23 minuuttia: Tommi Linna: Lopulta kaikki käyttävät valokuitua | 688

Valokuidulla surfaat aallon harjalla. Valoo!

Kaks kolmaisen studiossa ollaan Juhanuksen jäljiltä nopeissa.

Kysytte kenties miten nopeissa? Onko jopa kelju-ko kojoottinopeissa?

Sanoisin, että vieläkin nopeimmissa.

Tänään puhutaan valokuidosta. Se on väkinäisen nopea.

Hei, Kela Koskelo. Mulla on hieman semmonen ongelmat.

Mulla on kaksi nettijä siellä.

Ei siksi, että minulla olisi iso lukaali, vaan siksi, että minä oon oikein luota kumpaan kaan.

Jos sinulla on elämässä ongelmia netin kanssa silloin tälläni,

kuuntelee, että tämä jaksossa saat siihen ehkä ratkaisun.

Meillä on vielä enää mies, joka on puhunut internetin kanssa kahdeksi luvun lopusta saakka.

Valo on toimitusjohtaja Tomi Linnan. Tervetuloa.

Mennään sen verran muuten kaikille selvyydeksi.

Tämä tehdään yhteistyössä tämäkin jaksoja.

Myös tulevat jaksot teidän kanssa.

Valo on kanssa.

Eiks me nyt ole jo tarpeeksi nopee netti?

Minkä takia pitäisi olla vielä nopeepi netti?

Netin käyttö kasvaa koko ajan.

Nopet on tarvetta lisääntynyt hirmaisen paljon.

Jos muistatte laikkaa, mitkä teet ensimmäisen nettiyhteyden,

se oli mega-olikova juttu joskus.

Sitten oli kympi mekana ja sata mekana.

Nyt puhutaan kikaluokan nopeuksista jopa kymmenestä kikasta.

Eli se tarve kasvaa koko ajan.

Valokuito on ainoa tekniikkaa, joka pystyy vastaamaan niihin nopeisiin liittymiä.

Tähän asti on ollut tekohengitystä.

Eikakso oli kuparjaa ja nyt on ollut eri näköisiä mobiiliyhteyksiä.

Lopputulos vähän jäämättä on kuitenkin se,

että valokuito on sitten se, joka kotiin tullaan vetämään enemmi tai myöhemmin.

Tästä viiskeen ympäri on aika paljon haippia kirjoitellaan paljon.

Miten se suhteutuu valokuitukaveni?

Yksi hyvä ystävä sanoi vähän, että viiskeen on pakka,

kun se olisi hulussuun.

Hetki aika lämmittäjä, mutta sitten tarvitaan etteä uutta vaihtoehtoja.

Tosiasiahan on se, että viiskeen on rullattu aika lailla peittämään koko Suomi.

Mutta nyt jo isot firmat nokia,

ja nämä isot teleoperaat tai laitevalmistajat,

ne suunnittelee täyttä häkää 6G.

Siitä on lippulaiva hankkeita oluyliopistossa,

ja se on seuraava G.

Sitten on 7G-opiirustuspöydellä.

Jos mobiili ratkaisisi nää ongelmat ja parantaisi syöväin ja tekisi kaikkea mahdollista,

niin miksi tarvitse taisi aina seuraavaa askelta?

Sko oli 4G se meni tukkoa 5G, käyttöli sääntyy se menee tukkoon.

Tulee 6G, käyttöli sääntyy se menee tukkoon,

mutta valokuudessa tätä ongelmaa ei ole.

Valokuudun kapasiteet riittävät käytännössä loputtomasti.

Jos tästä lähtee vertailemaan niin kuin 5G,

niin valokuudun nopeutta kuinka paljon nopeampi se sitten on?

No teoriassa tässä aika hyvä esimerkki,

tämä pöydä täältä olla rapian metrin mittane.

Niin jos me ajatellaan tämä pöydän mittaa,

että se on se 5G-maksimien nopeus,

niin valokuudulla tämä olisi niin kuin tästä kuuhun tai kymmenen kertaa maapalloympäri,

tämä samaa mittakaavaa,

eli niin kuin valokuudessa se kaista ei lopu kesken kuin 5G-sataa sitten jossain vaiheessa.

Onko se ihan sama, että onko se metrin vaikka 2 vai 30 on niin ihan erimittelu, onko se oleva?

Okei, mutta mikä kaikki internetissä nyt on se, mistä se lisäys tulee,

eli nyt mä voin miettiä helposti, että mä katon tätä ohjelmaa nyt tubesta,

ja tähän toimii ihan soljuvasti.

Mutta mistä se data tulee tähän kaikkea,

että minkä takia me joudutaan koko ajan paitsi tehdä näitä G-numeroita lisää,

mutta myös ylipäänsä lisää sitä dataa netissä?

No koko ajan laitteet paraa ne ei, resoluuttyä esimerkiksi Telkareissa on parantunut,

että ennen tuli HD, joka oli se tuhaa pikseliä,

ja sitten nyt on 4K-telkkari,

että 8K-onnoissa seuraavaika tulee,

ne tarvitsevat koko ajan enemmän.

Laitteette määrä lisääntyy,

nyt on jo pesukoneita ja jääkaappeja netissä,

ja sitten tulee erilaisia näitä lisättyjä,

todellisuutta ARV, AR-ryynnä muuta,

mikä on vielä vahvaa tulevaisuutta,

mutta koko ajan kaikki vaatii enemmän kaistaan Netflixit

ja muut videopalvelut,

että videota taitaa olla tällä hetkellä 80 prosenttia nettiliikenteistä,

ja kun siellä resoluutti on parana,

niin se vaatii heti,

ja nää eksponenttioista lisääkaistaan.

Se on vanha, niin sanottu Nilssenin laki,

että noin puolen tuosta vuoden välein se kasvaa kaksinkertaiseksi karkeasti.

Voisi sanoa, että kymmenen vuoden aikana puhuttiin tuossa äsken,

että megasta on tultu nyt jo kymmenen gigaan käytännössä,

niin kuin huipponupeuksissa,

että se on aika iso,

se on kymmenen tuhatta kerran se ero.

Tässä on niiden muistamassa.

Mielestäni se, että 80-telkkari ei pyörin mokkulaan yli.

No, oikein hyvällä säällä,

ja aurinkopaista ei muuta verkossa saattaa pyöriä,

mutta kyllä jos kaikki käyttää sitä, niin ollaan ihmeessä.

Pyöri, mutta se kuva lautuu aika heikkoa, tulee me katkoksia.

Se ollaan varmaan kaikki totutettu niin.

Sitten kun kaikki myy vaan sitä 8-telkkariin,

niin se rupeaa olla aika välttämätöntä.

Onko se toi markkina,

toimiks se silleen, että siinä on jatkuvasti pullonkaulla tulossa vastaan,

ja sitten sitä kapasteettiin pitää saada taas lisää.

Onko se jatkuvaa semmoista omaa varjoa pakenevista?

Noin, mun mielestä mobiilyyhteyksessä näin on tilaa,

mutta valokuudessa, kun se kapasiteetti riittää,

sillä tarvitsee vaihtaa vaan se dingelidongelit sieltä letkun päästä.

Eli se kaapeli kerran kun pannaan maahan,

niin siinä on 100 vuotta käyttöikää.

Ja kun ne voivat heittää ne palikat siellä päästä,

niin sitten se on taas seuraava generaatio.

Se on ihan muutaman kymmenen euroon juttuja,

ja helppo tehdä se hommat.

Jolla saadaan sitä nopeutta aina kasvatettua.

Ja sitten, että nää päivänä puhutaan 100 giga-yhteyksistä,

jonkin tavallaan runkoverkossa,

ja jopa korkeimmista yhteyksistä.

Joo, palistetaan nyt, että valokuutuu meillä käytössä Suomessa.

Suomessa noin puolella kotitalouksista

on tämmöinen valokuutu yhteyssaatavana.

Mutta se on pikkusen, sanotaan,

että tämä on vähän niin kuin demokratia asiaa,

että se valokuutu kuulu saada kaikille.

Se on niin kuin pitäisi olla perusoikeus kansalaisilla.

Nyt kun niitä on rakennettu,

niin ne on rakennettu suurten kaupunkien, keskustujen, kerrostalojen.

Niissä on hyvät yhteykset saatavan.

Mutta sitten noin puolet 1,4 miljoonaa suomalaisesta

asuu lähijöissä tai hajaasutusalueilla.

Ja tämä lähijö on ehkä se eniten väliin pudunnut alue,

koska hajaasutusalueilla on ollut Euroopan tukia,

joilla on rakennettu runsaasti

tällaisia kunnallisia kuitoverkkoja,

jotka on sitten tähdennyt nimenomaan näihin.

Mutta sitten tosiaan nämä omat kotitalo-alueet,

niin sillä pauttajalla on reilu miljoona kotitaloutta

siellä, jossa asuu useita miljoonaa suomalaisia,

eli ylipuolet väestöstä asuu siellä.

Niin heillä ei käytännössä ole juurikaan

niitä nettyyhteyksiä ollut.

Ja sitä vajettäisiin, että me ollaan lähdetty paikkaamaan.

Että meidän tavoitteena tänä vuonna on 60 000 kotitaloutteja

viedä, mikä tarkoittaa reilusti yli 100 ruotta

ihmisten pelkästään tänä vuonna.

Ja koko hanke on meille 300 000 kotitaloutta.

Ja tarkoittaa 500 miljoonaa euro investointia.

Tässä puhutaan tosi isoista rahoista.

Vähän niin kuin yhteiskunnankin kilpailukyvukanalta

aika olennaista.

Silloin kun Nokia oli voitokas,

niin suomalaiset alkoivat ajattelemaan,

että meidän infra on jotenkin maailman huippuluokkaa.

Ja nyt sitten kuitenkin niin kuin

me ilmeisesti pärjätään edes Ruotsille,

mitä tulee nyt valokuitukaapelimäärän.

Mikäs on näkemys on, että millä levelille

me yhteiskuntana vedetään, jos katsotaan

kilpailivia maita?

Tällä hetkellä meillä toimiin ne 5G-verkot

vielä tällä hetkellä hyvin.

Eli jos tämä ihan tätä hetkeä katsotaan,

niin me ollaan varmaan niin kuin OK-mallissa.

Mutta pikkusen kanssa on pidemmälle mennä,

niin Suomi on oikeastaan ainoita maita,

jossa on lähetty uskomaan tähän mobiiliin.

Kaikki muut maailman maat melkein on siirtyneet

siellä valokuitu. Ruottimainittuna siellä rejustu

yli 90 prosenttia Espanjat, Italiat,

Korja-Espania, Portugali

ja tällaiset isot eruva maat ramskat

on jo tehneet pitkäistä valokudon rakentamistyötä.

Ja siellä niin ollaan paljon paljon pidemmälle.

Puhumatta kanssa meidän lähinnäapureita

on kehittyneet, että viroolat vielä liettu

on paljon pidemmälle.

Suomi on harva, että jokä on kuvitteleellä mobiilla

pääsee pitkään, mutta äsken sanottua

6G-tä jo tehdään, koska 5G ei tule riittää,

niin kyllä se vain väijään mattoihin

lopputulos on, että se valokuitu tulee joka koto.

Onko se jotain henkilökohtaisesti sitä 5G-tä vastaan?

Ei, ei tietenkään.

Tämä on vain 30 vuotta ollut tällä alalla.

Olen oikeastaan aikanaan itsekin kuvitteleellä,

että sitä valokuituja tarvitaan, että kupareilta

voidaan käyttää, mutta jossain vaiheessa tuli se välähdys,

että herran tähän, että miksi ihmessämään

tappelisiin joka kertaa jotain vastaan,

niin kuin mainittua pullonkaulla ja

oottaisiin, että joku tekiisi jotain,

niin minä rakensin sitten aikana

omalla asunäulueilla,

että Oulun salossa on valokuitu verko,

joka kattaa melkein 2000 kotia tällä hetkellä.

Se on laajentunut Oulun salosta

kempeleeseen ja muhokselle ja Kiiminkin,

että Oulun ympäristössä ollaan tehty,

ja sen tavallaan me oltiin pioneeriä tekemään sitä juttuua.

Ja sitä kautta minä ainakin itse tulin

tämä valokutumarkkina ja on hitsannut

ja kaivannut ja kaikkien mahdollista,

että minä niinkö tunnen ominkäisiin sen valokutuverkon

sen puolen ja toisaalta minä oon taas ollut pitkään

teljalla ollut töissä, eli minä oon ollut operattorin

toimetsyjohtana yli kymmenen vuotta,

niin tunnen sitten sen operattorin puolenkin.

Se on vähän jäämätön,

että me päädytään siihen valokuituun.

Okei, lehdissä on kirtetty jonkun verran,

että me piti olla ilmanen

valokuitu.

Totuus oli toinen,

eli mitä hujatteksi te ihmisiä?

Miksi sä sanot, että totuus oli toinen?

Minun mielestä ilmanen...

Otsikko kuului niin.

Otsikko, mutta

minun mielestä jos valokuitu tarjotaan ilmaseksi,

niin se on ilmanen.

Siinä ei ole kahta puhu, että meillä ei ole mitään pietä brändtia

käypää selviä sopimusehtoja.

Me tuomme valokuitu kaapelin ilmaiseksiä piste.

Ainoa mitä me siinä pyydetään on,

että asiakas ottaa se liittymän käyttö ja

maksaa sitten nettiyhtiössä.

Vähän varmaan jokaisella on itsestää selvää,

että tuona, sä maksat sitten sähköstä.

Nyt me tuodaan se ilmanen valokuitu kaapelin

ja sitten maksat sitä nettikäytystä.

Jäi edellen tästä tämän saman analogia.

Mä oon hämmästelyä, että moni on sanonut,

että 5G riittää.

Se voi tämän hetkeen tarpeisiin riittää,

mutta miksi ihmeessä sä haluat oottaa,

että tulee se pullonkaulla ja sä olet riitpoivana

jostakin toisesta toimeesta, että sä olet paremmin yhteyden,

kun sulla on mahdollisuus hankkeen nyt.

Valitettavasti

ystäväme Saksassa jossakin 40-luvulla

jokaisu termiä vähän negatiivissa sävyissä.

Vähän.

Tietenkin hirveän asia se,

mutta sitten tämä valokuitu on se,

joka on se viimeinen tietoliikenneyhteys,

jonka tarvittaa.

Joo, siis

ymmärrän, mitä sanot.

Mä vaan, jos mä mietin,

että itse, kun mä oon pikkasen täällä ludiitti,

eli pyrin aina,

en nyt arkaan aikana hyppä päivällä kaikki

uusiin teknologioihin,

niin entäs mä sit vaan niin, kun pysytään

sellaisia televisioita, missä on

karkeampi resoluutio,

ja mä varmistan, että mun kahvin keitiä

on internetissä, ja tietysti niinku,

kaikkiin puolin, niin pystymme

jotenkin välttymään siltä, että tarviin

tiedot sijoitota kaistaa lisää koko ajan itse.

Mutta totta kai, mut miksi ihmisessä

kirjoittaisesti itse asiassa?

Niin?

No niin.

Totta kai, kaikki on mahdollista, mutta

yhteiskuntat väkisinkin menee siihen,

että tietoliikenteen merkitys kasvaa,

ludiitti sinne, mulla ei ihan sijassaan,

mutta mä luulen, että Arto haluaa ostaa valokuudua.

Joo, niin, mutta täältä on voittaja.

Mä ostan kaksi, tota ihan vaan varavuus,

koska mullakin on vähän tämmöinen

tuota luottavuuspuloteknologia,

mutta toi alaa on ollut pikkasen villilänsi,

että siellä on ollut kaikkia sellaista tota

just asiakassa, ja aina tiedä,

että jos siellä on pientä pränttiä, että mitään niinku

ostaa, otteista tehnyt tän asiaa eteen jotain.

Joo, siis

mäkin myönnän heti käsiä pystyy virhein merkiksi,

että silloin kun me alkuvaiheessa

vastaa, että mä oon tässä puoltoista vuotta ollut

tämä firman toimintusjohtaja, me tuotiin

tämä ilmanen valokutun liittymään markkinoille,

niin me käytettiin johtavia

mainostoimistoja ja markkinoiden ilmasta valokuutoa,

mutta meillä ennissä mainoksissa on ollut mainittuna

joka kerta pienissä Facebookin mainoksissa,

että tää on määräaikainen sopimuks,

tavatiin määräaikaisen sopimuksen,

ja se on meidän virhe.

Mutta se korjattiin heti, kun tästä tuli yhteydenotto,

ja me kokovenkaan käytyi erittäin hyvää vuoropuhelua

siinä asiassa, ja ymmärrettiin, että heitä on

tässä altavaa tullut mokaan, mutta se, että

ala on tosi

voimakkaassa kasvun vaiheessa, se on semmoisen

epäterveitä myyntitapaus, näissä on ollut

mediassa paljon kesittelyä meidän firmaa,

mä en ole ainakaan kuullut itse, että meillä olisi

nyt meidän myyntistä, olisi ollut

muuta sanottavaa, kun tämä ei ole niin kuin

korjataan se asti, se on korjattu joka on se.

Mikäs tämä vastuullisen valokuitukaupan

pelisäännöt, jonka valo on

sitten lanseeran.

Olen tähän tulossa, eli me ollaan

lähdetty, me lähdetään siitä, että meidän

voidaan rahallistella pienäkyvää, ei ole piilokuluja

pientä bränttia, että jollakin on

sopimusehdossa vaikka semmoinen, että maksat

viisi vuotta jotain määrärakaista laskua

tai määrärakaista kulua, ja maksat

sen jälkeen tonnin maksun.

Ei tule tämä kertamaksua vasta

viiden vuodenpaista, ja tavallaan

on hämärrytetty niitä

pelisääntöjä. Me ollaan lähdetty siitä, että

me halutaan tehdä se avoimesti, ja ollaan

haastettu kaikkia alan toimia, että näihin

vastuullisen valokuitukaupan pelisääntöihin

yksikään kilpailujen ei ole pystynyt sitoutumaan.

Eli me haasteen

edelleen avoin kaikille, että tervetuloa

mukaan siihen, ja mä haluaisin, että tämä olisi

niin kuin, koska tämä on asiana niin tärkeä

tämä valokuudun saaminen Suomeen, niin kuin

suomalaisen yhteiskunnan elivoiman

turvannisiksi tulevaisuudessa ihmisten

hyvinvointia palvelujen saatavuoden

elisäämiseksi, niin on ikävää, että nyt se on

saanut tällaisen negatiivisen klangin

tässä, kun kilpailua on niin kova, ja

opetellaan uusia sääntöjä, paljon uusia

toiminta tullut tähän markkinan.

Ja se oli silloin, kun Noksu alkoi lentää hyvin, niin

mitä Martin kyllään autopuhelimet

vastaa teleringin, niin sitten

se oli aika raakaan silloin,

ja näin pois päin, niin

ymmärtää tavallaan nuoresmarkkinsa

ehkä vähän tuolla sen homma,

ja tullut tavalla.

Mutta hei, nyt niin

mä ymmärsin, että myös tässä 5G

touhussa,

niin sekään teknologiaa

ei pääse tätä valokuitua

karkuun.

Siis kaikki tieto liikinen pohjautuu

valokuituun, ja nyt sitten

5G-tukiasemille

tuodaan se valokuitu, eli

siihen asti, se tukiasema on

valokuidun piirissä, ja sitten sinne

mastoonpannaan sitten ne antennetellä

heettimet, jolla sitten muodostetaan

tämä viimeinen pätkä, mutta se on oikeastaan

se viimeinen pätkä, vaan sillä 5G-lää,

eli mobiili ei ole tosiasissa kovin mobiili,

ja oikeastaan palaan ehkä vielä siihen,

että kun äsken kysyt onko mä 5G-vastuista,

molempia tarvitaan, mutta se 5G-käyttö

tapaus on mobiili data,

liikkuva data, ja kotien yhteydet

tulee tehdä kiinteistin

valokuidulla, se on se

tulevaisuus, 6G on taas mobiili

yhteydessä, että se on vähän niin kuin

hämmärrytetty ja sotkettu siinä, että on lähetty

koteen ja myymään

tällä mobiililla, kun se on tosi

lyhyttiä, ja mun mielestä omakuntitalo-asuja

ymmärretään jokainen, että siinä on

aika pitkäntä, että me ratkaisemme, mitä he ovat tekemässä.

Kuka vasta haluaisi naapurin kanssa jakaa

sitä mitään?

Se on pitkälti myös poliittinen päätös,

että mihin laitetaan satsaamaan

yhteiskunnan tasolla.

Kaksuosainen kysymys, kuinka paljon nyt

maksaisi sitten, jos Suomessa verettäisi

kuitukapelin piiriin

koko väestö,

ja sitten toinen kysymys on se, että

meillä on nyt tästä uusi hallitus,

niin onko sieltä jotain positiivisia

signaaleja sun mielestä nähtävälle?

Suomessa tämä valokuidun

investointiveilka on arvioitu

2,3 miljardia euroa,

ja me ollaan nyt kattamassa 500 miljoonaa siitä.

Eli

tuommossa kokolluksessa puhutaan,

jotta Suomessa oltaisi

luultavasti ihan jokaista

viimeistä mökkiä, ei kannata,

niin saattaa maksaa kymmeniä tai satoja tuhansia

ihan jokaisen suomalaisen saaminenvalokuidun

piiriin yksittäisenä liittyviä.

Se ei varmaan kenenkemistä järkevä,

sit voidaan käyttää jotain langattomia tai muuta tekniikot.

Jotetaan siis siinä.

Hengen heimo.

Tuossa mittakaavassa puhutaan investointina,

ja sitten

mun mielestä

tämä tietoliikenteen merkitys on

ymmärretty tosi hyvin,

ja kaupalliset toimii

on tekemissä tosi paljon, mutta tullaan

tarvitsemaan vielä paljon rahaa siihen,

että me saadaan myös sitten ne syreäsi,

millä seudulla asuvat ihmiset

näiden palvelujen piiriin, koska siellä se palvelujen

tuottaminen on tosi kallista ja saadaan

isoja säästöjä aikaisiksi, esimerkiksi sotein puolella,

kun pystytään käyttää näitä tällaisia etäyhteyksiä

vaikka lääkärin tai terveydenhoitoon tai muun.

Miten sanoi poliittisesti puolella,

että onko siellä ymmärrystä sun mielestä,

jotka tuolla valtaa käyttää?

Täytyy sanoa, että on ahjasta keskustelut

jotenkin poliitikön kanssa, ja kyllä sillä on ymmärretty,

mutta se tulee aina tähän rahakysymykseen,

mihin sitä halutaan te vähien euroa ja pannaan.

Mä itse ajattelin,

että kyllä se EU-sa on olemassa

näitä laajakastatukin ohjelmia,

ja sieltä varmastikin saadaan rahaa,

mutta esim.

puhutaan vaikka Amerikassa

meniä miljardien tuesta valtioilta

valokutuverkkojen rakentamiseen.

Suomessa puhutaan kymmenistä miljoonista

tai joskus pelkästään miljoonista euroista.

Mittakaavat ovat kovin erilaisia,

että kyllä siinä saisi enemmän pisteä paukkuja,

koska se tuottaa loppuviimeksi Suomen

hyvinvointia sitä kautta,

että esimerkiksi on tutkittu,

että laajakasta hyvä valokutu yhteydessä

pystyy parantaa tuottavuutta lähes prosentin,

ja se on hirveän määrä, jos ajatellaan

PKT-tasolla, että olemassa 150 miljardia,

jos oikein muistaan, niin se on 15 miljardia pelkästään

sillä, että olisi hyvä yhteydessä

plus sitten kuluseesta toisaalta.

Mutta miksi valon pitää mennä piuhassa

lähinnä?

Tuleeko siihen niin paljon eroon sijoita

valosignaali, jos fikkarimaalisesti

partselta toiselleen tiedät,

että se valokulku, koska valonhan

tietysti kulkee ilmassa

vedessä monessa ajan matkussa?

Tämä valokutu kaapelissa pystytään kerällä

kuljettamaan yli 100 kilometriä

sitä valoa, ennen kuin sitä tarvii vahvistaa,

vaikka meneen pohjaa kaapelissa.

Mä sanoisin, että

se on niin paljon

vakaampi ja turvallisempi, että jos mietitään,

että jos fikkarilla naapurilla laittaa

valomerkkejä, niin vaikka pili menee

ilma tai lumisade

tai ehkä lumisade parempi esimerkkin näistä

tai lehdet puussa.

Miten se elon muuskin

sateliitti parvet tuolla?

Ne on hyviä täyttäjä näitä syrjäseutuja,

mutta siinä tulee niin pitkiä viiveitä,

että se kestää kauhean kauan.

Ja siellä taas jaitaa sitä samaan kaistaa.

Nyt käytetään tarkoituksia hyvää, mutta

ei sentään kotien ratkaisukset ommille.

Joo.

Piuhon sisällä kulkeva

info on niin

suojattu ja häiriöltään,

kun mahdollistaa siinä se syö.

Koska mä uskon vakaasti siihen, että

jatkossa itä-ikinä internetille tapahtuu

niin vesimenee todellisesti putkissa.

Viemärin toimii samaan formaatilla,

kun ennenkin sähkö

todennäköisesti liikkuu niin ikään,

niin kuin piuhoja pitkin.

Mielestäni yhtä vahvatotuus,

että 100 vuoden kuluttua vielä

informaatio kulkee

piuhossa sisällä valona.

Ihan salettiin.

Sähkö on hyvä esimerkki,

että entisaikaan

kun

rakennettiin sähköverkkoja, maaseudulle

ja puheliverkkoja, niin kyllä tuva isänä

oli siihen mielestäni, että on minä ennenkin

ollut kaasuvalo vai onko loppu vai kynttilä

ja ei olla sitä tupaa valaistu.

Ja silloin tuotiin valoa,

että sähköä rakennettiin.

Se oli mm. valontuomista.

Jokainen voit tänä päivänä ajatella,

että olisiko silloin kannattanut

ottaa sähköliittämään itselleen

ja ottaa sähköistä kotia.

Koska ja valokuudella tulee tapahtua ihan samaan analogia,

että me ei pystytä vielä

ainakaan mun ymmärrys eri itse siihen,

että mitä kaikkea tietoliikenne tuo tullessaan.

Mutta on aivan selvää, että sen

tietoliikenteen ja internet- ja

meta-versioimet ja kaikkein mistä puhutaan,

niin näiden merkitys tulee kasvamaan

radikaalisesti tulevaisuudessa.

Ja vain valokuutun se, joka pystyy vastaamaan ihan tahansa,

mihin tahansa niistä tarpeista.

Kaikissa muissa me ollaan sitten näissä pullon kaulissa

kiinni.

Jos puhutaan sitten prosessista

itse,

miellellään otan juttuja ilman,

että on hirveästi hässelystä.

Jos joku nyt on kiinnostunut ja haluaa valolta

ostaa

valokuitukaapelin, niin miten se käytännössä

tapahtuu se prosessi?

Valokuituverkon rakentaminen.

Eli alueellisesti

meillä on myyntekampanijoita käynnissä

ja kun sieltä saadaan tietty penetraatio,

eli tietty määrä ihmisiä tilaamaan,

se ei kauhean hirveän, ehkä noin 5

osa, 4 osa, riippuen pikkuisen alueesta,

niin saadaan sitoutumaan

siihen tilaukseen, niin sen jälkeen

tehdään rakentamispäätöse ja aletaan

tehdään tällainen suunnittelut, että miten se

verkko rakennetaan, jonka pohjalta

syntyy sitten kaupungille lupaprosessiille,

kun me haetaan kaupungita lupaisen kaapelin

asentamiseen, ja me pyrittämme

sitä, me palaan tohon kohta.

Eli sit kun on saatu sulle lupaa,

niin sit tulee kaivinkoneet paikalle

ja asennan taas sellainen mikroputkimaaahni,

se mikroputkin on kätevä sen takia, että

jos jälkikäteen tarvii tehdä laajannuksia,

se on sen putki, jossa on paljon pieniä putkiä

sisällä, jonne sitten semmoisella laitteella

puhaletaan sen valokuitu, ja sen

tavallaan pienellä työllä ja pienellä vaivalla

saadaan sitten tehtyä, ja kun se puhaletaan

se kuitu sitten sitten kaapelin

ja tehdään tarvittavat kytkennät,

niin sen jälkeen tullaan vielä kodossa

kodissa käymään ja porataan

sen näin reikä ja tuodaan se kuitu sisällä

niin se on hyvin siistiä, simppeli asia,

esimerkiksi kotien, tai pihoilla

monille voi olla hienoa kukkaistutuksia

tai kivedyksiä, niin se pystyyhän tekemään

tosi pienellä haitalla.

Siinä ei tuu iso kaivinkone jylläämään,

vaan se on sellainen pieni porakone,

että onko sitä vähän niinkuin veitsileikkaes maata

ja melkein kengenkäreillä, kun painaa,

niin sen jälkeen on pois sitä, ennen kuin seuraavana päivänä

välttisi näkään, että siellä on käyttöomassa se.

Palastikakirukista hommaa.

Meidän pyrkimistoimia oli palamassa se,

että haluttaisiin toivottavasti, että myöskin

kaupunkien päättäjät ymmärretään sen,

että on olemassa uuden aikaisia rakentamisteekniikkoita,

joissa voidaan tehdä tällainen

veitsiviiltomaahan, jolloin ei tarvitse

kaivaa sitä koko kaduvartta aukiin

ja särkeä asvaltia koiran käyttöjä.

Sehän on kivaa.

Toiset tykkää, mutta kannattaa aatella

biodiversiteetin säilymistä

ja tehokkuutta, jolloin saadaan sitten

huomattavan paljon pienimmillä ekologisilla,

ympäristöhaitoilla tehtyä sitä.

Maankaivaminen on aina työlästä

ja tässä voidaan tehdä samalla viilolla.

Sehän on paljon käytetty.

Aika moni kaupunkia on hyväksynyt,

mutta vielä on osakaupungista.

Suomen pitäisi saada varmaan

valokuudulla lisäksi

sähkökaapelit.

Koska se, että se on

mikä tahansa syysmyrsky, talvinmyrsky,

kevätmyrsky, mikä myyrsky,

niin aina on 30 000 taloutta

sähkö, kun ne menevät.

Meillä on puuita aika monta.

Ja sitten ne kaatuu

linjoille, niin

kaapelointi ylipäänsä olisi aika kova juttu.

Kyllä, ja tehdään paljon

tätä työtä, että sähköyhteydellä on tää talolakeki,

että niitä

pannaan maahan ympäri Suomeesti paljon.

Että ei jengin pakastimet sulaja.

Se menee taas karhu paistitia.

Muut arvokkaat vakuutuiset vielä korvattavaksi.

Se on aina täynnä riistaa, jos taas

sitä se pakastaa.

Siinä mielestäni asioiden

maahankaivaminen

niin suotavaa

isommaskin mittakaavassa.

Kerran kun se tehdään, niin se on siellä on

ja pysyy 100 vuotta, että se on

tulevaisuus turvattu se

ratkaisu.

No niin, okei, meillä on 30-sekkaa aikaan

nopeasti vaan loppuun.

Te tarjoitte paitsi sen itse

valokuidun myös sitten?

Niin, yhteismyys siihen päälle.

Asentaminen maksan mitta ja sitten tiedon siirrasta

tulee sitä kaskusta.

Kappaletti on tehnyt näistä esim. tutkimuksia

ja ollaan sen halumin vaihtoehto.

On myöskin paras laadukka.

No, tietenkin. Ja me ollaan

aika hyvin artokassa ja se on hienoa, että

ootte meidän matkassa nyt.

Meillähän mä en tiedä oot sen miten paljon

kattanut, mutta meillä on seuraava piuha, joka on

aiheuttanut paitsi hämitystä myös myötähän.

Viikaa ei ole koskaan mielissä, mutta

suurkiitos valon toimitys, että Tomi Linnan.

Koska kuningas on kuollu

kauan eläköön kuningas.

Valokudulla surfaat aallon harjalla.

Valoo!

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.