#rahapodi: Pahimmat mokat | #rahapodi 340

Jadam! Rahapod-jakso, 300 ja 40, eli vetetään tänään pyöreitä.

Todella pyöreitä, tasaluku. Tässä pitäisi olla melkein täytekakku ja jonkinnäköistä fanfaria, kynttilet ja kaikki.

Ja pyroa ja bommeja ja granateja vähentää. Ehkä tämä ei ole kuitenkaan niin tasaluku.

No, okei. Mutta sitten kun on 400, niin sitten on pyöräät ja bommiit ja granatit jouko.

Mutta tehdään se silleen, että tämä jakso, se varsinainen bommi ja se juhla tulee tästä aiheesta.

Joo. Mä oon vähän jännittää tätä aiheetuketeja.

Joo, mua kans, koska tässä nyt mennään taas vähän epämukavuusalueen syvään päätyn.

Eikä ihan vähän.

Niin. Mä oon siis syvään päätyn. Siis ihan todella syvällä.

Ja siellä me ei osata uida.

Ei. Siinä me todella näkyystä jäädään.

Eli tänään on aiheena pahimmat mokat.

Pahimmat mokat, mitä me kollektivisesti ollaan itse kukin omalla elämän tai paljellaamme tehneet.

Ja sanotaan rajataan sen, että kuitenkin sillä tavalla, että puhutaan kuitenkin löyhästi rahasta tai urasta.

Jätetään ne sitten vieläkin pahimmat mokat kuitenkin sitten kankkosepisoodin jossain vaiheessa.

Joo, tai episoodin.

Mutta mitä ihmettä pahimmat mokat, Martin, kun jos porukka katsoo rahapodi, ne voisi kuvitella, että ei ole mitään mokia.

Nää kaksi kiltokuvaa poika on painannut tässä alustaasti Napi Laudassa ja tehnyt vain oikeata valintoja.

Kyllä, nihän sitä voisi kuvitella, mutta niitä mokia tällaiselle ihan kohtuun hyvällä urallekin mahtuu.

Ja mä sanoin kyllä, että ihan oikeasti, niin mä ainakin mun rosteidesta löytyy kyllä sellaisia pysäyttäviä mokkia.

Tätä jälkeen tiedä oks mulla enää mitään saumaa pyörittää yhtään, mitään podcastista nyt puhumattakaan.

Niin, että kaverit, jotka aikaisemmin muikanut sua tuolla Alexilla, kun sä oot viipottanut ajatella, että mä oon niin kuin voittaja.

Mene mä, niin nyt sä joudut huppari päällä, huppukorvilla, luimulee sieltä, seinän vieriä, pitkä ettei kukaan vatu vastaa, niinkö?

Mä oon vähän epäilen, että näin voi käydä, mutta katsotaan.

Jes, hei tota rahapodi, niin pitäisikö me aloittaa vaikka nyt näistä rahaiheista?

Ja jos mennään nyt sinne niin kuin ajassakin vielä mahdollisimman paljon taaksepäin tästä, niin tota...

Mutta siis tästä otetaan tää yks tuttu, josta mä oon myöntänyt aikaisemmin.

Päinvastaan kun kaikki muut rasta viisastelijat Suomessa, niin mä oon tehnyt kaikki mokat maailmassa.

Ja se yksi suurin moka oli se, että en hän minä nuoressajessa ymmärtänyt mitään siitä, että olis voinut laittaa rahaa vähän sivuun kasvamaan korkaa korolle,

ja kustannustehokkaisiin osakeindeksirahastoihin.

Nitä on indeksirahastoja, silloin kun mä opiskelin, niitä ei vielä ollut, mutta heti kun mä valmistun pari vuotta sen jälkeen,

niin se elikson toi ensimmäiset indeksirahastot ei ollut mitään saumaa ymmärrystä tällaisista kuvioista.

Vaikka rahoitusta on opiskellut, ymmärs kyllä teoriassa ja matemaattisesti korkaa korolle ilmiön päälle,

mutta ei niin, että se olisi sisäistäne sen, että mitä se kustannustehokas pitkäjänteinen säästämisen säästäminen tekee.

Olitsä siellä tunneilla hereillä, kun se professori puhuu sulle näitä lainalasuuksia?

No olin mä, mutta mä väitän nyt kuitenkin, että tämä on vähän sellainen asia, että tätä täytyisi toistaa muutamaan kertaan,

ennen kuin tämä nuorelle mielelle menee niin kuin, että poletti tippuu alasasti.

Olitsä enemmän kiinnostunut niistä aktiiviteet, mitkä tapahtuu niin kuin ilta ja yäaikaa siellä opiskeluelämässä,

kun se, että mitä se oikeasti se tuota siihen tuhat sivuseen jenkkitiiliskive opukseen on kirjoitettu?

No tota täytyy sanoa, että mulla hän oli vähän rebelvaide päällä erilaisista syystä ja sitten alo urheille sillä,

että miten pienellä lukemisella pääsee tentistä läpi, että tämä oli joku tällainen uho, mikä mulla oli,

oli vähän niin kuin vihainen nuori miellessä siinä mielessä.

Et sä periaatteessa oppii, mutta et ymmärtänyt käytännössä?

Taisi siis mä ymmärsin niin kuin ne ehtarelukeimmat, mutta mä en oikein sisäistänyt niitä detaaleita.

Ja tää on harmittanut jälkikäteen nyt?

No arvaa.

Me palataan tähän aiheeseen vielä, mutta siis mä hän on ihan aiku siikkään asti niin kuin tehnyt kaiken väärin,

sen takia mä oon ihan persaukinen.

Onneksi mulla on vaimo, joka tekee loistavaa uraa, niin näyttää pällepää, niin ainakin hienolta.

Okei, no tää oli kyllä aika monen paljaisuus, ei välttämättä kaikki kuulijat tuohon.

Kuulluja luulut, että sä et kaikki tämmöiset talousasiantuntijat, ekonomistit, ne on leivottu samasta sapluunasta.

Niillä on pinkkakondiksessa ja ne on tehnyt vaan siitä, kun ne heras ensimmäisen kerran, niin siitä asti etteepäin oikeata valintoja.

Juuri näin, ja mä en todella kannua tehnyt ja ehkä just, kun sitä aikuisiassa on oivaltanut nää jutut,

niin vois sanoa, että siitä kiukusta, kun ymmärtänyt minkälaisen mokan on tullut tehneessä,

kun en ole aloittanut pitkään testoa ja kustannut sitä jokasta säästämistä niin kuin ajoissa, niin oikeastaan tästä kiukusta,

että mä ammena tätä energiaa tän rahapodikea, että jaksaa niinku, että tajutkaa nyt, että ihan niin kuin oikeasti,

että kun se on niin kuin kaikille mahdollista, eri niin kuin määrin, mutta kuitenkin kaikille täysin mahdollista,

niin ottakaa siitä kaikkiin, hei vetoa apua omaan elämänkaareen rahattamiseen.

Niin, ja sä haluut kohdistasta viestii varsinkin tota ehkä siinä jäässä, kun sun olisi pitänyt se ymmärtää 25-30-vuotiaalle,

joka oikeasti sai sitä vielä sitä ajasta sitä vetoa apua lisäksi siihen, ja silloin kun ne kaikki muut asiat jotka

eivät ole tätä kustannustehokasta indeksisäästämistä niin puskee päälle ja ne pitäis voidaan laittaa sivuja ymmärtää, niinkö?

No just näin, ja sitten jos ei muuta, niin sitten vanhemmille tai siis tuleville vanhemmille, että laittakaa

tällainen pieni pesämuuna kyteemään heti katteristä, kun kurvailla te himaan, niin esinekin se pieni summa

sitten kasvaa nätisti korolle siinä tällaista kidille, mutta sitten se on myöskin ihan mukava puheenaihe,

josta voidaan sitten iskoistaa sitä ymmärrystä, että tällainen tietynlainen pitkäjänteinen tekeminen on järkevä.

All right, kiitos Martti, että jäytän mokaan, niin katsotaan sitä, mitä mun rostarista, mä joudun kaivaa tästä nyt muistin sopukoita,

että mitä kaikkea sieltä löytyisi, niin tämmöisen kämpä liittyvä homma, ja tota...

No niin, no tää.

Niin, tämä, tämä kyllä, joo, eli tota ennen opiskelui kävi vähän rahajailla Saksassa, ja siinä oli semmonen ihan ok-potti sijoitettavaksi,

niin sitten tota laitoin se sinne tota sijoituksiin ja lähdin opiskelemaan, se tarkoitti sitä, että...

Mut sä laitot, sulla oli jotain fyrkkä, ja sä laitot ne sijoituksiin.

Mä laitot ne sijoituksiin sitten.

Siis osakkeisiin.

No, rahastoihin, mutta periaatteessa näin joo, oli siellä kaiken näköis tota rahastoa,

mut idea oli se, että ei super paljon tarvinnut tehdä tässä tota opiskeluaikana sitten duuniin,

että riittiin normaali kesäduunit, ettei tota pärjäs niin sanotusti,

mutta sit koko ajan oli se mielessä, että hei, miten sitä kämppä homma?

Mut sitä aina vähän niinku potkitti sitä tölkkiä eteenpäin, et tota no, tsekataan se nyt tästä sitten,

että mitä sen kanssa nyt tekis, et tota ei nyt ollut ehkä selvillä, että mikä alue,

mihin mennään sit seuraavaksi minkä kokonaan kämppäin niin poispäin.

Se oli aina helppo siirtää sitten, että ollaan nyt opiskelijakämpässä tässä vähän aikaa.

Ja tota sit joskus valmistuin siinä 2000-luvun alussa sit eko enää vuosina siinä,

ja tota siinä samaa ajahetkeen osu vielä toi tota markkasta oli euro.

Joo, se markkasta oli euroja.

Ja se tapahtui kämppämarkkinaa semmonen, sinne tuli kuopakorotus,

eli jos joku asia oli ennen maksanut, sanotaan vaikka 500 000 markkaa,

niin se oli hetkessä sit se oli 100 000 euroa, mikä olisi vähän 600 000 markkaa ollut,

ja siinäkin vähän oli semmonen, et ei hemmetti, mä missasi nyt tämän.

Niin.

Ja tota ne alkupotit, mitä ehkä oli jo ollu sit ennen kuin lähti opiskelemaan,

ne oli jo sulanut niinku pois sit siinä, ja sit oli viimeistään tullut toi tota

tää dotcom-problemika, oli tota kuuhduttanut ne sitten,

että semmoista tota alkupotteja ei ollu eikä aspisäästä, mistäkään ollu tehnyt,

niin kaikki ne vuodet siitä oikeestaan eteenpäin, siitä 2000 vuoden,

2000-luvun alusta, niin mietit.

Perhettäisiin siitä itsekuplan puhkeuduttua.

Joo.

Niin kuin se monttuun, kun tuli siinä pari vuotta,

2000-2003.

Ja kämppämarkkinatta semmonen hausko olemata vaikka se nyt,

ne ei ollu taloudellisesti Suomessa mitään ihan superaikaat,

ja niinku tuli niinku nokiaakin vähän krassassa siinä ja kaiken muuta,

mutta se kämppiehintoihin se ei ihan hirveästi vaikuttanut,

kun yleinen korkotaso oli silloin vähän aluksi se meni alaspäin,

se ehkä tuota nosti kämppiehintoja, tuli euro toista vakautta,

se vei niitä kämppiehintoja pois et aina ku tuota,

katso sunnuntaan hessarii ja kämppäilmoituksi,

kiro oli siinä itsekset, ei vitsi et,

et tostakin luukuista nyt pyydetään tommosin hintoja,

niin ku tuota teet tässä mitään järkeä,

siis vähän semmoinen, että eihän tässä ole mitään järkeä,

koska kaikkien vaikeen on se eka pomppu sinne,

ja tuota sehän ei sitten oikeastaan tekemättää,

ja sitten toisaalta sit kun valmistu,

niin siinäkin kävi semmoinen hassujuttu,

että sitä ehkä sopeutti sen kulutason myös siihen,

siihen niinku tulotason siinä vahessa,

et eihän niinku tehnyt sitä,

ei ollut sitä Martin Paasin kertomassa,

et oikeasti hei pahvi, nyt sä sait sen palkan,

laita siitä se homma sivuun vanenin piittiin,

vaan et totta kai siitä meni sitten vuokrat ja kaikki tämmöiset

poissaalta ja autot ja sun muut,

niin se saa niin helposti tehty sen kulutason sopeuttamisen tulotason,

mutta se, että oikeasti semmonen rankkasäästäminen

ja sitä jää ehkä Venaa semmoista tiettyä ajan hetkellä,

milloin sinne kämppomarkkinoille mennään,

ja sitten niitä vuosiivaa on kulu,

ja sitten piti oikeasti Venaa finanssikriisiä asti käytännössä,

että kämppien hinnat ei tasottu,

ja silloin oli aikaisit lähteä eka kera.

Ja silloinkin ne hinnat oli kaks kertaiset siihen,

että ei veroittanut, mitä ne oli silloin,

kun se eka kera asiaa mielenkiintoista.

Todennäköisesti, että jos olisi tehnyt sen,

että markka-aikana olisi hypännyt sisään,

niin olisi varmasti ollut tosi tyytyväinen.

Hei jotkut jopa teki opiskelukavarit tai tutut,

että kun sai vain kunnon takaukset siihen,

mihin kämppä menee,

koska opiskeluaikana se voi olla vaikka niin pieni koiran koppi,

kunhan se on lokatiomielessä ihan järkevä,

että se saattaa ensimmäisiä stepin tehtyä.

Tämä harmitti oikeastaan 20-30 asti.

Ja jotenkin tuntui, että siellä kämppamarkkinoilla

siellä ei ole ikinä oikea aika iske kiinni,

koska jos miettii, että yleisesti trendi on vähän silleen,

että mennään ylöspän aina ensi vuonna kalleenpäin kuin tänä vuonna,

ja sitten kun tullaan grassi,

niin sitten verivirtaa kadulla.

Ei ole oikea aika tehdä niitä investointeja.

Ei ihan vähän sama nytkin sitten.

Ja sitten toisaalta, että bankista ei saa siihen aika enää lainaa.

Se kivoitti, että olen vielä mutta...

Eli kun niille taset vanhoista ylioptimistisista

lainanannoista, niin bankien taset sulaa,

niin niille ei mahdollistaan antaa uusia lainoja.

Se on niin kuin tämä.

Mulla on ihan siis täsmälleen sama.

Laitetaan vielä vähän enemmän ruuvia tähän näin,

koska Fajaha kuoli 9-5.

Ja silloin, kun hän teki kuolemaan,

niin hän kysyi muilta, että hei, että mitä sen teki sit,

vähän niinku fyrkkaa,

koska hän kuitenkin sitten alkoi myöntyy siihen,

että ketkijä tässä aivosuheba tai hengä vie,

niin onko se,

niin pojala jonkunnäköistä äliä päässä.

Mä sanoit, että no, jos mä nyt saisin fyrkkaan,

niin kymmen sen kämpän ostaisin,

että se olisi niinku se eka juttu.

Ja sitten Fajaa oli niin kuin, että okei,

no mut hyvä juttu ja näin,

ja ei siitä sen enempää.

Ja sitten Fajaa delasia,

kuolinpeisestä ei jäänyt kyllä niinku paljon käteen,

kun se kuoli 9-5,

niin se loolti Suomessa aikalalla montussa ja näin.

Mutta siis kuitenkin sillä tavalla, että,

jos mä olisin niinku ottanut kaikki rahat,

mitä siitä kuolinpeisestä mulle siunautui,

niin mä olisin varmaan pystynyt ostaa sellaisen 7-14-yksien

jossain keskustassa Helsingissä.

Todennäköisesti.

Niin pankin avulla.

Ei ku ihan sillä rahalla.

Okei, joo.

Ja tota tällaisen niinku normikämpän,

niinku jonkun 30 sen ehkä sitten niinku lainalla,

et siihen olisi tullut lainaa lisää, mutta tota,

mut arvaa, arvaa niinku,

käviks tää mielessä, et mä katoin ne opesti,

että jaa, että joo, tuolla ne 30-34-1 ja tuolla ulallinnassa,

niin ei oo varaa.

No, ei siinä sit mitään, laitetaan lihoiksi.

No mä ostin siis jonkun monsterin PC-en itselleni

ja jotain makselin niinku jotain, jotain kirjoja

ja opiskelukirjoja ja jotain tällaista,

mut siis kun sulla ei oo sitä pläniä,

tiietsä ei, sulla on se isoja ja rahaa tilillä.

Mitä se polttaa se ja taskussa?

Niin se vaan haihtuu.

Siis se on niinku alkoholi tai bensa tai mikä tahansa.

Jos se korkki on auki,

nii se kirjoin mielisi sitten fyrkkä haihtuu se ja tililta.

Tuhkana tuulee.

Että mäkin kävin kuitenkin opiskeluun aikana

koko ajan jatkuvasti niinku opiskelu,

tai siis kävin duunissa,

niinku en ehkä just sinä vuotena,

mut siis periaatteessa sitä ennen ja sen jälkeen,

niin tota niinku, niin, niin, niin, niin,

niin ei sitä fyrkkää niinku loputtamasti ollut,

mut sitten kun oli toi,

niin ei siinä varmaan kuutta kuukautta enempää menny.

Sanotaan, että mä en nyt saan sen 50 000 markkaa käteen.

Se on ajan vajakin piton.

Niin kyllä se niinku sinne on neki,

niinku Eetterin meni,

sen silleen tie.

Ja tästä päästään itse asiassa tähän tota,

sama juttu, mistä sä puhut aikaisemmin,

että sitten kun opiskeli ja kun oli tiukkaa,

siis pahemmillaan mulla oli se 13 markkaa

ja 50 penniin mun päiväbudjetti,

niin tota aika tarkka budjetti.

No se oli, no se piti vetää aika tiukkaa.

Tai siis olla tarkka, koska se oli tiukka.

Niin, niin sitten kun mä pääsin duun,

ensimmäisiin duunein,

niin tota, sitten se oli sellaista,

että sä olet vetänyt sellaisella,

tietynlaisella nöyrillä,

kun nöyrillä oli tiukkaa linjaa aika pitkään,

siis olkoinkin, että siellä oli se

yksi perintö, joka tuli ja meni,

mut siis niinku, ja duunissa olit käynyt ja näin,

mutta siltikin niin rahaa oli vähän niinku tiukassa.

Niin sitten mä ajattelin hetkenen.

Nyt kun mä sain tämän ekan duunin,

nyt mä annan hetken olla,

että vähän hetken nautin tästä,

että mulla ei ole niin tiukkaa.

Arvaa miten kauan se hetki kesti?

20 vuotta.

No se on bautterallaan.

Joo.

Joo.

Ja siihen ei auttanut,

että niinku oli isotkin liksat jossain vaiheessa.

Niin, et pääse sinä se väraa sen muudiin,

niin se toittaa vielä mennessä.

Se on just näin.

No kun jakso takaperin,

josta puhutaan näistä compradista,

buffetista ja tällaisista,

että mikä on tällainen,

niinku yhteinen tekijä

tällaisille menestyneille tyypeille,

niin niinku,

siis kyhäsi niin varallisuuden mielessä

menestyneille tyypeille,

niin tota, niin, niin, niin,

tietyllä ne nuukuis kuuluu siihen.

Ja tämä on niinku ehkä se,

mikä ei niinku mulle

kado millään mennä niinku jakeluun,

niin just tämä, että se tietylainen,

niinku edes pieni nuukuis,

ja se on, et sä ajan, et sä teet,

niinku ennakoit vähän,

niin, niin, niin tavallaan

maadollista asioita tulevaisuudessa.

Eli niinku nuorellekin sanoisin,

et hei, että jos haluan päästä

niinku vanhempien ikäistä irti

mahdollisimman nopeasti,

niin aloita se pitkäintäinen kustannusta,

joka säästäminen,

osakkeisiin joko suoraan

tai niin, niin se rahastojen kautta,

niinku nyt, et, et

joku sellainen, jossa sä saat jonkun

riippijuhlarahan, niin

laita siitä nyt edessä 5 prosenttia,

10 prosenttia sivuun.

Laita ne muut haisee,

mut siis niinku laita edessä 50,

siis ihan niinku näin, et sä vaan

kasvatat itse, itsellesi tällaisen

modin, et tästä kannattaa tehdä,

niin et sä sijää päälle, et, et,

et sitten kun sinä menee siinä,

kun elämän kaarisin läpi,

niin ettei niinku minä olen tehnyt,

et se on vähän niinku sella tavalla,

että kaikki rahaa niinku vaan valuu

sormien läpi, jatkuvasti,

koska se, se on niin,

et jos se, jos se ei sulla pläniä

jonkunnäköistä tällaista

sisäistenyttä niinku oivallusta,

tietynlaisesta

nuuguudesta, niin

ihan mikä tahansa summa haistuu,

ihan niinku

lyhessäki ajassa taivaatuuli.

Semma muistaa, et se summa, mikä haistuu

tosi nopeasti, oli kun tota oli 18,

sain kortin varmaan ehkä viikko

tai puoltoista viikkoa sen jälkeen, kun tota

olin täyttänyt, ja sanotaan,

että kaks viikkoa sen ääniä, joka oli täyttänyt 18,

mulla oli jo auto,

metalin sininen

Daihatsu Charade

8-2 vuos malliin muistakseen,

8-2, 4 paikkaan

ja semmonen 700 kiloinen

pikku kirppu, ja tota

sainsen tota, ostettu

iso siedältä, et sinno oli tota

vähän laittoa, mut se

saatiin samatien niinku liikenteeseen,

ja totta kai niinku tota, silloin oli

jotain kesäduunnin rahoja 18-vuotena kerttynyt,

mut se pajatso saatiin helposti

sitten tota tuhattua sen auton kanssa,

että

autolla nii, eihän sinnyt oikeesti

ollut mitään järkevää käyttöä, et malliin

alkuvana syntynyt, niin

kaikille kavereille ei ollut sitä ikään, niin sit tota

eikä ole korttiika, niin sitä sai toimi vähän niinku

kuskinakia lähteä sitten tota

pyörii tuonne kartsalle

ihan tämmöistä perinteistä

pilluralliin, et siihän se niinku tota

meni, ja sit jos sitä piti vähän laittaa,

et jonkinnäköistä pikku tota vahvaria

boomboxi, et sieltä muu saakin kuuluu

hahahaha

mä luulen, et moni muukin on tota vähän

samat tyylistä tota viritys tehny,

ja ohasin et ihan hauskoin muistoja,

esim. tota silloin autolla,

niin käyti joskus kruisingeissa,

missä muut on amerikaraudoilla,

multiselt saradella sitten,

mutta kaistalla, niinku et se,

sanotaan, et se ei niin sanotusti

poltta kumiin, mut se saattaa semmoista

poltta kytkintä, tai kimeesti

vinkasta kerran, kun se toinen etunakki

vähän tota suta se

siinä, ja toinen juttu oli sit tota

esim. paraati

tässä

Espalla Glooven YSIVIIS

muista, et muista, mitä tapahtui

silloin, niin tota sarade oli mukana

tässä karavanissa,

siinä oli tota muistaakseni

katolaki joku siinä sarade, sit tota

nyt voi sanoa, nyt voi sanoa, mutta

hei tota vuoden aikana, niin

todellinen rahareikä, siin piti laittaa

muistaakseni renkaitajaruja,

vähän helmoihin,

alustaa massa,

ei muista oleko tosta, mutta

ihan varmasti oli, no

loppuun lopuksi, sit tota se

vuoden jälkeen, se seuraava talvi oli

aika pahat saradelle, et se tota

se hyyhti ihan täysi, et oikeesti

mä tiedän mihin se vetokato siitä,

ja ikä siellä nyt tota, olo oikein

rahaa, eikä kiinnostusta sitä

tutkiin, mut sieltä sit tuli

jostain hämeellin asti joku tyyppisen

hakemaan poista, poista,

sanotaan niin, että siitä

ostohinnan oli varmaan joku 2000

markkaa, ja mä myy se ehkä tuhaneelmarkalla,

mutta kyse jokkaan sit siitä

hinnan allenuksesta tota, mitä

tapahtu vaan se kaikki rahaa, mitä se oli

imenys sen vuoden aikana, kun ei mulla

oikeesti ollut tuloja, niin kun siis

kunnollisia, et jotain tämmöistä,

bensaa ja osia, niin kun toista tonnia,

niin, et lukia noheisi jotain tämmöistä

osaaka-duunia, et jos lähettiin

tietyllä kassalla, tota

sarade omistajaksi, niin varmasti se

kassalli sitten tota ihan kuihtunut sen

vuoden jälkeen, et mä luulen,

että tosi moni muuki, joka

käytännössä silleen

yliinvestoi autoon, ja sit vielä

silleen investoi siihen autoon,

kun se on olemassa tässä ja oma semmonen

tota rakaspikku

juttu, mitä siinä sitten, tota haluu

helliä, tuuna ja kaikkien muuta,

niin tota se on ihan järjätäntä

loppupeles, kun katsoo, että mitä se vie rahaan.

Joo, kyllä se on, mulla oli ihan

tietenkin sama juttu asun

kuitenkin long-weekissa, ennen kuin sinne

tuli kaikki silmää tekevät, ja tota

se oli aika monen, niinku

paikka, et siinä on siitä 7-kilsaa

niinku länärille, tai siis

niinku viisi ykköselle,

et sieltä oikein pääsen

mihinkään, ja tota ja autoon...

Masu-juno-aseman vieressä, ja kaikki,

siis et ei sen takia, jos tautuu

tarvinnolla. Mulla olisi ollut se 7-kilsaa

jorvaksi junaa-asemalle, mutta

tota, et siinä mielessä

se nyt ehkä vielä kuitenkin

ymmärtää, mut kyllä se just niin on,

että tota, et

heti sitten siinä vaiheessa,

kun muutti study, niin

tota, niin, niin

sitten olisi kannattaa nolla,

niinku laittaa ne autoharrastukset

niin kuin jäihin. Mutta sä tuot sen mukanaan

käytännössä sitten? Kyllä, joo.

No, mutta, nää on näitä,

siis, ja, ja siis totta kai

siinä kysehän on siitä, että, niinku täytyy

löytää sellainen sopivaa balanssi, mutta

että jos, et se

viesti on ehkä se, että

jos, niinku, auton osalta

niin jos sitä pystyy välttää, niin

niin oikeasti kannattaa yrittää välttää sitä,

että nyt on yhteiskäyttöomago

autoja ja muita, että

että kesällä jos tarvitsee lähteä

jonnekin, niin sitten voi maksaa

niin kuin muutama huntin siitä käytöstä, että

se tulee kuitenkin halvemmaksi. Niitä jakassane,

että se, kuka omistaa, oto yleensä maksana

auton kulut, ettei se, se tota,

et jos oot kuski, niin saat kuski.

Kyllä, mutta siirrytäänkö sitten näihin

urajuttoihin.

Mennään, tää oli alku lämmittely.

Tää on vasta, tää on kevyttä

alku lämmittelyä, mutta tota,

nyt tulee sellanen

vähän isompi, isompi

pommi, älkää tehkö

näin. Varottava

sormi, niinkö? Joo, siis

mä oon tällainen kävelevä varottava

sarkki. Et tota, opiskeluaikana oli

oli, no kun

Fajadelaasia näin, niin sitä oli vähän

niinku, hakusessa ja oli vähän

äreä ja vähän, niinkö sellanen

oli vähän vaikein, niinkö, keskittyä

asioihin, mutta tota,

siis tilaisuuksia oli

pilvin piimein. Mä muistan, että

mä oon hakenut

duunia mandaattumista.

Se oli silloin korpparit

finance, ei ollut mandaattun punkki

vielä, vaan se oli mandaattum. Se oli

Björnvalruusin, Nallevalruusin

tämä, niinkö, korpputaloja

joka takorahaa. Niin, liituroita

miesten semmonen tota, tyysiö. Suomen

niinkö, koviin

jätkien, niinkö, tällainen

keskittymä, jossa

mentiin, niinkö,

Nallehan

meni, niinkö, vaan, niinkö, voitosta

voittoon siinä vaiheessa jo, et tota,

et, et, hänen oli, niinkö,

siis oli silloin totta kai, niinkö,

aikamoinen, niinkö, rockistara.

Ja mä laitamme sinne hakemuksen

vetämään, Nallelle tietenkin suoraan.

Joo. Niin kannattaa muuten aina

tehdä, et ei kannata, niinkö, mitään

väliporttaan tyyppejä vaan, etin vaan

suoraan dirikalle tai pääomistalle tai

mitään ikinä. Niin et kysyä vaan, minä päivänä

aloittana. No, ei ihan niinkään, mutta

siis sillä tavalla, että hei, että mä oon

opiskelija ja hankkeen eläin rahoitusta

opiskelija ja toisin makkeeta, että

sairaisisti, et pääsyttään niinkö teille

duuniin. Niin sitten mä sain,

tota,

muistakse nii, tota, noin niin,

sä laitet okei, että

tupas tänne nii jutellaan vähän.

Jöön vaalruu siltä. Joka, no sehän

melkein käsky, et sä oot sitten siellä

paikan päällä, puku ihan

mintissä, valmiina tota

jäpittämässä ja siinä sohvalla siellä

Nalle huoneen edessä, puoletuntien

näin, kun se palaveri alkaa. Paitset mä

vedin oharit. Vedit oharit.

Nallelle.

Oikeasti.

Mitä Martin tapahtuu? Mä en tiedä.

Mä en oikeasti tiedä. Mä voisin nyt

sanoa, että ehkä jotkut toogabilet

tai

jotkut hurlomheit tai

tota, joku

armatonkrapolla tai jotain, mutta siis, kun

mä en muista.

Mä en oikeasti muista. Mä muistan vaan, että

mä en tavallaan havahduin sieltä hetkinen,

mulla hän oli tän alle me, ettei koska

se olikaa.

Ja se oli viime viikalla.

Ouch.

Ja jos miettii siis silloin, ennen

ymmärrätte, että

tää oli siis ennen siitä,

kun Nalle oli se tyyppi,

että mä nyt tiedetään, että hän on.

Hän oli siis sinänsä tosi menestyvä

Suomen menestyneen

corporate finance buticke, eli tekee

yritysjärjestelyitä.

Ja se on äärimmäisen

kannattavaa hommaa varsinkin, kun Suomi

oli tullut

sosialistisesta, valtionohjauksesta

irtaan tuon markkinatalouteen,

niin silloin on paljon tekemistä.

Ja Nalle oli

tämän kirkkaan

majakka tässä ympäristössä.

Ja sen jälkeen

hän osti

interbankin

mandaattumissa, tuli mandaattun

pankki, ja sen jälkeen hän fuusioi

mandaattumin

Leoniaan

vanhaa pankkiin.

Ja sen jälkeen

hänestä tuli pääomista

ja sammossa ja näin pospään.

Tämä on sellainen juttu.

Tällainen poika, joka

oli just menettänyt faijansa

ja tuossa olisi ollut

Suomen rahoitusmarkkinoiden

kirkkaan

tähti.

Minä olisin mennyt sinne ja ottanut

opiksi ja vääntänyt duuniin

niin niiska liimassa, kun mä sitte kuitenkin

tein.

Sä olisit päässyt istumaan

Nallen oikeille polvelle ja

sä olisit kävelyttää matkan hänen kanssaan

yhdessä läpi sitte.

Ja sieltä olen ollut hallitseva

Suomen Finanssis keneesit.

Ja ukoloit toogabilet

tai jotain muuta

ja mistä sitten?

Tämä on niin tyhmä juttu, että

jengi ja varmaan kuntelijat

keskuudessa niin okei että hullu saa olla

mutta siis toi oli oikeesti niin typerää

että niin kuin toi ei oo edes hauskaa.

Ja siis...

Kyllä tänne kuitenkin on aika hauskaa juttu.

Joo.

Ja siis niin kuin

näitä löytyy.

Okei, onks sinun vielä, että haluatko nyt

lähettää Nalle

pahottelut siitä, että jos hänellä meni

yhempäivän

kalenterivaraukset nyt vähän pipariksi sen takia

että sieltä sohva oli tyhjiä

eikä siellä odottanut tota...

Niin siis, miettis sitäkin, että siinä oli kuntinkin tuntia

aikaa ja hänellä on varmaan aika hyvä

keskiansio siihen aikaan

niin se on varmaan maksanut hänellä noin 60 tonnia.

Mitäs jos hän lähettää lasku nyt, kun kuulee

mutta oltavasti ei lähetä.

Vauks se vanhentunuttaa siltä, että hän ei voi

peristä enää siltä?

No ei mä edes siitäkään, mutta tota siis erittäin

mielellään, niin

Nalle on nyt hördehäsu, voidaan jättäjäänä

koumaa heti rahapodin ja monga

listeners on se, kun Jana vahettäisi

snackaliitekonomiin

elähyörä omi-ekonomiimedein.

Mennäänpäs nyt jo eteenpäin.

Ei jäädä nyt tähän asumaan, please.

Okei, mä ymmärrän.

Joo, tämä kirvelee niin pahasti.

Hyvätään ne esimerkki.

Emä tiiä vähän semmonen moka,

mutta mä en ota sitä ihan omalle

kontolle, mutta moka kuitenkin.

Mä olin siinä

käynyt jo 102

kesäsetlaa alemassa arvopapereilla,

että nämä oli tuttu juttuja.

Duunissa siis Pankissa?

Niin siis kesäduunissa jo, mutta sitten

oli tarkoitus hakea

Nordia Trading Deskin kesäduuniin.

Oho.

Ideali siinä, että...

Niin tämä tradingin puolella löytyisi.

Joo, siis että Nordialla

Vallilassa semmonen, emä tiiä,

ehkä 300 henkeä siihen aikaan,

semmonen iso Trading Desk, siellä on

näyttöjä, ukot ja akat hakkaa

siellä kaupaa päivittää,

puhelimet pyrisee koko ajan.

Se on se paikka, missä se

kaikki tavaraosakkeet,

korot, valutat,

vaihtaa omistajaa päivittäinä.

Ja varsinkin silloin.

Joo, ja mustakseni

oli tuota

lukenu rahoitustakin siinä,

että tuli silleen, että oli

Duuni, ei ollut aikaisemmin,

ja tuota teoria oli hyvin hallussa, mutta

ehkä te tradamisesta ei nyt superpaleu ollut kokemuusta,

mutta tuota, niillä lähtökohdilla

kyllä pääsee sitten kesäduunni haastattelu, koska

sinne mennään.

No sit siellä tuota, otti mut vastaan

mustakseni Lepomäki,

jos tuota, taas vetää sitä

yksikköä siihen aikaan.

Valtosen eiks mies.

Sieltä ja

sinne ihan hirveästi ehty turisemaan,

hän iski pöytään

kysymyksen,

otko sä treida ja vai

possan pitäjä. Siis tämmöinen,

että nyt on

roadblocki.

IMAZING-reisissä, että nyt otat

Tämäntien tai Tämäntien.

Ja sit mun oli pakko yhdistää, mun kaks harmat

aivasuulet miettii, mitä ihmettät,

kumpimä nyt on. Tää on nyt ihan selvästi joku

tämmöinen koetteleva kompa kysymys.

No oli jonkun

investment course just lukenut

tossa, että possaa pidetään

kuinka sijoitetaan kaikkea tämmöistä.

Jos mä oot tässä liian kava

Venäinen tässä, onko se nyt

tuijottaa mulla, niin se luet

mä oon joku vajakkeet.

Ei tämmöistä oteta tänne ollenkaan. Nyt on pakko kakasta

jompikumpi vastausta sitä.

No mä sanoin sitten, mä oon possan pitäjä.

Sillä, että se mä en nyt on

possan pitäjä.

No sit sä sanot, hyvä. Meet on

huoneeseen viisi. Keijo odottaa siellä.

Ja sä päätty silleen, että se ennen kuin se oli

alkanut tää keskustelu.

Nyt mä oon possan pitäjä.

Me menen huoneeseen viisi.

Keijo ottaa mulla siellä. Mitä siellä

ottaa sitten?

No sit mä mä oon se sinne

huoneeseen viisi. Siellä oli

Keijo ja Keijo rupeas puhu mulla jostain

velkapaperiemissioista.

Heidän

tiimissä duunalla jotain tämän tyyppisiä.

Sitten mä kuuntelin sen

esitelmän läpi sit siitä.

Ja se oli silleen, että josta

ensimmäinen kavari oli tämmönen kuin räväkkätreideri.

Se on en supliikki, tota

rempseukko. Ni Keijo oli ehkä enemmän

sit semmoista backoffistyyppinen.

Perusteellisempien

rauhallinen.

Rauhallinen sen, että hän ei oikeastaan

kysynyt mitään, hän on vaan kertoa asioista.

Ja tota, kuuntelisiin esitelmän läpi

ehkä jotain pieniä huomiota

siitä nyt tehnyt sitten.

Mutta pakko sanoa, et

ehkä se Keijon kanssa sitten natsannu.

Ei. Ja sit tota,

kiitoksia esitelmästä Keijoa.

Sitten se oli päättynyt ja sen jälkeen mitä ei kuulu.

No, että sinne

Nordian training sali, mua ei kaivattu

possan pitääks. No ei.

Mutta nyt jäi nyt kaivelemaan se, et mitä

jos mä olisin sanonut, että tota

treidaja. Sillä, että treidaja.

Ni, olisiko se ollut sillä tavalla, että hei

selvä, sun deski on tossa. Voit

kolottaa huomenna. Jostain.

Vai, olisiko siellä ollut tota joku reijo

me Venamassa, mua, hiilostamassa

eri tavalla. Mutta just tämmösen

tilanteeseet, olin ehkä valmistunut

kertoo kaikkein muuta

itsestäni opiskeluista.

Mutta tekemähän sen niinku valinnan siitä,

sitten suurin peteen kättelyjälkeen, et

onks mä treidään vai possan pitäjä.

Nyt jäi nyt vähän tää kaivele.

Koska voi olla, että

mä olisin mennyt siellä treidajaksi.

Mä olisin vuodetreidänä, kun tota

tota

aamustiltaa siellä, ottau sen

markkinoihin. Niin, sen jälkeen sitten

ottanut koko yksiköhautuu

pari vuoden sisällä

nousu sitten Nordean tradingiohto

kolme vuoden jälkeen

siirtynyt sinne, tota

ehkä siitä eteenpäin

Blackrockille, no kuulla on mä ihan kone

niin sen jälkeen mä olisin koneena treinannu

kaikki niinku kaupat, mitä Blackrockikina

tekee. Niin. Siis, tai

ei voi tietää. Tai sitten olisi tullut

Nordean toimari, ja tota

ja me oltais tavattu, kun mä olisin

ne niinku pitäisen yhden

tapaamisen, sovitun tapaamisen

alleen kanssa, niin me oltais tavattu

ja sitten me oltais niinku rulletettu maailma.

Niin. Eli teille voi tulla

vastaan tänne yllättävä kysymys.

Ja tota silloin niinku ehkä kauas

kantoset vaikutukset sitten, kyllä.

Mut ei voi tietää, ja

ei sitä nyt liian

kauan voinu ehkä sitä marinoorakkaa, että

mikä tänne niinku alkuperousen

kysymykseen syvin olemossa on.

Joo, tää on jäänyt kaiveleen mua, että

mitä jos mä olisin vastannut toisella tavalla.

Joo. Ja tässä on niinku sellainen

tilannettaju, joka on tääl

tällainen tietynlainen juttu, joka on

me tullaan tähän vielä toistamiseen.

Mut siis tällainen, kun tilanneet

taiuu ja nopeaa niinku

hoxottaneet, että sulla on niinku speliö, joka

et sä luet sen tilanteen oikein.

Et jos mulla on ollut joku tällainen patologinen

niinku defekti

vika, niin se on aina ollut se,

että niinku mä

luen tilanteita tosi

todella huonosti.

Et mä en oo niinku tajunnut

niinku asioita, jotka on niinku menossa

mun, et asiat on menossa

mun kannata todella suotusasti,

ja mä en oo niinku nähnyt sitä, ja sitten mä oon

mukannut senkin. Niin pitäis pysty ottaa sellainen

niinku aika lisää, millä sä friisaat kaiken muun,

et sä saisit vaan niinku järjyttää

se tilanteen rauhasta. Kyllä on tää vaikka kaverille,

kysin mitä hittoa tää tapahtuu. Niin, joku

tämän tyypynä. Joo, tällaisessa

tilanteen tajunut puutteesta, niin tota

mulla on nyt sitten

tällainen analyytikoksen

rekrytointi-analytikoksen Alfred

Bärille aikanaan.

Tää oli niinku myöskin alkuvaiheessa.

Joo.

Ja tästä täytyy niinku vaan

taustottaa tämän hieman, et silloin

92 000-luvun

taitteessa, niin

Helsingissä oli niinkun

niinku kuovimmat jätkät ikinä,

niin ne ei oo ollu juristeja tai lekoreita

tai mitään, vaan siis ne

kuovimmat jätkät oli siis niinkun

alalla, kaikki halus sinne,

kaikki halus olla osakäänalyytiköitä

tai

tradereitä. Ja tota näistä

maksettiin näistä liikkuu

duunesta, et jos et sä mokannu,

jos et sä mokannu, et ei siis todella

niinku tarvittaessa pitkiä päiviä

niin, niin siis se oli

niinku se oli paitsi, et se oli maketa

ja siistiä, niin tota

se oli myös kannattavaa hommaa.

Niin tota ja näistä kaikista

paikoista, niin Alfred Bärille

oli, oli tota noin

niinkun se

kuvimpien

jätkien tiukinkärki.

Toughest of the toughest.

Toughest of the toughest. Alfred

Bärin osakideskissä oli kahdeksan

tyyppiä duunissa. Ne teki

enemmän tulosta siis voittoa

kuin 50-tyyppiä

Nordella,

sillaisella meritalla, et

siis, ja siis

meritän taseja ja kaikki huomioiden,

et noin se oli todellaisi isoi poikia sitten.

Joo, ne oli siis todella

kovia tyyppiä ja sinne mä olin haastattelua

menin, menin,

kuitenkin menin sinne haastatteluun.

Se oli oppinut siitä edellisestä kerrasta, et

eikä näihin haastatteluun kannattaa

mennä, jos sellainen

siunaatuu. No niin.

Ja tota noin, ja siis

analyytikon hommiin.

Ja sitten, sitten muuta kysyttiin, et no

nyt mikälainen sä oot, niinku, et

kiinnostakse on nää niinku talaiset

yritystä ja luvut ja

talousluvut ja muut, ja luet sä paljon

kauppalehteen.

Ja mä olin niinku sillä tavalla, et

mä olin niinku opiskeluun just ja

vähän niinku lähtenyt siitä, et ensinnä

niinku missään kirjoitettuissa leidessä hän

ei ole mitään sellaista tietoa,

joka ei oo olisi kaikkien tiedossa.

Ja näin olleen, niin sillä

tiedolla ei pysty saamaan niinku lisäarvoa

aikaseksi.

Mutta ennen kaikkea, niin enellekin paistaa

läpi tällainen tietoilainen, niinkuin

vähän niinku neliskulmainen, tulokulma

kaikkien. Niin mun vastaus tähän

oli, et eee, en mä nyt tiedä.

Et mä oot opiskelen

niin jää opiskeluhuomat pois altaen

ensin. Ja nyt,

niin tota, nyt kun mä niinku

tota haluan analyytikoksi,

niin nyt mä alasit opiskelelee näitä

tota noin, niin vuosikertomuksia

ja kauppalehtiä ja näin pois päin.

Ja, ja, ja siis se

tapa, mä en osaa varmaan niinku

toistaista tyyliä, millä mä sen tein,

mutta se oli vähän niinku, se oli en,

tiiä, että se vähän niinku leveästi,

vähän niinku sillä tavalla,

eee, en mä nyt tiedä, mutta

nyt kun mä oon tässä näin, niin yritän saada

tämän duunin, minkä sulla on mulle tarjota,

niin nyt mä sanon tässä sulle, että

että joo, joo, kyllä mä oon

niinku nyt tästä hetkestä, heti,

tästä hetkestä eteenpäin,

niin mä oon kuulleet tosi kiinnostunut

kaikesta yritysten luvuista.

Niin, tossakin olisi ehkä kaivattu vähän

nyt sitä pelisiilemaan, että, et,

turhaan tuu siinä. No ei,

ja se oli aika johdattelevakin kysymys,

et se, siinä ei olisi tarve enu olla

niinku sellainen, mikä järisyttävä

älyn järkälle,

et se olisi voinut ymmärtää,

että kun se johdattelevasti

kysyy, niin sanon nyt vaan,

joo, joo, tottakai. Niin, sä olit käytännössä

maalilla lapajäässä, sieltä tulee

hyvä syöttö siinä, maali on tyhjänä,

sun olis pitänyt vaan niinku,

kauhoossa sinne sisään. No ei edes kauho,

vaan laittaa se mailla siihen jäähän,

se osuu siihen, ja siitä menee

niinku, takakulmasti sisään.

Sanois ne, et, tota, no, katellaan.

Joo, mä en,

tää on tannut saada, mä soittelisit

perään niinku 15 kertaa, ja mä en edes

saanut se, että tää lää soita enää,

että tota, et se oli niinku,

se oli niin, niin. Se oli vaan sellainen pikku

ghostos, että, joo, juuri näin.

Joo. Tota,

oskullu ehkä vuostoista,

edellisestä eteenpäin, sitten,

pikkumiikka oli jo, niinku, menossa ihan

aikaan. Ja tota, oli,

siinä vaiheessa oli, opinnot vähän pidemmällä,

että sieltä oli corporate

finanasit ja kaikki käytyet, just tämmöisiä,

niinku, tota, investointipankkihommat.

Ja tosi paljon oli käynyt, tota,

lontosta ja,

ja muista näistä

päämarkkinakeskuksista

isojen pankkien

esitelmiä, kuunteleisit siinä sille,

kuten sä nyt mainitsit tässä, niin se on,

niin kuin place to be, kaikki haluaisin ne

corporate finance, ne tekee yritysjärjestely,

ipoja,

kaikke, niinku, tota,

pörsylistauksia, auttaa

neua, silloin, kun yksi yritys

ostaa toiseen, kun silloin on

isot rahat, isot rahat vaihtaa omistajaa,

niin se, että vedät siitä sellaisen

pienen 5 prosentin siivun, tälle

neuonantajan jengille,

niin se ei tunnu missään, se 5 prosentti on

aika iso, kun se diili koko on miljardin,

että sillä, niinku, siihen,

siihen aikaan tosiaan, osake

välityskin oli, muistaakseen,

2 prosenttia per

kauppa, että tota,

jos nyt ei ihan, niin siis kuitenkin

merkittävästi kokemme, niin...

Pannettiin hommia, tulotaso oli sit tota,

ja sinne nuoreki osaava

ahkeratyyppi voi päästä mukaan hyvin,

ja sit oli tota, tässä Helsinki

keskustassa, se on nyt nimään muuttanut

monta kertaa, mä tiedän, missä se tälle hetkellä on,

onks se tänään olemassakaan tässä,

tässä 20 vuoden jälkeen, mutta kuitenkin

yksi isommista näistä

korputaloista, ja siinä oli sitten

Aaminen, Tomtysjohtaja Petrin kanssa, muistaakseni.

Okei. Ja tota, saa mun

sinne, tota,

Pukumintissä, ja

Krakatiukalla, ja tota,

Paita Silitettynä, ja

Opintosuoriten otteet, ja kaikki mun kannat,

että ihan mitä vaan, niin kuin kysellään sitten,

niin näytellään tässä, mitä se homma menee,

ja sitten tota, kun ei sit ikinä

tiedä, että odottaaako siellä, niin kuin,

yks tyyppi, tai onko siellä joku

semmoinen paneeli, joka haluaa hiilostaa,

sitten monella kysymyksellä, onko siellä,

kakkaraa keskellä, helvetii, se on huone,

tai sitten se on semmoinen riviisten.

Spottilaidit kohdistuu suhuja,

vaan pyyhiit hikää, yrität sieltä

vasemman te oikeat vasta-alainen kysymyksiä,

mutta se on ne muistaakseni ihan vaan,

Petrin kanssa siinä.

Joo. No sit tota,

tämä on hyvä vinkki, ja sit tota, heti aloittaa

siinä, että ei, maistuksu sulla kahvi.

No, kyllä haluaa nyt tuo kahvia,

totta kai nyt, että hei tota,

siinä vastauksessa ei voiminen näin, niin kuin vikaan.

Paitsi. Sitten tota,

otettiin sit kahvit, ne oli semmoista ihan niin kuin tota,

kahvikupit, missä on aluslautaneja kaikki,

hemmeni, pieni korva siihen,

sitten tota, varmaan pyripintaa

kaatokahvin, ja

mä rupasin sohlaa sen kahvin kanssa,

tietysti sille, että se on kuitenkin vähän jännittävä tilanne,

niin esiin tarvii olla, kun semmoista,

ihan pientä vapinaa käsissä,

niin mä läikytys sitä kahvi,

oikein huolella siihen tota,

siihen asettilautaselle ja siihen,

varmaan siihen pöydälle, ja sit siinä,

oli ollut mukana, tämmönen,

nenäliinä, ei mikään semmoinen niin kuin iso

pefeletti, mitä saunnoissa käytetään,

vaan pieni nenäliinä, mikä oli pujatettu

sit semmoinen pienen korvalläpi sitten,

eihän sillä nyt saanut sitä pyyhittyä,

sitten tota ollenkaan,

tääkin on semmoinen, että tää herpanuttaa sen

tilanteen, kun sinun pitäisi olla niinku skarppi

vastaamassa siihen,

Petrin roadblock kysymyksiä,

niin sä oot jo niinku tunnaroinut siinä,

pöydällä ennen kuin se hommaa kunnon lähtenyt alkanmaan,

ja sun pallo on ihan hukas.

Nii, käytännössä vähän niin kuin näin,

screenshot tulla sitten tähän.

Okei, mä ehkä laski sille,

tää ei gamei se, millä on tavallaan

niin kuin over tässä vielä, mutta tota mennä nyt etepäin.

No sit tuli sit tota,

mä en muista mitä kaikkemmä siinä

jutusteltiin, mutta sit oli tämmönen

jonkin näköinen kompa kysymys,

millä Petri testaa sit, että onks

hoksottimet kondiksessa.

Mä en ihan tarkkaan muista, mitä se meni,

mut hän esitte sillä tavalla, että tässä on jääkaappi,

mut ei tiedetä palaako se sisällä

valo, vaan onks se sammonu.

Miten sä selvitet sä ilmat, sä avaat sitä ovea?

Tää oli se niinku lähtökohta sitten.

Ja sit tota, mietit tuon,

no mitä hemmettiin, et tota no,

yleensä sit, no,

josta on sieltä

tiivisteen välistä vähän yritää kuikulla,

mut mä en muista miksi se oli kieletty,

ja sit tota ehkä vähän,

jotain muutenkin tapoja siinä käytiin läpi,

mut ne oli kaikki kieletty,

mä muista mitkä ne säännöt tässä Petrille oli

tässä omassa sitten,

mut ei se nyt jääkaappiä ja auennoikemmä

se oli periaatteessa failä, sille

että hänen tää niinku palikkatesti,

mä olisit sieltä, no voi vitsi,

et tota, miksi

tämmöisiä asiat kysytään täällä,

et kysyn nyt jotain niinku semmoista

tähän duuniin relevanttiä hommaa,

et tota

jäi sit kaivalle, voi olla, et mä kysyn

sit sinne ihan lopuksi, et hei tota

Petri, et kerran nyt vielä, et mitä tää ois

niinku pitää ratkaistaa tää sun, sun

arvotus, kun sitä niinku käytiin jonkin aikaa

siinä, niin hän ois

sillä, et se ois voinut vaikka rajayttää sen

niinku tota kaapia sitten tutkittaa

jotain tämän tyypistä, tästä on

liiko aika, et mä ihan superhyvi oisin

muistanut tänä, mut mä muistan sen

tilanteen, ja tilanne ei oo ollu hyvä

pohtii sitä, et minkä takii

se valopala nyt siinä niinku jääkaapissa

vaikea silloin oli mitään asian kanssa

mitään tekemistä, ja tota

mut ideali varmaan sitä, et

haluttiin tämmöistä out of the box

lähestymis, sillä et

sä et tos semmosen niinku tietyn rajaatun

playgroundin sisällä pyörissä siellä

vaan sun täytyy oikeasti sieltä

murtautua ulos itekin,

ja keksii mikä tahansa semmoinen

luova ratkaisu, mikä vähän niinku

taivuttaa näitä sääntöjä

jollain tavalla sitten, et sä et

toi niinku jumissa jossain silleen

pienessä piirissä,

just näin, joo mä oon kuullut

olla sen vastaavan, se oli sellanen, että sä oot

huoneessa, jossa on kolme nappia,

ja sitten oventoisella puolella on

kolme valoa, ja sit sun pitäis

yhdellä oven avaamisella selvittää, että

mikä nappi menee,

mikä katkaisi menee, mihinkä

lampuun,

mutta tota

selviskö seikinä?

Joo, kun sä laitat sen yhden valon

päälle hetkeksi,

katkaisimme pää yhden katkaisimista

niinku niin, että valo menee päälle,

et sä et vaan tiedä kumpi niistä valosta, se on

sit sä sammutat sen,

ja sit sä laitat toisen valon

päälle ja avaat oveen, ja sit sä tiedät, mikä se on

aika palaa,

sit sä kokeilet heikkulampu, joka on

lämmin, niin sä tiedät, että se on

se yks niistä, ja sitten se,

joka on kylmä ja näin,

niin se menee siihen, jota sä et koskenut.

Okei. Mutta siis tällaisia

esitettiin meille silloin, ja tässä

niinku

taustanaan tässä on se, että

täytyy ymmärtää sitä, joka rekrytoi,

et siihen aikaan,

kun me mentiin, niin eihän

huoresta ollut tietokaa,

sä toitit vaan suoraan pomalle,

ja pääsit sen pakelle, ja sit se

se otti, jos otti, tai ei ottanut,

varsinkin, jos sä ylipäätään

se ilmeisesti nyt paikalle.

Mutta se pointtihan on aina se,

että kun niitä hakemuksia aina tuhat,

ja kaikilla on

tietsä, niin kuin

toistaisensa näköisiä hakemuksia,

niin siellä on jo käynnökauppista, tai

niin kun tietsä bla bla bla,

mikä sä ala nyt sitikinä onkaan, niin kaikilla on

niin kun jo käynnöisen kouluun

bla bla bla, et millä se erotut

siinä, ja sen takia, et jotta

se erottuisi, niin saattaa sit tulla

just tällaisia

kompakysymyksiä erinäisiä, ja sillä on se

tilannettaju, siinä hetkessä on, niin kuin

tavallaan se, mitä kannattaa

trainata, et sulla on sitä spelyökaan,

ja näistä tilannettajusta, niin

nyt mä kerron sulle

sellaisen järkelemäisen

aivopieroon.

No ei oo, tästä taas puhuttu sitä spelyökaan,

niin kun niimaa jolmeettomasti.

Oot se ihan varmat, että sä haluut nyt

paljastaan? No en oo itse asiassa

kyllä oo, mutta

en ei veis, tässä nyt mennään

oolin, mehän rahapodissa

mennään aina oolin, niin tota

tässä on sellainen case, mä olin saanut

just kenkä, amman nää kapitaalilta

Pörsiyhtiöstä,

mä olin ollu siellä toimarina ja

saanut sielt kenkä ja hain

uusia ulottuvuuksia,

tai mä olin itse asiassa perustanut

firma ja tehnyt aktialle

sen tehostamissuunnitelman, mutta sit

periaatteessa se on

toimeeksi näitä loppua ja sit mä etsin

uutta duunia, ja sit mä laiton taas

hakemuksen vetämään

joka vähän joka suuntaan, ja sit mä laiton

Nordean silloiselle

asset managementin

Nordean konsernitason

asset managementin toimarille,

eli se, joka

kaikkiin varainhoitoa oli se sitten rahasto-

yhtiötä tai räätä löytyä

tai private bankingia tai mitä ikinä,

niin sen konsernitason

toimarille, että hei, et mä haluan duunia.

Eli iso kiho?

No juu, iso kiho, iso

isoilla kirjaimilla.

Sitten se sanoi, että hän oli

tanskalainen, että

tavataan kämpissä

kello 6-illalla.

Sä et missannut tätä tapaamista, kuitenkaan?

En missannut, mä olin,

siis sinänsä, niin

honna, toimitusjohtajan sanoi, tai

perustajan sanoi, niin te mielellään

tanskaan samaa mokaa

kaksi kertaa.

Ehkä siinä pikkuhiljaa

tällainen...

Iskostui vähän paremmaksi,

mutta

eniväis menin sitten kämpiin,

mä olin tosi hyvä.

Sitten se oli ihan tällainen rentokeskustelu

vähän siitä tästä ja

tota, ja

mä tulte hyvin toimeen.

Mä olin laittanut siinä hakemuksessa,

tiedät sä, hakemuksen,

liitin siihen niin, ja sitten siellä oli se se,

että turha niistä nyt enää keskustella.

Ja sitä, että turha tuskin käyti nyt

riviriviltä läpi tässä sitten?

Ei käydetty olekaan.

Hän otti vaan tuntumaa, että

mä olin päässyt näkökajään jotenkin jonkun

tällaisen hurdellin yli

ja otti sitten tuntumaa.

Sitten hän sanot, että hei, että

ihan on todennäköisesti blu, että

käypäs kuulla Tukholmassa tapahtaa

tällaisen tyyppiä.

Mulla oli siis ollut sellanen avoin hakemus,

että johonkin varahoitot yli näin.

Joo.

Ja sitten ja haa, okei.

Mä en vitsinyt, sit mulla oli taas

ymmärsin olla hiljaa, en kysynyt,

että minkä takia.

Mutta sit toisaalta mä en ymmärtänyt,

minkä takia mulla piti mennä, mutta mä et tee,

että nyt vaan turpa kiinni ja me et.

No sinne mä sujehdin sitten omilla rahoillaan sinne,

että Stokiksee, tapaisin siellä

tyyppiä, joka oli sillä

tota, miten se nyt miedosti

kiinnostunut koko tapamisesta.

Saman ikäinen kaveri

teki hommia jotenkin backerissä,

ei niinku ollu pitää haijoita,

minkä takia mä oon täällä.

Ja tota sujehdin takas,

sit mä kerron sille, sille tota

Allanille muistaksellinen, että tota,

että joo, et mä kävin siellä,

että vielä sitä niin meni hyviin ja

hyvin tultiin toimeen, ja joo,

joo, ja sit Allan sanoi, että no mut hei,

että tapa vielä toinen,

toinen tota noin niin

tyyppi, että hän,

tää oli sit Tanskanen,

tää tapasin Tukholmassa,

norjalainen hän te oli duunis Tukholmassa,

ja sitten

meille entokentälle,

et sinne tuleeksi Tanskalainen

tyyppiä tapasua.

Sä sanoi, no jomaa, hän on homma juttu,

tää niinku juoksetetaan ympäri.

Juoksetetaan ympäri maailmaan täällä,

et mikä tää homman

nimi nyt on, et mistä tässä on kyse?

Niin, missä tämän vaiheessa tulee hoorea

keskustelejä näistä, jos tää niinku

jostain, et

kun tulee kunnollisiin keskusteluun,

tää on tämmöisiin niinku

kahvitapamisiin idea.

Minkä takia mä tapaan näin

tyyppejä?

Tätä keskustelua ei oltu käytö.

No oma meni sitten kuitenkin

sinne tapas sitä, sinne Helsingin

lentokentälle sitä Tanskalaista,

joka oli oikeesti

iso kihokans,

ja tota se oli selvä.

Tuli Tukholmassa tällee ensi muovarten

Helsingin kautta takas köpikseen.

Hän sitten paljaste niin,

et

kiinnostaisiko suon

instituutionaalinen myynti?

Instikka myynti.

Eli tää on nyt semmoisii

tärkeimpiä juttuja, mitä tämmöinen

yksikkö käytännössä tekee.

No sanotaan näin, että se,

joka on instikka myyntiin vastaava

Nordialla tienaa puomiin liin vuodessa.

Okei.

Joo, mä en oo siis koskaan päässyä

eriksoihin eläessäni.

Ja tässä taustalla oli myöskin se,

että tässä prosessin aikana

mut oli Ruotsissa

Ruobyr, joka on

pois maatte suurin varahoita

ja raasto-yhtiö,

niin etsi toi Maria.

Mulla oli tällainen tapaminen

vetämässä sen headhunterin kanssa,

jonka rooli oli täyttää se paikka.

Mut se oli

niin far off,

vaikka mä oon ollu Tukholmassa

kivist kapitaalissa,

mutta sitä ei ollu ikinä pöydälle

mulle, mutta joka tapaksessa

mä olin vähän sellaisessa fiilisessä,

että hei, nyt mulla on vientii.

Se oli mun tämä ajatus.

Niin et okei, et sä oikeesti

vähän joksetat näitä ja teet

päätät, että mitä tää homma etenee.

Joo, jutvään näin.

No, sitten mä tulintin

Helsingin Vantaan lentokenttälle, tapasin

tämän isokihon.

Hän sanoo, ettei kiinnostaaks moa instikka myyntiin

sitä, että no,

instikka myyntiin,

Nordea, Toimarei, Ruobyr.

Sitten mä heitin siitä,

luonkalta, et mä keksin sen,

et hei, että instikka myyntiin

on tavallaan se ongelma, että se instikka

tulee ja paljon rahaa,

mut se ei oo stikimaniaa, vaan se

myös lähtee tosi helposti.

Ja mä ajattelin,

että mitä jos tekis,

mulla on synty siinä sen ajatus, kun mä oon nyt ollu

organisaatiossa paljon tekemisissä

erinäisissä aktialla

ja kaikissa organisaatioissa,

missä mä oon ollu duunissa,

niin tavallaan ymmärsin nää,

tai tiesin näistä asioista,

niin mä oon ollu synty sen ajatus niin, että

sellainen,

kun Nordea myy instikka myyntiin,

niin sen pitäisi sitouttaa

instikkat sillä,

että ne myy samalla myös

ulkoistamispalveluita.

Eli että Nordea tavallaan hoitaa

melitykset ja raportoinnit

ja tietysti muut tällaiset.

Väkkärioperaatiot sinne?

Väkkärioperaatiot just näin,

jolloin sai sitä tietysti

stikinesiä siihen kuvioon.

Eniväis. Niin tai näin,

niin mulla oli tällainen ajatus, mä ehdotin sitä

niin, että voisiko tässä nyt sitten ajatella,

että kun mä teen sitä instikka myyntiin,

että jos mä olisin

instikka myyntin vastaava Nordealla

varahoidossa, niin voisit

pohtia tällaista

omaa, että aletaan sitouttaa

niitä tällaisella

väkkäriulkostamispalvelulla.

Stanskainen katsomaan.

Ei.

No, ja sit mä sanon,

että hei, okei,

tää ottiin jotenkin vähän itseensä,

mut ensin mittään, kun mulla on aika paljon

vienttiin, mä sanon, että hei, että no hard feelings,

että mä haluan nyt vaan olla

rehellinen tässä,

ja tietysti pelataan voimin kortein,

kun mä oon niin saakeli suora selkeänä tyyppi.

Tämä ei ole ehkä sitten oikein

muulla tää homma.

Ja miten sitän kävi käymään, kävi sit ja siellä

Ruotsissa taas uudestaan tapaamaan

robotin headhunterin, joka tykkäs muista

tosi paljon, mut sanon, että mä oon niin underdog,

että kyllähän

mua ehdottaa siis myöskin, mutta

hän ei usko, että tästä ikinä lentää

eikä silleen tänäkään.

Ja summa su maaro on kaksi

tosi tiukkaa, niin kun siis

uran, niin kun

mullistavaa maheista

oli tavallaan pöylällä

ja mä sessin sen

hybriksellä, tai siis

tietylaisella

noin, niin

miten se nyt sanoisi?

Nöyryyden puutteella.

Ehkä olisi pitänyt katsomaan ne kortit vielä

pidemmälle.

Pelata tätä gameiin nyt sillä tavalla, että

sulla oikeasti jos jotain konkreettisempaa

oli keskusteluita, mut

olisiko se johtanut siihen, että sä olisit saanut

kartti, niin tässä on sulle sopimustarjoisa

näillä ehdoilla.

Se pykälä jäi vielä ehkä molemmista

kattomatta.

Se on just näin. Tämä on

oikeasti tämä oppi

tästä kokemuksesta.

Vaikka siis

roburikuviota ei oo ollu,

mutta siis tää Nordia kuvi oli, siis

jos mä nyt olin jo tavannut

kolme heeboa

tämän aiheen ympäriltä

isoja kihoja, niin se oli

vähän sellainen, että

pyörätetään tämä kaveri tästä näin ympärille

ja sitä ehdotetaan tästä duuniin

tälle tyypille, ja sit se on

pedattu, että se on valmis

ja laitetaan sopimukset tai nimet

paperin.

Ja Helsingin Vantaalla tapahtui jotain ihmeellisesti?

Ja Helsingin Vantaalla minulla oli sellainen

aivopiera, että minulla on ne kaksi

olua ei löytänyt toisensa, varmaan vuoteen

sen jälkeen, mutta

se pointti, se take away on

siis se, että älä

tiedä aina rekrytontitilanteessa

vaikka sulla on 15

rekrytontien menossa,

niin kerää ne sopimukset

pöydälle, että ne on sun

allekirjoitusta vailla valmiit.

Silloin sun vasta ne speksit

on olemassa, silloin

vasta se tilaisuus on olemassa,

silloin vasta se tiedät, että onks sulla

vaihtoehtoja, onks sulla oikeesti ne 15

tai onks sulla vain 1?

Koska se paperi, se

työtarjous ei tule pöydälle,

sinun vasta sitten, kun sinut on

tosissaan rekrytoimassa, ja näin

olen aivan

helvetin nöyrä siihen asti,

kun ne sinulla on se edes

ensimmäinen työtarjous siinä, niin missä

lukee se, että

vuosilliksi on 5,5 mm

työsuudekänne kautta ja alentokone

se on muut.

Tätä älkää

kuulijat koskaan ikinä,

siis ikinä, tehkö

tätä tällaista mokaa, että

kun on etsitte uutta duunia,

teillä on yksi tai kaksi tai useampi

niin sanotusti pöhisemässä

tai työn alla

niin muistakaa.

Niin siitä on pitkän matka.

Teillä on yhtäkään duuni tarjoasta

vielä pöydällä, että vasta sitten,

kun teillä on se ensimmäinen tai

kaksi

työtarjoista pöydällä, niin vasta

sitten voitte valita.

Vasta sitten, ei ennen.

No johas nyt.

Ja jos ei sitä toista tuu,

niin nimi siihen yhteen, koska

muuten se voi ihan hyvin käydä niin,

että se on

se duuni tarjous, mikä sulle tulee,

toista ei tuu

ja sitten sä jäädä roikkumaan.

Se on siis about derallaan kohtalaiset

yhmää jäädä tyhjän päälle roikkumaan.

Toi, kun mä kuuntelemme, sun

tilanne ei ollut se, että sinulla oli

semmoinen hyvä duuni, hyvä palkkainen duuni

ja sitten tää olisi ollut vähän ekstraa siihen,

että haluutko vaihtaa.

Se olisi ollut kihdytys nollasta sataseenä

ihan täysin.

Käytännössä sitten.

Lisätään sen vielä,

mä olin työtä.

Nämä on kyllä aika pahoja

mokia ja mä veikkaat toi on

varmasti kismittänyt jälkikäteenkin.

Mä tiedän, oliko sen vielä palumatkalla

lentokentältä, että mietit sä, mitä ihmät tässä tapahtuu

vai oliko sä sit sillä tavat iskikse kongi

vasta myöhemmin?

Se kongi iski sen jälkeen, kun

mulla oli ollut hyvä haastis

sellaisen headhunterin kanssa

ja kun oikeasti oli mun puolella

siellä ruotsissa, sitä roborin

toimitusjohtajuudesta.

Hän oikeasti piti muista.

Meillä oli hyvä juttu

ja sitä paitsi mun edellinen

työnantaja, East Capitalin pääomista

ja Petrel Hohkansson

niin tämä headhunterin kerto,

että muuten paidoviin, jossa tarvitseet

ihan vaan tiedoksi, että

mä en ole koskaan

kuullu ketään,

että kukaan olis saanut sellasta

referenssiä

yhdeltäkään ihmiseltä, kuin mitä

mä sain siltä mun edelliseltä

työnantaja Petrel

Hohkanssonelta.

Se oli aivan

jäätävä.

Mulla oli siis periaatteessa

ihan, mun haastis sen

headhunterin kanssa meni hyvin,

mulla oli jäätävä referenssi,

mulla oli kaikki pauko

siihen roborin hommaan, mut siis

että nyt varsinkaan ei niin kuin mitään

Suomi-Pettereen sinne ihan helposti

jostain Helsingistä hommiin

Ruotsin ylivoimaisesti

suurimpaan varanhoitotaloon

että tota,

ja se oli sen jälkeen,

kun se meni

niin sanotusti reisille

se homma,

ja sitten mä taas, että hitosoiko on

niin, mut se Norden ja sitten mä

yritin soittaa takaisin tietenkin sinne

yritin pelastaa tilanteen, mut sähän nyt oli

kai mennä jo ajan sitten

se tilanne

Joo, pakko sanoa

ehkä tuossa

pelisilmää lukemisesta,

niin mä yhä nopeen vien nostan sitten

jossain vaiheessa, niin tota

Mä en oot se, että se on mun mielestä

sulleen peli aikaan, mut on se sitä, että se on

Se on kasvanut, se on kasvanut tässä matkavaralla

Sitten aluksi ehkä ollut ollenkaan, että

nämä kokemukset on opettanut mua

Sitten se on vähän luontaisesti

Nyt kuulijat saa oppia meidän mokista

tai jutteekste, niinku miten arvokasta

tämä on, meidän mokista, kun

meistä ei tullut mitään, niin nyt teistä

kaikista meidän kuulijoista

tulee, niinku, all you can be

Playbackinä tämä jakso monta kertaa, niin tota

tää on niinku

kokemusta, sitä on pakattu nyt tähän

tuntiin siitä aika paljon, mutta se mitä

mä olin sanomaan siitä, että jossain vaiheessa

tota Ura-alkupuolea piti ottaa seuraava

loikka yhteen paikkaa ja tota

siinä oli semmoiset pitkälliset

testit, että semmoisen niinku tota

päällitestit, päällitestit ja tota

niitä, kaiken näköisiin näitä

mensätyyppisiä kysymyksiä tehtiin ja tota

siis laitekoita ja ryhmä

ryhmä töitä, tietysti siinä meni varmaan

puolipäivää siinä koko hommassa.

Sitten oli haastattelu sun muuta jotain

ja sitten tuli niinku tulos

kerrotti, että tota just tää

rekrytointikonsultti, että hän ei suosittele

mua, ja tulossa oli se, että

siihen haettun paikkaan se

toimeksäntävä yritys, se haluaisi ehkä

enemmän semmoisen niinku tota pysyvää

henkilöä, että mulla oli mennyt ne

testit vähän liiankin hyvin,

että ne haluaisi semmoista sopivaa

siihen, ei semmoista joka tota

voi olla hyvä siinä, mut se on vain

kaksi vuotta ja lähtee menee

eteenpäin sitten, ja tota

ne haluaisi ehkä semmoista, että

jolle tää on paikkaan ehkä itse

saan semmoneen enemmän haaste,

mutta profillilta vaikutta solva

sitten, että tästä saadaan hyvät tyyppi vaikka

tänneks vuodeksi, mistä sitä tietää,

mutta just se, että aina

ei etsitä parasta,

vaan etsitään sopivinta,

mutta siis

toi on, mun mielestä, sun puolustuksestä

täytyy sanoa, että

sun on pakko olla rehellinen itselle

näissä tilanteissa,

koska se olisi hyyttä hyvin voinu olla niin,

että ne etsin just sellaista, kun mitä

sä oot. No eihän sitä nyt kerrota,

mä kynään sauhute vastasin niihin

vastauksia, että sä oikein pähkäliä,

kun tuntuket ne meni hyvin, et mulle jäi

hyvä fiilis tästä.

Oikeasti, toi on siis pahin,

jossa alat yrität järkeillä,

että minkä näköistä vastausta,

minkälaista tyyppejä ne hakkeaa,

ja yrität feikataa itselleen siihen,

koska lähtökohtaisesti

parempi kaikille osapuolelle,

eli myös sille itsellessä, et sut

rekrytoida jonkin hommaan

sellaisena, kun sä oot,

kun sellaisena, kun sä annoin

ymmärtää, että sä oot,

sä et pärjää siinä kuvioissa,

sä et tos sitä, mitä ne haluaa,

ja siinä,

kemiä menee ristiin,

ja sitten se on koko

kokemus kautta altaa.

Niin, no siis,

mä luulen, että se, ehkä se pitää

paikkansa, voi olla, että se on ollut just

tämmöinen kahden vuoden keikka.

Ehkä täällä konsultilo oli,

oli Hansi

siitä hommasta,

eikä se turha konsultina

menee paljon tyyppisiä juttuja.

Ei, mutta on parin kertaan konsultoitu,

ja niinku mä oon saanut

aivan liikuttavaa hyvät arvosanat,

tai selitykset,

ja verbaaliset paperit ja muut.

Mä en koskaan vaan saanut duuniin sille,

et mä en tiedä sitten,

mitä niillä tekee, mutta

tai miten sitten

saa sen duuniin, jos siellä on

yliiksen vuotavaa hyvää kommentteja,

kaikenäköisestä

ominaisuuksista, mutta silti ei sitä duuniin

No niin, tässä on kyllä semmoinen

pahimmat mokat

kavalkaari, että huhu.

Monesti ollaan oltu tilanne

tajuttomiin, spelyä, joka

sumeena on painettu vaan

tapamiseen, mietitty tarpeeksi

etukäteen sitä, että mitä siellä

pitäisi tapahtua, miten me ollaan

valmistaudut sinne, ja lopputulos

niin näkee tässä,

että ei optimaalista.

Ja sitten toisaalta

ehkä sellainen pieni alue veera

meidän kummankin avohaavoja päälle

niin on ehkä se, että

sitä tilanne tajua

se ei tuu välttämättä oikein muulla

kuin kokemuksilla, et sä oot

niinku ollut näissä samoissa neukkaareissa

se samoissa tilanteissa muutaman

kerran, että

sä niinku opit

lukemaan sitä, et sä ymmärrät,

what the hell is going on, et

niinku, et onhan se toki niin,

mut jos tällaista tietynlaista

kokemusta ei ole, niin

siitäkin huolimatta, niin tää on

se tilannetajun

saaminen, on ehkä

sit kuitenkin se, niinku mihin

kannattaa panostaa, et olla niinku

oikeasti skarppinaa, älä

sanat kyllä sille totassa kahvia,

vaan sä oot eikin kiitos, mä pärjään

kyllä, koska sulla on pitää olla se

nuppi niinku ihan päällä

koko ajan, ja tota ollaan

siinä niinku vielä ohjaajan

asemassakin, ja just näin,

eli tota, nyt tota tässä semmonen

homma, et me ollaan nyt palastettu

nämä mokat, joo, haluatteko te

kuulijat paljastaa omat mokanne,

me voidaan ehkä tehdä siitä

sitten 2.0

jakso, koska mä en tiedä, että

uskaltaaks me paljastaan niitä

kaikkein synkinpiä mokia vielä, mitä

meillä rostarista mahdollisesti löytyy,

mutta joka tapauksessa,

niin todottavasti nämä olivat opettavaisia,

ja ainakin tästä, että

nyt rahapodi, tätä jaksoo kuunnellessa

ja mielikuva harjoituksia

tehdessä, kantat miettivät, miten sä

saavut sinne neukkariin, jos joudut

ikinä vastaavaan tilanteeseen, ja mitä

siellä sitten tapahtuu. Just näin, et jos se on

sellainen tilanne, jonka on oikeasti

potentiaalisesti

urantala sen, niinku kantoraketin

selkään liimaamisen tasolla,

niin tota, niin tee

sellaisia, niinku

mielikuva harjoituksista, okei, mä tuun

ovestiissään, siellä on näitä tyyppejä,

siellä käydään jotain pitch deckiin

lämpi, bla bla bla, niin kun et sä

harjoittele sitä tilannetta, tai ihan

niinku, olisit keinoa, minkä tahansa, mutta

että keskitys

siihen, et sä yrität jollain tavalla löytää

keinoa, et sä saat sen

spielejä, joka on mukaan sinne

tilaisuutta. Niin, et jos sä tiede, että

tää on se, mun uran ainoa chance

hoitaa tämä, niin sinne ei vaan sit

marssita vaan tota, se tehdä

kaikki valmistautuneetukäteen. Kyllä.

Kiitoksia tästä, et tota laittakas palautetta

mitä diikkasitte tämmöisestä jaksosta.

Hästäk rahapodi, faksaatte

tänne rahapodiin

omat tietoneen, rahapodeet

nuude.fi, Twitteriin, Insta

mitä vaan, mitä vaan,

mitkäkään, mitä vaan, niin katsotaan

tota, mimoista tästä tulee, ja onko

tää nyt yksi kokeilu vai

tullaiko tästä jotain pysyvämpää,

joo, yes, no niin,

emmoitko ensi viikkoa, moi moi, moi moi.

Tässä esitetty

ei ole, eikä sitä tule käsittää

kehotukseksi merkitä, ostaa, tai myydä

arvopapereita. Sijoittajan tulee

sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa

päätöksensä omaan arvionsa, sekä ottaa

huomioon oma tavoitteensa ja taloudellinen

tilanteensa. Rahoitusvälinneiden

arvo voi nousta tai laskea, on

olemassa riski, että saa sijoittamia

sivaroja takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.