Lauantaikerho: Pikareaktiot Ylen vaalitenttiin

Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat 3/20/23 - Episode Page - 18m - PDF Transcript

Oikein hyvää yötä ja huomenta täällä on lauanta Kerho, eli Robert Zulpan, Susanne Salmi ja Emil Ello.

Ylen ensimmäinen suuri tämän kevään puheenjohtaja Tentti loppui ihan muutama minuutti sitten.

Tätä äänit tässä kirjan mennistä kymmenen minuutti ja sitten me ollaan täällä sitä paketoimassa.

Kertokaa vähän nyt, mikä teijät yllätti tuossa?

No erityisesti, viime aikoja näitä kalluppeja vasten on hurjaa, että miten vähän edelleen riikka purraakohtaan muut puheenjohtajat hyökkästokilmastoosi,

jossa sitten päästiin vähän siihen.

Mutta siinä meni noin tunti 20 minuuttia ennen, kun olettiin antaa kunnan täyslaidallinen purraakohtaan.

Se on aika kiinnostavaa sikäliä tosiaan perussuomalaiset sen, kun nousee ja nousee, niin miksi muut eivät iske?

Joo, mä mietin ihan samaa tämän päivän ikään kuin yksi tämmöinen politiikan uutinen.

Nyt tänään maanantaina on ollut nämä alueelliset kallupit ja toki voidaan aina sanoa, että onko se nyt kuinka luotettavia ja niihin liittyy omat epävarmuustekijänsä.

Mutta kun niitä yhdisteillä, niin näyttää siltä, että perussuomalaisil menisi erittäin vahvasti.

Ja tämä on mustakin kiinnostavaa, koska tähän mennessähän se konfrontaatio linja on ollut niin kuin Mariin Orpo.

Ja nyt sitten tavallaan niin kuin, musta tuntuu, että nyt oikeastaan niin kuin sitäkään ei enää ollut.

Vaatenkin jotenkin se oli niin kuin aika semmoista, se keskusteluja ensinnäkin tietysti tässä pitäisi ottaa huomioon se, että tähän vaikuttaa paitsi puheenjohtajat, niin myös se, että miten sitä keskustelua ohjataan.

Eli tässähän se keskustelu oli selvästi pyritty rakentamaan niin, että jokainen puhuu vuorotelleen, ei tulisi päälle puhumista, ei tulisi hirveästi mitään hyökkäystä.

Mutta mun mielestä johtii tavallaan siihen, että katsojana musta tuntuu, että joo, että nyt ei haastata niitä perussuomalaisia, oikein vieläkään, että tähän ei synyt tätä konfrontaatioita.

Mutta myöskään tämä vanha taistelupariin, Mariin Orpo ei myöskään niinkuin taistelu oikein kunnolla.

Yep. Mut yllätti kyllä edelleen aina vaan se, että miten toi Annika Saarikko vaikuttaa niin vapautunelta ja hän oli ihan loistava.

Pakko sanoa tälle puolueet tarkkailijan ja mä voin sanoa tän pelin analysojana, että Annika Saarikko on tällä hetkellä aivan tuleessa sanoissa tenteessä, että hän on hyökkäille vähän sinne sun tänne.

Hän ei retoriikkaansa ihan uskomattomaan hyvää, ehkä se johtuu siitä, että hänen puolueellaan menee aika huonostiin.

Sitä hän on aika vapautuneesti, voi vaan sätki sinne tänne.

Sitä hän on asemoi itseänsä jonkinlaiseksi sellaiseksi järjen ääneksi, joka hyvin jotenkin kohtuullisesti ottaa asioihin kantaa ja minä en pelkää myöntää, että tyyppisesti kommentoi asioita.

Toi on tosi hyvä pointti ja toi myös tosi kiinnostava toi asemoituminen ja se niin kun mä jaan teidän molempien analyysit, että ensinnäkin Eemilin siitä, että kun ei tarvii puristaa mailaan, mä huomasin, että kollegalehti Iltasanomilla on pääministeri Tentissä, tiistäänä vaalitorhilla myös Annika Saarikko,

mutta näillä luvuilla se on varmaan aika epätodennäköistä, että hänestä tulisi pääministeri, mutta juuri sen takia on hyvä tilaa liikua

ja sitten tietysti kun hän haluu korostaa tätä, että keskusta on siinä keskellä, niin hän hän sitten taas tekee hyökkäyksiä sekä vasemmiston, että poliittisen oikeiston suuntaan.

Hän aika paljon itse asiassa kurmoittaa orpoa tällä hetkellä, mikä on sitten taas kiinnostavaa, koska hän on juuri toisaalta sanonut vähän aikaa sitten, että tämä nykyhallituspohja ei voi jatkaa,

mutta porvarihallituksen ovea hän ei ole laittanut kiinni, mutta sitten orpo on se, ketä hän haastaa, niin se on tosi kiinnostavaa.

Tuntuu, että enemmänkin kuin vasemmistaa. Joo, se oli jännä, miten orpo oli tässä kyl jälleen kerran maalitaulunnan vähissä hetkissä, kun mitään tällaista vastakkaisettelua syntyi,

mutta huomasitteeksi, että siinä lopussa orpo myös paalutti itse asiassa pragmaatikoksi, että hän oli niin kuin tässä kun puhuttiin ilmastoasioista, että tästä on ääripäät keskustelemaan.

Vihreät ja perussuomalaista oli tässä ääri. Kyllä, nyt tässä keskeltä löytyy myös pragmaattinen linja, mikä oli mielenkiintoista mun mielestä.

Mä ajattelin aluksi, että hän kättelee sitten Puraan kanssa se hallitusyhteistyötä, hän näin heti meidän verkkokalvoilla, mutta sit jät tuli kuitenkin se 2035 edelleen kynnyskysymys, mikä vähän sulkee perussuomaisesta omaa.

Samoissa kieppeissä Pura sanoi jotain sen tyyppistä, että kyllä Suomessakin voidaan tehdä kunnianhimoisia ilmastotoimia niin pois päätsin. Tuli jotenkin semmoinen fiilis, että näinkö nämä kaks tässä nyt.

Yhteisiin nimittäin etsivät yhteistä suuntaan.

Tämä oli tosi kiinnostavaa ja tässä keskustelussahan oli tosiaan tehty tämmöinen teemallinen valinta, että oli niin kuin 75 minuuttia, ehkä vielä vähän enemmänkin.

Suomessani sanoi, että tunti 20 minuuttia. Jotain sitä luokkaa puhuttiin sotesta ja sitten loppuaika eli mitä siitä nyt kahen tunnintentille ja noin 40 minuuttiin puhuttiin sitten ilmastosta.

Mä ehkä olin näkevinä niin siinä myös sitä, että kun tämä Maikkarintentti, jos me puhuttiin lauantakeroon edellisessä varsinaisessa jaksossa, niin sinähän tätä sote-tematikkaa tuli jo jonkin verran. Ei nyt ihan hirveästi, mutta kuitenkin ihan hyvä osaa.

Kuttiin esimerkiksi näistä hyvin perinteistasioista, kuten hoita ja mitotuksesta, hoivan ja terveydenhuollon tilanteesta, siitä, että pääseekö ihmiset lääkäriin, miten rahoitetaan.

Siinä tuli ne todella perinteiset keskustelut, vaikka tästä sote-milliardin leikkauksesta, mitä kokoomus on puhunut tästä, että hidastetaan sitä menojen kasvua milliardilla.

Ne oli aikaisemmosia jo keskusteltu ja teemoja tässä vaalikeskustelulla alla, niin mä jäin miettiin myös sitä, että oliko sekin myös yksi, miksi ne puheenjohtajat ehkä olivat vähän niin kuin ne vaikuttiin siltä, että tässä ei nyt oikein...

Tai mulle tuli semmoinen olla, että tämä ei nyt oikein läheä. Siinä olisi kun Anna-Maja Henriksson sanoi, että jossain puolen tunnin kohalla mainitsi, sanois, Trömsö ja Porvarin, niin mä havaaduin, että okei nyt oli joku hauska uusi juttu.

Mutta muuten se oli aika sitä perinteistä sote-keskustelua, mutta sit kun päästiin näihin ilmastoasioihin, joita ei tän näiden vaalien alla ole kuitenkaan ollut niin paljoa, itse asiassa voisin sanoa, että hyvin vähän on ollut.

Niin siinä vaiheessa puheenjohtajat ja osapuheenjohtajista heräs vielä toisia enemmän.

Se on ihan totta. Siin mä haluan vielä sitten sote-puolesta sanoa, että tuli sellainen olla, että ahaa nyt kolmannen kerran kuulen, vähintään kolmannen kerran kuulen tämän keskustelun, jossa Orpo puhuu ensin heidän sotelinjauksistaan.

Ja sitten joko Mariin tai Anderson sanoi, että noin kun ajoitte antaa näin ja näin monelle hoitojalle kenkään.

Kyllä, juuri näin.

Paitsi, että nyt siitä puuttuu se semmoinen spice-nes, mitä oli edellisissä Maikkarin tentissä ja sitten oliko se edellinen A-studiossa.

No joo, mutta sit kun päästiin tähän ilmastopuoleen, niin ai, että sellaisissa purra-heräs-eloon, ohiselo-heräs-eloon heti ensimmäisistä sanoista lähteä, sit oltiin asioiden päällä.

Joo, kyllä mäkin olin siinä alussa, mun mielestä se oli aika 2010 lukua se keskustelu.

Siin jossain vaiheessa piti vuorotellen sanoa, että ilmastonmuutos on totta ja on näitä raportteja just tullut.

Tämä on vähän silleen, että hei, tämä on käyty nyt tämä keskustelu aika kauan, että pitäisikö siirtyä vähän eteenpäin se itse asiaan.

Mikä sitten mun mielestä onnistuu oikein hyvin? Siin sote vaiheessa mä ajattelin vielä, että onks yle vähän epäanistunut tässä asettelussa silleen, että ensin tulee sote-asiat,

sitten tulee ilmastonmuutos ja sitten talous tulee esim. myöhemmin, koska talous mä olisin haluan nähdä sen ensimmäisenä, koska sä antaa vähän kehyksi näille muille keskustelulle.

Se liittyy niin jollain tavalla. Se olisi luonnunne raamit, mistä nyt keskustellaan, mutta tässä ilmastokeskustelussahan mentiin aika syvälle talouteen sitten,

koska siinä hän se Suomen mahdollisuus on tässä vihreä siirtymässä, mikä on totu aika monessakin keskustelussa ja ilmi,

että ne vihreän siirtymän miljardit on ne, millä näitä useita poliittisia uudistuksia sitten jossain vaiheessa maksetaan.

Mutta ehkä siinä sote-keskustelussa mulla väliltuli semmonen olo, että aika paljon ne puheenjohtajat käyttävät ja heidän myös annetaan käyttää aikaa semmoisen,

eikään kuin järjestelmäkuvaukseen. Meidän järjestelmähän toimii nyt näin ja siinä on tällaisia erityispiirteitä ja näin toimii palveluset,

eli näin toimii terveyskeskuspäivystys.

Se on vähän semmoista, että okei, näin tämä toimii ja ymmärrän, että ne on tosi tärkeitä asioita sote-teemat varsinkin, kun kansalaisilta kysytään,

että mitkä on tärkeitä aiheita, niin kyllähän se sote sieltä nousee, että sinänsä on tosi hyvä, että siitä keskustellaan.

Mutta sitten tavallaan keskusteluttajan näkökulmasta, niin sitten aina tulee se hyvä ystäväni rosakettumäki,

jos joskus yleelläinen rosakettumäki, että vaalitentissä sinun pitää pystyä puheenjohtajalta, mitä ne sanovat,

niin se pitää joko olla poliittinen periaate, se pitää olla laki tai se pitää olla rahaa asia.

Mutta jos se ei oikein mikään näistä, että se on semmoista yleistä, että nyt kuvailee tässä miten toimin ja miten tavallaan näin,

niin sitten se ei ole ehkä hyvä vaalitenttikeskustelua, että se pitäisi aina jotenkin pystyä linjaamaan sitä.

Ja en mä tiedä johtuuksetä sotessit siitä, että se tosiaan on niin paljon käyty keskustelua,

että siihen alkaa tulee semmoista uupumista ja meillä oli myös myös aluevaali,

jossa käytiin sote-keskustelua, eli tähän tavallaan toistaa sitä tosi paljon.

Mutta sen sitten taas tässä ilmastokeskustelussa mä jäin vähän miettimään kyllä sitä,

että vaikka emil on siinä ihan oikeessa, että siinä toistuu myös sellaisia tavallaan ajatuksijoiden voisi olettaa jo olevan se perus lähtökohta,

kuten esimerkiksi, että ilmastonmuutos on totta ja näin,

mutta sitten kuitenkin kyllä esimerkiksi se, kun se purra totesi,

että just tän, että kyllähän Suomella voi olla kunnianhimoisempi ilmastolinne kuin joillain muilla mailla,

mutta ei kunnianhimoisempi kuin EU-laja, muilla EU-mailla,

niin simmallisille, että mä en oo itse asiassa varma, että onko hän toistellu tätä viestiä aiemmin.

Ja siinä on mun mielestä semmoinen kiinnostava kyllä liikahdus mun mielestä, niin kuin heidän retoriikassa.

Ja sen jälkeen haettiin porvarehallituksen yhteisiin nimittäjiä,

että nähdään, että tämmöinen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tarkoittaa nykytilanteen jatkuvuutta.

Sitähän, koska elinkeinoelämähän on jo siinä mistessä,

että jos joku nyt tuli sanomaan, ettei me tehäkään ilmaston,

kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, niin elinkeinoelämä on silloin, että mitä helvetin poukkoiluu tää?

Me ollaan jo investoitu, me ollaan jo varattu niitä rahoja.

Niin, ja niinhän Saarikkoki sanoi, että kyllähän tässä keskustelussa,

mun mielestä hän sanoi, että tässä keskustelussa näkyy niin kuin myössä,

että kyllähän yritykset on niin kuin edellä poliitikkoja,

ja siinä on kyllähän, kun ironia tähän sen sanoi,

mutta siis todella kiinni, että se sävy on hyvin erilainen,

niin poliitikot lähtevät eri tasoilta, kun yritykset elinkeinolemme tähän keskustelun.

Tuo on purran lisäksi, siellä oli muitakin tällaisia pieniä mikromyönnytyksiä,

siellä ilmastokeskustelussa Andersson kantoi huolta metsänomistajista,

Orpo, no joo tästä puhuttiin, että hän palutti tätä keskitien ilmastokeskustelua,

ja ohisalo, ja sitten kiitokset keskustalle itseisestä hyvästä, vihreästä ilmastopolitiikasta,

siellä on tällaista pientä vähän joka suuntaan lähestystä.

Se saat olla myös kuitti.

Kyllä siinä saat olla kuitta ja siinä saat olla lähentymistä,

mutta sitten semmoinen asia, mikä mua jää kiinnostamaan ilmastokeskustelussa,

on se, että toki sitten on varmaan niin, että meillä on,

tavallaan mä uskon sen poliitikkojen viestin, että vihreä siirtymä on mahdollisuus,

ja tänne voidaan saada investointeja ja tästä tää lähtee, mutta olisi tosi kiinnostavaa,

että ehkä toimittaja pystyy tuomaan niihin keskusteluihin poliitikoille

myös niitä tavallaan enemmän niitä valintakysymyksiä.

Nyt hän tässä oli hyvin esillä tämä aika perinteinen suomalaisen ilmasto- ja ympäristökeskustelujut,

eli nämä metsät ja hakkuut.

Mutta sitten esimerkiksi yksi semmoinen kiinnostava on vaikka se,

että mitä jos meille tulee tulevaisuudessa, kun mä halutaan, että Suomi on

vaikka puhtaansähkön suurvalta ja me halutaan rakentaa enemmän tuulivoimaa

ja muutakin voimaa, niin mitä jos tulee yhä enemmän tällaisia valintakysymyksiä,

että ne menee vaikka ainakin paikkoihin, jossa on myös hyvät luontoarvot.

Miten sitten valitaan?

Siihen liittyy, vaikka mitä siihen liittyy, poronhoitoa.

Siihen liittyy itärajan puolustuksen järjestämistä,

suhteessa tuulivoiman rakentamiseen ja vaikka mitä.

Niin, eli kaikki tämän tyyppiset ikään kuin ongelmakysymykset,

että tavallaan sen sijaan, että jäädään siinäkin sille,

ehkä se sit on vähän vanhan aikaiselle tasolle,

että hei, että hyvä nyt tämä niinku vihreä siirtmä menee eteenpäin,

niin sitten jos se seuraava, eli oletteks te kaikki näistä asioista samaa mieltä,

vai onko tässä kuitenkin jotain vielä tässä luvituksessa,

muissa asioissa semmoisia asioita, mitä pitäisi tarkastella

ja saataisiko niissä myös eri mielisyyksiä.

Mutta toki ymmärrä myös sen, että liian detalitasolle ei voi mennä sitten

poliittisessa keskustelusta.

Se on hyvin vaikea, että minä ainakin nyt joku kuuntelee,

en saa korjata, mutta jos minä olen väärässä,

mutta minä olen ymmärtänyt, koska se teknologia kehittyy

tällä hetkellä hyvin nopeasti, niin se, että miten paljon esimerkiksi

tuulivoima tarvitsee maa-alueita, niin se vaihtuu koko ajan,

että seuraavaksi neljäks vuodeksi, kun käydään

puheenjohtaja-tenttiä, niin se voi olla vähän vaikeeta

arvioida. No mitäs se näyttäisi, että 2026 vaikkapa se

teknologia, että pitää vähän pysy ehkä ylätasolla näissä tenteissä.

Niinpä, niinpä.

Miten totte muuten mieltä, olen nyt kuitenkin nää kolme suurta,

orpo, purra, marini. Kuka heistä oli teemästä paras?

Mun tavallaan tekis mieli sanot, orpo, koska hän on muista

tenttitentiltä jotenkin rauhallisempi, hän puhuu vähän

ääniväristen vanhusten hoidosta, hän ei hermostu mistään,

hän ei kuittaelle, ainakaan tässä nyt hän ei juurikaan

sellaista harrastanut, hän jotenkin rakentaa sellaista

valtionpähmies meistä aukaan. Mutta sitten samaa hengevätä

on pitää sanoa, että toisaalta nyt kun kokomus on aivan

rintarinnan tai oikeastaan vajoomassa, nyt näissä kannatuskyselyissä

niin riittääkö se enää, että kuinka pitkälle sille valtionpäämiä

strategialla pääsee? Nyt hän on ehkä niin ku onnistunut

olemaan ärsyttämättä, mutta kuinka pitkälle se kannattaa?

Toi on tosi hyvä kysymys ja kyllä mun täytyy sanoa, että mun mielestä

näistä kolmesta, niin nyt on itse asiassa hauska, jos mä vaikka

kaikki sanotaan tässä eri nimi, mutta mun mielestä näistä kolmesta

mun mieleen jäi purra niinku esiintymiseltään.

Mä en niinku tiedä, että mä aina vähän, mä voin sanoa,

että vaikka mä tykkään tavallaan puida, että kuka hyvä vai huono

tai kuka menesti hyvintä huonosta, mä vähän aina vierastan niitä silti,

mutta sille, että hän jäi mun mieleen ja hänen

sanomiaan asioita, jäi mun mieleen siitä tentistä.

Sitten kuitenkin niinku näistä kolmesta, niin

voi olla, että orpoja purrasit saattaa olla vähän jopa

tasasempia. Mariin oli mun mielestä vaisu,

mun mielestä hän oli samaa vaisuutta, mitä hänellä olisiin

maikkaarintentissä ja se on niinku kiinnostavaa, että

mistä se nyt on kiinni, koska onks sit vaan se,

että kun ne on orponkaa kahestaan, niin sit se lähtee

niin kuin vetää, mutta nyt mä aina silleen, että hei, että sähän on

niinku ollut todella kova niinku, todella kova niinku

tykkittäjä noissa depateissa, että mikä nyt on?

Miks se ei niinku lähde samalla tavalla?

Jep, mä kyllä vähän komppaan Robertia, että mun,

jos mä mietin sitä, että niinku asetun perusäänestä

ja asolle, että kenen viesti puri omin saa ehkä

parhaiten. Mikä on mahdollinen ajatus heikki kyllä oikein?

Se on ihan täysin vaikea, jos yrität,

jos yrität edes, sitä kautta lähestyy tätä, niin

kyllä se purra oli ehkä sitten näistä kolmesta.

Näistä kolmesta se, jonka sanat jäi mieleen,

Orpo oli hyvä, mutta Orpo on hyvä silloin,

kun hän ei huono. Ja sitten taas Marin oli vaiisu.

Marin on selkeästi joku tämmöinen

laskukausi menossa nyt näissä tenteessä,

että viime vaaleissa hän oli erittäin hyvä kuitenkin sitten.

Ja sitten näissä kaksintaisteluissa on Marin ihan loistava,

mutta nyt kun on iso joukko ja sit kun Mikitto

hiljennetty, niin hän ei pääse iskevä.

Niin, toi on jonkin kiinnostavaa juuri myös tämän

Mikkien hiljennys ja keskustelun ohjaus, että kuinka paljon

vaikuttaa siihen, että kuka pelaa niin kuin vahvuuksillaan.

Et itse asiassa tähän voi piirtää myös nää erot esiin.

Ja siksi onkin kiinnostavaa, että vähän riippuen siitä

vuorokaudesta, minkä puolella kuuntele tätä jaksaa, niin

tiistainahan siis alkaa nää yleensä kolme, kolme

ja kolme tentit ja ensimmäisessä niistä on

sitten purra, Orpo ja Marin yhdessä.

Se tulee mahtavaa. Niin on kiinnostavaa nähdä,

että miten sitten käytän dynamiikan, että kun ne kaikki

muut onkin siitä pois peleistä, niin tapahtuuko taas

minkälainen murros, miten nämä kolmenin, kun löytää

sen keskustelun yhdessä, niin se on tosi kiinnostavaa.

Kyllä, ja spoiler alert kaikille, jotka ei kauttunut sitä

vielä, niin harkimo pysyy loppuna.

Kyllä, kyllä tämä oli varmaan niin kuin Somessa

eniten keskustelutanut asia.

Hänet oli toki taktisesti sijoitettu aivan studioon

keskustelun, mistä olisi ollut pitkä matkapuolella.

Kyllä, jossain vaiheessa me ollaan miettiä sitä, että

erityisesti sote-keskustelua, kun olen niin kuin pitkäaikammalaiset,

että onko Marja Ohisalo vielä studiossa, että

jos hän ei ole lähtenyt, pitäisikö hänen lähtee kohta,

mutta kyllä ne kaikkihan saisis sen puheen ajan, mutta

huomaset siinä kyllä myösen, kaikki ei ottanut

sitä tilaa samalla tavalla kuin toista.

Kyllä, eiköhän me mennään nukkumaan.

Me mennään nyt nukkumaan ja lauantaa kerrojatkaa

tietysti taas tuttuun tapaan lauantain.

Hyvää loppuviikkoa.

Hyvää yötä.

Ja hyvää yötä.

Muimui.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Robert, Emil ja Susanne katsoivat Ylen ensimmäisen suuren vaalitentin ja heti sen perään analysoivat sen annin.