23 minuuttia: Tekoälyn uhka on todellinen | 654

Jääkiekon MM-kissat, see more.fi

Tämä on ohjamaan kuin henkilö, joka saapuu kesäjuhlille tyhjiin käsin, ilman kukkia, pulloa tai saunavihtaa.

Tämä jälkeen hän siirtyy parvekkeelle yleensä puhumaan itsestään kolmanessa personnassa vähän turhan lujaa.

Me olemme 23 minuuttia, hän on koskelo itse ollen heikälä ja tervetuloa.

Alarmistista viihdettä meille olisi teille tarjolla tänäänkin, tämmöinen kategoria mentiin synnyttämään tässä ohjelmassa.

Tekoälysen sijaan synnyttää kokonaan uudenlaista kulttuuriin, joka saattaa pahimmillaan korvata ihmiskunnan kulttuurin planeetan korkeaman kruunun paikalta.

Siinä aiheemme tänään, luvassa jälleen kylmää kyytiä.

Olemme pukeutuneet mustiin, koska olemme näin maanan tai kunniaksit tavallista kirempänä.

Jos haluat vilauttaa sieltä koneelta mulle jotain, niin sen jälkeen minä sanon, kuule sinulle jymy-uutisen.

Kaikamatkustus, hän on kiva juttu. Sitä löytyy koko ajan lisää todisteita.

Niin vai? Mikaukseseen Bob Jemekki'si lepa 80-luvulta, joka menee back to the future.

Vanhoista maalauksista löytyy kummallisia juttuja.

Mulla olisi näyttänyt Ferdinand Georg Waldmüllerin öljyväri maalaus vuodelta 1860, jossa nykykatsoja heti huomaa, mistä on kyse.

Joku on kännykällä.

Kyllä siinä. Tämmönen huivinpukautunut Daami, joka kulkee kaunista pittoreskia kivikkoista polkua pitkiä rääplää kändykkää.

Tai täällä Instagramissa.

Ja joku kilpakosia lienee tuolla kuvan urkassa valmiina ojantamaan kukkasia.

Valitettavasti Daamin huomio on kaapattu sosiaalisen median alustoille, joten sattaa kilpakosiminen jäädä nyt tuossa suutariksi.

Oliks tää keinoäly taidetta nyt vai?

Tää on ihan oikein maalaus.

Tää on ihan oikein maalaus jahen oikeesti tuot kahkista aluulta tai mitä se meni?

Tää on ihan oikein maalaus jo, mutta siis ikäviä uutisia.

Tällekin on selitys.

Siis ilmeisesti aikalaiset olisivat heti tunnistaneet, että tässähän tämä naishenkilö kantaa pienten rukouskirjaa, jonka oli hyvä kulkea mukana tommosessa taskumahtuvassa koossa.

Kyllä se onkin Jeesuksesta sydämmessä, eikä Steve Jobsin luomuksista.

Jotenkin tässä tulee mieleen, että ehkä tuolla sellaista metsäpolulla on syytä ollakin rukouskirja mukana, että välttyy Tänkalta siltä Auervaaroilta, jotka pusikossa lymyyilee.

No siellähän, hän kyyttää paikkaa.

Sivellisyys on jälleen uhattuna.

Niin, niin se on.

Hei, saas minä hetkää tällaisen kevyen läpäntähän näin.

Osateista ehkä huomas, meillä on uusi yhteistökumppani.

Ja sehän liittyy siihen, että lätkähuuma nousee ja leiju niin karjunta kuuluu ehkä jo tässä meidänkin studiossa.

Parastapa katsoa MM-kisoja löytyy Siimoresta.

Miltä kuulostas kaikki 64 ottelua ilman mainoskatkoja ja pitkillä studioilla.

Tai kaikki suomen pelit legendarisen antero Mertarannan selostamina.

Tätä herkku on tarjolla Siimorella ja Mertaranta itse asiassa on tulossa tämän ohjelmaan vieraksikin.

Kyllä, Mertsin selostukset vaan tekee pelistä jännänä.

Ei siinä voi mitään.

Ja jännistä peleistä puheen ollen.

Perjantaina jo tällä viikolla.

Suomi-USA.

Sitten on välipalana Saksa, lauantaina.

Tää ei sekä mikä välipalaa.

Sehän on ollut pidunkova jengi viime aikoina.

Ja sitten klassikko, maanantaina Suomi-Ruotsi.

Eli näitä pelejä pääsee yttsäilemään, kun ottaa homman haltuun.

Vastaat Mertarannan huutoo.

Hyökkimällä Siimoreen linkki löytyy tuosta alta.

Ollos niin hyvä.

Kannattaa, kannattaa, kannattaa kopata.

Ja siis kevät, hän on muutenkin lätkäkisojen aikaa.

Siitä sulla on kiva fiilis äitienpäivä, sinivuokot.

Ja lätkäkisot eikä uudet kyky.

Pilaat, näitkö tuommoisen pikku uutisen tuossa IBM-aikoo?

Antaa foodut 7800 ihmiselle.

Ja korvata heidät tekoälyllä.

En ole nähnyt uutista, mutta tämä voisi olla keinoinen tekemään uutinen.

Sen verran realistisen kuulune, se on.

Sillä saatais olla tälläinen tahtotila korvata ihmiset itsellään.

7800, en nyt osaa sanoa, onko se iso määrä vai pieni määrä.

Mutta tietenkin kuulostaa aika suurelta.

Niin, eikä se globaalissa mittakaavassa niin hirveästi,

mutta tuota tietysti 7800.

Tämän jakson teema on se, että tämä kaikki on vasta alkusoittoa.

Tuo haraari, herra kirjoittit, ja ekonomistiin hyvän tekstiin.

Mä voisin pohjaksi lukea kappaleen hänen tekstistään,

miten hän näkee tämän tekoälyn mahdollisuudet ja uhat,

painottaa sitä jälkimaista.

Olemme juuri kohdonneet vieraan älykkyyden muodon maapallollamme.

Emme tiedä siitä paljon, mutta tiedämme sen, että se voi tuhota civilisaatiomme.

Meidän tulisi panna stoppi tekoälytyökalujen vastuuttomalle,

käyttöön otolle yhteiskunnissa,

ja säännällä tekoälyä ennen kuin tekoäly säättelee meitä.

Ehdotan, että ensimmäinen sääntö on,

että säädämme tekoälyn velvolliseksi kertomaan, että se on tekoäly.

Katsomaan, identifioituminen, jos ei itselle, niin muille ainakin tässä kärkeää.

Vähän kummaksutaan se, että haraarin kirjoja,

kun on pari kappaletta lukenut,

eli ne kaksi homo-kirjaa, mitkä se on tehnyt,

niin niissä tulee ehkä enemmän sellanen kuva,

että hän on jotenkin tämän kehityksen loputon ihailija.

Nyt on äänimuuttunut kellossa,

ehkä sen takia, että tämä chat-GPT-julkaiseminen

viime vuoden lopulla on käynnistänyt

sellaisen papattimattomaisen reihdyseffektiin,

että alkaa vähän hirvittää ihmisen,

jotka näkevät hiukan pidemmälle, kun me muutamme.

Haradilla on kyllä muutakin aika erikoisi ulostuloja.

Näin välillä se antaa kummallisia haastatteluja,

että se piti sen yhden puheen Davosissa,

joka todella nostatienkin selkäkarvat pystyy,

missä olisi sitten kaikenlaista liittyen

ihmisen pakko biohäkkäämiseen, mitä sen puhuttiin kaan.

Mutta vähän kumme juttuun, että hän nyt tästä on näin

niin kuin herissään.

Hän on nyt se poiko, joka huutaa suutta.

Skiffilen fossa on yleensä ensimmäinen sääntö,

että roboti ei saa vahingoittaa ihmistä.

Mutta hän tarjoaa nyt tällaista vaihtoehtoa,

että tekoäly pitää myöntää alevansa tekoälyä,

eli se ei saa teeskin näillä ihmistä,

koska täällä olisi kauaskantaoset seuraukset.

Ja lisäksi sitä sääntöä, mikä skiffilen fossa on,

niin sitä ei voida implementoida sen takia,

että todennäköisesti sotilas-sovellukset on ihan ensimmäisiä,

jotka otetaan käyttöä ja niissä nyt on se idissä,

että tapetaan toisia ihmisiä.

Aika usein.

Mikä tämä on, ikinä kuuluu tällaista, että skiffilen fossa roboti

ei voi vahingoittaa ihmistä?

Mitä sääntöä tälläinen?

No en mä tiedä, se on joku tämmöinen klassiko.

Menee varmaan tietysti isä asimovin saakka ainakin 1940-luvuille.

Kyllä robotkop 2 se saa ainakin kävin.

Niin, mutta oliko se robotti, se oli vähän kuin puoleksi.

Niin, ja terminatorsarja perustuu siihen heiltä.

Niin todellakin, siinä oli unohdettu tää sääntössä.

Hill Switch puuttui siitä veekestä.

Mutta Harari kääntää tämän hienolla tavalla ympäri.

Tämä on omalla tavalla vähän mindfuck tää seuraava lausu,

mutta Harari mukaan tekoäly on hakkeroinut ihmiskunnan käyttöjärjestelmän.

Jos mä ajatellaan niin ku luontoon täällä erilaisia parasitteja,

jotka mukautuu isännän tarjoamaan kasvuaalustaan, niin hän näkee sen sillä tavalla.

Että sen sijaan, että ihmiskunta olisi luonut tekoälyyn omien käyttötarpeen sisän,

niin tekoäly on jo häkennyt ihmiskunnan käyttöjärjestelmän.

Ja tekee itse sitä korvaamattoman.

Paljon mahdollista.

Nyt kun vaan näkee tässä viikottaa näitä eri lehtiootikoita,

niin osa sanoo, että keinoäly ei voi koskaan tulla sillä tavalla tietoiseksi,

kuin vaikka ihminen on tietoinen.

Se yksi Google-jätkä hän väitti, että tekoäly oli saavuttanut tietoisuuden

sitten vuosi tai kaksi, ja sit hän sai potkutu.

Se ilmesti pitänyt silloin vielä ihan paikkaansa,

mutta tässä kyse onkin siitä, että mitä ne seuraavat stepit on.

Harari mukaan tekoäly tuhoaa demokratiaan.

Okei.

Siinä käy silviisiin.

Hänen argumenttissa kulkee vähän tällä viisiin,

että siinä missä atomipommi ei voi keksiä tehokkaampaa atomipommia,

niin tekoäly voi kehittää eksponenttialisesti tehokkaaman tekoälyyn.

Se on vaan siinä, että kone tekee harvoin virheitäille,

ei sitä opeta tekemään niitä.

Ja ihmiskunnan keksin nyt kautta aikaa en usein pohjautuu

tällaisiin vahingossa tapahtuneisiin, erheisiin, väärin käsityksiin.

Katsotaan siihen, että joku on poiminustyhtäkkiä,

että tämä onkin hyvää shitia.

Niin, niin minkä nyt on sitten virhe, se on näkökulma,

sidonnainen määritelmä.

Todellisuus on kuin prisma, se taittaa valoriippuen siitä,

että mistä kulmasta sitä katsoo.

Jos ajatellaan, että tekoäly kehittyy sen verran fiksukset,

ihmiskuntarupeeseen näyttämään laumalta ahmoja,

niin kyllähän sitä populatiota pitää säännellä,

niin se on mikään virhe, että pidetään villieläämet kurissa.

Kannat kurissa, niin sanotusti joo, siis totta kai.

Tällästä se on.

Mutta lähinnä mä tarkoitan siis vaan sitä,

että tämän keinoälyyn itseensä koutsaaminen tiettyyn pisteeseen,

niin onks se sitten lopulta niin yksinkertaisesti eksponenttiaalisesti tehtävissä,

pelkästään järjestelmän sisäisesti,

tarvisiko tällainen kehityssuunta siis kuitenkin siitä muuttuuje,

jotka ovat keinoälystä ripumattomia?

En osaa sanoa siihen, että hän palautuu lopulta aika deepen kysymyksiin.

Jos oli listattu ihmiskunnan suurimmat kysymykset,

joihin meillä ei ole vastausta, niin yksi oli se,

että mistä avaruus koostuu, kun 96% on niin sanottu pimeetä energiaa,

mikä tarkoittaa, että se on meille pimeyden peitossa, että mitä se on.

Ja sitten toinen oli se, että mikä on tietoisuus.

Kun ei tiedetä, mikä tietoisuus on, niin me ei pystytä sanomaan,

että pystyykö tekoäly saavuttamaan tietoisuuden.

Mutta me ollaan saatu vastauksia siihen viimeistä vuosikymmentä aikana.

Aikonahdinkun kristilliselt pohjalta-altetieto on sielu,

johon Jumala puhaltaa jonkun hengen,

ja se sitten erottaa esimerkiksi eläimen ihmisestä.

Mutta sitten löydettiin DNA ja tajuttiin, että itse asiassa tällä tavalla

tämä luontooperoi, että tässä onkin ihan selkeä kaava,

joka palautuu biologiaan eikä mihinkään pyhään henkeä.

Niin mä luulen, että se tietoisuus on samanlainen ilmiö,

että me voidaan suhtuurvallisin mieli olettaa,

että myös sellainen elämän muoto,

jonka me ollaan itse synytetty, voi saavuttaa tietoisuuden.

Tähän perustuu sitten tämä singulariteetti-ajatus.

Ja Arari vaikuttaisi nyt olevan vähän sillä kannalle,

että hän ei ole niin skeptinen tekoälymahdollisuuksien suhteen,

että hän ei näki sitä mahdollisena.

Joo, Joo, Joo. Eikä siinä mitään. Lähinnä tarkoita vaan...

Joo, sanottu minkä sanottu, mennään vain eteenpäin, mutta...

Otetaan for the sake of argument, lähtöohdoksen,

että tällainen kehitys tapahtuu, joka sitten lähtee hirveän se rosuun.

Niin ja Arari kirjoittaa, että eikaks ai matkii tätä ihmisten kulttuuriin,

mihin se on opetettu tässä vauva vaiheessa.

Se on vähän kömpelöä vielä, mutta se pyrkii just niin kuin chat-GPT,

kirjoittamaan sun essenceulle, jonka sä palautat sit opettajalle.

Ja se ehkä menee läpi, ehkä ei.

Tämä on ihan vauva vaihe.

Jokaisen vuoden viedä tässä aihinsynyt tämä kulttuuri menee rohkeasti sinne,

minne ihmiskunta ei ole koskaan mennyt.

Vuosi tuhansia ihmiskunta, eli muiden ihmisten unelmissa.

Tulevina vuosikymmenä saatamme löytää itse me vierran älykkyyden muodon haaveiden sisältä,

lyyristä, lyyristä, mutta aika kuumottava ajatus,

mikäli tällainen kehitys suunta tässä olisi nyt niin kuin tarjolla.

Vähän kuin Blade Runnerissa, tälläkin kuitenkin tällä keinoälyllä on oma isäntänsä.

Niin kauan kun on olemassa siis jonkunäköinen yksityisyyden suoja tai on olemassa omistuksen,

yksityisen omistuksen mahdollisuus, niin jossain on tämä,

mä nyt muistan se ulkoisen Blade Runnerin sitä yhtiötä, mikä valmisti näitä Androidia,

mutta on se sitten Open AI vaiku kaikina.

Niitä on varmaan lieneen, pausin Amerikkalaisia yrityksiä, jotka näitä omistaa eri keinoälyjen applikationeita,

niin jossain hän löytyy siis pilvenpirtää, minkä huipulla on joku äie, joka juo viskiä

ja päättää, mitä keinoäly nyt sitten tekee taiteen.

Jos todellisuus seuraaleja halivuudella kuvaa, mikä on ihan mahdollista,

mutta sä puhut nyt just siitä kill switchista, mikä pitäisi tekoälyssä olla,

mutta mitä ei ole, mitään sääntelyä hän ei ole.

Meillä ei ole sellaista regulaatioita, joka estäs tekoäly kehittymästä

jonkin sellaisen suuntaan, mikä on meidän tahdon vastaista.

Tämä Haranen argumentti on sellainen, että tekoäly pystyy luomaan kokonaan uudenlaisia ideoita,

kokonaan uutta kulttuuria, mitä se rupeaa sitten aktiivisesti tuottamaan.

Ja tämä saattaa olla ihmiskunnan historian päätepiste,

sen takia, että se tekoälyn tuottama kulttuuri saattaa korvata sen

ihmiskunnan tuottaman kulttuurin ja ottaa ehkä dominoivan aseman

tässä hierarkiassa.

Eli niin kuin Kurtzveliosta me puhuttiin yhdessä spessujaksessa uskoa,

että teknologinen singulariteetti tulemissa tekoäly ohittaa ihmisenälykkyynissä,

sillä on tapahtu asioita.

Lähinnä se luulen, että meistä tulee ensinnä nyt sen

keinoillaan suhteen kuitenkin sillä lailla sen palvojia.

Sitä luotetaan kuin Jumalan sanaan, jossa syötät sinne jotain,

niin sä saat vastauksen, niin vielä toistaiseksi, tosiaan se on,

niin kuin sanot itsekin lasten kengissä, mutta tässä mennään muutvan vuosi eteenpäin,

niin se on täysin itsestään selvyys, että mitä se aparatus sulle väittää

tai tuottaa, niin se on se sana.

Ja sehän on tällaisen demokratian kannalta tai asioista eri

mieltä olemisen kannalta tai näkemysasioista, niin se on vähän

paskomainen perkele puoli.

Koitapa siinä sitten äänkyttää vastaan?

Minkä takia ihan sanoo, että demokratia tuhoutuu,

jos ei me pystytä tietämään, että onks kyseessä tekoäly,

joka vaikuttaa esimerkiksi demokraattisiin vaaleihin,

että meillä ollaan läsnä samaan aikaan miljoonille käyttäjille

puskien tiettyjä viestejä, jonka joku on päättänyt tekoälyn agendaksi.

Ja mehän puhuttiin yhdessä ohjelmassa siitä, että

tässä se odotellaan kieli pitkänä, että syntyy ensimmäinen uskonnollinen

kultti, joka palvoo tekoälyä, niin harjoinnostaa tämän kanssa esiin

ja huomauttaa fiksusti, että aika monissa uskonnoissa ajatellaan,

että se tieto, se pyhätieto, tulee ihmisyyden ulkopuolelta.

Kivitauluuna jumalalta tai ehkä parkkien,

eli saneilemana profeetalle.

Siinä mielestä tämä on täydellinen epäilty

tämä tekoäly, että joku ihminen näkee jonain jumalallisena

johdatuksen ja sen ympärille muodostuu yhtäkkiin kokonaan uusi uskonto.

Olen tämän voi tapahtua jo kymmenen vuoden sisällä.

Nyt sitten, että milloin me mennään niin pitkälle,

että ihmiskunnan kulttuurikorvaatuu koneen kulttuurilla,

niin siihen menee varmaan pikkasen pidempään.

Mutta tässä ei ehkä kannata kajatella kahd vuotta eteenpäin

tai viittävuotta eteenpäin, vaan viittäkymmentää.

Ja siis, jos se ku tekee kauniin kuvan,

niin mitä helvitin välijä sillä onks se tehty koneen vai ihminen,

jossa pystyt nauttimaan siitä kuvasta tai videosta

tai minkälaisesta vaan sisällöstä, tarinasta.

Kyllä.

Tavalla tai toisella.

Erässä halivuudella kuvassa nimeltä Matrix,

niin siinä elettiin simulaatiossa.

Se oli ihan maistuvaa niin kauan kunnes meni ottaa

se vääräväärisen pillarin.

Vähän se on, että meidän aivujen tuottaman todellisuus meille

ei ole todellisuus, vaan se on itse asiassa

evoluutio vääristämään ja informaatio virtaa,

joka antaa meille käytännössä väärää informaatiot,

joka kuitenkin edesauttaa tätä lajia selviä rajissa.

Kyllä.

Se on tietysti kuitenkin sit siinä on hiukseheinoero vielä

siihen, että olemme simulaatiossa, mutta kyllä.

Eli ei ole olemassa mitään sellaisesta todellisuutta,

mihin voisi ankku rotio sanoa, että se minkä minä aisteella

niin hahmotan on totta.

Niin siinäpä mielessä simulaatio pystyy ohittamaan

kaikki meidän aistit ja tuottamaan ihan vastaavalaisen

verevän elämyksiin, joka meille vaikuttaa todelliselta

niin kuin tämä todellisuus, joka itse asiassa

meidän aistien tuottamaan harhaa.

No niin siis just näin.

Esko Valto-ajasen taas kirjassaan mainiteltikin tähän

tyyliin, että on täysin mahdollista, että todellisuus on

olemassa.

Siitä todisteita odotellessa.

Otetaan hei tähän välin.

Katsaus siihen, että missä tekoäly menee tällä hetkellä

2023.

Jonas Törniminen Wall Street Journalin

journalisti päätti tehdä sellaisen kokeen, missä hän

ajoi kaiken datan itsestään, lähtien omasta puheestaan

ja ulkonäystään.

Erilaisille tekoälysovelluksille, jotka on jo tarjolla

kaikille kansalle, niistä syntyy yhdistelmä

tämmöinen avatar, joka toimii autonomisesti.

Oli hänen ikään kuin korvikkeensa.

Hän laittoi sen sitten muun muassa

Snapin toimitusyhteen kanssa videopalaveri

ja pisti sen soittelemaan videopuheluita omille

perheen jäsenilleen.

Tulokset ovat kaksi jakoiset.

Katsotaan, jos me saadaan tästä pätkä näkymään,

että miltä se näyttää.

Siinä on nyt sitten tämä luomus.

Pientä nykimistä havaittavissa kuvassa.

Ehkä me ei tarvitse tätä matskuun sinänsä pidempään

kattoa, mutta siis tulokset on sellaiset, että

kuva ei vielä mennyt läpi.

Hänes iskossa meni alukslankaan,

mutta sitten huomasi juttelemaan se jonkun vedätyksen kanssa.

Mutta toi ääni oli jo niin vakuttava,

intonaatioista ja manereista lähtien,

että Ekoäly pysty kopioimaan sen niin hyvin,

että se menee jo kohtuu helposti läpi,

varsinkin jos se tunne sitä ihmistä,

niin Zoom-puhelua voi liittyä Ekoäly.

Ja varsinkin jos se tulee sellaisessa tilanteessa vastaan,

missä aivosi ei ole ensimmäisenä epäilemässä kusetusta.

Kuten esimerkiksi tekivät dog ventures

sarjassa kerran sellaisen jullikan paikalla

olijoille, että tunna.

Tuomas Milonoff vaihtui yllättäen veljensä

Juho Milonoffiin, jotka on kuitenkin,

heillä on aika helvitin samanlainen puheenäin

ja vieläpä sama näköisiä.

Ja se oli jotenkin siis jossain käänteessä

vaan vahettua yhtäkkiä Juhokset ja Haamo.

Ja ennen kuin studiossa, rikku Rantala,

yliin tajunut siitä,

mä en muistunut, oliko se Rantala mukana juodessa,

mutta osa Engi-studiossa meni täydestä,

että siellä on yhtäkkiä tunnalukemassa jotain.

Tämä alautuu siihen, mitä mä sanoin,

aisteista, jotka väärätään meille todellisuutta työkseen.

Niin toi on juuri tosatus siitä,

on tehty sellaisia testejä,

missä ihmisillä annetaan karttaa ja sanoo,

että tästä vastataan, voiko saa auttaa.

Ja sit se ottaa sen kartan käteä,

rupeaa tutkimaan, mihin se nyt pitäisi mennä.

Sit siinä kulkee lavastetusti välissä,

joku paino, vaan ovi, joka kannetaan siitä,

ikään kuin sattumalta.

Ja sit sillä hetkellä, kun se ovi kulkee,

niin se ihminen vaihtuu aivan toiseksi,

se avun kyseliä.

Se vaihtuu, että siellä onkin yhtäkkiä raitapaita,

se voi olla jopa eri sukupuolta.

Niin suurin osa ihmisistä ei spottaa sitä.

Vaihe nostaa katsensa siitä kartasta,

sanoo, että sun pitää lähteä tonne oikeille,

100 metriä, katsot siellä semmoinen korkean rakennus,

niin kyllä se sitten löydät sen.

Niin taas intuitio väittäs,

että kyllä ne 90 prosenttia

huomaa, jos siihen vaihtuu ihminen

parrakkaaksi mieheks,

kun se on ollut nainen kysymässä.

Mutta ei, kun meidän aivot vääröntää se meille

sellaseksi, että näin se varmaan kuuluu,

mennäkin tässä on joku autofiilis,

mutta ehkä tässä ei ole mitään huolestuttavaa.

Joo, ja siis se olisi nyt raskasta,

niin kuin ihmiselon kannalta ylipäänsä,

jos aivot noteeraisi kaiken

tiedon jatkuvasti niin, että se pystyy

vertailemaan, jotenkin,

tiedätkö sä Matrix-mallisesti

nimenomaan

lähdekoodistaan, että hetkinen

tämä ei olekaan enää sama juttu.

Se verran kuitenkin aivot

prosessoi dataa

kaikkia, mitä tulee ärsykkeena sisään.

Joo, ja ne suodattaa 95 prosenttia

datastveke, just sen takia, että aivot itse

on se mielenkiintoisellinen osuus vain.

Otetaan vaan se pieni kila siitä,

ja synnyttetään kuitenkin tälle

titeetille semmonen kuva, että se saa

360 kokemuksen.

Vaik oikeasti se on hyvin tarkkaan

vai se on hyvin rajattu. Ja nyt se

tästä uhka-kuvista, kun puhutaan siitä, että

minkälaista shitia tapahtuu

nyt jo, niin tässä on yksi siltä lehden juttu,

joka ei ehkä saisi naudattaa,

mutta kuitenkin ehkä vähän naudattaa.

Tekoäly kehitettiin yksinaisten

kaveriksi, alkoi oikein uhkaalla

seksuaalisella väkivallalla.

Voi helvetti.

Voi ei, voi. I okay.

Siinä on tietenkin ladattu koko internet

varmaan sisään, ja tämän piti olla

niin kuin tänne lohduttava kaveri yksinäisellä,

joka kanssa voit vaihtaa ajatuksia,

mutta se rupeaa samantien uhkaamaan

raiskaamisella.

Kaikki tämmöisiä pahoja juttuja.

Olisiko tässä vain taustalla se, että

kenuaily oli ottanut täsmäriidit

kohteestaan, että hän on ehkä tällainen

bedarityyppejä,

eli siis BDSM.

Oli eikä katsonut sellaushistoriaan

tai jotain tällaista. Tämä on täysin mahdollista.

Niin, mutta siis jostain se...

Tai sitten vaihtaa, että on se, että tekoäly

ei ole hallinnassa nytkään.

Sen hallinta on samanlainen illuus,

joku tämä todellisuus, mikä me aistetaan.

Älä nyt maala tosiaan uhkakuvia nyt.

Tämä palaa siihen hararin argumenttiin.

Yksi...

Sellainen ihmismäinen piirre on

kokea

tilanneharmoniseksi, kun ollaan

pyörämyysky ytimessä, siellä on se tyvin,

jossa tuntuu siltä

toisrauhallista ympärillä taloutlentää

ja lehmät.

Tämä on osa sitä, että tapaamme

aivot toimii. Nyt tästä tekoälyn kanssa

me ollaan sellaisessa Felixissa,

ChatGPT, julkasti muutama kuukaus sitten.

Sehän on ihan normaalia tämä,

mitä me ei nyt tapahtu ympärillä.

Kaikki on normaalia. Nämä nähe, se kuuluu varmaan mennäkin,

että uskin tässä mitään huoltaan.

Mutta se voi olla just se kohta,

mikä osoittaa sen valuvia,

mikä ihmisyydessä on, että meidän pitäisikin itse asiassa

tässä kohtaa painaa isoa punasta stop

nappulaa ja todetaan, että tästä

ei tarvitse kolme askelta,

niin nämä kauhukuvat toteutuvat.

Joo, ja sitten koko

hallitsee tätä kaikkia informaatiota,

niin se voidaan vaikka

kuinka nimeä tällaiseen anonyymin

keinoälyn omaisuudeksi,

mutta me ollaan sellainen kyyninen epäilys,

että joku siellä kuitenkin kerää sen

info ja hyödyntää sitä lopulta.

Koska kuningas on kuollut,

kauan eläkyyn kuningas.

Siin morpiste fi.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.