Antin koulumatka: Torstai 20.4.23

PodMe PodMe 4/20/23 - Episode Page - 33m - PDF Transcript

Tiettikö mitä yhteistä on minulla on Leidikagalla?

Kuman kai pitäisi näytellä, vaan molempien pitäisi tehdä jotakin ihan muuta.

Leidikagan kohdalla se on helppo vastaus siihen, mitä se muuta tarkoittaa.

Se olisi siis, että hänen pitäisi tehdä niitä sellaisia iloisia discohitteja,

mitä hän teki silloin kun oli vuos 2007 tai 2008.

Ja Iso Robert, niin katuu 28 osotteissa sijaitsi DTM.

Ja siellä me pojattaan sitten joko ilmanpaitaa tai sitten semmoisissa

valkoisissa hiattomissa, joita vaimohakka eikä sanottu,

mutta nykyisin sanotaan partnerin vahvempi teliäksi.

Ja tota, siellä me jynkytettiin ja sitten välillä käytiin invavessassa.

Joku kävi pissalla ja joku kävi tekemissä siellä jotakin muuta.

Vessahan on sillä tavalla monikäyttöinen tila, että siellä voi tehdä monenlaisia asioita.

Ja se invavessan sijainti oli siellä yläkerrassa ja sinne pitäisi olla avain.

Ja se avain oli kiinnistymisessä mustassa kumimunassa.

Valtava musta teko-kyrpä.

Ja sitten tuota, sitä piti aina sitten mennä kysymään viikolla joko sitä vaarista

tai sitten viikonloppuisin portsareilta.

Ja sitten se oli aina hirmohauska, kun me miehimykset käytiin

siellä rivissä portsareilta luona kysymässä, että antasitko kyrpää vähän?

Ja sitten ne anto, sen musta munan, ja sen kanssa mentiin invavessaan.

Mitä mentiinkin siinä tekemään?

Sitten kun tultiin sieltä ulos, niin käytiin tupakalla.

Sitten otettiin Jägermeister ja Fanta-lasi oli toisessa keresiä, Jägermeister toisessa.

Lups ykkösellä tuosta tuo ja sitten vähän Fanta-päälle ettei yrjölennä

ja sitten takaisin sillä teille Leidiköika soimaan.

Mutta enhän Leidiköika tei diskohitteen, vaan näyttelee semmoisen

kuusi viikolla loppua vappua viettäinen tekkarin näköisenä Jokeri-kakkonen elokuvassa.

Ja sitten ehkä elokuvaa ei pitäisi tehdä.

Ja pahin syöpä maailmassa tällä hetkellä on nostalgia,

johoi minäkin tässä just sorruin.

Mutta myösta tuntuu, että se johtuu siitä, että on epävarmuutta ja pelkoa ilmassa.

Mutta minulla ja myös muilla ihmisillä on sillä tavalla

turvatoolo, että yhtäkkiä supermarioelokuvaa on se ainoa, minkä haluaa nähdä.

Silloin kun minä olin nuoria maailmassa toivoon,

elokuvaat olivat kauhean pelottavia ja ahdistavia välillä.

Ja se ei haitannut, koska maailma oli sillä tavalla jotenkin turvallinen

ja kokonainen ehkä, emme tiedä kokonaisempi kuin ainakin tänä päivänä.

Ja sitten oli helppo käydä katsomaan sellaisia elokuvia, jotka eivät ollut ilosia ja nostalgisia,

vaan kauheita ja pelottavia ja ahdistavia.

Ja sitten niiden saattaa antaa ihminen vaikuttaa itseänsä,

koska sitten kun tuli ulos elokuvaa teatteristä,

todellisuus oli jollakin tavalla lempeempi.

Ja tämäkin on aivan hirvittävän myrkyllistä nostalgia,

koska tämä ei pidä paikkaansa edes.

Täältä tässä aivan nyt läpiä päähän.

Mutta onko semmoinen sanonta, kun läpiä päähän?

Sanotaanko sillä tavalla?

Täs kun siirtyy tuon keino tuoliin,

jotenkin nyt heti lähti niin aggressiivisesti liikenteisen tämän,

että siellä moni kuulija taas on, että no, nyt tuolmalla on vauhti päällä,

että onkohan se väärästä, kun pistä kahvia juunu.

Semmosta sanotaan jo olevassa, mutta nyt on.

Hyväinen aika, se entää.

Tässä on nyt semmoinen tilanne, että mä oon nimittäin itemenossa näyttelemään sunnuntaina.

Meillä on semmoinen saksalainen vaihto-opiskelija mäen koulussa,

ja se pyysi minua näyttelemään sen lyhytelokuvan ilmaisutaropettaja.

Ja sit mä jotenkin ajattelin, että se on just hyvä minulle.

Ilmaisutaropettaja on lähtökohtaisesti,

en tiedä, ilmaisutaropettaja voi olla ihan hyvää ihminen,

mutta teatteriopettaja, tää on semmoinen,

tämä on siis teatteriopettaja,

tämä on henkilö, joka opettaa teatteria ja näyttelemistä,

tämmöisille ihmisille, joilla ei ole englanti äidinkielillä,

ja mulla kaan ei siis tietenkään ole,

että senhän nyt kuulaisi sitä englannista,

mutta mä ajattelin, että tämä on mulle hyvä,

että jos mulla olis mennyt moni asia elämässä tosi vinoon,

niin sit mä olisin se ihminen varmasti jo nyt tänäkin päivänä.

Mutta se on siis semmoinen vanha ikäväk lisääminen,

sillä tavalla, että jos se ei osaa, niin sitten opettaa.

Eiks niin?

Eli jos on esimerkiksi näyttelijänä,

ei ole hirveän menestynyt,

niin sitten rupeaa opettamaan sitä näyttelemistä,

niin sillä saa sitten vähän semmoisen olon itselle,

että tässä ollaan ikään kuin vieläkin jotenkin

tällä alalla, tällä näyttelemisalalla,

mutta että ei olla kokonaan työttömyyden ytimessä tai jossakin muualla.

Mutta siis, jossa Suomessa se ehkä ei nyt niin pidä esi paikkaansa,

mutta täällä ainakin on ihan järjestää niin,

että on ihmisiä, jotka on täysin vakuuttuneita siitä,

että ne tietää kaikki näyttelemisen salata.

Ne on valmiita opettamaan ne kaikille muillekin,

mutta sit siinä on vasillaminen kumallinen juttu,

että ei ne ikinä ole hirveän menestyneitä siinä näyttelijuudessa.

Tämä on tämmöinen, mistä mä oon ikuisesti saarnannut,

ja on siis, tai joku johtuu ehkä siitä, että

sen verran tässä nyt elämässä on elännyt.

Mä oon huomannut, että on sairaan hyviä opettajia olemassa,

mutta niitä on hirveä harvassa,

ja ne on yleensä semmosia ne opettajat,

että niillä ei ole semmosiaan kuolleita

tai kuolemaan päin kallistuneita

tai teiliä haaveita.

Herra Jestas, mikä viheilys kuuluu maasta.

Nyt on minun suolisto on kallistumassa kuollemaan päin.

Mä se on juuri iso viipaleen Manuun synttärikakkua,

jonka mä ostin sillä, kun sillä oli, no,

jos on synttärikakkua, niin se tarkoittaa yleensä sitä, että on synttärit.

Mikä tää on tämmöinen täällä viikolla?

Nyt mä yritän tässä nyt jotenkin semmosia, mä oon siis sängyssä,

että no niin, tervetuloa koulumatkaprojektin parein.

Ei tää ole mikään koulumatka.

Saatana minun koulu on tällä viikolla ohio.

Nyt on sillä tavalla, että kun 60 tonnia vuodessa

maksetaan tämmöisestä koulusta,

niin se tarkoittaa sitten ilmeisesti sitä,

että kuukautta ennen kuin koulu loppuu,

niin ruvetaan näitä kursseja tiputtelemaan sille,

että opettavaa ilmoittaa, että ei meillä ole enää nyt,

kun näitä tämmöisiä vanne henkilökohtaisia tapaamisia,

joka viikot ei ole enää tunteja,

ei opetetaan enää mitään teille.

Meillä on yksi opettaja,

toi vanhan kaverinsa sinne tunnille,

ja ne jutteli keskenään siitä,

että minkälaista niille oli keskenään työdentekoulu.

Olen ollut siitä yhtään kiinnostunut,

olisin kuullut kauhan kiinnostunut näkemään,

että mitä ne tekisit toisille,

jos ne olisivät privaatissa tilassa alasti kaadestaan,

niin ne on mitään hirveän komeita molemmat.

En tiedä, olisiko se komeita,

mutta niillä on joku sellainen,

että ne olisivat vahvunut nähä,

en välttämättä sille, että olisin itse ollut siinä,

mutta jos sellainen video tallenne on olemassa,

niin olisin tosi meillä, niin näin.

Onko tämä jotakin nyt ahdistuvaa?

Meneekö tämä nyt vitsistä,

vai rupeaa ahdistaa,

kun teitä en tiedä soittakaa numero 143727,

ja kertokaa, että ahdistikova ei.

Mutta joka tapauksessa sellainen oli minun haluunni tilaa

tällä viikolla,

ja minulla meni ihan ohjeet,

mistä puhuu,

vaan ajattelin sille,

että onko hannu koskaan tutustuneet

toistensa vartaloihin lähemmin.

Oho, mitä olis tuolla?

Ahano niin,

nyt on tällä hetkellä koiran ruokinta,

on käynnissä alakerassa.

Koira oli niväsynyt tänään,

kun hän kävi kahdesti juoksemassa

jästi vielä päivähoidossa.

Voitteko kuitella, että päivähoidossa,

onks me siitä on,

kun hän tietysti puhuu,

niin kun mä oon käynyt monta kertaa hakemassakin

sitä sieltä,

kun teidän kanssa rakkaat kuulivat,

mutta hän oli siellä,

nyt oli vaan semmoisen lyhyen päivänä,

ja se oli niin vasynnittu,

kun iltapäivällä,

että se tuli minun jalkojen väliin,

ja sitten yritti pysyä herällä,

olla sosiaalinen,

mutta silmä loppas kiinni,

ja mä voin ruopettaa nauramista.

Siellä on,

nyt on helikopteri elentää,

siinä taikuri saapuu,

jakaa ilmaiseksi filmen,

miten se menee,

näyttää ilmaiseksi filmen.

Sellaista oli kommunismissa,

että filmitkin näytettiin ilmaiseksi.

Ei vaan enää filmeä nää ilmaiseksi,

ellei tiedä puolison Netflix-tunnusta,

ja jos tietää, niin siltä Netflixistä enää pitää muuta,

kun semmoisia elokuvia, kun don't look up,

jota yritin kattoo lopua asti, mutta en pystynyt.

Nyt positiivinen iloinen,

mä oon yrittänyt nyt tässä jotenkin sillä tavalla,

mä meditoisin ja hengittäisin,

ja kattoisin vähän Englannin rannikolla olevan

hampauttumaan ASMR-rouvan reikiterapia videoita,

että mulla olisi semmoinen hyvää tunnelma,

ennen kuin mä aloitan tän koulumatkaprojektiin,

että mä vaan semmoista tultajatappurhateille

sinne korviin syytäis,

kun totta kuitenkin kaikki stressaantuneita

ihmisiä minäkin,

ja sitten voitaisiin tämän tilaa käyttää

semmoisena parantavana tilana,

eikä tulehtuneena tilana.

Mutta minkäs voit, jos elämä on

tulehdusta täynnä, ja turvatonta,

ja epämukavaa, ja nostalgia kaipuu

vaan hirveää siihen, että entiseen...

Hei, mä sen mä sanon nyt teille,

ja mä sanon sen nyt vilpittomasti,

että mulla on minkäännäköistä kaipuutta nuoruuteen,

että minä, jos heräisin 21-vuotiaana,

täältä en teä sitä vitsiä, että sanon,

että tuosta menisin parvekereuna yli,

koska taas oli joku mennyt,

ja sreuna ylivan lasista läpi,

ihan kamalla uutinen oli sekin.

Toinen uutinen oli muuten se,

että verotteja ruvenut kyttää

mä influenssereiden tuloja,

ja minä tulin siitä hirveän iloiseksi,

että tarkoittaisi sitä, että

suomalaisten influenssereiden talouksissa

veretään ilmaseksi saa tuo piimä juomaa

paniikissa vessanpöntöstä alas,

ja mulskataan luomiväriin paletteja,

biojatteeseen, ettei verotteeseen

saisi vain kiinni, että tämmöisiä

vastikkeettomia, hyödykkeet,

eiku mitään vastikkeellinen,

eikä se on vastikkeellinen hyödyke.

No joka tapauksessa tarkoittaa sitä,

että jos tekee kaupallisen yhteistyön,

ja saa 14 000 kuukuppia siitä kiitokseksi,

niin sitten, kun verottaja voi katsoa,

että kuukupiin arvo on,

kun verotuksellinen arvo on 2,60 euroa,

ja siitä verot,

sitten täytyy maksaa.

Eli vaikka jos rahaa liikkunukkaa hirveästi,

niin tämmöistä, semmonen on

influensserin karseakohtalo.

Kyllä influensserin maailma on hirveä.

Siis Instagramista,

jossa tiktokkia hallitsee

kiinalainen, ja sitten

Instagramissa, Instagramia

hallitsee joku siis aivan mysteeri

taho, josta

ei edes tiedä, että minkä maailainen

se on, mutta joka tapauksessa se tarkoittaa

niin kuin käytännössä sitä, että

jos olet perustanut bisneksessinen

Instagramiin, niin kuka tahansa

jokäberin näköinen avaruuhiiri

voi tulla ja painaa nappia ja

sinne meni sinun tilin

viemäristä alas,

ja kirjailija ystävällä

kaapattu tilin, mutta sen nyt voi

estää sillä, että laittaa kaksi vaiheisen

tunnistautumisen.

Meidän koulussa on 16 vaiheinen tunnistautumisen,

se tarkoittaa sitä, että

kun menee kirjaatumaan

sisään esimerkiksi johonkin editointiohjelmaan

kouluntietokoneella, niin ensin kysytään

sähköpostiosoitetta, sitten

koulun käyttäjätunnusta, sitten pitää kaikilla

taas salasana, että sitten tulee

yhtekijän semmoinen viestinti, että olet

käyttänyt tätä merkillistä tietokonetta

ennen vaikka eilen käytin viimeksi sitä.

Nyt menee tänne lisää kysymyksiin,

äidin tyttönimia, mikä oli

sen sairaalan nimi, jossa synnyit.

Se on muuten naistenklinikka, minun,

nyt tiettä sinne, jos aloitte minun

koulun hakkerotaan, minun koulun

tunnuksiin, en kerro mikä on salasanaa,

mutta et nopeasti, että saatte sen

selville, ja sitten voitte

minun koulun sivuille päästä

eikä minun maksamassa, minun

esimerkiksi tuon,

mikä se nyt on opiskelijamaksut

sieltä.

Ei siellä mitään rahaa liiku muutenkaan,

ehkä, sitten siellä on jotakin minun

pyylivideoita, oma on tehnyt

kato, nyt minä olen siirtynyt

sellaan sellaan, mikä murre, että täältä

nyt tulla tuu, sahti joku

aivan keksitty etelä pohjamaan,

meidän äidillä oli sellainen, silloin kun

oltiin nuorempia, meitä hävehti

lapsia, se aina

rupes aproprioimaan

etelä pohjamaan murretta,

kun me menimme faija vanhempien

luoksi käymään, ja sitten

meitä hävehti, kun ei se kuulostanut yhtään

oikeelta se murre,

mutta äiti ylitti olla

cool etelä pohjelainen, vaikka se on

savollainen, ja puhuu sitten etelä pohjelman

ihan, ei kannata

pitäytyä niissä omissa murteissaan,

ja mikä sieltä

nyt tulee, siellä liikkuu

kakkusuolessa

edelleen, no niin

sanoiko me siitä, että

minun synttäri kakkua on syönyt

viipaleen

kähäntää nyt on, pitäisikö

ottaa alkkaseltserä

se on sellainen ihme

lääketäällä alkkaseltseri, joka on

sellainen puret tabletti, joka laitetaan

se on vähän niin kuin samariin, mutta siinä on myös muita

hyviä aineita, kuten aspirinia

ja muuta, se on siis sellainen, että

yleensyöny, tai muuten on joku tilanne

elämässä, niin yleensä se käy semmoisesta

niin kuin, minä lentokentällä

sen otin, olin syöny liikaa

ja nyt on täällä kotona, ja kaiken pitäisi

olla turvallista, mutta silti mahaa sanoa

muru

semmoista on ihmisen elä, aina on jotakin

ja kohta alkaa, kohta tulee

lisää syöpiä ja kuolemaa ja epä-

mukavuutta, se on kanssa tämmöinen iän

mukana tuoma asia

ja sitten taas oli tuntu siltä, että onko

varpaan väliin

tullut tuo silsa

en usko, että on, mutta tuota

joskus on ollut semmoinen teatteri

korkeakoulun aikoina, oli semmoinen

oikein, semmoinen

onko on koira tullut, nyt tuonne

ottokautukä, semmoinen oikein,

että se ei millään mennä

lähtee, ja se nyt ei johdu

minusta, vaan teatteripoulusta

seki, se löytyisi

ilatumaa jäi

se on se bien

50 dujelees

50 dujelees

ja anteeksi, me nyt pitää keskeyty

vähän kuin koirankasta täällä tilanteet

no niin mennään se vähän äänni ulos

täällä on ihan hirveesti, jos täällä ulkonna on nyt tehtävää

mutta minulla oikea on nyt semmoiseen

aikaa, että miten te researchers löydätte

jos on, juuri teilläkin on moneilla on

lapsia ja puutarhoja ja

asuntoja ja autoja ja muuta ja kaikkia ne, että pitäisi hoitaa näitä tilanteita ja mikä ei oikein, miten teillä on, miten saatana ihmisillä aikaa, jollakin miten lapsi lasten vanhemmilla on, mitä hän aikaa tehdään.

Mulla on jo muuta kuin tuo piski ja mies ja silti mulla on siis semmoinen, että mitä meidän itku meinaa tulla, kun pussi lakaa noita pyöritän koneessaan.

Kyllä mä sanoin, että mä arvostan tuolta kaikkia ihmisiä, jotka jaksevat tuolakin tuollainen saatanaan rikkaruohon.

Otetaan se tämän nyt ees täältä pois. Me tulta yhtä.

Otetaan täällä eläisasua elää sinä tuossa, syömään nyt niitä.

Juometien tää on nyt, nää on näitä salattia, jotta sinä et saisi ollenkaan hyöitästä. No niin, etsasu, no, sepä putlaa.

Okei, otetaan sinä mää nyt tästä käy.

Ai ihanaa, muuten tuossa tuolla on, se on kivaa asia, että meillä on nyt tästä apelisiinipuussa on kukaat. Ihanat valkoiset kukaat tullu.

Siihen varmaan tulee apelisiinni myösen aikipäivänä.

Yksi ei oli tullu, mutta se oli aivan kuivaa ja huono.

Säsu, tyvyvyn järvik, mua.

Säsu.

Anteeksi, nyt tää keskeytyt asia.

Tässä on juuri tää tämmöinen, tää on tavallaan nyt tätä samaa asiaa kuin mikä tuota, niin nimittäin mistä me tässä just valitiin.

Pötisiin siihen.

No niin.

Tää on takaa.

Jän on niin, hän lähti takaisin, niin minä pääsin tuonne nyt.

Anteeksi, tää oli nyt tämmöinen, toivottavasti kävitte itsekin nyt tästä valtavan hauska vihdeohjelman mainosta.

Tää on niin kuin mainosta oloinen, nyt me ollaan niin kuin takas asia ääressä, mutta mä oikein tiedän, että mitä asiaa mulla oisin.

Mua se Lady Gaga on mietityttänyt ja influencerit oli niin kuin oli ne, niin tavallaan minun niin kuin elämän jotenkin tärkeimmät, että

mä oon niin kuin oikein, että aina kun mä näen sen Kagan tuhnusen jokerikakkonen naaman, niin mua niin kuin rupeaa harmittaa.

Ihmisten pitäisi saada tähän niin kuin mitään ne haluaa tehdä.

Sehän on yleisesti se sellainen kritiikki, on silleen, että tätäkään ei olisi pitänyt tehdä tätä elokuvaa, tai tätä sarjaa, tai tätä kirjaa.

Niin, vittu, miksi ei? Miksi ei mukaan saisi tehdä? Ja miksi ei Lady Gaga saisi näytellä, jos hän haluaa?

No siis, minun itse asiassa mulla on vastaus tähän. Se saisi näytellä minun puolesta ihan niin paljon kuin haluaa,

mutta sen pitäisi myös tehdä pop-iskelmiä, koska se on siinä niin hyvä, siinä pop-iskelmiä.

En minä enää enää enää, minkään minä tosiasia on se, että en minä jaksaisi enää mennä, vaikka olisi iso Robertin Karun D.M.

oveet olisi auki ja kutsuvina siellä, niin minä en jaksaisi siinä mennä enää, minä olen syynyt ihminen.

Mutta siis se sellainen niin kuin, mut mä saattasi autossa kuunnalla ja vähän niin kuin päätä nytkytellä, että mä oon nyt yrittänyt löytää semmoista mukavaa musiikkia,

mutta kun musiikkikin on mennyt jotenkin semmoseeksi niin kuin ilottomaksi, että kauhean, että jotenkin tuntuu, että kun mä suomalaista niin kuin musiikkia,

niin siellä on niitä semmoisia masentuneita tyttöisiä, joilla on juuri semmoinen, että ne laulaa niinku krapuulasta ja pizzalaatikoista,

ja sitten tuota, ja sitten on semmoisia vielä masentuneimpia poikia, niin kuin se yksi rappari oli se, jolloin on se patatukka,

ei se, jolla on se bolero, sehän on reipas, sillä on asennetta,

mutta se on taas tietenkin niin väkevää se musiikki, että minulla tulee ihan, karvat nousee pystyy,

niin en mä autossa semmoista uskallaan, että minulla on lähteä kaasujelkaan ihan lapaisesta,

ja siis on, jalkaa ei voi lähteä lapsesta, koska tuota sitten olisi eri, no mut ettei ymmärretty, mitä mä tarkotan.

Mutta siis se on se, villiama, se on se pojan nimi, se on minun suosikki, koska se on niin, se on, se näyttää siltä, että se on tuota,

se on nähnyt liikaa, se on nähnyt semmoisia asioita, joita nuoreen pojaa ei pitäisi nähä,

se on tuota, se on ollut rintamalla, etu rintamalla ja tullut takaisin sieltä,

mutta ei samannaku, samannaku tuota minkälaisia nähisiin meni,

no niin, tämä oli nyt sotavitsi, minkä takia mä nyt sotavitsin? En kymmenen vuotta sitten saattu vielä kertoa,

kun oli, silloin oli, oli kaukana oli sodat maailmasta, kato, ja taas nostargiaat iski, ohi hyvät hyssykät sentään.

Mä oon siis ollut nostargiaa ihan meille ne ihminen, niinku siitä asti, kun alkoi tulla näitä, näitä tuota jatkoosia ja muuta,

koska mä en tiedä milloin se tapahtuu, onks teillä siihen tästä on kirjoitettu ja mä lukenut monia juttujakin,

mutta sekin on yksi semmonen asia, mikä nykyisin tapahtuu, että kun lukee artikkelin,

niin sen unohtaa saman tien, kun sen on peokalollaan puhelimenpinnassa pisteiseen asti saatellut,

niin minä luin, mä oon lukenut tästä aiheesta sitä niinku nostalgian, ihmeellisestä nostalgiasta,

joka on niinku, joka tarkoittaa niinku käytännössä just sitä, että palataan niinku, eikä edes niinku beatlesiin,

vaan spice girlsiin, että siinä 90-luvulle ja sitten mun on niinku ollut vaikea selittää, mistä se johtuu,

mutta minusta se on vaan se, että se on niinku kysymys, on vaan siitä, että kun on täysin turvatonta ja sotaa ja ahdistusta

ja tuota pelkoon tulevaisuudesta ja maailman lopuun lähellä ja ydin sotaa ja ilmastonmuutossa on kaikki täällä,

niin silloin tulee semmonen, että mukaan 90-luvulla olisi niinku paremmin ollut asiat.

En tiedä, 90-luvukuu on vielä, minä muuten 98 Helsinkin ja siis Helsinki oli silloin Suomen sosiaalistinen neuvostotasavalta.

Se oli niin ankeen paikka, että tuota Kampin tori, joka, jos teemme niille sitä Narinka-tori on ankeen,

niin ette voi väittää, etteikö Kampin tuullinen kenttä, jossa oli meillä linja-autoasemma, ennen olisi ollut mukaan vielä ankeempi.

Sille on ollut Kiesmaa kaan vielä. Onko se Kremontohot, jos se Kiesmaa?

Sen rakenssi tuota, niin se rakennettiin niinpää helvettiä, että jotenkin taas en tiedä, mikä siinäkään oli se homman nimi, että piti rakentaa.

Onko Suomessa julkinen rakennus, niin se täytyy kilpailutta sillä tavalla, että aina se halvin voittaa?

Sehän tarkoittaa myös, että paskin voittaa aina. Se on Suomen valtio paskin voittaa aina.

Jos se, joka saa halvimmalla tarjottua jonkun, että me rakennetaan tänne kolmesta tiilestä ja puisesta pierusta tänne tämmönen konserttitalo,

niin Suomen valtio sanoo, että kyllä jos se käy, sehän vain passaa. Vai onko myös kaupungeilla tämä kunnilla sama?

Jos sillä tavalla kaikki maailmassa tehtäisiin, niin eihän vistään tulisi mitään.

Kyllähän välillä pitää, siis jos, eihän kaikkia vaatteita voisi Shaneista ostaa. Onko se vielä juttu?

Onko Suomessa käynyt sillä tavalla, että eikä sinne tullut nyt joku sellainen, että pitää maksaa vähän,

jos Kiinasta tilaa kaikki tavaraansa, niin sitä pitää vähän tulli maksuja maksaa. Enkeistäkään ei voina lähdetä.

Minä aina voin täältä lähdetä haluviin terveisiä kummilapsille, kun se maksaa ihan helvetisti.

Ja pitää täsmälliset selvitykset tehdä, nykyisin vielä tarkemmat selvitykset, mitä ennen piti tehdä.

Ja sitten tarvitsee, mitä se on tänne muuttanut, olisi pitänyt muuttaa Kuusamoon.

Mutta sitten jos Kuusamoista yrittäisi lähdetä haluviin karkea, niin sitten olisi posti siinä välissä.

Ne tuli silloin tänne Amerikkaan, ilman tullimaksuja. Yhtä kevaa oli, että lähetyksesi on nyt missikäni osa valtioissa.

Eikä tulaisi sieltä pois.

Minä olen miettinyt nyt sitä kuitenkin, vaikka olen tässä nyt ehkä viimeisestä, olet valittanut siitä asiasta, että minun pitäisi niin kuin,

että en haluttu tietää, mitä te ajattelet minusta ja minun ohjelmista ja tästä, että varsinkaan tästä projektista.

Mutta minä olen nyt miettinyt, että pitäisikö minun kuitenkin, koska minulle tuli taas yhteen vanhaan postilaatikkoon, tuli sellainen viesti,

jossa joku oli lähettänyt mulle tänne, että tämmöisellä saatteilla, että tätä sä osaat arvostaa.

Ja siihen oli tämä postin uusi kampania, jossa oli miekkonen siinä kortissa ja sitten siinä lukee, että välii tänne.

Ja siitä puuttu vaan yksanaa huumeita.

Minusta jotenkin, jos se ei ois niin raivostuttava asia se postin asia, miten raivostuttava se on, niin se naurattaisi minua ihan hirveesti,

koska tavallaan postin liikeidee on ihan älyttömän yksinkertainen.

Se on se, että ihminen haluaa lähettää, että on jakeluketju ja sitä pitkin, niin ihminen voi lähettää asioita, kirjeitä ja tavaroita toiselle ihmiselle.

Mutta jotenkin niin Suomen posti on onnistunut tämän kukkaamaan täysin.

Ja se on jossakin vaiheessa siinä, että ensi oli itellä ja siitä tuli taas posti.

Mutta minä en oikein muista, että oliko joku vielä siinä välissä, joku piti joku postin osa-alue, piti se itellä nimen, koska se on ihan helveti hieman nimi itellä.

Se ei tarkoita mitään, siitä ei voi päätellä, että mistä on kysymys.

Ehkä me tiiä, että voiko se UPS tai FedEx, niin ei niistäkään voi päätellä, mutta ne ovat sillä tavalla, ne ovat iät ja ajat toiminneet, niin ihminen ymmärtää, että tuonne, jos me pakettiin ne vie, niin se kanssa menee väärää osoitteeseen, niin kuin kaikilla näillä.

Se ei toimi, se liikeide on liihankala, että pitäis keksiä joku uusi liikeidea postilleen.

Olisiko se semmonen, että maakuoppa on kaivettu keskelle Jyväskylää ja siinä käydään, että jos joku haluaa lähettää jonnekin jotain, niin vietäis kaikki ne paketitte kirjeet sinne, ja jos joku on jotain vailla, niin sieltä voi käy sitä hakemassa ite.

Olisiko tässä nyt semmonen toimivampi, että postillaatikosta ovelle systeemiä ei saada toimimaan?

Se, minkä posti on saanut toimimaan, on se, että konsulenttyyrityksille maksataan vitumoisia palkkioita siitä, että ne tekevät karmeita, mainoskampaniota, joka keksiä nimiä jo esimerkiksi itellä.

Jos posti on hukannut liikeideansa, niin konsulenttyyhtiö ei ole hukannut liikeidea.

Ja kuka teistä oli se kyrpä, joka kävi laittamassa minun sähköpostiosoitteen Jari Sarasvuon uuden jonkun liikeidean sivulle, jossa kysettiin, jota mä ensin ymmärtänyt mitä siinä oli.

Tuleen meille myyjäksi, oli siinä ja laitamme sähköpostiosoitteeseen tähän kenttään.

Joku olikään on laittamassa minun sähköpostiosoitteen.

Mä luulen, että se on yksi vulkku, joka on tehnyt tätä minulle aikaisemminkin, mutta se voi olla myös joku teistä.

Jos se on ollut joku teistä, niin nyt sanon, jos ensimmäistä kertaa tämä oma historiassa, niin sanoidaan ja tarkoitan sitä haista paska.

Sieltä tuli minulla sellainen, mä olin uupuneena siinä tilanteessa ja mä avasin mun puhelimen.

Mä katoin, että mikä tämä on nyt täältä tullut tämmöinen, siis se oli 14 kilometriä pitkä viesti, jos se ei ole mitään järkeä.

Se oli kiirjoitettu maailma hirveemmällä, jotenkin miehen välilihan hajusella jääkiekkovarusteen näköisellä Suomen kielellä.

Se oli jotenkin semmoista sarasvun markkinointi kieltä, jossa oli siis tällaiset reippat.

Jotakin siinä haettiin jonkinlaisia markkinointimyyjiä.

Tää on tämmöinen liikeidea, jossa ei mitään tuoteta eikä mitään synnytetä,

vai siis jotakin yleisvahtoa johonkin markkinointitilaan tai markkinoinnin luomaan tyhjiöön lisää tyhjää vaatoa.

Mä en se termistävä puhun, koska mä ymmärrän, että tänään päivänäkää on vielä ymmärtänyt, mitä sarasvu on ikinä muuta tehnyt,

niin se, että se on pitänyt samanlaisia monologiaraadiossa.

Se on saavutus, ja siinä mielessä se on rohkeita, koska siis radio on sellainen väline,

että sitä ihmiset joutuvat, kun ne laittavat sen päälle, niin ne joutuvat okunnelemaan sitä, mitä sieltä tulee.

Tämän ohjelman kanssa siis tämän projektin parissa, että kukaan ei pakota näitä.

Eli ellei teillä otti siellä taas se tilanne, että jotenkin näitä kuunnellaan sillä tavalla, että siinä on puoliso on siinä vieressä,

ja se yrittää lukea Ilkka Remeksen uusinta kirjaa.

Ja itse koostoksi pitää päälle omasta puhelimesta kuuluta holman molotus.

Voi kauan, että se tuutuu hirveiltä ajatuksesta, elkää tehkyä sitä lähesille ja rakkaille.

Ja elkää laittakon minun, elkääkää kenenkään muunkaan sääkköpuistojosotetta Jari Sarasvuuhon uuden liikeideen internet-sivuille,

koska sieltä tulee 14 kilometrin mittainen viesti, jossa ei ole mitään järkeä.

Että pyydän. Ja tiedän, että siellä on tällä hetkellä jo hakeutunut sellainen,

että kähään iltanaurun saattelemana sormi näppäimistölle ja alkaa lähetellä kaikille kavereille ja äidille

ja päville ja heidän puolisoille, niin on kolahtaa kohta 14 kilometriä Jari Sarasvuuhon sääkköpuistojen.

Voi hyvät hyysykät sentään.

Minä en uskonut, että me pystyn tähän tänään. Voitteko kuvitella, että tämäkin on semmoinen asia,

että tämmöinen, että laittaa menemään makavaan oman säänkyynsä ja laittaa mikrofonin rintanappiin kiinni

ja alkaa puhua, niin sekin voi olla semmoinen asia, että se vaatii ponnistelua ihmisiltä,

mutta se vaatii semmoiselta ihmiseltävän ponnistelua, joka on elämässään päässyt semmoisten mukavuuksien äärelle,

että hän ei halua enää mitään muuta tehdä kuin maata käsimun alla ja olla hiljaa.

Milloin hän se eläkei oikea alkaa?

Lanskassa on ollut nyt näitä eläkeikä nostoon liittyviä tämmöisiä protestiä ja mä ymmärrä heitä.

Mulla on niin vähän eläketä kertynyt, että minua ei varmaan ikinä kannata jäädä eläkkeelle.

Mitähän mä sitten 80 senä teen?

Perustan ehkä konsulentiyrityksen.

Lähetän postille se sähköposti viesti, että mulla olisi tehnyt nyt uusi nimi ja tämmöinen mainoskampanja.

Sen mainoskampanen olisi semmoinen, että siinä olisi postin työntekijäksi bukeutunut rakiivalta rikollinen,

joka näyttäisi omaa persenreikäänsä ja sanoi, että vituttaako, olisi luki siinä kortissa.

Sillä kortin takan puolella on semmoinen teksti, että menikö mummon joulunlaajan sukaat taas väärää osoitteeseen?

Se on meidän syy, mutta me ei myönnetä sitä.

Olisit itse vittu vieny mummolle sukaat tai hakenut ne siltä?

Ihan miten päin nyt teidän perheessä toimitaankaan?

Ei se ole hyvä liiketoimintaa ja ajattelua.

Että antaa toisten ihmisten tehtäväksi semmoiset työt, mitkä voisit itsekin tehdä.

Mummonkin vituttaa, kun ei ikinä nää sinua.

Älä syytä postin työntekijöitä, elääkö postia siitä, että postia ei ole jaettu?

Ei postia ole jakamista varten, postia on ottamista varten.

Ja itse asiassa postin nimiä ei ole enää posti.

Vaan sen nimi on munalo.

Munella.

Reisille.

Ja sen een päällä ole sinun aksaan tegy, niin kuin Ranskaksan ottaa.

Postin työntekijät, jos postin päättäjät.

Minä olen aina ollut annankadun postissa ja olin aina hirveän ystävälle.

Työntekijät olen pitänyt, että aina olen ollut heille mitään pahaan.

Mutta terveisiä, jos kuulette vanhalta asiakkaalta ne.

Mutta postin päättäjät, jos kuulitte tämän niin teille tämmöinen terveinen.

Ottakaa yhteyttä, että miljoonella eurolla saatte tämän tuotepaketin, jonka mä tässä just teilluin.

Ja semmoinenkin terveinen teille.

Ehkä jollekin kuulijoillekin, että hattakaa sitä kapaaskaa.

Kuntelit Podmiin Premium-podcastia.

Mä haluatko löytää lisää samankaltaisia podeja tai vaikka ihan uusia tuttavuuksia.

Lata Podmiin sovellus App Storesta tai Google Playstä

ja saat kokeilla palvelua kaksi viikkoa ilmaisiksi.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Nostalgiavihamielisyyttä ja 14 000 kuukuppia.

Tämä ei ole podcast. Tämä on projekti. Henkilökohtainen projekti. Antin koulumatkan tuoreet, viikoittain julkaistavat jaksot löydät Podmelta. Tämä jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle.