#rahapodi: Suomen suosituin rahasto | #rahapodi 327

Jadam! Rahpani jaksoa!

327. Tähän mä en nyt löydä mitään auton numeroa.

Ei Beemaren enkä minkä muukaa.

Beemaren ei ole vielä tullut tämmöistä, mutta ehkä sitten Eskera.

Mutta hei, meiltä on paljon toivottu sijoitusaiheita.

Joo.

Ja tänäänä pesejälinkua ja kovaa.

Kyllä, pesejälinkua, joo.

Ja tota, olen taas semmoisella hienolla uutisella.

Mulla on autun mukana tässä.

Niin Suomen suosituinen rahasto.

Kyllä.

Mitattuna osu-deomista ja lukumäärällä.

Niin se on Nuudet Intekserahasto Suomi ESG.

Ennen vanhaan Superrahasto Suomi nimellä tunnettu.

Joo.

Se ei välttämättä suosittu tämän nimen takia.

Tämä on aika nimi hirviö.

Niin mikä se nimiö nyt oliko?

Nuudet Intekserahasto Suomi ESG.

Okei.

Ja sen takia porukkoista on varmaan valinut.

Jotain muuta siinä täytyy olla.

Niin, kyllä.

Oliko se olla se, että se on siinä eikä kuluja?

Katotaan, katotaan.

Mulla on autun mukana tässä tarinassa.

Ja nyt me voidaan vähän niin kuin pihantaus kiinni styyppisesti.

Kattos sitten, että mitä tämä matkana aikana on tapahtunut.

Koska tämmöinen pieni toimija kuin Nuudet.

Tämmöinen lilliputti, jossain vaiheessa lanserassa rahastoja.

Sitten se on tässä vuosien varrella.

Jonkunäköisen myötä tuulen takia kasvanut Suomen suosituimaksi rahastoksi.

Joo.

Mikäköhän se secret sauce tässä on?

No, se selviää.

No, mutta tällä hetkellä joka tapauksessa yli 200 000 suomalaiset on täysin hullantunut siihen.

Kyllä.

Ja ihan oikeutitusti.

Niin, kun me tiedetään niin kaikessa muussa ihmiskunnan tekemisessä,

jos etsä mitään ymmärrän mistään,

niin yleensähän se on niin, että jos on maksat enemmän

autosta tai ravintolasta tai

purivenästä tai lääkääristä tai mistä ikinä,

niin saat parempaa.

Mutta sijoittamisessaan tämä ei,

tämä luonnon lakilainas merkeissä ei pidä paikkaansa,

vaan populaatioina niin tiedetään, että

minimoimalla kulut niin tiedät jo tänään,

että 20-50-100 000 vuoden kuluttaa,

niin saat tuolta kaikkia muihin verrattuna,

niin saat ylimmässä neljänneksessä.

Täysin sata varmasti.

Okei, tämä eroa kaikista muista.

Mutta nyt pakitetaan vuoteen 2014.

Kuten kaikki muistaa, niin silloin vielä Jyrki Katasella oli Sixpack.

Voi hänellä olla vieläkin Sixpack, mutta sillä on.

Mutta silloin hänellä ainakin oli.

Sillä on myös tämä tarinasa-alkunsa.

Nudetil mietittiin, että me ollaan välittäjä,

välitetään osakkeita, rahastoja,

mutta meillä ei ole oma rahastoa.

Mitä ihmettyä?

Pitäisikö meillä olla sellainen?

Ja mietittiin, että tuttakai,

me tarvittaisi joku hyvä sisään heittu tuote.

Sellainen, joka kiinnostaa mahdollisimman montaa,

sopii mahdollisimman monelle.

Ja varmaan ominaisuudet pitäisi olla sellaisia,

että mahdollisimman se on moni kiinnostus siitä.

Joo. Ja niinpä sitten nuunne tällaisena haastajana,

niin tosiaan nämä nollakuluiset rahastot

kaikkiin pohjoismaihin haastamaan markkinoita.

Ja tavallaan herättämään sitä keskustelua siitä,

että mistä rahastossa maksetaan,

että mikä on se oman nimi.

Ja mä muistan sellaan, kun se superrahasto Suomi,

millä nimellä se silloin meni vielä,

niin kun se lainserratti, niin se oli aivan julmeton

niin kuin haudatun koiran metsästyys.

Mä muistan, mä kirjoitin sellaisen bloginkin aiheesta,

jossa kaikki käänteli.

Kuka hautasi koiran tai...

Joo, kaikki käänteli, kaikenäköisiä kivia,

että missä tämä täkyä on,

että missä tämä haudattu koira nyt on tässä kuvioissa.

Mutta sen rahaston pyörittäminen muistakseen,

nii oli puhuttiin siitä, että sen kustannukset

nuunetille vuodessa oli 50-60 ton.

Niin varmaan alkuvaiheessa, joo.

Niin varmaan siitä...

Niin markkinointi kuului, noin heto nyt on kovin kummonen.

Sehän oli just näin, että se sille saatiin paljon organista

näkyvyyttä ja näin, ja sillä hyvä.

Niin on normaalissa lähikaupassa,

sinne sisäheitotuotteeksi laitetaan kahvit tai banaanit.

Että se kauppa saattaa myynä niitä sisäostohentaa edullisemmin.

Tässä nyt vaan sattuu olemaan sitten rahasto.

Rahasto on sen takia, että rahasto on helppo aloittelevalla sijoittajalle.

Se ymmärtää, sinne on helppo laittaa se tasasumma,

pääsee pienellä mukaan.

Jos kohde etuski on vielä semmoinen, että jollain tavalla se ymmärtää,

niin okei, mä sijoittamisesta tiedän mitään.

Pistetään nyt joku pikku vetsiä ja lähdetään katsomaan, mikä se on.

Että Naapuri on sanonut, että tämä on kova juttu, niin mä menen sitten.

Joo, ja sitten yleensä menee se kymmenen vuotta ja sitten

tunkee päänsä kaiken näköisiä kallisiä tuotteisiä.

Sitten kun on tottunut ja kokenut sijoittaja, niin palaa sitten näihin

niin sanotusti helppoihin ja helposti ymmärrettäviin tuotteisiin.

Totta kai, tämä sijoitusmarkkina on vähän semmoinen, että sanat sinne pikku rillin se

viesen koko kädenä, joilta ei kaikilta.

Mutta näitä ruotsissa, sä mainitsikin, että siellä oli entudestaan ollut jo näitä rahastoja.

Ruotsalla se, että ei ollut mikään juttu. Ne tiedät, että tämä homma toimii.

Eli tämmöinen sisänheittotuote, kun se tuodaan, niin se toimii.

Mutta koska siellä oli tässä vastaavia tuotteita, niin vähän niin kuin mietittiin,

että ei nyt tuota ihan samanlaista tuotetta sinne.

Ja sitten kuitenkin oli tuota Nuunetilla neljä maata, Suomi Tanska, Norjaa,

ja sitten Ruotsi. Että mikä tuodaan? Tuodaanko semmonen Nordic-rahasto,

että otetaan sinne jokaiselta pörssiltä niitä isoja firmoja

ja siitä tulee semmonen Nordic-rahasto, ja kaikki pystyisit sijoittaa.

Ja olisiko se Ruotsin kruunumääräinen rahasto ja pääsäkö sillä?

Mutta sitten siinä vaiheessa oli pakko tulla esiassa, niin, niin, niin, niin, niin.

Huokkan, ei. Suomalaiset haluu vain parasta.

Ne haluu sijoittaa kotipörsiin.

Ei missään nimessä nyt tehdä joku tämmöinen, mihin otetaan pelkkiin,

jota Ruotsalaisi iso lappuu, Volvo, Saabi, Ericsson, ja joku yksi suomalainen firma,

ja sitten pistetään siihen joku valutaks Ruotsin kruunu ja ei muuta kuin menokset.

Ei se lähe lentoon. Suomalaisesta haluu niihin tunnetuihin nimiin sijoittaa.

Kyllä.

Ja silloin hookka viimeistään tajuset, okei.

No, sitten täytyy tehdä sillä tavalla, että jokaisen maahan oma,

omalla valutalla oleva rahasto, joka sijoittaa se kotipörsiin.

Joo. Ja näistä, niin kuin muistakseni näin, että tiukaisesti katsottuna,

niin se Suomi rahasto oli ainoa, joka oli ihan täysin sata prosenttisen kulun vapaa silloin,

kun se lanceerattiin, että vaikka näillä muilla rahastoilla ei ollut myöskään mitään kulua,

ja varsinkaan siinä ollaan alussa, niin sitten oli tällainen valutonvaihtokulu,

että jos se suomalaisena sijoitit näihin muihin pohjoisimailaisiin rahastoihin,

niin se joudutte maksaa sen 0,25 siinä merkenään yhteydessä,

ja sitten totta kai kun sä lunastat sen, niin sitten toisen päin.

Ja itseasiassa nykyään niin me tiedetään, että tanskalaisessa rahastossa,

tanskan niin sanotusta vanhassa superrahastossa,

jonka nimi nyt varmaan on tällä hetkellä Nuunet indeksi- ja rahastotanskaan ESG,

niin, ja Downmark, niin tota, niin siinä on nykyään kulut.

Joo, sinne tuli tuossa matkanvaraa kulutosta markkinäköintännöstä Rippuen,

mutta se onkin ainoa poikkeus näistä.

Mutta joka tapauksessa, eli otettiin vertaaluin indeksiksi

Helsingin Pörssin OMXH 2.5, eli suullekin todella tuttu indeksi,

eli Helsingin Pörssin 25 vaihdetuinta osaketta.

Eli se, eli likvidimmäistä päästä, eli pistetään Pörssin vahden mukaan

firmat listaukseen suurimmasti pienempää ja katsotaan, missä on raja menee

kaksi kertaa vuodessa, katsotaan tämä listaus ja sitten saattaa jokunen

firmasiat alapäästipahtaa pois ja parin tulla sieltä uut tilalla, mutta

joka tapauksessa, niin tämmöinen on se setti, mihin se rahastosi ottaa.

Joo, ja siis tällainen indeksia luotiin Suomeen, sen takia, että haluttiin

tällainen johdonaisindeksi, eli indeksiolla pystyt niin kuin

käymään kauppafutuureilla, ja tota, ja koska Suomi on pieni markkinä,

niin haluttiin varmistaa se likviditeettinen saala olevissa osakkeissa,

ja sen takia valittiin tällainen, niin kuin siinä mielessä vähän poikkeuksellinen

indeksi, että se koostumus tosiaan perustuu siihen vaihtoon, eikä markkinaarvoon.

Ja se on niin kuin mulle tuttu indeksi tosiaan, mä hän olin pääanalyytikkona

Helsingin Pörssissä ja vastasin siitä sen inneksin oikeudellisuudesta,

onneksi Eva Liljeblom hankkenista kävi siellä laskemassa sen, että

ei sytynyt nähpeksiä, koska siinä oli kuitenkin muuta

materialiaanajouroa, joka kävi, jonka tavallaan

tuomittiin sitten, että kuka omistaa, miten se on osan tästä

kakusta, niin niin kuin siinä oli jo tolkoittomat johdonnaspositiut siinä

indeksin päällä pyörimässä, niin se oli kohtalaisen tarkkaa, että se kymmeneskin

desimaalia on oikea. Ja sitten tosiaan sen jälkeen, niin

listattiin se, tota Suomen ensimmäinen edelleen ainoa ETF, joka

sitten tietenkin myöskin seuraa sitten samaa indeksiä, niin siinä se

logika oli taas se sama, että koska siinä on jo johdonnaiset sen

indeksin päällä, niin sitten tehdään vielä, tehdään vielä

tota noin niin tällainen ETF, jossa siis käytännössä

markkinaan takai sitten saa niinkuin yhdellä kaupalla

ostettua pieniä määriä, pienoiskuossa sitä

niinku alla olevaa osaketta, jolloin se pystyi siis heijamaa itseänsä

sillä, niin. Mutta tuo on ihan tapahtu 15 vuotta ennen tänä

lansehärausta suurin piirteinen eikö nää no 10-15 vuotta.

No joo, ei ihan mut joo. Mut se oli sillä saavaa hyvä,

markkina oli tehty tutuks. Kyllä.

Eli periaatteessa oli jo olemassa tota yksityisijoittajalla olevia

tuotteita, jotka sijoittaa saman tyyppisesti, niissä vaan saa

tule kulu sillon, niin tää oli periaatteessa sellainen

neitseellinen kenttä tulla tähän, että okei, tuttu kohde,

sijoittaa näin, sijoitusrahasto muotonen, ei oo mikään

niinku jännittävä ETF-vaan, ihan perhintänne sijoitusraasto.

Ja kertauksen vuoksi, niin se ainoa eroa siis on se, että

osuudet on listattu sen sijaan, että se merkitseet rahastoa sillä,

että se siirretä rahaa rahaston pankkitilille tai

lunastat sitä kertomalla rahasto-yhtiilille, että nyt mä haluun

lunastaa mun osuudet, jolloin se rahapalaa sun pankkitilille,

niin tota ETF-ssä, niin käyt, nää rahaston osuudet on

on listattu pörssiin jatkuvan kaupankäinne kohteeksi,

eli niitä voi, no keskiverto on normi sijoittaja

ja ostaa vain ja en ostaa pörssistä.

Ja sijoitusrahasto-ossa kerran päivässä lasketaan

tällainen naviarvo, eli se rahaston yhden osuuden arvo,

ja se kerrotaan sitten.

Kerran päivässä ja sitten taas markkinoilla, niin sillä hän

käy näin kauppaa koko ajan, mutta siellä täytyy sitten

tietenkin olla vähän varovainen, että joku, että niinku pitää

seuraa siten, mikä se rahaston osuuden teoreettiin,

niin oikein arvo on, ettei olla hosuessaan ostaa,

maksaa sitä liikaa tai myydä sitä liian halvalla.

Niin, no mä puhu lähinnä nyt tästä, tästä superrahastosta,

silloin kun se...

Niin, niin.

Okei, yes.

Mutta sit heitä ja piti käynnistää, että rahasto,

eli nuudet oli välittäjä, me oltu mikään rahastoyhtiö,

tarvittiin sitten apuri, ja tuota, kuinka ollakkaan

meillä tuosta konsernisuhteiden perustalla valikuutu

sitten tämmöinen Øyman.

Ja tota...

Samaa omista ja sukua omistin nuunnetia,

ja Øyman ja ennen oli, ja Øyman oli myöskin erikoistunut

Ruotsissa, se oli Ruotsin seelikson periaatteessa,

eli oli tuonut sinne Ruotsiin näin indeksirahastot isosti,

niin se ei todennäköttä ole...

Niin, vähän niin kuin Bindedantat,

tehnyt tämmöisiä omiin aikaisemminkin.

Mä tiedän, pyöritetäänkö ne niitä tavaratalojakista,

Øymani-tavaratanto, onko se samaa porukka, joka tapauksessa

niin he aloittivat tämän rahaston hoitamiseen,

eli he osastan homman.

Se ulkoistettiin siis heille,

että se oli nuunnetin rahasto,

mutta se oli ulkoistettiin.

Nyt tarvittiin vaan sitten, että aloittaa tässä myynti,

eli aloitettiin myymään vain nuunnetin asiakkaille,

eli onhan tämä nyt se, että kun sisänheittotuoteen vain

nuunnetin asiakkaalle nolla kululla,

niin siinä on jo kynnystä sitten,

että asiakkaat saattavat tulla,

että hetkin ne sitä saavat vain tuolta,

ja ruohon vihreän pääsen aina tolla puolella.

Let's go there.

Mä muistan hyvin silloin, kun 2014

loppukevästä oliko toukokuussa,

kun me käynnistettiin tällainen niin kuin book-building

harjoitus tässä, se kesti joku 203 viikkoa muistakseni,

ja silloin kerättiin niitä sijoittajia, jotka haluat tulla tähän rahastoon,

ja silloin kun rahasto starttaa,

niin on usein tällainen book-bildisin alussa,

että se kaikki, jotka tulaisen tietyn periodin aikana siihen mukaan,

ne saa sillä starttihinnalla sitten hyppää siihen,

että ei tarvitse sitten matkan varrelta ostaa.

Se on niin kuin rahaston käynnistämisessäkin, niin kuin helppoa.

Katsotaan, mikä on se potti, se voidaan kerta heitä olla sijoittaa markkinaalle,

ja sitten rahasto lähtee siitä liikkeelle.

Joo, ja sehän on nyt on selvää, että jos sä ostat rahaston tonnella,

niin ne kulut on sitä isommat, niin se ei sinne mitään järkeä,

että mitä isommaksen saa heti kättelyssä,

niin sen parempi tietenkin.

Mutta sitten sehän lähti kuin Mopo Kaislikosta vai...

Ai Mopo?

Onko se haukimuutunut Mopox?

No joo, onkaan sitä joku Kaislikossakin Mopola ajana.

Muistakselle, niin 5 000 asiakasta markkassa book-buildingin aikana,

ja sitä rahastoon, tämä oli ihmelistä,

siis niin kuin Suomessa palstatto oli kuumana,

että mikä tämä on? Sähän jo mainitsit tästä, että

kaikki ettin nyt sitten haudattuu koiraan ja kettuu kolosta,

ja ties mitä sitten, niin kuin, että jotain ihmelistä tässä on,

että kertokaa nyt, että onko mä tyhmä vai minkä takia

tämä näyttää liian hyvältä olaksen totta.

Joo, niin.

Mutta sehän oli se pointti, että siinä ei saa sitä organista todellista pehineä.

Sehän oli nimenomaan se pointti,

koska siis sillä, kun kaikki etsi sitä haudattua koiraan,

siitä hän kirjoiteltiin Suomessa jo silloin niin kuin paljon,

ja sitten sieltä se vuosi myöskin perinteiseen dinosaaroismediaan,

ja näin ollen niin nuunnitin tietoisuus asiakkaiden keskuudessa,

niin kuin otti sellaisen aimon harppauksen.

Giganttisen loikan.

Se on totta, että silloin varmaan tehtiin jonkunnäköinen ensimmäinen

lanseerauskampanen, että hei, nyt meillä on tämmöinen rahasta tulossa,

että se on tämmöinen ja tutustut tähän niin poispäin.

Mutta juurika sen jälkeen, mitä markkinotin tarvinnut tehdä,

tämä on uusi tyyli, minkä periaatteessa tuo eil on mustko nomminut

niin kuin Teslaalle sen jälkeen.

Se huomasi, miten hyvä tämä lanseeraustyyli oli,

että ei hänkään markkino-oikeasta autoa, hän tekee sitä pöhinää muilla tavoin,

ja sitten porukkaani innossaan sitä Teslasta.

Kyllä se yleensä on, että jos sä teet paremmat tuotteen,

mitä markkinot ylipäätään se löytyy, niin se on ihan hyvä strategia.

Se on se ainoa tyyliin ainoa keino, millä oikeasti pystyy

suomalaisella markkinoinnilla voittaa markkinoita.

Siis suomalaiset, kun hän aina haluaa tehdä sen paremman tuotteen,

ja sitten ne ajattelet, että se myy itsensä, niin jossa oikeasti pystyt siihen,

että se on selkeästi näin, että se tuote on parempi,

mikä muun, mitä markkinot löytyy, niin silloin se lähtee.

Niin silloin olkuvaiheessa hän tavoitettiin ne tämmöiset jo sijoitusmarkkinoilla

olevat heavy-userit helposti.

Mutta sitten, heti seuraavana vuonna 2015 startas rahapodi,

ja siitä eteenpäin siellä on nostettu esiin tämmöistä mantraa.

Mikä se mahtuu olla? Muistatko vielä?

Voisiko olla se yksi aika totto mantra?

Montakin mantraa meillä on, mutta tämä on ehkä tullut uudestaan.

Joo, eli mantra siitä, että itse kunkin tulisi sijoittaa

kustannustehokkaasti osakemarkkinoille osakkeisiin

joko suoraan tai vielä tehokkaammin osakeindeksirhastojen kautta pitkäjänteisesti.

Tämä on se keino, millä kuka tahansa vaurastuu varmasti.

Siinä yhteydessä, niin tämä oli, että sä nakutettu semmoinen tuote.

Tällähän se onnistuu.

Muistuun, että mun rekrytoitiin vaan sen takia, että mä tulisin tänne ja oha tätä totottaa.

Puhuvana päänä, puhut tästä mantraasta joka yhteydessä.

Joo, mun työsuudinhan oli kaksi kuukautta vanha, kun Superrahasto Suomee lanseerattiin.

Tiedän sitten, että täällä jotkut isotaivot, Big Giant Head, miettinyt näitä asioita vähän isommin ja laajemmin.

Niin, että jos laskee yksi plus yksi, niin se voi olla kolme.

Niin, vaikka mä sitten olin käynyt siellä Ruotsissa muissakin hommissa, mutta ehkä Suomessa,

kun olin Seelikson rahasto-yhtiön toimitusjohtaja, Seeliksonilla oli hevisti indeksirahastoja.

Ja näin, niin ehkä siinä oli jo tietyllä tapaa leimautunut sellainen indeksirahastopuolesta puhujia Leimaa Otsaan.

Vaikka sitten kävin siellä niin kuin Dark Sidein puolella myöskin, elikkä East Capitalilla, Toimarina ja sitten

Amanda Capitalilla, päämasiatusyhtiöllä, Toimarina, jotka on siis taas ihan muita juttuja,

niin ehkä siellä kuitenkin oli jäänessä sellainen indeksirahaston puolesta puhujia Leimaa Otsaan.

Sen takia, mutta rekrytoitiin vastoin kaikkien odotuksia.

Mutta sitä mantraa pitkäjänteisesti, kustannustehokkaasti, pitkäjänteisesti, kustannustehokkaasti.

Sitä, kun hoettiin.

Pitkäjänteisesti, kustannustehokkaasti osakeindeksirahaston.

No silloin meillä on monta variaatioita tästä, mutta joka tapauksessa, niin sitä, kun hoettiin rahapodissa,

niin jorupes tapahtuu. 2000 asiakasta keskimäärin kuukaudessa, sieltä alosta tähän päivään asti on hypännyt kelkaa mukaan.

Kyllä.

Eli se on yli 20 000 vuodessa, nollasta yli 1200 000 tässä vajassa yhdeksessä vuodessa.

Se on jännä juttu, että kunnolla on ollut Ruotsissa sijoitusalalla ja sitten Suomessa sijoitusalalla, niin vaikuttaa siltä,

että varsinkin suomalainen insinioiden kanssa on sellainen, jolle tämä ilmaisuus on puuru isosti.

Se Suomeen superhasta on kehitty paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

Siellä toisaalta oli kilpailuakin, mutta kuitenkin näin, että se superhasto Suomeenhan oli aivan ilmiömäinen se kasvu.

Onko rahapodilla ollut näppisä pelissä tässä? Rahapodinhan ei toimi Ruotsissa.

Kovikaa aktiivisesti.

No kyllähän se näin on, että ihan ainoastaan ja vain rahapodin valistuksen myötä, niin tämä tietoisuus on jalkautunut kansan syvien rivien keskuuteen.

Juste jalkautuminen, se on se siltä, että ei pelkästään se ylhällä norssuluutornissa puhuta asioistavaan,

se sinne jalkautetaan se sinne ruohon juuri tasolla.

Joo, siis meidän työnantajahan oli vain se, joka tuotti tällaisen hyvän tuotteen, joka olisi edelleen vain 57.

Se on sellaista pyytä laatikkoa, jos ei joku olisi kertonut sitä.

Ja meihän ollaan siis rahapodissa tietenkin ja ainoastaan ja vain rahapodin ansiosta, niin täälähän siitähän se johtuu tämän menestys.

Jos nyt totta puhutaan, niin ei tätä nyt kannata ihan hirveästi peitellä. Kyllä se hyvä sanoi, että päinvaston, kun mä tuossa äsken sanoin,

niin eihän mikään tuote tosiaan myy itseensä, vaikka se oliskin maailman paras.

Kyllä se vain ainoastaan rahapodin ansiota tän osalta.

Kyllä se näin on.

Mutta kertappavia kuulijoille sitten, jos tässä on kaksi pääkomponenttia tässä mantrassa, se pitkäjänteinen ja sitten se kustannustehokas,

niin miksi ne on niin tärkeitä tässä sijoittamisessa?

Ne, jotka on nähnyt sen Martinin korkaa korolle esityksen YouTubeista, niin tiehtää tää hommaa, mutta se on periaatteessa näin,

että jos mieltää sellaisen kelloon muotoisen, vanhan kirkon kelloon muotoisen käppörän, käyrän kuvaajassa.

Siinä korkeimmalla kohdallaan, siinä kulkee sellainen katkoviiva ja se edustaa sitä markkinan, jonkun markkinan tuottoon.

Puhutaan nyt esimerkiksi Helsingin Pörssin keskimääräistä vuotusta tuottoon viimeisen 30 vuoden vuodella ajalta.

Sitten jos kuvitellaan, että me saataisiin kaikki ne sijoittajat, jotka on sijoittanut Helsingin Pörssiin, niin heidän saamansa tuotto,

keskimääräinen vuotun tuotto iskettyy tähän samaa kuvaajan, jossa on siis tämä kello muotainen käppörä, jossa katkoviiva keskellä,

niin me nähdään, että suurin osa sijoittajista on saanut suunnilleen saman tuoton kuin markkinat, siis näin,

mutta sitten jotkut onnelliset on saanut vähän parempaa tuottoa, prosentin ehkä kaksi, sitten vähän onnettomammalta on saanut ehkä prosentin ehkä kaksi

huonon keskimääräistä vuotusta tuottoa kuin se markkina, mutta se pointti on se, että nämä sijoittajien saamat tuotot,

niin ne jakautuu tasan sen markkinapaikan keskimääräisen vuotut sen tuoton ympärille, eikö niin?

Koska kaikki sijoittajat, han samalta ajalta, aika jaksolta, niin ei voi saada parempaa tuottoa kuin markkina,

niin keskimäärin, niin keskimäärin, koska sillä onhan se markkinatuotto on siellä ylempänä.

Joo, makes sense, joo.

Eli se kello muotainen käppörä, niin siellä on yhtä paljon sellaisia, jotka on saanut vähän vähemmän keskimääräistä

vuotusta tuottoa kuin markkina kuin sellaisia, jotka on saanut keskimääräistä vuotusta parempaa tuottoa kuin markkinan keskimäärin.

Mutta tämä on siis sinne kuluja.

Nyt jos sä otat tästä jakaumasta näitä sijoittajilta sellaisen prosentin pois keskimääräisiä vuotusia kuluja,

vaan prosentti, joka on siis aika halpaa, niin tämä kello muotainen jakauma siirtyy sitten kuvaajassa vasemmalle

ja osoittautuu, että kolme neljäs osaa sijoittajista, jolla on sijoittamiseen liittyen via kuluja siitä,

kun ne sijoittaa markkinaalle, niin kolme neljäs osaa jää täällä indeksituotolle,

täällä kustannustehokkaalle nolla kuluiliselle indeksituotolle.

Ja koska se on näin, niin siitä seuraa, että minimoimalla kulut esimerkiksi nollaan,

niin sä tiedät jo tänään, että suhteessa kaikki muihin sijoittajiin 30-40-20 vuoden kuluttua,

niin se sun saama tuotto kuuluu siihen ylimpään neljännekseen siitä, mitä kaikki muut sijoittajat saisiin,

koska kolme neljäs osaa häviää sille kyseiselle markkinatuotolle,

niin jos sä minimoit ne kulut siihen nollaan, niin sä oot just siinä rajapinnassa kuulut siihen ylimpään neljännekseen

siitä porokasta, joka saa sitä parhaimpaa tuottoa,

ja se tiedät sen tänään.

Se ei ole venaus tai arvaus tai toivotaan, toivotaan, vaan se tiedät sen tänään.

Eli maksamalla nolla, niin sä tiedät tänään, että sä et tule saamaan parantaa tuottaa koko markkinalla,

mutta sä tiedät tänään, että kuulut siihen ylimpään neljännekseen kaikista sijoittajista.

Tämä on matematiikka, puhdosta matematiikka.

Tämä on puhdosta matematiikka, ja tästä on siinä mielessä turha väitellä,

mutta tämä on tavallaan se indiksen sijoittamisen logiikka,

ja nyt kun tuli tällainen rahasto, jossa kulut oli nolla,

niin sehän oli nakutettu, että siinähän se sitten on.

Sijoittamalla siihen, niin sä tiedät, että pitkässä juoksussa ei ensi viikolla tai puolen vuoden kuluttaa,

mutta pitkässä juoksussa, kun lasketaan keskenmääräistä vuottausta tuottoa, mitä sijoittajat on saanut,

joilta on tietytä markkenalta, niin sä tiedät jo tänään, että se nollakuluneen sijoittuu siihen ylimpään neljännekseen.

Kaikkiin muihin sijoittajien nähden.

Ja se on se briljanttiuus tässä indeksisijoittamisessa.

Ja nopeasti täytyy sitten kommentoida sitä,

joka moneet meidän kuulijat on kohtalaiset fiksyjä, niin ne sitten ajatteleit itse, mikä on suotavaa,

ja sitten kysyvät sitten, että miten käy, jos kaikki yhtäkkiin sitten sijoittaakin tällaisiin indeksirahastoihin,

vaikka tämä nyt ei liitty tähän superrahastoon tai tähän rahastoon, mistä me nyt tänään puhutaan,

niin joka tapauksessa sehän olisi vähän huono juttu, jos kaikki sijoittaisi dollakulolla markkinoille,

niin kuka sitten poistuu se mekanismiille, pidetään huolta siitä,

että yksittäisen osakken hinta on keskimäärin oikein hinnoiteltu, kun kukaan ei kaiva niitä tuloksia,

ja ei vitsi kysyä toimeraan, että mitä menee.

Todettakoon, että jenkkilässä tosiaan tämä kehitys kustannusta,

että indeksirahastojen osalta on mennyt siihen, että enemmistö rahastoihin sijoitettu sitä varoista,

mitä tällä hetkellä jenkkilä on sijoitettu, niin on tällaisissa kustannusta jokaisessa indeksirahastoissa.

Eli se on ihan validi pointti, mutta tässä on hyvä huomata nyt sitten se,

että näitä indeksirahastoja on moneen tyyliin ja moneen näkemykseen jo valmiksi paketoitu,

eli se, että indeksirahasto on harvemmin sellainen koko markkina-tyyppinen indeksirahasta,

vaan on kaiken näköistä small cap value-tyyppistä indeksirahastaa,

on osingomaksajat indeksirahastoa, on meikätrendirahastoa ja näin.

Eli se on periaatteessa hyvin näkemyksellisiä indeksirahastoja, jotka siis edustavat jonkunnäköistä bettiä.

Ja kyllä nekin käy kauppaa. Ja totta kai ne käy kauppaa, mutta siis se pointti on,

että ne on tällaisia klustereita tietynlaisista ominaisuuksia,

tietynlaisia ominaisuuksia omaavista yrityksistä yhtiöistä.

Ja näin ollen, niin jos joku iso eläkeyhtiö miettiin, että heittosoikkoon,

nyt mä uskon tällaisiin momentum-fermoihin, niin sitten ne laittaa,

ne fyrkat siihen momentum-indeksirahastoon, koska siellä on se bette, minkä ne haluaa ottaa.

Niin ne haluaa ottaa yksittäistä yritysbettiä välttämättä, vaan ne haluaa uskossaan ja momentomassaan.

Ja sillä on olemassa indeksirahasto.

Ja näin ollen, niin nämä kaikkiin rahaa teisit kuitenkaan hakeudu vain tyhmästi kaikkiin yrityksiin,

vaan ne hakeutuu tällaisessa klustereissa tietynlaisia ominaisuuksia omaavia yhtiöihin.

Suuren ennen ennivässä määrin tänä päivänä.

No niin, se tuli selvennetty tossa, että jos ton sisäistää, niin riittääkö toi monelle sijoittajalle markkinan ymmärtämiseksi,

että pitkäjänteisesti ja minimoinkulut, niin sillä pääsi aika pitkälle.

Ymmärtää sen, että kun minimoinkulut nollaan tai lähes nollaan, niin sä tiedät jotain,

että se kyseisen sijoituksen menestyssuhteessa muihin sijoittajiin, niin se kuuluu siihen ylimpään neljännekseen,

eli sulla menee hyvin ja sä tiedät sen tänään, että se ei ole arvausta, vaan se on varmaa.

Se on tosi suhteellista tuottaa, mutta siis suhteellisesta tuotosta nyt yleensä halutaan puhua.

Se on yksinkertaista, läpenäkyvää ja äärimmäisen tehokasta.

Se on nimenomaan se ainoa asia, joka varmasti toimii markkinoilla pitkäs juoksussa.

Sitten jos aletaan, että tässä on tulossa ongelma, että sitten jos alatuttaa näkemystä asioista,

niin sitten ei tiedetä ihan, miten siinä sitten lopupeleissä käy.

Se voi olla, että sulla kävi säkä ja sä lyöt sen indeksiin tuotonkin heittämällä tai näin,

mutta tilastoollisesti kolmen neljäsosaan todennäköisyydellä sä häviät sille indeksille.

Mutta se pointti on se, että heti kun sä alat itse tekemään ja sörkeemään sitä kuvioita,

niin suhteessa markkinoituottoon sä et enää tiedä, mihin sä päädyt 23-40 vuoden kuluttua.

Muistatko, kun tässä matkan varrella jossain vaiheessa jahtasit piiloindeksirahastoja täällä Helsingin markkinoilla,

eli piiloindeksirahasto on rahasto, joka on oikeasti indeksirahasto, mutta väittää olevassa jotain aivan muuta,

mutta kuitenkin toimii kuin indeksirahasto ja eroinen indeksirahasto on se, että perii kuitenkin massiivisen paljon enemmän kulujan.

Joo, siis tää on sellainen asia, mikä sitten on aika lailla huolestuttavaa, mutta käännetään ehkä toisen päin,

että rahasto myydään aktiivisesti hallinnointuna, eli siellä joku guru sijoittaa saako.

Salkun hoitaa aamusta, iltaa, katsoo markkinoita ja tekee fiksujapäätöksiä.

Ostaan ja vaihtaa ja varastaa yksin tai tiiminvoimin tai mitä ikinä nää perusteluthan on yleensä,

niin kuin mitä mielikuvituksia, eli simpia ja siitä, että tehdään näin siis hiki-hatussa hommia,

niin sitten veloitetaan 15-20 % hallinnointipalkkijoita tästä.

Ja sitten kuitenkin se rahaston salkun sisältö eroaa 5 % siitä indeksistä.

Tämä on niin sanottua pihloindeksirahastoa, eli laskutetaan mielikuvasta ja tehdään samaa,

kuin huomattavasti halvempi jopa nollakulujen rahaston.

Tässä hyvä huomaa mennä siihen, josta mennään pudata siihen ansaan.

Mä saan, että laskutetaan mersut ja toimitetaan fiatteja,

mutta se pointtia on juuri näin, että rahastin sijoittamisessa pätee

tämä hullunkurinnan ominaisuus, että maksamalla vähemmän saat enemmän.

Se on toisin päin.

Mutta jos laskutat mersut, niin toimitaan myös se mersu.

Mutta jos laskutat se fiatte, niin pitää olla se fiatte, eikö näin?

Joo, mutta paitsi, että se on juuri näin, että itse asiassa sijoitus maailmassa

se ferrari on se halvin.

Se ei maksa mitään, niin sitten saa ferrariin.

Mutta joten tämä tuli liian helpokset.

Silloin kun tämä rahasto lähti liikkeelle, se oli seksikkäästi superrahasto Suomi.

Ja monta äskiirjääntä ja oikein semmonen, että tämä super super super, että tämä ei voi epäonnistua.

Superfondenssärjä.

Mutta sitten kävi sillä tavalla, että Ruotsissa paikallinen finanssiviranomana taas hermostuu,

kun siellä oli monta muutakin tuotetta finanssimarkkinalle, jotka oli super.

Ja sieltä tuli ultimaattumet, että hemmetti sentään.

Nyt näistä on päästävä eroon, eli nyt keksitte niille ihan normaalit nimet näille tuotteille.

Joo, alalle normaalit, mutta ei kuolevaiselle ihmiselle, ei todella lakaan normaalit nimet.

No siinä vaiheessa se sitten piti muuttaa.

Siitä tuli nuudet indioksirahasto Suomi.

Joo.

Ei ollut mikään jäätävä iso muutos.

Ei vielä.

Ja sinänsä sehän nyt kertoo aika paljon, mitä se tekee sitten.

Kyllä.

Ehkä jo paremmin, kun se superrahassa.

Mitä se nyt tarkoittaisi?

Kuka nyt tietää, että mihin se ei sijoittaa.

Mutta jos on indioksirahasto Suomini, se kuulostaa siltä.

Kyllä.

Ja sitten jossain vaiheessa myös nuudet rohkaistu ja perusti oman rahastoyhtiönä.

Joo.

Ja se ei ole enää öeman, jonka rahaa, joka hallinoi näitä, vaan sitten...

Nunnetfonder.

Niin, nuudetfonder muuttu tässä.

Eikä siinä vielä kaikki.

Eikö?

Niin kuin kunnon tarinassa ja matkalla ja muutoksissa, niin myös tässä.

Sitten tämmöisettä viherarvot, ESG.

Kestävän kehityksen arvot.

Kestävän kehityksen arvot.

Ne lyötässä finanssimarkkinaakin niin kovaa läpi.

Ja myös tästä nuudet, indioksirahasto Suomesta tuli tämmöinen ESG-rahasto.

Ja se tarkoitti sitä, että muutakin kuin, että sinne nimein lisättiin ESG-loppuun.

Ja se ESG tulee tästä environmental social governance.

Joo.

Eli siinä otetaan huomioon ympäristötekijät, yhteiskuntatekijät ja sitten se, että...

Hyvä hallintos.

Hyvä hallintotavat.

Joo.

Se tarkoitti myös sitä, että samalla vähän justerattiin täällä Helsingin pörssissä, että se

vertaluindeksi ei enää ollutkaan Helsingin pörssin 25 vaihdetuntayhtiötä, vaan Helsingin

pörssin 25 vaihdetunta hyvin syhtiötä.

Niin.

Eli indeksi.

Eri indeksi.

Eri indeksi.

Eli tarkoittaa sitä, että siellä tipahti samassa yhteydessä siitä vertaluindeksistä

kaksi pahissyhtiötä poissa Fortumian este.

Hyvä.

Ja voi niitä pahiksia.

Joo.

Niin ihan vaan sen takia, että siellä on kokonaan ne toimiala tästä vertaluindeksistä

poistettu, se on oilen gas.

Eli näillä firmoilla on liian iso painoarvo niiden bisneksessä, tässä oilen gasissa.

Niin sen takia ne on pahissyhtiöitä.

Sen takia se on.

Niin tein hyvääksetä tähän indeksiin, jossa minun täytyy lukea tänne, jonka indeksi

nimi on siis tällainen.

Onko kaikki kuulolla?

Joo, arvettula.

O-M-X-H-25-E-S-G-G-I.

Indeksiin.

Kyllä.

Muistat sä tänne tulkoa.

Muistat.

No niin, hienoa.

Ei mennä sitten eteenpäin.

Mutta siis tämä on siis tämä niin sanottu E-S-G-indeksi-versio tästä O-M-X-H-25-esta ja

sitten se on G-I, joka muistakselle tarkoittaa sitä, että se on tuottoindeksi,

eli siinä on osinkotuotto huomioitu.

Joo.

Ja se tarkoittaa sitä, että kun sieltä kaksi firmaa tipahtaa pois, niin sieltä otetaan

sitten kaksi seuraavaa, jotka on siinä niin kuin türkyläisiä indeksiin, jotka on hyvin

syhtiöitä.

Niin.

Ne pääsee siihen mukaan.

Joo.

Eli tän E-S-G-indeksin kuostumus ei ole ihan samanlainen, eikä tuotto ihan

samanlainen, se voi olla parempi tai huonompi, kuten alkuperäisen.

Mutta sulla tulee hyvä mieli, kun sä sijoitat kestävän kehityksen

kaltaisesti nyt tässä.

Juuri näin.

Onko tässä nyt pitää niin kuin iso ongelmaa sitten tämmöiset muotivirtaukset muuttaa

näitä sijoituksia?

No siis muotivirtaus on sama kuin megatrendi ja siinä mielessä niin periaatteessa

kaikki yhtiöt, jotka onne sitten E-S-G-kelpoisia, niin niillä on saanut varmaan jonkun

enköistä niin kuin myötä tuolta tässä viimeisten vuosien aikana.

Ongelma tässä on se, että onko esimerkiksi niistä niin kuin pahisyhtiö, jos se on

niin kuin kulkee oman alansa ehdottamassa kärjessä, mitä tähän niin kuin

ympäristötekijöihin tulee.

Mitä ihmetta, Martin?

Korvossa jalostama ollaan tullut joku fossiilista, öljyy dieseliin ja

bensaa liukuhiinalta vai putkestaan.

Kai se siellä putkessa pipelineessama kuuluu.

Isonpojat puhut pipelineesta, tai ehkä se siellä pipelineissa kulkee.

Mutta niistä hän voi tehdä comebackin myös tähän E-S-G-indeksiin sinavahassa,

kun se on muovautunut hyvin syhtyöksi.

Joo, mutta siinäkin nyt sitten on ollut niin kuin aikamoista vääntöjä,

niistä hän on ollut aikamoissa ristituolessa siitä, että onko tämä

uusiutuvaa, eli onko se uusiutuvaa vai eikö se ole, ja onko se pahaa vai eikö se ole.

Tässä tavallaan tullaan tähän näihin ongelmia, että nämä määritteet,

joilla haetaan siis sinänsä hyviä vaikutuksia, niin sitten ne

määritteistä on sellainen vääntö, että sitä erkkikä otaa selvää.

Mutta niin kuin keskinverto normaalille tavisi ihmiselle, niin

tätä E-S-G määriteet tähän viritetään ja tehostetaan ja paranetaan

kuitenkin koko ajan, että kehitys kehittyy.

Joo, ehkä vielä semmoisena mainintana tässä myös nämä

sisarahastot, tämä ruotsin indeksirahasto ja Tanskan indeksirahasto,

ne muuttuu myös tämmöisiksi E-S-G-rahastoiksi, samassa yhteydessä,

ja sielläkin se vertailuindeksi muuttuu sitten vastavaksi E-S-G-indeksiksi,

mutta Norjassa, koko maa on niin pahis, se on öljupalvelutelisuutta,

öljyteolisuutta, kaikkein mitä liittyy öljyyn, että siellä itse asiassa,

jos sielt otetaan ne isot firmat, jotka muodostaa nyt tällä hetkellä

sen rahaston, ja sielt otetaan pois nämä tämmöiset.

Näin määritettyt pahikset.

Niin, näin määritettyt pahikset, ei sinne jäisi mitään jäljelle.

En oo yks lohifirmaa. Ne ei oo yks lohifirmaa ehkä.

Niin sen takia sitä muutosta siellä ei voida tehdä,

että se ei eroisi niin paljon siitä markkinatuotosta,

että sinne ei ole siinä mitään järkeä siinä koko hommassa.

No ei.

En tiedä, joko niistä tulee hyvin firmoa jossain vaiheessa,

muutosta tapahtuu tai sitten ei hunousu.

Joo, no näin.

No sitten hei, mitä se nyt seuraavaksi?

Meiltä on monesti kysytään, tulen nää kysymyksiä,

no milloin nyt tähän Nuunet Indexerahasto Suomi ESG laittaa kulu?

Milloin siihen tulee hallinnointipalkkio tai merkintäpalkkio tai

lunastuspalkkio tai...

Tai olet sijoittanut tähän palkkio tai hallinnointipalkkio tai joku muu palkkio.

No mitäs me vastataan aina näihin?

No, levitelää käsi.

Joo, eihän sitä koskaan kukaan osaa tohon sanoa yhtään mitään,

mutta toistaiseksi se ei ole tullut ja sillä mennään.

No sitten on myös se, että ok, jos tämä kasvaa ja kasvaa ja kasvaa,

niin voiks tämä kasvaa loputtomasti suljetankossa siinä vaiheessa,

että lyödään nämä liinnat kiinni, että ei enää uusi sijoittajia?

No siis periaatteessa, mutta toisaalta miten isommaksi tämä kasvaa,

niin sen järkevään pääse on sitten yhtalalla pitää sitten nolla kuluisena.

Et se on jopa se pyörittäminen on kustannus tehokkaampaa,

skaalautuu jopa paremmin.

Ja sitten työnantajan tai nuunetin silmillä katsottuna,

niin se on just se sisään heitottu otte.

Jos sitten asiakkaana sortuu kaikennäköisen ja helvitkuttiin,

joka maksaa heimetisti, niin se on vähän se vastu,

mikä itse kunkin pitää sitten omalta osaltaan ottaa.

Eiks niin?

On.

Ja tehdään myöskin tällainen määritelmä selväksi,

että on siis olemassa esimerkiksi sijoitustyylejä,

jossa noin korkeammat kuullut on perusteltu.

Ja esimerkiksi kehittyvillä markkinailla,

niin se on huomattavasti hankalampaa ja työllämpää

pyörittää sellaista sijoitussalkkua,

sellaisilla markkinailla, frontiermarkkinaista puhumattakaan.

Ja varsinkin jos se tehdään oikein,

sillä kun olin East Capitalilla,

siellä tosiaan roudattiin sitä Samsungaettiä

poikkihalkia Pinoa pitkin markkinoita

ja puhuttiin sitä paikalliskiaalta

ja käytiin tapaamassa niitä paikallisia tyyppejä.

Venäjällä silloin ja Itä-Euroopassa ja Kiinassa

ja nykyään myöskin Etelä-Amerikassa.

Se voit tehdä näitä asioita oikein,

eli hakemalla sitä informaatioita etua,

joka on se koko kehittyviä markkinointen pointtia.

Se ei ole niin tehokas markkina,

niin näin ollen tällaisella aktiivisella otteella,

että ei ostaa indeksia, vaan käykään tämmössä kivijä,

mitä muut liiturajat eivät vitsit tehdä,

niin se saat tällaista informaatioita etua.

Löydät niitä kultahippuisiin jälkeen viisi.

Ja vältyt niistä pommeesta niin,

että oikeasti saat aikaiseksi lisää arvoa siihen rahastoon,

niin esimerkiksi tällaisissa tapauksissa

niin korkeampi hallinnointipalkki on voi olla ihan perusteltu.

Ei tämä nyt millään tavalla musta valkosta ole.

Sitten on jotain ETF-rahasto, indeksirahasto,

jotka sijoittavat jonkun tietyn niisiin mukaisesti,

eli esimerkiksi small cap value,

niin ne on tyypillisesti kalliimpia,

kuin tällaiset lähes nollakuluiset rahastot.

Kyllä näitä poikkeuksiakin löytyy,

että se hyvä nyrkkisääntö on se,

että laittaa suurimman osan

salkustaan kustannustehokkaasti,

niin sit voit maksaa vähän enemmän niistä,

joista on lainausmerkeissä maustesioituksista,

koska sun koko sijoitusvarallisuuden vuotunen

kuuluu edelleenkin kuitenkin siis,

jossa on 0,10,0,2 alla.

Mistä me otetaan nyt seuraavaksi meille rahapodissa tavoite?

Nyt jos tämä on jo Suomen suosituinen,

eli eniten osuuden omistajia tällä rahastolla.

Mä kattelin Eurakleritilastoista,

että näyttäisi olevan, että

Nordealla ja Nokiala on Suomessa vielä enemmän

osakkeen omistajia kuin tällä.

Jos me tämä rahapodissa nyt otetaan jonkinlaista tavoitetta,

että piestään ne mahdollisimman nopeasti,

tehdään tästä Suomen suosituin finanssin instrumentti.

Olisiko se semmoinen hyvä mitään kohtimia

tässä painettaisiin Nabilaadas-Hombia?

No mun mielestä on.

Ne kuulevat jo alkaa verisuonipullottaa

ohimoilla siitä, että me ollaan nyt tuotessijoitusjaksoa

tässä tekemässä, niin ihan vaan muistutuksessa,

että nuunnetaan ei tosiaan tienaa täällä yhtään mitään.

Siinä mielessä niin tiedä meneeksi tämä kaupallisuuden pikkia,

mutta koska kaupallisuudessa vähän

lähtökohtaisesti se pointti on se, että tehdään jonkinlaista

tuottoa asioilla.

Mutta mä oon ehdottomasti

ja vahvasti sitä mieltä, että nollakurukunnen

raasto ja siitä tietoisuutta levitämällä,

niin tästä pitäisi ehdottomasti tehdä

5,5 miljoonaan suomalaisen peruspilari

joka sen salkkuun.

Ei nyt ehkä peruspilari, mutta ainakin yksi peruspila reista.

Voiko jokainen suomalainen ottaa tän itselleen?

Totta kai.

Kestääkö tämä markkino sitä?

Riippu, miten isoilla rahalla sitä otetaan,

mutta tyypillisesti jos puhutaan sijoitusraastoista,

niin se on se 20,80 sääntö,

että 20 prosenttia rahaston

uosuuden omista ja omistaa 80 prosenttia siitä koko rahastoista.

Nyt jos me puhutaan siitä, että me halutaan levitää

tätä ilo-sanomaan kansan syvierivien keskuuteen,

niin tämä ei ole niin kuongelma.

No niin, siinä olisikin tavoite, että 5,5 miljoonaa

osuuden omista ja nuudet index-raasta Suomi ESG-le.

Joo, ja yksi hyvä lähtökohta voisi esimerkiksi olla se

eläkeuudistus, mitä Suomeen ikään kuin tarvettaisi.

Eli meillä on hyvä eläkejärjestelmä, mutta se on sairaan kallis.

Ja tosiaan 25 prosenttia työnantajan palkakuluusta

menee tällä hetkellä eläkejärjestelmän ylläpitoon.

Ja puhumattakaan siitä ne työeläkeyhtiöt,

kuinka paljon ne törsää oikeasti niitä rahoja

kaiken näköisiin kulupotteihin.

Sekin. Ja näin ollen niin esimerkiksi solidiumin

enää vaivaset 7,5 miljardia, niitä oli vielä 20 miljardia

kun superaasto ollaan seirattiin nyt aina 7,5 miljardia,

niin se ei johdu siitä, että markkina on kyökännyt,

vaan siellä on politiikkot ollut olkapäätä myöhenne

hiiloporkissa, niin niin niin niin niin niin,

niin rahat voisi siirtää ottaa ja laittaa

niin kuin talaiseksi sijoitukseksi niin,

että korvamerkintään jokaiselle vastasyntyneelle

suomalaisella sellainen 5 000 euron sijoitus.

Koska me tiedetään, että se 5 tonnilla saat keskimäärin

ostettua keskimääräisen suomalaisen eläkepotin

jokaiselle suomalaiselle, 5 tonnilla.

Sen sijaan, että jokaisen suomalaisen palkasta

nysitään palkkakustannuksesta,

nysitään neljännes joka kuukaus

tämän eläkehimmelin ylläpitoon.

Se on kyllä sairasta.

Niin, niin tota, täällä 5 tonnilla se voidaan

pitäisi hoitaa ja siihen 5 tonniin, mä sanoisin, että

tonnilla voisi laittaa sitten tällaisen nollakulurahastoan,

Suomen rahastoan ja sitten ne 4 muuta tonniin

sitten ulkomaille vastaaviin tuotteisiin.

Joo, no tehdään nyt vielä kertaus.

Me tullaan kuitenkin kysymään, että mikä tämä nyt oikeasti

tuote oli, niin tota, eli,

nuudet, indeksirahasto, Suomi ESG,

Suomen suosituinen rahasto, sijoittaa tuohon

OMXH 25 ESG GI indeksi mukaan,

ei merkitä luunnastus- ja kehallinnotin palkkijuta,

fyysinen rahasto, eli se omistanne instrumentit,

uudelleen sijoittaa ja osingot verotehokkaasti.

Eli tässä vaiheessa verattuna nyt vaikka suoraan sijoituksen,

missä sä maksat sitten näitä osinkoveroja siitä

noin neljänneksen, joka kertaa,

tota, osinko kilahtaa, niin tota,

tässä se uudelleen sijoittaa osingot vähän samalta

tavalla kuin osakesaistotidillä.

Pääset mukaan 15 eurolla,

ihan vaan silleen, että jos kiinnostaa, niin tota,

ei oo paljoa, paljoa tota,

ei paljoa vaadi, se vaatii,

se vaatii niinku 15 ruoja keski.

Ja sitten, mitä tämä nyt on tästä alusta,

eli 9. vuodessa, silloin 2014,

kesäkuussa, kun tää starttas, se lähti

100 euroista, oli yhden osuuden hinta,

ja tota rahastosta voi ostaa näitä,

näitä tota, osuuden osia,

ei tarvii ostaa kokonaisi osuksi,

sen takia se on määritelty 15 euroksi,

niin nykyään se hinta pyöräin jossain

220, että tota,

kohala, että se on tullut semmonen 120 prosenttia

ylös tästä.

Niin, rahat on yhdessä vuodessa.

Ylityn plantonut.

Tää...

Ihan, ihan niinku siis, keskimäärin pitäiskin,

se on niinku, tyypillisesti

8 vuoden välein, niin tota,

talaisena, niinku, akateeminissa totuutena,

niin vain 8 vuoden välein, niin rahaston arvo

tuplantuu.

Ja se tarkoittaa siis sitä, että,

että tuota, kun se ensimmäisen 8 vuoden

jälkeen tuplantuu, niin tota,

sehän on kivaa, mutta sitten, kun se tuplantuu vielä

seuraavan 8 vuoden aikana, niin sitten se

se ei ole kertynyt tuotto myöskin tuplantuu,

ja näin saadaan aikaiseksi sitä korkoa

korolla ilmiöt, elikkä kiihtyvää,

niinku, sijoitetun päämaan nähden,

niin kiihtyvää tuottoa.

Sitten vielä loppuu tämmönen disclaimer,

että mikä on tässä jaksossa kerrottu asia,

ei nyt tuo ostosuositus.

Tämä on tarina siitä,

miten nollasta lähdettiin liikkeelle.

Nyt ollaan

tämän rahaston osalta

Suomen suosituin.

Me emme pitäisi varmaan tehdä rahapodissa

samanlainen juttu, että tota, mitä tapahtui

12-15 ja

missä me ollaan nyt sen osalta.

Ja tähän loppuun niin voisi vielä todeta,

että sama tavalla,

kun nennät olivät nyysinnyt tämän ideaan,

niin kun avantsaltaan tän nollakoLuan rahastoidean,

niin sitten näitähän myös löytyy

rumpujen päin näin

maailmalta

ei nyt pilvin piimein,

mutta kuitenkin.

koodi on VTI, niin siinä on noin 4 000 amerikalaista osakkeita koko

skaalan yli eli pieniä keskisuuria ja isoja ja siinä on 0,03%

expense ratio, joka siis pitää sisällään kaikki kulut,

eli se on niin kuin käytännössä nolla, eli jos sä sijoitat siihen 10 tonnin,

niin vuodessa sä maksat siitä iloista sitten kolme, että tota kolme yksikköä rahaa,

että tota okset sitten dollareita tai näin, mutta että joka tapauksessa se on

Vanguard, Tautaus, Tokmaa ja TTF, eli VTI, mutta sitten ei se siihen jää,

ei siinä vielä kaikki. Vankkurinhan siis toi tällaisen ETF, mutta sitten on

Fidelitillä on, varmaan rahasto-yhtiö Fidelitillä on tällainen, tällaisia tavallisia

rahasto-e, niin sanotusti, jotka ei ole pörselistettuja. Sitten näistä

löytyy tällainen kuin Fidelity Zero Total Market Index Fund, koodi FZROX, ja tota sen

lisäksi niin kolme muuta, luetaan nyt nekin tässä sitten samassa yhteydessä vähän

papareita lunttaa. Fidelity Zero Extended Market Index Fund, eli tota noin niin

FZIBX, ja sitten vielä kolmas Fidelity Zero Largagap Index Fund, Faro Nilo Iivari

Lauri X, and the Fidelity Zero International Index Fund International,

mutta International kuulostaa paremmalta, FZIivari Lauri X, ja nämä on

siis nollakulun rahastoja täysin nämä tavalliset indexin rahastot, ja niissä on

tota tässä tota jos otetaan tässä tätä Total Market Index Fundi, Fidelitin Total

Market Index Fundi, joka initen vastaa tätä tota noin niin Vankkurin ETF, jossa oli

4 000 pahvia, niin tässä Fidelitin Total Market Fundissa on siis kolme

000 osaketta. Käytännössä se viimeinen tuhat, niin se on niin pieni osuus siitä

rahastosta, että nämä käytännössä käy käsikädessä niiden tuottoa, että

Rackingero keskenään on lähestulkon nolla, mutta siitäkin huolimatta niin mun

suositus on, että jos on kaksaammanlaista rahastoa niin kannattaa valita se ETF.

Sadi ETF-mies. No sille on ihan hyvä perustelut tota yhdysvalloissa niin

rahastot eivät ole verrattomia, niin jos se on ETF niin se vähentää

luovutusvoitton veroja siinä rahastossa, kun rahastossahan on osuuden

omista, jotka merkitsee rahastoajat, sitten ne rahat pitää sijoittaa, ja sitten

toisaalta kun tulee panikin, niin sitten ne myy, jolloin sitä rahastakin on

myymään niitä osakkeita, tulee mallisia luovutusvoittoa ja rahastoajoutu

veralle, ja varsin kärsyttävä sellaiselle pitkäjänteiselle tekijälle, joka ei

hötkyylle, niin sitten joutumaksan verojen muiden hötkyylystä. ETF-assa

tätä ongelmaa ei ole, koska sitä käytännössä menemättänyt sen enempään

näihin yksityiskohtiin niin ETF-osuuksia luodaan sillä tavalla, että

siinä rahaston tuodaan valmisosakekori, joka vastaa täysin sitä

rahastossa olevaa osakekorjaa, eli näin olleen niin siihen ei synny,

synny tuota luovutusvoittoveroja, että se on niin kun yksi ihan konkreettinen syy.

Mites tuota nyt kun moni saattaa kiinnostua näistä kuluista oikeasti

tän jakson kuunneltuan, niin anna joku nyrkkisääntö, että mikä

kulu on sul mielestä järkevä, koska silloin kun tää start-tas

kulut erinäköisissä tuotteissa oli aivan toiset, kun ne on nykyään,

nykyään niinku en nyt miljoonaa tuotteita, mutta kymmeniä kymmeniä

tuotteita, missä kulut esimerkiksi tämmöisissä rahastoissa tai ETF-tyyppisissä

rahastoissa on viittäbeisarii, kymmäntäbeisarii tai alle 20 beisarii.

Onks sulla semmonen henkinen raja, minkä alle se pitää olla?

Se riippuu siitä, että minkä luonteinen sijoitus on kyseessä,

mutta jos on kyseessä niin kun kustannustehokas sijoitus.

Eli sijoitat pitkäaikaisesti kustannustehokas, niin kun Mantra sanoi,

niin mikä on nyt semmonen rajami, minkä ali tai yli se pitää olla?

Voi keskimäärinkö sinä sitä kattele?

No kun ottaa nyt huomioon, että markkinaat löytyy ilmaisia tuotteita,

tässäkin nyt meillä tiedetään siis nuunnettoimettaan Suomeen-Ruotsia,

että norjassa on kustannus, siis nollakustannusrahasto, ja maailmalta

nyt tässä laskettiin just löytyi kansainvälinen rahasto,

ja sitten kolme eri jenkimarkkinoihin sijoittavat rahasto,

jotka siis jenkimarkkinat ovat siis suurin osa maailman osakemarkkinoista,

niin kyllähän sen koko ajan kun tämä kilpailu kasvaa ja näitä nollaraastoja tulee lisää,

niin kyllähän lähtökohtaisesti nyt sitten niitä kannattaa hyödyntää,

jos niitä voi hyödyntää.

Mutta jos puhutaan jostain tällaisesta niinku happotestisten,

niin emme niinku lähtisiin vaihtamaan rahastoja nolla 0,3 prosentin hinta-erolla,

eli jos yksi maasta painaa maksaa 0,10 ja toinen vain maksaa 0,4,

niin emme nyt tiedä kannattaa siitä tota luovutusvoittaa,

jos se harmittaa, niin sitten alkaa työn tai sitä uutta rahaa siihen alvempaan,

mutta nolla 0,3, jos me puhutaan tällaisesta tästä osuudesta salkkuun,

salkkua, johon etsit tällaisia kustannustehokkaita, verotehokkaita,

vaihtoehtoja, johon sä voit sijoittaa ja vaan pitää haman tulevaisuuteen,

jos tarvitsee ylipäin, että tässä miettii merkkareista tai osinkoista tai näistä yhtään mitään,

niin sen nolla 0,3 on mun mielestä.

Yrän nyrkkisäntä, joo.

Ja sitten yhtä lailla, niin kyllä tänä päivänä, niin lähtinsin siitä,

että kokonaan salkunvuotuset kuulut, niin nekin pitäisi mielellään,

sitten alkaa pysyä sen nolla 3 alapuolella, ainakin nyt nolla 16 alapuolella.

Eli jos puhutaan siitä, että sulla on niin kuin 3,4 osaa salkusta

kustannustehokkaasti sijoitettu eri indeksirastojen kautta,

ja sitten sulla on jotain, joka maksaa vähän enemmän, niin se kokonaan salkun kuuluu

pitäisi kyllä pysyä 0,3 vuotusta kuulua.

Eli jos maksaa 0,6, eli Fiatin, saako sillä sen mersun?

Sillä saa Ferrari.

Sillä saa Ferrari.

Vormulla on ykkösen.

Ah, okei.

Joo, juuri näin.

All right. Hei, mä luulen, että tässä oli kaikki tältä erää tästä. Nyt oli Hardcore sijoitusaihe.

Laittakaa palautetta mitä tykkäsitte.

Tehääkö joskus uusia tällaisia HC sijoitusaiheita,

vai keksitäänkö jotain aivan muuta?

Ja kun me ollaan näin laiskoja, niin nyt me tuotin tähän pöytään vankkurin ja Fidelitin

neljä 0,6 rahastoa nuunetin kolmen 0,6 rahaston lisäksi.

Eli meillä on pohjois-eervoippa katettuna.

Sitten meillä on internationalmarkkinat katettuna, koska Fidelitin yksi Fidelitin rahastoista oli

sijoitti kansainväliselle markkina.

Se täytyy tosi katsoa, miten osuus siitä on jenkelää, mutta joka tapauksessa

sitten siellä oli kolme jenkinmarkkina rahastoa nollakuluista löydä tekee

Euroopasta muualta kuin pohjoismaista nollakulurahastoa.

Sanoit nyt pienen kotitehtävän tässä.

Tai asiasta.

Tehdään tällainen joukkoista avutumisharjoitus tässä yhteydessä.

Kun me ollaan jo lähestytään sitä boomerajaa, niin me laiskistutaan päivä päivältä

niin tällainen heitetään tonne etterin.

No niin, ei muuto kun kohti Jens Fikko.

Jens Fikko, yes, moi moi.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.