Lauantaikerho: Miten hallitus oikeasti muodostetaan?

Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat 5/27/23 - Episode Page - 36m - PDF Transcript

Arvun ystävät, miten kärsivällisiä ihmisiä te olette? Se susanne sä voit aloittaa?

Rippuu täysin tilanteesta. On mulla aika hyvä kärsivällisyys, mutta sitten on joitakin hetkiä, joissa saattaa aika nopeasti napsahtaa, jos on esimerkiksi nälkää tai väsymystä alla.

Mutta on mä verrattain kärsivällinen?

Mitäs Jouni?

Hyvin kärsimätänä, mutta osin siitä syystä aloitin tuossa 15 vuotta sitten Maraton joksu harrastuksen.

Mä voisin kutsua itseäni myös hyvin kärsivälliseksi, ihmiseksi niin kuin susanneki.

Tuossa vähän mainitsi.

Ehkä sen takia minua ei hirveästi vielä stressaa nää hallitusneuvottelun, mitkä vaan kestää ja kestää ja kestää.

Niistäkin ehkä sitten tänään lisää lauvan tai kerhossa.

Kuntelet siis lauvan tai kerhoa Helsingin sanomeen politiikkapodkestiä.

Mä oon susannisaalmiassa studiossa tänään kanssani Eemil Elo.

Lisäksi meillä on täällä Vieras eli STP-en entinen kansanedustaja, entinen ministeri Jouni Bakman.

Tervetuloa.

Kiitoksia.

Sulla Jouni todella pitkä tausta hallitusneuvottelusta.

Sä oot ollut siellä monta kertaa.

Lisäksi sä oot tehnyt sitralle oppaan, miten Suomeen muodostetaan hallitus.

Sä sanoit tuossa noin, että meidän median Helsingin sanomat käyttävät, puhuu tästä asiasta yhdenkin väärin.

Ava vähän tätä asiaa.

Ei pelkästään heisarin vaan ylpeytään mediassa.

Aina kerrotaan, että puolueet neuvottelevat hallituksesta ja tunnustelevat lähettää puolueellä kysynnöksiä.

Perustuslaissa todetaan selkeästi, että hallituksesta neuvottelevat eduskunta ryhmättä.

Puolueliin minkään näköistä muodollista asemaa hallituksen muodostamisessa.

Selvä.

Erinomainen tarkennus.

Näin päivinä tilanne elää tosi vauhdikkaasti ja sen takia mainittakoon tässä, että me näohotetaan tätä jaksoa siis perjantaina.

Tilanne tällä hetkellä on se, että Riikka Purra on juuri kommentoinut medialle, että ilmaston ja maahanmuuttoryhmät kokoontuu vielä tänään.

Kello 18 sitten tehdään tällainen tilannekatsaus.

Ja jos tuloksia ei ole tullut, niin neuvottelut katkeavat.

Jouni, miltä tämä tilanne sun silmiin näyttää?

Hyvin normaalilta.

Hyvin normaalilta?

Joo, ei.

Tässä on mitä suurta dramaa.

Voidaan mennä kota näin muodollisuuksia, mutta ei ole mitään sellaista ainakaan lainsäädäntöä.

Jos se kerrottuisi, miten pitää edetä.

Jokainen kertaa voi olla erilainen ja erityistä hallitustunnostelija.

Eli tulevan muodostajia tästä Bucks Petteri Orpo pystyy haluamallaan tavalla, mihin muuttisesti suostuu viemästä prosessia eteenpäin.

Eli hyvin muuta vapaa.

Kertooks tämä neuvotteluiden kesto nyt jotain?

Nyt jos verrataan muutamaan viime eduskuntavaaliin ja niiden jälkeisin neuvotteluihin,

niin neljä vuotta sitten tässä vaiheessa rinteen hallitus oli juuri päässyt aloittamaan toimintansa.

Juha Sipillältä ei kuulunut hallituksen muodostamiseen kuin 40 päivää.

Nyt on siis lauvantaina tulee kuluneeksi 55 päivää vaaleista.

Onks, mitä tästä kestoista pitäisi ajatella?

Se kertoo ehkä enemmänkin meidän puolua rakenteen uudistumisesta.

Siitä, että me totuttiin uuden perussulaa aikaan näissä 2000 lähtien,

että oli edelleen olemassa niin kolme perinteisesti suurta puolueet,

joista vuodonpäin aina kaksi yleensä sitten oli hallituks.

Sen jälkeen me ollaan puolueen rakenne pirstaloitunut

ja sen seurauksena on entistä vaikeampi.

Ylipäätään haluan muodostaa hallitusta.

Ja sen tekee olla siitä rassamme useamman vuoden ajan

ja oikeastaan selvitettiin myös sitä,

että on varautua mahdollisuuteen vähemmistöhallituksia,

joka muissa pohjoismassa pääsääntö Suomessa hyvin harvenainen poikkeus.

Mutta ehkä vastausta on pirstaleinen puolueen rakenne, joka vaikeuttaa tätä.

Mutta eli varsinaisesti ei kielisi siitä,

että nyt olisi jotenkin neuvottelut erityisen solmussa?

En solmussa ole.

Nyt on aika paljon kritisoitu ulkopuolta siitä,

että tässä mukaan mennään väärin päin,

että ensin käydään helppoja asioita läpi

ja sen jälkeen se toivottavasti vaikeaa.

Itse jos olisin muodostamassa hallitusta Pettari Orbona,

niin olisi valinnut juuri samanjärjestyksen.

Koska aina on helpompi, että siellä on jo jotain sellasta,

mihin iso porukka on sitoutunut, haluaa odottaa eteenpäin

sen, mitä on saatu sovittua,

kuin, että kaikki lähtisi nollaista, kun lähdetään ratkoon itse isoja asioita,

koska illoja ei löydä ketään puolustamaa oikeastaan mitään johon saavutettua etuun.

Monille ulkopuoliselle hantaa näyttää tällä hetkellä siltä,

että tästä pohjasta on aika vaikea,

tai vaikuttaa hirveän riitaisalta porukalta jo valmiiksi,

mutta sit kuitenkin kun keskustellaan ja politiikaasiantuntijoiden

erityisavustajien ja politiikkojen kanssa,

ei kuitenkin usko, että kyllä se tästä porukasta löytyy se hallitus.

Miten sä näet, että onko se tämä sitten oikeesta hallitus,

mikä Suomeen tulee?

Kyllä, jos täällä hetkellä pitää veikata, niin kyllä se on.

Se oikeastaan riippuu siitä, mikä on se pääakenda.

Kun nyt ennen vaaleja jo luotin vaavasti ilmapiiriä,

nämä on talousvaalit ja taroille vakauttamina se pääasi,

niin jos se on tulevat neljä vuotta politiikan pääsisältö,

niin silloin se on tämä pohja, hyvin vaikea kuulitella muuta pohjaa,

mutta sitten jos yllättäen tuleekin,

esimerkiksi ympäristöpolitiikka-mahmoitokysymykset,

politiikan pääakendaksi, niin sit ei synnyt tästä pohjasta.

Okei, mielenkiintosta.

Olisiko se jotenkin mahdollinen tilanne tässä,

että vaikka ne ympäristökysymykset nyt yhtäkseen nousisikin pääakendalle?

No aika vaikea kuulitella, koska kokamuselläksvaaleihin,

nimenomaan talousvaaleina ja kokamuksen pääargumentaatio,

myös täällä pohjalle on ollut nimenomaan,

että pitää löytää sellainen koalitio, joka on valmis tekemään

nimenomaan talouden sopettamistoimia

ja se ei podukaan, joka nyt toisi jäämissä oppositioon,

ehkä lukuttamatta keskustaa, niin ei jokkuitenkaan ollut

samoilla linjoilla tästä pääpolitiikan linjoista.

Tuossa hän on mielenkiintoisesti nosti ton ilmaston esille,

esimerkiksi on keskusteltu tästä vuosiluusta 2035,

esimerkiksi Perus-Suomessa haluaisi, että siitä vähän

siirretään kauemmassa tulevaisuuteen,

mutta sehän on kirjoittu lakiin vuosiluku 2035,

eihän tuolla laista sitä keskustella,

vaan sitten hallitusohjelmasta.

Miten he voisivat edes sitä vuosilukuva muuttaa

hallitusneuvotteluissa?

Itse asiassa hallitusneuvottelua

joskus täällä on liian paljon laista ja lakiin muutoksista.

Se omakantani on se, että hallitusneuvottelua pitäisi

puhua suurista linjoista ja tavoitteista

ja sen jälkeen pitäisi antaa virkamiehillä

tutkittuun tietoa perustuvien

virkavastuinen valmistelu, mikä on paras keino toteuttaa

kukin asiaan, mikä hallitusohjelmasta on todettu.

Meillä on vähän vika ollut kaikilla hallituksilla

hallitusneuvottelusta. Siellä listataan hyvin tarkasti,

että tätä lakiin muutetaan tällä ja tällä tavalla.

Ennen kuin esti tietoa, että lainsäädäntöä edes on paras keino

toteuttaa se asia. Siinä mielessä kyllä

hallitusohjelmanneuvottelus voidaan tarvittaessa

tehdä päätös muuttaa sitä lakiin,

johon tuolla 2035 on kirjattu.

Eli virkamiehillä pitäisi ymmärrän oikein,

että heille ikään kuin pitäisiin sitten antaa lisää valtaa?

Itse asiassa pitäisi palata oikein siinä rooleihin.

Meillä on menty pitkälti sillä tavalla väärillä rooleilla,

että virkamieto on joutunut ottaa politiikalle kuuluvaa

strategista otetta, jossa linjataan isoja kysymyksiä,

kun puolueet eivät tarvittavasti tehdä,

puolueet eivät ole hommat työrapautuneet hyvin paljon.

Ja sitten taas puolueet on mennyt sen virkamiestonteille

tekemään sitä yksittäistä pykälä muotoiluakin,

joka ei pitäisi todellakaan kuuluvaa politiikoille,

vaan se pitäisi, että virkamiehillä, jolloin siihen on ammattitaito.

Miten paljon tässä hallitusneuvotteluissa,

kun niitä varmasti käydään osaksi myös median kautta

ja nykyään sosiaalissa mediassa,

niin sä itsekin sanat, että kun nämä olivat talousvaalit

ja ihmiset äänesti nää puolueet nyt valtaan,

ja ihmiset haluavat, että ne käivät talouskeskusteluista

ja neuvottelut, niin miten paljon tämä on tietysti näytelmää

median kautta, että nyt persut antaa ultimaattumeja,

Orpo kommentoi jotain, RKP sanoi jotain,

Adlegroids kirjoittaa jotain.

Miten paljon tässä keskustellaan vain omille kannattajille

tämän hallitusneuvotteluiden aikana?

Politiikka on aina käsikirjoitettua näytelmää.

Mitä se tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että ei silleen sattumavarasta tehdä

kovinkaan paljon asioita,

eli se on etuketeen mietitty ensi strategia,

ja sitten siihen strategian pohjalta tehdään käsikirjoitus,

ja siinä voi olla tämmöisiä raamankaaria,

ja hallitusneuvottelut on juuri sen tyyppenä näytelmä,

jossa niitä raamankaaria tulee eri vaiheessa.

Vaikka äsken sanoi, että siellä tehdään liikauslasta virkamiesmäistä,

yksittäistä pykälhemuotoiluakin, niin toisaalta

se on nimenomaan tämmöinen

poliittinen teatteri,

ja sillä on suuri yleisö,

ja tietysti ne omat kannattajat on kohtaan.

Tuolla nyt ehkä tuohon liittyenkin,

niin kovasti nyt julkisuudessakin,

julkisuuden kauttakin väännetty tästä

2500 euron tulorajasta työperäiselle maahanmuutolle,

pitäisi tällainen kiistanut,

että sitten voidaan ratkaista ilman,

että joku ikään kuin menettää kasvonsa liian pahasti.

Sitten tulee tämä Bismargin totuus,

ja siinä politiikkaa mahdollisuuksien taidetta,

eli seilään tarkoittaa, että se on kompromisseja,

ja nythan on monet puolueet, jotka istuu tuolla.

Säätällä oli jo kertonut,

että kaikkia itinekeä voisi saavuttaa,

eli sillä omille kannattajille pohjustetaan sitä,

että joutuu tekemään kompromisseja,

mutta siinä on semmoinen huonon puoli,

että jos kompromissien keinoina käytetään

jotain sellaista,

joka on ensin vaikka hallinnolliset ratkaisut,

yksi kaupunkihuuhu kertoo,

että vastaan tulona,

jos perussomalista ei saa jotain muuta ilmaston puolella,

niin lakkautetaan ympäristöministeriön,

pilkkomallisen maatollaisministeriön joitemmin,

ja nämä ovat siellä huonoja kompromisseja.

Parempi olisi, että tehdään kuitenkin asia-kysymyksiä,

että joku saa jotain hetoinen ja jotain muuta,

ja tämä on se normaali tapa monipuoluehallituksessa.

Tällöin politiikan tarkkaalialle se usein näyttää siltä,

että vaaleissa annetaan lupaukset,

ja sitten mennään hallitusneuvotteluihin voittajien kesken,

ja siellä kiistelään siitä, kuka menettää vähiten kasvojaan,

kuka tavallaan tekee pienimmät kompromissin,

verrattuna näihin lupauksien pitäksi tämä paikkaansa.

Kyse sillä tavalla pitää paikkaansa, että mitä se näkyy ulos,

mutta tosiasiasta kysymys on siitä,

että kaikkien pitää antaa perieksi jossain,

ja sen tekee kansalaisilla on vähän väärä käsitys,

eikä siitä, että vaale lupauksista pitäisi pitäisi,

että kaikista apauksista kiinni seuraavat 4 vuotta,

mutta oppusitiossa se on mahdollista,

mutta hallituksessa harvemmin ellei jo sitten

niin tyydenmukaista vaalioohjelmat puolueilla,

ja yksi vaihto, että siihen on vähemmistöhallitus.

Miten todennäköisesti pidät vähemmistöhallitus

tuossa Suomessa lähia vaalien aikana?

Siihen Suomessa ei ole varauduttu,

ei politikot, ei valtioneuvoston puolella,

ei ruskonnan puolella,

ja haastatteluissa kaikki olivat sitä mieltä,

että siihen pitäisi varautua, jopa valmistautua,

ihan sen takia, että kun meihallaan

muita pohjoismaita, että siellä on toimintakykysiä hallituksia,

ja siellä on pystytä tekemään rakenteellisia ratkaisuja,

ja Suomessa on ollut kuulema ongelmana se,

että näitä rakenneuudistuksia ei saatu aikaisäksi,

niin ei pelkästään teoreettisesti vain

käytännön esimerkkin muista pohjoismaista,

niin vähemmistöhallituksilla on pystytä tekemään linjakkaan,

vaan politiikka.

Kun siinä ei tarvitse niin paljon tehdä

kompromisseja sen hallitusohjelmaan,

joka sitten vesittää neljäksi vuodeksi

jo sen politiikan linjan,

ja tässä mielessä,

kun on saavollainen vastuus,

nyt siirtyy kuulijoille,

niin jos olisin Petteri Jorpo,

niin tekisin sitten, että harkinisin

sellaisen vähemmistöhallitusratkaisu,

jossa tekisin linjakasta ilmasto

ja mahamuttopolitiikkaa

Jorikin puolueen kanssa

sopimalla etuketeen neljä vuoden linjat,

ja taas sitten linjakastalospolitiikkaa

Jorikin puolueen kanssa,

ja se onnistuu vähemmistöhallituksen kautta

ei enemmistöhallituksessa.

Minkälaista kokoompaan noa se voisi tarkoittaa?

Se tarkoittaa kokoomaksi vähemmistöhallitusti,

joka sopii demorien vihreänen kanssa,

sieltä tulee riittävä tuki linjakkaalle

ilmastopolitiikalle,

mahamuttopolitiikalle,

ja taas sopii jo etuketeen

perussomallisten kanssa,

ja keskusten kanssa tulee tuki

linjakkaalle talospolitiikalle,

ja näin muissa voismaissa toimitaan.

Mistä se johtuu, että meille

ei ole varauduttu siihen,

ja että meillä

pidetään vähemmistöhallitusta

jotenkin vähän sellaisena mörkönä

tai epätoivottavana asian?

No kun meillä todetaan, että se kaatuu siihen heti,

mutta kun se johtuu juuri se,

että kun siihen ei ole varauduttu,

eikä valmistauduttu,

se ei ole koko toiminta periaateon niin vieras,

koska se tarkoittaa jatkuvaa

nelivuodista neuvottelua

sen hallituksen ja iduskunnassa

olevien puolelainen kanssa,

ja siinä mielessä, kun toteen se aimee,

että eduskunnassa ryhmät neuvotteluvat

perustallaan mukaan

meille sitä hallituksista,

niin se olisi jatkuvaa

eduskunnassa ryhmien kanssa

tapahtua neuvottelua koko sen neljä vuotta.

Nyt se tapahtuu meillä

sen neljä vuotta hallituksen sisällä,

jota julkisuus seuraa,

että kun siellä on näitä kriisejä,

niin se tapahtuisi vain

eduskunnaisuuntaan se vastaava neuvompi.

Miten tätä varautumista

sit voitaisiin tehdä?

Siihen voitaisiin ihan itukäteen

tehdä prosessajapelisääntöä,

ja vaikka sinä käsikirjaa,

että tiedetään kuka tekee ja mitä,

ja sinä vaatisit ihan toisenlaista

työtyyliä hallituksen sisällä,

suhteessaan eduskuntaan

ja myös kirkamoiskunnan kanssa,

ja kyse on,

muissa pohjoismaissa prosessit

valmiina, että sieltä voisi käymään

niitä kopioimessa,

ja siellä on menestyksellisesti

hoidettu sitä.

Ei huonoin tuloksi,

ja siellä jotenkin pidetään

erityisesti Norjasta-Anskassa,

mutta myös Ruotsissa,

enemmänkin enemmistön hallitusta,

varsinkin laajapohjasta

ja enemmistön hallitusta.

Muissa pohjoismaissa

sitä käytetään vain sotatilanteessa

tämmöistä ylilevää hallitusta,

ja Suomessa oli meille

katas hallitus ylilevää,

mutta muutenkin on niin kuin,

että 130-140 paikka eduskunnassa.

Pystyy siksi vähän

luonehtimaan kuulijoille

nyt vielä, että miten tämä

esimerkiksi Ruotsissa,

minkälaista se käytännössä on.

Mä nimittäin ainakin itse huomohan,

että mulle vähän aivot

meinaa mennä solmuun,

kun yritän ajatella tätä asiaa,

koska tämä on tässä

meidän politiisessa todellisuudessa,

niin vieras, niin minkälaista

siellä Ruotsissa nyt

sitten käytännössä tämä on?

Tai Norjassa.

No se vähemmissä hallitus

voi toimia joko siten,

että sillä on näitä tukipuolueita,

jotka eivät tosi hallituksessa,

mutta tukivat.

Ja tämä on Ruotsissa

yleinen käytäntö.

Mutta sitten voi olla,

että se on tapaus kohtaisesti haetaan se tuki.

Eli esimerkiksi Suomessa,

niin etukäteen on sovittu,

että jos

vaikka demareille

ja vihreille on tärkeää,

että ilmastopolitiikka,

niin se vähemmästä hallitus

sitoutuu viemään

sen jälviä vuoden aikana

nämä ilmastopolitsettavuutta

läpi.

Ja silloin tiedetään,

että ei tule epällottomassa

lausetta hallitukselle,

koska muuten ei saada

niitä asioita läpi,

jos ne on tärkeitä demareille

ja vihreille.

Ja vastaavasti taas

Ensperussa on mahdollisille

keskustalle,

jos on tärkeää,

tämä

valtion taroinen sopeutaminen,

niin ei sille kannata

kaataa hallitusta,

koska muuten ei saada

eteenpäin niitä asioita.

Ja siinä mielessä se on

rumaan sana,

mutta tällaista laajana

on särkeistä kaupankäyntiä,

joka tehdään etukäteen.

Luvataan,

että jos et kaidat tätä hallitusta,

niin saatte tämän ja tämän.

Ja silloin siihen on interesse olemassa.

Mielenkiintoista.

Palataan kuitenkin tähän päivään,

ja näihin hallitusneuvotteluihin

siellä on tällä hetkelläkin

sääty talolla käydään

enemmistöhallitusneuvotteluun

ja

mikä rooli

Petteri Orb ollaan tällä hetkellä,

hän käytännössä on tämän

koko homman puheenjohtaja.

Ja nyt, kun katsotaan,

että RKB sanoi,

että me halutaan tätä,

perusomaisesta sanoa,

että me halutaan tätä,

mutta Petteri Orbhan

ei ole hirveästi ottanut kantaa,

että mitä hän haluaa,

mikä hänen mielestä,

mitä se olavaks työperäisen maahan muuton,

tuloraja tai muuta.

Mikä rooli puheenjohtala on tässä,

että voiko hän ottaa hirveästi kantaa,

vai onko hänen tehtävää enemmänkin

etsisiin niitä yhteisiin nimittäjä

sitä kompromissia?

Tässä on ollut historiaa

sekin erilaisia vaihtoehtoja.

Jotkut

neuvotteluvetajat on ollut

enemmänkin puolueensa puheenjohtajana

siellä,

ja silloin on huono menestys.

Onko sinulla esimerkkejä tällaista?

No ja hän voi kertoa,

että sillä kun tehtiin

anneliä, että en mä hallitusta,

niin

toteen siitä anneliä

siinä vaiheessa,

että kun normaalisti

pääministeri,

kandidaatti ei meä työryhmiin kertomaan

oman puolueeseen kantaa

vai enemmänkin

ei pitäytyä siinä roolissa,

minkä sanoit, että tarvittaessa

menee sovittelee,

niin silloin jouduttiin

kesken kaiken siinä alussa,

käymään tämä keskustelu.

Petteri Orbola on mielestäni ihan oikein

siinä, että

hän pyrkii olemaan

heti pääministeri.

Samalla tavalla, kun pahvo lippone oli,

hän oli pääministeri,

omata ei välttämättä annasit tykkää,

mutta

muuten on mahdollista hakea sellaista

luottamusta niitä aloituspuolueiden

kesken.

Ja sikäli

siellä pitäisi kokoimmuksella olemaan muiden henkilöiden,

jotka tuositte sitä kokoimmuksen

näkemystä ja siinä niissä neuvotteloissa.

Ja Petteri Orbol tehtävänä sovittaa yhteen

nämä

neljän näkemyksen osalta.

Kokoimmuksen rooli näissä neuvottelua tai

taktikkana näissä neuvottelussa on

siinä mielensi mielenkiintoinen.

Tiedä onko politiikan sisäpiirilaisen

mielenkiintoinen, mutta sähän olit

myös näissä neuvotteluissa kultavana.

Ja tuossa puhuttiin, että

kokomus ei ole laittanut ensimmäisen

kauden kansan edustajien neuvotteluihin

ollenkaan. Onko se

miten normaali tapa?

Voi vaihtelee, että

jollekin puolueilla

eduskuntaryhmä on enemmän ulkona

neuvotteluista.

Vihreä toisen ajan eri päivänä

käytännössä koko eduskuntaryhmä

melkein on sallistu.

No se on niin pieni ryhmä, niin se on.

Parikymmentä edustajia oli siinä vaiheessa

kuitenkin

moottetse vaihtelee.

Siihen ei ole mitään

pelisääntöä, jokainen puolue päättää sen itse.

Tai jokainen eduskuntaryhmä päättää sen itse.

Ja

se on nyt uuttaa, että

kokoomuksella on ollut kaikkia näiden

pää

ryhmien puheenjohtajuus.

Ne on perinteistajia ne jaettuisitten

niin kuin kaikkien osallistuvien

kesken.

Ja sekin on ihan täysin vapaus

hallituksen

tunnustelijän muodosta, jolla

valitaan se prosessin, jos muut siihen suostuvat.

Ja

sillä tavalla näyttää siitä, että

on ollut valita prosessin, pitää hyvin

tiukasti omissa käsissään.

Siihen ei ole oikeus.

Onko se sun näkökulmasta

ollut onnistunut valinta?

Tähän asti kyllä.

Lopputulos sitä näyttää, että

oliko sen loppuun asti

onnistunut.

Ja vähän tietysti

ihmettelin sitä, että

muut

puolueet, perusalmast KD

ja RKP

on näitä siihen, mutta

pitää sitä kuitenkin

niin kuin

päähallituspuolueen kannalta

parempana

kuin sitä, että

siinä on tänne jaettu vastuun, jolloin

sen kokonaisuuden

koussa pitääminen tulevalle

pääministeriön on paljon vaikeampaa.

Miten tällainen

kun hallitusneuvottelut

näyttäytyy

riitäisänä tai että tuon paljon

mielisyyksiä, niin

miten se sitten heijastelee siihen loppuun

kun taidaan hallitus

muodostettua, niin sitten pitäisi neljä vuotta

tehdä asioita kimpassa.

Miten tämä hallitusneuvottelut yleensä heijastelee

sitten se koko neljää vuoteen?

Palataaks

myöhempiä aikoina vielä, että hei, te sanoitte

että sillä on tästä tästä tästä tästä

tai tuleeko itse sellainen

tavallaan yhteen

sellaista liima

niiden välillä kuitenkin sitten hallitusneuvottuvien

jälkeen yleensä.

Tuo on, että se kaikkien olen naisin kysymys

hallitusneuvottelussa.

Ja

nyt oli neljäs kertaa päräkkään, kun valtion

nostan kanssia on yhdessä puolueiden kanssa

edustatoryhmien kanssa mietti, millä tavalla

hallitusneuvottelut vedetään

ja miten sitä hallitusta johdetaan

sitten sen jälkeen. Ja siellä se ydin

kysymys oli niissä suosituksessa, joka

tuli yhteisesti

että se luottamuksen rakentaminen

on keskeistä

ja jotta sitä luottamusta voidaan rakentaa

niin pitää sopii yhteistä

pelisäännöistä, jolla toimitaan.

Ei vain hallitusneuvotteluissa

vaan sen jälkeen, kun sen hallitus

haluttaa.

Ja siinä suhteessa me ollaan hyvin erilaisia

käytänteintä ollut eri vaalikausilla.

Jollekin vaalikausilla

hallitus on

ollut hyvin kollektiivinen.

Pisimmälle se vietiin

Sipillä hallituksessa, jos se kollektiivisuus

ministerinen kesken johti jopa siihen, että

erityisavustehat olivat ulkona

siitä ja virgameheteöken

tiedon, mitä tapahtuu,

kun ministerit keskenään muokkas

siellä laki pykälijä.

Ja sit on taas

päinvastoisia tapauksia, jossa

jokainen ministeri huolehti omasta

ontistaan ja sellaista kollektiivisuutta on

vähemmän.

Ja

nyt varmaan säilytään loilusta

Petteri Orpo hakee nimomasta

luottamusta ja sitä voidaan hakea erilaisin

Se on tietenkin sanan ministerit tähän pöytään.

Sä oot itse ollut kaksi kertaa ministerinä.

Missä vaiheessa

politikko tietää

missä vaiheessa hallitus ne ovat tullut

tai vaalien jälkeen se tietää, että hei, musta tulee ministeri

ja miltä se tuntuu?

Tässä on ehkä eniten

väärin ja käsityksiä julkisuudessa, kun ajatellaan, että

no

taas vähän mediakritiikkejä, kun siellä on

ministerilistoja, että

lähtööt kertovat

nämä ovat tulleet, niin ei ole mitään sellaisia

lähteitä, kukaan ei oikein

pysty sitä kertaa, koska se on aina

kunkin hallituspuolueen puheenjohtajan

korvien välissä

Jotkut tekevät ihan sen listauksen aivan itse

jotkut neuvottelemaan muutama ihmisen kanssa

mutta ihmisomalta osalta

Lippus1-hallituksessa kuulin

kun Paavo Lippuinen puolueen hallituksessa

lukiministeri listan, niin jokin kertaa

kuulin niin meni sillä kukaan, niin olin kysynyt mitä

sit kun menin kesken kauden

Lippuseen kakkoseen

niin olin tullut just Japanista puhujan matkalta

tieto-yhtiöskontaiseminaarista

ja kuulin sattumalta, että edustaryhmä

kokoontuu ja menin kokoukseen

ja siellä sitten

ja Lippuinen esitti, että bakman ministeriksi

ja sitten tuli TV-kamerat

kysy mitään lähiviikköön ohjelmassa

jollon

Lipposäivusti ja Jungler

kurskottimalle kauden vaan, että sun on tänä balille

yykaan kestävän kehityksen kokoukseen

Tämä on aika nopea toimintaa

Joo, mutta siis tämä vaan kertoo sen, että

tämä on ihan kaupunkilegendä

että on jotain niinku porukot, jotka suunnittelee

pitkän aikaa

ja sitten ihan tämä neuvottaruihin

ministerillistä tehdään vasta ihan viimeisenä

sen takia

että on viho viimeistä, jos siellä joku

tietää neuvottelevan

se omaan ministeriön asioista

vaan

pitää olla semmoinen kauhun tasapaino

että voi olla, että

kun kokoimmassa neuvottelemaan se ministeri

tulee keistä perussuomalaista sille tontille

ja sen tekee kukaan

ei tiedä, ei tuketeen tulevansa ministeriksi

ei jere sitä mille puolueille joku salkkuminen

Mielenkiintoista

Miten suuri painoarvopolitikoille

on tämä ministeri, jos se on varmaan kuitenkin

se on ne kruunujalokivimonen uralle

että pääsee sitten ministeriauton takapenkille

istumaan ja

astudio jatkuvaksi vieraksi

Se on Suomessa ihan liiankin korkealle

ja

tässä ei voi syyttä pelkästään mediaan

sen rakennettuna

ypitys

Mua

kansainvälisestä näin ottiin ainepäin

että sanottiin, että ministerinä ei voi palata

rivi-kansan ennustajassa

Koska arvokkaan tehtyvä on se

niin sanottu rivi-kansainvälisestä

Siinä on kaikki 200 tasa vertaisee

kaikilla samaa mandaattiin

ja

Suomessa tuntuu olevat on tosi vaikea

niin kuin tulla ns. alaspäin ministerin paikalta

kun taas muissa maissa ensä vaikka Ranskassa

presidentti

Gisgaris Töäng palas

presidentti uran jälkeen

parlamentti

Kerros nyt Demarina

Voiko Sanna Mariin palata

kansainvälisestä ennustajaksi

Toivon, että hän voisi

niin sanottu rivi-kansainvälisestä

ja nostaa rivi-kansainvälisestä

uuteen kunnia

Selvä

Joo, tuota

Eli vaikuttaa pisiltä

että ehkä meillä nyt ei ole syytä

huoleen sen suhteen

että syntyykö siitä hallitusta

mutta mä haluan vielä kysyä

että onks tässä nyt ollut jotain

mikä olisi sinua yllättänyt

vaikka sanoit että neuvottelut

nyt sinänsä vaikuttavat

ikään kuin saman tyyppisiltä

mutta mikä on ollut sellaista

mikä on ollut jotenkin erilaista tai

yllättävää tai outoa

Ei mikään outoa, mutta erilaista

että siellä ei ole ollut

lombareita eli ketujärjestöjärjestöjen

ja se on ollut selkeä linja

ja muutosajempaa

Toinen on ollut asiantuntijoiden

suurimäärä

Ne on oikeastaan lisääntynyt joka kertaa

ja nyt sä voitetaan kyllä yksi

iso ennätys

ja kolmas on ehkä sitten

tämä viestintä

että nyt on ollut kyllä

radiohyli- ja soos

paljon merkittömän pää kuin aiemmin

eli näitä vuotoja sieltä

ei ole tullut

Me ei siis sanoa, että se on median kannalta

hankalaa, mutta

sillä tavalla keskenen luottamus

on näyttää ollen siellä

suurempaa, kun monesti aiemmin

Kertoiko se siis sun näkökulmasta

siitä, että luottamus on vahvempaa

tai epäluu

Tämä on meidän pohditutta

Vaikka sanoo, mutta ainakin sillä tavalla

kun se on keskenään sovittu

että ei keskenkainen

vuodeta mitään

niin sillä tavalla se on pitänyt

ja se voisi vahvistaa

luottamusta

Miten muuten teillä suhtauduttiin

vuotajiin? Sillä on

sai ministerinä ja sit sä luit

vaikkapa Helsingin sanomista tai

yleistä tai mitä muita tämmöisiä

luotettavia suomaisia mediota on

että nyt meidän hallituksesta

kerrotaan nimettominnän lähteinä

tällaiset pikkulinnot kuiskuttelevat

niin mitä sitten tapahtuu siellä ryhmän sisällä

että aloitakseen kyttäämät, kuka helvet

se tiedetään kyllä aina

yleensä kuka vuottaa

Ja mitä hän suhtaudutaan?

Sä riippuu siitä, että onko se yleistä

eli onko se normi

ja monissa hallituksissa

haluaisin neuvottelissa valitettavasti se on normi

joten ei siihen sen kummosemmin

ja se on enemmän tämmöinen kilpavarustelu

että toinen puoli vuotaa vielä enemmän

ja ne jääneen sitten joutuu jossain vaiheessa puheenjohtajat toteamaan

et eikä empistä poikki

tämä vuotaminen, kun sit ei kumpikaan enää hyödy

koska sä rapauttaa sitä keskenästä

luottamasta

mutta et

ei niitä salaisia vuoteja hyvää

Mikä puolueen vuotain on sun

politikkouran aikana eniten?

Se on ollut

kilpavarustelu välillä on ollut

joku toinen välillä, joku toinen

ettei sinä vois sanoa, että on mikään

kenellekään suurempi synty kumtois

Tuossa äsken noista ylletyksistä

puhuttiin, mennään hetkeksi vielä

Petteri Orbon päänsisään

mitä luulet, mikä hänet on yllättänyt

vai onko mikään, onks tämä nyt ollut vain

käsikirjoitetua näytelmää ihan alusteloppuusakka

En usko, että hän tämä on

yllättänyt mikään

koska

kun sit rastehtiin selvityksiä

niin meillä on kaksi puolueet, jotka valmistautuvat

tähän prosessiin, nimomaan

vetovastuuseen, muita paremmia

nämä on kokoomaisen demarit

muilla ei ole sen tyyppistä valmistautumista

ja kokoomais on tehnyt kyllä kotilläkseen

varmasti erittäin hyvin

Se, minkä takia ollaan nyt uudessa tilanteessa

on

mihin Hesarissakin näytetään kiinni

että ne huomioita, että perusseomalaista

on erilainen puolue kuin muut

ja Petteri Orbolen voituulla

ylletyksiä, vaikka hän on varautunut

siihen, millä tavalla perusseomalaista

käyttäytyy tiettystä tilanteessa

koska se ei ole

normikäyttäytyminen, johon on

aiemmissa halutettu neuvottavasti otottua

Tuleeko tähän aiheuttamaan ongelmia

vielä jatkossa?

Jos ja kun

perusseomalaisille ei ole se haluttuksen

pääsy se

kaikkein tärkein asia, niin

sitten Petteri Orbolen voi tulla ongelmia

ja oma kantani on, että

perusseomalisille se ei ole mikään

elämien kuolemankysymys

antamatteneuvoja yhtään perusseomasta suuntaan

niin jotenkin luokistaa olis, että

he voivat kasvattaa edelleen

omaa kannatusta ja se tapahtuu

parhaiten oppositioissa ja mennä seuraavuus

vaaleeseen sitten pääministeri

asemasta halutusneuvottelua, jolloin

ollaan paljon vahvemmassa tilanteessa

Mennään sitten

viikon geitin pariin, mikä on

aina mielenkiintoinen

Pride-kulkuen ja kokoomus

Oliks se tällä viikolla?

Loppuviikosta viime viikolla?

Koska se oli, kun Pride ilmoitti, että

he eivät teä yhteistyötä

tänä vuonna kokoomuksen

puolueena kokoomuksen kanssa

Eikä keskustan

Mutta

erityisesti kokoomusväkeä

tämä Pridein ilmoitus

närkästytti suuresti, koska monet

kokoomuslaiset äänestivät muun muassa

translin puolesta ja Pridehan sanoi, että heillä on

tietyt kriteerit, mille he valitsevat kumppaninsa

ja kokoomus ei ole puolueena tehnyt

se on monesta periatepäätöstä, mikä

olisi ylittäisi heidän kriteerinsä

ja tästä syystä kumppanuutta ei synny

Se tottais mieltä tästä

Mä voin aloittaa jälleen kerran

mun mielestä

pelikenta oli aika selkeä kuitenkin

että Pride on

heillä on ollut nämä tietyt kriteiset kysymykset

mitkä yhteistyökumppaneiden pitää

toteuttaa ja mikäli ne ei käy

niin he eivät pääse yhteistyökumppaneiksi

Loppuviikosta

mitä kokoomuksella kävi on se, että hei saa

tälttaansa sinne Pride-kulkueeseen

mutta joka ainut kokoomuslainen

joka tukee Pridein tavoitteita

ja haluaa edistää niitä

voi edelleen mennä sinne marssimaan

sitä hän ei kielletty

sitä hän yritettiin spinata silleen, että kokoomuslainen

on nyt kielletty ja hän on vannattu Pride-kulkueesta pois

mun näin hän ei käynyt

vai se oli nimenomaan ainoastaan

tää puolue

ei sulle tullut ulos

mutta ei tehty kumppanussopimusta

mitäs Joni ajattelee tästä aiheesta?

Kumpikin osapoli hyötyy julkisuudesta

että

tämä on enemmän julkisuus hommaa

ja taas muodollisesti

ei kukaan ulkopuolinen

voitteesti määrätä

että

kuka täytyy ottaa yhteistyökumppaneiksi

se on ainut jokaisen organisaation

omaa sikäli Helsinki Pride

pitää muistaa, että tämä on Helsinki Pride

tuolla meillä savannessa

on erikseen Pride-kulkueet

ja tapahtumaton jäädellä

siellä

erilainen kostumus

ja siinä mielessä

Helsinki Pride on ihan mahdollisuus

päättää omat osoittaa

mm

mun mielestä

tutkija Anu Koivunen

aika osuvasti kommentoi Hesarin jutussa

että Pride on sellainen erikoinen

yhdistelmä

bileitä ja aktivismia

ja ehkä se että

ehkä tää sen tapahtuman luonne sitten

tätä keskustelua, että moni on ehkä unohtanut

jo sen, että siellä on se todella

aktiivismin juuri siellä alla

että kyse ei ole sellaisesta

jotenkin vain isoista bileistä

johon ikään kuin mikä tahansa

yritys tai yhteisö voisi pyrkiä osallistumaan

vaan että tähän liittyy

myös isoja aattelisiä kysymyksiä

se mutkistaa tätä keskustelua

kyllä, tämä oli lauta

tällä kertaa, kiitos käynnistä Jouni Bakman

oli ilo, kiitos

äänistä vastasi tänään Janne Elkki

kiitos Janne

ja me mennään kohti ensi viikkoon

todennäköisesti nää hallitusnovuttelut

jatkuvat aina vaan, me haluan luvattu

että me ei lopeteta ennen kuin ne on

ennen kun ollaan päästy maaliin

ja näyttää siltä että kesälomat täytyy vähän

erua, mutta

ei se mitään, meitä ei haittaa

kiitos kun kuuntelit, käykää kliksitellemassa

tähtiä meille paljon ja palautetta

saa aina antaa siihen myös joskus

vastataan, kiitos

kiitos paljon ensi viikko, moi moi

äänistä

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Miten hallitusneuvottelut oikeasti etenevät? Lauantaikerhon vieraaksi saapui Jouni Backman, joka on käynyt läpi monet hallitusneuvottelut. Backman kertoo jaksossa, mikä yleinen virhe julkisuudessa toistuu, kun hallitusneuvotteluista uutisoidaan. Lisäksi Lauantaikerhossa pohditaan Petteri Orpon mahdollisuuksia muodostaa Suomeen oikeistohallitus.

Studiossa Emil Elo ja Susanne Salmi.

Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009389602.html

Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa.

HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/lauantaikerho.