Lauantaikerho: Onko kokoomuksella täysi valta neuvotteluissa?

Oikein kovin paljon tervetuloa tänne lauan tai kerhon reformipöytään.

Jos te organisoisitte hallitusneuvottelut, niin miten nimeä esitte pöytään?

Ne Antti Rinteillähän oli näitä kuuluisia ilmiöpöytiä ja Orpollaan sitten reformipöydet ja niiden jaustot.

Ja mulla olis rohkeus, kasvu ja hyvinvointikomiteat sekä niiden lukuisat luottamus, tulevaisuus ja innovaatio jaustot.

Uppeet, noilla lähtee kyllä Suomi nousuun.

Siitä puheen olleen mä kävisin kaivamassa oman nimeni tuolta historian havinasta.

Juha Sipilän lähän oli siellä johtoryhmä ja sitten oli erilaisia muita ryhmiä, mutta hyvin bisneksen kuuloni johtoryhmä on sellainen, minkä mä mielellään ottaisiin.

Muut olis sitten jotain lakeijoita.

Heidän puhuu myös tästä avokonttorista silloin paljon, että nyt tehdään avokonttorissa tätä hallitusohjelmaa, mutta jatketaan tästä lauan tai kerrissa.

Kuuntelit siis lauvan tai kerroa Helsingin Sanomien politiikkapodkesti ja mä oon Susannisaalmia kanssani. Täällä on samat naamat kuin viime viikolla eli Robert Sundman ja teemomuhone.

Säätyt alolla taas on kymmeniä ja kymmeniä neuvottelijoita neljästä puolueesta, jotka ovat aloittaneet tiistään neuvottelut yhteydessä hallitusohjelmasta.

Näitä neuvotteluita on käyty neljä täyttäpäivää, ammusin ja iltaisiin tietysti tilaisuuksissa tai niin kutsutuista Dorstep-essään kuultuun lähinnä ympäri pyöreyksiä.

Miten tässä vaiheessa voisi arvioida tätä tilannetta, että missä nyt ollaan näiden neuvottelujen kanssa?

No yhdellä sanalla alussa, että todelliset väännöt on vasta edessä, mutta kyllä tälläkin viikolla on jo säätötalolla käyty hyvin merkittäviä keskusteluja,

etenkin niin sanotusta taloudenraamista, eli siitä kuinka paljon eri neuvottelupöydät ja niiden jaostot saa sitten rahaa käyttöönsä, kun ensi viikolla alkaa tarkemmin pohtimaan, mitä se neljän vuoden aikana tehdään.

Ja vaikka tätä taloudenraamia ei ole vielä lyötä lukkoon, niin siitä on käyty jo paljon keskusteluja tässä, niin sanotus ykkösreformipöydässä.

Kasa kielisesti, joka on kokoontunut usein, eli se on tämä julkisen taloudenpöydä.

Ja ihan niillä alustavi linjauksillakin on jo suuri merkitys sitten, koska käytännössä niin kuin kaikki mitä ne muut pöydät tekee, niin se, että kuinka paljon rahaa niillä on käytössä vaikuttaa.

Kyllä, eli oikeastaan tässäkin voisi todeta, että on pöytiä ja on pöytiä, että toisaassa tehdään vähän merkittävämpiä päätöksiä.

Joo, ulospäin katsottuna tähän viikkoon ollut vähän sellaista lämmittelyä, ennen kuin päästään itse asiaan, eli on pidetty ne vappupuheet, on kuunneltu vappupuheet ja nyt sitten vähän kytistellään, että mitä sinne toiset oikein aikoo.

Ja sitten ihan virallisesti katottuna niin tällä viikolla on ikään kuin järjestäydytty, eli neuvotteluiden ensimmäisenä päivänä siis tiistaina saatiin pitkällistä nimiä, että keitänoissa neuvotteluissa istuu.

Ja sitten keskiviikkona kuultiin, että ketkä johtavat näitä kuuluisia reformipöytiä ja niiden ala-jaustoja.

Ja tähän oli tosi kiinnostavaa, koska kaikkia näitä pääpöytiä johtaa kokoomuslainen.

Niin, niitä pääpöyti on kahdeksan ja sitten niillä on lukuisia ala-pöytiä ja kokoomusjohtoa kaikissa näissä kahdeksassa pääpöydässä perusteltiin sillä, että ala-pöydissä puheenjohtajuuksia on sitten moillakin puolueella.

Mutta kyllähän tämä selvästi kertoo siitä, että nää neuvottelut on hyvin kokoomusvetoiset.

Ihan selvästi, että jos vertaa Antti Rinteen työryhmien vuonna 2019, niin silloin näissä varsinaisissa työryhmissä puheenjohtajuudet oli jaettu STP-ne keskustan kesken ja sit alla työryhmissä niitä puheenjohtajuuksia oli jyvitetty myös vihreille.

Vasemmistolle ja RKP. Sitten samoin, jos mennään siinä Juha Sipilän vetäminenvoitteluihin, niin sielläkin puheenjohtajuudet oli jaettu keskustalle perussuomalaisilla kokoomukselle tämmöstä ilmiöta, että tämä pääneuvottelia tai tunnustelia, mikä hänen tittelin sen nyt on, mikä se nyt on, nyt se ei ole enää tunnusteli.

Hallituksen muodosta.

Hallituksen muodosta ja niin ottaisi omalle puolueelleen, ikään kuin kaikennä, niin ei pää olla lähihistori, jossain kantallista.

Mietin, että tämä on kyl taitavaa petaamista tai sitten mä näen strategisuutta siellä, missä on puudesta sattumaan, mutta ehkä mä nyt ajattelin, että tämä saattaa sellaista jopa strategisuutta, koska tietysti ensin tämä, että kaikkia pääpöytiä vetää kokoomuslainen.

Sitten toinen asia on tämä, mistä mekin vähän etupelto on Hesarissa uutisoiti ja mistä on tämän viikon alkupuolipuuttu, on tämä kokoomuksen asettama lombarikielto näihin neuvottelijoihin, mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että näiden neuvottelijoiden joukossa ei saisi olla henkilöitä, jotka saa palkkaansa viestin toimistoissa tai etujärjestöstä.

Siellähän on paljonisiin ihmisiä, jotka on puolueiden jäseniä, joita puolueet tavallaan voisivat hyvin käyttää, mutta ikään kuin nyt on tämmöinen kielto asetettu.

Tämä on kokoomuksessa ymmärrykseni mukaan tehty hyvissä ajoin tämmöinen kielto, mikä on myös mahdollistanut siis kokoomukselle.

Hyvissä ajan alkaa siirtää taktisia oikeita ihmisiä sopiviin tehtäviin, jotta ovat käytettävissä näissä hallitusneuvottelujissa.

Mä sanoin tuosta eduskunnan ravintolassa yks päivä Orpolle ja hänen avustajille, että olisi olla taktinen vetoni vastaus, olisi sitten ei orponsuustava avustaan suusta, että tämä oli arvopohjainen päätös.

No niissä oli juuri sitä se, missä nimessä on mitään taktista, vaan se on arvopohjasta.

Sitten tämä, että tavallaan on tämä pelipelattu, niin sen lisäksi on valmistettu vielä hyvissä ajan pohjanvapereita tälle työlle.

Kyllähän se, että kuka saadaan koko pelikentän aseteltua, eli se, että kuka johtaa niitä pöytiä, kuka tuo sinne paperit ja kuka vielä määrittelee, eihdot silleen, että ketä ne muut saa tuoda niin pöytiin, niin kyllähän siinä on tosi hyvä asema.

Plus huomasin myös sen, että kokoamuksellahan ei ole esimerkiksi ekankauden kansanedusta ja lainkaan vetämässä näitä.

Eli heillä on kyllä silleen nyt neuvottelu ylivoimaa tässä mun mielestä.

Joo, no he on selvästi valmistautunut tähän prosessiin hyvin pitkään.

Voin ehkä ennakoida, että perussuomalaiset toiseksi Uuripanapuolueena olisi vaatinut itselleen edes sen pääpöydän reformipöytä numero 8, jonkun puheenjohtajuuden, jossa päätetään näistä maahanmuutonkinästyksistä, jotka on perussuomalaisille tärkeimmät.

Mutta kyllä mun ymmärrys on, että myös perussuomalaiset sitten tyyty kuitenkin tähän kokoomusvetoseen järjestelyyn.

Ehkä perussuomalaiset eivät ole valmistautuneet neuvotteluihin ihan yhtä perusteellisesti kuin kokoomus, eikä puolueella siltä ylipäätään erityisesti haluaa johtaa näitä neuvotteluita.

Tähän ei vielä tarkoita, eikö perussuomalaiset osaisi pitää sitten puoliaan niissä neuvotteluissa.

Tämä asetelma voi kuvata laajemminkin tätä mahdollista tulevaa hallitusta.

Perussuomalaiset antaa kokoomuksen johtaa, kunhan se saa riittävästi itselleen tärkeät asioita läpi.

Kyllä ja käytännössä se tarkoittaa sitä maahanmuuton rajoittamista.

Perussuomalaiset, jos mennään takaisin niihin kynnyskysymyksiin, silloin kun Orpo esitti näitä hallitustunnustelua kysymyksiä,

sitten siellä oli tämä kysymys kynnyskysymyksistä, niin perussuomalaisille siellä oli maahanmuutto ja yksi EU-kysymys.

Ja sitten oli kestävää talouspolitiikkaa, mutta se ei nyt varmaan sitten kokoomuksen kanssa niin ongelmaksi muodosta.

Joo ja se ei ole pelkästään se maahanmuutto, jossa perussuomalaiseten pitää puolustautua.

Nyt on vähän sellaista ilmaa, sieltä kuulunut perussuomalaiset neuvottelijoilta,

että kokoomus saattaa yrittää ujuttamaan tosi kovia leikkauksia läpi tässä nopeasti sinne talouderaamiin,

josta äsken puhuttiin. Ja ne on se, että me ollaan nyt herellä, että mikä tahansa ei täältä meille läpi.

Mitä se tarkoittaa se ujuttaminen? Sä avaa vielä kuulijoille.

No siis siltä tavallaan, että tosi nopeasti siellä ensi renoistunneli, missä tavataan säätytä talouhuoneissa.

Sitten ollaan, että tässä on tää talouderaamiin, että jos nyt laitettaisiin tää nyt tohon, niin maanantaina voi sitten tästä alkaa neuvottelut.

Ja silleen, että ei siihen käytettäisiin ikään kuin hirveästi aikaa, vaan se jotenkin vähän sujautettaisiin sieltä.

Ja sitten tavallaan maanantaina servisit itse asiassa tää talouderaami on niin tiukkaa, että se käytännössä vaatii meitä tekemään.

Niin maanantaina tai ylipäätään tulevina viikkoina. Sitten kun ne neuvottelupöydät huomaiset,

mikä se raami on käytännössä, mitä päätöksiä se edellyttää, niin sit olisi vähän niin kuin jo sovittu.

Mutta mä en tiedä, onko näin käynyt, näin nyt on vaan tällaista sieltä määräisiä huhuja.

Joo, katsotaan vähän, että ketä siellä nyt on sitten neuvottelijoina.

Tällä viikolla on puhuttanut muun muassa se, että Eijariitta Korholla saapui Kristallistemokraatien mandaatilla sinne ilmastopöytään.

Korholla hän on siis entinen kokomuslainen, hän on kertonut eronneensa puolueesta,

osin ilmastoon liittyvien eri mielisyyksien vuoksi ja eri mielisyydet liittyvät nimenomaan siihen,

että hän ei sitten kokomus tekee liikaa tällaista ilmastopolikkoa.

Kyllä, kyllä, ja tällä viikolla Korholla sanoi Helsingin sanomille,

että hän ei ole liittynyt Kristallistemokraatteihin kaan, joka siis itsessä on hänen aiempi puolueensa,

että hänestään aikana tuli meppi nimenomaan Kristallistemokraattien riveistä,

mutta hän tuli sinne Jeesimään entistä kollegaa, eli Sari Essaja, ja tämän kutsusta nyt tänne neuvottelihin,

se on varmaan muut puolueet ajatellut, että kiitos tästä Jeesistä.

Sitten toinen nosto, siellä on perussuomalaisten työmiä Smotti Putkonen,

joka istuu jopa neljällä eri paikki. Hän on vahvasti edustettunut siellä.

Kyllä, entinen pitkälimian Demar ja Aymies Putkonen istuu tässä hyvinvointi syntyy työstä

nimisessä pääpöydessä, mun suosikki tietysti pöydestä, ja sen kaikessa kolmessa alapöydessä,

ja hän on siis käytännössä perussuomalaisten keskeinen neuvottelija,

työllisyyspolitiikka ja sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä, jotka on isoja kysymyksiä,

ja tämä on mielenkiintoinen asetelman kahdesta syystä, että ensinnäkin Putkonen

ei ole ensimmäistä kertaa sääty talolla, että se istuu.

Hallitusneuvotteluissa osin näette samojen tyyppien kanssa kuin nyt,

kuten kokoomuksen Arto Satose ja Juhaana Vartiasen kanssa.

Siellä myös vuonna 2015, kun muodostettiin Sipilähallitusta,

ja sitten hallituskoidaan aikana perussuomalaiset alkoakin kokea,

että hetkin ennen, että kokoomussa olikin vieny meitä näissä

työllisyysneuvotteluissa kuin Pässi ja Narussa,

ja että tämä nakertaat perussuomalaisten kannatusta,

kun tehdään kikyä ja aktiivimallia ja muuta.

Jep, siis näistä 2015-neuvotteluista on perussuomalaisillaan tiettävästi

vieläkin huonoja muistoja, siis perjantaina Hesarissa

tällainen nimettömäksi jäävä perussuomalaiselle kertoo,

kuinka kokoomuslaiset tuolloin ikään kuin perääntyy,

ja kertaleen sovituista asioista yritti aina uudelleen vääntää niitä

itsensä kannalta paremmalle tollalle,

että kun jotain oltiin saatu sovittua, niin sitä aina vähän aloitettiin uudelleen.

Ja tämä varmaan liittyy siihen teemuun, mitä sä puhuit aikaisemmin

siitä asioiden hivuttamisesta sinne,

että siellä on nyt todella siis epäluottamusta kokoomuksen suuntaan

nyt näissä piireissä.

No joo, en mä tiedä, onko se epäluottamusta kokoomuksen suuntaan,

vai onko perussuomalaisilla vähän epäluottamusta myös itseensä,

että pystytään hämme varmasti tällä kertaa hoitaa.

Tää ei nyt hirveästi vakuutellaan, että tällä kertaa me ollaan tarkko,

me hoidetaan ehkä se onnistuu.

Ja mä palaisin vielä tähän mattiputkoseen sen verran,

että hänen edesottamuksen saa herätty huomiovaalien alla.

Kyllä.

Kun omien sanojensa mukaan, hän oli mennyt omiin päihin vastaamaan

työntekijän järjestö SAK on kysellyn alkuvuodesta,

että perussuomalaisesta kannattaa niin sanottuin

kikymaksujen palauttamista työntekijöiltä,

työnantajien maksettavaksi.

Ja tämä on siis ollut aylikkeen iso tavoite.

No rikku pursi tässä vaalitentissa, että perussuomalaisesta

vastustaa tätä aylikkeen ehdotusta.

Ja kun tämä takinkääntö tapahtui, niin aylikke suivaantui muutama päivännen

vaaleja ja kutsu tätä petokseksi.

Ja lähettiä sinne teollisuusliittoon lähettiin jäsenilleen

ennen vaaleja erillisen viestin tästä asiasta,

että tiesit tähän, että perussuomalaiset ovat nyt tehneet

tällaisen petoksen.

Joo, joo.

Ja nyt siis tilanne on tosiaan se, että

sekä perussuomalaisesti johdon, että aylikkeen luottamus

mattiputkoseen on ollut koetuksella.

Ja siellä se työmiässä nyt vaan on silti keskeisellä

luottamuspaikalla.

Kyllä, neljällä paikalla siis, työmiehen hän on

muuten pitänyt jäädä myös monesti pois,

perussuomalaisetan puolelitoimistolta.

Viimeisin tieto on, mikä sitten hän eläköitys syksyllä.

Ja nyt kun mä katson tätä työmiehen niin kuin,

että ensi jos sanotaan, että ei hänellä luottamusta,

ja sit hän onkin taas neljällä neuvottelupaikalla,

niin mä oon kun epäilemä, että eläköityykö hän oikeasti syksyllä vai?

Joo ja tämä neljä on tässä siinäkin mielessä avainluku,

että yhden vahvistamattoman tiedon tai huhun mukaan,

niin työmiehelle on järjestetty perussuomalaiset

puolelitoimistolle ja neljät läksiäisenä.

No niin, eli tämä voi olla, että viidenetkin tulee,

mutta se siitä sitten.

Tämä on vähän semmoista, kun pitää, että kun kotibiljät

yrittää saada viimeiset piedot lähtemään, niin ei vaan lähteä.

Joo, toinen kiinnostavaa keskeinen,

että perussuomalaisesti neuvottelijoiden joukossa

on entinen puolussihteeri, entinen kansainvälisesta

ja nykyään siellä puolueet toimistolla työskenteilevä

Riikkas Lunga Poutsalo,

ja hän on tällainen niin kuin Riikkapurun luottopelaa,

ja todennäköisesti myös tuleva valtiosihteeri Mikäli Purrassa

sitten valtionvarainministeri tulee.

Mutta hän on niin kuin näissä neuvotteluissa

nyt ihan avanihenkilö, koska kuten sanottoni

perussuomalaisilla ei ihan hirveästi tätä hallitusneuvotteluun

kokemusta, olet toki siellä on putkonen ja muutama muu,

mutta että hän todella tarvitsee sitä kokemusta,

mitä Lunga Poutsalo mukana on tuo.

Ja sitten muutenkin ehkä näissä nimistä

voi yrittää etsiä vihiäitä erilaista luottopelaa,

erityisesti kokoomuksen osalta.

Olen miettinyt tätä esimerkiksi, että

toi kansainvälisesta Matias Martinen vetää

yhtenäisiin talouspöydistä, niin muistuttaa hyvin,

että tämä orpoa aikanaan ministerinä avustannut

Martinen on semmoinen orpon luottopelaa

ja näissä talouskysymyksissä.

Eikä mita vaan talouspöytää, vaan nimenomaan

tätä keskeistä ykkösreformi pöydään.

Kyllä, kyllä nimenomaan.

Sitten tavallaan, kun katsomaan näissä,

muita siellä on kokoomukseltä koordinaattorina

Henrik Vuornos, lienee aika vahvoilla

niin kutsutun ykkösavustajan tehtävään.

Siellä on muitakin, jotka on just tosiaan

sopivasti siirtyneet pois edellistä töistä

ja varmaan menossa sitten kokoomuksen stabiin.

Ministerinäkökulmastokin on paljon puhuttu

siitä, että kokoomuksen elinä valtonen

saattaisi olla ulkoministeritaro,

joka ei varmaan yhtään siihen nähden yllätä,

että hän vetää juuri tätä aiheetta koskevaa pöydä.

Kyllä näistä voi tehdä tämmöisiä päättelyitä,

mutta sitten tietysti, kun mietitään noit salkkuja,

niiden jakamiseen liittyy siellä paljon epävarmuksia.

Ei ehkä vielä kannata olla huutaa,

että kuka niihin varmasti tulee,

mutta kyllä voi varmasti kokoomus johdon viestiä tulkita,

että ketä olisi niin kuin tyrkyllä näihin paikkoihin.

Kokoomushan on puolueen, jossa tällaiset aikaa

nuoretkin kansainedustajat voivat nostaa ministeriksi.

Kieltämättä tuli itsekin läkin mieleen,

että tarkoittaakö tämä siitä, että Mattias Marttinen Orpon

yhtenä luottohenkilöinä voisi jopa nostaa ministeriksi?

Niin, just näin.

Sitten on kiinnostava kattoo myös näitä kokoompanoja

siitä näkökulmasta, että minkälaiset hahmot

on mistäkin päättämässä.

Toki korhola ja ilmastotuossa jo mainittiin,

se on herättänyt kovasti tunteita.

Ja jonkun verran se on kiinnittänyt myös huomioita,

ettei siinä riks puolustusasioista elänoissia päättämässä

ja täytyy ympäisiä.

Se on puoli jakaamista, jonkun verran on ollut keskustelua.

Kyllä. Sitten yks minkä mä bongasin,

tuossa oli tällainen kulttuuriliikunta ja nuoriso,

niminen Poppoo, jossa nopeasti katsottuna

keskiä känäyttää olevaa, jossain ehkä 50 huijakoilla.

Siellä on ritvaelomaata ja muita kokeneita,

konkreeta, mutta sit siellä on 26-vuotiaissa

RKP-Julias Toolea.

Nyt on pakko sanoa, että mä toivon, että hän saa

äänensä kuuluvien, ettei ihan pelkästään sitten

edelliset ikäpolvet nuorista päätä.

Nuori saa se joitain 50-vuotiaista voimalla.

No niin, tällä viikolla on hyvä tehdä vilkaisu

sitten myös kahden puolueen puheenjohtaja Kisoihin.

Nyt hän nimittäin näyttää siltä, että sekä SDPs

että vihreissä on selviämässä puheenjohtaja,

kis on asetelma.

Niin, todestaan on vahvistu,

että SDP on seuraava puheenjohtaja,

joko nykyinen eduskunterimmä puheenjohtaja

Antti Lindman tai sitten Koko Suomen

Tuntema ja rakastama koronakuningatarkistakin.

Ja kesäkuussa alkaa SDPen

neuvuoantava jäsenäänestysääni

oikeutettuja on yhteensä noin 30 000

Demareiden jäsentä.

Sen tulos, eli täytännössä seuraava puheenjohtaja

paljastetaan sitten puoluekokouksessa syyskuun alussa.

Varmaan niin kuin Lindman näyttää

jollain tavalla aika tämmöiset läpi-huutoehdokkalta

tässä vaiheessa.

Mutta lähtiks kiuru siis tähän kisaan

nostamaan omia osakkeitaan puolueen sisällä.

Koska tällaiset kisathan on aina vähän

semmoisia myös ponnaduspaikkoja,

että pääsee pitämään itseään esillä.

Ehkä luomaan vähän uutta kuvaa

nyt itsestään sitten postmariin

ja postcorona, että kuka se Krista-kiuru onkaan.

Joo, ei Krista-kiuru lähde kisoihin

vaan huviksi enää liämä.

Hän tietää, mitä tekee.

Ja no, yksi tällainen spekulaation,

että hän saattaisi jopa pyrkiä Lindmanin paikalle

sitten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi,

jos Lindman nousee seuraavaksi puolueen puheenjohtajaksi.

Kiuru ja Lindman on perinteisesti edustaneet

SDPS tällaisia vastakkaisia,

niissä on tietysti leirejä, että

kiurun leiri saattaa nyt joidenkin

demareiden mukaan yrittää tarjota

eduskuntaryhmän keskeisiin paikkoihin,

kun puoluejohtoa menossa,

sit niinku heidän mielestään sinne väärään.

Ja tästä saatiin ehkä pientä

kuva viime kuussa, kun kiurun tukia,

johon on ojalan jäämellä kansainväläisestä ja Lapista,

valitti eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi

ohi Lindmanin yhden tukian

massimarasmiärin kansainväläisestä ja Helsingistä,

niin äänin 23.20.

On se aika tiukruidenkin.

Se oli aika tiukka ja

kyllä siellä vähän pientä pahaa verta

oli sitten

demareiden keskuudessa siitä,

että oliko tämä heti tällainen

kiurun juntausoperaatio tähän alkuun.

Mutta mulla nyt ei ole tästäkään mitään vahvistettua

tietoa, että näitä puuttuu.

Puhetan nyt on monet myös sanoet,

että toi oli ihan niinku

tiukka ja reiluki saittatiin.

Jäädään seuraamaan mahdollisia

kiurun juntausoperaatioita.

Vihreistä puheenolle

Manantainenhan on siis Deadline ehdokkaille

myös vihreiden jäsenäänestykseen puheenjohtajasta

ja siellä on siis tilanne,

kuin suomalaisilla työmarkkinoilla tällä hetkellä.

Eli työtä on tarjolla, mutta tekijää

ei meina ole löytyä.

Eli toisin sanoin näyttää vahvasti siltä,

että kisasta on tulossa kahden kauppa.

Siellä on Saara Hyrkkö, Uudelta Malta

ja Sofia Virta Varsinais-Suomesta,

jotka nyt ehdokkuudesta kisäilee.

Kaikki muut vihreiden kansainedustajat on

siis kisasta käytännössä tieltäytyneet.

Viimeisimpänä Bella Forsgren tällä viikon.

Kyllä, ja siis tosiaan muita ehdokkaita

kyllä käsittääkseni,

niin yritettiin taivutella kisahan

aika lailla viime metreille saakka

ja ehkä tämmöiset monet

vihreät vaikuttajat puolueessa toimivat,

korostaa keskusteluissa,

että ei kyse ole näiden nykyisten

ehdokkaiden kelpaamattomuudesta,

välttämättä myös vihreitä on aika diplomaattisia,

ei hirveä usein puhun

niin sanotusti paskaa toisista,

vaan puolueen aktiivit ehkä myös toivoo

tämän massiivisen vaalitappion jälkeen

tällaiset herättelyä

ja linja keskustelua,

nämä on poliittisia sanoja,

mutta käytännössä se tarkoittaa sitä,

että halutaan kisaa, josta olisi mahdollisimman

tasaväkisiä, jotta voitaisiin oikeasti

käydä paljon keskustelua

sen kisanaikana siitä, että mitä oikein

halutaan.

Niin, ja sitten heti kun Marja Ohisalla

kertoi, että hän jää pois,

melkein koko eduskuntaryhmää ilmoitti

harkitsevansa ehdokkuutta ja vihreät

eduskunnassa, piti jo varmana,

että monia ehdokkaita tulee tähän kisan

ja sitten näin ei käynyt.

Ja sitten samaa aikaan,

varapuheenjohtaja kisahoukuttaa,

että siellä hän on kovia nimiä,

kumas Hanna Holpainen ja hakemas

jatkoa ja

muutamipudonneet kansan edustajia

kuten

Iris-Suomella ja niin kuin tavalla, että

se taas

vetää ja sitten tietysti oras tynkköneitä

pitkään kaavaltiin tähän

puheenjohtajakin saan, niin

en tiedä, kyllä sekin varmaan jostain kertoi,

että just varapuheenjohtajaksi halutaan, mutta

puheenjohtajaksi, eikä sitä ehkä vähän pelätään.

Moi kiinnostaisi tähän välien tean analyysit

siitä, että miksi niitä,

siis onko se nyt tämä pelko?

Vai miksi näitä ehdokkaita on ollut niin vaikea löytä?

Niin, ehkä tämä ajan kohta

on se, että

monet näistä potentiaalista ehdokkaista on voinut ajatella,

ettei kannata lähteä sotkea

tulevia menestys ja ministerimahdollisuuksiaan

tässä kohtaa, kun puolue on vähän alhossa

ja näin vaan ehkä kannattaa odottaa

pari vuotta ainakin sitä seuraavaa

mahdollisuutta ennen kuin sitten

pyrkiitä siihen tehtävää

jotkuun nostannuja sille senkin,

että vihreillä on sääntö, joka rajaa

puheenjohtajuudet

kolmeen kahden vuoden kauteen, että

jos nyt valittavalla puheenjohtajalla

lähtisikin niin kuin homma

rullaa tosi hyvin, niin kuin aikanaan sitten

lopulta kävi villeniinistelle

ja tämä uusi puheenjohtaja veisi

vihreitä niille vuoden päästä hallitukseen

niin sitten jos tämä sääntö on voimassa niin

hallituskauden puolvelissa niin tän henkilön

olisi pakko jättää puheenjohtajus.

Ja tästä säännys tähän on puuttu vihreille,

siis sää on tosi pitkään ja nyt puoluekokouksessa

on käsittelyssä puoluehallituksen

esitys, että tämä rotaatio

niin kuin pitenisi kuudesta vuodesta

kahdeksan vuoteen eli kahdeksan vuotta

olisi se maksimiaika, joka itse asiassa

katsotaan näitä vaikka nykyisten

puolueiden puheenjohtajien kausia

niin kahdeksan vuotta alkaa olemaan aika pitkä

aika siinä tehtävässä

ihan ilman mitään rotaatiosääntöäkin

se on tietysti taas sitten toinen

kysymys, että meneeksi tämä läpi

mutta sitten tavallaan tämä

kyllä mun mielestä myös se, että

nyt hän on vähän niin kuin

niin kuin ottamatta, ei tarviä ajatella

sitä rotaatioita, ei tarviä ajatella sitä mitä

tapahtuu myöhemmin, mutta kyllähän tässä on vähän

niin kuin semmonen, että puoluetoimisto on

tullut tulla irti sanomaan jengiä, ei oikein

tiedetä miten päin ollaan, niin kyllähän

joka tapauksessa puheenjohtaja, joka nyt tulee

valittaa vähän niin kuin sotkun keskelle

ja se joka valitaan kahden vuoden päivästä

sitä ei valita sotkun keskelle, joten

kyllä mä silleen ymmärrän

sen punninnan, sitten tietysti tehdä voi

myös telleen, että miksi pelikäyttä vastuu

tai että eikö nyt kannattaisi tarttua

mutta ehkä näistä niin kuin nykyisesti

edokkaista voisi sen verran sanoa, että mä

niin kuin tulkitsin sinne, että saara

hyrkkö lähtee tähän kisaan vähän semmoisesta

ennakkoa suosikkiin asetelmasta

ainakin lievästä tosin osa

pohtiivihreiden sisällä, että onko hän

siellä puolueen johtopaikalla olleen

aika siihen puolueen kulttuurin kasvaneena

niin vähän liian niin kuin insider

että toisiko riittävästi ulkopuolista

ajattelua ja sitten taas Sofia

Virtaa pidetään niin kuin tässä mielessä

tämmöisenä ulkopuolisempana, mut

osa pitää jo palijan ulkopuolisena, että

tässä vähentämme, että kumpi nyt on sitten

parempi.

Niin, mä ajattelin, että pitkä tausta

puolueessa ja sen muilla johtopaikoilla

ei vielä automaattisesti tarkoita, että

puheenjohtajana, ei kykkenis

uudistamaan puolueet tai ainakin

imagoa, että

esimerkiksi voi mainita, että kyllähän

Sanna Mariinin SDP näytti aika erilaisilta

kuin Antti Rinteen SDP

vaikka he olivat olleet samaan aikaan

osa puoluejohtoa, eikä heidän

politiisissa linjoissa ollut suurta.

Kyllä, just näin hyvin sanottu,

mutta sitten tässä on itseasiassa kiinnostava

demareille jo koskaan, ja minä olen

käsittääkseni tätä jäsenäänestystä

puheenjohtajasta, että se tulee

nyt, ja sitten taas vihreillä on

ollut montakin kertaa,

ja niin on tälläkin kertaa, ja tämä

vihre, niinku jäsenäänestys tuo

näihin puheenjohtajan kisoihin myös aina semmoisen

oman mausteensa, koska

ainakin täältä

lasikuhtiosta käsin on paljon helpompi

tulkita, jotakin niinku

alueen tavallaan sitä,

no ehkä eliittiö nyt vähän väärä sana,

mutta sanotkaanko niin kuin, no ehkä se on

niin, mutta minä tenkin varmasti, mutta

tarkoitan niinku siitä kuiten ketkä on

siellä niinku, edes niinku

alueellisesti keskeisissä asemissa,

mutta sit kun puhutaan sit koko jäsenkentästä

niin kyllähän se vaikeutuu heti, että

ei voi niin suorakka sanoa, että tämä kisa

menee varmasti näin tai näin, ja kyllähän

näissä niinku vihreiden vaikka jäsenäänstyksissä

niin on ollut ihan kiinnostavia kimiin

kisoja, että miten on sitten lopulta

käynyt, ei vähiten se toukoallon nousu,

silloin vihreiden puheenjohtajaksi.

Joo, ja minä ainakaan tämän lopputullosta

vielä lähe iteennusten.

Just näin, just näin.

Tällä viikolla

Gate Tarjonnasta ei ole pulaa

Ukraan & Zelenskiin Helsingin

vierailun tiimoiltaan viritelty vanha kunnan

Lautas Gate, ja sitten

alkuviikosta taas puhuttiin se, että ilmastokatsauksen

hallitusneuvotteluiden avausseminarissa

antoi Petteri Taalas, eikä

ilmastopaneelin

Ollikaisen Markku

ja tästä meidänkin piti

tällä viikolla puhua, mutta koska

sisarpodkastimme uutisraportti ehtiö puida

tätä, ja lopuviikosta

asia on kuumentunut

tai Somme on kuumentunut erästä toisesta

asiasta, niin otetaanpas nyt se esille,

eli perussuomalaisten

kansanedustaja Sebastian

Tynkkisen ja kokoomuksen

hallituksen muodostajan Petteri

Orbon ylenokittelu.

Tynkkinen on nimitetty vetämään hallitusneuvottelussa

tällaista digitalisaatiota

ja viestintää pohtivaa alaryhmää

ja hän itse riemuitsi tästä Somesääti

tuoreltaan, myös pyytän Twitterissä

Sitaatti alkaa

ihan mielenkiinnosta, mitkä

ylen kanavat ja ohjelmat eivät ole

välttämättömiä, Sitaatti päättyy.

Toimittajat kysyvät tästä myöhemmin

Orbolta, joka totesi, että hallitus

ei todellakaan tule puuttumaan

yleensisällön tuotantoon,

josta Tynkkinen taas sanoi, että

Orbotekii ison virheen linjaamalla

kokoomuksin näin sillä se voidaan

kokoomuksen linjaa, mutta ei perussuomalaisten.

Tämä on tilanne siis jaksoa

nauhoittaessa perjantaina aamupäivällä

tilanne ja voi vielä muuttua tästä

mutta nyt arvon keskustelijat

ylepolitiikka, mitä näkiksi?

Niin

tästä taustalla se, että

eikä kokoomuksella että perussuomalaisilla

on tavoite leikata

ylän rahoitusta

mutta irisyistä

kokoomus katsoi, että se leikka

yksi osa tällaista isoa leikkauspakettaja

että kun julkisia varoja pitää säästää

niin yle on sitten yksi.

Niin, että ylän takia pitää.

Ja perussuomalaisilla taas on

sitten aika vahvasti myös

tätä, että ylän tekee asioita

väärin ja siellä on väärin ja ohjelmia

pillupäiväkirjatia,

jotka Sebastian Tynkkinen aina mainitsee.

Kyllä. Ja siksi sitä pitää

suitsia sitä yleä.

Ja nyt että tästä ryöpsähti

tällä tavalla, että tämä

on pienoinen

sävyero julkisuuteen

ja

tämä näyttää tietysti

vähän ikävältä ja nololta

sitten Petteri Vorpon kannalta

hän ei halunnut tätä.

Niin, hän ei ollut hirveästi tätä

kommentoida.

Sebastian Tynkkinen täs on

hänen polttoainettaan julkisuuden kautta

hän elää

poliittisen hahmona

ja nyt sai komesti

ja klikkejä, se buu.

Niin, tämä on aika helppo

ja haukuttelevaa ajatella, että

tämä on nyt sitä hänen identiteetti

politiikkaansa ja ikään kuin kuuluu

asiaan, mutta kyllä minusta tän äärelle

kannattaa ehkä hieman pysähtyä, koska

kyllä sellainen

kuitenkin se yleisradiopalveluun

ja ylipäätään mediaankajoaminen

on ehkä sellainen

tie, johon emme halua täällä joutua

ja on nyt helppoa ajatella, että

eihän tämä nyt ole

Suomessa mikään ongelma, mutta ei tämmöinen

julkisen

median puolustaminen tai sen vahvaa asemaa

on mitenkään itsestään selvyys, on

oikeasti ehkä syytä kuunnella

tai kiinnittää huomata siihen, että mitä tuolla

keskusteluissa nyt tapahtuu

ja sitten noista rahoitusten mittaluokista

molemmat puolueet hän kokoomuus

ja perussomalaiset on

esittäneet reilun 100

miljoonan leikkauksia

ylen budjettiin

ja se on aika iso siivu

ylen rahoitus on viime vuonna

ollut 557 miljoonaa euroa

niin

tavallaan yks kysymys on se, että mitkä

ovat ne syyt, miksi hän haluaa, että nyt

kai jotain on sitten se, että millä

molemmilla? Tämä on kiinnostavaa

keskustelua, koska aina pitää sanoa

niin disclaimerit, niin hän on

entinen ylelainen ja mä oon tietysti

aina kiinnostuneena seurannut tätä

ylen rahoituksesta käytävää keskustelua

ja tässä on tapahtunut myös perussomalaisilla

sellainen muutos, mä sanoisin

ymmenen vuoden aikana, että siinä missä hän

aiemmin puhuu nimenomaan siitä, että yleltä pitää

ottaa rahaa sen takia, että se ei saa

pöhötyä ja paisoa ja siellä tehdään

ehkä tällaisia vaikka ulkomaisia

ohjelmaostoja, jotka kallitaan, että semmoista

pitää suitsia ja varmasti pärjättäisi

pienemmälläkin yleisradiolla

että hän on tavallaan keskustelu, mitä mun mielestä

politiikot voi käydä, kyllä politiikot voi

puhua siitä, millaisella resurssitasolla

yleisradioyhtiötä pitää

pyörittää tai mikä on

siihen sopiva resurssitaso

mutta sitten taas tämä, että nyt olemme

siirtyneet avoimemmin tähän, että ikään kuin

rankaistaan

sisällöistä, että jos tulee

tällaisia tai tällaisia ohjelmia nyt

on puheessa ollut tämä pillupäiväkirjat

yläanttila viimeksi tweettaisi tällä

viikolla, että yleensosuus

sen rahoituksesta on ollut muutamia tuhan seuraa

tässä on 2500 eurota, jotain vastaavaa

sehän on niin kuin, eihän se on

mikä puhutaan yli 500 miljoonaan euron

laitoksesta, niin sehän ei ole mikään

rahakysymys, vaan silloin nimenomaan

sieltä halutaan niin kuin rahoitusta

vähentämällä rankaista

yleä ikään kuin jostain ohjelma

päätöksistä tai sisältöpäätöksistä

niin se on tosi erilainen

keskustelu ja siinä taas

minulle tulee mieleen se, että

lopulta kun miettii

Suomen

historiaa, itsenäisyyden aikast

historiaa, niin

ylekin on ollut aika monessa

asennossa eri aikoina

ja yle on myös hallittu

niin eri tavalla, ja meillä oli aika

pitkään sotien jälkeen

vielä, siis puhutaan ihan 80-90

luvulle saakka, niin eduskunnassa

sen lisäkset on tämä ylen hallintoneuvosto

mikä on se niin kuin ylimpäättävä

elin, missä on kansanedustajien

kaikkien kansanedustajien, eivän hallituksen

vaan niin kuin parlamentarinen edustus, jossa

joka niin kuin tämmöinen yhtiön hallintoneuvosto

joka antaa tämmöisiä yleisiä

toiminnan linjaa, mutta ei tietenkään päätämistä

yksittäisestä ohjelmista, niin sen

rinnallahan oli siis hyvin pitkään Suomessakin

tämmöiset siis ohjelmaneuvostot, oli

ruotsinkielinen ja suomenkielinen radio ja

televisionohjelmaneuvosto, jotka siis hyväksyivät

ohjelmatasolla, että mitä

yleisadio saa tai ei saa tehdä

ja sitten jossain vaiheessa

ajateltiin, että tämä ei vaan sovi

ihan tämä länsimaisen demokratiaan

ja se on ollut niin kuin osa sitä

kuin yleisadioista, vaikka otettiin pois

näitä puoluepoliittisia virkanimityksiä

tosi pitkään, niin kuin yleille ihan

ei ainoastaan toimitusjohtaja tai päätöjohtaja

vaan myös alempia johtaja ja

puoluemandaatil, yksittäisiä toimittajia

nimitettiin puoluemandaatil, että se on tavallaan

tapahtunut tämmöinen normalisointi, niin

tätä vasteen, niin kuin historiallisesti

minusta on kiinnostava, että onko tässä

yritysuudelleen sitten, niin kuin

poliittisoida yleisadiota siis niin, että

luoda sinne jotain poliittisen ohjauksen

mekanismeja ja tämä on niin kuin

ymmärtänyt, niin kuin orfoilletta

on varmasti kiusallinen keskustelu, mutta

tässä keskustelussa on siis myös

aikaisilleen karujapihirteitä, että

ainoastaan kiusallinen vaihe, niin kuin

otetaan myös aikaisilleen hurja, mutta

sitten toisaalta voisi ehkä ajatella

kuitenkin myös niin, että

tykkinen hän varmasti

käytetä sotaa niin kuin niin pitkään

kun hän saa tästä huomiota

että onko se myös niin, että siinä vaiheessa

kun sitten huomio vähenee niin

keskustelu loppuu, en mä niin kuin

osaa sanoa, mutta tätä vähän

mietin kuitenkin. Mä pohdin sitäkin, että

jotainhan sekin kertoo, että mihin pöytään se

tykkinen ollaan laitettu

asioita ajamaan.

Hän on varmasti halunnut sinne, mutta

sehän kertoo myös siitä, että kun mietitään

minkälaisia hahmoi ja perussuomalaisten

sisällä on, että on ehkä tällaisia

tynkkisen kaltaisia ja sitten on hieman

toisenlaisia nekökulmia, niin

kyllähän tämä

jotenkin kieliimusta siitä, että puolueen

johto antaa ikään kuin mandaatin sille, että

nyt voidaan mennä tämän

tyyppiseen keskusteluun.

Mä en

nää sellaista lähitulavaisuutta, jossa

tulee jotain uusia

ohjelmakuun, miten teotaisiin kokoomuslaiset

ja perusut miettii siellä, ja tottaisiko

pillupäivän kiire, että se on vain perunnat pois

ja pari peljänärii lisää tonne

ja eihän tämä on

mun mielestä se pelkua sellaisesta, että

kyllähän perussuomalaisten pitäisi

aika paljon kasvaa, jos ne haluis palauttaa

yleisradiopolitiikan

sellaisen aikaan, jossa

poliitikot säätelevät mitä ohjelmia saa

näyttää, ettei hän näitten nykyisten

muiden puolueiden kanssa, niin eihän ne ikinä pääsisi

tällaiset. Tälläiseen sopuun orpohan

varmasti sen takia saman tien, koska

hän on täysin pois, niin kuin pöydältä

se yksin, minkä takia

tyykyinen saattaa

olla, siellä on se, että kun

perusuomalaisten johtakin tietää, että

tuleva hallitus ei tuu päättää

mitä ohjelmia yleinäyttää, mutta

se, että se mun laittaa

sinne johtaa pöytää, niin ainakin hän

osaa sen lopputuloksen

varmasti mainostaa sitten

perusuomalaiselle yleisölle

niin, että tässä laitettiin

yle, nyt ruoatuu

ja voketuspunavi

hän sekoilut loppuun.

Niin, mutta siis, tämä on niin kuin

kiinnostavaa nähdä, miten tämä

keskustelu tästä kehittyy. Tää oli lauan

tai kerro, tällä erään minä on Robert Sundman

kanssani täällä lyhyet Susanne Salmi

ja teemu muuhonen jakson leikkasi

Janne Elkki. Ensivikkoon, moi moi!

Moi moi moi!

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.