mutta pieni

murunen tässä nyt.

Suomineidon

kivenä kengässä.

Jos korko kengässä siellä,

niin kuka romuutti

nyt tämä Suomen taloudella? Mitä nyt sillä pitäisi tehdä?

Se olisi teidän ykköskohta.

Eli nyt varmaan tarvittaisi jonkun näköisiä

leikkauksiin, jotta rakennetaan

uudelle nousulle tilaa,

vai mikä se teidän ohjelma on

suuri? Vai mistä haetaan se kasvu?

Tai mitä tehdään? Tarvitaan kaikkia

keinoja, tarvitaan totta kai sitä kasvua,

josta me politiikot tietenkin kaikkiaan

niiden mieluummin puhutaan.

Sitten tarvitaan sopeuttamista, eli suomeksi

ja sitten me tarvitaan tulollisauksia.

Kaikkia kolmeja keinoa tarvitaan.

Kode on lähtenyt siitä, että

yhdeksän miljardin kestävyysva.

Se pitää taittaa kahden vaalikauden aikana

ihan niin kuin VM-virkamiehet on meille

sanoneet, mutta meillä on

pitkäisen niin kuin voisiko sanoa tämmöinen

toisenlainen tahti, eli me on katsottu tästä

julkisen talouden arviointineuvoston

suosituksesta, jossa on lähdetty siitä, että se on

noin 0,4-0,6 prosenttii

pk-teistä, joka tällä hetkellä näyttää

sellaista reilua miljardia per vuosi.

Se on tämmöinen tasa-asenvauhdinta-olukko,

kun sitten taas VM-virkamiehet

lähtee siitä, että 6 miljardia plus 3 miljardia.

Ja tietysti täytyy

muistaa se, että osa talaisista

sopeuttamistoimista on sellaisia, että ei ne näy

heti, ne näkyy vasta sitten siellä

seuraavalla vaalikaudella, mutta

kuitenkin niin kuin aikalailla

siis yhteenenäkemyksiä siitä, että

tällä tavalla tämä asia on pystyttävä

nyt kahdessa vaalikaudessa taittamaan,

mutta mitä tarvitaan, jotta siihen päästään?

No siihen tarvitaan 80 prosentin

työllisyysaste.

Tosi monipuolueen jakaataan 80 prosentin

työllisyysasteen, mutta

sit sieltä ei tuu ainuttakaan keinoa,

että miten sitä työllisyysasteita lähdetään

nostamaan. Mä olen esimerkiksi seurannut

tätä demareiden keskustelua

tästä 80 prosentin työllisyysasteesta

toisella puolella

niin kuin sanotaan näin ja toisella puolella

sitten sanotaan, että hei lyhenetään

työviikkoa sitten neljän päivään, niin

jotenkin tässä on kaksimmosta asiaa, jotka

ei minusta nyt ihan loksahda

jos tässä jota johdonmukaisuutta yritetään

tehdä, niin ei ihan niin kuin loksahda

paikallensa ja vähintään 20 prosentin

kasvua tarvitaan, jotta päästään tähän

ja sit vielä niin kun

nostan esille tämän, että kun puhutaan

näistä leikkaustoimenpiteistä, niin on

uskallettava tehdä niitä niin kuin isoja

rakenteellisia uudistuksia. Meidän mielestä

niitä tapahtuu työmarkkinoilla ja sitten

siinä sosiaaliturvauudistuksessa.

Työmarkkinoilla on ansiosidonnaisen

porrastaminen. Tämä on muutamilla

muillakin puoluella. Meillähän

leikkaamaan sitä niin kuin kokomus

oppas 200 päivää pois, koska itsekin

kun tulee tuolta Itä-Suomesta, niin

tiedän, että ei se työllistyminen

kaikilla alueilla ole ihan niin yksinkertaisesta,

että se vaan sillä ansiosidonnaisen

porrastamisella tapahtuu. Joten

se porrastaminen, meillä on tämmöinen

neliporttainen malli siihen ja sitten

me ulotettaisiin ansiosidonnanen kaikille.

Tänä päivänä on valtavasti nuoria,

jotka on epätyypillisessä työsuhteessa

hei on ansiosidonnaisen piirissä.

Ja kaikille, jotka täyttävät

työssä oloehdon, niin heille kuuluu

ansiosidonnanen, ei vain kassajäsenille,

koska me kaikki maksetaan sitä. Tämä on minusta

sellainen kummallisuus, minkä a-y-liike on voinut

jotenkin torpata, että

se ei kuulus kaikille.

Sitten vielä tarvitaan

tämä sosiaaliturvauhdistus. Mä olen itse

istunut nyt siinä sosiaaliturvauhdistavassa

komiteassa tällä kaudella. Toivottavasti

se ei saa jatkoa, koska nyt ollaan menossa

siinä mielessä oikeeseen suuntaan, että

tämmöinen koden kannustavan perusturvan malli,

jossa lähdetään siitä, että näitä

tiettyjä sosiaaliturvaetuuksia yhdistetään,

se yksinkertastaa sitä mallia,

mutta edelleenkin puhutaan

syyperusteisesta ja vastikkeelisestä mallista,

ei mitään kansalaispalkkaa,

jota vihreät haluaa ja vasemmistoon haluaa,

vaan ihan

syyperusteinen malli, joka on

tälläkin hetkellä meillä voimassa,

ja se ajatus siitä, että

työn vastaanottaminen olisi

kannattavaa aina, niin lähtee

juuri, että me yhteen sovitetaan

työtulo ja

sitten se sosiaaliturva, että nyt

meillä on se tilanne, että jossa otat

vaikka lyhyitä aikasta työtä vastaan,

niin sulla sosiaaliturva leikkaantuu kerralla

niin paljon, että se tilanne saattaa jopa muuttua

huonommaksi, kun eihän kun sä oot ottanut se

niin vastaan. Tulemme luvut, kun sä ottaa negatiivinen

käyttä. Kyllä, siis tämä on käsittämätöntä,

että me on onnistuttu rakentamaan tämmöinen

sosiaaliturvajärjestelmä, me tarvitaan

sellainen linearinen sosiaaliturvajärjestelmä,

josta tämä universal credit, joka on

iso Britanniassa käytössä, niin on

nyt jo sanon suoraan, että se ei ole universal credit-mallia,

että mistä on maasta, ei voida siirtää

suoraan jotakin mallia toiseen maahan

universal creditissä, on paljon sellaisia

asioita, mitä emme kannata, mutta siinä on

se ajatus siitä, että

porttaettaan, niin kun lasketaan sitä

sosiaaliturvaa siinä vaiheessa, kun palkkatulot

nousee ja verotus, otetaan ne kaikki

kolme asiaa huomioon, ja silloin

pystyttäisi pääsemään näistä kannustiloukuista,

en tiedä päästäänkö niistä koskaan

totaalisesti, mutta ainakin niitä voidaan

ammadaalta. Just oli uutisissa

mainittu pari päivä sitten, että

Suomessa 140 000 ihmistä, jotka

eivät ole niin kuin työttömiin

työnhakijoita, ne on vaan niin kuin

jossain, sen lisäksi on sitten

niin kuin työttömiin työnhakijoita,

ehkä se on noin 200 000,

sitten on tota

seuraaleheista bongasi semmoset, että

Suomessa on noin 500 000

suomalaistia, jotka ovat tämmöisiin

ilmaisissa talkootöissä, että on niin kuin

ammattikoulu-opiskelijoiden, ammattikorkeakoulu-

tai TE-toimistön kurssitettavi, työ-

kokeilijoiden, kuntottavaa työtoimintaa

mahmuttaa koulutusta, niin

eikö teijän tämä koko idea lähes

siitä, että töihin, joka

ne töihin tekee, työtä saa

palkkaa siitä ja tota

sillä tulee toimeen, niin mitä saat

mieltä, että Suomi on niin kuin täynnä

porukkaa, joka on vain

jossakin, ei oo siellä

tekemä sitä töitä, niin työtunteja

ja nyt on kuitenkin niin kuin tota

työnvoimapula. No tämä on juuri se

surullinen asia, että siis

meidän tämä kannustavan perusturvan malliin

niin se on nimenomaan osoitettu kaikille

työikäisille ja työkykyisille. Ja

niitä työkykyisiä on paljon

enemmän, kun me tänä päivänä ymmärretään.

Me tiedän esimerkiksi paljon sellaisia

kehitysvammaisia tai

osatyökykyisiä, jotka ihan

oikeasti haluaisi olla mukana sillä työelämässä.

Ja meidän pitää niin kuin löytää

myöskin niin kuin heille tapoja tulla

työelämän, koska se on monelle

niin kuin aivan valtavaa ensinnäkin

niin kuin inhimillisesti. Ja sitten toisaalta

se ylpeys siitä, että hei, mä ansaitsin

niin kuin omaa, omaa rahaa

ja mä itse ansaitsin niin kuin omaa

toimeentuloa, niin ja meidän pitää

mahdollistaa se, että esimerkissä pystyt laittamaan

eläkkien syrjään ja pystyt

tulemaan sinne työelämään. Mutta sitten

todellakin nämä monet, jotka tällä hetkellä

ei niin sanotusti löydy mistään.

Kyllä tässä niin kuin täytyy katsoa, että mitkä

ne syyt on ja tänä päivänä valitettavaa

usein siellä on mielen terveyssyitä

masennusta, siellä on

syrjätymiskehitystä ja kyllä mä

lähdein siitä, että alle 25-vuotiaan

kohdalla niin kyllä hänen täytyy

löytyä jostakin, että

hänen täytyy olla joko

työpajatoiminnassa tai sitten hänen

pitää olla kuntoottavassa

työtoiminnassa, joka on vähän sama asia

tai sitten hänen tulee olla opiskelemassa

tai sitten töissä.

Tavallaan sen ikäisen nuoren kohdalla

ei mei yhteiskuntana voida

ruveta maksamaan heitä

niin kuin sinne kotiin, vaan kyllä pitää

miettiä, että miten nämä ihmiset saadaan

vedettyä takaisin ja kyllä tässä

esimerkistään, että terapia takuu

mistä sekä kokoomus että kode on

ollut huolissaan, että tämä pitäisi

saada käyttöön, että meidän matalan

kynnyksen mielen terveyspalvelut, että

meillä liian paljon nuoria tänä päivänä

syrjäätyy näistä mielen terveyssyistä

ja se, että meillä ennen aikaisesti

eläköydytään, niin sehän on

yli kymmenen miljardin

tappio-yhteiskunnalla, että

näihin ennaltaehkäsi

viin toimii ja korjaaviin toimii, niin

niihin todellakin kannattaa

niin kuin satsataan, koska ne maksaa

itsensä takaisin. Olteko valmiina antamaan

porkkaneet isäksi myös keppiä tämmöisille

tyypille, että oikeasti saadaan

patistettua porkkasialle? No siis, kyllä

me lähdetään siitä, että jos se kannustavan

perusturvan malli saataisi aikaiseksi, niin se

olisi juuri siellä ne egoa kannustaa ottaa

sitä työtä vastaan ja jos me mietitään

tänä päivänä niin kuin, että meillä aika

monia ajautuu semmoseen, niin se on

permudankolmion, jossa sulla on siellä

toimeentulotuki ja sitten sulla on

toimeentulotuen asumislisää

ja sitten sulla on ehkä vielä joku

harkinavarainen tai muu vastaava

kolmas etuusiosta. Kaikista näistä

niin kuin sä et oikeastaan pääse

eteenpäin ponnistelemaan, koska aineossa

otat jotakin vaikka työtä vastaan

niin se leikkaa samassa suhteessa

sitä sun sosiaalista

sosiaalien etuutta. Ja se jättää

niin kuin ihmiseen sellaisen passivisen

tilaan, että mitään ei oikeastaan kannata

tehdä, koska sun elämäntilanteessa

teikenee sen takia, jossa on teet

jotakin. Ja siksi niin kuin

myöskin meidän pitäisi kriittisesti pystyä

niin kuin arvioimaan sitä, että

mitkä on ikään kuin niitä sosiaaliturvan

nisottuja perusetuuksia.

Ei se saa olla niin, että se on se kaikkien

passivoimuoto. Ja sit kun me on kuitenkin

aina puhuttu siitä, että

toimeentulotuki on se nisottu viimeisijainen

tuki, sehän ei pidä tänä päivänä

paikkansa. Meillä toimeentulotuki

yhdistettynä sen asumislisään,

niin se hakkaa niin sanotusti

ennen tullen palaten sen, että sulla on

vaikkapa esimerkiksi työttömyysturvaa

ja sitten normaalia asumislisää.

Eli sä saat enemmän

sitä kautta, että

sä oot toimeentulotuella ja sen

asumislisällä, joka taas sitten tarkoittaa

sitä, että mitään et voi tehdä

etteikö se heikennä sun elämäntilannetta.

Tähän loppuu vielä.

Mikä on KD

ja sinun

toivoma hallitus kokoompan?

No me toivotaan sellaista hallitusta, joka

lähtisi näitä, mitä tässä käytiin

näitä asioita. Läpi kolme ja

tärkeintä keskeistä teema on meille

niin viemään oikeusien suuntaan.

Millä porokalla se onnistuu?

No kaikilla niillä, jotka

oikeasti uskaltavat näihin asioihin

sitoutua, että mä oon...

Eli edemaan, et eikä vasemmista.

Mä oon huolissa seuradustaa keskusteluun, jossa ennen vaalia sanotaan,

että me ollaan näiden kanssa tekemisissä

ja se on mun mielestä

vähän kansan aliarvioimista, että mitä

jos annettaisi nyt kansalaisten ensin

äänestään ja päättää, että kenelle annetaan

se tukiin ja sitten

sen jälkeen katsottaa se, että

mistä koaliitioista löytyy sellainen

porukka, joka pystyy

Suomen suunnan muuttamaan ja lähtemään

tätä taloutta tervehdittämään.

Mutta Sanna-Marin on nyt mennyt all in ja toteattaa,

että lisää velkaa vaan

ja me luvataan kaikilleen lisää

tukia ikkunasta ja ovista

ja näin

niin tämän sanoman

perusteella, niin itse kukin, en sanoo

mitään, mutta enkä ehdotä edes

mitään, mutta tämän sanomisen perusteella

sinun sanomisen perusteella

vois kuvitella, että DeMarin on

vähän haastava

hallituskumpani.

Kyllä, ja mä oon ihmettelyn niitä

DeMarin puheti, että ne on varsin

ristiriitasia ja nyt ehkä viimeeksi

eilen kun olimme tuolla perhe-

yritystä ja suomalaisen työn

liiton paneilissa, siellä

toki tytti tupurainen, joka ehkä edustaa

DeMarissa vähän toisen tyyppistä

talouslinjaa, niin kuitenkin siellä tuli

edelleenkin esille se, että

joo, että kyllä tavaltion talouden kasvu

on se, mitä kautta tästä

kurimmuksesta päästä, että kyllä

me ihan oikeasti nyt tarvitaan

kaikkia keinoja, että me päästään

tästä kurimmuksesta. Niin, Suomelle vaan mitä

näyttöä näihin kasvui, mutta meillä on

yksi toivomus kyllä, ja se on sitä, että

vaalitenteissä sinulle anettaa

vähintään tupla, jopa tripla määrä

aikaa puhua, koska

sulta tulee niin fixuu

tekstiä koko ajan, verrattu niihin

muihin torspoihin, ketä näissä

puheenjohtaja tenteissä sun kanssa on siellä.

Niin, siis Raapuodi ei otakut varsinaisesti

poliittisesti kantaa tässä, mutta

todettakoon, että olen

hyvin pitkälle samaa mieltä kuin

Luukko Semiikka tässä muille.

Kiitos, kyllä tosiaan toivon, että

suomalaiset näissä vaaleissa

ihan oikeasti katsoo, että

mitä asioita nämä puolueet

ajaa ja edustaa, ei mentäisi vain

sellaista mielikuvissa ja

jossain imakohyttössä, vaan

ihan oikeasti katsottaa sitä, että

minkälaisia talouspoliittisia ohjelmiin

niillä on, minkälaisia asioita ne pyrkii

Suomessa edistämään ja

todella kuunnelta sitä järjen ääntöä.

Loistavaa, näihin sanoihin,

näihin tunnelmiin, kiitämme

tältä päivältä, kiitos kun tulit

sarjessa, ja laittakaa

kuulkaa, kuulijat

palautetta, Raapuodiat

nunnet.fi, Savu merkit, Twitter,

Suomeen, kaikki kanavat

että ovat tervetulleita

ja näillä mennään.

Juuri näin ja ensi viikko, kiitos

kiitos, kiitos.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.