#rahapodi: Studiovieras Singaporesta | #rahapodi 345

Shadam! Rahapodi-jakso 3-4-5. On muuten Volvo, sekin.

Hei, tervetuloa takas, Martin.

Kiitoksia, kiitoksia.

Ja sä olen vähän niin kuin Rahapodi lähettiläänä, koska me ei tyydytä siihen, että vaan me olemme täällä ja katsotaan jotain webinaareja, luetaan dokumentteja.

Ei.

Me halutaan tarjota kuulijoille parastaan, ja se tapahtuu sillä tavalla. Lähetetään meidän mies sinne leijonan suuhun.

Joo.

Tutustuu tilanteeseen ja raportoimaan siellä, että mitä tapahtuu? Ja missä sä oot nyt oikein ollut?

No mä oon ollut Singaporeessa.

Singaporeessa?

Joo.

Tämä kaukoasian hubi, Rahaelämän keskus siellä, lähellä kaikkea, niinkö?

Juuri näin. Siellä on tullut käytyä ja se on nimenomaan kaikkiaan noita asioita, mitä sä juuri kuvailit.

Ja sit se on aika keskeinen paikka myös, myös nyt tän Kiinan geopoliittisen riskin seuraksesta syntyneen tietytä on se liiketoimintojen, niin kun Kiinasta ulossiirtymisen kannalta,

koska kaikkien maat, jotka siinä Singaporeen ympärillä on periaatteessa vastaanottaa erenäisiä toimintoja Kiinasta.

Kiinnasta.

Niin jos ei kukaan tiedä, että Singapore on sinne pieni, pieni espon kokonen valtio siellä, malesia niemimaan kärjessä.

Joo ja sinne menee siltä, että se on vielä sen niemestä saari.

Ja mä oon pyöräilysen ympäri, en tällä kertaa, mutta edellisessä elämässä.

Ja se on noin sanoisin 160-kiel saari, jos menee rantaapitken.

Minkä takia?

Ympärismittasi.

Tää kyllä, eli käytännössä aika pieni sit, koska jos on 160-kiel saaja, 2pr vai p2r, mitä mahtaa olla tuo piiri suhteessa tähän halkasiaan,

niin ei siitä monta kykyilometriin tämmöisena läpileikkauksena tule.

Aika se ne pieni...

Pläntti.

Pieni pläntti koostuu erinaisista saarista, mutta joka tapauksessa, se on se kaikki hubi, mitä siellä alueella tapahtuu.

Se on 0,3 prosenttia bkteistä, muistaakseni.

Mutta se on siellä.

Mutta iso pelkkää tämmöistä isoa pilven piirtejä, vaikka se oli yksi maailman toiseksi tihemin asutettu pläntti tai maala.

Mutta joka tapauksessa siellä on tämmöinen keskuspuistokin.

Joo, ja se on suomalaisesta mielenkiintoista sen takia, että se on suunnilleen asuun saman verran väkeä kuin Suomessa.

Niiden bkte on noin 1,3 kertaa suomeen verrattuna.

Okei, eli kaikki mitä siellä kaukoasiassa tapahtuu, ne ei ole mitään tällaista halpadyömaata tai...

No, ei.

Ei.

Kaiken päättelen.

Joo.

Ja jos ei kukaan muutiera, niin vähän ulkokinalaiset pyörittävät tästä Singaporeen.

No, kinalaiset, joo, ja maleja-sialaiset.

Mutta sitten siellä on, koska se on tällainen ikään kuin hubi, niin siellä päin maailmaa.

Rautusalahubipankkien, niin kuin rahaliikenteen hubi, niin siellä on kyllä paljon ekspättejäkin niin sanotusti.

Eli kaiken näköisiä ja väriisiä taustaisia ihmisiä, jotka on eri puolilta maailmaa ja kerääntynyt sinne,

koska se on tällainen Suomukohta, missä asioita tapahtuu.

Missä rahaa ja tavarat liikkuu siellä.

Kyllä.

Joo.

No, sehän on vähän niin kuin pikkuveli Kiinalle, koska se on ihan Kiinalainen maa käytännössä sitten.

Paitsi semmonen kapitalisti Kiinalainen.

Jos se toinen Kiina on semmonen punainen Kiina, ja tämä on semmonen, että okei,

täällä on se tietty järjestelmällisyys ja nuudellisaa, joka tosi kulvosta.

Mutta tässä on pieni semmonen vivahdeeru, niinkö?

No, voisi sanoa, että aika iso kivivahdeeru.

Sehän on ollut kuitenkin tällainen Brittien kolonialisoima alue pitkään.

Sen alun perin perusti mielestäni joku tällainen Kiinalainen muistakseni tai Maleesialainen perhe.

Nyt menee vähän arvaalompua.

Mutta joku tällainen perhe, joka otti sen tavallaan enemmän tai vähemmän haltu,

ja sitten toisen maailmansora aikana Brittit oli miehittisen.

Ja siellä on paljon tällaista vanha, vähän niin kuin siellä on vähän sellaista kolonialisaatio,

Brittimäistä kolonialisaatio fiilistä siellä nurkissa.

Mutta kaiken kaikkia, niin siellä on olemassa myöskin sellaisia kuin alkuperäisiä Singaporeilla asia,

että nykypäivänä pidetään näin.

Siellä on kaikennäköistä väkeä.

Se on sellainen oikein ehkä tietyllä tapaa eri taustaisten ihmisten sulattama.

Siellä on kaikkein.

Ja kaikkein sulassa sovussa se on tosi helppoa.

Sä et tunneet, että sä olet ulkopuolinen siellä, koska kaikkein on käytännössä ulkopuolisiin siellä.

Se on niin kuin business as usual.

No niin.

Koska se on siellä keskellä kaikkein, mitä tapahtuu ja täältä katsottuna näyttäytyy ehkä se,

että Kiina ja Kiinteistömarkkinat, sun muut jonkin näköisen sulamispisteessä,

jos uutisontiin lukee, että Teräs Betoni rangat tämmöisistä torntaloista jäävää pysty,

niin oliko siellä Singaporeissa mitäänä?

Merkkiä tästä.

Ei.

Kun mä viimeeksi 15 vuotta sitten kävin siellä ja silloin mä olin siellä sen kuukauden,

niin siitä hetkestä siellä on taas tullut niin kuin sanotaanko karkkeasti

ehkä sellainen 30-kortteliä lisää pilvepirtäjiä.

Ja selkeästikin myöskin tällaista niin kuin Suburbaniaa ja muuta tällaista lähialueet.

Ja siinä kun Singaporeissa ei siellä ole mitään,

niin kun omasta takaa, niin kaikki mitä Singaporeissa kulutetaan, niin sehän tuodaan sinne.

Ja siltään se sitten myöskin näyttää.

Siellä on noin tuhat erineistä ja tankkereen rahtilae, vaan Ankkorissa odottamassa vuoroa

pääsee siihen satamaan työn tyrkettäjä tavaraansa.

On se aikamoinen kummallisuus siinä mielessä.

Mutta sieltä tosiaan sitten Dösellä, antakseen vähän tällaisia etäisyysfiiliksiä,

niin Dösellä pääsee noin neljässä tunnissa Kuola-Lumppori, Malesiaan.

Malesiaan on siis heti se maa, joka on siinä sen...

Rajaan toisella puolella.

Pohjoisrannaan toisella puolella.

Ja sitten sieltä Singaporesta, esimerkiksi Hongkongin, niin siinähän menee niin kuin...

Sehän on pitkä matka. Se on melkein kuin jenkiläälleen.

Ne etäisyydet on ihan valtavia siellä.

Onko teillä katsottu näyttyä, että kaikkihän sinä sulassa sovussa on vierkkäeni?

Joo.

No, isoja maita siellä.

Kyllä.

Kyllä. Etäisyydet on isot.

Ja siellä on, niin kuin, Pohjoisessaan Malesia ja Taimaa ja Vietnamia, Etelässä,

Indonesia ja Filippiinet.

Puhutko nyt näistä kasvutaikereistä, jotka kasvavat kovaa vauhtiin sille,

jotta imee niitä suorii, ulkomaisia sijoituksia.

Sieltä tulee näitä pilvenpiirteitä tekemistä ja pöhinää ja teollisuuskasvaa ja vientikasvaa ja kaikki niitä.

Joo, vähän sillä tavalla.

Jos itse asiassa hyökättää suoraan asiaa, niin nämä on niitä maita, jonka tuotanto Kiinasta siirtyy,

koska geopolittinen, geopolittiset rajoitokset.

Nyt kun jengi haluaa di-kaplata itse asiassa Kiinasta, esimerkiksi Yhdysvallat,

niin sitten Kiinalaiset yritykset vie sellaisia komponentteja, johonkin muuhumaa,

missä ne kasatavat ja sitten se ei okkaa Kiinasta se tuote.

Että se on Meidina, Singaporeta, Meidina...

Joo, joku muu sitten.

Mutta se on käytännössä Kiinan tuote?

No käytännössä se, joo.

Tämä on se kevyinversio, miten tekeminen siirtyy Kiinasta, Kiinan ulkopuolelle.

Aika jännä juttu.

Nyt niin sanotusti aut, oliko siellä semmoinen fiilis, että Kiinan tämmöinen paperi-tiikeri

on nyt saavuttanut sen maksimikokonsa, että sen jälkeen sitten no,

se on heidän vuoro näiden pienempiä maiden tästä, seuraavaksi kasvaa vai?

No se on tavallaan niin, että Xi, hän on nyt todennut, että tämä globalisaatiot

oli vähän niin kuin se ei näe, kun tuli covidit.

Ja tavallaan, ja siitä sitten tämä geopolittinen jännitys, jännitteisyys on kasvanut.

Ja sitten kun pitää yrittää saada se ylikuumenut kiinteistöbusi,

niin se tekee rauhottomaa.

Ja sitten saada kasvaa kuitenkin jostain, niin kuin sitä ei saada globalisti,

niin hän on keskittynyt siihen, että kääntynyt sisäänpäin,

ja on lähtenyt siitä, että se vaurastuminen pitäisi saada jakantumaan

tasaisemmin Kiinanlaisten keskuudessa, ja tavallaan sitä kautta hakee sitä,

että sä PK-sektorista sitä kasvua sieltä, niin kuin Kiinan sisältä.

Ja tämä on sitten osalta johtanut siihen, että tällaiset,

jo nykyisen rikkaat kiinalaiset, ne on joutunut vähän liiriin,

niin tämähän on vähän hävinnyt, julkisuudesta.

Oligarket, paikalliset oligarket.

Paikalliset oligarket ja Alibabanomista ja Jack Maat ja muut,

niin kiinteistöpohatat ja muut, niin ne on tavallaan vähän,

miten näkyny pari viikaa.

Joka koti harrasti tai muutat pois maasta, niin onko se kaksi vaihtoehto?

No joo, vähän en osaa ottaa kantaa, mutta siis jotenkin tuntuu siltä,

että näillä on vähän hankalaa, ja niiden luottamus siihen

ei ole ehkä ihan tapissa, koska näitä nyt sitten näitä kiinalaisia

sikarikkaita, niin on sitten alkanut ilmestys Singaporeen.

Ahha, että siihen ei huomaan niiden kiinteistöhinnosta,

että ne on truderoof, ja siinä oli sikäli mielenkiintoinen juttu,

että silloin kun mä 15 vuotta sitten olin siellä,

niin siinä rakennettiin Singaporeen korkeinta tällaista asuntalua,

asuntornia, pilvenpiertäjä.

Ja silloin mä kattelin, että mä oon tannut mainita tämän jokin aikaisemmin,

ja mä kattelin, että hitto soikaa, että tuossa olisi 644,

niin kaksi jo 450 000 Singaporeen dollariä,

että toi pitäisi napata. Se ei ollut vielä rakennettu se rakennus,

mutta tietokai asiassa näitä kämppiä myydään, niin sillä tavalla,

että ne myydään ennen kuin se talou on rakennettu,

että se on periaatteessa ja maksetaakin yleensä ennen kuin se talou on rakennettu.

Ei, etu maksuna pitää ala, pinkka kondiksessa,

saat varauksenisantu siihen, nousen vaan talou vaikka sitä kerrostaa,

tai vielä jos olemassakaan, mihin se pitäisi muuttaa.

Joo, kyllä. Ja paasillahan ei ollut pinkka kondiksessa,

niin kuin kaikki rahapodin kuulijat tietää, kun näitä mokia noin tullut tehty,

niin et teidän ei tarvitseisi niitä tehdä, ihan vaan sitä varten.

Ja yritin sitten saada rahoitusta siihen, mutta eihän siitä tullut mitään.

Mulla onkin ajatushan oli siis se, että mä ostaan sen,

koska nyt se oli tavallaan halpaa, se oli it-kuplan puhkeamisen jälkimainingeilta,

ja sitten mä vuokraan sen, ja siellä on infrastruktuuria tällaisille expäteille,

että jos on kämpiä, niin on sellaisia yrityksiä, jotka hoitaa sen vuokraamiseen.

Niin ei tarvitse välttämättä asua siellä, että sä voit asua muualla.

Ei. Ja vähän tätä pitämään laihdata tuossa Suomessa,

ketä jos sä asot, jossa hajaa asutusalueella,

niin ostaa se kämpä siellä tai kasvukeskuksesta,

ja vuokraa sä pois ja ota niistä,

siitä ne vuokratulot ja kustana se oma asuminen,

että se on turvallisempaa.

Niin tämä oli vähän sama juttu ja sama ajatus, vaan globaalissa.

Vähän isommaisia, nopemmin kasvukesuksessa, kyllä.

Joo.

Niin nyt sitten se sama kämpä, niin sehän on toista miljoonaa rafli,

mitä mä nyt nopeasti katoin.

Ja tässä nyt voi olla, että muistin kuva vähän pettäjä näin,

mutta safety's ei, se on moninkertaistunut sen kämpän hintan by far.

Se on vähän niin kuin Tokio, että sulla on aika turvallinen olo siellä,

että siellä on periaatteessa näitä urbania legendoja,

jossa syljet purkalla kadulle, niin se on ollut vankilaa.

Sehän on tällainen mukamasi demokratia,

mutta siellä on tehty pääjohdon toimesta,

niin aika lailla oikeita päätöksiä,

viimeisen satavuotta, että ne eivät ihan satavuottaa,

mutta mitä se nyt tekee toisen maailman saada jäljiltä,

mutta eniveisi ottamata kantautoksen vankelaajoutumme,

niin siitä, että syljet purkalla kadulle, niin onko se nyt kohtuullista,

mutta kuitenkin siellä ei ole tällaisia ongelmia ollenkaan.

Levottomuuksia tai sellaista epäturvallisuudet

tunnetaan elödyökemistä, mutta sitten se on vähän sellainen borderline,

että onko nämä ihmiset, jotka pääsee sinne vain,

jos niillä on korvamerkitty duuni jossain,

niin onko tämä niin kuin tääl kaikki siinä täyttyä tällaisen niin kuin orjuuden merkit,

kun ne asuu jossain 24 huoneessa, jossain kämpässä toimien palvelijana,

niin kuin asukkaille.

Ja näin, että siellä on vähän sellaista mekanismia,

joka on ahaiskahtaa aika pitkälle, ettei se ihan se ihan putopuhtaa.

Niin, eikä se nyt varmaan sellaista turistille näykään sitten?

Ei, mutta mä käytin siellä suurlähetystössä moikkaamassa

ja hän osas, Juhaa osas kertoo tästä, että tällaistakin on sit kuitenkin pinanalla,

mutta kiitokset siitä, käynnistä, sekin oli mukavaa.

Mutta iniveis, siirrytäänkö talousaiheisiin?

Joo, ehdottomasti sitten, että sen takia me sut sinne lähetettiinkin.

Me halutaan oikeasti tietää, että koska välillä,

kun katsoo sitä, että mitä tapahtuu täällä Suomessa, Taantuma,

Eurooppa, Taantuma, Iha Jumissa, Jenkeissä, Korot ja Inflatio.

Pohto Taantuma.

Sitten jos katsoo ihan tuoremmat lähitä, niin ei hyvältä näytä.

Jää oikeastaan sitten, että mä näen kaukomaate, mitä siellä tapahtuu.

Onko siellä oikeasti sitten, että onko se paikka mihin pitäisi vaikka sijoittaa?

Joo, ehkä siis aloitetaan päällimmäisestä kiinastaan.

Joo, sitä ollaan ihan tietoisien näistä kiinteistökuplan ongelmista

ja että se on valtavaa ja näin.

Mutta siis se fiilis, mikä tulee sillä on se, että nää on nyt näitä ongelmia

ja bisnekset jatkuu aina ainakin.

Tavallaan vähän tällainen non-event.

Kun me täältä päin katsotaan, me ollaan luettu se ekonomistinartikkeli aiheesta,

että poomitetaan, siis rajoitetaan pilven piirtään,

koska kiinteistökuplan kuulustaa niin mielettömältä,

että ajattelen, että tämä täytyy olla niin oikeasti aika iso ongelma.

Se on kiinnan loppukäytännössä.

Siitä ajattelen, että sä näet sen yhden video.

Pistetään ranka hajalle, mikä ei ikinä valmistu.

Mutta se oikeasti se ei pidä paikkansa.

Kun sä haastattelet niitä tietäjiä siellä paikon päällä.

Mieli kuvaa siitä haastatteluiden pohjalta niin oli just se,

että joo, mutta enemmän, että bisnekset jatkuu.

Mutta tosiaan aikaisemmin mainittiin, niin tekemistä siirtyy kyllä

tällä hetkellä tästä geopolittisten riskeistä, että decoupling syystä.

Länsimmät haluavat decoupling.

Niin kun irrottautuu kiinnan riippuvuodesta,

niin tekemistä siirtyy kiinnosta tai maaleisia vietnamiin

näihin lähimaihin, jotka on siellä uudella.

Kiinnolla yritetykset pitää lankoi käsissään, mutta tuotantapuoli,

ehkä niiden halvemmat työvoiman tai ylipäätössä

decouplauksen takia siirtyisit sinne.

Joo, ja siis totta kai ei helpomaisista päästä ensin.

Eli se, että okei, viedään ne komponentit sinne,

ja sitten kasataan ne tuolla ja sitten myydään Indoneen,

niin siellä on Indonlisellä.

Leimo päällä siinä, joo.

Tai vietnämisellä tuotteena,

tai maaleisellä tuotteena, pikemminkin niin näin.

Mutta sitten siellä on myöskin siis tällaiset firmat kiinassan,

jotka on totteja, että pyrviääköä,

siistää jotain selvää, vähän riskiä,

pystytetään uusi tehdä jonnekin muualle.

Ja siis ihan niin kuin sitä, että tehdään uudet investoinnit

ja investoidaan johonkin tehtäväiseen johonkin maahan,

jossa on helvetisti väkeä samalla tavalla kiinnassa.

Ja Intia, hän tulee sitten niin kuin nopeasti mieleen.

Eli onko Intiasta, oliko siitä tekemässä tämmöistä

alihankkia Kiinalle tällä hetkellä?

Siinä on geopolittisesti, siinä on kaksi sellaiset iso supervaltaan,

jopa Intia taas mennä melkein väkiluvussakin Kiinan ohi just.

Tai mennä tai menee minuutin kuluttaa,

mutta siis niin kuin just näin.

Mutta käytännössä Kiina tulee olemaan

mestari ja Intia sitten rengi.

Siltä se näyttää nyt sieltä paikapäällä katsottuna?

No joo, siis ajan kanssa niin se voi olla,

että nämä roolit vaihtuvat.

Nyt sitten kun Kiina on investoidaan,

ihan niin kuin sellaista perustekemistä,

mutta sehän ei tapahdu ylijöin,

että tässä vastaan ollaan aloitettu tätä decaplakia.

Tässä pari vuoden päivät menty,

että kaikissa liikkeisiin kestää aikansa,

mutta Intian ongelma on sähkön riittävyys.

Siellä on ihan järkeviä yliopistoja,

tai siellä on järkeviä ihmisiä, paljoja, Kodai,

vaikka mitä.

Ja monet intialaiset käyjenkelässä opiskelemassa,

ja se on yhteydessä ongelma enää,

tai siis ongelma, kun kiinalaiset alkaa olemaan nykyään,

ja näin, mutta sieltä loppuu sähkö.

Se on vähän huono juttu,

että jos kuitenkin pyydetään tehdästään,

niin sitten yhtäkkiin sähköt menee pois.

No niin, mutta kun ydinvoimala on sitten koko maatäyttö, niinkö?

No, niihin sitä toivoisi,

mutta kyllä siellä nyt rakennetaan kaksinkäsin hiilivoimalaan

joka paikkaan.

Tiedäkin?

Joo, että se on halvempaa, ja hiilta on, ja löytyy,

ja sitten näissä ydinvoimaloissa, niin ne on vähän,

koetaan tällaisiksi valtiollisiksi hankkeeksi,

että kun pitää olla luvitusta, ja sitä täytyy ottaa,

niin tämä yksityistä rahaa, niin kuin ydinvoimalaan pystyttämiseen,

jonkin olkeluoto, niin tyyppiseen ratkaisua,

niin se on niin helvetin, niin kuin hidasta,

että ei asialainen markkinatalous jaksa sitä kattoa.

Niin asiassa syky on pikkus ja kovemmalla tahdilla,

kun täällä...

Joo, joo, siis kymmenen vuotta, niin saat jo kuollu,

että se on ihan...

Ne on niin kuin liian pitkät liittämään.

Niin, hiilivoimalaansa saat niin kuin viikos pystyy,

niin semmoisia lisää sitten.

Ne ei ole vissin kuullut parisi ilmastoshopimuksesta,

ja näistä ongelmista.

No kyllä ne on varmaan on kuullut niistä,

mutta ne ehkä nyt keskittyvät vaan siihen,

niin kuin bisnettiin.

Ja nyt kun palataan tähän niin kuin asean borokkaan,

eli asean on siis nää, niin kuin just nää maat,

mistä, patsi, intiä ei kulun niihin,

mutta siis nämä pienet maat, jotka on siinä Kiinan...

Pienet ketterat...

Pienet ketterat, taloustiikerit.

Joo, joo.

Niin siihen kuuluu siis Taimaa, Malesia, Singapur,

Indonesia, Filippiinit ja Vietnamia.

Ne on yhdessä 600 miljoonaa ihmistä,

ja Bruttokansan tuote per kapitaale 5 ton.

Niin, että siellä on niin kuin kohtaalla se halpaa tehdä.

Ja tota, nyt viimeisen...

Viimeisen siis 2000-luvun alussa,

eikät kymmenen vuotta oli sellainen

ulkomaisten suorien investointien

kuiva periodi, koska kaikki meni Kiinaan.

Mutta sitten siitä, oikeastaan viimeisen 13 vuotta,

niin ihan merkittävästi lähtee

ulkomaisten suorien investointien virtavalumaan näihin,

maihin, ei Suomeen, vaan sinne tietenkin.

Sattuneesta syystä, siellä on käsipareja halvalla.

Niin paljon käsipareja ja halpoja käsipareja.

Niin, ja tota, ja...

Ei niin kaikennäköistä, niin kuin jotenkin raskaista verotusta,

jolla ylläpidetään hyvinvointiyhtiä yhteiskuntaa,

su muuta.

Ettähän on se todellisuus, minkä kanssa Suomi kilpaili.

Niin, että jos mietitään sitä, että maailmalla tehdään,

niin sitten ne, jotka tekee, niin mietitään,

missä tehdään, missä päin maailmaa tehdään,

niin sitten katsotaan, että Suomi on kivamaa,

puhtaat järvet, ihan nais, insinööri on tosi halpa,

fine, mutta siellä on verotusta ja,

ja tota, vihamielinen, niin kuin,

ympäristö, yrittämistä kohtaa, ja tota,

työpäristö maahanmuuttoa kiusataan, ja,

niin kuin se on nyt ollut, ehkä se on nyt mennässä parempaa suuntaan,

mutta joka tapauksessa, ja sitten katsotaan,

että tuolla noin kukaan ei kysele mitään tehdään,

pistetään pystyy ja annetaan rokata.

Ja totta kai siis sitten tehdään, niin kuin,

ei yhtä kestävällä tavalla Suomessa tehty,

hän on tunnetusti maailman mittakaavassa

kestä vimmin tehty, kuin missä muualla päin maailmaa,

että sitä mukaan, kun tällaiset asiat alkaa tulee mukaan

kuvioihin, niin fine, Suomella on chanssit,

ja Suomella on chanssit, jos me vaan,

niin kuin uskalletaan ja tehdään, ja ei anneta,

niin kuin, mineraalitkin maasta pois,

ilman seksin jonneki EU-hun,

ja terveisi vain Kunelka Pariakso Takaperin,

Samon Ryöstöjakso, niin tiedettämistä puhun,

mutta näissä satelliittimaissa,

niin siis, eihän näe ole mitään, niin kuin,

riisi peltoa maita, ei näen, että siellä hän on,

niin kuin pääkaupungessa, niin totta,

emme tiedä, onko se joku mittaptikku, mutta siis,

siellä nyt on jokaisen pääkaupungissa noin 100,

niin kuin, yli 50 kerroksista,

pilven piirtäjää, Indoneisiassa,

Valleisiassa, Vietnamissa kaikkealla,

ja siellä tehdään, ja siellä on pöhinää, ja näin.

Tämä asian alue, nämä maat, jos mä tässä mainitsin,

niin tämä on tällainen, niin kuin, löyhä liittymä,

missä kaikilla on vähän eri agenda,

että ne on myöskin kilpailija keskenään, ja näin,

mutta sitten ne on todennut, että

niillä on myöskin tällainen, niin kuin,

yhteisen tekemisen maininki, että kun hän nyt vaan tehdään

bisnettia, niin hyvä on, et sillä mennään.

Mä muistan kyllä tässä näitä kiinalaisiin virityksiä,

siitä Suomenkin on uutisoutus viimeisen kymmenen vuoden

aika paljon, että kiinalaiset nyt tekevät

sitä tätä sellutehdasta tai sitä tätä akkutehdasta,

niin äänistö tullut yhtään mitään.

Et kiinalaiset oikeasti, ne on voinut siilemäällä

Suomeenkin, että olisiko tämä näin paikka,

olisiko toisen paikka, mihin me voitaisiin tehdä se

pystyttää, ja sitten vähän kaiken näköisiä lupaprosesseja

jonkin verran kepillä kokeiltu tai käynnistettöä,

huomata, että joo, jätetään tekemään.

Niin, tämä on vähän hankala, että mitä jos me

pistaisin vaikka sen tonne sitten?

Joo, ja sitten siinä on myöskin se, että kyllä Suomessa

ollaan kuitenkin sitten toltu vähän he ehkä

jossain määrin sen tämän herällä siitä,

että mitä kiina yrittää tällaista

maailmanvallotusta, että niin kuin Afrikassa,

niin hänen käytännössä on rakentanut

ilmaiset rauhittanu.

Infran siellä.

Tolkuttoman infran, ja sitten kun rahateriitä

maksaa sen takas, niin ne lainat,

niin sitten todet, no ei se mitään,

että me otetaan tämä itättä maksaa.

Ja me omistetaan nyt teidän ainoa

telakka tai satamaa tai mikäliä.

No ehkä se on täällä asian seudullakin

vähän samalla tavalla edetään,

että tehdään niitä tehta, että tehta

tarvii infraa, tarvii satamaa,

tarvii rautatietoa.

Mutta kyllä ne on olleet enemmän herällä,

kun niille hänen keinalaiset on tuttua,

ja kiinalainen valtionhallinto on

tuttu, ei mitenkään uusia ihmeellinen,

että ei siellä kukaan sillä tavalla

usko sanomisia ihan

ihan suorata kereltä.

No mitä sitten hei, toinen juttu,

sä mainit sitten, että oli silmiä

avava reissu, kun jutteli näitä

asiantuntijoiden kanssa Japanista.

Ja Japani on ollut pitkään semmonen,

ei mä tiedä, jos tää oli nyt tämmöisiä

taloustiikereitä, niin joku

nukkuva mursu,

sille, että

että jonnettei ehkä muista, mutta Japani,

siellä tulee muitakin kuin pleikka,

ja Japani oli kuuminta

hottiin siinä 20-luvun lopulla.

Siellä on rakennetti

Japanissa. Puhuttiin Japanin ihmees.

Siillä, että japani oli se

paikkamista tapahtu,

mutta sitten se on oikeasti

tapahtu vähän liian kovaa. Tuli semmonen...

Japanilaiset, hän meni 60-70-luvulla

kaikennäköisen automessuille,

kaikille, ja siis pinsetille

otti näetteitä autojen

penkkien kuiduista,

ja kupi olisi siis ihan kaiken.

Jos miettiin hondaa

ja datsonia ja jotain

oli kukaan ei tietysti jäädä datsoni.

Se on nykö nissan, joo.

Se on nykö nissan.

Käytännössä ne kopioi ensiksi,

ja sitten ne alkoi

ottiin sellaisen aimo

harppauksen

silloisen nykypäivään.

Niin vaan kopioimalla.

Ja sitten kun ne oli kopioinut,

ja alkoi myymään ja tekemään

ja tuottamaan halvemmalla, kun kaikki muut,

niin sitten ne alkoi vielä kehittämään.

Ja sitten Japanin vetisen

ihan niin kuin tappiin asti.

Mutta Japanin tuli sitten tämä kiinteisten posahdus.

80-luvun lopulla ja 90-luvun hauska.

Niin ennen kuin Kiina lähti millään tavalla

olemaan se maailman tuotantolaitos

ja viemään sieltä.

Japani oli se itse asiassa.

Japanissa tehtiin asiat

ja vietiin sitten jenkilään.

Se oli oikeasti se, että siellä ne laivat liikkuja,

ja sitä seurattiin sitten,

melkein uutisissakin kerrottiin,

että mikä on vaikka jenin ja taalan kurssi.

Sille, että se olisi se

kuumi juttu, mitä seurattiin.

Nyt se olisi sillä tavalla, että Japani

sitten sivu viittessä kää puuttu pitkään aikaan.

Paitsi, nyt kun sä kävit siellä,

niin mitä ne kertoi sulla Japanista?

Niin kertoo Japanista.

Ja vielä ehkä taustaksi ihan lyhyt kertaus,

niin siitä, että Japanissa

niin kuin siis ongelma oli se,

että periaatteessa kaikki yritykset

oli 90-luvulla tultaessa

niin kuin

kirjanpidollisessa konkurssissa.

Eli niillä oli aivan liikaa lainaa.

Niin kuin siis toimivia fermoja,

sun muuta,

joten ei ollut mitään syytä

myöskään laittaa ne konkkaa,

vaikka niillä oli tolkottomasti

ihan jätävän määrä velkaa.

Mutta se, mihin se johtiin,

oli se, että sitten alettiin maksaa sitä velkaa veksi.

Eli ei tehty enää mitään investointeja.

Kaikki yritykset jatko

toimimistaan, mutta

koko talous meni säästömodiin.

Ja se tarkoittaa sitä,

että kun ei investoida, niin ei

tuottavuuskasva ja kun tuottavuusekasva

niin inflaatio loppuu olemasta

ja talous loppuu

kasvamasta ja kaikkea mahdollista.

Ja siihen sitten yritettiin,

niin kuin Japanissaan on yritetty sitä määrällistä elvytystä

sitten, niin kuin jäätajat

ja yritettiin saada se käyntiin

ja me ollaan tiedetty sivaiheessa,

kun me Euro-Länsimansallettiin

harjoittaa määrällistä elvytystä,

niin me juuri tiedettiin, ettei hän tämä toimi.

Eli se ei ole toiminut Japanissa,

että se ainoa asia, joka saa

ja inflaatioon liikenteeseen

aidon oikeasti on.

Talouskasvu ja talouskasvun ytimessä

ja tuottavuuden kasvu,

ja tuottavuuden kasvun

edellytys on

investoinnin.

Niin, ja onko näkyy, että talousreformit

sitten viedään sitä kitkaa pois sieltä

tekemisestä, että...

Joo, ja tuolla aikana,

jos puhutaan siitä, esimerkiksi

jaksoi 1,7-2010,

niin periaatteessa

niin kuin

palkat laski 15 pros saa

nimellisesti

ja investoinnit neljänneksellä,

eli siis se

periaatteessa vaan säästi itseänsä

hengiltä.

Eli se on ollut aika synkkää aikaan Japanissa.

Kyllä, paitsi, että

reaaliarvossa

niin Japanin

talous on kasvanut koko ajan.

Eli kun

markkina on ollut deflatorinen,

niin

reaalimäärässä BKT on

siis...

Jos on inflaatio

ja markkina kasvaa 5 prosenttia

ja inflaatio on 4 prosenttia,

niin se tarkoittaa, että se reaalikasvu on se prosentti, eiks niin?

Joo.

Nyt sitten, jos sinulla on

talouskasvaa 2 prosenttia

ja deflaatio on 3,

niin se tarkoittaa, että se supistuu prosenttilla.

Tämä on ollut Japanin ongelma.

Sitten tulee

uusi keskuspankin

SuperPomoAB

ja pisti

bensaliäkkeihin

ja pakottiin yritykset

lopettamaan sen ikuisen

ruinaamisen ja säästämisen

ja kaiken mahdollisen ja vaatin

investointeja

ja lisää

valtionlainaa

ja lisää kaikkien mahdollista,

joka viti siis Japanin valtiotasolla

ihan tolkuttomaan velkaseksi.

Mutta

Nyt talous rokkaa vai?

Taloushan on kasvanut

siitä lähtien. Ja jeneissä

Japanin osakemarkkina on tuottanut

viimeisen

kymmenen vuoden aikana

yhtä hyvin kuin näissä päivissä sataneet.

Oho, eikä sitä paljon uutisotu täällä?

No ei. Ja se syy on se, että

joo, et se

jeni ei oo ollut ihan niinku

sen suuntaan taas on ollut heikkenemään päin.

Et siis niinku dollareissa

se näyttää meidän silmistä

katsomaan, meidän silmillä katsottuna

niin se näyttää siltä, et se ei meidän mihinkään

mutta japanilaisten

silmillä katsottuna

se on kasvanut koko ajan. No niin.

Et siinä mielessä

niin aika

mielenentäntö. Niin, mutta mikä nyt on

onks Japanin nyt tervetellä hetkellä, onko se

niinku valotunnelimpäässä?

Vai onks tää nyt joku semmonen

Nyt se on lähtenyt liikenteeseen, että

jos silloin 1.7. 2012

niin talous, Japanin talous

dollareissa

supistui Tanskan

BKT-en edestä.

Siis sieltä hävisin

niinku Tanskan

maan koko brutokansantuotteen

edestä

BKT-en.

Siellä Japanissa. Siellä on vähän verrattu

450 miljardia meni

niinku tuhkana tuuleen.

Ja tota ja niinku mä sanon niin

palkat supistuu sen 15 prosenttiin

niin siellä kuitenkin vientikasvu on lähes 100 prosenttia

sinä aikana.

Et sinäkin aikana.

Ja sitten vuodesta 2013

eteenpäin niin nimellinen kasvu on ollut

80 prosenttia luokkaa. Et siellä inessään on

ollut niinku ihan hyvät oltavat

et niinku no hetä.

Ja tota

viimeisen kymmenen vuoden aikana

niin siellä niinku asioita on alkanut

tapahtu vähän hassula tavalla

Mut siis okei, siellä on ollu rahapolitiikkaa

tukemassa, finanssipolitiikkaa

tukemassa. Ne on

siis hallituksessa lähtien ja olemme sanottaneet

että nyt täytyy alkaa käyttää

niin kun ei voi olla tulossa loputonta säästämme

ja ei voi olla loputonta släkkien.

Nyt tää on pakolettaan niinku

niin kun rahatulot olos osinkoissa

osinkoiden muodossa että saadaan

tää rahakiertämään täällä tai sitten investointeiden

joko tai.

Että te ette voi niinku kasvattaa

sellaista rahakasaa sinne

firmansisälle. Että nyt niinku

joka on siis tällaista ultra laiskaa

siis tuohon kuulostaa ihan länsimaisia

toiminnalta. No niin.

Onko sinne tullut sitten jotain porukkaa

johtamaan näitä yrityksiä. Onko se edelleekin se

että sä lähet 20.

kipumaan sen firman eri portaata

ylöspäin ja sit sä voit olla 60. sinä pääjohtaja

sä oot koko elämäsi vietätsä samassa firmassa.

No kyllä, kai näinkin voi olla

mutta että tässä niinku taustalla

kun on ollut deflatoorinen ympäristö

niin sillahan se tarkoittaa sitä

että kaikki hinnat on ympärillä

niinku halpeeneen koko ajan.

Jos sä ostat nyt kämpään niin se maksaa 100

yksikköä. Jos sä ostat

vuodenkuluttaa niin se on enää 90 yksikköä.

Niin se on sen takia sitten tota

mitään kata kuluttaa nyt. Niin.

Niin sen takia yritykset ja ihmiset on

periaatteessa lähtökohtaisesti

säästömodissa. No nyt sitten

pörsistäkin on tullut vaatimuksia.

Nyt niinku päämaa ulos

ja kierto on

price to book arvo täytyy saada

nousemaan. Nämä on siellä jossain

0,5 tasolla.

Oostat yrityksen

markkena arvo alittaa sen kirjan

arvon. Kirjan pidollisen

arvon. Se on aika halpaa.

No se kuulostaa sitten että varsinkin jos on

joku keski arvo että se on yksittäisiin yrityksiä.

Niin. Ja tota ja

ja sitten tota tämän kaiken

on mahdollistanut sinne

kulttuuriilliset erityispiirteet

japanissa. Se on

tällainen vertaispaine.

Synytetään tällaistaan niinku et hey

että niinku me ollaan no

tavallaan

halutaan tehdä oikein ja nyt on

tää on nostettu otsikkoihin ja

ei me kehdata enää pitää

niinku triljonabiljonaan

ja niinku meidän pankkitilillä vaan meidän

pitää nyt laittaa sen osinkoina ulos.

Me saadaan tää rahaa tästä liikenteessä ja tekemään

jotain. Ja tota

ja näin sitten on käynyt.

No mitä tää niinku abenomiksi onks se

niinku päättynyt nyt. Onks tää joku isomman matkaan

alku. Missä me ollaan nyt tässä tota

heidän uudistusprosessinsa

no siis

se on niinku täysillä käynnissä että

persi on noussut

kymmenen vuoden aikana 2,5 kertaisesti

eli se on aika paljon enemmän kuin se

8 prosenttia. Me ei jeneeslasketuna

joo. Ja tota

ja epsä ennusteet

earnispan share ennusteet

on viimeisen

kymmenen vuoden aikana

päihittäneet jenkkileiden

yritysten vastaavat

earnispan share

tota no niin ennusteet.

Et siis ne tekee niinku yritykset

alkanut tekee niinku reilustet tulosta

silti niin

price to earnings

tai price to book niinku kyntää ihan siellä

niinku jossain pellon

niinku auran

syvimmässä käriässä siellä

maan sisällä. Mielestäni jappanilaiset on

markkinannut tätä niinku ihmetään vielä

tarpeeksi. Koska niinku porukka epäilee

että siellä tasetta on täynnä jotain

niinku zombikamaa tai jotain muuta

nurkan takaa tulee joku yllätys

miste ei kukaan tiedä.

Ja siis ja niinku sanottu niin ulkopään

katsottuna niin joo tottakai että

siis niinku valutaan heikentynyt

sammasta ahdissa kuin mitä

talous sinänsä on kasvona

ja tuottanut että niinku

dollareissa niin se pörsi

nousuhan ei ole ollut sitä mitä se on ollut

niinku taas omassa valutassa

mut mut se on niinku tavallaan

ollut se niinku savuverho

joka on niinku saanut kaiken

tämmöinen että tai kuvitelemaan

että siellä ei tapahdu mitään.

Mut nyt kun tiedämme

miten miten tota länsimaat

on harrastanut talastaan

niinku 15 vuoden mittasta

määrällistä elvitystä ja riskellä ja mitä

hintaa ja kaikkea tällaista ja nyt sitten

yhtäkkiä korot on lähtenyt pitkässäkin

päässä nousemaan

tämä käänteinen

niinku tota noin niin

korkakäppöryä on taas saanut

tutun niinku muodon taas että se on

niinku tavallaan se ei ole invertoitun

eli se lyhyt pää ei ole korkeammalla

kuin pitkä päivään se on

niinku saakaa olemaan niinku samoilla

lukemilla ja näin

niin tämä on ehkä voisi olla nähdä

että tämä on se hetki jolloin

jolloin tota noin niin

pitäisi alkaa miettiä näitä asioita uudelleen

että niinku rahalle on tullut hinta

länsimaihin

ja tota tää ei ole

tällaista niinku ilmastahurlomheitä

enää ja tota ja Kiinassa

porhaltaa Kiinan

siis Japanissa porhaltaa

Japanin vienti on 8000 prosenttia

vaan 18 prosenttia

niinku BKT

se kuulostaa ihan äärittämään alasomassa

et se on vähän niinku jenkillä se on tämmöinen oma saareki

et se ei ole niin kiinnostunut siitä tota

tuonnistaa ja vienistavaa et me pärjätään

niinku isekseen täällä

joo yhtä lailla niin japanilaiset

asukkaat eläkesäästäjät

mutta myöskin ulkomaiset instikat

niin ollaan niinku jyrkässä alipainossa

kiinni hetkellä Japanissa

eli vaikka siis

persi on siellä noussut

sinänsä niinku ja BKT on

kasvannut koko ajan ja kaikki on niinku

perätyys hyvin niin tota

ollaan niinku jyrkässä alipainossa

japanisuhteen

mm. mielenkiintoisia asiaa tässä Japanissa

niin tota okei tää on nyt ollut vähän semmonen

jotenkin uskottu luostkeis

mutta jos miettii sitä että Japani

varmaan ensimmäisenä tämmöisena

valtiona mikä on kuitenkin aika

joo niin tulee siihen että heillä on

tämä ikäntymisongelma

samalla tavalla kuin Suomessa

mutta silti viimeisen kymmenen vuoden aikana

kaasu pohjassa painettu eteenpäin

että ihan jäätävää nousuu siellä

sieltä tota kuopan pohjasta

ja samaan aikaan kun Suomessa on itketty

tota niinku

Nokian tai metsäsektorio tai

hiljasta hiipumista täällä että mitään

ei pysty tekemään

josko nyt aika

että oikeasti käytäs hakee apu sieltä

Japanin suur lähetystöstä sille että

lähettäkää

lähettäkää parhaat samurainen

paikalle

laittamaan tää Suomi kuntoon

Suomi nei tosi soikesti et se

et kuka tahansa siellä nyt

tulekaan sitten Mr. Miyagi

joka kertoo sille et mitä tota

hallitus pistää wax on

wax offtyylisesti tota

tekee tota kärsivällisesti

harjoituksiin

kattoo että bonsai puuttu on niinku

ihan sama mikään

mitä pitäis nyt saada

investoinnit käyntiin

sit tähän tuossa on kyse

se Japanin niinku tavallaan

etuleen tia semmohan on ollut se että

sitä firkkaa on ollut ihan jäätävä määrä

et se on ollut niinku sidelaineilla

koko ajan koska kun on ollut deflatorinen

ympäristöä niin

kaikki on venänossa sen kulutuksen kanssa

ja investointien kanssa

niinku hamaa tulevaisuutta

joka se on ollut patia täynnä niitä seteleitä odottomassa

sit on tullut mahtikäskyä

et nyt loppuu tämä hinkkaaminen

ja panttaaminen että nyt

rahat kiertoo ja avot pumm

alkaa tapahtua eli rahat kiertoo

onks se mitä me opitaa tästä Japanissa nyt

kyllä se vähän niin on

ja sitten no arvaat varsinkin

että nyt sitten kun tulla Suomeen

niin kun me ollaan tällainen

persahaukinen maa niin tota

niin mistä menee rahat otetaan

pistää se patia kiertoon

pistää se edes se patia kiertoon

ja siis lähtökohtaisesti

tämä on taas mun mielestä

vaan alleviivaa sitä yhtä

ja samaa asiaa

että meidän täytyy saada

talouskasva vaan

se talous se ei ole Suomessa kasvanut

viimeisen 15 vuoteen

se keino millä me saadaan

se talouskasva vaan ei ole

ikunen määrällinen elvytyys

koska se ei auta

se ei ottanut Japanissa eikä se otan missään muu alakaan

että se niinku ostaa lisäaikaa

eikä pistää mitään isoja rattaita liikenteeseen

joten me tarvitaan

niin kun rahakiertoon

ja siis käytännössä tarkoittaisiin

että me tarvitaan investointeja

että me saadaan taloutemme

tuottavuuden kasvu

eli enempää parempaa vähemmällä

mä oon kuullut

enempää parempaa vähemmällä

mä oon kuullut työskus aikaisemminkin

sä oot kuullut työskus aikaisemminkin

joo

niin tota

tämä on se mitä Japanian tehnyt

ne on niinku ne on

ne on kunnalluun rahapodin

viimeisen kymmenen vuoden aikana

se on ajanut tää homman

että tota

siellä nii lähnö on kaiken näköistä robotiikkaa

ja asimorobotteja

ja mitä kaikkea siis

sehän on niinku siis ihan

maailman kärkeä monessakin asiassa

no niinku sinänsä Suomenkin

mut siellä on vähän enemmän purkaa

mut ei haluut tehdä liikaa melu itsestään

ne keskittyy sen tekemisään

ne tein ehkä sitten näin

ja sitten siellä on totta kai siellä on

niinku tällainen

vähän erilainen kulttuuri

halutaan tehdä asioita oikein

jossa joku

kompastuu ja tavarat lentelee

ympäriin se jossain

Tokioon kaduilla

niin kaikki ihmiset kääntyy ympärin

ja auttaa tätä henkilöä

kerämään ne

purket tai kanisterit tai mitä ikinä

et siis sehän on ihan

täysin erilainen kulttuuri

se on vahva se kulttuuri identiteetti

Japanissa ja se on niin kun

ulkoopäin katsottuna ainakin

niin todella

niin kun mielyttävä

ja naistenkin asema on

viimeiseen viiden vuoden aikana

niin kun roketoinu

eli kun katsotaan sitten

että miten paljon naisten

niin kun vois kuvitella

että Japani joka on yltiöperinteinen

maa niin

olisi tältä osin niinku ihan

pohjaisakkaan

kivikaudella joo

niin se on ihan samalla tasolla

kuin Suomea nyt

että tota siellä on niin kun

naisten osallistumisaste

huitelee

mä en nyt muista mitä prosenteena on

mutta ne huitelee ihan samoissa

lukemissa kuin Suomessa

et tota

suosittelen

ajattelemaan asioita uusiksi

suosittelemaan menemään

Japaniin

toki on samanlainen paikka

kuin Singapore-savoitte

ehkä se on sitten sille varauksella

että joo

että Suomi poika ehkä on ollut

vähän sinisilmänä

tai jotain

mut siis

siellä on vahva fiilis

senlaisessa niin kun

multimiljoona asukkaan kaupungissa

et sä oot ihan turvassa siellä

keskellä yhäitä

jos meillä on koteenpäin

niin ei niinku

ole häivää

Mä rupeas kiinnostaa

ehkä mä oon seuraava

Rahapurin lähettelessä

joka käy siitä vaikka Japanissa

tarkemmin tutkimassa sitten

paikan päällä et mitä se on oikein

tapahtunut

Joo, tää pitäis kyllä tehdä

mut hei

kai sä teet jotain muitakin huomioita

kun pelkästäsit Kiinasta tästä aseaniista

ja Japanista sitten

että pakku häs nyt

sä varmaan

kattelit sitä horisonttiin

siellä leijonapatsala

ja tota

annoit sen

singhan porilla

kurkussa ja mietit näitä asioita

mutta tota

Miten, mistä muusta siellä puhuttiin?

No siis otetaan

nopeena kertauksena

niin Indonesiassa on siis

niinku akkoteknologia ja

rakaineita

että se on niinku Suomi

että se on niinku paikallinen

Suomisen ako

Verrokki, se on Suomen Verrokki

käytännössä

että kunmassa saadaan pöhinä alkaa

Niin, että kunmassa

kunmpi onnistaa hyödyntämään

tätä

oman etunsa

niinku kannalta

Malsimo hyvin

niin sieltä voi nyt ottaa

sitten Verrokki

mutta se on niinku

siellä on niinku

kaikki tällaisen sähköaututo

niinku liittyvää juttuun

niin siellä on se pöhinä

digitalisaatiota

eli esimerkiksi

Apple, Samsung ja Intel

niin ne on niinku löytyä Taimaasta

Malesiassa

tai ja

ja Vietnamista

ja hiilidioksiditonta leegoa

tehdään muun muassa

Vietnamissa

eli siis

ei pääkästään tehdä leegoa

ihan sama miten se tehdään

hiilidioksiditonta leegoa

Vietnamissa

että

siis me myönnän itsekin

niin kun mielikuva

jostain Vietnamista

niin on sellainen

niin kun sehän on

suunnilleen sitä tasoja

mitä niin kun jostain

amerikkalaisessa

Vietnam-velokovissa

saattaa päätellä

mut siis niin kun

Vietnamissa tehdään

nyt sitten hiilidioksiditonta leegoa

niin todellisuus voi nyt

iskeisiä näpeille

niin sanotusti kun tota

ei ole tarpeeksi usein

tai riittävälle intensitettiä

niin seuraa näitä markkilla

ei ole tarpeeksi usein

käyty sieltä

mutta muuta tällaisia

huomioita

isoja teemoja

niin kun asiassa

niin on tää lohkoketjun

hyödyntämään

ihan se on niin kun

käytössä

että tota

sitä käytetään

niin kun

monessa eri asiassa

esimerkiksi

niin kun

ja lohkoketjun teknologian

niin kun perimäinen

niin kun

se itsestään selviin asia

niin on erinäiset

niin kun omistusluettolo

tyyppiset ratkaisut

siellä ne on

niin kun

tuotanto on laitettu

kun Suomessa ne korkean

tämä pyöri jossain

Powerpointissa et taas kiva juttu

kyllä

osakemarkkinoa

korkonmarkkinoilla

varaanhoidossa

niin nää on

niin kun pienin askelin

mutta näitä on jo käytössä

eli

eli esimerkiksi

niin kun

osakemarkkinoiden

omistusluettolo

tällaista

niin kun euro-kliirtyyppistä

ratkaisuun

niin silleen löytyy jo

niin kun

tällaiset

lohkoketjun perustuvia

niin kun

tota no ne on

omistusluettoloita

okei

sitten digitaalisiin

tämä setit

puhutaan niin kun

koineista

non fungible tokensista

varmuustokensit

tällainen

niin kun

omistuksen todistaminen

ja turvallisuustekniset asiat

täysin käytössä

sieltä löytyy

bitcoin-etp-etä

eli siis bitcoin-raasto

joka periaatteessa sijoittaa

ei periaatteessa vain

oikeasti laittaa

kaikki ratkaisut

kun tulee rahastoon

niin menee suoraan siihen

että ostetaan sitä bitcoinia

eli ne on

niin kun primäärissä

on fyysinen

lainausmerkeissä

onko tämä nyt kuumintahottia

siellä tällä hetkellä

no emme tiedä

onko ne kuumintahottia

mutta nää

nyt on niin kun

otetaan käyttöön

niin semmoisia järkeviä sovelluksia

otetaan käyttöön

järkeviä juttuja

tai kokeillaan kaikkia

katsotaan mikä lentää

se on niin kun

se

mikä mun mielestä on

tosi innostavaa asiassa

että

että siellä on

niin kun sellaisen

lapsellisen innostuneita

kaikesta mahdollisesta

mitä maailmasta tapahtuu

sitten siellä lähdetään

niin kun ihan täysillä mukaan

ja kokeillaan kaikkia

ja sitten niistä

yhdeksestä

tai kymmenestä jutustani

yhdeksään ehkä lennään

mutta se yksi lentää

ja sitten se on niin kun

everybody's happy

eikä kukaan tullut

sitten sanoa

että mitä minä sanoin

että sä mokasit

B-servisärinä sitten

että tota

niin mitä minä sanoin

että

ei toi kannata

vaan siellä vain tehdään

joo

ja tota

jos on omistusluotteellut

digitaalisesti tässä

niin sitten

tämä tokenointi

se että

niin kun omaisuus erään

tai

omistusoikeuden

muuttaminen

digitaaliseksi

toukkeniksi

ja hajotetuussa

omistusluotteellossa

esimerkiksi rahastoosuudet

niin ne tehdään niistä

tehdään toukkeni

niin me voidaan

jos mä omistan

jotain rahastoa

mulla on osuuksia

jos mä haluan päästä

niistä eroja

sä haluan niitä ostaa

niin mä voin antaa ne

suoraan sulle

se ei tarvitse

maksua vastaan tietenkin

ei tarvitse

mennä rahasto-yhtiön kanssa

kautta

tällaista tehdään

ja se tarkoittaa sitä

että tätä vaihtoa

voi harrastaa

24 tuntia päivässä

7 päivän viikossa

365 päivän vuodessa

ja tämä vaihtoon voidaan

kirjata ja hallinoida

avoimessa

kaikille

näkyvässä

omistusluotteellossa

no miksi tällas tehdään

miksi tämä tehdään

siis itsensä takia

vaan tähän on

kustannustehokasta

varmistukset on suoraan

älyysopimuksessa

tämä on toukkeni

niin tässä on tällaiset

älyysopimuksen mukaiset

varmistukset

että se, you can't fuck it up

että se

menee vain yhdellä tapaa

tai sitten ollenkaan

vähentää välikäisiä määrää

siis kitkaa

kustannuksia

aikaa

aikaa

likviditeetti

parana just sen takia

että kuka tahansa

milloin tahansa

käydä kappakeren tahansa kanssa

ei tarvitse mennä

soittaa sinne

ottaa se

tietysti

veivata sitä luuria

ja soittaa, että haluaa onks

tämä nyt niin kuin

rahasto-yhtiön

sääksyy 7

asiakaspalvo on ollut jonossa

että sinulla on tässä edessä

17 asiakasta

joo

joo ja painaa yksi

jos haluat lunastaa

kaksi jos haluat merkeitä

368

jos haluat puhua

asiakaspalvelun kanssa

että tota

että näin

että siis

näin

tämä on niin kuin yksi juttu

sitten

tekuälyä

mietitään paljon

tietenkin

saman hommaku täällä

että siinä me ei erota niin

ei, ei

tämä ei ole mikään tällainen

länsimaalainen

me ollaan edellä

tai olemme jossain määrin

niin kuin

tällaiset large language

modellit

eli

isot

kielimallit

kielimallit miehenä

chat kpeiteet ja kaikki on tehty

niin tota

niin tota

ne on ehkä keksitty

jenkkilässä

käytännössä

laitettu tuotanto on jenkkilässä

mut

se on maksannu ihan

helvetisti

ja sitten

aselasta on enääväsä

okei, hyvä

nyt se on käynnissä

miten

mihin kannattaa keskittyä

niin copy with bridely

katsotaan miten se on tehty

pikkuse tuunantaa sitä

ja saada ehkä siitä

jollain tavalla

taloudellisesti

toimivampi malli

niinkö

juuri näin

ja mietitään ehkä

just näin päin

että tää oli mun mielestä

tosi mielenkiintoinen esitys

mitä sieltä annettiin

että okei, what's the point

että mikä on se pihvi

että mihin

nämä isot kielimallit soveltuu

ja vertaaltiin

tällaisiin tietokantoihin

kun ne tuli 70-luvulla

että okei, että montako

tietokantaa tarvitaan

montako kielimallia tarvitaan

sitten todetaan

ollaan todettu

se on ihan väärä kysymys

se on ihan sellaista samaa

että ne on

kinkilkkeet

jotka väännetään

näiden kielimallien päälle

joka on se ratkaisu

että ihan samalla tavalla

kun se

käyttäjien liittymä

aikanaan

niin kuin jo erinäisiin

tietokantoihin

niin oli se juttu

josta alkoi syntyä lisäarvoa

niin kielimallia ohalla

niin se on just tämä sama asia

että se on se rajapinta

niin millä tavalla

sä käytät sitä kielimallia

joka on ratkaisivassa asemassa

ei kannata miettiä

niitä kielimallia

vaan otetaan ne annettu

ja sitten mietitään

miten niitä pystyy soveltaa

no mihin ne sitten soveltuu

parhaiten

tämä on aivan loistava

tässä

verrattu tällasta

että paras tilastollinen

soveltuvuus

versus deterministinen vastaus

että kun sä käytät sitä kielimallia

niin onks se sellaisia asiat

että se menee niin kuin

aina hehtarilukemaltaan

suullin piirteen

aina osuu se vastaus

vai sellainen

että aina joka kertaa

kun sä kysyt samalla tavalla

kielimallilta

siellä pitäisi tulla aina

se sama vastaus

niin et se osaa toistaa sen

samatyyppisen kysymyksiä

antaa sama vastauksena

niin tämä jälkemäinen

ei ole kielimallien juttu

että jos sä tarvitseet

jotain determinististä polkua

siinä kielimallin hyödyntämisessä

niin se ei ole se juttu

vaan kaikki tällainen

vähän epämäräsenpi

Vähän tänne taitelia luonnon

Taitelia luonnon

No niin, sinä sen sanoit

Onko se tekoa luonnon

semmonen taitelia käytännössä

sekkö se olisi johtopäätössä

Puhutaan just siitä

että kielimallilta on hyödyllisiä

varsinkin matalan tarkkuuden

ja luovuutta kaepaavissa ratkaisussa

eli sellaisissa näet

kirjoita kirja, sävellä musiikkia

luokkuva

niin sehän ei ole niin kuin

joka kertaa kun se tekee

niin se on vähän erilainen

ja se on ihan fine

Vähän niinku fiilis pohjalta

vaan antaan tämä tulee erinäköinen tuotus

kuin perjantainen

Joo, ja tämä on nimenomaan se

mihin kielimallit ikään kuin

soveltuu tähän

ja sitten niinku päätöksenteon

tukifunktioina

eli tavallaan että

sä haluut

että niinku hei että

sä haluut niinku dataa

tai jotain änglejä

niin sä voit kykysyy sieltä

kielimallilta

että hei, me ollaan niin mietitty

että me ostetaan toi firma

investoidaan siihen

onks siinä siitä jotain negaa olemassa

niin sitten kysyt kielimalta

että sieltä tulee

tällaista ja juttuja on ilmentynyt

sit se totta kai

se on täytyy vielä tarkistaa

että ne pitää paikkaansa

mut kuitenkin siis tämän tyyppistä

Sä näin pieni apuri helperi siinä

Joo

Tarkoittakse sitä että

insinöori ei korvata täällä tekoälyllä

että insinöori saa pitää sen

tarkkuttavaati vaan työnsä vielä

Se on juuri näin

että suosittelee hotellin ostos

lääkätieteessä diagnoosi

niin se on sellainen

se edottaa diagnoosi

että tämä näyttää nyt sieltä

tämä rötkenkuva valossa

näyttää nyt sieltä

että tällä tyypeillä

niin kuin aivokasvain

tai keuhkosyöpä

tai joku tauti

ja sitten leikuri vielä varmistaa

että niin joo, tätä mennä tullaan ajatelleksi

voisiko se olla?

Ah kato, itto soiko

tähän on tää

tälläiseen se toimii

eli niin kuin luovin juttuihin

missä se ulos tulla on joka kertoo

vaikka se kerrotaan 100 kertaa

se sammanlauseen siihen prampteriin

niin se on 100 eri vastausta

sellaiseen tekemisen missä tää on ok

niin siihen se soveltuu

sitten täällä on päätöksen tueks

kielimallan on tosi huono

ja tarkkutavaativissa

ja kriittisissä se toiminnoissa

eli äläkätä kielimallia

on pitää laskeutua lentokoneella

että siihen nähä se tarkkuu se ei riitä

että jos se on niin ku sun

nähä hei me tultiin

me tultiin tonttiin

etteikö tää on mukaan ollut onnistuminen

ne tulti etupyörällä tässä tota

etupyörällä suoraan pepelikköä

eikö tää nyt ole suunnilleen oikee

jos se kai 100 kertaa pyydät

kielimallia laskeutua lentokoneella

se laskeutuu joka kertaa eri paikkaa

eri tavalla

ja todennäköisesti yhtä huonolla menestyksellä

niin kun lähtökohtaisesti

tää on se iso huomio

tää on tota kai

tää ei ole asialaisten keksimä huomio

mutta siellä heti laitetaan se fokussien

mikä on se pihvi

ja sitten ehkä se suuri huomio

tästä on se että

että kielimallien

merkittäviimmät läpimurrot

tai siis siinä missä se

kielimalli muuttaa sitä toimialaa

niin se on se missä se on

niinku kovinta

kumintahottia

eli missä

missä tuotentaa palvelu

tuote tai palvelu muuttaa

niinku tavallaan muotoaan

niin esimerkiksi siitä

että itsestään ajava auto

niin siirrytään siihen

että hei perille pääsemisen palvelu

tiedet sä että se tarve muutuu kokonaan

koska lähtökohtaisesti perille pääseminen

se on se juttu

mun pitää nyt päästä täältä jonnekin

sehän on se primäärin

asia

ja sitten

joo tähän mennessä

niin tarkoittaa sitä

että mun pitää mennä

mun pitää olla se auto

mun pitää saada se johonkin parkki

mun pitää mennä sinne

mun pitää käynnistää se

ajaa se ulos parkketaloista

ajaa liikenteessä

päästäkseni tonne

mut sitten niinku

sä voit yhtään hyvin pyhkiin

koko tämän homman

ja niinku keskittyä siihen

että okei me palvellaan

niinku sua se tuote

se tuote ei oo enää tuote

vaan sitä tuoteesta tulee palvelu

eli pääsen perille

eli voiko sanoa että

porukka sen singaparossa on keksinyt taksina

ehkä niinkin

mut siis tää oli ehkä

vähän niinku köympälle vertauskuvaa

mut täällä vertauskuvalla

me yritin siis avata sitä

että mihin se

kielimalli niinku soveltuu

että se soveltuu sellaista

missä se vaikutus on suurimmillaan

ja se vaikutus on suurimmillaan

sellaisissa tekemisessä

missä se olemassa oleva tuote

tai palvelu

niinku muuttuu

se yhdiställä

yhdiställä ehkä isommaksi palveluks

kokonaispalveluks

juuri näin

jokainen puhuu tästä

tota tekoälystä siellä

vai onko se semmonen

että se oli nyt kova topikki siellä

no se oli sielläkin

kova topikki

ja se ehkä tällaisen yhteenvetona

niin just näin

että täällä kun

vielä kinastellaan

niinku tavallaan

näistä lohkoketjoja

hyödyllisyydestä

ja se on vähän niinku noin

rastatyypit ja noin

tota

liimalta talaisat

niinku

pitkähiuksissa se tyypit

tai parrakkaat tyypit

jotka harrasti sitä

jossain kellarissa

jossain piimenossa

niinku näitä

näitä lohkoketjoa asioita

niin tuolla se on niinku tavallaan

katotaan mikä on hyödyllistä

ja aletaan tekemään

niin tuolla ne kulkee ulkoilmassa

ne tota

ne kulkee ulkoilmasta

niillä on kauluspaita

päällä ja kaikki on ok

et siis niinku se on tavallaan

se asioiden omaksuminen

kokeileminen

niin se on niinku

nextille levelille

ja ne asuu siellä kahden

siinä tornitalossa

siellä tota

nii

ja sitäkin

ehkä

joo

joo

ja sitten samalla

sama juttu tota tekoälyä

että mietitään

ei aletaan niinku

kiusaa

sit ei aletaan tappele

sitä kehitystä vastaan

ei aletaan niinku löytää

nyky katon nyt

et ei se osannutkaan tätä

vai mietitään sitä

mikä on se

lisäarvon palvelu

missä on se pihvi

missä on se pihvi

mikä on tämä minne

missä tämä hyöty on

suurimmillaan

ja sit aletaan tekemään sitä

niin antaa niitten

jenkkien investoida

ne miljardit niihin

tota kielimalleihin

sit saadaan miljardit

nii

sille oikeasti sille

että antaa niitten

poltta se rahaa

mut jos pysy tekee

onko hyvän kikkareen

siihen päälle

mitä sit tota

porkka globalisti tarttisi

nii

tota

vertauskuvanollisesti

se on just näin

että kielimalle on

tavallaan se

se tietokone

tietyllä tapaa

ja siihen

Windowset ja Wordset

on niitä rajapintoja

siihen

siihen tietokantaan

joka on siinä tietokoneessa

kovailevillä

jolla sitä

niinku

asiaa pystyy hyödyntämään

ja ne

kilkkeet voivat olla ihan mitään

vaan powerpointtia

wordia

Excelia

niinku whatever

ja nää on hyödyllisiä

ja samalla tavalla

niinku

kielimallin osalta

et ei mietitä niitä kielimalleja

et se on niinku se

se on niinku se PC

mietitään siten

minkä näköisiä kilkkeitä

siihen voi niinku

kielimalliin lyödä päälle

ja

jotka

ja minkälaiset

minkälaiset kilkkeit on niitä

jotka tuo

suurimmallisen arvoon

ja sit olemme vaan

olemme vaan tekemään

et niinku

don't fight the

niinku

tietsä

progress

et

let's be progress

vähän niinku näin

oliks tää nyt

suurin piirteeseen

anti mitä täältä

resulta oli

niinku tiivistettyä

tunnipakettiinä

no oli tää suurin piirteen

just näin

ja sitten siellä on niinku

siellä on

tyypillisesti kaikki

kenen kanssa puhut

niin ne on opiskelu

Jenkelässä

ne puhuu

nativi-englantia

niin Singapurossa

muistakseni on neljä kieltä

tämmöstä tota

joo

että mut siis

englantia on

pää

siis niinku kansallinen kieli

se on niinku

joku Suomessa

Suomi ja Ruotsi

niin siellä se on englanti

ja tota

ja

ja siis

tulevaisuuden usko on

vaan aina

niin nextilä levelillä

et vaikka siis

sielläkin on ongelmia

niinku mä tiedetän

ja geopolittiset paineet ja näin

niin

aina siellä on joku tapaa

jolla luovii

jolla pystyy

niinku

joku pystyy hyödyntää sitä

ja sitä mennään sit sinne

ja mennään täysillä

ja kokeillaan ja tehdään

ja mokataan

ja voitetaan

ja joo

on siinä se kääntökin puoli

eihän se

yhteiskunnallisesti ole

kaikkialla asiassa

sillä tavalla asiat hyvin

kuin Suomessa

ei ole niin

että kaikki saa

kaikilla on samaa

edellytykset päästä

niinku

elämässään eteenpäin

ei tietenkään

voi olla

siis ei voi olla

vaan se on selvää

että

niin kun

nämä ympäristöasiat

eivät ole millään tavalla

niin kun yhtä

framilla siellä

vielä

rahanhan tulee ohjaa

pakottaa ne myöskin siihen

ja niin kun sanot toi

Dioxiditonta leikaa

tehdään Vietnamissa

ei se olisi tarkoita

sitä, että sitä ei ole

mutta mut

mut

se ei ole niin kun

se on jäävoren huippu

mutta se on tulossa

se päällimäinen on se

tekemisen meininki

ja tulevaisuuden usko

että niin kun

vaikka on

sielläkin niin kun pilviä

musti on pilviä taivaalla niin

niin tota

halutaan mennä

ja tehdä

eteenpäin

eiköhän me sitä odotellessa sitten

siirrytä taas

kohti seuraavaa kipaletta

kiitoksia tästä

kiitos

muodennisti

ei lohkoketjulla

mutta faksilla voitte laittaa

palautetta

joo

meillä toimiin faksi vielä

faksilla toimiin

tietääkö hän

niin kun edes puolet meidän kuoli

jos mikä faksi on

ei sillä ole mitään merkitys

se kuulostaa hyvältä

laitetaan sillä palautetta

tai hashtag rahapori

tai joku muuta appani

joo

taas ens viikkoa kohti

moi moi moi moi moi

tässä esitetty ei ole

eikä sitä tule käsittää

kehotukseksi merkitä

ostaa

tai myydä arvopapereita

sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä

tehdessään perustaa

päätöksensä omaan arvionsa

sekä ottaa huomioon oma tavoitteensa

ja taloudellinen tilanteensa

rahoitusvälinneiden arvo voi noussa

tai laskea

on olemassa riski

että saa sijoittamia sivaroja takaisin

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.