23 minuuttia: Mikko Ketovuori - Lauma on päättänyt, että Suomi syöksyy | 613

construct wasn't the rubbish, right?

Everybody in the wholesale block.

Hyvät näisesti Herra

Lauma-vaistoon varassa kirjan kirjoita. Tervetuloa takaisin.

Kiitos. Jokuhan tänne minuuton taas johdattanut.

Kyllä. Lauma-vaistokelti.

Vuosi sitten kun kävit juttelemassa, niin selki on tapahtunut paljon.

Ja välillä tässä pienenlihmisellä tulee semmoinen fiilis, että onko sitä maailma vähän suistumassa pois radaltaan.

Millä mielen itse tarkkaille, että nyt tätä kehitystä, jos otetaan viitekehyksäksi tämä lauma-vaistoon ajattelu?

Kyllä. Tämä on osoittautunut niin todeks kuin ikinä olisi itsekkään uskonut.

Lähti ennustamisesta, mutta myöskin niistä jutuista, mitä minä kirjoittunut.

Mitä sitten tän vuoden aikana on tapahtunut?

Muun muassa täysin kirjoittaa kirjaani, että kun todellisuus muuttuu, myöskin covidin tulkintatapa muuttuu.

Minulla oli pari kertaa Lontoossa yhden kerran tiukassa tilanteessa ja se oli täyttä orvelia.

Ja sitten toisen kerran, kun niistä kaikista oli luovuttu ja kuka ei enää halunnut muistella, mitä tuli tehtyä.

Eli se vaikea pää pointti, joka tässä ajassa näkyy, on siis se, että meidän tällainen oma ajattelu, oma tunteet ja kollektiviset tunteet

niin vie meitä todella pahasti.

Sä puhuit itse tuossa sen, kun aloitettiin realismin ja metafysiikan eroistajana liittyy tietysti tähän kirjan teemaan,

mutta siten ehkä olisi hyvä palata siihen viime kertaa, kun oli täällä. Se oli tammikuuta, kaks ket kaks.

Silloin jäi tuli puheeksi tää, että mitenköhän Venä ja Meina olet tehnyt, että Venäko oli ihan oikeasti siellä Ukrannassa alkaa tekemään.

Sota toimii.

Mitä pörssikurssit ja muut indeksit kertoo nyt Ukrannan tilanteesta?

Tuossa oli katoin eilen, niin miinus 12 prosa oli, en ole tänä päivänä kattanut, ja sitä on jo vähän pirempi laskutrendi siinä ollut.

Mä pyysin heidän noin ennustuksen maksaa aika paljon ja sosiaalinen instituutti ei ole rahoittanut varsinaisesti tätä mun kirjaa,

mutta he on antanut kaiken materiaalin mulle, mikä on valtava apu.

Pyysin joululla ja kysyn ihan suoraan, koska minua kiinnostaa tuota Ukraina.

Voi sitten kertoo, mitä tapahtuu?

Vastaus oli, että seuraa RTS ja heidän näkemyksen mukaan, kun se ei riittävästi laskeutu, niin kyllähän hyökkää.

Silloin pointti oli siinä, että hyökkästä tulee.

Ja se tulee, ja olin liian vaatimaton, olin pitänyt paukauttaa se suoraan, että se on se tuhat pistettä ja alarajan 800,

ja sitten siinä kävi silleen, että täsmälleen sinä päivänä, kun rupeaa uutisia tulemaan, niin juman kautan se meni 800 pisteeseen.

Se oli ihan bulls-ai, olisi tosiaan totikaa heittänyt.

Mekin tässä vähän ennusteltiin, että kyllä se venäjä taitaa hyöketä, mutta välillä sitä löytää sokea kikkana jyvän.

Jos ajatellaan pelkoa tunteena, joka edeltää lauman käyttäytymistä, niin sitten jos se pääsee määrittelemään sitä lauman muudia,

niin sitten lauma muuttuu levottomaksi.

Onko tuossa perimiltään kyse siitä, että jostain on pelko uinut järjestelmään?

Sosiaalinen mieliala on olemassa koko ajan, ja pelon ja toivon väli on itse asiassa aika hiuksen hieno.

Ajattelisiin jopa näin, että seuraavassa versiossa kirjastani kerrunkin sen,

koska ihmiset ovat niin yksinäisiä, ja koska meillä on nämä vehkeet, niin effekti on vielä suurempi kuin mitä se ennen vanhaan on ollut.

Mutta toki niin, että jos katsotaan aikaan 100 vuotta taaksepäin, niin ne samat lait toimivat ihan samalla tavalla sielläkin.

Jos kärjestän, niin onko se siitä, että jos täydessä konsertti salissa joku huutaa tulipalo, niin sitä alkaa tapahtua?

Seuraavassa panikki ihan siitä tulee, ja kaikki lähtee juoksemaan yhtä aikaa oville.

Toi on iso aiheto, mitä sanot näistä laitteista.

Mä en ole ainakaan nähnyt siitä, että ihmiset olisivat keskustelua isosti siitä, että miten tämä vaikuttaa, että me ollaan näiden ruutujen kanssa tekemässä käytännössä.

Valvela on olo ajasti ihan jäätävän määrän, niin silloin takuulla on vaikutuksia kaikkea ihmisessä.

Siitä on olemassa erittäin kovaa tutkimusta ja helvit isolla aineistolla.

Esimerkiksi Islandista tulee mieleen koululaisaineisto, se on mieleen terveyteen ja tällaisia liittyviä juttuja.

Minkälaisen fyysisen stressin aiheuttaa, että ollaan koko ajan online-tilassa esimerkiksi?

Keskittymiskyky on yksi sellainen, mikä aikuisilla kouluja käyneet ihmisillä.

On menetettä.

Siinä on koukus siihen, että slide bingaisi on jonkun jutun ja sitten se keskeyttää sun ajatustyön ja tähän on tolleen isojen asioiden kannalta,

jos me pitää tehdä jonkun huomiota vaativaa juttuun, mikä vaatii keskittymistä pidempiin jaksoja, niin se on aika vaikeaa.

Kirjan myynti on romahtanut.

Jaks saako ihmiset kuunnella? Ennen vanhaan se oli se musikinhitiin pituus, se oli se kolme minuuttia. Jaksas ne enää kuunaa sitten kolme minuuttia?

Kaksi kolme minuuttia on itse asiassa tutkintusti aika heikkiä.

Sillä on tiiä.

Se on anomalia, sanotaan näin.

Matteus Passi on pituudesta 23.

Jassa kysy, sanotaan minun professorina ja hyvinkin lukenu mies, miten sulta onnistuu nykyään tiiliskivien lukeminen, jos puhutaan vaikka romaaneesta, niin pystyt sä vielä lukemaan,

vai huomaksä jopa itsessäkin sen, että tarkkavaisuus on vaikea pitää paikalla?

Kyllä, erityisesti jos ei aihe todella kiinnosta, niin joudun pakottamaan itseni hetkinen, että mitäs tuossa edellisessä lausessa luki ja palamaan sinne.

Tietoisesti täytyy ponnistella pitäkseen fokuksensa.

Toisaalta minä olen myöskin muusikko ja soittanut niitä ja laulannutkin Matteus Passi, jotta sitä kautta löytyy kykyä suoriutua tällaista.

Silloin kun ei näitä vehkeitä ollut, niin istuttiin huoneessa ja juteltiin kavereiden kanssa ja luetti Mikael Walterin koko tuotanto.

Mä olen yritänyt unilääkkenestä, jos käytetään suuri illus ja jäätävää kamaa.

Siis ihan kirjamellisesti jähdyttävää tavaraa.

Hei, kun sä olet muusikkimies, niin nyt äähokkina tästä.

Miten käpröet näyttää kääriikö kääriä voitan Eurovisuissa?

Tällä kertaa mä sanoisin aikanaan Kisteri Hardrock hallelluja ja sanoin, että se on positiivinen merkki.

Mä en valitettavasti voi sanoa, että toi olisi ihan hirveän hyvä sosiaalinen merkki.

Kyllä näyttää aika pahalle itse asiassa.

Siis se voitton kannalta?

Siis se on voitto.

Siis sehän voi olla, että se voittaa just sen takia, että se kuvastaa tän hetken henkistä tilannetta.

Mutta mä puhun laajemmin, eli Hardrock hallelluja tarkoitti sitä viimeistä piikkiä ylöispäin Suomen taloudessa ja Suomalaisen ilmapiirissä.

Niin voittoi niinku fiilistä.

Toi kaveri kun voittaa.

Ja se voi olla vaan se viimeinen, että siellä off.

Joo, no niin, no niin, no niin.

Koska siinä on vähän sellainen tunnammainen kuin Berlinin bunkerissa vuonna 45 keväänlää.

Siis niin, niinku viimeiset juhlot.

Jeemmy roikkuu kastokronoissa.

Joo okei.

Okei, point.

Hyvä.

No.

Mutta mitäs nyt sitten muuten, jos puhutaan tästä eteenpäin, mä en vaadissua olemaan nyt varsinaisesti, mikä on raakkeeli.

Mutta mitä havaintoja on tästä nyt sitten niin kuin lauma-vaistoa tutkineena, niin mitä tulee tapahtua?

Lähdetään sitten isommasta liikkeelle ja jälleen kerran mä kivasti sanoin, että menen isojen hartioten taakse.

Liekkö sitten vanhuus iskeny prekterin kaverille, mutta kun ne aikaisemmat teoksensa oli itse asiassa 800 000 sivuusia, niin edespäin viimeinen bear market läpyskä oli 50 sivu.

Ja siinä hän nyt tosiaan sanoi, että tämä talousjärjestelmä tulee korjaamaan itseänsä lamankautta.

Eli velkatasot ovat sen verran korkeilla ja jätetään metafysiikka ja aalot tosiaan pois puhutaan realistisesti, niin jos luonnossakin sopuli laumakas valija isoksen, niin sehän juokse kalliolta alas.

Sitä kutsutaan sopeuttamiseen. Tästä voisit päästä Suomen talouteen, kun tuntuu se, että valoilla on aika selkeä tunnistettava käsitys siitä, että sytentä on saveen, mikä tahansa puolueen voittaa, niin sitten tulee leikkauksia.

Miten se hahmotaan tämän laumavaiston näkökulmasta? Onko ne leikkaukset jotain sellasta, mitkä ovat etukäteen päätettyä ja vähän samalla tavalla, kun lauma rupeaa muuttua levottomaksi silloin, kun petoelään tulee lähelle?

Se politiikot tekevät päätöksiä laumavasta varassa, eli yleensä se menee anti-keinesläisesti näin, että silloin kun menee lujaa, niin otetaan velkaa niin, että korvat soivat. Ja sitten kun oikeasti pitäisi ruveta elvittämään, niin sitten ruvetaan juuri se tekemään leikkaukslista.

Että vähän niin kuin osakemarkkinoille ostas silloin, kun on kallista. Kyllä. Niin mennä minua. Niin mennä minua. Tässä tähän tässä on kyvymys. Niin, mutta se on ollut tähän mennessä jotenkin sellaista, just anti-keinesi, siis siinä mielestäni oli satota ja paisto.

Niin, lisätkö määrää lisätään. Niin, lisätkö köpessä. Se, joo. Sä oot ihan oikeastaan.

Kysytään tuosta talousaiheesta, niin miten sä näet, että miten tää lähtee kerjytymään nyt tää Suomen seuraava hallituskausi. Tulevat vuodet. Ei pään näytä hirveän lupavalta, mutta luetaanko tässä nyt jotenkin merkeä just väärällä tavalla?

Tässä luetaan merkeä väärällä tavalla ja tullaan siihen tilanteeseen, jossa sitten ruvetaan irovienasta kyselmää, että vieläkö tulisi duuniin.

Eli voidaan näitä kaikkia muutkin merkeä lukea esimerkiksi Sveitsin keskuspankin ja Euroopan keskuspankin tapiot.

Joita sitten Suomeen vastaavat tulee seuraamaan. Voidaan lukea inverted hieldiä, varmimpia signaaleja siitä, että huonosta tulee menemään.

Eli pensä loppuu moposta. Inverted hieldiä eli bondi hieldiä.

Eli nämä ovat erilaisia samanlaisia arvauksia, mutta sitten sellaista realista käsitys siitä, että ei mikään kasva taivaisiin.

Eikä varsinkaan siinä tilanteessa, jos ajatellaan, että arvo ja rahaa liittyy jotenkin toisiinsa.

Eli se, että mitä tahansa myydään mukamassa arvokkaalla. Hei, se on feikkaamista sellainen.

Ehän on mitä suuremassa väärin sosiaalinen ilmi ja koko talous on.

Tapaattuksi nämä ylikierroksille menemiset tulppani, maniat ja kupla taloudet, niin tapahtuuko ne jonkun tunteen aiheuttamina?

Totta hän toki. Ja siis tähän vielä tähän ennustukseen etelämärin kuplan puhkeaminen 1720, kun nyyt on sen aika fiksufyysikkoneen.

Menetti rahansa, niin sanoi, että hän pystyy laskemaan planettojen radat, mutta joukkojen hulluudessa hän on täysin avuuton.

Eli kyllähän me tähän kaikki niin jollain tavalla osallistutaan. Ei tässä kukaan ulkopuolella sitä.

Hei. Laamavasta varassa kirja, niin yksi merkittävä henkilö, joka määrittää tätä ajatusta on Robert Brekter.

Tällainen reilu 70. Amerikkalainen kirjailija, sijoittaja, bisnesmies, mitä kaikkea.

Tällainen blogi, missä sun Laamavasta varassa kirjaa on analysoitu, että se on tämä tiivistelmä Brekteristä.

Brekter näkee tulevaisuuden synkkänä. Vuosista syklin huippu ja vuosi tuhat syklin kolmannen aalon huippu osuvat ajallisesti yhteen.

Nyt takulusta on vähän jo raamatuulisella.

Joo, se kulusta on metafysikolla.

Tulee Ankara-Lama-yhteiskunnan levottomuus Jopasota.

Osakemarkkinoilla tullaan Brekterin mukaan näkemään ennen näkemättöromaattaminen.

Hän puhuu jopa 90 prosenttilaskusta.

Kyllä.

Tähän tarvitaan siis käytännössä sitä, että siis omaisuuserät yhtiytyisi aika tavalla.

Tähän on nähty Suomessa 1991 esimerkiksi.

Se oli kovin paikallista. Silloin nyt puhutaan vähän isommasta skaalasta.

Nyt puhutaan sellaista skaalasta, vaikka meillä hoidettaisiin asiat kunnolla.

Kun se tuota Amerikan päässä tapahtuu, niin se on vesivehmän jenkkä.

Se ei mene nuorille samalla lailla siinä kohtaa.

Ja Ysäri-Lamassa oli se positiivinen puoli paikallista.

Kuitenkin sitten muun maailma.

Saksa yhdistyi vähän ennen ja Saksa lähti nousee Suomesta.

Mä en sinne mitään helveti saloron telkkaria.

Ja Nokian maltkapuhelme taas kun nousee.

Eli muun maailma tavallaan veti meidän, että ylös siitä.

Joo.

Ita-Naapuri Kyykkäs.

Lähinnä nyt kun niitä vetureita, josta on globaalisti menossa pannukakukseni,

niin niitä vetureita on kovin vähän sitten.

Ei niitä. Enää ole.

2008 ilmesti Kiina olisiin kohtaa vielä.

Eli he aloittivat sitten tämän rakentamisen puumiinsa.

Mutta nyt sielläkin on tilanne tosi huono.

Joo.

Tämä toivoa luovaan.

Suorastaan valoisahdettelua.

Vakirjoittaisi puhua suikaan vähän sellaista.

Mä oon vahvunut, että se on vähän sama virhe kuin minusta,

että se on tällaista hegelilläistä synteisiä hakemista.

Tämä vaatii vähän pohjustamista, mutta mä itse hahmotan siltä tavalla,

että moderni aika rupesi jossain kohtaa väsymään,

ja sitten sen olikin aika kuolla.

Ehkä se on ne mäkkarttilainen kommunismivaino.

Oli semmonen kuollon parahdus, jonka jälkeen sitten tulikin elvis, joka alkoi synnyttämään

postmodernia, populaari kulttuuri, ja se räjähdys tuotti sitten

tämän maailman, missä me ollaan nyt.

Mutta mä itse oon ollut huomaaminen, että semmonen tietyllinen liian

pitkälle viety progressiivisuus on jälleen kerran oire siitä,

että olisiko meillä taas aikakausi vaihtumassa.

Ja sä oot puhunut samasta asiasta, mitä mä oon tässä miettinyt.

Me tarvittaisi uudellainen synteisiä, joka ottais tän postmodernin,

ja sitten löytäis sieltä modernismista, kuitenkin ne parhaat puolet,

ja olis uudellaisen synteisi, missä ehkä vähän muisteta sitä vanhaakin maailmaa.

Miten sä hahmotat tän? Ollaks me murros kohdassa,

ja löytyykö todella jotain ratkaisun avaimia sieltä vähän menneisyyden puolelta?

Joo. Vastaas löytyy Charles Tayloriltä.

Hän on siis kanadallainen filosofi,

ja mä oon tehnyt Väitöskirjen kanada se ollutkin siellä vähän aikaan.

Sehän postmoderni konkreettisesti tulee vaikka todon tuossa vastaan näin,

että siellä on 140 eri kansallisuutta, jotka kaikki näyttävät erilaisille,

ja puhu omaa kieltänsä, ja heillä on kaikki palvelut järjestetty.

Ja siinä sitten, kun ollaan päästy sieltä jostain kyläästä pois,

niin sitten tapahtui se vapautuminen, että no niin nyt mä saan ajatella niin kuin mä haluun,

ja voit tapahtua tälläsiä ylilinen tekiin sitten.

Joo, ja tämä samassa toteutuu ihan siis meilläkin suurissa kaupunginissa.

Nähdään joku, me tiiä käslompolosta,

niin joku kaveri, joka pitää tunteita sisällään,

ja sitten pääsee yliopisto kaupungin,

ja sitten käydään klubilla kaikissa rikin koko hööhenissä,

ja tuolle taas ehdoinkin.

Hyvästille starjolaisuus.

Ja saatava, että tämä suuris ekotuminen tuottisit valtavasti lisäarvo,

ja semmoisen myös taloudellisraherkseen,

niin sitten kuitenkin, kun se atomisoituminen menee riittävän pitkällä,

niin se ei enää otkaan sellainen uuden energiaan lähde,

ja tämä nyt se, mitä mä oon paikantavani tähän hetkeen,

niin miten sä hahmotat sen, että mitä sieltä modernismista voitaisi tuoda siihen synteisiin mukaan,

jotta me saataisiin taas uusi tasapaino sille,

että tämä oikeastaan tarkoittaa länsimaalainen kulttuuri.

Joo, länsimainen kulttuuri tarkoittaa moraalia,

se tarkoittaa taiteita,

ja sen jälkeen se tarkoittavasti tiedettä.

Sori, tässä järjestöksessä menee.

Ja nyt meillä on tämä big pharma ecosystem, big science,

joka on tehdä kaikesta mitattavaa,

ja kaikki tietää kaikesta kaiken.

Ja virheet on aivan käsittämättömän suuria.

Eli takerutaan yhteen kolmesta tiedonmuodosta näen näissä tieteeseen.

Oikeasti ymmärtämättä siitä, mitä se on aika monimutkainen juttu, kuitenkin tuo tiede.

Eli onko sitten taidetta vähän sulkestettu pois, ja moraalia unohdettu?

Ja moraalia unohdettu, kyllä näin.

Eli siis, mitä mä sanoisin niin kuin, että tällainen ajattelu,

jossa ihmiset, mä en paljon käynyt ulkomailla luennoimassa,

sanoin, että Suomi on mahtavaa, että tämä on käsi, siitä muodostuu käsite,

siitä tulee käsittää.

Niin esimerkiksi tällainen asia, että sen sijaan, että tämä niinku,

istuisi tuolla niinku Twitterissä niinku 24 tuntia,

niin mitä jos lupi äskit on vaikka käsitöitä tekee.

Eli meidän pitää kysyä, meidän pitää kysyä, että mikä on totta.

Niin, mutta tuossa sul listassa, missä oli moraalikulttuuri

ja mitä moraalit taiteet, jopa sitä ei oikein tiede,

niin miten sä rankkaattaan fyrkavallan siihen yhtälää,

koska nyt itsellä on kuitenkin se käsitys, että jos ajatellaan,

että nyt esimerkiksi joku ei oo patentoitavissa,

kuten kuin bisneskeksinnöksi, niin siihen löytyy aika vähän sitten

niin kuin sellaisia voimavaroja, mitä se vaatisi,

jos nyt on totta fakta tämän lääkeyhtiöiden touhu.

Niin jos sulla on joku sellainen asia, mikä voisi olla hyödyllistä

ihmisille, mutta sitä on vaikea patentoilla, niin kuin tyyli,

en mä tiedä, pakuri, kääpä, niin se on huonoa bisnesstä,

joten sit on turha tehdä tavallaan tutkimusta.

Tutkimusta tehdään nykyään niin paljon.

Ja sellaista lähtökoudista, että sitä ei kerkii kukaan lukemaan

ja taso heikkenee, eli todelliset läpimurrot,

tieteen tekeminen ja tieteen harrastaminen on eri asia.

Eli yleensä se on alkuvaiheessa pioneerit, jotka haluaa

selvittää asiaan, tekee sitä sydämestä ja tekee sitä

arvopohjalta ja ne ratkaiset tieniä ongelmia,

joista kasvaa sitten isompi kokonaisuus, josta saadaan jotain hyvä.

Ja tämä on unohtunut ihan täysin.

Eli nyt vaan rakennetaan sellaista isossa tiimeissä

niin jotain kokonaisuuksia, josta kukaan oikein ymmärtää.

Mä ostataisin argumentin siitä, että tiede hän on korottu

vähän niinku moraalijalustalle. Sen sijaita kysyt tässä,

että mikä on oikein, mikä on väärin, niin katsotaan mitä tiedes sanoo.

Ja sieltä sitten ollaan näkeminen humenkiljotiinin vastaisesti

näitä arvovastauksia. Ja sitten toisaalta

politiikka on Suomessa ollut koko tän vuos tuohon

sekä teknokraattista, eli semmonen arvopuhe siitä, mikä esimerkiksi

vaikka verrattuksessa on oikea väärin, niin on loistanut poissaalollaan,

on puhuttu vain tehokkuudesta ja valtion tarpeista.

Eli jonkinlainen tyhjenäminen sellaista moraalipuheista

länsimaissa, mun mielestä, on nähtävissä.

Niin, tai sitten niinku sisällöistä.

Siis, että kaikki on vaan yhtä konetta.

70 prosa on yliopiston, tota palkkalistellaan

olevista vähestä, niin pitää systeemiä yllä.

Täällä on niin kuin 30 prosa, joka yrittää tehdä jotain.

Täällä on aika pahasti sanottu, mun suuri.

Okei, ei ole hyvä.

Sä oot pahat poika.

Se piti kysyä sulta.

Sä olet niin twittelistä.

Niin, no se oli.

Just tämä Ukraana-sota-juttu.

Eli kaveri FC Kurella ja eräs henkilöprofessori,

joka asistuun teijotaan, niin sanoi, että tää on sotasensuuria.

Ei mitään henkilökohtaista, mutta...

Mitä sä kirjoitit sinne sitten?

Mä kirjatin sen täsmälleen sen tuon ennostuksen,

että kun rts laskee alit tuhonen pisteeni,

sotan alkaa.

Ja sitten ne bännäsut?

Sitten ne bännäs ja laiton kysymykset, mitä mä oon

tota niin kuin väärin sanonut.

Mutta nii, itse asiassa on tässä kirjassa

nii tota kymmenen teesia,

jotka on niin kuin se koko oma tässä alus.

Niin tota mä tätä omaa kirjaaniin laitoin.

Lyhyinen pätkenä Twitterin ja se siitä.

Okei.

Ja sitten elonmusko osti Twitteria?

Sitten mä pääsin takaisin tuossa,

joskus milloin se oli marraskuussa.

Mutta te olivat yli puoli vuotta pois.

Mutta että tää on tää sanalvapaus.

Eli me eletään valitettavasti

tällaisessa niin kuin puolin manipulaajavasta

todellisuudessa.

Puoli.

Me saadaan täällä jutella täällä ihan kaikesta rauhassa

miettimään, että onks nämä jutut tottavaa ei.

Ja kysymys vielä tästä tota murroskaudesta,

jos me hallantetaan jonkinlainen taitekohta

on käsillä. Kuinka kauan nää yleensä sit kestää?

Miten se altotioria sanoa, että kauan voidaan

olottaa tämmöinen entropiavaihe,

milloin kaikki sääntäpohjainen tuntuu hajoavan käsin,

niin kauan se yleensä kestää.

1720, milloin se oli Amerikan sisällisota 1850-luvulla.

Niin, niin.

Se oli ensimmäinen tota isompi sellainen

nootkaudus siinä kohtaa, minkä prekterin

niin kun sanoitte sitä uudestaan jaasta.

Se oli saadaan jälkeen 40 vuotta silloin,

mutta nykyään se menee niinku

Valongapelipiiltkiin 2 sekundiseen.

Joo, joo, paljon nopeammin, paljon nopeammin.

Eli, eli, nää, kyllä.

Hei, Mikko Kesallari, paljon kiitoksia.

Koska kuningas on kuollut, kauan aika on kuningas.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.