#rahapodi: Sammon ryöstö | #rahapodi 341

Tiedäm! Raapuri Jakso, 3, 4, 1. Minkä meillä on tänään aiheena?

No toivottavasti ei sama kuin viime viikolla. Me oltiin silloin todellisia mokamastereita.

Kyllä.

Jos tiedät, millä mokaa keitetään.

Joo, kyllä.

Ja saati itse asiassa aika paljon kehuja siitä jaksosta.

Että oli vähän erilainen kuin normaalisti.

Pikkus ehkä jännitti, että mikä on se...

Tämä vastaanotto, että nyt siellä ei ihan hirveästi sijoittamisesta.

Kyllä siinä vähän hävettikin.

Puhuttiin, mutta purkka sanon, että oikeasti, että forward ownerstä jaksoo

sen tyyppiselle tutulle, jotka on vaikka menossa työpakkahastatteluun

tai oikeasti sitten junnulle, jotka älä teen näitä sijoitusmokiaa.

Että nyt oikeasti sulla on ikää, sulla on aikaisun puolella, teen nää hommat.

Mutta silti, jotenkin mä haluisin vielä.

Me saatiin nyt tämä hyviä storya kuulijoilta.

Pari mehukasta puuttus, niin sen jälkeen tästä voisi saada jonkun moka-specialin.

Joku erikoisblendi mokista.

No niin.

Onks tämä kahviaihe?

Tappi.

Tähä työhästi.

Joo.

Mutta siis oli mielenkiintoista avautua, mutta rahapodilaiset,

meikäläiset, niin mehän mokataan niin, että tiedän ei tarvitse.

Mutta tästä edepäin me pistetään nyt tää Teflon pinno te peili,

mikä kimmoittaa nämä kaikki tämmöiset.

Nyt me ollaan tästä edepäin taas sille, että mitä mokia ei ikinä tapahtunut.

Juuri ne. Teflon takki päälle ja mikä ne ei tartu.

Aurinko sä teetkin kimpoa tosta.

Yes. Hei, olemme saaneet myös palatetta tästä sähköjaksosta.

Se oli pari aksoa sitten.

Jaks on 338.

Ihan vaan sen takia, että oltiin niin suu vahdossa.

Oli vähän semmoinen fiilis, että Martin,

me haluaisin synnyttä sähköinsinööreiksi.

Juuri näin.

Me tiedämme, mikä ero on teholla,

vaikka piikki teholla, ja sitten oikeasti tämmöisen sähkökulutuksella.

Juuri näin.

Ja siinä jaksossa, kun mentiin ummet ja lammet.

Talla pohjassa.

Talla pohjassa, niin välillä nämä termit ja määrät sekottuvat.

Juuri näin.

Mutta nyt hei, anteeksi, anteeksi nyt.

Juu, sorbit.

Kaikki dahada sähköinsinööreit, jotka katoitet tätä

ja loukkanuitte tästä heikosta käsittelytavasta,

niin me ei toisteta sitä.

Ei. Eli miten tämä nyt menee?

No, jos me esitetään, että me ollaan kerrattu tämä aihe sillä tavalla,

että on se teho, eli se piikki, sanotaan, että se imurissa

se on vaikka 1000 vattii, ydinvoimalassa se on

olkilto kolmosessa 1500 megawattii,

ja tuulivoimalassa ja aurinkopaneleissa on jotakin,

mutta sitten taas tämä, että aikaan perustuvaa

tämä kulutuskautta tuotanto, niin se riippuu sitten.

Eli nyt me ollaan sisästetty tämä kilovatti,

kilovatin ja kilovattitunnin ero.

Ollaanko?

Ollaan.

Okei. No niin, hyvä.

Me enää pääse eteenpäin ennen kuin me jäädään kiinni siitä,

että me taas syö sitä tämä homma.

Pakko vielä tästä sähköhommasta nopeasti?

Mä en ole vielä käynyt itse valintaa.

Pyrssisähkö.

Niin.

Vai ottaisiks mä kiinne teen?

Heleni on antanut joku tämmöisen just for you my friend tarjouksen

kahdeksa-seittämä-seittämä-sentti-kilovatitunti vuodelle.

Nyt mä katoin ihan sähköhintäpalvelusta,

niin se olisi Helen tarjou siellä kaikille

just for you my friend tyylisesti kahdeksa-sentti.

Satoilla joku vielä pikkuisen edullisempi

ja osataan kaks vuotta,

niin se saattaa olla vielä pikkuisen edullisempi

siinä seittämään kahdeksa-senttiin välillä.

Okei.

Mä latasin tämän fingridin äpin,

joka kertoo sitten pyrssisähkön hinnan tunneittain

ja päivittäin.

Se anna noin neljän aikaa iltapäivällä,

näkee seuravan päivänä sähkön hinnat

ja vedin sieltä hälytykset päälle

sekä tuntijat päivähälytykset

ja se piipittää jatkuvasti.

Se on välillä.

Sähkö on halpaa, sähkö on kallista, sähkö on halpaa,

siis ihan semmoinen psykedeellinen fiilis.

Nyt pitää pistää imuriin päälle,

nyt se imuriin pois päältä, saunapäälle,

autolataukseen,

tietysä ruokaa tulille,

ei saatana nyt sähköä taas kallista,

rosvapaasti ulosuunista.

Jos tuo appi alkaa dominoida sua,

niin eihän tuo pyrssisähkö toimii kellekään.

No ei.

Toihan on vähän pelillistävä

trading-alustakin.

Toihan on synnytään vähän samanlaista

että koko ajan pitäisi tehdä jotain,

vaikka se paras olisi se,

että anna tuolla vaan ja me.

Sulla on joku homahanskassa,

joku tyyliin indeksien ratkaisu.

Haluatko sä uuden pomon kotiinä?

Sulla on siellä jo pomo.

Haluatko sä toisen, joka tyylyttää sua?

Mitä pitäisi nyt oikeasti tehdä?

Mietin sitten,

kun nämä pomot pyytävät yhtään aikaa eri asioita.

Ruokaa tulille,

toinen sanoi, että rosvapaasti ulosuunista.

Siinä on halkeen pää kuule.

Siinä vaiheessa,

Saijo Naara,

nyt lähden tästä latamua.

Toista oikeastaan,

tuulivoima-investoinnit on kuulema jässä.

Tuulivoima-investoinnit jässä.

Just mä päästin tässä suun vahdossa puhumaan siitä,

että fingridille on tullut soittaa siitä,

että saako 72 000,

mikä hittotaan yksikön...

Nimellistehon.

Nimellistehon.

Nimellistehon.

Edestäni olisi kaikenäköistä uusiutuva energia,

laitetta kytkeytymässä fingridin gridiin.

Tai se on ollut kyllä eniten aurinkoenergiaa,

mutta siis tuulivoima-investoinnit tosiaan.

Ne on niin kuin stopissa.

Se tarkoittaa nyt sitä,

että se junaa meni jo.

Ei Nari Pohjoisesta, joka on pähkäily sitä,

että pitäisikö laittaa nyt siihen...

Vispeli katolle.

Ei, vaan siis on tullut jonkinnäköinen hankeyhtiö,

esittelemään sellaista satasivusta,

sopimusdokkariin.

Sinun maille nousee nyt tämmönen tuulivoimapuisto,

nimi tohon, rahaa tulee ja paljon.

Jos laitot siihen nimen,

periaatteessa suovarma kriimatti edestää takaa.

Sä et lukennut sitä pienellä präntättyä siinä.

Jos et sä et laittanut siihen,

niin ei hetää,

nää etene enää yhtään mihinkään nää keissit.

Sä voit heittää sen takkaan,

sen sopimusnivaskan.

Periaatteessa kummintai, niin tai näin,

niin sä oikeastaan hävisit tässä hommassa nyt.

Mutta tässä tulivomme jutussa,

tästä taustallaan se, että backlog ihan pitkään.

Tässä vielä monta vuotta rakennellaan niitä puistoja,

millä haettine luvat, mutta...

Elenemme kongkaa.

Elenemme ei kongkaa tai saa rahoitusta,

mutta periaatteessa backlogi on siellä.

Nyt kävi sellainen hassusti,

että oli Ukraanaan ja oli tätä inflaatiota

ja oli mitä vaan, niin tässä on tämmösiä syitä.

Rakentamisen kustannukset on nousussa.

Ihan vaan sillä, että niitä perustamiskustannuksiin.

Eli se vaatii aika tukevan,

se perustaa se tulivomme yksikköt,

se ei kaadus siellä.

Sitten on korot, kaikkea on huomannut.

Korot vaikuttaa myös tulivoimaan.

Ja sen kannattavuuteen.

Turbinien hinnat.

Erinäisistä syistä,

eli se yksi yksikkö, mikä sinne pystytte,

niin plus 40 pinna, eli jossain...

Oho.

Hinnat nousu niissä, en tiedä missä ajassa,

mutta joka tapauksessa tuhtiin hinnan nousuun.

Ja sitten totta kai,

nämä on kuitenkin helvetin riskillisiä hankkeita.

Tuottovaatimukset, näistä korkosyystä,

rahoituksen tiukkuudesta,

sitä ei tarjota ovistaa ikkunossa sitä rahaa,

niin nyt oikeasti tarkemmalla syynillä.

Oikein se on se, että tämä ikammalla

perataan läpinää kaikki hankkeita.

Onko ne oikeasti tuotettamiskelpoisia?

Niin.

Tässähän päällimmäisenä syynä,

niin on se, että näistä ei saada kannattavia,

kun yriboron neljä prosenttia.

Tämä tuli voimalla puisto,

mikä Suomeen syntyy ja syntyy vielä jonkun matkaan.

Tämä on oikeastaan kiitos nollakoron,

jolloin nämä tällaiset hankkeet olivat tosi kannattavia.

Niin, 2022 olisi se,

se vuosi meillä on kaikki eniten rakennettiin,

nyt olisi sitä backlogia parille vuodelle,

ja näillä tiedon se pysäytyy kuin seinaa.

Joo, ja siis perustuu ihan siihen,

että tuli voimaa ei kannata,

kun yriboron on neljä prosenttia,

koska kun se laitaa, että sen diskonttokoro on siihen,

se on yksi plus nollaneljä,

niin haastumirkeeseen siitä,

niin kuin netopresent value arvasta tulee miinusmerkkinen.

Niin ehkä ei vielä kannata,

että ihan jokasta kivihilivoimalla on purkaa.

Katsotaan nyt, että mihin tämä homma nyt...

Ne kannattaa nyt joka tapauksessa purkaa,

niin kyllä löytyy vaihtoehtoja,

vaikka SMR-reaktori ja aurinko-panelija,

ja vaikka mitä, mutta...

Mutta kun me halutaan nyt olla energiaomavarasi,

eka pitää päästä siihen tilanteeseen,

ja tuli voimaa osalta,

niin se jäi nyt vähän silleen...

No, mutta sitähän pigotaan vielä.

Siitä tulee lisää koko ajan.

Asiat on hyvin, kiitos nollakoron.

Tässä taustalla se,

että moni on siis...

Euriborn oli miinusmerkkinen,

niin sehän on selvää,

että oli paljon rahaa, joka etsi

sijoituskohteeta,

haluaisi sellasta pientä,

kohtalaisen vakata, turvallista,

jo muutaman prosentin tuottoa...

Tai nolla tuottot, kun ei heisee sellaista rahaisi

häviäistä stilaan.

Ja sitten kun markkinoita ei voinut sijoittaa

mihinkään sijareihin

tai valtionpapäreihin,

ja sitä kautta saanut

3-4 prosenttia tuottoa,

niin sitten löytyy kaikennäköisiä

infrahankkeita ja rakentaminen,

ja tuulivoimat ja kaikki muut.

Ja ne oli kannattavia...

Neiden kannattavuusan laskettiin

sen pojalta, että korkon nolla.

Nyt kun se on neljä, niin mikään ei kannata,

ja nyt kaikki menee jäihin.

Ei täysin kumallisempi juttu.

Mutta ehkä tässä nyt täytyy

vielä sen verran toivoa,

että nyt kun tämä huomataan,

että niitä uusi lupahakemuksi ei tuu,

niin valtiokaa nyt ei sitä omaa

kirstuunsa avaa,

ettei käy samalla tavalla,

kun tuulivoiman alkuaikona

kymmenen vuotta sitten tehtiin

niitä typerin päätöksiä,

että annattiin joku takuutuotantohinta näille

ensimmäisen feissin

tuulivoimalalle,

ja se oli ihan niin kuin,

että tule tai ei,

niin lupa painaa rahaa.

Mutta katsotaan, mihin tämä nyt menee.

Kuten näitä muutakin asioita,

niin me seurataan kuin hailaivaan.

Eläkeläiset, tuotte meidän

erikoista tarkkailussa,

ja meillä on taas teille

iloasia kerrottona.

Sekä nykyiset eläkeläiset

ja sellaiset vanabieläkeläiset,

koska nyt loppuvuonna

nyt on kiire.

Nyt on taas ihan helvetin kiire,

päästä eläkkeelle.

Eli jos sä oot nyt ylittänyt näitä ikia,

milloin sä voit oikeasti

siirtyä eläkkeelle,

jossa haluut taas hyvät korotukset

sun eläkkeeseen,

niin loppuvuonna se pitää tehdä.

Viime vuonna, kiitos inflaation,

saatiin ennätyskorotukset eläkeläisille.

Niin, kun siellä on indeksi e-to.

6,8.

Nämä on sellaisia korotuksia,

että kukaan palkan saajan ei ole

pystynyt mitenkään

tämän tyyppisestä

mannasateista hyötymään Suomessa.

Ei ole nähnytkään näitä.

Meilläkin on palkka laskenut

sen avaut 10 prosenttia.

Mutta ens vuonna on ennakoitu,

että korotus

olisi 5,9, eli melkein

samaa levelia.

Tämä ei ole tuogestaan siitä,

että korotukset eläkeindekseihin

perustuvat 80 pinnaan

hintojen nousuun,

siis kun et tun inflaation,

ja 20 pinnaan

tähän palkkaindeksiin,

eli miten palkat nousevat.

Palkat eivät ole noussut

samaa tahtia kuin hinnat,

eli Suomi on tästä köyhtynyt.

Tämä köyhtyminen kompensoidaan 20 pinnasesti.

Näin eläkeläisillä.

Ymmärrätkö?

No, mä ymmärrän, mitä sä sanan,

mutta emmäkö...

Että flora nousee kaupassa,

kaupassa tiettyy vauhtiä,

eläkeläiset saan melkein saman korotuksen.

Ja tota,

mut nyt ottaa semmonen juttu, että

viime vuonna oliko lokakuun,

niin oliko se 10 000

vai mikä olisi määrin sisään

Google-atkaa ihan älytön määrä

niitä hakemuksia tuli.

Koska sun pitää päästä eläkkeelle,

sun pitää saada se hakemus

failattuu tiettyyn päivään mennessä sinne.

Ja mut eikö sä saa sen saman korotuksen

joka tapaksessa?

Jos sä tuut vasta Tammikuussa, niin ei.

Pitää olla kuulla, että tiettyy

dedikseen mennessä. Mun mielestä sitä ei vielä kerrottu,

mikä se dedis on.

Eikö se ollut ensimmäinen päivä joulukuuta?

No se saattaa olla, mutta se oli tässä yksilö kuitenkin.

Ja nyt on nyt... Joulukuussa se oli.

Ei sen oleko pari kuukata.

Mutta jos sä haluut nyt,

jos sä haluut tämän noin 5,9

korotuksen eläkkeeseen

jos sen edellisen

6,8 lisäksi

niin nyt sun pitää rynnätä sinne.

Ja ide ei ole se, että

sä heittäsit lopullisesti hanskat diskiin.

Vaan nyt sä otat nää

korotukset kun ne on tarjolla

ja sen jälkeen

sit sä voit lähteä vaikka keikkaille

sä voit palata takas työelämään.

Mut jos

valtio tämmöistä herkkuu tarjoa

mitä se ei tarjoa palkan saajille

niin älkäälko tyhmijä?

Tehkää niin kuin pitää tehdä.

Totta kai.

Jos valtio ei halusi, että menisitte eläkkeelle

niin silloin tämä korotus

olisi jotain muuta.

Se olisi vaikka nolla tai prosentti

joka olisi paljon vähemmän kuin mitä

palkat nousee.

Mutta nyt sä haluu, että te menette eläkkeelle

niin menkää sinne eläkkeelle

mutta se pitää toimittaa tässä pari kuukauden sisällä.

Juure näin.

Mä nopeasti googlasin, että mitä nää

tämmöiset eläkinneksi korotuksetoulus on

tämän viimeisen kymmenen vuoden aikana

niin pois lukien nämä kaksi vuotta

eli tämä viime vuosi ja tämä tuleva

niin ne on ollut semmoista

nollan ja maks kolmenpinnan väliin

viimeiset kymmenen vuotta.

Eli todella hikistä

mutta nyt sitä mannaa tulee taivalta

niin vain täydellinen typerys

jättää sitä tilanteen käyttävättä.

Eli siinä mielessä niin periaatteessa

niin nyt kun on ollut inflaatio

niin eläkeleiset on voinut hyvin.

Kyllä.

Ja tuen saajat on voinut hyvin.

Kyllä. Kaikki asunto tuen saajat

kaikki niin kun...

Kaikki muut patsi palkan saajat.

Kaikki muut patsi ne jotka käy duunissa

koska niiden ansiotuulla on pienentynyt.

Joo.

Lähetkö kohtaasti noin heittarilukemalta

on kymmenellä prosenttilla.

Eli ne eivätkä käy duunissa, niin niitä oosta voimaa laskenut.

Kymmenellä prosenttilla ja eläkeleisillä

me ollaan periaatteessa

tullut täysimääräinen korvaus

tai enemmän kuin itse asiassa täysimääräinen korvaus

tuosta inflaatioon ahvetettomasta paasta.

Kyllä.

Siellä illan vietostan sitä

lambada aamustilta.

Tekarit hampaassa

ja tota noin

ja tota Tekon lonkka

niin vielä kiljessä.

Mut katotaan, toivottavasti saadaan

taas ennätysmäärä hakemuksia

siitä, että ihmiset pääsee eläkkeelle

tästä oravan pyörästä, eikö niin sitten?

Juuri näin ja tota ja

ja no ei jäätetään sanomatta, mutta

niinku

nuorison kannattaa varmaan vähän miettiä asioita

sen oman eläkkeensä

kannalta.

Pitäisikö nuorison ottaa kartta palloesia

miettiin sitten, hei, missä me oltiin kaan

niinku nytten?

Mitä mä muistan, mä oon tiedotunut, mitä nää muut maat

oli täällä tota?

Kartta pyörittää vähän sitä ja...

Ja kaikki kuumakallet

yksinvaltiaat ja muut sekopäät

niin ne asuu muuten pohjoisella

pallonpuoliskolla, että tota

että tota sinä mielessä kannattaa

ehkä harkata jopa sen

niinku eteläisimmälle pallonpuoliskolle

siirtymistä, että

Australia on ihan kiva maa, se on niinku

australaiset on parempia amerikkalaisia

että tota siellä käyneenä niin voin

suositella. Ja kartta pallo siinä on semmonen

akseli, sä voit käydä tässä sen ympäri.

Eteläis tullekin pohjonä, tutkit, se on helpompi

tutki, kun sille, että sä mietit sinne tota

sit kannattaa muistuttaa se, että siellä sitten

niinku

eteläisellä pallonpuoliskolla, kun

hankkee kämpää

niin sen, ne ikkunat, jos haluat tykkäätä

auringosta tai jiltä auringosta näin, niin

pitää sojuttaa vähän eri suuntaan kuin täällä

että tota

et se, että

et sulla on niinku

lounaa sen ikkunat, niin joka takaa

täällä päin maapalloon, niin tällaisen

mukava jiltä auringon, niinku illallisien,

niin kun sulla on illallis kutsut ja näin

niin tota, siellä eteläisellä

pallonpuoliskolla se onkin sitten

eee, mikä se nyt onkaan

ei lounas vaan

luode, luore

joo, ja toinen juttu on se, kun tota

Peset hampaa, North West kuitenkin

Peset hampaa tai lasket vettä siihen

lavuaren, se ihmette, mitä ihmet tässä

jotain niinku outoo, niin se

pyöre, siinä tota

lavuaren se pyörii toiseen suuntaan

joo, sekin on vähän, se on todella

todella rasittavan, mutta jos sä

pystyt, nämä kaksi juttuu jollain tavalla

hanskaamman sitten, että ne ei tuu

semmoseksi, niinku ylivoimaseksi esteeksi, niin

hei, se karttapalloon voi olla hyvä sijoitus

juuri näin

mut sitten, haluatteko sen kuulla

kummitustarinaan seuraavaksi

joo, halutaan

tota kai

no sitten, kerrotaan semmonen

me puhuttiin tässä ehkä

vuosi sitten, en muista tarkkaa

parikin otteeseen, puhuttiin semmoseen semmoseen semmoinen

elvytyspaketista

okei

eiks kulostaaka espanelaiset tämmöinen

kyllä, elvytyspaketti

jaa, suomalaiset sanoo sen

elvytyspakettiin

mutta ideaa se, että se on palannut kummittelemaan

ja kui, eiks tää ollut sen ainut kertaan

sopimus, jossa yhteisvastu

kirjattiin sinne

pienellä paineet ollaan, bräntillä vasta

sitten, kun se superkokko

se oli pidetty, eiks se ollut se

se oli se, no miten se nyt enää voi tuulla

uudestaan kummittelemaan

koska suomalaisi ihan nyt

kusetettu rankasti tässä paketissa

niin, tota

alunperi, mä luulen, että se oli ehkä

parin miljadi luokkaa, oli laskeskeltu

tämä mä haluaisin korjatata

ei meitä kusetettua, ei vai

ei, mitä siis se, että

mulla on vaan hyväksytty se, että

me tiedettiin kaikkiaan, mikä ne on tullut

ylletyksen, niinkö? juuri näin

me tiedettiin se sitten

kyllä, Suomella on joku ongelma

joku talainen

joku psykologin osasti, eli tätä paremmin

mutta suomalaisilla

päättäjillä on joku tällainen

lammasongelman tuohon EU-un päin,

eli sieltä ei voi vaatia mitään

ja sinne päinvastoin

me uhrataan

Suomea, suomalaisuuttaa, suomalasta

varallisuuttaa kaikkien mahdollista

niin me uhrataan se EU-un auttarille

sitten tarkoittaa, että se, että suomalaiset

tuossa pääsi esi-lampa, että

valeilee sitä minttuhyytelijä

tuohon päälle ja tarjollaan sitten

varilla se EU-le, niinkö?

joo, ja henkilökohtaisesti

itse asiassa

mä en ymmärrä

miksi se on näin, että mikä ihmeen

tällainen

jumalaan statuksessa

tai joku tällan kaikki valtia

statuksessa EU ja Bryssel on

mä hän olen siis tehännyt

tämä asia taas selväksi itsekin

EU-myönteinen

mutta siis

ihan se sitä tarkoittaa, että

kun annamme itsestämme

kaiken mahdolliseen

pyyteettömästi

ja tota ollaan niinku nössöjä, vaan siis

EU-uhnan systeemi

tota noin

rahajakosysteemi myöskin

lupijahakosysteemi

mikä ikinä, ja sieltähän

pitää olla vaatimassa, meillä oli

noin satajakso sitten, tai

kaksataan jaksoa sitten sellainen

jakson, missä meillä oli ehdotuksia

uusille ministeriölle, mitä

Suomeen pitäisi perustaa, ja siellähän

oli se yksi aivan loistava

kaikkirahat irti EU-sta ministeri

Onko semmoista nyt?

No ei, jos Suomessa sellaista on kaikkia

muissa maissa, niin se tulee

annettona, että kaikki ministeriöt

kaikki ministeriöt, mitä on olemassa

ylipäätä se missään, minkään muun

maan hallinnossa, niin

ne lähtökohtaisesti ensisijäisesti

miettiin se ensimmäinen asia, miten aina

miettiin joka aamu, kun ne käy

kaavikoinalta hakeeseen, eka on

kahvia, on se, että miten minä

tänään saan rahaa irti

EU-sta

Niin se on ollut muissa maissa

ministerien soveltuvuus kokeissa

se ensimmäinen kysymys

Se on pitänyt selvittää, se pitänyt läpästä

ja se on hirveän tiukka seula

Ja se on 80 prosentin painolla

siinä seulassa, että

se on aika merkityksellinen

ominaisuus, että sitten sen jälkeen

tulee kaikki valtiooppia, ja että

se, että osat käyttäytyy ja

osat käyttää harkkaiveista

ja muuta tällaisia.

Mitä se, eihän siitä tuntu mitään, että mä nyt muistan

monta maata EU-ussa, mutta sanotaan, että siellä on

27 maata, Suomi on yksi niistä,

jos siellä olisi 26 tämmöistä

äärinationalistista

kotiinpäivetävää

Ei, ne on äärinationalistista, ne on

maalaisjärjellisiä, että hei, meillä on

tämä yhteinen himmeli, koska tämä on

hyvä juttu meille kaikille,

mutta totta kai se tarkoittaa sitä, että

me sitten myöskin yritetään kaikki vetää

kuin ikinä voidaan kotiinpäin.

Okei, uusi vertauskuva,

26 ahnasta sutta

ja yksi pääsiä slammas, on siellä

kokouksessa, ja sitten

sudet miettii keskenään, että hei tota,

kenet me syödään nyt tänään?

Ja sitten Suomi, joka on se pääsiä slammas

siinä, se hyppää siihen,

se ehdottaa, että hei, mitä oliset?

Isolle pitkälle pöydälle sitten, että mä

valele nyt itseni vähän tätä

minttuhyytelöä tähän, niin käykää kimppu.

Joo, et mä suosittelen tällä hetkellä

potkaa, et se on ne erityisen hyväs

muodossa, kondiksesta.

Et piekää kaikki, mutta hei nyt,

mutta jos nyt palataan tähän elvytyspakettiin,

ja palataan hetkeksi jo, me mentiin vähän

sivuraitelle tässä omassa, ei itse asiassa se ollenkaan, koska

tämä on ihan sama asia, mutta nyt mä

referoon tätä

iltalehteen tässä, ja Suomi tulee

tästä paketista tän hetken tieteen mukaan

maksamaan 4,6 miljardia

tämmönen

yksittäinen

investointi, ja se

piti olla tarkkaraajainen

elvytyspaketti

eli me maksetaan 7

me saadaan 2

ja meettona siis hävitään

sen neljä. Niin, eli periaatteessa

tota Suomi on sitotunut

maksamaan 7,2it koko paketista

ja saa 2,6

takas niiden nettoon se

4,6 tällä hetkellä, mutta

koskataan niin heille vetin

tarkkaraajainen

määritelty paketti, niin

täältä tuolla tämmöisiä

kummituselementtejä tähän, kun tämän piti

olla silleen tiedossa, että se on tuossa se summa

mutta nyt tämä paketti on rakennettu

sillä tavalla, että tämä joku

komission vehikkeli, mä enest tiedä mikä se

on siellä taustalla, se on laskenut

tätä lainaa

millä tämä koko paketti rahoitetaan

ja sitten nämä jäsenvaltiot

maksavat sen

lainan pois pro-raataosuuksia

kyllä, ja se on niin kun

siitä tulee tuon 4,6, mutta

tällä lainallakin on oma korkokustannus

ja tässä

markkinatilanteessa

koskataan niin hemmetin

tarkkaraajainen määritelty paketti

sitä ei voitu laittaa, en ymmärrä

miksi kiinteillä korolla, että se on se

yks paketti, tällä korolla

otta kautta jättäkää markkinaille

markkinaissa olet ottanut, me oltais ikinä

kuullut tästä kummittelusta, mutta nyt se oli

varmaan pisetti jonain flotarina liikkeelle

eli vaihtuva korkosena lainana

ja nyt se korkokuullut on rajähtänyt

tässä paketissa, jo ennen kun paketti

olisi kunnolla

paketoitu, siis mietin

saanko mä vaan sanoa ottaa, mitä sä haluut

sanoa nyt, että tämä ytyspaketti

niin päätettiin

nolla korkoaikkaa

tai ennen itse asiassa negatiivista

korkoaikkaa, sitten mentiin

negatiiviselle korkopuolelle

kun tämä joka tapauksessa oli

tarkoitus rahattaa sillä tavalla otetaan

se laina, lasketaan liikkeelle

se laina

ja sitten

valtiot maksavat sen lainan pois

maksavat takaisin tämän lainan

velkoille

niin olisiko

oikeasti markkinaurkoon

minus 0,5 prosenttia, niin olisiko

ollut järkevää laskea liikkeelle se

koko helveti laina laakista

se olisit saanut yli

sen 800 miljardia, mikä

se lainan koko nyt oli, se oli suunnilleen

jotain sellaista

niin olis sanotaan, että jos se olis

ollut 800 miljardia se lainan määrä

olis laskeellu liikkeelle se koko

höskään silloin, niin siellä liikkeelle

laskehetkelle oltais saatu

yli 800 miljardia

koska oli negatiivinen korko

ja jos ei se olisi mennyt koopaks niin

Euroopakeskuspankkeessa voin ottaa se

oma tasessa niin kuin kaikkia muu

Euroopakeskuspankki olisi aivan hyvin

voin ottaa se oma tasessa

ja näin ollen, tämä siis tarkoittaa sitä

että kun se olis laakista laskettu liikenteeseen

ei olisi saanut ne rahansa

täysmääräisesti

ja sitten se on niin kuin markkinoiden

ongelmat, millä tasolla sillä käydään

kauppaa sen jälkeen

eiks niin, eli sillä me oltais

tiedetty täsmälleen

että minkälainen

kustannus tästä syntyy

Tämä ei ole tarkkaraista pakettiä nähnykkää

Tästä kerrotaan, että täällä budjettikausella

21-27 vuosilta lisälasku

korosta olisi sellainen 75-80

miljoonaa vuosittain, eli

yhteensä yli 500 miljoonaa

ja se 500 miljoonaa tulee tämän 4,6 miljardin päälle

eli kokonaispaketin hinta

Suomelle on tällä hetkellä yli

5 miljardia ja se taitaa

jatkuu se vielä seuraavalle budjettikaudelle

sen maksu, että se voi olla

vieläkin enemmän, miettikää nyt sitä

ja tääkin tämmöisen

5 miljardin

tämmöinen päätös

tehtiin silmää

räpäyttämällä

vaan jossain

Suomen eduskunnassa viime kaudella

siis

tämän puolet tästä

tämän vuoden 10 miljardin alijäämästä

ja tota

tämmöistä se on, hei et

ei, mutta siis oikeesti

jos

rahapodikin sano, mekin olemme

puhuttu siitä, että nyt

100 miljardin lainaliikenteeseen

nolla korolla

se juna meni jo kyllä

se juna meni, mutta siis mehän huudettiin tätä

siis, siitä periaatteessa

ei liittynyt tähän el-

vytyspakettiin, mutta siis sehän oli se pointti

että kun korko on negatiivinen

silloin lasketaan liikkeeseen lainaa

joka ei käytetä kulutukseen

vaan käytetään investointeihin

jotta saadaan Suomen

talouden edellytykset

uuteen asemaan

että oikeesti, että se

15 vuoden paikalla

polkeminen olisi lähtenyt, niin kun sinulla olisi

ollut jonkunnäköiset kasvun edellytykset

no ei lasketu liikkeelle sellaista lainaa

mutta sitten se, että

kun el- vytyspakettikin

oli jo päätetty

niin miten metissä

ei lasketu liikkeelle sitä lainaa

saman tien?

Kyllä sä voit kirolla, kyllä sä voit oikeesti kirolla

ei, mutta niinku oikeesti

et, niinku

en mä tiedä

siis meillähän on

virkamies koneistossa täysi järkisiä

ihmisiä, miten helvetis tällaista

pääsee tapahtumaan

Hyvä Martti, nyt sitä tunnetta peliä

No niin, mutta siis oikeesti

miten

tämä on mahdollista?

No siis el- vytyspakettilaha esimerkiksi

italiali, yksi iso saaja tässä

että suomalaiset on nyt

kustantaa täällä viidellä miljardilla niitä kämppä

remonteisuun muita siellä italiassa

Ja sitten tulee tämä luonnon ennallistemisjuttu

että se maa

Euroopassa, jolla on eniten metsää ja puuta

per kapita, niin senkaan maksaa korvauksia italialla

ei olla ei myöskään ole mitään

mutta suomalainen tietää, että se italialaisilla

ne saa

rahaa tästä paketista, mutta kukaan suomalainen

ei tiedä, mitä suomi sai tästä paketista

jos nyt tehdään gaulluppikadulla, satatyyppi

kerro mulle, mihin

Suomen saamat elvytys

Suomen saamat elvytysmiljardit on mennyt

kukaan ei osaa sanoa mitään

että tota, jonnekin ne vaan

tungettiin, tässä on vielä ehkä semmone

että jossain vahessa

se, se kuppi menee sillä tavallaan nurin

että joku pitäisi rahaa jonkunnäköisen valtakunnan

oikeuteen.

No siis itse asiassa, niin jos

yrityksissä hallituksilla on lopullinen

päätös tai siis vastuu

asioista, oli se hallitus

eläkeyhtiö tai persiöhtiö tai

tai listaamaton yhtiöä

niin sillä hallituksen jäsenillä on

henkilökohtainen vastuu typeryksistä

niin on se vähän kummallista, että

että tässä

poliittisessa, himmelissä

ja EU'sa ja komissiotasolla

ja mitä ikinä, niin kenellä

kukaan ei ole vastuus yhtään mistään

että ollaan siis

aivan loistava duuni

järkkää titteeseen

vaan tuonne noin niin kuin eduskuntaa

ja hei

mä nyt oon täällä ja syön

kampaviinereitä ja

väitteleen vasureitten kanssa ja

ollaan vihasia ja riidellä siitä mitä

joku on tehnyt 100 vuotta sitten

samalla kun koko talous menee

ihan kankkolan kaivoon

Suomen kasvon tulevaisuuden näkömiä

että on miinusmerkkisiä

ja maahanmuuttokriittisyyttökään

ei saa olla, koska se on rasismia

että

tämä on niin mennyt niin nauretaville

että asoille tämä koko homma

ja mun hän ei pitäisi näin sanoa

mutta sanoin paha nyt kuitenkin

Niin, mä luulen, että tää on ehkä sitä

kadumienhän tuntoja täällä, kun kattlee

näitä ja sitten alkaa ymmärtää näitä

että kyse ei oo muutamasta

miljoonasta vaan miljardesta

ja se on Suomen mittakaavasta

niin se on iso luku

Se on ehkä se, että täytyisi

ymmärtää, että nää rahat on revittävä

jostain ja aina kun

nämä rahat on revittävä jostain

sen 5 miljardia, niin se on pois

jostain muusta ja se tarkoittaa sitä

että jos joku haluaa kaattaa

niin kun upottaa soteen

miljardeihin

sen sote-tehottomuuden

ja tällaisen

siis valtion piikki hän on auki

niin mikään hän ei pidättele

tietenkään, niin kun me tiedetään

siellä on nyt joku

keskiporras, niin siellä jengireppi

15 tonne kuukausipalkkoja

ja saa vielä

korvaksi siitä, että

niillä on

kokouksia, että niinkuin... Kokouspalkkijoita

Niin, sille, että se on suu

pitää niitä kokouksia, mutta

totta kai mä pidän niitä kokouksia, jos siitä vielä palkkiot

makset ajan. Niin, ja sitten jossa

ilmestyt vielä työpaikallekin, niin siitä tulee duunia

siis korvaksi, ja eniveis

niin tota...

No kai te nyt ymmärrettetään rahapodin formatiin?

Eihän me nyt niin innoissaa näistä esimerkiksi

niistä eläkelläisten korotuksistoulut. Tämä on sarkasmia

Tämä on sarkasmia siihen, että

sinänsä vähän jopa päätöntä

että tämmösiä tulee

että sille, että miettikään nyt, että

oikeasti mikä tätä maata pitää

pystyssä, se olisi niin kuin työnteko

ja sille, että kannosteet siihen, että

lähet aamulla, aamuseettämältä

tuuniaan painat jopa niin kuin

pari tuntia ylimääräistä, ihan siitä iloista, että

se on niin hemmätikivaa.

Mä en tiedä, mitä tässä on oikeasti

tapahtunut, kun tuntuu siltä, että

että niinku

kaikki kampit, että suomalaiset

kampittaa inimmäkseen itse toisiaan.

Me kampitetaan toisiamme

päivästoiseen, ja sitten vielä niin kuin

poliittisella tasolla tai suhteessa

EU-un, niin me vedetään sellaiset

riippakivet niinkun nilkkoihin

ja kaulan ympäriä ja tota

vielä ketjuihin niinkun kiinni

johonkin isoon kivipaasin,

joka pitää vetää niinkun siellä

maraton juoksu matkalla, että tota

ettei niinku, ettei vaan olisi mitään

saumaa, että me niinkun pystyttäisi

nousemaan tästä 15 vuoden

niinkun

kuopasta. Siis Suomen

talous ei ole kasvanut 15

vuoteen, jollain

hemmetin tavalla niinkun pitäisi

luulisi, että tämä kriisitietoisuus olisi

ihan nextillä levelillä.

Siis siitä mitä se on.

Ja sitten näitä

tällaisia.

Se on elvytyspaketti, niin tota

se oli ihan posketon juttu.

Siis ihan käsittämätön.

Ei sillä ole mitään tekemistä koronan kanssa.

Ja se pointtimiksi se on käsittämätön

voi olla yhteistä velkaa

niinkun periaatteessa.

Mut jos se on, se vaatee

sitten se, että meillä on yhteinen niinkun päätösvalta

siitä, että mihin se rahaa menee.

Se ei voi olla niin, että me päätetään,

että nyt laitetaan helvetisolla

kasa rahaa tohon noin

ja sitten kaikki käyttää

sitä niinkun parhaaksi näkee.

Ei tietenkään.

Jos pitää jotain rahoittaa,

niin sitä pitää myöskin voida päättää

siitä, että mihin se rahaa menee.

Se ei mietinnyt sitä, että

sä rahotot mua, sanat mulle

miljoonaan ja mä teen sille rahala ihan mitä vaan.

No niinhän se kävi, koska

millään maalokontrollisia toisen maahan

kulutukset, mihin se rahat laittaa.

Ja tämä on se ongelma tässä

yhteisvastollisessa

elvytyspaketissa.

Eli se, että

meillä on yhteinen velka

että jos italeja menee

kongkaa, niin suomalaiset maksaa.

Mutta me suomalaiset ei voi

millään tavalla ohjata sitä, että

miten italiaset käyttää sen rahansa.

Ne voi käyttää sen vaikka

keittiöiden remppoihin.

Ja joka on siis sinä se ihan

kiva juttu, mutta se ei kasvata

italian talouden tuottavuutta

millään tavalla, eikä parannan siis italian

talouden

velankantokykyä millään tavalla.

Ja näin ollen niin se todennäköisyys.

Tässä on tällainen asymetria,

että muutaan

tämä firkkaa ja toiset antaa sen palaa.

Ja siinä sitä sit ollaan.

Jotkosta mä sanoisin, että

EU-lahan on, onks se 6-7

vuotta tämä budjettikausi.

Sieltä budjettisisiseltä pitää ne rahat ottaa.

Jos tämmöisiä paketteja tehdään,

se rahat sijaita sisältä

ja sitten sä vähennät jotain muuta käyttöön.

No, sitten mä oon juuri sit jää ilma tukiaa

sitä jotain muuta.

Se on paljon parempi järjestelä sitä sillä tavalla,

kun vaan tämmöisiä

yksittäisiä paketteja,

jotka sitten lopputulos on ihan katastrofi.

Joo.

Mutta hei, mutta nyt me siirrytään seuraavaan aiheeseen.

No toivottavasti se on vähän helpompi.

Mutta sekin liittyy jollain tavalla EU?

Ei, kyllä.

Ei taas.

No ei.

Eli nyt on semmoinen juttu.

Mä tiedän, miten tämän otsikuis.

Kun mä kuulin tästä,

niin mulla tuli ekamieleen sammon ryöstö.

Eli kaikki muusta kalevala.

Siellä on se sampo,

se rahasampo, mikä tako suomalaisille vauraottaa.

Joo.

Sehän ilmarinen hoonas sitä aamustiltaa

piti sen käynnissä.

Sitten oli joukohaisi ja mitään impi

sitä tätä tota

souti veneellä ja

tappeli keskenä.

Tappeli keskenä ja pohjan miehet hyökkäsiosta ja jotain tyyppistä.

Mutta yhtä lailla

tässä voisi olla kyse siitä, että

EU haluaa tehdä

Suomesta

tämmöisen afrikana.

Joo, siis tässä ei kyse sammon ryöstöstä,

vaan tässä on kyse siitä, että

suomalaiset taas tässä

kyltimättömässä tahdossaan

uhrata itseensä EU-altarille

niin on kantamassa tän Suomen sammon

nyt sitten sinne Brysseliin.

Mitä tottakaan tästä?

Suomen sampo kannetaan, lähetetään

Brysseliin vähän samalla tavalla,

kun pääsiä slampaata

minttuhytelössä.

Joo tästä jaksossa tämä on kyllä niin oikeasti turhattava

jakso, että mä en tiedä jaksaks kuuntelijat kan

kuunnella, mutta tota siis tosiaan

EU'ssa päätetään

nyt torsta aina kun te kuunteletä tätä

niin se on todennäköisesti jo päätetty

uusi direktiivi, siis menossa

läpi.

Ja tämä direktiivi on sellainen, joka vaikuttaa

tällä tavalla, että ulkomaalaiset kaivostoimijat

saisivat oikeuden

kaivostoimintaan Suomessa

löysenne tyllä ympäristönsuojelulla

ja nopeutetella luvituksella.

Ja tämä perustuu siis siihen, että

EU haluaa

tuulla kasvattaa

tavallaan

huoltovarmuuttaan, eli nyt kun on

ollut geopolittisia kriisejä

Venäjän hyökänä

Ukraanaan, ynä muuta, niin nyt tuolla on

jotenkin havauduttu siihen, että aha okei

olisi hyvä, jos me oltaisiin

pärjättäisiin omillamme.

Ja niin, katsottu

EU-lojaisesti juttuun huoltovarmuus,

mietitty siellä Brysselissä ilman suunnat

hetkinen etelässä, siellä on

kongo, siellä on lapsityövoimaa

vähän huono paikka

nyt näitä tärkeitä, vaikka

akuteullisuuden

metallia ja mineraalei

louhi sieltä, sitten itä

siellä on sotaa

Ukraana, siellä on Venäjä, siellä teetun mitään

Kiinasta, kiinasta halutaan eroon

itäkäi kelpaa. Länsi,

mitä sieltä löytyy, no siellä on

meri, siellä on vaikea louhi yhtään, mitään

Pohjoinen, hei

Pohjoinen on ainoa ilman suunta

minne täältä Brysselistä voidaan

lähteä, ja mitä sieltä löytyy, sitten taas

se karttapallokäteä, sieltä pyöritteleistä

Suomi, ja täältä

maaperässä löytyy kaikki näitä

metalleita, mitä tässä

EU-laajuisessa omavaraisuudessa

tarvita näitä strategisiä

jesmolan omavarasiä, mutta

hei, eihän täältä ole tarpeeksi

kaivoksia, tehdään asialle

jotakin. Joo, joten

nyt tehdään direktiiviä, eli

Suomi on

Euroopan ainoa maa, jonka

maaperästä löytyy kaikkia

akkutuotantoon, nykyisiä

tuleviä tarvittavia metalleja.

Kaikkia. Kaikkia.

Jes, hyvä. Ainoa maa.

Nyt koht tulee rahaa, niinkö?

Nyt mä edetään direktiiviä, että

lähdetään kaivaa poissisia

Suomesta.

Eli hetkinen nyt, että Suomi on

tämmöinen oma suveriini

maa, omat lait,

päättää sitten, että tota

miten tätä elinkeinotoimintaa,

yhteiskuntaa pyöritetään,

että vaikka matkailu,

missä asutaan niin poispäin,

mutta nyt tulee täältä EU-sta

pryssällisesti joku direktiivi, mikä

ajaa ohi tästä

kansallisesta lainsäädännöstä.

Se on, se on niin kuin kansallisen

lainsäädännön yläpuolella.

Ja tota ja tässä ajetaan nyt

tällaista direktiiviä, joka käytännössä

tarkoittaa sitä, että

se kaivostoiminnan aloittamisen

luvitus, niin se saa

kestää vain 12 kuukautta

korkeintaan 24.

Se on aika lyhyt aika.

Joku kaivosfirma keksii, että hei, nyt mä eletään kaivat

tosta noin, me vedetään tohon

tuollainen Helsinki-Vanta-lento-kentän

kokonen avolouhos

kikinä. Niin tota, sitä

se lupa pitää antaa 12 kuukaudessa

ja poikkeuksellisesti

24 kuukauden sisällä,

mutta sit se pitää lupa antaa

eikä sitä voi evätä esimerkiksi

siksi, että kaivostoiminta olisi

haitallista ympäristöllä.

Koska EU nyt tarvitsee nää jutut.

Se on päättänyt, että se tarvitsee nää.

Se on taustallaan, niin EU on huoltoarmusajattelu.

Me, me kaikkien täytyy

nyt katoa puhaltaa yhteen hiileen

tässä, niin tota.

Täytyy nyt niin kun tota

bendoverina tässä pyllistä oikea kunnolla.

No eduskunnan suuri valiokunta on

sijonannut tän komissionehdotukseen jo

kesäkuussa.

Ahha, eli lisää kaivoksia tänne.

Mutta tähän nyt tarkoittaa sitä käytännössä.

Eli heti kun tää on voimassa

niin semmonen ulkomainen salkkumies

tulee tuonne Pohjois-Suomeen

kävelee sinne kunnanvirastoon

kertoa, että tota nyt lähtee

lupahakemus käyntiin. Me ollaan tehty

koepporauksi täällä. Niitä on ollut

Suomeen käynnissä. Ja sit on

tämä julmettu lopaaminen

Brysselissä, että tietys

että tää luvitus saadaan kondikseen.

Ei tarvitse enää lopata.

Ja sit alkaa kello tikittämään.

Seuraavassa vaiheessa

lähettää karjavaunut

tonne tota lappii saamelaiset

ja porot pakataan niihin

ja viedään sieltä pois. Koska tota

sinne tulee se kaivos.

Onks tää, onks tää

mielikuvan mitä mä saan tästä aiheesta,

niin onks se, onks mä oikeessa?

Tää pitää ensin, sä oot tavallaan oikeassa,

mutta sä unohdat yhden asian. Tää luvitus

pitää olla helppoa ja sit

tämän kaivostoiminnan pitää olla halpaa.

Ai halpaa? Joo juu.

Eihän ehua haluaa maksaa tästä mitään.

Eikö nämä saamelaiset ja porot

saa minkään näköistä ruskeet

kirjekorta mukaan, kun ne pakataan niihin junia

lähdetään etelään? Eiku se on, se

pointti on se, että ulkomaalaisen

kaivosyhtiöt saa tulla Suomeen,

saa niinku,

ryhtyy kaivostoimintaan ja

sitten nämä sotkut, minkä tänne syntyy,

niin se Suomeen hoitaa sitten ne hommat pois.

Eli kaivetaan se kaivos,

viedään metallit, maksetaa joku pieni

nimellinen korvaus siitä ja sen jälkeen

maisemoin niitä loppuhoodot

ja kaikki, kun se kaivostoiminta päättyy

10-20-50 vuoden kuluttu,

siellä on Suomen kontolle vai? Joo.

Eiks tää vähän hölmällä se hommaa?

No onko.

Siis tää ei oo mitään muuta,

kun hölmällä se hommaa. Siis

Suomessa on 0,6

prosentin kaivosvero

ja lisäksi annetaan

sähkövero anteeksi, eli kun

kaivostoiminta on aika sähköintensiivistä,

niin se saa niinku sen sähköverankin

anteeksi ja sitten ne joutuu maksaa

0,6 prosentin kaivosvero.

Se oli jostain

metallin hinnan verotusarvoista,

siis jota on niinku tällaista...

Käytännössä,

mietikä tätä, jos on 0,6

prosenttiin, niin se on käytännössä,

ei yhtään mitään, ei yhtään mistään.

Juuri näin yhdessä vuodessa kaivoksat

maksavat 21 prosenttia veroa metallin

arvosta, eli se metallin...

se metalliikan kaivettu

sieltä veksi ja lähetään

kuskaa jonnekin.

Se on 30-40-kertainen

hinta siitä, mitä

Suomessa tulee oleessa.

No, norjan verottaa yljyn tuottajilta

78 prosenttia

tuotoista

ja keitysmaissakin

rakainen vientiä verotetaan.

Pysädytään tän äärelle

hetkeksi. Siis se logiikka on tämä.

Ei, tässä on logiikkaa.

Ei, mutta siis,

kaikki muut maat,

maapallolan tämä on ymmärtänyt,

jopa keitysmaat,

että jos maassa on rakainneta,

on se sitten öljyä, kaasua, mineraaleja,

rautaa,

kobolttia, niinku mitä ikinä,

niin sehän on se maan asukkaiden

omaisuutta.

Nykyisten, elossa olevien

ja kaikkien vielä syntymättömien

sukupolvien omaisuutta.

Koska se maan sisällä on jotain

resursseja, jolloin on jonkun

enkänen markkena-arvo,

niin se kuuluu siis kaikille

maan kansalaisille.

Ja koska se on näin,

niin kun sitä

sitten hyödynnetään,

niin sitä verotetaan

sitä, niin kun

kyseisen rakainen vientiä

rankaasti, koska totta kai

jotta maan nykyiset

ja vielä syntymättömät sukupolvet

hyötyisi tästä

tekemisestä jollain tavalla.

Ja se on kertailu on tuossa tekemistä,

se voidaan ottaa vain kerran se.

Se voidaan ottaa vain kerran veksi ja sit se on loppu.

Ja eikä siinä vielä kaikki,

onks joku kuullu

Norjan öljyrähastosta?

Se tuhat miljardia,

se mikä oikeasti...

Omistaa 3,4%

ja koko maapallo on kaikista yrityksistä

se öljyrähasto.

Se öljyrähasto siis perustuu

siihen, että

norjalaista öljyä on verotettu

se 72%

tuotoista. 78?

78, sorry.

Niin siitä on tullu rahaa,

jotka on laitettu siihen norjalaiseen

öljyrähastoon, jotta sitten

Hallinona on sillä tavalla, että se öljyrähasto

ostaa osakkeita ympäri maapalloa

ja nämä osakkeet tuottaa.

Ja näin ollen

kasvaa korkoa korolle

myöskin vielä syntymättömien

norjalaisten sukupolvien

hyväksi. Tää on se juttu.

Näin raakainen maa

toimii. Se on kansallista omaisuutta,

sitä pitää verottaa,

jos sitä lähdetään viemään jonnekin

ja niillä rahoilla ei makseta

kaikennäköisiä kulutusluottoja,

vaan se sijoitetaan

niin tuottavasti, että

se tuottaa jotain hyvää

forever after.

Se

modus operandi

MO näin tehdään.

Norja on meidän läheinen maa.

Meillä on hyvät yhteydet sinne

niin jotenkin tuntuu, että se tietotaito

sieltä, se ei ole valunnut yhtään

sieltä norjasta nyt tänne Suomeen.

Jos Suomelle jo öljyy, mutta Suomelle

on ehkä näitä mineraaleja,

metalleita, kaivosmahdellisuuksia,

niin joku samantyyppinen

järjestely

voi sopia tänne.

Herra Jestäs, siis Suomessa

on

ilmastokriisin

avainmateriaaleja,

jota koko EU tarvitsee.

Näitä löytyy vain Suomesta,

täältä löytyy kaikkia, mitä tarvitaan.

Tämä on, pitäks tämä

kirjoittaa auki? Tämä on,

me ollaan nyt Norjan asemassa.

Norja löysi joskus öljyy

siinä vaiheessa, kun ihmiskunta käytti

helvitisti öljyy. Nyt Suomessa on

kaikki akkoteknologiaan,

sähkönsäilyntää ja tarkoitettua

materiaalia.

Tämä on meille lottovoitto.

Ei sitä anneta pois

hyvät hyssykät.

Et sä tarjoa näitä metalleita

EU-levaa?

Ei, tietenkään.

EU tekee direktiivi, se pitää saada

halvalla, se pitää saada helposti.

Mepid herätkää nyt siellä,

jos te oot vielä painannut

kyllä tai jotain,

pistäkää tää pöydellä

ja tehdä täysuukkari.

Tämä tuli mullekin tieto

kaksi päivää sitten tämä koko homma.

Ei ole muuten rahapodilaisten

asia tästä

tällaista asioista selkoa, mutta tuli

kuitenkin.

Tämä pitää laittaa jäihin

ymmärrättäköisesti.

Me ei voida

suostua siihen, että EU

vie Suomen maaperästä

suomalaista

rakainetta

halvalla ja helposti.

Ei. Siihen me ei suostuta.

Ei todenlakaan suostuta.

Ja vielä paremmin

pitäisi oikeastaan

määrittää niin,

että sitä meidän rakainetta

ei saa viedä Suomesta muuta kuin

jalostettuna, jolloin me saadaan

vielä enemmän verotuloja.

Eli ei sitä, että kärretään kaiken näköistä

kivijainesta tästä näin johonkin laivaa,

joka ajelee Saksaa, josta ne

tekee kaiken näköistä kivaa, jonka ne myy meille

jokaisen tulkuttomilla katteilla,

vaan me todetaan, että

joo, Suomi haluaa ehdottomasti

kantaa kortensa kekoon

EUun huoltovarmuuden

kannalta, mutta se tehdään tällä tavalla,

että Suomesta

ei lähden mitään tällaisia aineksia

muuta kuin valmiinaakkuina

tai muina tuotteena,

jota suomalaista

rakainetta pystytään hyödyntämään.

Se pointti on se,

että kun se

jalostusarvo on matala,

eli pelkkää kivimurskaa,

niin sen

tonniarvo on matala,

jos sen jalostusarvo on korkea,

eli ne akut on tuotettu täällä,

se on valmistuote,

niin se saa paljon enemmän

fyrkkää siitä samasta

rakainesta, kuin jos on vain

kärrää sen rakainen ulos.

Ja siis totta kai,

siis meidän täytyy päin,

jotenkin kelaata

tai huolta, hei, me ollaan

tällaisessa niskalinkki,

meillä on niskalinkki ote EU-sta,

me sanotaan, että joo, suomalaiset,

me ollaan tosi huolissamme

EU-un huoltovarmuudesta,

ja näin ollen, niin me ollaan nyt päätetty,

että kaikki

Euroopalan valtiot saa investoida

vähintään

100 miljardia edestä

tänne näin, niin kuin tällaisiin,

erinäisiin tuotantolaitoksi,

jolla hyödynetään tätä meidän rakainetta,

niin me myydään tämä teille

markkinahintaan.

Mietipä nyt, että tuossa meillä oli

elvytyspaketti. Sama mekanismi,

mutta se on

huoltovarmuuspaketti. Siinä on

27 maksajaa

kaikki EU-maat, mutta

yks aaja Suomi.

Otetaan se taas se 800 miljardia

rahaa käyttöön,

mutta sillä ratkaistaan

EU-un

huoltovarmuus, sillä tavalla, että Suomeen rakennetaan

rauta teitä jokapuolella,

koska eihän siitä kaivoksiä siellä tundrala,

missä se

kaivossa sijaitsi, eihän siellä on metti.

Siinä ei mettiä,

eikä oikea

raidelevyyksen junaa, eikä mitään.

Ei, kun junaa yhteydessä,

tuosta noin,

meren lävitä alta

Ruotsia, sieltä suurempelten

yli Eurooppaan,

jossa

kärrätään valmiita akkuja huomioida.

Ei sitä kivijainesta.

Joo, ei todellakaan.

Täältä lähtee mitään muuta,

kun ihan 110 pisteen

jalostusasteen valmista

tuotetta ulos.

Ja tänne saa tulla ulkomaalaiset

kaivosyhtiöt, totta kai,

mutta kun koko muu maailma,

siis tällainenkin huomio,

siis koko maailma tällä hetkellä,

on enemmän tai vähemmän herännyt

siis markkinatalouden ymmärtää.

On enemmän tai vähemmän herännyt sienet,

niin.

Emme ole kaikki jonkun

tuotteen tai palvelun hinnat

eivät välttämättää tähän mennässä,

olen näkynyt sen tuotteen tai palvelun hinnassa.

Tyypillisesti haitat,

kuten tuotteen tai palvelun on synnyttämät

ilmastohaitat,

niin niitä ei

sitä hintaa, sitä kustannusta,

ei ole leivottu siihen palvelun tai

tuotteen hintaa.

Nyt se ajatus on enemmänkin niin, että

näin pitää tehdä.

Miten tällaista free ride-aimista?

Todellakin.

Veron kautta synnyttetään

se kustannus siihen tuotteen tai palveluun,

jolla

toisaalta verotulalla pystytään

toriomaan näitä haittoja

ja toisaalta se palvelu

heijastaa täysimääräisesti

niitä kustannuksia, mitä se

tuotetta ja palvelu aiheuttaa.

No, jos nyt Suomeen synnyttetään

kaivostoimintaa, niin

täällä me ollaan sitten hyväksi

että se kaivostoimintaa saa

tulla tänne kaivaisen

Etelä-Suomen kokoisen krateri

Suomen maaperälle.

Jättää sakkakaset siihen viemään.

Jättää sakkakaset siihen niin ja lähtee

ja käärin hillot ja lähtee sutimaan.

Mitä oikeasti

siellä Mepid?

Mepid, halloa Brysselissä, kuuluuko?

Nyt oikeasti,

eiku siis, mä ymmärrän, että mä kuulostaan

vähän hermostunelta

tai vähän tää agitoivalta, mutta siis

aivopieron

koko ja tyhmyiden määrä

on sellaisella asteella,

että nyt ihan oikeasti

tää pitää nyt viheltää poikkita juttuun.

Tähän pitää saada täystoppi.

Se pitää olla niin,

se pitää olla niin, juu, kyllä.

Kaivostoimintaa

ja pitää sallia

Suomessa.

Meidän raak, meidän

sampoa, mikä meillä on nyt

siunaunut tämän.

Tää ei saa ryästää ihan tiässä päivänvalossa

meidän valvovien silmien alla.

Ei, vaan siis

nyt meidän täytyy ymmärtää, että nyt me ollaan norjana asemassa

kuin missä norjaali 60-luvulla

löydettiin, 60-70-luvulla löydettiin

hirveä kasaa, öljyy.

Tää on se Suomen hetki, me löydettiin

hirveä kasaa

sellaista rakainatta, jota pystytään

hyödyntää siihen, että ihmiskunnan

CO2-päästöt loppuu.

Ymmärräteeksi te? Tää on niin kuin

Major. Tää on meidän luttavoitto.

Onko?

On.

Nyt kun EEO on herännyt siihen,

että hei, noilla on lottavoitto,

tehdään päästä nopeasti

direktiiviin, että me saadaan ne kaikki

hyödyt meille niin, että Suomi ei saa

tästä mitään, niin nyt sanotaan, että ei.

Pryssellisen lottavoitto

tuli Suomeen, se ei tullut Pryssellinen.

Niin, juuri näin.

Ja näin ollen, ja nyt sitten

todetaan, että käännetään se retoriikka

tällaseksi, että kyllä, rakkaat

eurooppalaiset kanssavaltiot

olemme äärimmäisen huolestuneita

EEOon huoltovaarmuudesta.

Juuri sen takia me otamme tämän asian

todella todella todella, todella todella

vakavasti.

Ja me ryhdytään

hyödyntämään tätä

Suomesta löytymää

raaka-aineesta, mitä kaikki eurooppalaiset

tarvitsevat. Viher siirtymässään.

Viher siirtymässään.

Ja tämä menee muuten sillä tavalla,

että jotta

me ei kuskattaisi

niin tosi

painavia tavaraa

saastuttavilla laivoilla minnekään,

niin me päätetään,

me tehdäänkin niin, että me viedään

tätä harvokasta raaka-aineetta

vain

lopputuotteeseen asti

jalustetulla

tavalla. Pienillä purjeveneillä.

Ympäristöystävällisesti

sitten tohon. Akku ja

autoihin, rekkoihin,

lentokoneisiin, kelloihin, ihan mitä

tahansa, mutta superteknologiaa

valmiina tuotteena. Tämä on se

keino, millä me tätä tehdään.

Ja koska me ollaan nää hyveleitä

niin sen saatte oikeasti,

me annetaan teille lupaatte, saatte

investoida 100 miljardia Suomeen

erinäisiin

tuotantolaitoksiin, jotka tuottaa näitä

akkuja laivoihin, lentokoneisiin,

autoihin, kelloihin, yä-veveä-vyöme,

joka mahdollistaa tän vihreään siirtymään.

Itse asiassa,

von Leyen,

kun olet puunut tästä Green Dealistä

ja olet pitänyt olla se 1 000 miljardin

kokonen, niin siitä 1 000 miljardista

voidaan nyt oikeasti ottaa näitisti

se 110-osa sijoittaa Suomeen

EU-n huoltofarmuuden

hyväksi.

Ja näillä mennään.

Tässä on nyt se

keino, se mahdollisuus, millä

Suomen tulevaisuus saadaan

laakista kuntoon.

Ellei, nää mepit,

nuku ja paina, kyllä,

jollain tavalla

jättää torppaamatta tätä keissiä,

tätä direktiivien, joka on aivan

siis puhdasta

rosvoamista päivänvalossa

niin kuin

siis muut loppuun sanat.

Mutta se on nyt semmonen homma, että

kun tämä tulee ulos,

niin voi olla tappi on painettu.

Jos niin käy, niin siitä

vaiheessa täytyy

nopeasti analysoida kansallisen

lainsäädännön puittessa, mitä

me voidaan tehdä, jotta

me otetaan panttivangiksi

nää kaivokset, että täältä oikeasti lähe

yhtää grammaa

akkumineraali, ennen kuin tämä

homma on nyt saatu jollain tavalla

ruotiin. Jos tämä on painettu

ja nuijittu läpi, niin sit se on sillä tavalla,

että me ei vain kunnioiteta

sitä.

Suomasta kunnioittaa kaikkeen,

direktiiveen, mitä eustoa.

Joo, mutta tämä on niin existentiaalinen kysymys,

me ei sit vain kunnioiteta tätä.

Me todetaan, että hei,

sorry, me ollaan nyt nukuttu viimeiset

20 vuotta kun ollaan oltu

EU-jäsenenä,

mutta nyt me

hokattiin, että tästä tuli tällainen,

niin kuin te ymmärrätte, niin hän täältä

tällä tavalla voi mennä, mutta me kannetaan

huolta huolta varmoista saattaa investoida 100 miljardia

tänne. Hoidetaan tämä kaivostoiminta

siten, että kaikki, jotka

kaivosyhtyy tätä rahaa tässä kääriin,

niin ne on vastuussa

ympäristöhaitoista

totta kai, ja

Suomesta ei viedä

unssien gramman

tuhanesosaa mitään

meidän raakainetta,

tai siis mitään raakainetta,

ilman, että se on

osa jotain loppuun

jalostettua tuotetta.

Sen tyyppisen lainsaidan varmaan voisi tehdä,

niin täältä ei oikeasti

mitään raakametallia, raakamaalmia

kuljeta mihinkään, jossa se on

loppunasti jalostettu.

Nyt varitaa sitä pelisilmää.

Rahaponi kuluttamaa pelisilmää,

eli mikä on tämä nyt game?

Pitää gamein säännöt selvittää samantien,

miten me voitetaan antaa game,

miten tämä on suomalaisille hyvä game, eikä

mikään semmoinen tota...

Tyyliin elvytyspaketti.

No, mutta

siis tämä on,

ymmärrät sen nyt, se elvytyspaketti

on se 800 miljardia

maksimaalisesti turskaa,

niin kuin jos kaikki muut valtiot jättää

maksamatta ja Suomeen nyt haluaa sen

välttämättä maksaa. Tässä nyt on kyse

ihan nextin levelin,

tässä on Suomen

lainausmerkeisiä öljurahasto.

Tämä on Suomen akkurahasto.

Ymmärrätkö sä? Tällä tavalla me nyt

saadaan tästä se 100 miljardia

kasaan rahastoon, jonka me

sijoitetaan kilpaillaan Norjan

öljurahaston kanssa näistä

tuottoista, ja pidetään huoli

siitä, että suomalaiset

nykyiset tulevat saavat

edyn täysmääräisesti itselleen.

Totta kai vero

kaikesta sille,

niin kuin mitä Suomen

maan perästä rouhitaan pihalle.

Suomesta ei viedä yhtään

raakaan, että muuta kuin täysin

valmiksi jalostetuissa muodossa,

ja kaivosyhtiöt,

pitäks tämä sanoa, että

kaivosyhtiöt vastaan ympäristöhaitoista?

Totta kai.

Ja varautuu sillä tavalla, että se,

että kun se kaivos lähtee käyntiin, sähän voi mennä

vain se kaivos, niin se

potti on jo olemassa, eikä sitten sillä tavalla,

että kun kaivos on joskus valmis,

niin siitä aletaan pikkuhiljaa kerätä, vaan

upfront. Se pitää olla sillä tavalla, että

eikä sä teet sen talletuksen,

että sä saadaan

maissomoutuun kaiken kaikkiaan.

Laitat sen ensikrottilijäisen,

ensimmäisen kymmenen miljardia, että me

pystytään pitää huolaan siitä, että se ulontoimee

pilalle. Ja jos se, että se

bisnet kiinnostaa, niin heido,

että se on, että niinku,

sajonaara.

Sitten kun EU niin huolissaan tästä omasta

huoltovarmuodestaan, niin kyllähän nyt varmaan

EU sitten suuressa viisadus ymmärtää,

että mehän kuitenkin annetaan

heidän investoida tänne.

Totta kai.

Kiinnakin teki alkuun sillä tavalla,

että se ottiin paljon ulkomaisiin investointeja

tämmöisiä yhteisjurityksiä,

missä se piti itsellään sen

hallitsevan määräusvallan sitten.

Joo.

Tämä keino, miten tämä Suomessa tehdään,

tätä täytyy miettiä, mutta olisi se hienoa,

että jonkun muun kustantana mä tänne tulisit

liikenneyhteydet,

tietää,

junakiskot, tuotantolaitokset,

kaikki, ja sen jälkeen sitten

Suomi olisi samalla ne onnellaa, kun Norja.

Niin.

Siis kaikki noin tulee,

ja sitten aletaan kerää tuloja

tälläiseen akkurahasta, Suomen akkurahastoon,

joka on, siis,

josta tulee niin kuin eri olleen rahastoon

kokoinen, ja Suomen

ja suomalaisen tulevaisuus on turvattu

laakista.

Niin kuin oikeasti me pitäis,

jos te nukuit tän päätöksen yli,

niin eduskunta,

hei, hallo, suurivaljakunta,

me ei kunneta tätä

direktiivia. Mitä ne tekee?

Ryhtyy sotaan Suomen kanssa, ok.

Oikeasti, ei.

Vaan me todetaan, että joo,

tämä direktiivia on ihan ok,

mutta siis mehän puhuttiin koko ajan siitä,

että me verotetaan tätä,

me annetaan luvat, mutta totta kai

siitä, että ympäristö

haitat torjutaan

etupainotteisesti,

täältä

saadaan viedä

suomalaisesta raakainelta sisältäviä

lopputuotteita. Siitä me puhuttiin.

Hei, me tietenkään puhuttu siitä

rautamalmista tai niinku koboltista

tai mistään muusta, vaan me puhuttiin siitä,

että nämä valmiin tuotteet lähteä täältä.

No, ai niin, meille ei ole tällaisia

totantolaitoksia, no mut hei, me ollaan niin

heveleitä, että me ollaan koko ajan

siis jottaa tänne vaikka 100 miljardia

me saadaan nää hommat hoidettua

ja tietenkin

nämä yhtiöt on suomalaisten

määräysvallassa

totta kai, ja tota

joo, yhteydet on huonot, totta kai

ne pitää teidän rakentaa, mut

siis me ollaan ihan niin kuin tämän

direktiivien hengen mukaisessa asemassa.

Niin ja tota, ja sitten...

Viret sähköki tulee, mut valitettavasti me ei mitään alennuksiin

nyt tästä sähköistä voidaan ottaa, että varmaan ihan normalihin

tavoitte siitä sitten puhutta.

Kun ymmärrätte, niin ei me sitä

raaka-ainetta verotettavaa, sitten kun siitä vienistä

kun viedään tämä lopputuote

se ahku johonkin systeemiin

niin siitä me viedään totta kai

se 78 prosenttia voitoista

myyntivuotoista.

Niin, niinku...

kai tänne kaikki ymmärsitetään.

Että tehdään nyt nyt tällainen niinku...

Tuossa viime vuonna kun tota... Täyskään.

Viime vuonna kun tuo kaivosvero sunplitti, että hei

0,6 prosenttii jostain tästä

maalemin tai metallin verotusarvosta

että se on vuodas 25 miljoonaa

25 miljoonaa

niin...

25 miljoonaa

tän kaivosverona vuosituotto

Suomessa.

Eikö Suomessa on kaivoksia?

No, tässä on nyt semmonen homma, että tota

25 miljoonaa

se menee semmoseen pyöristysmarkinaaliin

tässä niinku valtion pudetitasolla

että jos

toi on se tulopuoli, yhtään kaivosta ei kannattaa

avata.

Ja pitäisi niinku tossa vaiheessa soittaa kelloa

että ei tämmöisiä päätöksiä kannata tehdä

jos nämä on niinku tätä luokkaa.

Oikeasti siis ymmärtääkää nyt, että

että tota

Norja, ei Norja mikään

siis...

Ei se oo ollu innossaan myöskään niistä

olen yliuvaaranost sille tavalla, että hitto soiko

luonnonkatastrofi, Google-takaa vähän.

Siitä on käyty niinku

tuhansia kilometrejä keskustelua, että miten

valtion voi olla osallisena

tällaisesta törkyhommaa.

Mutta sinne on laitettu

kovat speksit sille, että

hei, ympäristöhaittoja ei

sitten tuu.

Että sä olette porata näitä

näitä tätä öljyjä tuolla

keskellä avomerta, niinku 30 metrin

altojen

seassa. Ja vaikka mitä tapahtuu

niin ympäristöhaittoja ei tule

ja te maksatte meille

tota noin niin, se öljyjen

voitosta 78%

meidän öljyrahasto on.

Ja näillä spekseillä niin

varso good, antaa mennä, tehkää vain

investointaa kuffaan, ihan sama

rock'n'roll

niin näin tämä tehdään.

Toi on varmaan vielä jopa helpompaa, kun se tapahtuu

siellä mereillä. Tää tapahtuu oikeesti

maalla. Täällä on niinku merkitystä, koska

vaikka kaikki muut olisi nyt ratkastu

niin me ei vielä käy tiedetä, mitä menille

saamellaan selle porolle tehdään, kun nää

tulee tuona Helsingä-Rautottiasemalle

niin tota mihin menen loppu sijoitetaan.

Joo, mut kun kyse ei nyt

oikeesti siitä, että tässä viedään

lappeja

kokonaisuudessaan vaan

kyse on niistä. Mut se on mielikuva, se on

mielikuva.

Mutta totta kai tästä myös syntyy

haittoja, jos sulla sellainen

ensinkin vantailin

tämän kokonan avoloohos, mistä

nyt ei todennäköisesti ole edes puihe, mutta

jos oliskin, niin totta kai

ei ehäis ole kaunis, mutta

siis

jos tämän valjastaa oikein,

niin se tarkoittaa sitä, että Suomi on

maailman varakkaimpia maita

20 vuoden sisään.

Jos tehdään, niin kun nyt ollaan

tekemässä, niin se tarkoittaa sitä, että

me siivotaan täällä

luudalla

näitä ympäristöhaittoja.

Suomessa tulee, kun ei on kongo

sillä tavalla, missä vain

mineralit viedään ja

siivoista

ja hyvinvoiltivaltiosta ei ole mitään

tietoa.

Suomesta on tällaisena case,

joka on entinen hyvinvoiltivalti, jossa

haluuttiin elää

ja pitää sosiaalidemokraattisesti

ylevää

ajatusta siitä, että kaikille annetaan

chanssia ja totta kaikki saa

terveydenhuoltoa ja kaikille tarjotaan

erinäisiä avuja

tai hyötyjä tai edellytyksiä sille,

että sä pärjää elämässään, mutta

sitten ne sössi ihan tasan kaiken

ja nyt se on tuollainen

mustaflacki tässä, niin kun maailman

katsotaan, niin näkee, että

tuossa on Suomi, kun se on yksi

helvetin iso kaivosalue.

Ne urbani legendaat olipaisten sinisilmaisia

tyyppisiä. Ja rannikolle

rakennetaan vedempi tämän muuri, että itämäri

ei ole liikannut, että

kaikki paha pysyy

sitten Suomen maaperällä.

Mennään

kuulla seteenpäin.

Meillä on yhteenvetona,

meillä on tuhannen

miljardin

talan euron paikka.

Euron paikka

iske kiinni.

Ja tällä hetkellä

kaikennäköisen päätöksiä ei ole tapahtunut,

jotka on menossa siihen suuntaan,

että Suomen pitäisi

antaa kaivosluvat

kenelle tahansa 18

kuukaudessa.

Ei voi olla antamattaa

viittamalla ympäristöhaittoihin, eli ne pitää

vaan hyväksyä. Ei voi vaatia

kaivosyhtiöille siitä, että se on

ympäristöneutraali se tekeminen

ja

ei voi

verottaa sitä rakainetta

koska eion pitää saada se halvalla, koska

huoltovarmuus.

Ei muuten kuin pari kaadelle, ei tätä

muuten muuteta.

Nyt löydään tää kiinni.

Rahapodi tulee pitämään

kaikkia tämän päätöksen

takana olevia ihmisiä,

meppejä, kansainedustajia, ministeriöitä,

mitä ikinä henkilökohtaisesti

vastuussa tästä

Suomelle syntyvästä haitasta

ja tappiosta.

Vaihtoehtoisen kustannus

on lähtökohtaisesti norjalaisittain

tuhat miljardia.

Siitä lähdetään.

Mutta mutta hei, otetaan nyt vielä tähän

loppuun

budjettiriihin.

Jos et ikinä kuulu sanaa budjettiriihi tai

Mikä se on sellainen? Mikä riihi?

Budjettihiiri.

Mikä se budjettieti se on?

Puhutaan valtion budjetista,

eli valtion ensi vuoden budjetista.

Eli pääni siitä, että mihin rahat menee?

Ministeriöitä kokoontuu budjettiriihien

sunplimaan

jaita niukkutta.

Varmasti tässä tilanteessa kaikille

ei ole kaikkea tarjolla.

Tämä on se kokonaissumma,

eri ministeriöiden budjeti pitää saada

sovitettua sinne. Sitten on asiat,

mistä on sovittu, että ne pitää saada kuitenkin tehtyä.

Eli siellä keskustellaan,

mitä uutta aloitetaan,

mitä pidetään ennallaan, mistä luovutaan.

Eli on tulossa paljon etuusmuutoksia,

paljon uusia lakeja,

koska näin se iduskota operoi

lakien kautta.

Mutta kaikentän kohkaamisen

seuraksena iso kuvaitaara kuitenkaan

muuttuu mihinkään,

velkaalla ottamassa kymmenen miljardia.

Mutta tässä on nyt semmonen juttu.

Tässä on nyt semmonen juttu,

että me saadaan tänne

valtion kirstun vartia

budjetipäällikkö Mika Niemälä

paikalle muutama viikon kuluttuu.

Me halutaan nyt teiltä hyviä kysymyksiä,

jotta me tiedetään,

kuinka me Mika

grillataan tästä.

Hän tietää kaikesta kaiken,

pystyy heittää sieltä

apteekin hyllyltä,

kaikki nämä eri momentit,

mihin niitä rahaa valtion käyttää.

Mitä olet ikinä halunnut

tietää tästä valtion budjetista

ja siitä, että miksi me vielä sitä

miljardia alijäämisenä pyöritetään,

niin laittakaa kysymyksiin,

niin me kysytäänä Mikalta.

Ei muuta, kun sitten

faksikoneet kuumiksi

ja laitatte kysymyksiin tähän suuntaan

hän sitä rahaporiat

ja toki saa kommentoida muitakin aiheita.

Esimerkiksi nyt tämä kaivosjuttu,

että

ollaanko me ihan

pöpelikössä meidän ajatusten

meidän näkemysten kanssa,

vai onks tämä oikeasti

tämä

nykyinen politinen järjestelmä

ja EU-näkemyys, niin onks tämä ihan

kohtuullinen, eikä teidän mielestä.

Niin, laittakaa tietoa.

Jes. Okei. Ensi Viko, moi moi.

Moi.

Tässä esitetty ei ole,

eikä sitä tule käsittää

kehotukseksi merkitä,

ostaa tai myydä arvopapereita.

Sijoittajan tulee sijoitusperäistä

ja olemme olleet

lähellä.

Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä

ja tehdessään perustaa päätöksensä omaan

arvioonsa sekä ottaa huomioon

oma tavoitteensa ja taloudellinen

tilanteensa. Rahoitusvälinneiden

arvo voi nousta tai laskea. On olemassa

riski, että saa sijoittamia sivaroja

takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.