#rahapodi: Vaalipodi out, pankkikriisi in | #rahapodi 325

Tja-dä-m! Raapod-jakso, Bemari-laisip-tain, 3-2-5.

Onko tämä se legendarisiin Bemari?

Tämä on kyllä aika legendarinen Bemari.

Jokaisen nuorenpojan unelma, mustana, sinne, kaupungin torin rallina.

Täällä oli vissi se eka kutospyytyllä varostettu, muistaakseni.

Se 2-literna oli 4 pittenä ja tämä on 2,5-taisolla kuutana, mutta nyt en meä tästä vannomaan.

Joku kuulijoista sivistää meitä tämän jakson kultuaan.

Joo, varat kameran aika, dementtia. Tämä vanhu ei tuu yksin.

No ei.

Mutta hei, tuo oli hyvä icebreakeri.

No, en mä tiedä, oliks se hyvä, mutta icebreakeri.

Pakko, koska me ollaan niin jäässä nyt. Me ollaan tässä viimeiset kymmenen viikkoa, vaan istuu törtetty tässä käytännössä Viaraana melkein.

Tuostettu jalat pöydällä ja sanottu Viaraan, että hei, kerro meille jotain.

Tunkasailot ja mistä sä tuun?

Ja se on oikeastaan se replikkin, mitä me ollaan tehty ja sen jälkeen se on ollut vähän niin kuin autoplayllä.

Joo, se oli vähän niin kuin sama juttu kuin edellisen vaalien kynnyksellä, kun haastateltiin kaikkia maan ja taivaan väliltä.

Silloin me päästettiin kyllä muitakin kuin puolueiden puheenjohtaja ja ikään kuin nauhallemuun.

Tänä vuonna, tällä kertaa näissä vaaleissa, me katsottiin, että me ja meidän 400 000 kuuntelua kuukaudessa,

se vaatii jo puolueiden puheenjohtajat paikalle, että ei mitkä kakkonsliikan porokkaa ollenkaan.

Ei, ei missään nimensä. Sitten me ollaan itsekin puheenjohtaja, se on vähän puheenjohtajalta, puheenjohtaja,

mutta tämmönen virtaiskeskustelu.

Niin, siis me ollaan samallaan kamppaviinerin levelillä periaatteessa, että näin puheenjohtajien kesken.

Me ollaan se saman kamppaviinerille hillo ja sitten se stresseli tai jotain muuta.

Tällaisena rikäppenä vaalipodissa, vaalipodit on nyt tullut päätökseen, ensinnäkin todetaan se.

Tänä vuonna vaalipodissa kävi, jaksossa 314 lassikivinen liberaalipuolueesta,

jaksossa 315 Petri Roinien korjausliike, 318 riikkapurra ja perussuomalaiset.

Riikka, riikka. Jakso 321, Sari Essai ja Kristallis Demokraatis.

Sari, psssss.

Moi itko.

Itä kannattaa katsoa videolta tämä jaksa.

No joo, anyways.

Jakso 322, Petteri Orpo, kokoomus.

Eikä Petteri ollut ihan orpana täällä me, että oli 3.

Näin on. Sitten Jakso 323, myöskin Beemari numero, valtionvaranministeri Annikka Saarikko,

keskustasta.

Yes, yes, yes.

Ja sitten viimeisenä Jakso 324, opetusministeri Lee Andersson, vasemmistoliittoon.

Hyvä Bruce.

Mitä tekevät kaimemmeenpäin laittaa näin häpeä paaloon nämä? Eikö? Maria Ohisalo, Viihreät.

Buu!

Jallis, Harkkimo.

Giso Buu.

Ja Sanna Mariin Demareista.

Buu, buu, buu, buu.

Ja vielä sitten ihan viimeisenä Niin Anna-Maja Henriksson.

Buu, buu.

Mutta hei, mikä viisi?

Buu. Okei. Buu. Se laitetaan buu. Okei.

No joo, ennen veisi. Miekin fiilis.

Mulla ei ole hyvä fiilis.

Mä luskon, että me kehitettiin just tähän aikaan sopiva konsepti.

Se, että me pyydetään se puhanninjohtaja tänne, tarjotaan semmoinen fengsuomainen tilaa tänne,

missä hän pystyy tällä jakkaralla rentoutumaan.

Huomattiin monesta, että tuli vähän niin kuin viulun kielenä tähän istumaan.

Mitä tässä tulee nyt?

No kirjallisesti, se hiitti on nyt laitettu tähän keskusteluun.

Joo, etteisessä oli vähän niin kuin tiukahkoa ja sellasta väkenäistä.

Niin, ettei olla vähän nyt pakkeliinaa maan.

Nyt mennään ja nyt me ollaan tuntiaika.

Joo.

Mutta sen aikaa kun me oltiin hetki oltu tässä rauhallisesti,

verkkaisesti tässä vanhojen herrasmiesten kanssa lähdetty liikenteeseen.

Toinen kollegi on laisten puheenjohtajien.

Moni puheenjohtaja rentoutuja huomaset, että hei, tietys sä et antaa mennä vaan.

Mennään itse asiassa niin pikkuisen enemmän kuin niissä

tällaisissa revolveri-haastatteluissa, mitä nämä pääkanavan telkkarissa harrastaa.

Joo.

Ja tota, mulla on ihan sama fiilis.

Ja mun mielestä se, mikä oli kiva, siis mehän pohdittiin tätä nyt

tässä oikeastaan viime vaaleista ja lähtien, niin mehän ollaan joka viikko,

ollut työryhmä, joka on pohtinut tota formaattia, niin kuin

siis neljän vuoden päivät ja viikot ja tota...

Palvelumuoto on ollut, siis konsultteja käytetty lukemaan...

Joo, siis tämä layout, että se on just sillä, että sopivasti urppamut,

vähän niinku ammattimaisempaan päin ja...

M monta luksii toi töhtää tota...

Ja nämä valot tässä taustalla, niin tosiaan, että onks nämä pyöreet,

vaikka nämä vähän soikkeet...

Kanti, joo.

Ja onks nämä gromatut nojalat, vai pitäiskin ne olla mustatta?

Siis me todella ollaan mietitty tätä konseptia, mehän sitten päädyttiin siihen,

että tota annetaan aika paljon siima, annetaan kerrankin

puheenjohtajan puhua lauseen jopa loppuun asti

ja tota haastetaan sillai, niin kuin...

Puoli huomaamatta sinne?

Puoli huomaamatta ja vähän niinku sillä tavalla, että kuitenkin,

että mut, että kerron nyt, että niinku tässä on tällainen juttu,

että mitä sä siihen sanot ja sit annettiin kertoa ihan kaikessa rauhassa,

että niinku hirveän mielyttävää mun mielestä oli.

Ja tota...

Paraisjakso tais olla, paraisjakso tais kerätä niinku alle,

oliko se kuudessa vuorakausudessa 85 000 kuuntelua,

että ei tää nyt niinku ihan turhaa näille, täällä käyneellekään ollut välttämättä.

Niin, niin kannattaako törrötä jossain Vaasan kauppakeskuksessa

jonkun sadan ihmisen takia matkustaa sinne,

kun saa niinku tätä kautta feng-suomaisessa ympäristössä

hetkessä lähes 100 000 kuuntelua?

Joo, ja sitä paitsi tarjolluna muovimunkin vedet ja kahvi.

Mut pakko sanoa, että nämä puheenjohtajat,

ne on kyllä se verran hurmaavaa porukkaa.

Joo.

Mä sanoisin, että kyllä Suomi on ihan hyvissä käsissä,

ihan ketä sinne niinku vaan poimitaan.

Ne ei ole niitä penäaliin tylsimpiä kyyniä, ei varmasti ole sitä.

No sanotaan näin, että jos mä mut valittais eduskuntaan,

niin ainakin sellainen fiilis, että ei se välttämättä

nyt siitä ihan se kopolt siin hullu- ja huone-oo.

Et siis niinku ainakin nämä puhikset,

niin nähän oli siis todella hurmaavaa porukkaa.

Sitä paitsi sillä puhiksen saattaa olla semmoinen

indienä tsaunstyyppinen lasso, millä se

kommentaa sen oman joukkosan, tiettyy ruotua,

että jos se puhiss on vaan fiksu.

Niin.

Se voi olla, että se ratkaisee koko jutun.

Mut mennään sitten se puhiksen perassa.

Puhis tietää mitä tehdään, niin sitä nappii painataan.

Joo.

Mutta semmonen täytyy sanoa, että näistä jaksoista

niin joitekin kanssa olisi kyllä tarvinnut puhua pidempään.

Me ollaan vähän palautetta sitä liinjaksoista

ja se jäi vähän torsoksi.

Mulla on koko ajan viisi kysymistä päässä,

mutta kuitenkin kunnioita meidän periaatteita,

tätä formaattia, mitä oltin tää neljän vuoden aikana

kehitetty esille.

Ja näin, mutta siis jäi siis kilometritolkulla juttuja

käsittelemättä.

Se olisi ollut äärimmäisen mukavaa, koska

taaskin on nyt sellainen fiilis, että no,

ehkä sitten neljän vuoden kuluttaa.

Nyt pitää kirjoittaa nämä kysärit oikein paperille

ja muistaa nyt sitten, että nyt tässä liiki on

käynyt tää kaksi kertaa ja joka kertaa jäänyt aina

sellainen 12 kysymistä kysymättä.

Jos me sovitaan nyt tässä ja nyt, että seuraavan

kerran kun sinä ja minä vedetään jonkinlaista vaalipodiin,

niin me vedetään, me suodetaan, että me muutetaan sitä

formaattiin se, että tässä on nämä edellisten kahden

vaalien vaalipodiin yhteydessä kysymättä jääneet.

Kysymykset, että nyt tässä kahdeksan vuoden jälkeen

mitkä me saataisiin ne vastaukset tähän?

Onko hän enää ihan kuranteen siinä vaiheessa?

Mutta pakko sano, että ehkä nämä puheenjohtajat on

tottuneet sellaisen, että chapäkäämpään toimintaan,

että tämä meidän liian rauhallinen tahti täälle.

He oli usein ottanut vain tunnin aikaa tiukasta kalenteristaan

tässä, että nyt tullaan sinne, vedetään pakkeleita

naamaan samantia sitten, nauhottaa kysymykset,

noin paketti ja moi. Moltiin siinä vaiheessa

vasta lämmiteltu. Meidän tiisellä kone.

Otin sen yhdessä kysymyksiä sitten, että kuka

sä oot ja mistä sä tottunut.

Sitten meillä oli vielä 12 kysymystä vielä jäljellä.

Huomattiin, kun avustaa, että naputtaa tuossa vieressä,

että nyt oikeasti, että mulla on kymmenimunttiä myöhässä,

että nyt me lähdetään, että vetäkää se vika kysymys,

että tämä päättyy tähän. Siinä vaiheessa,

niin se päättyy vähän torsosti nähä.

Nähä ja onneksi, että niitän pitin lähteä

muistaakseni vartia, että sä siis kymmenen minuuttia,

ennen kuin me lopetettiin, tai siis kymmenen minuuttia

aikaisemmin, ennen kuin mitä me lopetettiin,

niin ne jättää, ne ymmärs priorisoida rahapodia

sillä tavalla, että yle jäi nyt,

ne myöhäistyvät yle sitä vartin meidän takia.

Siinä mielessä Liille ja hänen

asarillaan, avustajallaan oli

kyllä pelisilmää.

Siinä on selkeästi, mutta yksi iso asia,

joka mun mielestä oli vähän huolestuttavaa,

se oli se, että me ei nähty ainuttakaan

mustaa ministeriautoa, ei ollut

ainuttakaan henkivartiaa, joka olisi käynyt

nämä paikat läpi. Muistat, silloin kun Orpo

kävi 2016, tai millaisena nyt oli,

niin se 12-16 ollaan.

Nämä on 4 vuotta sitten.

Valtiovarainministeriinen,

niin silloinhan täällä kävi joku tyyppi,

jolloin oli mikrofoni korvassa, se oli aika makeita.

Joo, joo, karhu ryhmä raida sitä paikaa, etukäteen.

Se koili se 50 tyyppiä ja ne kattu kaikki paikat ja käänsi kaikki

paperit ja näin, mutta siis nyt ei ollut mitään

tällaista maila-halmella, avustajaa ja

that's it. Mä luulen, että tuolla oli jossain

lähitalla katolla joku sniperi, kuitenkin valmiin sitä.

Ihan varmasti oli. Ihan varmasti oli.

Täällä joku 4 vuotta menee, niin kaikki

kopioitan formaatin, kaikki pyytään puhiksiin,

ottaa sinne tekemisen samanlaisen studio-setapin,

ottaa hyvin aikaa, 15-20 tuntia,

ja rauhakseen kysymyksiin ja puhiksi on aika vasta,

mutta meidän täytyy nyt mennä heitä edelle tässä.

Meidän täytyy nyt jollain tavalla kontraattaa juttuja.

Mennäänkö me nyt tähän revolveri-haastattelu-tyyliin

sitten 4 vuoden päästä ja me ollaan taas aikaveedellä siinä.

Me kiljutaan kahdestaan siellä ja osatellaan sormella

toisin sen, ja se puhissa avaa kattoisen tunnin.

Mitä siinä tapahtuu? Me riehutaan ja puhissa

ollaan ihan hiljaa. Kuvissa tai siis puhiksen ilmeitä

kuvataan, miten hän reagoitaan. Joku tämän tyyppen.

Mä täytyy keksiä. Joku tällainen.

Tässä on nyt onneksi 4 vuotta aikaa kehittää tätä

konserttia, niin aloitetaan tästä ajatuksesta.

Muistetaan erottomasti sellainen vartenotettava

vaihtoehto ja lähdetään tästä hinkkaamaan tätä asiaa.

Katsotaan mihin me päädytään 4 vuoden kuluttua.

Mulla on hyvin hinkkaa, mutta tiedätkö se niitä konsultteja?

Me täytyy varmaan nyt pistää joku palvelumuotelu

käyntiin tässä heti. Totta kai.

Joo, kyllä. Mutta että siis palautteen pohjalta, niin

ainakin mun mielestä, niin on ollut

sillä tavalla enemmäksiä positiivista.

Kuka tahansa puhissa täällä käymässä,

edusti mitä tahansa puolautta, niin oikeasti saatu

positiivista palautetta siitä, että täällä

puhiksi on saanut puhua lausean loppuun.

Emme tiedä, onko se

tavallaan se Marinin sanna, niin onko hän

tietyllä tapaa puffanut tätä rahapoodi sillä, että hän on

näissä dinosaurismediaissa, niin hän on vetänyt

omalla tyylillä ihan taulun ja päätyy asti.

Sitten täällä on, tämä mukavuus on korostunut

sen seurauksesta. Jengi hän, jotkut hän sanoo

eri kanavissa, että vois lopettaa

ton dinosaurismediaan formaatin kokonaan

ja tehdä vain kymmenen rahapodiaaksoa, vaalipodia,

ja se on siinä.

Mä luulen, että se koko dinosaurismedia on loppunut

neljän vuoden päästä.

Siinä vaiheessa, kun ihmetellät, mikä oli ennen

tuossa olohuonessa tolla paikalla, missä oli

Telkari, niin sinä vain etä kukkiin sun muuta.

Kuka hän ei näkäitä sellaista?

Se on poistunut, kehitys kehittyy.

Vähän niinku lankan puhelin kotoa.

No jotain sen tyyppistä.

Mutta, mutta, hei, tiedäks se mitä?

Sillä aikaa, kun me ollaan tuherretty täällä

vaalipodiin, me ollaan meidän sukattopyörönen

jalossa, kun liityä kaikki muut käy täällä,

morjestamassa meitä, niin on ollut vähän

kumma koti-pesä tuleessa tavallaan.

Voisi sanoa sillä tavalla, mikä on meidän

home-turfi, se mitä me pitäis eniten

keskittyä.

Teiks se nyt on vähän kumma juttu, että

muutama jakson pitäisi ehtiä tehdä jotain

muutakin, niin kuin vaalipodiin, niin

ettei eiks markkinailla olla keksi jotain,

ettei kun nyt synnyttenetään joku

tolkutokriisi.

No semmonen tässä nyt tuli, tässä

talven kevään aikana pankki-kriisi.

Ihan ehtä pankki-kriisi.

Ja näin ollen, niin tosiaan virallisesti

kilistään tämä vaalipodi- ja

aksosarja päättyneeksi.

Ja palataan rahapodin juurille,

eli siis tällainen,

onks tää nyt sitten sijoitus-

säästämis-skeineen maailman

talous, Suomen talous,

talousaiheet.

Jos me nyt puhutaan pankki-kriisistä, niin

tää on nyt siellä kaiken ytimessä.

Okei, hyvä on.

Ja näin ollen, koska meillä on nyt

ollut näin vaalipodi tässä näin, niin

me ei välttämättä nyt olla ihan ekoja

tätä asiaa käsittelemässä.

No sanotaan, että me ollaan niin verkkasi

vanhoja pappoi, niin tota, pitäks me ei

ollaka ekoja.

Joo, että siinä on vaiheessa

baasi. Siinä vaiheessa, kun ne

nuoreette rahishärättoja

ihmetellyt viihkotolkulla

tätä asiaa, niin kun

pistänyt halkipaukkipinoa, niin me ollaan

vastille se tietovasta saavuttaa

meidän. Joo, jotain

kulopuheita myöten, koska

eihän meillä ole mitään digitaalisiin välineitä.

Mutta nyt olisi kuljet tarjolla ihan

ehtä pankki-kriisi.

Joo, tästä tuli

mukavat fibat tästä

15 vuoden takaa. Fibat vai fibat.

No

ihan kummat vaan.

Semmoiset, niin kun, isotaalot.

No ne on fibat. Isotaalot ja tota

waves, wipes,

fibat siitä, että pankki-kriisi.

Mä oon kuulluttanut sanaa aikaisemminkin.

Joo. Ja oli pakko vähän checkaa, että

no niinpä sitä olikin. Se

oikeastaan alkoi jenkeistä.

Siellä 2007

vuosi oli tosi kova nousuvuosi.

Jotain hämystä tapahtui.

Ja heti alkuvuodesta

sieltä tuli jo ensimmäiset

etiäiset pankki-kriisistä

burns turns

tämmöinen investointipankki.

Siitä harvo mainitaan, mutta se oli oikeasti

vähän ensilaukoussille. Kyllä.

Joutu vaikeuksiin. Sielläkin oli nää

tota asuntolainen jutut,

mitkä sen ajoisin ne.

Subprime. Niin, mutta se ei

mennyt kongkaan ja sen takia sitä ei usein

mainita, koska se myytiin.

Joo. Se myytiin tolle

J.P. mikä... Morganille.

Morgan Chaseille. Ja sit se oli

hetkeksi pois. Joo. Ja mä muistan sen

elävästi, koska tota

mä hän elin siihen aikaan, kun se edellinen

finanssikriisi oli.

Niin kuin sinäkin vissiin.

Ja tota, siis,

siitä on pitkä aika ja tota meillä alkaa

olevaa nyt sitä

kokemuksen syvää rintajana

tässä näin, mutta tota joka tapauksessa

niin, niin tota mä muistan sen

kuin eilen, koska tota noin

niin oikeastaan vuonna

2007 loppuvuodesta

niin alkoi suunnilleen

niin kuin marraskuusta lähtien,

niin alkoi olleet tällaisia

niinku blummalla tai roitteisilla

niin, niin tota

sellaisia niinku viestejä tuli, että

Martinä. Että keskuspankki

teki taas uuden maailman

ennätykseen tällaisen niinku hätäliikviditeetin

puskemisessa markkinaalle.

Päivästä toiseen.

Päivästä toiseen se vaan niinkuin ne teki uutta

ennätystä. Ja mistä siinä oli

kyse oli se, että pankki teillä aina on

rahaa toisilleen. Että siis normaalisti

niin pankketaan, jos niillä on ylimääräistä

fyrkkaa, niinku koottaa

niinku kaikki päivän niinku

puset ja nostot, niin onks niille ylimääräistä

fyrkkaa, niin ne tallettaa näin jollekin

kollegalle, toiselle pankille.

Kuka vaan parhaiten maksaa rahaa siitä.

Joo, kuka mä parhaiten maksaa rahaa siitä,

jolla saattaa just sinä päivänä olla pieni

defisitti ja toisin päin näin.

Mut siis koko tää interbank-tyyppinen

niinku flow, niin se loppu

ja tota

likviditeetti niinku

kuivu

niinku pois ja keskuspanken piti tulla

tilalle. Vähän niinku erotuomareksi

tilasta se tilanne. Hetki hetkinen

nyt pojate.

Ja tässä vaiheessa vielä markkinat ja osakammarkkinat

ja muut niin oli sillä et no

hetkelinen juttu joo.

Hetkelinen juttu joo ja keskuspankkivissiin hoitaa

tätä asiaa ja sitten tätä homma

Martti Hetemäkihan kertoo, että sehän oli

jollu 2008 vuonna, oliko se

taas mitä Helmikuussa, mut siis vuoden alussa

kuitenkin niin oli käynyt siellä moikkaamassa

tota Fedin pomoa

ja Treasurein pomoa

ja kysynyt sitten, että no

miltä se nyt vaikuttaa et, että onks teillä ongelmassa

ja ku molemmat haluavat sanoa, että

tiiätsä, että meillä oli ongelme, mut nyt

tää homma harskassa. No pitän yhden

kokouksen, no luulut tekeväset

oikeet päätöksiin, homma haidetaan näin

ja ei muuten ku tota spring break

hiemiä viikhammaa. Joo. Ja tota

ja sit kuitenkin se

tämä niinku maailmanenäitysten tekeminen

eli siis sitä likviditeetin määrää, mitä

puskettiin markkinoille, niin

päivästä toiseen niin se vaan tehtiin

uusia ennätyksiä ja puolen vuoden ajan.

Joo. Et se niinku tilanne vaan

niinku paheni koko ajan ja siinä

jossain vaiheessa Bear Stearns niin

oli sillä tavalla, että hurlum hei, että

ja lyhyt anegry otti siitä, että silloin

kun mä olin

hedge-raastus alku hoitain, niin mä etsin

tällaista, tällaista tota noin

prime brokeria, joka siis

jonka periaatteessa

parkkeeraan sen kyseisen hedge-raaston

kaikki niinku taseen.

Ja tota

kävin sitten sitä, Bear Stearns on nyt tosi hyvää

niinku tällainen tarjous, että

tavalla, että

kun on se viet vaan koko

saakun koko omaisuuden sinne niin

niin tota sit saa tehdä jätemmältään

ihan niin paljon kun huvittaa

ja kustannuksia ei oo ja näin pois päin

ja sitten mä oon jotenkin sellanen

että ei hemmetti, että tää on vähän niinku

tietysti suomalaisittain, että tää on niinku

little bitty, good to be true.

Joo. Ja tota noin niin, ja sit mä kysytti

niin, että no missä nää varat sit on?

No katso, nää on tosi hienosti

nää ei oo pankin taseessa, vaan nää on

tällaisessa tytäryhtiössä.

Ah, tytäryhtiössä. Joo, joo, että

katso se on eritelty

tavallaan, että katso, että kun pankki on

tässä, niin mä ajan asiakas varat on omassa

tytäryhtiössä.

Sehän kuulosti niinku periaatteessa oku, mutta

sitten niinku se, että okei, mutta sitten

se pointti sille, että sä tarkkaat

sen rahaston tai siis ylipäätään

sijoitusomaisuuden

näissä keiseissä niinku sinne

ainakin, niin se on se, että ne pystyy

tavallaan näkemään, että kun

minkälaiset positiutson on, ja jos

hirveästi johdonnaisia kaikkia näköistä

tällaista, niin ne tavallaan pystyy vetää

ikään kuin jarroa ajoissa, ja

ja nyt sitten toisaalta ne pystyy myöskin

tienaa itse rahaan niillä rahoilla, jotka on

siellä. No niin,

ja enimeis, niin sitten tota mä jankkaisin

siitä jonkun aikaa, niin siis

kävi ilmi, että tulinkin sitten

vahingossa, kun oli joku

välähdyspäässä, niin totta

olin kysyneksiä lasta, että hei, että

okei, kun

kysytään se näinpä,

että jos

pankki menee nurin, Bear Stearns menee

nurin, niin

missä kohtaa, miten käy näiden

varojen, ja sitten tää myynti

heippoon sanat, en mä tiedä, mutta

mutta tota, kyllä ne on varmasti ihan

turvassa, mä sanot joo, ei, mutta siis

nyt oikeesti mä oon sen mustaan valkoiselle, että

missä nää on, ja sitten

sinä kesti kaks viikkoa tai jotain,

niin hän tulisi takaisin, niin no joo,

kyllä ne kuuluu pankin taseeseen, että

pankin tytäryhtiöä,

pankin tytäryhtiöä, kuuluu pankin

konkurssi pesään,

ja tervetuloa vaan ottaa jonan umeraasi

tiinvaiheessa, ja näin olleen

menty Bear Stearnsin, vaan mentiin sitten

tää Falaksin kanssa sinne SEB, mutta tota

joka tapauksessa oli vähän sellainen

fiilis, että kun tästä oli kolme vuotta,

kun mä kävin tämän keskusteluun, niin

siinvaiheessa, kun se Bear Stearns meni

nurin, niin oli vaan se, että

ei mennyt sitten sen silläntien,

niin eniväis,

tää ei ollu niin lyhyt täällä ne pikkukaneettiin,

mutta eniväis, se kaks...

Se oli kestäkää, silloin kun totta

Papat pääsee vauhtiin näissä muistaloissa,

niin näissä vaan menee.

Mutta eniväis, niin 2008,

niin sitten tota

niin siellä vielä nopeasti,

niin jos mietitään sitä, että mikä siinä

pankkikriisissä oli, mistä siinä oli kyse,

niin kysehän oli siitä,

että enkelässä varsinkin

niin myytiin asuntolainoja

kaikille, joilla oli sosiaaliturvatunnus

tai hetuosuomalaisittain.

Ja tota noin,

ja siis se oli ihan sama,

tulleksi jo tuloja tai eeni,

niin niille ihmisille iskettiin

niin kuin miljoona lainan iskaan, koska

asuntolainas meni vaan ylös,

ja sitten näitä lainoja,

niin kun paketoitiin uusiin näiden

paketteihin, missä tavalla otettiin

niin kun, nää pakettit myytiin

edelleen, sillä tavalla, että oli

sehän triplaan.

Hyvä luottoreittauksen asiakkaita,

vähän heikompi,

tosi heikko,

ja semmoisi, mille kukaan

niin olisi myöntänyt sitä lainaa, mutta

osana tätä kokonaisuutta se

jotenkin vielä niin kuin meni.

Mutta tota, me tiedetään, että se oli

niin kuin sessikkäisesti haijien,

että jos

against all odds,

nää kaikki maksaisi lainassa takaisin,

niin se saat niin kuin 50%

on aina niin kuin vuosittaisesti.

Mutta se miksi tämä on ehkä tärkeä juttu,

niin tämä on se oikeastaan se piste,

milloin esimerkiksi FEDI,

eli Yhdysvaltaa keskuspankki

lähti kasvattaa tätä tasettaan,

jos katsoo charttiin,

niin tämä on se niin kuin lähtöpiste, että mitä tapahtui

tässä. Tämä mä oon totta, hyvän huomioon.

Ja siitä eteenpäin,

se on niin kuin,

kasvanot kasvaa mistaan.

Ja en mä tiedä, tuloksi mä sanoisin, niin kuin näkemään

käy, että se, että tota vaikka

kovani tuleeko se ikinä oikeasti

niin kuin isommin

laskemaan tämä sitten, että nyt ollaan

niin kuin, että silloin tultiin semmoisen

päätepisteeseen ja sitten lähettiin semmoisella

tietyllä tielemillä, kaikki ongelmat ratkaistaan

keskuspankin

taseen kautta. Raha politiikalla, joo.

Ja siis, tää oli tosi hyvä huomio,

siis siitä,

niin kuin finanssikriisien jälkiminingeistä

2008-2009

ja siitä eteenpäin, niin

keskuspankkeen taseet FEDI

ja EKP, niin on paisunut

paisu mistaan.

Eli on harrastettu tätä määrällistä

elvytystä, eli on ostettu sitten

valtionpapereita taseeseen ja jätetty

hirveällä ja rahaa markkinoilla,

joka sitten on hakautunut johonkin,

esimerkiksi osaakin markkinoihin.

Ja tota, ja vuositten

niin FEDI-hän nyt sitten, kun

tuli tämä inflaation nosti

päänsä, niin bensasta ja tota

muuta, niin vuositten FEDI-hän päätti, että

no niin, no niin, nyt

tämä määrällinen elvytys

riittää ja nyt aletaan

määrällistä tiukentamista, eli aletaan

pienentämään sitä

tasetta. Ja näin

ollen päästään

tota noin, niin tähän pari viikkoiseen

tilanteeseen jollain periaatteessa

sitä tasetta oli jo alettu

pienentämään. Ruvikänettiin

tiukemalle ja

ja miten skämykään tuli sitten

silikon välipankki,

joka meni ihan

tyyntytään talletuspako ja tota

tässä euroaksesta 2-3

osaa

koko vuoden mittaisesta

määrällisestä tiukentamisesta

niin suuri samantien, elikkä

venettiin niinku täysuukkari

ja tota...

Pannettiin pannikinapulla?

Joo, ja taas se paisu taas sitten

sen 2...

siis 60 prosentin

edestä, mitä oltiin just

eritty sitä, niin kun, mitä oltiin

niinku vuoden aikana erittyä sitä pienentää, niin

siitä pienennyksestä

noin 60 prosenttia tuli pari päivästä

takaisin. Nyt näyttää siltä, että

no joo, en mä tiedä,

onko tässä

niinku mitään järkevää ulospääsyä

ja tuleeko tää loppu millään tavalla

muutta, niin kun maailman loppu meni

en en mä tiedä, mutta sillä tavalla, että

nyt ollaan taas niinku jenkeissä.

Ekaal kerran se oli niinku burstions,

nyt se on niinku tää silikon välipankki

ja tota totta kai näitä

tämmöisiin sivun roolinäyttelijöitä on

tarinassa, mutta naane nyt tehkä

ne päänäyttelijät, ne

se analogia, mikä me nyt haetaan

tuota 15 vuoden päästä tähänä

ja sillä tää nyt

ekat saatiin nyt jollain tavalla hanskattua.

Vähän nyt otettiin te, että sä keskuspankin

tasetta käyttöön ja vähän lahjotaan

noin muita tekijöitä, että hei, pistekää tekinnyt

oma rahaa, että pitetään tää homma kulissi

pystyssä. Ja

sitten jos katsoo esimerkiksi mitä tapahtuu

sitten seuraavaa, se iso episode

jenkeissä silloin 15 vuotta sitten, se oli

syyskuussa, eli per täs puol vuotta sen

alkuperäisen bönstön sijälkeen

oli sitten leemana, joka oli

sit jo niinku liian iso

pamaus ja sitä ei niinku pystyt

tykää enää hanskamaan, minkään näkö sillä

paketeillaan siihen aikaan,

että nyt jos te säs

nopeasti kattois niin en tiedä, onks se

niinku elosyyskuu puol vuotta tästä,

niin onks siellä sit se seuraava

leemana odottamassa

jos näin tapahtuu, mutta nyt on

suurin, tai niinku

hauskus nyt markkinoilla on se, että kun oli

plääni, keskuspankkella oli plääni,

että me tiukennetaan, nostetaan korkua,

tapetaan inflaatio, niin nyt tälki

hetkellä markkinoilla on todellinen

epätietoisu siitä, että jatketaanko

tällä linjalla, eli tuleeko

niitä koronostoja vielä lisää,

vai loppuksi ne koronostot nyt tähän

silikonvälin

bänkin

niinku tota pankkikriisiin

ja tähän tilanteeseen

nyt ei voidaan nostaa, se tarkoittaisi

ulvon, että taas se inflaatio niinku

mutta tota, kuka ne oikeastaan tiedä

niinku mihin suuntaan tässä ollaan, niinku jatka

mulla? Mossa ne tiedän, mitä uskoa, siis kyllä

keskuspankkit edelleen sanoa, että tota

ja Fedi etunenässä, että

niinku uskokaa nyt, että kyllä tämä inflaatio

kylläkin edellä ei mennä, mutta tota

tässä niinku

keskuspankkijohtajalla, niinku sellainen

et otetaaks tota myrkkyä, vai tota toista myrkkyä,

että tota otetaaks pankit

sylii, vai vaikka annetaaks

inflaatio laukata, tai

mitä tehdään,

mutta jos nopeasti kerrotaan siitä, että

sitä, että mitä

mitä tässä silikon välibankis,

mä vedetään tää nopeasti, kun kaikkien

kuullut on varmaan, tää ei oo kuullu, mutta

niinku kertauksena. Mutta sen

niinku trickereja käytännössä, sanotaan niinku

Jenkeks bankrani talletuspako, eli

tämmönen ihan selkee

mutta toimenpielen

tota, kerro mikä tää niinku

mekanismi on siinä taustalla? Joo, eli

silikon välibank, niin ensinnäkin niin, se on

firmana niinku

piilaaksussa, pankkina piilaaksussa.

Eli siellä on hyvin

yksipuolista asiakasta, se on

tyypillisesti Vengekka Brahastoa

ja sitten näitä startapyhtiöitä.

Ja tota, tää on niinku

yksi huono juttu, siis tässä riskinhallinnassa

kaikki, kaikki meidän kuuluja tietää, että

ei kannata laittaa kaikkien munia

yhteenlaiseen koreen, vaan kannata

hajata sitä riskiä, ja tässä pankissa

niin oli yhdenlaista asiakaskuntaa

pelkästään. Okei, se on se kunno

strutsi muni oli siellä vaan silleen,

ja no samassa kores kaikki. Joo, ei ollut mitään

niinku riiteellä asiakasta, eikä mitään

tällaista, niin täällä on se yksi

huono juttu, ja

sitten

pankit kun ne saa, pankit hän ottaa vastaan

tallituksia. Niin totta kai, että hei

tänne vaan sitten, ei oo semmos pankki

joka sanois, että ei onnistua. Ei, mutta se on

niin kun sen bisnes, niin otetaan vastaan tallituksia

ja nää tallitukset

suluissa on taattu

250 000

henkilässä, dollareissa, ja sitten

Euroopassa 100 000

eli normiihmiin silleen, niin silleen

ei oo niinku sinne mitään huolehäivää,

mutta kun on yrityksiä

niinku niillä on isommat tallitukset

kun nää tallitus

vakuudet, niin silloin alkaa

vähän hermostuttaa, jos pankki voi vähän

huonosti. Mutta joka tapauksessa

pankki ottaa vastaan tallituksia

ja nää tallituksesta saadut

rahat, niin ne sijoitetaan

markkinaalle. Tarkoittaa

sijoittaa markkinoon, ne ei laitakaan

niitä setelinippuja sinne omaan

holviinsa vai, mitä se

tarkoitan nyt mielestä, niin kun

sijoittaa markkinaalle. Se tarkoittaa just

sitä, että idealitapauksessa

niin tallituksille

sulla on niinku tuhat pankkitilja

sinne ihmiset tuhat

asiakasta laittaa jonkunenkaisen tallituksen

jotain tallituksia palkkatiljaa

tai sitten yrityksen

pankkitiljaa tai mitä ikinä

siellä on niinku rahaa

ja täällä näillä eri asiakkailla on oikeus

tota kai nostaa sitä rahaa

pois sieltä pankkitilja. Mutta nää rahat

mitkä sinne tulee, niin ne sijoitetaan

markkinoille.

Ja käytännössä, tässä on sitten

niinku viidäkö, niinku

kaikennäköisiä sääntöä, miten ne pitää sijoittaa, mutta

tässä tapauksessa nyt sitten kuitenkin niin

koska

harvemmin kaikki asiakkaat haluaa

ne rahansa samalla hetkellä vaan päin

vastoinin tyypillisesti niin

sanotaan, että se päivittäinen

niin kun heilunta on niin kun jossain

prosentin luokkaa pahimmillaan

ja pystytään hyvin ennakoimaan yleensä.

Ja pystytään hyvin ennakoimaan, niin sinun

tarvitsee niin kuin se, että okei pidetään

kolme prosaa kässejä ja sijoitetaan loput.

Niin, firmat palkkapäivänä nostaa tietyn summan

ja muuten ne sitten saattaa

plusetän eski summat saattaa mennä

palkollisille, jotka on jollain tilisammassa

pankissa, niin tota se

niinku sitä kässin tarvetta

kasvata senkään edestä.

No nyt sitten kun tavallisesti

niin pankin tilanne on tämähän sitä

rahaa, emenee hirveesti ulos

eikä sisään sillä tavalla, niin ne siis

sijoittaa osaa niin kuin rahamarkkinen

instrumentteihin ja osaa vähän niin kuin

pidempi vuoden mittasiin

juttuun ja sitten osaan

tällaisen niin kuin parin kolme vuoden

bondeihin.

Eli ne haluu tuottaa sille rahalle.

Ne haluaa tuottaa sille rahalle.

Nyt sitten kun näitä sijoituksia,

näitä pidempiä aikaisen sijoituksia tehtyä

bondeihin, kun korkotaso oli nolla.

Eli yleensä silloin kun bondi

ostetaan ja jos korkotaso on nolla, niin se bondi

hintaan sanotaan vaikka satan.

Se on niin kuin täytteihin.

Sitten kun korko on nolla,

makset siitä sen

sataseen ja sitten saat kolme vuoden

kuluttasen satasen takaisin.

Sitten kun korkotaso nousee vaikka neljän prosenttiin,

niin se satasen

arvone bondi minkäistä tein sijoituksiin

niin se vaan laskee

arvossaan.

Se on vaikka 80 pienää.

Vaikka se maksaa edelleen takaisin

satasen kolmen vuoden kuluttua.

Siinä on aikakäppi.

Sille ajalle halutaan se neljän prosentin

korko ja koska se on niin sanottu

diskontopaperi,

niin se tarkoittaa sitä, että tänään

maksetaan sellainen hinta, että mä saan

neljän prosentin vuotusen tuoton

sille mun sijoitukselle, kun se sitten

kolmen vuoden kuluttua maksetaan

se satanemme, mutta minulla takaisin.

Mitä sit kun ne kaikki asiakkaat rynntää

samaan aikaa sinne

pankkin sitten? Tässä se just

on, että

pankkeissa vielä sellainen detail, että

pankkeissa näiden

papereiden bondien,

jotka siis ehkä

murtoisa sitä kokon talletusmäärästä,

että se on siinä

ikään kuin

perustota

kulma

siinä sijoitusalkussa,

niin

näitä papereita,

näitä bondeja, niin näitä,

josta on syystä tarvitse

arvosta markkinahintaan,

koska se

kutsut niitä hold to maturity,

eli sä pidät ne

niin kun sinne päätyyn asti, niin

sä tiedät, että

mä saan sen sataa

yksikköä tästä.

Kolme viisi kymmenen vuotta silloin, kun ne maksaa

niin mä saan sen sataa, niin ne pitäisiin

sataa sen asiana siinä koko ajan.

Mutta nyt sitten, kun syystä tai toisesta

syntyy asiakkaari, pankkeen asiakkaiden

keskuudessa huoli, että hittaisi oikein,

että ehkä pankkiä

tai tämä ei vaikuttaa ihan hyvältä,

tässä on joku huoli siitä, että pankkeella

ei ole kohta asettaja,

tarpeekset pystyisit maksaa

talletukset ulos,

niin jengi alkaa kiihtyvään tahtiin,

nostaa rahoja pois, ja sitten se

tujohtaa pahimmassa tapauksessa

silikon välibänken osalta meni,

että nää tällaiset

hold to maturity bondit,

joita ei ollut

arvostettu markkinarvoon,

niitä joudutti alkaa myymään,

pystyisit maksaa näitä talletus

ulosottoja,

rahannostoja, tililtä

ulos,

ja sitten jos sä lähdet niitä myymään,

niin se tarkoittaa sitä, että se mikä

oli sulla satasena taseessa,

arvostettuna satasena taseessa,

niin sen pitäisi sen onkin se markkina

entä kuitenkin vaan 80.

Niin, asiakkaat vaatii niitten satasta,

niitten tallentunut, on pistänyt satasen sisäinen,

vaatisen satasen, mutta pankil on enää 80

siellä tällä hetkellä

arvosta oleviin asetteja jäljellä.

Joo, ja tota, ja siinä ei olisi

niinku mitään ongelmaa,

jos tämä kaikki, jos kukaan ei olisi

lähtenyt nostamaan rahojaan, siirtelemään

rahoja pois tästä pankista, niin ei olisi ollut mitään

ongelmaa, koska sitten kolman vuoden kuluttaa

se satanen tulee joka tapauksessa takaisin,

mut nyt kun se tehtiin

kesken niin sanotusti kauden,

kun tuli tälläinen poikkeuksellinen

talletuspako, niin se johti,

johtaa siihen, että nää asetit,

jotka ei ole, nää sijoitukset,

jotka ei ole arvostettu markkinahintaan,

niin joudutaan kuitenkin

myymään markkinahintaan, joka on

sitten ehkä 80 prosenttia siitä,

mitä ne on ollut siinä tasearvossaan

ja näin ollen alkaa syntyy, niinku

isoja ongelmia. No voidaanko syyttää

start-up-firman talousjohtaja, se näkee uutisista,

että SVB-pankissa on jotain hämärää menossa,

että porukka haluaa sieltä talletuksiä

uloset tota, niin jos,

jos hänellä on vaikka kymmenen miljoonaa

niinku talletuksiä siinä, niin hän haluisi

niinku aivan typerys, jos hän ei itseki

paina samat ennappia, että niinku tota

kymmenen miljoonaa siirtäkään ne pois sieltä

jonakin toiselle tilille.

Tähän on ollut nimenomaan

tällainen uusi piirre

tässä niinku talletuspausa, että

tosiaan tämä teknologia,

että ennen vanhaan seurut kuitenkin

menee jonottaa sinne, että sä pääset

tiskille nostaa ne rahat ja saatte seteleä ne

käteesi, mutta nykypäivänä,

kun kaikki hoidetaan digitaalisesti,

niin se talletuspako on tosi nopee, että se tapahtuu

niinku tunnin sisällä. No vietin nyt vaikka

luvulla tämmöinen samalainen pankkikriisi,

niin siinä tota porukka,

tuulitakit kahisten tulee sinne

kymmeneltä, kun pankkisali aukee, ja

vahtimestari järjestelenee ne jonoja,

yksitelle mennään siihen tiskille,

nostetaan niitä seteleitä, ja sitten

kymmenen jälkeen kerrotaan, että okei, setellitto

tältä päivätä loppua, tulkaa huomenna

uudestaan, niin se on helpommin hallittavista

tämmöinen niinku tota talletuspako.

Tässä niinku tosiaan

kuvio lähti liikkeetä

silikonliväällipänken osalta sieltä tavallaan, että

niin kun tosi huolimattomasti ilmoitettiin, että

hei, että me haetaan nyt

kaksi miljardia ja omaa pääomaa

lisää tässä näin, että

ei mitään kommenttia siihen,

ja pankkia jos hakee omaa

pääomassa tarkoittaa, että sillä on jotain ongelmiin,

ja siitä, että

kuvio lähti liiketeeseen,

tämä oli niin sanottu huolistuttava

uutinen, joka sitten johti

siihen, että herällä

olevimmat, niin kun totta kai

heti siirisiin rahaa pois siitä kysystä

silikonvälipankista,

joka sitten osaltaan johti siihen,

että silikonvälipänken

oli alkoen aloitettava

myymään

sijoituksia, ja nyt sitten siltausinkun

siellä oli tällaisia rahaa markkinaa,

lyhyen aikavälin sijoituksia

niin ne myyne eka veke,

mutta sitten

kun tätä rahaa alkoi siirtyä

enemmän eneneväissä

määrin, niin totta

sitten joudut jalkaa myymään näitä bondeja,

jotka oli niin kuin, jotta ei ollut

arvostettu markkinähintään, niin

niitä alettiin myymään tappioilla

sitten tappioista,

kun tulee tieto, niin sitten syntyy

vielä enemmän lisää huolta

vielä enemmän lisää nostoja

lisää tappioita, ja näin

tämä kuolema spiralio on pystyssä

ja talletuspako on

totta, totta

ei pankki ei saa joutua tähän kuolema spirali,

tästä ei pääse uloson.

Ei, ja se on ihan sama mikä pankki se on,

että tämä on

tämä pankkiteollisuuden

pankkipisneksen

sisään rakennettu

huolen aihe,

että pankkipisnes on

sitä, että sä otat

ihmisiltä rahaa talletuksina

ja sitten sä sijoitat sen jonnekin

ja sitten sä sijoitat sen sillä tavalla

turvallisesti, kun sä voit

ja sitten kun

tavallisesti niin korkeintaan

prosentti siitä käsistä tarvitaan enää

minä ikinä hetkenä

tahansaan seuraavan 10 vuoden aikana

niin sä sijoitat sitten se ensimmäisen

50 prosentti johonkin bondi

joka nyt juoksee siinä sen 10 vuotta

ja kun tarvitse mietti sitä sen enempää

paitsi, että sitten jos tulee

tällainen pankkran.

Joten pankkran talletuspako

niin se tappaa kyllähän minkä tahansa pankin,

koska se on nopea,

se on väkivaltainen,

se on raju, ja se

perustuu siihen, että

luottamus

hapertuu

minuuteissa.

Periaatteessa tässä SWB-Pankin

loppumetreillä

se toimiva johtu

ehti kuitenkin myydä omia osakkeitaan

ehti myös maksaa viime vuoden

boonukset, koko henkilökunnalle

varmaan ei kun muka lukii itseensä

ja myös myöntää isonkasan

luottoja, sillä tavalla varmaan

hyvin lähdoilla

ainakin tällä

lähimmälle

sisäpiirille siinä, että kyllä siellä

kaikkein ehtii siinä vaiheessa, kun tiedetään

se on meno nyt.

No anyways, FEDI

sitten päätti, että

korjataan tilanteen

sillä tavalla, että

Silicon Valley Bank, Third Republic Bank,

Signature Bank, niin

nämä kolme uhria tässä kuvioissa

niin lähtökohtaisesti lähti siitä,

että nämä bondit, jotka eivät ole

arvostettu markkinaihin

tai niin periaatteessa nämä bankit

saa

näiden bondien nimellisarvon mukaista

lainaa, niin kun

ne pystyy periaatteessa maksaa vekeä

niinku nämä talletukset

sillä tavalla ja sitten ja näitä nyt

myytiin ristijärastia ja näin.

Mutta näissä kolmaseen

ensimmäisen pikkupankissa,

niin kyllä se ei ole ihan pelkästään

tälläni kuin bankran

talletuspakotyyppinen

tilanne. Sitten

markkinat alkoi miettiä, että hetkinen,

että jos nämä pikkupankkeissa on tällaisia

nyt ongelmia, joka siis se

perimmäinen syy on se, että korko on

noussut nollasta

vitoseen, niin kuin

historiallisen nopeasti

jenkilässä. Siis tähän on

se syy, että

että sä olette tehnyt bondisijoituksen

nollakorkoa markkinaa ja sitten yhtäkkiin

semmoinen bondi, se tota

korko onkin viisprossa, joka tarkoittaa, että

kun se ei ole

arvostettu markkinahintaan, niin se ei ole

sillä tavalla, että se heittää sen prosentinverran,

vaan se on niin kuin 20 tai 30 pros-saan

niin kuin heti pois siitä kyseisestä bondin

arvosta, joka tarkoittaa sitä, että kun

ihmiset huolestuvat niille eilödy raha

maksaa niitä talletuksia ulos,

niin tota, sitten hän markkinat

löysi sitten seuraavan

uhrin, joka oli sitten credit

Swiss, joka siis on

tämä Sveitsiläinen pankki, joka on

ollut tällainen jakomielinen

siinä mielessä, että

Sveitsiläistä ylivarovaisuutta

toisaalta, ja sitten Amerikkalaista

Wall Street, tällaista Hurlum Heimeininkin

pankkitoimintaa toisaalta.

Sama saman katoalla, niin se on varmaan hyvä combo.

Se on varmaan erittäin hyvä combo, ja sillä

on nyt ollut, sitä hän nyt on nähty

viimeisten kymmenen vuosien

aikana, että siellä on nyt ollut

aika näköisiä pieniä ja muutama

miljardin kuproja

peräkanaa, ja tota

kai sitten credit Swiss oli

tuli sitten, niin kun

täyttää siis oikeasti tapahtua näin, että

markkina miettiä, että okei, mikä pankki

posahtaa seuraavaksi,

sitten tarpeeksi se on osa jengistä päättyä samaan

lopputulman hittoisoikoissa, se voi olla credit Swiss.

Ja sitten mitä tapahtuu,

niin nää alkaa sitten totta kai siirtelee

rahaa pois credit Swissistä,

ja credit Swiss, joka oli sillä tavalla

imi peukaloa, ja miettiä, että

maailman on hyvin, ja kun maailman antaa

palataan duunia, niin sitten ei

jumalata, nyt täältä tapahtuu jotain.

Ja tota, ja sinne, että syntyy sitten

niin kun markkinanvetoinen

talletuspako kriisi, joka piti

ollaan tavalla vaan, niin kun vetää

niin kun piuhat irti siitä hommasta,

ja näin olen se sitten

pitkään viikonlopun jälkeen päättyy UBSN

taaseeseen, joka ei

kiinni, oikeastaan kiinnostanut heitä

pätkään käyllä, tota. On se hieno juttu,

kun usein näitä yrityskoppaa,

niin että hienot on niin kun vuosi

tuolkulla, mutta pankkien

tilanteessa, niin se on aina, kun

perjantain markkinat menee kiinni, niin sä et

varmaa. Mitä tapahtunut?

Mitä on tapahtunut seuraavaan

manantaihin mennessä?

Ja nyt sitten

Credit Swissin jälkeen, niin tota

mietitään, että mitä se tää Deutsche Bank, että tota

näin, mutta niin kun

tällä hetkellä markkinoilla ollaan

nyt sitä mieltä, että ehkä tää nyt nähtiin

tässä, hetköksy? Niin, markkinat

koostuu nuorista janttereista,

jotka ei välttämättä

ollut syntyneet silloin finanssikriisiä

vielä, tai ehkä nyt ei ihan niin

pari, mutta siis you get the point.

Että tota, katsotaan, miten tässä

käy, mutta tää, niin kun

tää, niin kun perimmäinen syy,

miksi tällaista nyt pääsi tapahtumaan

on tämä poikkeuksellinen

korkoliike,

niin kun negatiivisesta

korosta plus

3 tai 5

riippuen, missä maan osassa sä olet.

Ja tää on, niin kun syöny

näitten pankin ihan normaalin

käytäntöjen mukaisia pitkien

bondien markkina arvaa i-van

tolkuttomasti. Ja sitten, kun se

siihen kytketään tällainen

ryhmähuoli,

siitä, että hittosoikoon onko hantoon

pankkeina manantana olemassa, minä väytynyt

siirää kaiken varalta, niin

rahat pois Nordiasta olaa pankkeina, tai jotain

vastaavaa. Ja sitten kun näitä on tarpeeksi

monta, niin tota,

sitten se synnyttää sen kriisin,

vaikka sitä, niin kun en edes

ollutkaan, eikä sillä ei välttämättä edes,

mitään syyttäkää tarvii nuolla.

Ja semmoinen tilanne, että tulee huoli

keskuspankkeista, että jos otetaan

nyt vaikka niin kuin EKP-tää

keskuspankki, mikä me tässä tunnetaan,

tai se jotain 8000

miljardia, siellä on ostettu

näitä kaiken näköisten euromaiden

valtioiden pitkiä bondeja

käytännössä, korkoo nyt

tapissa ja voi olla, että

yksikään paperi, mikä sinne

on ostettu,

niin se hankintahinta olisi

tällä hetkellä korkeampi kuin markkinahinta.

Ei varmasti olekaan, joo.

Niin kyllähän

tuossa, niin kun me tiedetään

tästäkin on,

tätäkin on ehditty selvittäisin aikana,

kun me jutusteltiin mukavia täällä

valipoditeeman alla, mutta

tuota, Suomen

pankki, joka on siis

Euroopakeskuspankin haarakonttori,

niin, tuota, noin,

niin sillä on, sinne on

hyvänsäänä aikana, niin

kasvatettu vähän

puskuria, mutta siis kyllä se niin on,

että sitä joudutaan jossain vaiheet

pääomittamaan.

Ja eri puolella

Eurooppaa vähän eri tilanne.

Mutta mietitit, jos sitä joudutaan

pääomittavasti, joudutaan sen takia

pääomittavan, että Suomen valtion

lainojen arvo, jotka se

Suomen pankki

omistaa, on laskenut niin, että se on

syönyt omat pääomat sieltä

ja sitten sen tekee

Suomen eduskunta päättää tästä

Suomen pankkiin, joka omistaa

Suomen valtion lainat ja

siis, että miten tämmöinen

tämmöinen härvelies päässyt

syntymään tähän.

Lähtölaukaisi tuli silloin,

silloin, milloin nämä

keskuspankit lähtivät kasvattaa niitä

taseita, se oli se finanssikrisi

2007-2009

vuodesta eteenpäin, mutta

ei voi sanoi, että se olisi ollut pelkästään

syynä siinä, koska esimerkiksi

EKP-nosalta, nyt sä

taso on 8000 miljardia

niin 2015

viiva 16

vuonna, niin mä kattelin jotain

chartteja, niin se oli vielä vasta

2000 miljardia siinä vaiheessa, että se on

siitä nelinkertaistunut tässä

viimeisen 8 vuoden aikana.

Kyllä. Ja se oikeastaan se vauhti on

kiihtynyt ja totta kai tässä on nyt

viimeisena huippuna, nykäyksena, huippunykäyksena

tullut koronat ja kaikki tämmöiset, missä

vähän extraan lisätty, mutta

en mä tiedä sitten, että tota

joskus saa tämäkin on tulos selvitettäväksi

mutta niin vaikeasti ymmärrettävän

niin kuin keskuspankki voisi joutua kriisiin

että

leiketät sen nyt tein joudu, että

pysytään vaan syy tänään pankikriiseissä

nyt, koska tota se, että

kuka tulee pelastaa keskuspankin, jotka

joutuu kriisiin, niin tota

nykyisin keskuspankin on tullut pelastaa

valtioita, jotka on joutunut kriiseihin tai pankkeja

mutta jos keskuspankki itse joutuu kriisiin

kuka pelastaa keskuspankin?

Yleensä kun

pahan ilman linnoin, jotka sanoivat, että

tämä systeemi on nyt rikattu

ihan päin

prinkkalaa, ja tota

tämä ei tullut

loppumaan hyvin

ja sitten tällaiset, niin kuin

nettikiusaajat, kun vesapuuttone

niin kuin ripustaa näitä twitteriin

niin kuin vääristettyillä

klikki-otsikoilla

niin tota ja joku saattaa vähän

ottaa itse asiassa siitä, niin tota

Kuka sinä vai? Niin on voisi olla jo

niin tota

pointihan on siinä, että kukaan

siis sanoisin nyt taas kerran, että kukaan

hän ei oikeesti, eikä me kään

tässä nytkään, eikä rahapodi

koskaan muuta väittänytkään

tiedä milloin asioita tapahtuu

mutta se

tämä

sydeemi, että otetaan

lakuankaraha niin kuin taikaseenästä

ja tota

joku back-carry-ginter jossain

tota no niin

takahuoneessa back-carryssä kirjoittaa

1.000 miljardia

Euroopan keskuspankin Ibantiillille

ja lähdetään se Horstille, sitten sen etu

tota fronttiin? Horstille front-offisee

tostaan 1.000 miljardia

euroaaleen valtionpapereita

ja tämä hurlume

hei on jatkunut ja johtanut myöskin

siihen, että politikot

on jättänyt kaikki rakenteelliset muutokset

tekemättä, eli finanssipolitiikkaan

lähtökohtaisesti on ollut

kohtalaisten vastuutonta euroalueella

ja mutta sitten myöskin se, että

omien talousalueiden

rakenteellisiä muutoksiä

ei ole ettu läpi

niin kyllähän tämä on

siis kaiken puolin tällainen tilanne, missä

tiedetään, että tämä homma ei

tuu loppumaan

mitenkään nätisti, vaan se

tulee todennäköisesti pamahtaa

kaikkien silmille ja sitten

historiankirjoissa on vain

pyöritellään silmiä, että mitä ihmeensä

nämä urpot annot tämän tapahtua

nähdään tämä tyypillisesti menee

ja nyt meillä on tällainen

poikkeuksellisen, historiallisen

super

megalomaanisen

mieletön ilmiö on ollut

päällä viimeen edellisistä finanssikrisista

joka siis perustuu siihen, että

Keskuspankki

on harrastanut määrällistä elvitystä

välttääkseen

deflaation

joka siinä ollaan

menestytty kohtalaisen huonosti

toisaalta ei tiedä miten olisi käynyt

jos ei olisi harrastettu määrällistä elvitystä

elikkä laitettu Günther

kirjoittaa se 1000 miljardia

keskuspankin i-bandilille

josta sitten horstottanut

ja ostanut Imuroonomarkkinat

kaikesta valtionpapereista

jolloin ne valtionpapereet päätyivät

keskuspankin taseeseen

joita katsotaan se tase sitten kasvaa

kunnes nämä eräntöjä maksuun

jolloin se bondipaperein

lähetetään takaisin

maahan, josta se laskettu liikenteessä

saadaan korvaus ja

ja saadaan rahaa takaisin

ja sitten laitetaan takaisin lii-bandilille

josta sitten pyytää syveeravaruuteen

tämä on se mekanismi

mutta siis

edelleen niin kun sä sanoit

niin keskuspankin on harrastanut tällaista

hurlumehtouhuun

finanssikriisistä lähtien

ja sitten on tullut päälle tämä koronakriisi

ja sitten vielä tämä sota

joka käänteessä näitä

tai joku kriisi

niin kynttäri on jo valmiina laittanut

kerrottanut sinne 1000 miljardin lisää

keskuspankin pankkitilille

ihan vaan varmuuden vuosi koska kohta

horst kuitenkin alkaa huutaa hänelle siitä

että missä helvettiin sinne, rahatoimme pääse

nostella ja lisää kasvattaa tasetta

ja eikä siinä vielä kaikki

vaan sitten varsinkin koronakriisin

aikana niin kaikki

valtiotkin vielä lisäksi

julkisti näitä erinäköisiä koronatukipaketteja

jotka jenkilässä oli

5-6000 miljardin kokoisia

myös ne

että Fyrkkä on kylvetty

tähän länsimalaisen talouteen

niin kuin niin maan perkeleesti

ja nyt

inflaation sitten

erinäisistä syystä

lähtenyt laukalle

se ei ollu sota, hän nyt viitsikö

se alkoi jo 2001

kesäkuussa

se inflaation laukka on...

keskuspankit on täällä

siiemenet kylvänyet

ja nyt sitten

vaikuttaa siltä

sijoituskeneja on siltä

että missä helvetissä

viipyy meidän

100 prosenttivuosituotot

että hei, markkinathan ei oo nyt noussukkaan

että ajuttekste, että me aletaan

kohta hermostuutteihin keskuspankin

että tärttisi tehdä

jota lopettakaa jauhaminen

koronastosta, että tähän ei vetele

missä on mun bonarit

et tähän tuhotte mun

uran ja mun elämäntässä näin

kun et kylvämarkkinata

tuhannella miljardilla

joka vuosi

se on se yks pointti ja mentaliteetti

ja sitten on nämä harmaanhapsuiset

keskuspankkityypit, jotka

kuitenkin, jonka taustattu kioukoissa

löytyy aika viisasta väkeä

joka

jossa on kyllä ollu näitä hotelijoita

jonkun aikaa, että koin yrittänyt sanaa

että eihän tämä hyvin lopu

Haluaisin kuulla, että missä vaiheessa

keskuspankkirit tulee sille

käsipyystyssä, käsivirheen merkiksi

kertoo semmoisille, jotka on

esimerkiksi lähtenyt

vaikka asuntokauppoille

nollakorko-aikana

sille, että

silloin kaikki hinnat olleet

kupla hinnon stapissa

ostanut silleen viimeisillä pennosilla

tehnyt ehkä stressitestit siitä

pankkilainasta, että pystyykö jollain

hanskaassa, mutta eipä sitten kukaäly

nyt tekee stressitesti

niin kun sun muuten

mitä

ruokaeläminen, mitä kaikki muut

hinnat maksaa sitä, että se stressitesti

jos pitänyt tehdä ehkä jollain

muulla tavalla, ja nyt on ihan

kuse siinä, että

siis tämä ongelmahan on siis tosiaan

se, että kun

energia

energiahintojen

vetämänä, inflaatio lähti liikenteeseen

niin ensin se näyttäisi, että okei

nyt lähti inflaatiolle laukalle, ja sitten se

tietää, että okei, mutta tätä vetää

energiaan

kaason

hinnat, että ne lähtee nousee, niin okei

sähköhinnat, huono juttu

eläminen kallistuu

mutta se ongelma ja se,

että nyt se on tullut alasin, nyt se on

vähän niin kuin, että joo, että joo on

STD news

että tämä ei kiinnostakia enää ketään

mutta se ongelma on se, että kun

inflaatio nostaa

päätä jossain, esimerkiksi nyt näissä

energiahinnossa, niin sinä käy

helposti niin, että se alkaa vetää

mukansa, kaiken näköisiin muita hintoja

esimerkiksi näin

eläminen kallistuu, kun

energiahinnan nousee, sitten se me

vaatimaan, niin kuin

palkkainen oottolist mä haluan enemmän palkkaa

sit tulee enemmän palkkaa, niin kun

me tiedetään

ja tota sit palkkat nousee, no sitten

se, kun on enemmän palkkaa, niin

sitten alkaa niin kuin muutkin hinnan

nousemaan, ja sitten se on synty

tällainen spirali, ja sitä

ei oikein

typistään, oikein nyt taho

typistään millään, ja tässä puhutaan

niin kuin

tässä, kun nämä keskeltään vasemmalla

olevat puolueet, olen taputtanut

niin yltiytyväisiä itseensä,

kun työllisyysaste on,

että se on niin kuin tosi korkealla, että

tämä on hienoa, niin 70-luvulla

Philipsin käppörän mukaan,

kun siihen käppörän tunnetaan

mukaan odotukset, niin tämä

joka sitten me 70-luvulla johti

isonlamaa myöskin, niin

tämä menee juuri ihan samalla tavalla

ensin, kaikki hinnan nousee, inflaation

nousee, työllisyys nousee,

ja sitten se naks, niin tämä menee

asin sieltä, asin sieltä poikkiin, ja se

koko homma tulee syyliin,

ja

tämä riski on olemassa, mutta

ylipäätänsä oli se kupla, mikä tahansa,

niin se kupla

todennäköisesti posahtaa

ihan yllättävästä syystä.

Ja nyt se iso huoli

tässä näin on se, että tämä

posahtaa nyt sitten näiden taas

kerran näiden pankkien kautta

euroalueella

tilanne

pankit on paremmin pääomitettu,

ja riskit on paremmin hanskassa,

investointipankki

toimintaa on ainakin jossain

määrin eroteltu peruspankki

toiminnasta, jolloin nää talletuksen pitäisi olla paremmin

sitä koko pankin tasetta

ei käytettä johdonnaisiin

enää samalla tavalla kuin ennen vanhaan,

että tilanne on pitäisi olla

parempi kuin

finanssikriisiä aikana, mutta ihan yhtä lailla

Mut se tullaan testaamaan

tästä reaalimaailmassa, että tota

skenariot on skenariota, ja sitten reaalimaailmaa

eri juttu. No se on just näin,

ja kaos matemaatikko

jossain juräisiksi parkella kuvassa sanoi,

että nature will find its way,

eli se

se todellisuus

löytää aina keinoon

niin kun posaottaa

se superduper

huolella rakenneton

rakennelman

luonto tai matikka

tai markkennatti tai mitkä tahansa

niin löytää aina keinoon

posaottaa sen tavalla tai toisella

Mut tämä on nyt, että nämä olivat ihan statisti rooleissa

nämä silikonvallibankit ja nämä pari muuta,

että keskuspankit on

periaatteessa

heidän pelinsa on tämän aiheuttanut

heidän isot

muuvin saa löinää

laineet nyt tota

viimeistään käyntiin, he joutu

väärää paikkaa, väärää aikaa, ja voi olla, että tota

jotain muuta

että nyt se on niin kuin arpa peli,

että kuka nyt on se siis seuraava

seuraava tota vai onko nyt se,

että musikkia

tämä tuolileikki loppuu hetkeksi

niin, että tota nyt jos

niin kun vähän miettiin, niin

markkinoilla on ollut

vuodenpäivät

puolelantosta vuodenpäivät, niin on ollut

kaiken näköistä

asiaa, joka ei näytä

terveeltä, ja tota

alkaa nyt inflaatiosta, joka on kuitenkin

saanut jalansiaan

palkainflaation noussut

Euroopassa per, tota

noin niin, pohjan

inflaatiohan laukkaa tältä, tällä hetkellä

ihan täysillä

ja sitten tietä niin kuin taloustietti

pisasteli, että kun me ja muut

niin mehän kiinnataan keskenämmäkin siitä,

että mitä tästä niin kuin oikeastaan pitäisi

miten tämä tilanne pitäisi nähdä

toiset sanat, että heittosoiko on

missoa muun sadan prosentin osakemarkkinatuotot,

että keskuspankit tehkää jotain,

että mun bonarit on kiinnittäisi

hommissa

toiset sanat, että tämä

nyt tää räjähtää silminen, että tää ei vetele

kolmannet

kulutusasiakkaat, yritysasiakkaat

huolestuu jostain pankin tasesta

syntyy

talletuspako, joka saa altoja

aikaiseksi

ja se

saattaa sitten päätty juhonkin isoon pankkiin

jolloin on sitten

se triliadin

kokoinen johdonaispositio, joka

sitten kun se pankki menee nuuriin, niin sitten

kaikki

riskin suojaukset ympäri koko

maailman pankki verkostaa, niin ne on

ihan wingsallaan, ja sitten sieltä voin

lähteä niinku periaatteessa mitä tahansa

tahtumaan, eletään

mielenkiintoisia aikoja, tää on

niinku se viesti, onko nyt syytä

panikkin just tällä hetkellä

ei

ollaan, kun me huolissaan tästä tilanteesta

ollaan

ja tota

ja seurataan tätä tilannetta, kun hailaavaa

mutta ei hätää, nyt

tämän serifit on palannu

valiporit on ohi

seuraatte vaan rahaporiin, niin tiedätte, mitä

tää homma ei tänään tästä, juuri näin

pidemmittä puhetta

ollaan palattu oman ydin osaamisemme

pariin

ja tota noin, niin laittakaa

meille palautetta

onko tässä jotain muutakin tapahtunut tässä

markkinoilla sinä aikaan, kun me ollaan

oltu niinku aivot-offaasennossa

mikä teitä huolestuttaa, huolestuttakaa

mikään

mitä piditte valipoidaistaan

laittakaa sellastakin palautetta

miltä tämä nykyinen markkinatilante

näyttää tyy teillä arjessa

tuntuuko se missään

otteekste huolissaan, mitä vaan

otetaan sitä koppia, katsotaan

mimoisin jaksoa tästä, sit seuraavaksi tulee

noin, ei muuten ku ensi viikkoa, kiitoksia

ja tosiaan

rahapodjet.fi, savumerkit, twitter

nää on nää kanavat

yes, noin, moi moi

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.