#rahapodi: Vaalipodi: Vieraana Petteri Orpo | #rahapodi 322

Sadam! Rahapod-jakso 3-2-2 ja taas tänään vuorossa vaalipodi.

Kyllä, nyt me ollaan oikein sellainen loppusporti otetaan tässä ja tänään ollaan saatu viaraaksi Petteri Orpo kokomuksesta. Tervetuloa!

Kiitos, kiva olla täällä.

Saat nyt päässyt itse asiassa VIP-klubin myöskin sinne.

Se tarkoittaa sitä, kun on toistamiseen rahapodissa, silloin neljä vuotta sitten, kun edelliset vaalit, kaarsit isolla ministeriautolla tuohon toimiston eteen ja nousit sieltä takapenkilta tänne.

Se oli akso 155 silloin ja silloin me grillattiin sua joka puolelta kovasti.

Ja nyt olisi ideatervää samanlainen tämän läpiluotaus, että mihin kokoomusta nyt matkalla?

Tämä sopii oikein hyvin. Tällä kertaa mä en tullut sellaisella valtioneuvoston isolla autella, vaan tuli sellaisella tilataksilla yksikseni tuohon paikalle.

Mä olen luontunut tähän oppositioon elämäänkin ihan hyvin.

Siis viimeiskuussa tuli se, että sulla on sellainen viidenkymmenen hengen, entourage, joka tuli jotkut miehet edeltä ja sitten jäljessä ja näin.

Se oli sellainen eron ja sitten uudet käveli ovesta sisään.

Presentin tapaamiseen niin meille avattiin siitä semmoinen presentinlinna-ovia.

Ne kaikki autot ja turvattiin ja kaikki ei.

Sitten se ei soit siinä kadulla, mutta ei se muelma siihen loppuun, mutta todellakaan.

Mutta se oli vähän niin kuin se, että okei millaispohraa tulee.

Nyt kun mennään vaaleja kohti, ja kun keskustelu on aika kiihkää välillä ja valit jakaa ihmisiä, niin melkein pikkusen pitää olla turvansioita mietitty kuten kerätään eri puolilla.

Tämä nyt ei ollut kaikkein turvattomia paikka.

Mutta jos otetaan vähän niin kuin alusta tehdään mennä ja samalla Shablona on kaikkein muuttinkin kohdalla, niin kaikki tuntee sinut.

Se tuut varsinais-Suomen baalipiiristä.

Kyllä.

Ja näin ja saat lyhyesti kertaa sun taustaan, mutta sun oma taustaan ja sitten se, että mikä on tämä kokomuksen ydin ja mistä se tulee ja mihin se aiko mennä.

Ja nyt puhutaan siis siitä puolueena.

No itsestä niin ensin, niin mä olen siis syntynyt ihan satakunnan maaseudulla, kun yli on voinut varmaan kylässä.

Ja sieltä lähdin sitten armeien kautta turvujyliopistoa opiskelemaan taloustiedettä, josta sitten valmistuiinkin.

Tein muuten graduni, joka ei sinänsä ole mikään suuri tieteellinen opus, niin julkisen palvelu järjestämisestä.

Ja se on itse asiassa edelleenkin hyvin ajankohtainen aihe.

Mutta sieltä valmistuin.

Siihen sama aikaa mä lähdin mukaan sitten opiskelijärjestötyöhön.

Mä olen ollut turvujyliopistoille pöiskunnan pääsihteeriä ja syllin pääsihteeriä.

Ja sieltä alkoi sitten tämä todellinen kiinnostuspolitiikkaan näitten kautta.

Ja turvun kaupunginvaltuustoon, 9. luvu puolivälissä ja siitä lähtiin maistunut siellä.

Sitten mä olin puoluehommissa ja sitten niin sanotuissa normaaleissa töissä ennen eduskuntaan pääsyä.

Mä olin kaksi vuotta turun aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalvelu 110 vetäjä.

Mutta siitä olin valittiin 2007 eduskuntaan.

Ja nyt neljä kautta takana on ollut kunnia saada olla vuosi matalousministerinä.

Vaikea vuosi, maahanmuuttokriisivuosi, sisäministerinä ja sitten kolmen vuotta valtionvarainministerinä.

Ja nyt on painettu oppositiossa hommia neljä vuotta ja nyt kokoomus on täysin valmis.

Sekä vaaleihin, mutta ennen kaikkea muuttama Suomi suuntaan.

Ja se on se mikä on kokoomuksessa nyt oleellista.

Meillä on selkeät ohjelmat, selkeä näkemys.

Me ollaan vaihtoehto vasemmistohallituksen velkapolitiikalle ja roiokorotuspolitiikalle.

Ja siitä me halutaan ja tullaan kertomaan seuraavat päivät ja viikot suomalaisille.

Ja sitten jos kannatus ja luottamu siittää, niin sitten lähdetään rakentamaan hallituselma.

Me ollaan kaikilta multakin kysyttyä, että tästä vasemmistoon oikeasta konservatiivia liberali-aksilta, niin kukaan se teidän äärilaita sieltä?

Kukaan se pahin vastustaa sieltä toiselta äärilaita? Pysytkö niin mielessä?

Kyllä tämä jännite on selkeästi kokoomuksen ja pääministeripuolueen STP-välillä.

STP on johtanut tätä maata neljä vuotta, he on johtanut tätä politiikkaa.

Ja he vastaa siitä, että missä tilassa Suomi on, mikä on tilaa ja sitä me haastamme.

Ja me olemme nähneet nyt, että kun meillä on ollut aidosti vasemmistolainen hallitus ja kepukuitaamassa,

mutta vasemmistolainen hallitus näkyy päätökseltä, tekee ideologisia päätöksiä ja minun silmissä ne vie Suomea huononpaan suuntaan.

Vähemmän markkinataloutta, vähemmän yksilöön luottamista, vähemmän tai enemmän julkista sektoria, enemmän holhoomista ja enemmän normitusta.

Siinä se iso terot alkaa. Miten se on faktat kuitenkin pohjalla? Niinhän ne sanoisivat, kun ne tuli valtaan, että ne vetävät niin sanotusti tutkitun datan.

Tähän tässä onkin itse asiassa vähän jopa sun rullista, kun siellä on puolueita, jotka on erityisesti puhuneet tutkitusta, tiedosta, faktasta ja parhasta tiedosta,

mutta he käyttävät niitä hyvin valikoivasti. Silloin kun se faktatukee heidän ideologista lähestymistä, niin silloin on noin hyviä faktoja.

Tai jos se faktatukee heidän aikansaannoksia, niin niitä käytetään.

Onko se vain sama kuin korvapuustista, jotta on vain ne rusinnat siitä eikä jättä se puusti kokonaan syömättä?

Korvapuustissa he eivät ole rusinaita.

Meidän samaa miettiin, mutta se on rusinnapullasta.

Mutta totetaan nyt esimerkiksi vaikka vaikkapa valtioneuvoston oma talouspolitiikka arviointineuvosto, joka on tradittiö.

Valtioneuvosto itse nimeä parhaistamaan asiantuntijoista. Neuvosto, joka sparraa, arvioi hallituksen talouspolitiikkaa, niin he ei ole välittänyt siitä mitään.

Kerta toisensa jälkeen, niin he ovat hiljaa pistännössä sivuun, koska arviointineuvosto, jossa on professori tasoa väkkiä ihmisiä, huippu-okanomista ja on ollut eri mieltä heidän talouspolitiikasta.

Ja sitten se on vajettu kuoliaksi.

Kyllähän siellä visi vähän on vuotannut, kun siellä on, vai onko se joku toinen tyyppi.

Mutta siis onhan sieltä tullut aika kovaa kritiikkiä, että oikeasti, että näiden korkominat on viimeisen kahden kukaan aikana nosuu.

Mulla katkoi, ei haukku haavaa te, että se on vaan niin kuin räksytystä ja sitten kestää hetken ja sitten voidaan jatkaa samalla linja.

Mutta mimos, että neljä vuotta nyt on ollut kuunnella siellä oppositiossa näitä, vaikka näitä velkapudjetteja, velkapudjeti, lisäpudjeti, lisäpudjetteja, ja olla kuitenkin painamassa niitä nappeja aamustiltaa siellä.

Onko verenpaine on ollut sitten tapissa?

On ollut kyllä monta kertaa ja siinä on varmasti taustalla vielä henkilökohtainenkin taustalla, että kun oli neljä vuotta siipilahallituksessa.

Mä olin koko mukaisen talousneuvottelija Ryhmän vetäjäsillö 15.

Olin tuossa neuvotteluissa ja sitten kolme vuotta valtionvarainministerinä ja kun me mielestäni tehtiin hyvää työtä, laitettiin Suomea kuntoa paljon.

Minäkin oltais haluttu tehdä minun päästään aika pitkällä. Me vietiin läpi julkisen taloudesäästöohjelma 4 miljardia lähes.

Me tehtiin 80 isompaa ja pienempää uudistusta, jolla työllisyyttä ja kasvua parannettiin.

Yrityksiin Suomeen syntyi 140 000 työpaikkaa. Me saatiin julkinen talous lähestasapainoa, velkaantumista saatiin painettua sinne nollakotiin.

Kaikki tämä kun oli taustalla ja kuinka paljon se vaatit työtä, niin sitten katsoo kun tullaan rahaa on meningillä.

Flappitaululle rahaa on, että nyt loppu tämä talouskuri ja jäljet näkyy, niin onhan se harmittanut, koska en kritisoa hallitusta, kritisoimisen iloista,

vaan siksi, että minä olen eri mieltä heidän talouspolitiikan linjasta, minusta tai velkaantuminen on varallista.

Ja se, että uudistukset reformit jätetään tekemättä, niin se syö meidän tulevaa hyvinvointia, ja se saa minuun verenpaineen nousemaan, koska minä huolissa niitä tulevaisuudesta.

Mutta sitä varten on perustettu monta hyvinvointia olo, että minä sinä voitte mennä hoitamaan sun verenpainetta viimeisessä neljä vuoden aikana.

Onko se lohdullinen tieto? Ei mennä, nähkä nyt siihen. Mutta tässä tavallaan korostuu ilmeisesti se, että jos Ruotsissa on, siellä voi olla peruissa minkä värin puolueet tahansa puikoissa,

niin siellä kuitenkin ymmärretään perusasioita, ja mennään, ja se kapulla vaihtuu ja ne tietyt talouden ja yhteiskunnan kannalta on oikeat asiat, niin ne etenee.

Yksi aloittaa, ja sitten toinen jatkaa, ja kolmas vie siitäkin vielä eteenpäin.

Mutta jotenkin se suntuu, että Suomea on ainakin nykyin hetkellä niin äärimmäisen polarisoitunut, ja tavallaan me kiusataan toisiamme.

Yrityksiä kiusataan birokratialla, ja vasemmistohallitys, niin totta kai oikeustalaisen silmiin kiusaa taloutta.

Mutta jotenkin tuntuu, että eihän nämä taloustiedokkään ole niin erillään.

No joo, nyt mä tajuisen, kun mä sanoin sen ääneen, niin onhan niitä, niitä on kommunisteja, niitä on oikeus, tai siis markkinaehtoisia.

Ja kyllä me nähdään nyt tällä hetkellä, että kun puikoissa on vasemmistopuolueita, niin se ajattelutapa on erilainen päätökseltä,

niin ne menee sen vasemmanlainan kautta, ja ne on erilaisia päätöksiä, kun jos maassa olisi oikeustalaisemmin ajatteleva hallitus,

että sen verillä on väliä, ja mä toivon nyt ihmiset näkee sen.

Ja tässä vahleessa on kyse siitä, että jatketaan, kun me tätä vasemmistoloista talouspolitiikan yhteiskunnakehittämisen linjaa, vai palataan, kun takaisin järkevämmelle linjalle.

Miten se voi nyt olla niin, että lähdetään siitä, että jos annetaan rahaa nyt lainaksi kaikille, niin jengelän on hyvä olla.

Koska siihen kyhän tyhmemikin ymmärtää, että se polku tulee tiesä päähän jossain vaiheessa.

Niin pitäisi ymmärtää, ja tämä helikopterirahan tiputtaminen yhteiskuntaan, niin se ei ratkaisa yhtään meidän ongelmaa.

Se voi hetken lämmittää, mutta ihmiset ymmärtää kyllä sen, että jos se todellinen ratkaisu, niin se mitä minä tänään on,

on se, että maan pitää pystyä vaurastumaan.

Kyllä meillä pitää olla tuloeroja, koska meidän pitää olla kannustava yhteiskuntaan. Täältä voi menestyä pärjätä vaurastua,

koska vain sellainen maa, joka menee eteenpäin, joka vaurastuu, niin se pystyy pitämään huoleniista heikommistaan.

Silloin kun sen yhteiskunnan asiat on kunnossa, julkinen talous on kunnossa, talous kasvaa, syntyy lisäarvoa,

niin silloin meillä on varaa pitää yllä tätä hyvöntiä yhteiskuntaan.

Tässä on suurin eroa vasemmistupuolueiden tai lähes kaikkien puolueiden ja kokoomuksen välillä, koska he korostavat ensisijaisesti,

että lähdetään liikkeelle siitä, että tasapaistetaan ja tasataan tuloja, joka asittaa syösen talouskasvun,

josta sen rahaa siihen pitäisi tulla heikompien tukemisen ja hyvöntiä yhteiskuntaan.

Ja viime keres minusta on vasemmistolainen tapaa ajatella johtaa hyvinvointiä yhteiskunnan kuristumiseen.

Eikö tästä nyt on maailmansivot tänään?

Niin minustakin, mutta tästä hän nyt on koko ajan kyse.

Eilinen kysellä tunti minä kuuntelin pääministerin ja valtiovarainministerin jatkuvaa vakuuttelua siitä, että kaikki on hyvin.

Ei ne ole.

Pompataan tähän kohti. Mikä on teidän nyt analyysi Suomi Neidon hänen taloutensa nykytilasta?

Mikä on se tilamista tämä uusi hallitus tulee starttamaan työnsä?

Onko nyt kriisi päällä?

Voi onko nyt semmonen, että eritykset ovat heikentyneet?

Miten syvällä me ollaan tällä hetkellä?

No eihän tässä mikään akuttiin samantien päälle kautava kriisi ole, vaan meillä on koko ajan syvenevät ongelmat.

Trennion alaspäin.

Ja se on tällä hetkellä. Me ollaan menty semmoisella...

Sipilä hallituksia aikaan asioita laitettiin kuntoon, mutta sitten palattiin siihen taantumisen trendiin.

Mutta nyt se vauhti kiihtyy ja kun korkotasot nousevat valtiovalainojen korkokulut 2,6 miljardia tänä vuonna.

Mikäli osaa oikein laskea, niin tällä menolla, tällä politiikalla voisikin mennä lopussa noin 7-8 miljardia ne korkokulut.

Jos jokainen ymmärtää, että meillä ei ole millään varaa siihen, niin siis tämä vauhti kiihtyy tällä hetkellä alaspäin.

Ja se mikä on oleellista on se, että seuraavissa hallitusmeuvotteluissa ratkaistaan neljäksi vuodeksi se, että mitä sille tehdään.

Mä haluan sen kolmakertoimaan ylöspäin niin, että me lähdetään sieltä monta pohjalta ylöspäin.

Ja se mikä on se Suominen edon tilassa se iso ongelma on se, että kun mä katsoin hallituksen tekemään julkisen talouden suunnitelma.

Mutta siitä miten julkinen talous kehittyy, niin kaikkina suunnittelujaksovuosina, eli seuraavat neljä vuotta tästä eteenpäin, niin ne on vähintään 10 miljardia alijäämäisiä.

Eli meillä on 10 miljardia rakenteellinen alijäämä, meillä on ikääntyvää väestö, meillä on polhaa työvoimasta, meillä on kasvavat sote-kulut, nousevat korot.

Niin tämä on sellainen tienhaara nyt, että jos se ei seuraavassa hallitusohjelmassa tehdä määrätie tosiaan korjausliikkeitä, niin sen jälkeen me voidaan hyväsitellä meidän nykymotoinen hyvinvointiyhteiskunta viimeisestä äänsä vuosikymmenellä.

No siten varoten, niin kuin kaikilla puolella, koko mukaisella on nyt tällainen vaaliohjelma ja siihen on tällaisia kärkihankkeita, niin pitäisikö nyt kerrata, että nyt jos tämä on se lähtötilanne, että mimmosen valtion talouden aloittava hallitus ottaa vastataakseen, niin mitä te panostatte?

Sulla on varmaan sellainen 2-3 kärkihankette, mitkä ainakin pitäis ensimmäisen 4 vuoden aikana saada maalein, sit on pidempi perspektiivi, millä tavalla tämmöisiä isompi trendejä käännetään, mutta oikeasti se on merkittäviä muutoksia, niin mitä sä pystyt luetella?

Ja se on varmaan nyt panostuksi ja leikkauksi, koska lähtötilanne oli tämä erittäin synkkä.

Ensin ihan sieltä isosta lähtötilanteesta meidän pitää tehdä kahta asiaa kerralla, meidän pitää jarruttaa ja kasuttaa.

Eli meidän pitää jarruttaa julkisten menojen kasvuu, meidän pitää säästää julkisia menoja, meidän pitää kyllä leikata julkisia menoja, ja ennen kaikkea meidän pitää tehdä reformejaa, jolla me lisätään julkisen talouden tuottavuutta.

Ja se julkisen talousen velkaantuminen, se luisu, niin se pitää saada pysähtymään julkisen talouden kasvuun.

Mutta samaa aikaa meidän pitää painaa kasua, eli meidän pitää saada meidän talous kestävään kasvuun, ja se, että se kasvu olisi koko ajan sitä ennustettua nopeampaa.

Meillä on siihen keinot ja mielelläni niitä esittelen verrattuna esimerkiksi sosiaalidenmokraatteihin, jotka ilmoittavat, että tämä koko homma hoituu kahden prosentin talouskasvulla ilman ainuttakaa esitystä, mistä se tulee.

Mutta eikö koko muka se olla vähän sama, että lähtökohtaisesti toivotaan 80 prosenttiin työllisyysaistetta ja talouskasvulla?

Niin, kahden prosentin talouskasvulla. Se on sellainen luonnon vakio, minkä kaikki politiikot sanoo, niin millä siihen nyt päätös-villipäätös?

Nyt päästään sitten ytimeen.

The floor is yours.

Kiitos.

Me mennään tuossa, koska käydään kahvilkaan.

Tulkaa tuota puolen tunnin päästä takaisin. No joo. Me ollaan esitetty koko tämä oppositioaikainen. Me ollaan esitetty vaihtopudjetteja.

Me ollaan esitetty siellä reformeja, joilla saadaan työllisyyttä kasvuun ja investointeja kasvuun.

Työllisyy reformeistaa, jos aloittaisi.

Ja millä me saadaan lisää työtä ja työn sekä kysyntää, että tarjontaa, niin nostaa esille työmarkkinat, jossa me emme halutaan lisätä paikallista sopimista.

Se on aivan selvä, että se on tällä hetkellä suuntaan oikeaa, mutta me haluttaisiin se, että jokainen yritys, myöskin listaamattomat P&K-yritykset, mikroyritykset,

pystyy siihen enemmän paikallisesti sopimaan, olen varma siitä, että se lisää talouden kasvuun, se lisää työllisyyttä, se lisää investointeja.

Tästä on hyvin yhteinen näkemys.

Onko se reaalismiin seuraavan 4 vuoden aikana?

Kun sanoin, niin nythän meillä on trendi, jossa työmarkkinoilla paikallinen sopiminen lisääntyy koko ajan.

Se on liittynyt siihen, että tupoja ei näe tehdä mennään alakohtaisiin enemmän ja tuodaan tesseihinkin enemmän joustoja.

Mutta tämä P&K-sektorin listaamattomia yrityksiin saadaan se paikallinen sopiminen, niin minusta pitää pystyä saada aikaiseksi.

Se jäi sipillä hallituksessa, harmittaa se vähän sitä kiinni tän hallituksen aikana, jota on tapahtunut mitään.

Mutta tämä työmarkkinat joustut siellä paikallinen sopiminen, se on lähdetä siitä liikkeelle.

Toinen kysymys on edelleen työvoimansa haanista.

Siinä on kaksi keskeisistä elementtiä saada suomalaiset työttömät työnhakijat.

Avoimet työpaikatilut ovat tällä hetkellä toista 100 000 ilmoitettua.

Mä väitän ne niitä on enemmänkin.

Saadaan työpaikatilut ja työttömät ihmiset kohtaamaan.

Meillä on 210 000 työtöntötyöhakijaa plus työ erilaisissa toimenpiteissä.

Toista 100 000 ihmistä.

Eli jos me tehdään uudistuksia sosiaaliturvaan,

tehdään siitä, että se kannustaa työvastauttamiseen,

kevennetään ansiotuloverotusta samaan aikaan, joka edelleen lisäy työkannusteita.

Me halutaan porrastaa ja lyhentää ansiosinnon annen työttömyysturva,

koska sillä on iso tutkittu vaikutustyövastauttamisen alkuuteen.

Tämän tyyppisillä ratkaisuilla me halutaan saada ihmiset kannustettua töihin,

koska meillä on ikään kuin matalallaan roikkuva hedelmätalouskasvussa minusta,

koska meillä on yritykset sanoa, että me haluttaisiin palkata,

koska olisi tilauksia, haluttaisiin investoida,

mutta se on esteenä tällä hetkellä ja kuten melkein on työvoimaa.

No toinen reformitöövoimapuolella on tämä työperäisen maahanmuuton

tai mieluummin puhun kansainvälisestä reksytoinnista.

Se kuvaa paljon enemmän, mistä siinä on kyse,

että ne ei ole kilpailaa kansainvälisistä työmarkkinoilla työvoimasta,

että meidän pitää saada monikertainen määrä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Se vaatii normien purkua, tarveharkinnasta luopumista

ja koko asiankäintämisen päälailleen niin, että luotetaan yrityksiin,

annetaan heidän palkata ja tuoda ihmisiä Suomeen ja tämä on oleellinen kysymys.

Eli viranovane ei tule väliin, jos yritys haluaa palkata jonkun ulkomalta?

Juurkin näin, luotetaan yrityksiin.

Meillä on sen jälkeen valvonta siitä, että Suomessa pitää noudattaa

työlainsäädäntöä, työttösopimuksia, ihmisiä pitää kohdella hyvin.

Yritykset haluavat pitää huolta työntekijöistä

ja vielä nyt kun niistä on pulaakin, niin luotetaan yrityksiin,

annetaan heidän tuoda, sinne syntyisi varmaan aika nopeasti

myöskin markkina, joka auttaisi yrityksiä löytämään työntekijöitä.

Kaikille yrityksille vaan suuremmille?

Kaikille. Me ollaan puhuttu tällaisesta sertifikaatista,

eli jos olet yritys, joka on hoitannut huomasin hyvin,

niin se olisi sertifikaatti palkata, rekrytoida ihmisiä ulkomailta.

Ja sitten jos sä hoida hommia oikein, koska Suomessa on

kontrollia valvonta, sitä voidaan vaikka lisätä,

jos se siitä kiinni on. Ja vaikka yleensä sitä nyt

ollaan haluaa niin kauheasti lisätä, mutta tässä tapauksessa

jos se on siitä kiinni, lisätään, ja se kun hoida hommiaan,

niin otetaan se oikeus pois.

Niin tässä on Ruotsissa taustaksi sellainen tilanne,

että on erinäisiä yrityksiä, jotka on lähtenyt

niin kuin tekee bisnestä, ja rekrytoi väkkeään

omin ikään kuin töihin, mutta ne on läheneen

ihmiskauppaa, että ne firmat on olemassa jonkun aikaa,

ja sitten ne loppuvuolemasta, ja työntekijät päättyvät

yhteiskunnan kannettavaksi, mutta sen takia tämä siis

sertifikaatti, että tavallaan tänne on kuitenkin

ihan oikeita yrityksiä, että ei ole tällaista.

Pitää olla, ja tämä on oleellinen kysymys,

ja tämä on hyvä, että mä saan tämän tässä sanoa.

Mä lutaan ehdottomasti avata ja lisätä tämä työperäistä

maha, mutta on niin, että järjestelmää ei käytetä hyväksi.

Meillä on kokoimmaksilla on yksi iso periaate,

ja sellainen iso arvo, ja se on työntekoon.

Me hyvin voimakkaasti lähdetään siitä, että Suomen hyvinvointi

perustuu työntekoon, ja me lähdetään siitä ajatuksesta,

että Suomessa asuva työikäinen ja työkykyinen

ihminen käy töissä, ja nämä meidän uudistuksetkin

tähän ajatuksien, ja tämä koskee,

sekä muualla syntynyttä, että Suomessa syntynyttä

ihmistä, että Suomessa työikäinen, työkykyinen on töissä.

Ja siksi me halutaan tehdä sosiaaliturvasta kannustava,

niin että se työvasta-auttaminen on parempi vaihtoehto.

Ja todella paljon meidän reformit tiivistyy

tähän ajatuksien.

Mutta jos me saan jatkaa sitä kasvusta, me halutaan

nyt kaikki tämmöiset kasvun siemenet nyt saada selville,

koska muuten se on vain löysä sana ilman substanssia.

Me mennään sen juuri sanoa, että tämä nyt on sitä työmarkkena juttu,

että sitä voi vähän ruuvata sinne tänne ja tonne,

että löytyy porukkaa, joka on siis tärkeää,

koska jos se löytyy porukkaa, niin ei tule investointeja.

Mutta sitten mä sanoisin, että nämä ei ole ihan pikkua asioita,

paikallinen sopiminen ulotettuna koko yrityskenttään

massiivisen kokonaan asiaan.

Ansiosidonaisen työttömyysturva uudistaminen.

Siihen uudistamisen muuttajien liittyy se,

että me halutaan ulottaa se kaikille,

eli tehdä siitä universali, myöskin niille pienipalkkaisille

pätkätyöläisille. Tähän vasemmisto ilmeisesti

Hakaniemen Kainallosta vastustaa.

Mutta sanomariin taisi sanoa sen yhdessä paneelissa,

että tässä tavoitellaan auylikkeen järjestäytymysasteen

murtamista. Meihän se voi olla tällaiselle oikeudenmukaisuus

uudistukselle este.

Se on me halutaan, eli mä halutaan uudistassa,

mutta mä jatkaan listaa, siis nämä on todella kovin uudistuksia.

Samoin se, että ne muut uudistukset sosiaaliturvaan,

jolla me lisätään kannusteita ottaa työtä vastaan,

verotuksen keventäminen, ansiotuloverotuksen keventäminen,

josta meitä nyt moititaan joka paikassa,

mutta me nähdään, että on oikein verottaa työtä vähemmän

ja enemmän pistää painopistetta edelleen kuluttamiseen haittoihin,

terveysveroihin, mistä se hyvönti syntyy, eli työ,

niin sitä verotettaisiin vähemmän.

Nämä on tosi kovin uudistuksia itsessään,

mutta sitten mä voisin sanoa, että mä ylpeenä esittelen sen,

että kokoomus eilen julkaisi reilun kilpailun suomiohjelman,

johon kannattaa käydä totustumassa.

Me enettäsi vuolta, eli kansainvistajat Sanni Kranlaasonen

ja Sinuhe Valli Heimoa yhdessä porukan kanssa valmisteli

tämän asiakirjan, joka lähtee siitä, että me lisäämällä

kilpailua purkamalla normeja ja sääntelyä, purkamalla monopoleja,

ja pitää ottamalla huomioon kaikessa kilpailullisuus,

vastuullisen markkinatalouden hengessä,

niin tämä yhteiskunta ja talous voi olla paljon enemmän.

Me esitetään uudistuksia alkoholipolitiikkaan,

eli viini-truokakauppoihin, me halutaan uudistaa purkaa

vekkauksen monopoliin siirtyisenssimalliin,

me halutaan avata henkilöliikenne raiteilla kilpailulle,

me halutaan viedä postimarkkinoille, keventää apteekkien sääntelyä,

siis on tosi hieno paperi.

Onnistuuko nämä kaikki neljessä vuodessa?

Se onnistuu sillä, että ihmiset aina sitä kokoomusta,

ja me saadaan maasimaan vahva valtakirja.

Mitä vahvempi valtakirja on, niin sitä vahvemmin ja paremmin

me saadaan mennä, että meidän tavoitteita vietyy läpi.

Tässä puhutaan markkinataloudesta ja kilpailusta,

niin nyt kuitenkin Suomessa on paljon väkkejä,

jotka on keskeltä vasemmalla, niin se saattaa heille kuulostaa

tällaiselta hurjalta, että onko eläminen yhtä kilpailua,

ja tähän ei ole yhtään mukavaa, että maailmassa on muutakin asiaa.

Miks tämä kilpailua on niin tärkeä?

Kilpailusanana on varmaan vähän pelottava,

mutta kysehän on siis terveistä markkinataloudetoiminnasta.

Markkinat pitää sen verran säännellä, että se on sitä vastuullista,

mutta mitä enemmän me annetaan markkinan toimia,

niin se on hyväksi kaikille, se on hyväksi kuluttajalle,

se on yleensä enemmän valinnan mahdollisuuksia, se on parempaa laatuva,

se on hyväksi veromaksajalle, koska terve-kilpailu

pitää tekemään asioita tehokkaammin paremmin,

eli lisää sitä veromaksajien varoja, kaikki hyötyy toimivasta markkinataloudesta.

Meillä on tästä esimerkkejä vaikka kuinka paljon,

eli tässäkin on taas toisen vasta kohdan hallitus,

vasemmistohallitus on suosinnut julkista palvelutuotantoon

kaikkialla, missä se on mahdollista,

niin se ei ole veromaksajien etu, eikä se ole kuluttajen.

Tässä esimerkiksi, jos ihan konkreettisia,

minä viini lipittäjänä, saanko minä sen oman viini niin halvemmalla,

jos ne viedään ruokakauppoihin?

Saanko minä ne joutkuu rohtoni, lääkkeeni halvemmalla?

Onko se minun konkreettinen hyöty siitä,

että nämä monopolit lopetetaan?

Minkä takia näin tehdään?

Mikä on konkreettisesti äänestäjälle, että ymmärtää sen,

että miksi näin tehdään, koska nyt jokuhan saattaa mietitä,

että saattaa mietitä alko, okei,

no vähän harvassa, mutta siellä on asian tuntevaa palveluja,

se toimii sinänsä ihan ok.

Kyllä se on ennen kaikkea siitä, että lisätään niitä

mahdollisuuksiemisille, että kun käyt rokkakaupassa

saa ostamassa viikonlopun ruuat,

niin voit sen ostaa se viini puulla sitten samalla

alkoon, mutta ei halua ostavaa,

mutta se ei jästä alkoa toimimasta,

vaikka siihen tuota olisi kilpailua rinnalle.

Sitten se kilpailu voi laskea hintoja,

markkinat määrää sen, että jos Suomeen saa

vapaammin tuoda ja myydä esimerkiksi viinejä,

niin se tuo siihen alalle silloin kilpailua eri tavalla

ja silloin se parhaimmillaan johtaa myöskin hintojen laskuun.

Toivottavasti lisää valikoimaan,

mutta valinnan mahdollisuuksia siitä,

että mistä ostat, niin se kuitenkin joka tapauksessa lisää.

Siitä mä voin luvaata, että kilpailurahapelis-

milleissä olisi sinulla enemmän voittuja.

No joo, veikkauksesta me ollaan täällä rahapuris puuttu.

Mone ottaisi ehkä siihen, että ei tarvitse tänäänpäin mennä,

mutta miten vielä apteekit sitten?

Saanko minä lääkkiä niin halvemmalla sieltä,

jos tämmöinen apteekki toimita vapautetaan?

Tämä apteekki toimina vapauttaminen,

niin se täytyy, se on suunta mihin me sitä halutaan,

mutta se täytyy tehdä tosi vastuullisesti ja harkiteen,

koska siinä täytyy huollettia lääketurvallisuudesta

ja lääkejakelusta ja Suomessa on varmaan

maailma hienoimpia apteekierjestelmiä,

että se palvelu säilyy ja että apteekit myöskin,

että se uudistus johdas siihen,

että esimerkiksi pienemmin vaikkakunnan apteekit vähenee,

mutta se, että määrä apteekien, määrä sääntelyä

voi keventää, pitää harkitusti miettiä,

että mitkä olisi sellaisia lääkkeitä,

jotka voitaisiin vapauttaa käsikäsi kauppatavaraksi.

Mutta me halutaan viedä tätä liberaalimpaan,

voimme suuntaan huolehtia samaan aikaan lääketurvallisuudesta

ja jakeelusta.

Tämä on asia, missä täytyy tehdä töitä,

eikä sitä haluta se julistaa heti.

Tämä vähän tuntuu siltä, että tässä tehdään

työmarkkinat sujuvammaksi, tehdään kannustetaan

työn tekemiseen, että se on ylipäätässä kannattavaa,

lisätään kilpailua, joka tässä taustalla on tietenkin se,

että ihmiskunta tietää, että kilpailu,

siis koko maailma on suunniteltu kilpailun varaan,

darvin se ei ole keksi, survival of the fittest,

se on taas vähän ikävältä kalahtava sana,

mutta pointti on se, että kuitenkin

rajallisia resursseja markkinataloudessa tai

kilpailussa ohjataan sinne, missä resursseja

käytetään mahdollisimman tehokkaasti,

eli saadaan aikaiseksi enemmän ja parempaa

vähemmällä, joka on tätä tuottavuuden kasvoa

ja oikeastaan vihreä talouskasvu,

mutta joka tapauksessa tuottavuuden kasvoa.

Meille rahapodissa on ollut sellainen iso aihe,

että millä me saadaan, siis meillä on se huoli tästä,

että kun 14 vuotta BKT-junnan on paikallaan,

14 vuotta on tuottavuuden kasvu-junnan on paikallaan,

siis 14 vuotta, vaihto taas se on mennyt syvennevästi negatiiviseksi,

viimeinen 14 vuoden aikana, eli se tarkoittaa sitä,

että taloutamme on kokonaisuutena vetänyt velaks,

valtia on vetänyt 14 vuotta velaks,

ja tuntuu siltä, että meidän talouden kone on pysähtymäisillä.

Me ollaan puhuttu, että se, että nyt ei näperteily riitä,

että nyt on pakko saada tekemistä Suomeen,

mutta sitten Suomessa, kun suomalaisilla yrityksillä,

joillakin on yli kapasiteettia, niin kuin se on ja näin,

eli ei ole tarvetta investoida tuottavuuteen ja tällaisen.

Että mistä me saadaan niitä investointeja,

niin mehän ollaan puhuttu täällä kolme vuotta siitä,

että lähdetään maailmalla, maailmantalousena globaali talous,

lähdetään maailmalle, kysytään jengiltä,

että mitä se vaatii, että te tutte Suomeen.

Sitten kun ne ensin nauraa sen 15 sekuntia,

niin sitten kun se naura on laskeutu, niin kysytään uudestaan,

teko oikeesti, mitä se vaatii.

Koska tämä logiikka on se, että maailmassa on yrityksiä,

jotka jollain hirveä kasvutarve, ne on menestyviä,

ne on pöhinä päällä, ne on globaaleja yhtiöitä,

niin näin tähän pitäisi saada Suomeen,

koska nämä on niin kuin näin.

Ja jos me sitten saadaan se toivomuslista tosta noin

ja sitten supimuksella sanotaan, että hei,

jos me täytetään näitä teidän toiveja,

niin tuleeko sitten miten iso investointi tänne,

että puhutaanko me 10 miljardista

tai vihreä siirtymästä 30 miljardin tulosta

tai investoinnista tai mitä, että näin,

niin silloin me tiedetään, mitä meidän toimenpiteet,

joista suurin osaa tulee olemaan näitä,

mitkä sä jo mainitsit.

Mutta joka tapaukseni me tiedetään, mitä se vaatii,

niin sitten tulee nämä yhtiöyritykset ja tämä liiketoiminta,

joka maailmalla rokkaa ihan täysillä,

niin me saadaan ne Suomeen,

ja sitten kun ne tulee tänne, niin sitten ehkä lähtisi tämä homma käänti.

Tämä oli hyvä kuunnella tunnistan tuossa,

samaa, mitä minä haettelen näitä asioita,

ja ensin tässä on monta tasoa oli tuossa.

Tässä täytyy sanoa,

että minä olen sen verran luokannut kokoomokseen tätä ohjelmaa,

että se oli kohta 1.1,

niin siellä se ensimmäinen bulletti jossain paperissa,

niin siinä oli ulkomaisitten investointien toiminen Suomeen.

Minä odotin näin kauan,

ja nyt paasin lähti paasaamismodin,

mutta nyt mä hiljan.

Ensimmäinen asia, jonka mä haluan kaikista sanoa,

on se, että puhutaan myöskin niistä satsauksista,

kun mehän mehän joudutaan sopeutamaan ja leikkaamaankin

miljardeissa tuleva vaalikauden kahden aikana.

Mutta tämä ei pelkästään leikkaamaan,

tää ei nouse vaan meidän pitää saada,

että alunen kasvu-aikaamista on puhuttu,

se ei tuu itsestään,

niin kun on puhuttu, niin me tarvitaan ne reformit,

niin me haluamme myös olla valmis, mitä löytyy niitä satsauksia,

eli tavallaan investointeja siihen kasvuun,

niin sitten julkisista varoista,

ja yksi, johon kokoomus, ja nämä olemme sitouduttu,

on tää neljän prosenttin tavoite,

ja sitä koi osuudesta,

eli tutkimukseen tuote- kehitykseen innovaatioihin.

Meidän on pakko huoletti ja siitä yhdessä

suomalaisten yritysten yliopistojen tutkijoiden kanssa,

että Suomessa on synty uusi innovaatioita,

ja että me pysytään maailman korkeamaan osaamisen maana,

koska sillä me saadaan tänne niitä

ulkailaisia investointeja, niin sitten tullaan siihen,

jos ihan lyhyesti, niin ensin...

Tänään, että maailmalla maat tekevät paljon Suomea

aggressiivisemmin ja määrätietoisemmin

tätä markkinoihin tietoa, että haetaan yrityksiä,

niin kuin se kuvansi täskin, semmoisi kanada tekee tätä

tosi voimakkaasti.

Tänään, että istutaan yrityksistä,

peilataan maailmalla, missä yritykset miettiin

sijoituspäätöksiä, investointipäätöksiä,

ja sitten mennään siihen kysytään, mitä me voidaan auttaa.

Niin, siis Suomea pitäisi olla meidän business Finlandin kautta,

elinkeinoelämän kautta enemmän tätä,

mutta sitten näihin, niin kuin näihin investointeihin,

niin siis mä olen siis todella innostunut

nyt tästä tuota puhtaasta teknologiasta,

vihreästä siirtymästä, koska

siellä ei ole enää jotain, niin kuin

helroja, ruvia, haaveita, vaan se on totta.

Suomessa on tällä hetkellä putkessa yli 10 miljardin tulivoimainvestoinnit.

Meidän nämä jättimäiset teräsyhtiöet

Suomessa oleva tässä Saab-Otokumpu hakee tällä hetkellä

ratkaisuja, millä ne lähivuosina tekisiin

hilineutraalia terästä. Meillä on oikeasti investoinnit

kuokkaan maassa vetytalouden ensimmäisistä investoinaista,

jolloin me saadaan tuulella tehtyä puhdasta vetyä,

vetyä jatkojalostettua teollisuuden energiaa tarpeisiin.

Maailmalta tällä hetkellä tulee suuri kiinnostus Suomeen,

ei pelkästään näihin energia-investointeihin,

vaan se puhtaa energiaan vuoksi

tuotannollisten investointien siirtämiseksi Suomeen,

koska kuluttajat maailmalla haluavat puhtaata

tuotteita. Ja tässä on meille niin suuri

potentiaali. Elinkeinoelämän

keskusliiton selvityksen mukaan, niin siellä on

lähden 10 miljardin vientipotentiaali.

Ja kun se on tuossa lähitulevaisuudessa

niin tämä on Suomelle nyt sellainen mahdollisuus,

joka on konkreettinen, joka on liikkeellä.

Ja seuraavan hallituksen pitää huolehtia,

että tämä toteutuu, koska se Suomeen

investointeja työtä ja me vielä pelastetaan

maailmaa siinä samalla.

Tätä viherpipertämis-kestävyys humpaa,

vaan kyse on siitä, että koska maailma on menossa

siihen suuntaan, niin Suomalla kaikki edellytykset

ottaa siitä se iso siivu.

Että se on konkreettisia investointeja Suomeen.

Mutta se neljä prosaa tekoitä, Suomi on pieni maa,

niin pitäisikö se kaikki lyödä munat samaan korja

just tuohon, vähän riskilläkin tuohon,

jos tämä on tämä vihreä teknologia kasvuala, niin kaikki sinne.

Koska nyt on ollut vähän se, että esimerkiksi

VTTkin ja se puhastelee miljoonaa eri juttuva,

ihan pienellä liekillä.

Pitäisikö Suomen tehdä niitä kärkisatsauksia?

Niin kuin Nokia nousi kerran, kun se oli satsattu

telekomunikaation. Kaikki munat samaan koriin,

niin vähän samaan tyylin.

Mä vierastan vähän sitä, että itse asiassa aika paljonkin,

että me tehtäisiin politiikassa näitä valintoja,

eri teknologioiden tai välillä, mutta kyse on selvää,

että nyt tämä vihreä siirtymää puhtaa ratkaisut,

niin se on yksi sellainen iso trenditeema,

mikä imee siis yksityistä rahaa,

sekä maailmalta, että Suomesta kiinni,

kun on se tarvii siihen se julkisen rahan,

että mun mielestä se menee tuohon suuntaan,

mutta mehän ei kannata kuitenkaan tehdä poisvalintoja,

koska nyt sanot sen Nokiaan,

niin mulla on se käsitys, että tähän vihreään siirtymään

tämä digitalisaatio, kaikki siihen liittyvät tiedosiirto,

niin se on...

Alusta taloudettiin...

Vaikki on aivan oleellinen osa sitä,

mutta kyllä meidän täytyy olla, se verran kuitenkin

komppaan, että kyllä meidän täytyy olla rohkeutta,

sit silloin kun me nähdään, että joku alaa lähteä lentoon,

niin sitten oikeasti satsata siihen,

ja meillä on se sipila vakea,

jonka pohjalta on tehty ilmastorahasto,

niin meillä on myöskin...

Mikä se vakeaa?

Se, että vähän hymyylytty tässä,

kun se ei ole tämmöisen podinvälityksellä,

niin siis sipilällähän oli silloin aikanaan,

että rustetaan tämä miljärien rahasto,

millä julkisella rahalla puustetaan.

Siirretään silloin perustettiin sitten tämä...

Siirretämään niiden esteen osakkeita sinne

ja valtion yhtiön...

Joo, mutta siitä ei sitten sillä kaudella,

niin se kaudella siitä ei käytetty yhtään,

mitään nyt...

Rintemariinihallituksen aikana

sitten tehtiin ilmastorahasto,

joilla on tehty jotain sijoituksia,

mutta se, että...

Mä otin tämän siksi esimerkkinä,

että kun me tiedetään, että jossain

sitä valtion semmenrahaa,

oma sitä pääomaa tarvitaan,

että hän tekoi neljä prosenttiinkin,

niin se lähtee siitä, että kun valtion laittaa euro,

niin nyt muolta tulee kolme.

Niin, niin tota...

Tällaisen...

Tämän rahastojen kautta

me pystytään sitä hoitaan ilman,

että meidän täytyy paisottaa sitä pudjettitaloutteja.

Silloin me nähdään se investointina tulevaisuuteen

ja uskotaan siihen,

että se tuo takaisin valtiolle hyvää.

Jaa, jaa.

Sitä kehyksien ulkopuolella olevaa toimintaa.

Ei, kun tämä on tasetta töihin ajattelua.

Eli hyödynnetään valtion omistusta,

jota on pitkällä toistausataa miljardia,

niin miksi silloin, kun me nähdään,

että se voisi tuottaa tulevaisuuden kannalta

enemmän jossain muualla.

En tiedä, miksi on perusteltua,

että valtio omistaa niin paljon erilaisia perusyhtiöitä,

esimerkiksi tänä päivänä,

kun se omistaa, niin sitä voidaan luopua,

mutta sitä rahaa ei saa käyttää

syömiseen,

eli juoksevimme noihin,

vaan se pitää investoida järkevästi tulevaisuuteen.

Eli solidiumien omistukset lihoiksi,

mutta ne pitäisi investoida

sitten tämmöisiä uusi kärkihankkeja.

Onko se lyhyköisyydessä?

Tässä on selkeästi semmoinen möläytysriski,

että se ei nyt kuitenkaan...

Kuitaa, että sen tosta noin,

niin me saadaan viralliksi täkiaksana.

Mutta mä palan vielä siihen tähän TKI-panostuksiin,

esimerkiksi vaikka nämä pienydireaktorit.

Koko maailma juoksa nyt tällä hetkellä kasaa sitten,

että kuka saa ensimmäiset prototyyppimallit,

ja sen jälkeen sitten sarja-tootanto alkaa siitä.

Suomikin on mukana tässä,

ja meilläkin on nyt Ville Tulkki kävee VTT-jalta,

ja hän siis ihan lyhyesti vaan taustotaan tätä,

että miettii siis ydinreaktori ja vedellämmitykseen.

Sitä ajattelet, että mitä heimet ja ydinreaktori

johonkin vedellämmitykseen tehdään siinä mitään järkeää,

että kaukollämpöverkosto saadaan pienydinvoimalla hoidettua.

Mutta se on oikeasti briljantti siinä mielessä,

että sähkö, kun tuotetaan ydinvoimalla,

niin sehän on vedenkeitin, jossa höyrystetään sitä hommaa,

ja sitten siellä on iso potkuri, ja sitten potkurista syntyy sähkö,

mutta tässä valuu energiaa kankkulankaivoon kirjamellisesti.

VTT on kehittänyt maailman yksinkertaisimman ydinreaktori,

joka on periaatteessa vain ui vedessä.

Siinä ei tarvitse vedä jähdytysvetta tai mitään,

se on vaan altaassa.

Täältä voi oikeastaan verrata tällaisen,

mutta se on pieni, varava takka kuin porimatti.

Tää on ydinreaktoreiden porimatti.

Tää pitäisi nyt vain saada joka asotuskeskuksen liepeille

kymmenen kappaleita.

Tässä on meidän kokoomuksen työlliställä yksi asiatasenskaudelle,

ja se on se, että me halutaan, että ydinenergiallakin päivitetään pikatahtia,

jotta se mahdollistaa pienydinvoiman rakentamisen

ja moderni ydinvoiman rakentamisen, koska me kysyin

sitä temistä työelinkennoministeriöstä,

mikä tässä on ajatus, ja sitten joo, että sitä ryhdytään

uudistamaan, ja tavoiteaikatauluu 28 ja 29 valmis,

niin mistä tässä vain vauttia tähän?

Okei, eli kuitenkin kuitenkin 28 ja 29,

ja siihen saisiin vauttia, niin se on sitten...

No, mutta tavoite olisi se, että se ydinenergiallakin

pystyttäisi päivittämään ensi kauden aikana,

jotta se mahdollistaa.

Se tuntuu, että se teknologia ihan nyt ei ole vielä.

Se on kenusvalmista, mutta se, että näissä päästäisiin tehdä.

Mutta just tässä se homma menee,

kun firmat tekevät jotain juttuja, niin ne tekevät rinnakkaan.

On lupaprosessit ja kaikki muutkin.

Nyt me oikeasti tarvitsemme valtioilta, se tontti.

Valtion määrässä, että se ensimmäinen reaktori tulee tähän.

Ens viikolla siinä olisi kuoppa.

Tuossa Espaalla hanatelaan.

Kuoppa lähetään jo tekemään siitä.

Ensimmäistä prototyyppiin lähetään tekemään,

ja sitten samalla päivitetään tätä ydinenergiallakin.

Me odotetaan laki valmiiksi,

ja sen jälkeen vasta lähetään testalle näitä asioita,

koska sitten me ollaan auttamatta myöhässä.

No mä toivon, että se menee tällä hetkellä niin,

että se menee vähän soveltaan toisama.

Että se nyt tällä hetkellä on kilpajuoksu sen teknologian kanssa,

ja niitä on piirustuspöydillä kokeissa

näitä pieniä ydinvoimaa rimoadoissaan.

Ja samaan aikaan se on, kun se valmistelu on,

ja valmistelu on valmistelua käynnissä tästä ydinenergiallainpäivittämisestä.

Varmasti on kilpajuoksu myöskin kunnilla ja kaupungilla siitä,

että minne se voisi tulla, yritykset miettii pohtiin,

niin kyllä ne ajaa yhteen sitten jossain vaiheessa,

mutta sen täytyy olla koordinoitu,

ja siinä työ- ja elinkeinoministeriöllä on keskeinen rooli.

Siinä sitä valtioita tarvitaan katsomaan,

niin kuin nämä narut yhteen,

ja sitten jossain vaiheessa vetämään, että en se nyt tehdä.

No, we'll see, we'll see.

Onko vielä tästä kasvunno aiheesta

muutaman nosto, minkä haluaisin tehdä?

Sitten tota, verotus kaikkineen.

Siinä nyt on tullut varmasti selväksi,

että me halutaan tehdä sitä rakenteellistuudistusta,

jossa sitä ansiotulojen työn verotusta kevennetään,

ja siirretään edelleenkin sitä painopistettä sinne kulutuksen puolelle.

Tämä on meidän mielestäni iso,

mutta sen lisäksi meidän täytyy huolehtia siitä,

että meidän yritysverotus on kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Eli nostaa sitä nyt nykytasosta vai?

Suomessa on aika matalassa.

Mulle kilpailukyky tarkoittaa, että se voi olla muiden alapuolella.

Se oikeasti pitää kilpailukykyisenä

samoin omistamisen verotus.

Ja se, että pääomia ohjautuu myöskin riskipitoiseen yritystoimintaan,

niin siitä pitää huolehtia.

Ja mulla on aivan kauhistus se,

että SDP esittää 2,5 miljardin veronkorotusohjelmaa

ja HV ei ole vielä tanskanveromallista,

jossa verot ovat siis 10 miljardia.

Kenelta nousee?

SDP.

Niin, kenelta nousee?

Ensin tämä, mitä hän on nyt suoraan esittänyt,

tämä 2,5 miljardiin,

se menee suoraan yrityksille,

yritystoimintaan, investointien verotukseen.

Ja sitä kautta se tulee kyllä sieltä

suomalaisen palkasajokulutta ja maksettavaksi.

Mutta jos meitä siihen tanskanveromalliin,

niin sehän tarkoittaisi muun muassa harvon lisäverokantojen

yhdenmukastamista ja nostamista 25.

Se tarkoittaisi ruoan alvin nostoa 10%1.

Tanskanveromallissa pieni keskituloinen palkasaa

ja maksaa kymmenen prosenttia,

maksaisi kymmenen prosenttia lähes.

Mutta siis tämä on ihan nauttavaa.

Alvinno nostetaan ruoanhinnan nousee

ja ruoanhinnathan just nyt tarvitaan nostettavaksi,

eikö ne hänen ja muutenkaan ne hinnat nousee.

Mutta tämä on tämän asepen tapaan ajatella,

että tämä veroja korottamalla tai Suomi tästä nousee,

niin se on täysin väärää politiikkaa.

Se hajaa Suomen viimeistään suohon,

koska me tarvitaan sitä talouden kestävään kasvua,

millään muulla tästä ei Suomi nouse.

Suomessa on nyt jo kansainvälisesti

korkee sekä kokonaisveroaste,

että varsinkin työyrittämisen ja omistamisen verotus on korkealla.

Ihmisteostovoimaa on heikentynyt aivan valtavasti,

niin korotetaan tässä nyt sitten vielä veroja.

Se on sama kuin yrittäisiin kuuluisesti nostaa

tukasta itseään ilman.

Se on täysin mahdollisuus, että tässä on väärää politiikkaa.

Tästäkin on kyse näissä vaaleissa.

Kumpi valitaan se, että me tehdään uudistuksia,

jolla me saadaan talouskasvuun

ja sitä kautta ihmisille töitä ja ostovoimaan

Suomen investointeja,

vai se, että korotetaan veroja eikä tehdä mitään muuta?

Mitä sitä palkansaajat on se iso porukka?

On ne pieni tuloseita tai iso tuloseita palkansaajat,

niin mitättä teette heidän verotukseilla?

Mikä on se teidän nyt keihänkärkitään?

Keihänkärki on tässä tilanteessa se,

että me halutaan keventää miljardilla palkansaajien

ja ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa.

Ja me uskalletaan sanoa se,

että se koskee kaikkiin tuloluokkiin,

koska Suomessa on progresio,

maailmaennätysluokkaa,

ja me emme halua sitä kiristää,

ja kun se on niin ikävää,

että jos sieltä keskituloista

reilun kolmen tonnin palkasta,

joka on suomalainen mediaan ja ansioissa,

suuri osa suomalaisista,

niin siellä ne marginaalit lisätöistä on 50%.

Ei tässä ole niin kuin tolkkuu tässä

meidän ansiotulojen verotuksessa,

ja ajatelkaa siis sitä ajattusta,

että kun Suomessa on työvoimapulaa,

meillä on heikentynyt ostavoima,

niin jos me pystyttäisiin keventämään

ansiotulojen verotusta,

ja ihmisten oikeasti kannattaisi tehdä töitä,

kun sitä työtä on tarjolla,

niin se on helpottaa sitä arkea

siellä nousevien korkokustannusten,

ja ruohinnan kustannusten,

ja energiakustannusten keskellä,

mutta jos meidät isää töitä,

niin sä maksat siitä 50 pinnaa,

niin onhan se väärin.

Jos meidän kehänkärki on siellä,

sen lisäksi me tuotais mukaan

työtulovähennykset opiskelijoille

työllistyvällä pitkäaikasta työttömällä,

ja eläkkää saajalla,

jotta me saataisiin myöskin

tämä työvoiman tarjontaa lisättyä,

ja seks me haluttaisiin parantaa

kotitalousvähennystä,

joka auttaisi siinä erityisesti.

Se on sen keskituloisen,

keskiluokkaisen suomalaisen arjenapu.

Mutta kyllä se meillä,

se kehänkärki on siellä,

että miten me saadaan ihmisille

enemmän käteen heidän omistarahoistaan,

ja työntekokannattaa.

Minkä takia Suomen ei tuoda

suoraan tasavero,

että tähän nyt downshiftausyhteiskunta

tällä hetkellä,

eihän tässä kenenkään kannata

nyt hikoilla sitä,

koska tämä, kuten sanoit,

marginaali verot iskevät,

sillä tavalla,

jos mietitään lisätuulua,

että eikö mä nyt viikonloppu töitä,

tai otaksemme toisen duunnin,

tai läheks mä oman työnohjan

jotain yrittäämään,

eihän se kannata täällä oikeasti.

Se voi kuka tahansa myöntää,

eihän sitä jää käteen yrittää mitään.

Me löytyy maailmasta esimerkkejä

kyllä maista,

jossa on proksessivinen verojärjestelmä,

mutta se on paljon kannustavampi

kuin meidän,

että meidän proksessioon

niin rajuut ja marginaalit niin korkeita.

Se on se ongelma.

Kyllä, me ollaan keventämässä

miljardilla ansiotulojen verotusta

kaikissa tuloluokissa,

tuloluokissa tasaisesti,

ja pienipainosinen keskitulo sille,

koska pienituloiset Suomessa

maksavat jo kansainvälisesti vertaillen

oikeastaan hyvin alhaista verotusta,

että siellä ei ole sellaista veronkeritynys,

ei tarvetta, ei varaa,

mutta silloin se pienipainotus

on keskitulosiin,

mutta me halutaan,

niissä ylemmistä tuloluokissa,

niin se veronkeritys tulee.

Niin se tuntuu, että Suomeen keskiluokkaan

nyt se ei ota lyöty aika monesta suunnastaan,

mutta jos me tältä teemalta

vielä vedetään yhteen,

niin niin kuin top 3 asiaa,

mitkä nyt halutaan,

mistä me ollaankin puhuttu,

niin nämä top 3 asiaa,

niin niin kun Eidot on 1, 2, 3,

niin mikä se järjestys olisi?

Eidot on 1. on tehdä

työn vastaanottamisesta kannattavaa.

2. on se, että tehdään

yrityksen kasvattamisesta

ja uusien työntekijämisen palkkaamisesta

järkevän pää,

eli se on se tarkoittaa

sitä paikallista opimista

ja työvoimakustannuksia.

3. on työvoiman

saanti, eli silloin me tullaan

tähän työperäiseen

maahanmuuttoon.

10. ja 14.

tutkimuksen innovaatiotoitekehitykset,

että me saadaan koko ajan

uusia yritysaihijoita

jakas kuin elementtejä.

Miten sitten siirrytään

vertaalaan vähän muihin

suurin puolueisiin,

niin onko nyt kuuntelemaan

tätä julkista keskustelua,

niin Sanamarin

tai siis Korjan Demarit

on päättänyt, että ne

ei nyt persojen kanssa

meidän hallitukseen,

ja tässä on maalattu jo tätä

juttua valmiiksi,

että miten tässä tulee käymään,

niin miten kaukannas

kokoomus on perussuomalaisista?

Onko tämä

siellä isoja kinoja,

vai onko nämä

tällaisia sovittavissa olevia asiat?

No senkin.

Ja sitten toisaalta

miten taas Demareihin päin,

että kumpi on niin kuin...

Niin, sen takia me ollaan kokoomus,

kun me ollaan

oma tarvotin omaa ajatteluja,

se eroaa kaikkiin muiden puolueiden

ajattelusta tämänkin jollain tavalla.

Ja toisin kanssa enemmän

ja toisten vähemmän ja aiheton

vähän erilaisia.

Perussuomalaiset on aivan selvä,

että meillä on suurimmat

näkemyserottoon suhtautumisessa.

Seurapauni on niin purha ilmoitti,

että heidän pitkään

tähtäivän tavoitteena edellee EU-eroa

ja se on täydellinen kauhistus.

Mutta eihän se tulla tapahtumaan.

Joo, mutta se on kuitenkin

ihan puolueen tavoitteena.

Toinen on suhtautuminen,

työperäiseen maahanmuuttoon.

Suomi ei pärjää ilman,

että me saadaan tänne tikiöitä muualla.

Väästörakenne, ikärakenne,

niin se tarkoittaa pienempää,

hyventia suurempi ongelmia,

jos me ei pystytä tässä,

tai onnistuta tässä.

Kolmasen roheihin on

sitten siinä, että he

edelleen näkee

kaikkilmasta toimet väärinä.

Ja kun me oikeasti nähdään

ne nyt jo,

että se on tässä hetkessä,

jo, suomalaista teollisuuspolitiikkaa,

suomalaista elinkeinopolitiikkaa

ja suomalaista,

ylipäistä suomalaista hyvinvoinnin lisäämistä,

ei ole enää kyse siitä,

että kuristetaan koehinko elämää

vaan Suomen mahdollisuuksia.

Demareiden kanssa,

niin se yli voimasti suurinen rotulla

tästä talouspolitiikasta

suutautumisesta velkaan veroihin,

velkaan veropolitiikka,

jota Marini Demari tedustaa,

niin se on, se on mahdoton,

siltä pohjalta ei voisi syntyä

yhteistä hallitushojelmaa.

No mitäs vielä vaikka EU-politiikassa?

Tässä oli tämmöinen elvytyspaketti.

Me tämän rahapurissakin monesti

käytiin sitä läpi.

Marini Hallitus

Anto Suomen rahoja käytännössä 6 miljardia

ja sai vastineeksi 2 miljardia.

Ja ne ees näyttässä velkapotissa,

kun ne on käytännössä

pyöriiseltä komission vastuuden

ja velkojen kautta sitten jossain

tulevaisuudessa.

Mutta tämä on se karufakta.

4 miljardia lähti sitten

Suomen varallisuutta pois.

Mutta sitten kun tätä

äänestettiin Suomen eduskunnassa,

niin toitte kuitenkin pääosin

painamassa nappii

tämän elvytyspaketin puolesta.

Miksi näin?

Ensimmäinen asia on se,

että meidän jäsenyseurapaunionissa

on, se on meidän kansallisen

turvallisuuden ja tulevaisuuden kannalta

kaikki kaikessa.

Ja sitten EUUS on

paljon maita,

ja ennen maiden kanssa haetaan

yhteisiä ratkaisuja.

Me emme

kokomus jo koskaan tukenut,

eikä kannattanut

yhteisvellaan lisäämistä,

mutta sitä on tullut sieltä silti.

Keskuspankin velkaantumisen myötä,

niin me ollaan kaikki korviamme myöten

valtavassa yhteisvastusseuravassa.

Me vastustettiin viimeiseen asti

tätä elpymisrahastoa.

Mutta sit kun se päätös on tehty,

koska hallitus ei pystynyt

neuvottelemaan Suomen kannalta parempaa

ratkaisua EUUS.

Kun se ratkaisu oli tehty,

niin silloin käytännössä paktisesti

äänestetään siitä,

että mikä on, hanko Suomi

ja millaisella asemalla Suomi on EUUS.

Siinä me jouduttiin valitsemaan se,

että kun me siellä sivuraitailla

kaadetaan, kun me koko muun

Euroopan pakettiin, vai nielläänkymme

tämä karvaskalkki ja me valitsimme

tämän, että me emme haluu vahingoittaa

ja koska nää päivät on peräkkäin.

Mutta me emme edelleenkään suosiyhteisvellaan

lisäämistä. Me ollaan sitä mieltä,

että no bailout periaatteeseen pitää

suostua. Ei vaan se,

että siihen pitää palata.

Jokainen maa vastaa omista veloistaan.

Tätä politiikkaa me ajetaan,

mutta silloin kun me ollaan unionissa,

jossa on muitakin kuin Suomi,

niin silloin sitten pitää pystyä

neuvottelemaan parempia ratkaisuja,

kun mihin mariinihallitus pystyy.

Se makso nyt neljä miljardia.

Nyt on huhut pyöriä,

että elvytyspaketti 2.0

olisi komissiossa ja valmistella.

Jos olet pääministeri,

niin mitä tapahtuu Suomen kannalla

sitten, jos tämmöinen

von der Leyen tarjoaa

elvytyspakettiin, missä Suomi olisi

maksumiehenä jollain vastaavalla

panoksellaa, kun tässä elvytyspaketti 1.0.

Eli eduskunnan ollaan aika tiukat,

hyvinkin tiukat kannat siihen,

että tämän ratkaisun pitää olla

enutkertainen ja pitää olla rainutkertainen.

Jos olen pääministeri,

mutta ensikäydän tietenkin vaalit,

mutta jos tämmöinen mahdollistuu,

niin pitää neuvotella todella

lujaa siitä, että

eduskunnan kanta ja Suomen kanta

on se vallitseva ja

nustaa vastaavaa pakettiä, ei pidä tehdä

ja Suomen pitää pärjätä paremmin

niissä neuvottelussa.

Tähän on yksi asia, mitä

rahapodikön on ehdottanut,

että meillä pitäisi olla sellainen ministeri,

joka keskittyy pelkästään ja vain

suunnastaan siihen, että rahat

takaisivat EU-sta.

Se pitäisi olla nettodiili meillä se EU.

Mutta eikös ihan oikeasti,

että nyt ymmärrän

tämän tai elpymispakettiin,

niin se

harmitti...

No olihan se, että karseediili.

Joo, se oli karseediili ja mun täytyy sanoa ihan suoraan,

että mä en, vaikka mä oon koottanut sitä

oikein tutkijakin, että mihin se 2 miljardia,

millaisiin vihreä siirtymän hankkeisiin,

se nyt sitten oikein tuli käytettyä,

että hallitus

vaan jakoinen ja

niitä on varmaan käytetty tärkeisiä

hankkeisiin eri puolella, mutta olisiko sillä

2 miljardilla saanut sen pistämällä johon

yhteenpaikkaa tai kahteen tai kolmeen,

niin olisikin olisi saanut jonkun oikeasti,

niin kuin Vivoon aikaa, niin se mua on mietityttänyt,

mutta

niin täytyy muistaa se, että vaikka

EU-sta tulee välillä päätöksiin, josta me emme

pidä ja jotka näyttävät meidän kannalta,

ja on meidän kannalta

negatiivisia siinä hetkessä nettovaikutuksilta,

mutta jos emme oltais

500 miljoonaan sisämarkkinoilla,

jos emme olis

pääomien työvoiman

vapata liikkuvuutta, jos emme olis

eivun tuomaan turvallisuutta

ja yhteisöllisyyttä, kaikkea sitä

pääomamarkkinaa

ja yhteistä valuttaa,

niin kyl me oltais

aikaa onnettomassa asemassa,

ja kun puhutaan tästä

netto-tilanteesta, että mitä me saadaan

ja viedään, niin me saadaan

EU-sta ja on saatu valtavasti,

ja se pitää koko ajan muistaa,

eikä vaan katsoa niitä yksittäisiä päätöksiä.

Siis nähä se on,

se on ihan itsestäänselvaa asiaa,

että tutkittu monta kertaa ja todettu,

ja tästä

mitään kahta sanaa, että

iso talousalue on aina

valtava hyöty,

mille tahansa maalle,

joka liittyy siihen ison talousalueeseen,

että

mutta sitten toisaalta

kaikki muut maat,

mannere-euroopassa, niin nehään

keskittyvät siihen, että

ne ostavat tämä juttu totta kai.

Tämä on hyvä talousalue, mutta meidän pitäisi

maksimoa sitten se hyödy sille,

että ne myöskin roudaan

rahat takas sieltä.

Siitä meillä oli tämä rahapodin suuri oivallus,

Miika noin suuri oivallus,

oli se kolme vuotta sitten, että

meidän pitää alkaa lyömään nyrkkiä pöytään,

että me halutaan rahat takas kanssa.

Ja tehdään näin, koska

tämä on hyvin vahvasti

samasuku sille, mitä

kokoomus eitsä ajattelen

meidän EU-vaikuttamisesta.

Tämä on mennyt tämä juttu varsinkin

tämän neljipuotiskauden aikana niin,

että me tiedetään, että nyt siellä

komissiossa puhutaan taas jotain ratkaisuja,

niin me istutaan täällä hikoilleen,

että mitä sieltä tulee.

Kun meidän pitäisi olla siellä,

mennys pitänyt olla siellä jo

kaikella voimalla, mitä meillä on

jatketaan Euroopan pääkaupunkkeja

ja lopata sitä, että niistä ratkaisuja,

mitä EU seuraavaksi tekee, niin ne on

Suomen kannalta edullisia.

Ja käydään myöskin vähän kauppaa siltä.

Meillä on proaktiivisia, me ollaan vain reaktiivisia,

kun se on jo sylissä.

Niin ollaan, niin mä olen tästä täysin samaa mieltä,

ja tää kulostaa taas nyt vähän tämmöseltää

hallintohumpalta, mutta sanopaneen kuitenkin.

Nyt tosi merkiksi se on tapaa, että

hallitus antaa kerran neljessä vuodessa

kaudessa EU-vaikuttamisselonteon.

Mun mielestä se pitäisi olla

jatkuva päivittävä Excel,

jossa koko ajan

seurataan sitä, että mitä EU-ssa on

asioita, jotka on vastainko

kuppilakeskustelussa, jotka on

lähestymässä sitä suunnittelupöytä.

Etävirallisella tasolla tulossa sinne,

jota päätössä aikatauluja,

Suomekantaa, kaikkein.

Kyllä, ja sitten vaikutetaan koko ajan

ja yhdistetään Suomen voimat,

koska meillä on

valtava määrä suomalaisia loppureita,

tuolla Brysselissä koko ajan

yhdistetään voimia yhdellä viestillä

Suomen etua ajatellen

ja sitten voisi olla niinkin mullistavaa ajatus,

että mitä jos vietäis omia kiideoita sinne.

Tai jopa sitten palkataan

Tuli aika kylmä.

Tai sitten hei palkataan,

kun kokenut konna italiasta

suoraan ministeriksi hoitaa nää meille

meidän puolesta sitten, joka osaa

tämä peli ihan vimosen päälle.

Otko se käytettävissä.

Italiasta.

Maailma kyllä aika luitsi, mutta

no niin.

Hei, nyt ollaan varmaan aika paljon

loppusuoralla tässä, mutta onks mitään

rahapodikuulijoille, mitä haluat vielä

nostaa sitten tässä nyt ihan lopuksetta?

Kyllä mä haluin kiteyttää tän edelleen

sen, että seuraavissa vaaleissa on kyse siitä,

että jatkotaan

tällainen, kun velkaan ve tosalla

politiikalla, jätetään välttämättömät reformit

ja uudistukset tekemättä

ja jatketaan sitä kautta näivettymisen tiellä,

vai tehdäänkö suunnan muu tosiaan uskotaan

siihen, että hyvinvointikasvaa

säänsä oleellistaan kestävän kasvun

aikaan saaminen, joka tulee

suomalaisesta työstä ja yrittämisestä

ja pistetään ne kaikki ne elementit,

mistä se kestävän kasvu syntyy,

niin pistetään ne pöydälle ja lähdetään

ryhtytään laittamaan niitä yksi kerralla

kuntoa. Mä en puhunut tällaisesta

termistä, kun kestävän kasvun kaava,

eli jos me halutaan kestävää talouskasvua,

niin katsotaan mistä

elementteistä se kostuu. Laitetaan seuraavassa

hallitusohjelmassa ne palapalalta kuntoon.

Kevennetään ansiotulojen verotusta,

uudistetaan sosiaaliturvaa kannustavaksi,

hankitaan tänne ulkollaista

osaavaa työvoimaa,

tehdään tämä energiamurros

ja sen mukana tuommat vaihtoehdot.

Pistetään panoksia TK-oihin, me tiedetään mitä

pitää tehdä ja nyt on kyse siitä,

että tehdäänkö vai luisutaanko.

Mataan vielä yhden loppukysymyksen

tässä. Viimeisen puolivuoraa aikana

Gallupit on käynyt aika jännäksi.

Teillä on ollut iso johto,

mutta nyt pari perässä hihta ja on

saavuttamasta teitä. Onko vähän hiihtotermeen,

otteko te antanut heidän väsyttää

itsensä ja päästä siihen kantaa

ja nyt ajatte loppumetrellä

sitten karauttaa uudestaan karkuun,

vai mikä tämä taktinko on?

Sinäpäisen sanoit. Meillä on nimittäin

todellinen kampanja

nyt alkamassa. Kokoomus tulee tekemään

ison, hyvän kampanja.

Meillä on parhaa tehdokaslistat

ympäri Suomen

todella vahvoin ehdokkaita.

Meillä on selkeä vaihtoehtoa vasemmista hallitukselle.

Nämä tuun uskoa meidän loppuvetoon.

Kokoomus aina on pärjännyt

lopussa hyvin.

Ollaan nostettu meidän kannatusta

faktaosamaan aikaan se, että kaikissa

viimeisissä vaaleissa, niin se

kärjessä ollen yleensä oppositiopuolueekannatus

on siinä hiipunut, että ensin

tai ne on erotun tasoittunut

ku valille heille, joka ne puolueen

esittelee enemmän omia tavoitteita,

mutta kyllä me hoidetaan tämä homma. Me olemme

hyvin vakuttuneet siitä, koska

suomenlaisissa niin iso osa haluaa muutosta

ja me ollaan se todellinen, se

mistä ne oikeista vaihtoehtoa tälle

vasemmista hallituksille.

Näin, näihin sanoihin, näihin tunnelmiin

rahapodin kiittää

ja taas

kerran kuulijoille, niin laittakaa meille

palautetta, meillä on tulossa

pari muuta

ministeritason vierasta.

Ministeritason vierasta

ja näin ollen

eli Li Andersson voidaan nyt sanoa

ääneen, Annikka Saarikko

RKPista ja kuulunut

hönkaisen pöhäystä

ja Sanna Marina

tämä on tullut toistaiseksi tiukat 8

mutta toivoissa on hyvä elää

niin kuin lapamata sanoi

ja jos te patistatte meitä

ja patistatte

näitä kyseisiä ministeriöitä

niin ehkä me saadaan nekin tänne lauteille.

Jes, eli ei muuta kun

laitatte niitä kommentteja

ens viikolla sitten uudet kuujet, kiitos

mua mua

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.