Jäljillä: Marjorie Nugent

Kun toinen poliiseista kurkkasi liedellä olleeseen ison kattilaan, he löysivät sieltä Johnin päään.

Poliisien mukaan näkymäkeittiossa ja muualla talossa oli kuin suoraan hirveimmästä kauhlevasta.

Nainen jatkoi kuuntelua useana päivänä ja huomasi, että lähes päivittäin hän kuuli naapurin asunnosta naisen nyhkytystä ja huutoja.

Välillä kuulosti sieltä kuin naisääni olisi huutanut äiti, apua tai päästä minut ulos.

Jos haluat kuulla kaikki tämän podin uudet jaksat, tilapodmi Premium.

Moikka ja tervetuloa uuden jäljellärikospodkestiin jakson pariin.

Tämän kertonen tapaus on siinä mielessä ehkä vähän erilainen verrattuna lähes kaikkiin mun jaksoihin,

että tässä tapauksessa sellainen suuren yleisön ja esimerkiksi median sympatia on olleet

ja ehkä edelleenkin on aika poikkeuksellisesti tekijänä, eikä suinkaan tämän jutun uhrin puolella.

Vuonna 1990 Marjorie Nugent oli tuoren leski, kun hänen miehensä Rod Nugent oli menestynyt yllättäen.

Marjorie ja Rod olivat olleet naimisissa vuodesta 1937 asti, joten leskeksi jääminen oli todella suurimuutos Marjorieen elämään.

Marjorie asui Carthage nimisessä kaupungissa, yhdysvaltointeksasissa, missä hän oli asunnut myös lapsuutensa.

Hän oli ellänyt varakkaassa perheessä ja tottuin jo lapsena tietynlaiseen elintason.

Hänen lapsuuden ja nuoruuden aikaiset ystävänsä ovat sanoneet, että Marjorie oli ylimielinen

ja kohteli esimerkiksi vähän varaisempia ihmisiä tyylisti ja ilkeästi jo lapsena.

Marjorie ei myöskään aina tullut toimeen omien perheenjasentensa kanssa.

Hänellä oli kaksi siskoa ja veli ja erityisesti hänen siskonsa ovat myöhemmin kertoneet, että Marjorie oli heille todella ilkeää.

Siskosten välit huononivat vielä entisestäänkin myöhemmin, kun heidän vanhempansa kuolivat

ja sisarukset alkoivat tapella vanhempien sen jättämästä perinnöstä.

Marjorie opiskeli Luisiaanan teknillisessä korkeakoulussa, mutta en löytänyt tietoa siitä,

että tekikö hän jotain töitä valmistumisensa jälkeen.

Jotenkin luulen, että ehkä ajan hengen mukaan Marjorie oli kotona sillä välin,

kun hänen miehensä Rod loi uraaa Magnolia-oille,

nimisessä yrityksessä, joka tunnetaan nykyään ehkä paremmin nimellä mobiille.

Kuten mä jo mainitsin, Marjorie ja Rod menivät naimisiin vuonna 1937

ja saivat myöhemmin yhden lapseen pojan nimeltä Rod Junior.

Perhe asui useassa eri paikassa, muun muassa ny-Meksikan, Luisiaanen ja teksisin osa valtioissa.

Niin kuin lapsenakin Marjorie eli levää elämää myös Rodin kanssa,

ja hänen miehensä onnistui tekemään bisneksillään miljoona omaisuuden.

Vuonna 1989 Marjorie ja Rod muuttivat Carthagein, joka oli Marjoriein synnyin kaupunkiin.

Pariskunta rakennutti kaupungin laidalle, aidattuun yhteiseen on ison kivitalon,

jossa he eivät kuitenkaan ehtineet asua kovin kauaa, ennen kuin Rod yllättäen menehtyi.

Marjorie oli miehensä kuoleman jälkeen 2001, vaikka hänellä olikin läheisiä sukulaisia.

Esimerkiksi hänen toinen siskonsa ja osa tämän aikuisista lapsista asui Carthageissa,

ja lisäksi Rodilla ja Marjoriella oli myös aikuinen poika,

joka tosin asui muualla päin yhdysvaltoja ja työskenteli patologinaa.

Marjorie oli kuitenkin onnistunut pilaamaan välinsä oikeastaan kaikkiin läheisiinsä,

eikä näin ollen saanut näistä itselleen seuraa.

Marjorie ei ollut siskonsa kanssa väleissä, koska hän oli edelleen katkeraa kymmenien vuosien takaisesta perheriidastaan.

Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa syysille, että Marjorie ei tullut toimeen siskonsa kanssa.

Marjorie oli aikaisemmin ollut hyvin julma tämän lapsia kohtaan.

Kun Marjoriein siskonpoika oli pienenä lapsena ollut Marjoriein ja Rodin luona hoidossa,

Marjorie oli yrittänyt pakottaa pojan tekemaan kaikenlaisia aika vaarallisenkin kuuloisia kotitöitä.

Hän oli esim. yrittänyt saada siskonpoikansa siivoamaan ampia espesiä poistontilta paljon käsin.

Kun poika ei ollut suostunut tähän vaan alkanut itkeä ja sanonut haluavansa lähteä kotiin,

Marjorie oli jahdellut poikaa pitkin tonttia puutarhasakset kädessään.

Poika oli päässyt lähtemään kotensa vasta, kun Marjorie oli lähtenyt kauppaan

ja talossa ollut siivoa ja oli auttanut poikaa pakenemaan.

Tämä ei ollut ainoa temppu, joka oli saanut Marjoriein siskon katkaisemaan välit Marjoriein.

Lisäkitkaan aiheuttiin se Marjoriein katsellisuus siitä, että hänen siskollaan oli tytärä.

Marjoriella ja Rodilla oli vain yksi poika.

Mä en tiedä, että eivätkö he onnistuneet saamaan enempää lapsia,

vai eivätkö he halunneet kuin yhden.

Mutta joka tapauksessa Marjorie olisi todella kovasti halunnut saada tyttärenä.

Hän oli valmis menemään jopa niin pitkälle, että teki siskostaan

ja tämän mieheestä lukuisia lastensuojeluilmoituksia,

joissa hän väitti, että hänen siskonsa ja tämän mies eivät ole sopivia vanhempia

ja että nämä laimin löivät lasten huoltoa.

Marjorie myös ilmoitti sosiaaliviran omaisille,

että hän olisi valmis ottamaan perheen tyttären huolattavakseen.

Tosin muut lapset voisi hänen puolestaan sijoittaa jonnekin muualle asumaan.

Marjoriein ilmoitukset eivät menneet läpi,

mutta ei ole ihme, että perintoriidan lisäksi hänen siskonsa

oli vähän kiukkuinen myös muista asioista.

Marjorie oli myös usein riidoissa poikansa Rod Juniorin kanssa

ja välillä kaksikon välit olivat poikki vuosikausia.

Välit parannivat, kun Rod Junior sai omia lapsia,

jotka sattuivat kaikki Marjoriein mieliksi olemaan tyttöjä.

Kolme lasten lasta kävivät säännöllisesti Marjoriein ja Rodin luona hoidossa,

mutta mitä vanhemmiksi he kasvoivat, sitä harvemmiksi käynnit kävivät.

Marjoriella ei myöskään ollut ystäviä cartridgeissa.

Hän ei ollut onnistunut saamaan uusia ystäviä sen jälkeen,

kun oli muuttanut takaisin kaupunkiin miehensä kanssa vuonna 1989.

Marjorie oli hyvin tietoinen siitä,

että hän kuullui kaupungin varakkain pienhenkilöiden joukkoon.

Monessa lähteessä mainittiin, että vaikka paikkakunnalla asui vain noin 6 000 ihmistä,

tähän joukkoon mahtui 10 miljoon äärejä.

Suurin osa, ellei kaikki heistä,

olivat tehneet omaisuutensa erilaisilla kaasuun ja öljyn liittyvillä bisneksillä.

Marjorie ja Rod olivat ehdottomasti kaupungin varakkain pienhenkilöiden joukossa.

Jostain syystä Marjorie halveksi koko kaupunkia

ja piti itseään liian hyvänä sinne.

Hän ei esimerkiksi halunnut käyttää mitään paikallisten yrittäjien palveluja,

koska hän koki, että eivät ne olleet hänen arvoisiaan,

minkä takia hän ei myöskään halunnut tukea niitä omilla rahoillaan.

Marjorie vietti suurimman osan ajastaan yksinkotona isossa talossa,

mutta kun hän joskus harvoin näyttäytyi kaupungilla,

hän teki kaikille selväksi sen,

ettei hän ollut kiinnostunut juttelemaan muiden kanssa tai tutustumaan kehenkään.

Monet paikalliset ovat kuvailleet Marjoriea snobiksi, ilkeäksi, ylimieliseksi

ja kaikin puolin ikäväksi ja epämiellyttäväksi ihmiseksiin.

Jotkut Marjoriein sukulaiset, esimerkiksi hänellä töissä olleet henkilöt,

ovat toisaalta yrittäneet puolustella Marjorieita sanomalla,

että tämä oli väärin ymmärretty eikä vain niin sosiaalinen

ja ulospäin suuntautunut kuin monet muut paikalliset,

mikä nähtiin epäkohteliaana ja jopa ilkeänä käytöksenä.

Kun Rod kuoli vuonna 1990, vain noin kymmenen henkilöä saapui hänen hautejaisiin saa.

Marjorie oli surullinen miehensä kuolemasta ja myös pettynnyt siihen,

että niin harva saapui hautejaisiin esittämään osanottonsa.

Marjorie sai kuitenkin paljon apua ja tukea paikallisen hautaustoimiston työntekijältä

miehelta nimeltä Bernie Teed.

Bernie oli työskennellyt hautaustoimistossa ja useiden vuosien ajan

ja tiesi, miten kohdetas surevia ja yksinjääneitä ihmisiä.

Berniein asiakkailla oli pelkästään hyvää sanottavaa hänestä

ja hän oli muutenkin pidetty henkilöpaikallisten keskuudessa.

Bernie oli muuttanut kaupunkiin vuonna 1985

ja saanut heti työpaikan hautaustoimistosta.

Mä en löytänyt ihan hirveästi tietoa hänestä ajalta ennen tätä,

mutta heti pitää mainita, että Bernie oli huomattavasti Marjorieitä nuorempi.

Vuonna 1990, kun Marjorie ja Bernie ensi kertaa tapasivat toisensa,

Bernie oli 32-vuotias ja Marjorie 75.

Bernie on itse kertanut, että hänellä oli rankkalapsuus.

Kun hän oli alle 5-vuotias, hän menetti äitinsä autokolarissa.

Berniein isä ajoi kyseistä autoa, eikä koskaan päässyt yli siitä,

että oli aiheuttanut vaimonsa kuoleman.

Onnettomuuden jälkeen Berniein isä alkoholisoitui

ja kuoli lopulta 10 vuotta myöhemmin, kun Bernie oli vain 15-vuotias.

Bernie on kertonut, että hänen setänsä käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen

koko hänen lapsuutensa ja nuoruutensa ajan, ja tämä vaikutti hänen suuresti.

Setä tosin on kiistänyt, että näin olisi koskaan tapahtunut.

Berniellä oli myös nuorempi sisko, josta hän huolehti yksiin vanhempien

ja kuoleman jälkeen.

Pystyäkseen elättämään siskonsa Bernie-hakitöihin hautaustoimistoon,

missä hän aloitti siivoijana.

Hän kuitenkin kiinnostui hautaustoimiston erityönkuvista,

lähti opiskelemaan alaa ja työskenteli muutamassa eri hautaustoimistossa

Luysianan osavaltiossa, ennen kuin muutti Carthagin.

Toisin kuin Marjorie, Bernie otettiin muuttonsa jälkeen kaupungissa hyvin vastaan.

Hän oli ystävällinen, kiltti kaikille, kiinnostunut kaupungista

ja selvästi halukas tutustumaan uusiin ihmisiin ja saamaan ystäviä.

Bernie oli erittäin hyvä laulaja ja piti näyttelemisestää,

joten hän sai hoitaakseen paikallisen teatterikerhoon,

minkä lisäksi hän lauloi mukana myös kirkkokuorossa.

Monet nuoret naiset olivat kiinnostuneita Berniestä,

ja jotkut uskaltautuivat pyytämään häntä treffeille,

mutta Bernie kiel täytyi aina kohteli asti.

Jotkut paikalliset uskoivat Berniein olevan homo,

ja koska kyseessä on konservatiivinen pikku kaupunkiteksasissa,

juoru tähän liittyen olivat hyvin ilkeämielisiä.

Bernie on myöhemmin itse kertonut olevansa homo,

mutta hän puhui julkisesti asiasta vasta joitakin vuosia sitten,

eikä omien sanainsa mukaan ollut koskaan ennen kertonut asiasta kenellekään.

Monet kaupungissa panivat merkille,

että Bernie vaikutti viihtyvän huomattavasti itseään vanhempien naisten seurassa.

Usein nämä olivat naisia, joita Bernie tapasi työnsä kautta,

kun jäkkäät lesket, kuten Marjorie, järjestelivät puolisoidensa hautajaisia.

Bernie ei koskaan vaikuttanut olevan romaanttisesti kiinnostunut näistä vanhemmista naisista,

vaan monien lähteiden mukaan hän tunsivat sääliä ja empatiaan niitä naisia kohtaan,

jotka olivat menettäneet aviomiehensää ja olivat jääneet yksiin.

Kaikilla näistä naisista oli vain hyvää sanottavaa Berniestä

ja hän kokivat, että tämä oli ollut todella hyvä tuki heille vielä hautajäisten jälkeenkin.

Usein Bernie oli soittanut leskille

ja kysynyt olisiko voinut auttaa jossain arkipäivän oskareessa,

vaikka se ei tietenkään kuulunut, millään tapahden työkuvansa.

Tosin Bernie itse on sanonut kokeneensa, että leskistä huolehtiminen myös hautajäisten jälkeen

nimenomaan oli osahden työtään.

Marjorie herätti Berniessä erityisen paljon empatiaa, koska hän näki, miten yksintämä oli.

Toki Bernie tiesi, että Marjorie ei ollut kaikista mukaviin tai helpoin ihminen

ja että monet paikkakuntalaiset eivät siksi pitäneet naisestaan.

Hautajaisjärjestelyjen lisäksi Bernie auttoi Marjorieita myös sopeutumaan lesken elämään.

Hän soitteli tälle, kävi viemässä tälle ruokaa,

tarjoutui lounastamaan tämän kanssa ja joskus veitämän kävelylle tai teatteriin.

Monet paikalliset ihmiset pitivät Berniein eleitä ja tekoja mukavina,

mutta ihmettelivät, miten Bernie jaksoi viettää aikaa Marjoriein kanssa,

jos tämä oli hänelle yhtä ilkeää ja tympää kuin muillekin ihmisille.

Näet myös kummastelivat sitä, miksei Bernie viettänyt aikaa oman ikäistensä ihmisten seurassa,

vaan koko ajan vain enemmän ja enemmän 75-vuotiaan Marjoriein kanssa.

Bernie itse on sanonut, että hän vain halusi saada Marjoriein iloiseksi ja sääli tätä,

koska tämä oli niin yksinäinen ja surullinen.

Jotkut toiset leskeet, joiden kanssa Bernie oli viettänyt aikaa aikaisemmin,

ja olivat mustasukkaisia siitä, että Bernie oli unohtanut heidät

ja alkanut viettää aikaa vain Marjoriein kanssa.

Marjorieistä ja Bernieistä alettiin kaupungissa puhua parina,

vaikka kaikki tiesivät, ettei kaksikon välillä ollut seurustelusuhdettaa.

Marjoriei alkoi poistua kotoaan kaupunkiin muiden joukkoon aina vain enemmän ja enemmän,

aina Bernie mukanaan.

Marjorie myös luotti Berniein enemmän kuin ehkä kehenkään muuhun koskaan,

lukunottamatta hänen edesmennyttä aviomiestään.

Puolen vuoden ystävyyden jälkeen, Bernie sai oikeuden kirjoittaa

checkkejä Marjoriein tililta, minkä lisäksi hän auttoi Marjoriei

tämän laskujen maksussa ja muissakin talousjutuissa.

Kun Marjorie oli yhteydessä pankkiinsa ja kertoi tutule virkailijalle haluavan

se Berniein saavan käyttöoikeudet hänen tilinsää,

virkailija oli kysynyt, että oliko Marjorie aivan varma sekä tästä,

että siitä, että hän pystyisi luottamaan Berniein.

Marjorie oli suuttunut pankki virkailijan kysymyksiistä niin paljon,

että oli haukkunut virkailijan ja uhannut vaihtaa pankkia,

jos tämä ei tekisi niin kuin hän halusi.

Marjorie antoi Bernieille myös avokatisia lahjoja,

esimerkiksi edesmenneen miehensä Rolexiin,

jonka arvo oli yli kymmenen tuhatta dollariaa.

Bernie ja Marjorie käyvät yhdessä myös Karibian risteilyllä

ja muilla reissuilla yhdysvalloissa niin, että Marjorie maksai kaikki kulut.

Voisi kuvitella, että tässä tapauksessa ihmiset olisivat huolissaan Marjorieista

ja siitä, että Bernie yritti päästä käsiksi tämän rahoihin tai muuhun omaisuuteen.

Näin ei kuitenkaan ollut, vaan ihmiset olivat enemmän huolissaan siitä,

että Marjorie käytti hyväkseen Bernieitä ja tämän kilttia luonnettaa.

Monet kaupunkilaiset sanoivat Bernielle, että kai tämä ymmärsi,

että ei hänellä ollut mitään velvollisuutta viettää aikaa Marjorien kanssa,

hoitaa tämän asioita tai matkustella kanssa.

Vaikka Marjorie oli Bernieille kilttimpiä mukavampi kuin kenelläkkään muulle,

jotkut olivat kuulleet tämän komentelevan ja tiuskivan miehelle julkisilla paikoillaan.

Bernie oli myös kertonut joillekin tuttavilleen, että Marjorie saattoi soittaa hänelle

ja pyytään häntä tekemään jonkun mitättömän palvelukseen.

Esimerkiksi tulemaan hänen luokseen joka aamu vain keittämään kahvia.

Vuonna 1993, kun Bernie ja Marjorie ei ehkä vähän erikoista ystävyyttä

oli kestänyt kolme vuotta, Bernie ilmoitti työpaikalleen hautoistoimistoon

Haluavansa irtisanautua. Hän kertoi pomolleen saaneensa uuden työpaikan

ja työskentelevänsä tulevaisuudessa Marjorielleen.

Hän hoitoisi tämän asioita.

Auttaisi tätä arjessa, matkusteli sitä tämän kanssa

ja viettäisi muuten vain aikaa tämän kanssa niin, että saisi siitä palkkaa.

Bernie selitti pomolleen, että tämä oli mahtava tilaisuus.

Hän saisi huomattavasti enemmän palkkaa ja pääsisi Marjoriein kanssa

esimerkiksi matkustelemaan ympäri maailmaa.

Bernie ei ikinä virallisesti muuttanut Marjoriein luokseen,

mutta hän osti tämän rahoilla itselleen.

Pienen omakotitaloon parin kilometrin päästä Marjoriein talosta,

jotta olisi lähempänä tätä.

Bernie tai Marjorie eivät kertoneet asiasta kenellekään,

mutta jo vuonna 1991, eli vain vuositapaamisensa jälkeen,

Marjorie oli muuttanut testamenttiaan niin, että hänen omaisuutensa menisi,

hänen kuollessaan kokonaan Bernielle.

Hän ei halunnut antaa omaisuudessaan,

hän ei halunnut antaa omaisuuttaan pojalleen tai tämän kolmelle tyttärelle,

koska hän koki, että nämä eivät arvostaneet häntä

tai olleet hänen kanssaan tarpeeksi yhteyksissä.

Bernie on sanonut, että testamentin muuttaminen oli täysin Marjoriein oma idea,

eikä hänellä ollut mitään tekemistä asian kanssa,

mutta hän totta kai suostui tähän,

koska Marjoriein omaisuus oli yhteensä yli kymmenen miljoonan dollarin arvoinen.

Vuonna 1994 Bernie olkoi käyttää Marjoriein rahoja tämän selän takana,

mutta ei itseensä vaan muihin ihmiseen.

Hän lahjoitti rahaa paikallisiin hyvän tekeväisyyskohteisiin

ja rahoitti uuden kirkon rakentamista,

minkäliisäksi hän osti ainakin kymmenelle paikkakuntalaiselle uuden auton,

sekä hankki vähän varaiselle nuorelle pariskunnalle asunnon.

Hän antoi myös lähellä sijainenelle yliopistolle stipendiin,

joka jaettiin jollekin opinnoissaan menestyneelle vuosittain.

Lisäksi hän käytti pienempiä yksittäisiä summia rahaa,

jollain tapaa Cartridgein kaupungin tai sen asukkaiden hyväksiä.

Bernie ei siis käyttänyt rahaa itseensä tai omiin menoihin saa,

vaikka hänellä itsellään oli talousongelmia.

Hän oli esimerkiksi isoja summia velkaa verovirastolle.

Vuonna 1995 Jokin Berniein ja Marjoriein

välillä muuttui.

Bernie kertoi siis kolleen, että haluaisi elää itsenäisemmin,

ja hän oli alkanut ahdistaa se, miten riippuvainen Marjoriehänestä oli.

Bernie ei voinut käydä juuri missään omilla menoillaan ilman,

että hänen piti jatkuvasti soitella Marjorielle

ja kertoa missä hän oli ja kenen kanssa,

ja koska hän taas tulisi käymään noiseen luonaan.

Bernie myös epäeli, että Marjorie oli ehkä saarastunut dementtiaan,

ja että tämän mielialan vaihtelut ja outokäytös johtuivat sairaudesta.

Oudolla käytöksellä Bernie tarkoitti esimerkiksi sitä,

että Marjorie oli ostanut itselleen kiväärin,

koska hän halusi, että Bernie ampuisi sillä kaikki tuhoeläimet,

jotka tulivat hänen tontilleen.

Berniein mukaan tällainen ei ollut normaalia käytöstä Marjorielle.

Bernie kertoi joillekin lähesilleen,

että sen lisäksi, että hän tunsi olevansa loukussa Marjoriein luona

ja pakotettu viettämään aikaa tämän kanssa,

Marjorie oli alkanut käyttäytyä myös häntä kohtaan ilkeästi.

Berniein mukaan Marjorie nimitteli häntä sanoen, että tämä oli hyödytönä.

Samoin Marjorie pilkkasi Bernieitä kaikesta, mitä tämä teki tai sanoi.

Tästä huolimatta Marjorie ei halunnut Berniein lähtemen pois hänen luotaan.

Jos Bernie joskus Riidon päätteeksi lähti jonnekin,

Marjorie vaatipiän tätä tulemaan takaisin ja esittämään, että kaikki oli hyvin.

Joskus kun Bernie yritti poistua Marjoriein luota omalla autollaan,

Marjorie sulki kaikki pihanportit niin,

että Bernie ei päässyt autonsa kanssa ulos pihastaan.

Bernie avautui asiasta usein siskolleen ja joillekin ystävilleen,

jotka kannustivat Bernieitä katkaisemaan välit Marjoriein

ja sanoivat Bernieille, että hänen ei tarvitse sieltää Marjoriekin usaamista ja pompottelua.

Bernie tunsi kuitenkin edelleen olevan se jotenkin velvoitettu viettämään aikaa Marjoriein kanssa.

Loppusyksyllä 1996, Cartridgein asukkaat alkoivat panna merkille,

että Bernie liikkui enemmän yksiin ilman Marjorieta.

Kiitos päivän aikaan, Bernie kysyi siskoltaan,

voisiko hän tulla tämän luokseen juhlapyhjen ajaksi.

Kun sisko kysyi, missä Marjorie oli, Bernie sanoi,

että tämä oli matkustanut siskonsalluokseen ohajoon,

sen siskonsalluokseen jonka kanssa oli jonkinlaisissa väleissä.

Kaupunkilaiset panivat kuitenkin merkille,

että Marjoriein reissu ohajoon venähti yllättävän pitkäksiin.

Tämä ei palannut takaisin jouluun eikä myöskään uuteen vuoteen mennessä.

Bernie sanoi kyselijoille, että Marjoriei stressosi yksin matkustamista

ja oli siksi päättänyt viettää kaikki loppuvuoden juhlapyhet siskonsalluona,

mutta palaisi todennäköisesti alkuvuoden aikana takaisin.

Bernie vakuutteli kaikille, että hän pitäisi huolta Marjoriein kodistaa

ja hän esimerkiksi ripusti sinne jouluvalot ennen joulun pyhjää.

Tammikuussa 1997 Bernie kertoi ihmisille,

että Marjorie oli palannut kotiin, mutta oli huonossa kunnossa

ja lähinnä lepäilyyksin kotona.

Joillekin Bernie myös sanoi epäilevän sää Dimenttian iskeneen nyt kunnolla Marjoriein,

koska tämä oli käyttäytynyt erityisen sekavasti,

eikä aina muistanut missä oli tai että kuka Bernie oli.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Bernie kertoi,

että Marjoriein tilaa oli mennyt niin huonoksi,

että hän oli joutunut ainakin joksikin aikaa hoitokotiin naapurikaupunkiin.

Marjoriella ei juuri ollut läheisiä, jotka olisivat olleet huolestuneita siitä,

että tähän ei saatu yhteyttää.

Hänen kolme lasten lastaan ovat sanoneet, että hän yrittivät muutamaan kertaan soittaa iso äidilleen,

mutta tämä ei vastannut puhelimeen.

Hänen oma poikansa on sanonut, että ei ollut muutenkaan yhteyksissä äitinsä kanssa,

eikä siksi osannut kaivata tätä.

Jotkut kaupunkilaiset esittivät kysymyksiä Bernielle

ja ihmettävät Marjoriein poissaoloa,

mutta kukaan ei ollut varsinaisesti huolissaan.

Kukaan ei välittänyt Marjorieista tarpeeksi,

mutta sen huolissaan hänestää.

Heinäkuussa 1997

jotkut paikalliset olivat varovasti alkaneet epäilemään,

että Bernie ei ollut kertonut totuutta siitä, missä Marjorie oli

ja mitä tälle oli tapahtunut.

Kukaan ei kuitenkaan tosissaan epäilyt, että Bernie olisi mitenkään saatu tannut Marjorieitä.

Ilmeisesti ihmiset epäilyvät lähinnä sitä,

että Bernie pakotti Marjoriein pysymään kotona,

koska ei jaksanut viettää aikaa tämän kanssa

tai liikkua missään julkisilla paikoilla tämän kanssa.

Joku tuntemattomaksi jäänyt nainen

oli kuitenkin siinä määrin huolissaan Marjorieistä,

että soitti paikalliselle poliisiasemalle Heinäkuussa 1997

ja sanoi, että ei hän ollut nähnyt Marjorieitä moneen kuukauteen,

eikä kukaan tuntunut oikein tietävän, mitä tälle oli tapahtunut.

Nainen tiedusteli poliiseilta

oliko näillä mitään tarkempia tietoja Marjorieistä,

mihin poliisi vastasi kieltävästi.

Poliisista luvattiin kuitenkin käydä katsomassa,

että kaikki olisi Marjoriein luona kunnossa,

mutta siihen, että asiaa alettiin selvittämään kului lopulta viikkoja.

Poliisit kysyivät Marjorieistä aluksi Bernieiltä,

joka tuttuun tapaan sanoi, että Marjorie oli sairaalassa naapurikaupungissa,

koska dementian oireet olivat niin vaikeat,

ettei Marjorie ei enää pärjännyt kotona.

Bernie myös mainitsi,

että Marjorie oli kirjautunut sairaalaan väärällä nimellä,

koska hän halusi olla siellä rauhassa.

Tämä herätti poliisien epäilykset,

ja he jottivat yhteyttä siihen sairaalaan,

missä Bernie oli väittänyt Marjoriein olevan.

Sairaalassa ei kuitenkaan ollut yhtäkään sellaisesta potilasta,

joka olisi sopinut Marjoriein kuvaukseen.

Poliisit soittivat lopulta Marjoriein ainoalle

pojalle Road Juniorille,

joka sanoi, että ei ollut puhunut äitinsä kanssa vähän aikaan ollenkaan,

eikä tiedä nyt, missä tämä oli.

Poliisit pyysivät poikaa käymään äitinsä talolla,

ja Road Junior päättikin mennä käymään paikan päällä

yhdessä vanhimman tyttärensä kanssa.

Kun he saapuivat talolle,

he huomasivat, että sen pihasta oli selvästi pidetty huolta,

ja myös sisällä oli puhdasta ja muutenkin siistiä.

Mutta muutoin talossa näytti siltä,

että Marjorie tai kukaan muukaan

ei ollut asunut siellä vähän aikaan.

Jääkaapissa ei ollut ruokaa,

ja sivupöydälle oli kasantunut isomäärä postia,

jonka siivoja oli siihen kantanut.

Kun Road Junior ja tämän tytär kiertelivät

ympärivaltavaa taloa ja tonttia,

he huomasivat, että kaikki Marjoriein tavarat olivat paikoillaan,

eikä mitään tuntunut puuttuvan.

Arvokkaat korut ja kellot olivat paikallaan,

ja Marjoriein pieni kassakaappikin näytti koskemattomalta.

Erässä isossa komeroissa Marjoriella oli suuri arkkupakastiin,

johon hänen lapsen lapsensa nyt kiinnitti huomioon saa.

Jostain syystä arkkupakastimen kanneen yli oli vedetty teppiä,

mikä herätti lapsen lapsen mielenkiinnona.

Kun hän poisti teipiin ja avasi arkkupakastimen kanneen,

hän löysi isoäitinsa ruumiin pakastimen pohjalta.

Kun poliisit säivät tiedon ruumislöydöstä Marjoriein pojalta,

he lähtivät heti eristämään paikan ja tutkimaan Marjoriein taloa tarkemmin.

Pakastiin ja Marjoriein ruumis lähetettiin muualle tarkempia tutkimuksia vartenä.

Koska kyseessä oli pieni kaupunki, jossa kaikki tunsivat toisensa,

poliisit tiesivät, että ensimmäinen henkilö, jota heidän tulisi jututtaa, olisi Bernie.

Bernie oli kertonut kaupunkilaisille erilaisia tarinoita siitä,

että Marjorie oli mukaisiskonsalluona tai naapurikaupungissa hoitokodissa.

Poliisit pyysivät Bernieitä kanssaan poliisiasemalle kuulusteluihin,

mihin Bernie suostui ilman vastustustaa.

Hän oli koko ajan rauhallisen oloinen,

mutta murtui melko nopeasti, kun poliisit kertoivat hänelle,

mitä olivat Marjoriein kotona olevasta pakastimesta löytäneet.

Bernie myönsi, että hän olisi se, joka oli surmanut Marjoriein

ja viilottanut tämän ruumiin.

Kun poliisit pyysivät kertomaan asiasta tarkemmin,

Bernie alkoi kertoa, mitä murhapäivänä oli tapahtunut.

Yhdeksästoista marraskuuta, vuonna 1996,

Bernie oli mennyt aamulla Marjoriein luo keittämään tälle aamukahvia,

aivan kuten jokaisena muunakin aamuna.

Myöhemmin samana päivänä hänen oli tarkoitus mennä Marjoriein kanssa

naapurikaupunkiin syömään kiinolaisen ravintolaan.

Berniein mukaan kaikki oli kunnossa, kun hän meni Marjoriein talolle

ja istui tämän kanssa alas juoman aamukahvia.

Aamun ja aamupäivän aikana Marjorie oli kuitenkin aloittanut

tyypillisen nalkuttamisensa, kuten Bernie asiaa kuvailee.

Berniein mukaan Marjorie oli myös ilkeellyt hänelle

ja nimitelyt häntä jatkuvasti,

sekä valittanut hänelle kaikista pienistäkin jutuista.

Bernie ei oikein osannut kertoa, miten Marjoriein kuolemovarsinaisesti tapahtui.

Berniein mukaan he olivat Marjoriein kanssa autotallissa,

kun Bernie hermostui Marjoriein huonoon käytökseen ja valittamiseen.

Kun Marjorie oli selkä Berniein päin, Bernie tarttui autotallissa

olleeseen kivääriin ja ampui Marjorieitä selkään.

Ensimmäinen laukaus oli halvannuttanut Marjoriein

ja tämä oli kaatunut maahan.

Bernie oli ensimmäisen laukouksen jälkeen ampunut Marjorieitä selän puolelle

vielä kolmekertaan lisää.

Bernie on julkisuudessa puhunut teosta tai sen yksityiskohdista aika vähän

omien sanansa mukaan siksi, koska hän ei muista itse tekoa tarkasti.

Kun Bernie oli tajunnut, että Marjorie oli kuollut,

hän oli hetken panikoinnin jälkeen pilottanut ruumiin pakastimeen

ja siivonnut autotallissa olleet verjäljet.

Bernie oli luultavasti tiennyt, että ei kukaan vähänaikaan alkaisi kysellä Marjoriein perään,

joten hänella oli aikamiettiä, mitä sanoa sitten, kun ihmiset alkaisivat kysellä Marjoriein perään.

Berniein mukaan hän olisi jilti vähän yllättynyt,

miten harvaa ihmistä oikeasti tuntui kiinnostavan Marjoriein yhtäkinen häviäminen.

Kun poliisit kysyivät, oliko teolle jokin taloudellinen motiivi, Bernie kiisti tämän jurkestiin.

Hän sanoi, että teko oli tehty hetken mielijohteesta

ja että Marjoriein ilkeä käytös ja valittaminen olivat toiminneetkin mokkeina tekoon.

Berniein mukaan hän talkoi kaduttaa välittömästi teon jälkeen

ja hän oli ollut jopa helpottunut, kun Marjorie oli löydetty

ja hänet otettiin kiinni ensimmäisen asteen murhasta epäiltynää.

Vaikka Bernie oli kovasti väittänyt muuta, poliisit epäilivät,

että tekoa oli suunniteltu ainakin jotenkin etukäteen.

Vaikka Bernie oli kuulusteluissa kiistänyt rikokseen liittyvän minkäänlaista taloudellista motiivia,

poliisit tottakai tutkivat Marjoriein tilien käyttöä

ja sitä, miten Bernie oli käyttänyt rahaa siinä aikana, kun Marjorie oli katseissa.

He saivat selville, että Bernie oli käyttänyt Marjoriein rahoja yhteensä puolen miljoona dollarin edestää.

Taaskaan Bernie ei ollut käyttänyt rahoja juurikaan omiin menoihinsa,

vaan oli ostanut tuttavilleen ja myös joillekin täysin tuntemattomille ihmisille eri asioita.

Bernie oli myös matkustellut Marjoriein pikkiin.

Marjorie oli varannut itselleen ja Bernieille muutaman eri matkan

ja Bernie muutti varaukset Marjoriein kuolleman jälkeen niin,

että Marjoriein tilalle matkoille lähtikin joku Bernieyn ystävistä.

Bernie kuitenkin edelleen kiisti, että rahaa olisi ollut motiivi Marjoriein tappamiselle.

Uutinen Berniein pidetyksestä oli shocki Koko Carthagein kaupungille

ja melko nopeasti kaikki paikkakunnan asukkaat asettuivat puolestamaan Bernieitä.

Kun Bernie oli vangittu Marjoriein murhasta epäiltynää

ja hänelle asetettiin puolen toista miljoona dollarin takuut,

kaupungin varakkaat ihmiset järjestivät keräykseen,

jonka tarkoituksena oli kerätä kokoin takuusumma,

jotta Bernie pääsisivät vapaaksi odottamaan oikeudenkäyntiään.

Kaupunkilaiset käyvät myös jatkuvasti vierailemassa Berniein luona vankilassa

ja veivät tälle ruokaa ja muita lahjoja pyristykseksiin.

Methodistikirkon Jumalan palveluksessa pappilausui joka kerta rukauksia Bernieille

ja pyysi kaupunkilaisia pitämään tämän ajatuksissaan ja rukauksissaan.

Marjorieista ei koskaan mainittu mitään.

Jotkut lähinnä kaupungin syyttäjä ja osa poliiseista olivat kylästyneitä siihen,

että kaupunkilaiset jatkuvasti asettuivat Berniein puolelle,

vaikka tämä oli syyllistynyt raakaan rikokseen ja riistänyt vioottoman vanhuksen hengen.

Poliisit eivät ikinä myöntäneet tehneensä tätä tarkoituksella,

mutta Berniein kotiin tehdyn etsinnän yhteydessä,

poliisit löysivät 50 videokasetillista aikuisviihdenmateriaalia,

jossa esiintyy pelkästään miehiään.

Tieto näistä videoista vuosi vahingossa julkisuuteen

ja poliisit todennäköisesti olettivat, että tieto siitä,

että Berniein katseli tällaista materiaalia vapaa-ajallaan,

olisi saanut konservatiiviset tekstasilaiset asettumaan Bernieita vastaan,

mutta näin ei käynyt.

En tiedä, että oliko tämä oikeasti totta,

mutta kaupungissa alkoi liikkua huhuja siitä,

että osa näistä videoista olisi ollut itse kuvattu

ja niissä olisi esiintynyt joitakin paikallisia vaikutusvaltaisia miehiä,

esimerkiksi paikallispolitiikasta.

Samaan aikaan, kun tieto näistä videoista tuli julkii,

poliisit tiedottivat, että verovirasto oli myös alkanut tutkimaan Bernieita,

koska siellä uskottiin tämän syyllistyneen miljoonan dollariin rahanpesuunu.

Voi olla, että koska niin suuri osa paikallisista ihmisistä

oli äänekäästi Berniein puolella,

toisin ajattelijat eivät uskaltaneet sanoa mielipidettään ääneen.

Jotkut ihmiset epäilivät ainakin sitä,

oliko Bernie todella ollut rehellinen puhuessaan siitä,

mikä te on motiivi oli?

Mitä niin kamalaa tai ilkeä marjuri oli sanonut tai tehnyt,

että Bernie ei ollut keksiä nyt mitään muuta ratkaisua kuin ampua marjuri-kuoliaksi?

Bernie oli kuitenkin aikuinen ihminen,

joka olisi voinut koska tahansa lähteä marjuriin luota

ja sanoa tälle, että ei enää halunnut työskennellä tai viettää tämän kanssa aikaa.

Näissäkin pohdinnoissa paikalliset kuitenkin päätöivät aina siihen,

että Bernie oli vain liian kiltti ja empaattinen,

eikä siksi ollut pystynyt jättämään marjuriita yksiin.

Ilmeisesti kiltteisiä empaattisuus eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet siihen,

että Bernie oli kuitenkin pystynyt murhaamaan marjuriin kylmäverisesti.

Kun oikeudenkäynti Bernieitä vastaan alkoi lähestyä,

syyttäjä alkoi pelottamaan se, että ihan pystyisi saamaan

oikeudenkäyntiin puolueetonta valmiihistöä.

Monet paikallisetkin olivat kommentoineet syyttäjälle vähän sarkastiseen sävyyn.

Toivottavansa tälle onnea sellaisen valmiihistön löytämiseen,

joka todella haluaisi tuomita Berniein marjuriin murhastaan.

Syyttäjä pelkäsi tulevan oikeudenkäynnin lopputulosta jopa siinä määrin,

että oli aluksi valmis neuvottelemaan diilistä puolustuksen kanssa,

jolloin varsinaista perusteellista ja pitkää oikeudenkäyntiä

valmiihistön kanssa ei tarvittaisi.

Syyttäjän ja puolustuksen välinen sopimustoiden näköisesti tarkoittaisi sitä,

että Bernie ei saisi läheskään niin kovaa tuomiota

ja rangaistusta kuin mitähän voisi saada oikeudenkäynnissä valmiihistön päätöksellään.

Lopulta oikeudenkäynti saatiin kuitenkin järjestettyä

ja syyttäjän toiveesta se siirrettiin toiselle paikkakunnalle

80 kilometrin päähän cartridgeista.

Puolueettavan oikeudenkäynnin ja reilun valmiihisten kokoaminen

oli huomattavasti helpompaa siellä, missä kukaan ei tuntenut Bernieitä,

eikä Marjoryitä, eikä ollut välttämättä edes kuullut koko tapauksestaan.

Oikeudenkäynti alkoi vuonna 1999

ja sekä syyttäjällä, että puolustuksella oli selvät näkemykset siitä,

mitä Berniein ja Marjoryn välillä oli tapahtunut.

Syyttäjän mukaan motiiviteolle oli Berniein ahneus.

Hän halusi päästä käyttämään Marjoryn rahoja vapaasti

sekä itsensä, että muiden hyväksi ilman,

että hänen piti pelätä jäävänsä siitä kiinni Marjorylle.

Syyttäjän mukaan yksi mahdollinen motiiviteolle oli myös se,

että Bernie oli jo jäänyt Marjorylle kiinnittämään rahojen käyttämisestä ilman lupaa.

Ehkä Marjory oli uhannut kertoa asiasta poliiseille

ja Bernie koki Marjoryn hiljentämisen olevan ainoa ulospääsytilanteesta.

Syyttäjän mukaan Bernie oli aiemminkin yrittänyt luoda suhteita

useisiin varakkaisiin leskinaisiin,

mutta vasta Marjoryn kohdalla hän oli kunnolla onnistunut manipuloinnissaan

lähinnä siksi, että Marjory oli niin yksinäinen

ja sen takia kiintyikilttiin ja empaattisen Berniein niin helposti.

Marjoryn poika ja tämän kolmety tärtä todistivat oikeudessa

ja hän kaikki puhuivat siitä, miten hieno ihminen Marjory oli.

He tosin jättivät mainitsematta sen, että kukaan heistä

ei ollut Marjoryn kanssa väleissä, kun hän kuoli.

Hänen lapsen lapsensa ovat myöhemmin kertoneet

nähneensa isoaitinsa viimeksi vuonna 1994,

kaksi vuotta ennen tämän kuolemaan.

Se, että syyttäjä onnistui siirtämään oikeudenkäynti muualle,

oli heille todella iso voitto.

Jos oikeudenkäynti olisi pidetty Carthageissa,

syyttäjä ei olisi ikinä voinut esittää tapahtumista tällaista versiota,

koska kukaan ei olisi uskonut siihen.

Niin monet paikalliset ihmiset uskoivat, että Bernie oli viaton kiltti ihminen

ja Marjory oli ilkeä ja vaativa vanhus, joka ansaitsi kohtalonsa.

Puolustuksen mukaan Bernieillä ei ollut mitään rahallista motiivia teolle,

vaan tämä toimii ärsytettynä.

Bernie itse kertoi oikeudessa, että hän katui tekoan syvästi

ja tulisi katumaan sitä koko loppuelämänsä ajan.

Valitettavasti tästä ensimmäisestä oikeudenkäynnistä vuonna 1999

oli aika vähän tietoa ja mitään yksityiskohtia saatavilla,

mutta oikeudenkäynnin lopputulos oli se, että Bernie todettiin syylliseksi Marjorin Murhaan.

Oikeudenkäyntikesti kokonaisuudessa on alle viikon

ja valmiihisteltä kesti alle 20 minuuttia todeta Bernie syylliseksi.

Hän sai teostaan 50 vuoden vankeusrangaistukseen

mahdollisuudella päästä koivapauteen 30 vuoden istumisen jälkeen.

Berniein tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän.

Kymmenisen vuotta Berniein vankeustuomioon alkamisen jälkeen

teksasilainen elokuvaohjaaja päätti tehdä Marjorista ja Bernieistä elokuvana.

Elokuva, jonka nimeksi tuli vain Bernie, julkaisi vuonna 2011

ja se sai paljon kehuja ja suosiotaa.

Berniein roolia elokuvassa näyttelee Jack Black, Marjorita Shirley McLean

ja kaupungin syyttäjää Matthew McHonahy.

Yksi elokuvan nähnyt ja sitä myötä Berniein tapauksesta kiinnostunut henkilöä

oli asianajaja Jody Cole, joka elokuvan nähtyään otti yhteyttä Berniein.

Hän sanoi, että Berniein pitäisi ehdottomasti valittaa tuomiastaan

ja vaatia uutta oikeudenkäyntiä.

Jodyn mukaan vaikutti siltä, että kaikkia tarvittavia todisteita

ei ollut esitetty ensimmäisessä oikeudenkäynnissä.

Yksi isoimmista todisteista oli Berniein lapsena kokemaseksuaalinen hyväksikäyttö,

josta ei oltu puhuttu alkuperaisessa oikeudenkäynnissä.

Jody laati pyynnön uudesta oikeudenkäynnistä.

Pyynnössään hän vetosi siihen, että Bernieissä oli herännyt samanlaisia tunteita,

tämän kuunnellessa Marjorin tylitystä,

kuin mitä hänessä oli herännyt lapsena joutuessaan hyväksikäytön uhriksiin.

Jodyn mukaan Bernie oli Marjorin surmatessaan ikään kuin irtaan tunnut ruumiistaan

ja tehnyt surmatyön sellaisessa tilassa,

että häntä ei voitu pitää täysin syyntakaisena tekoon.

Tämä Jodyn mielestä selittää myös sen,

miksi Bernie on sanonut, ettei hän oikein kunnolla muista,

mitä silloin tapahtui, kun hän ampui Marjorin.

Valitus ja nämä perustelut menivät läpi

ja Bernieille myönnettiin uusi oikeudenkäyntiin.

Osa tapausta seuranneista ihmetteli,

miksei tätä puolustusta käytetty jo ensimmäisessä oikeudenkäynnissää.

Bernie itse on sanonut, että hän ei vielä silloin kokenut olevansa valmis

puhumaan hyväksikäytöstä.

Hän löysi rohkeuden puhua asiasta vastaa,

kun oli löytänyt uhrin, joka oli joutunut saman henkilön hyväksikäyttämäksi

ja varmasti tähän muutokseen vaikutti myös se,

että uusi asian ajan ja rohkaisi Bernieitä puhumaan asiasta.

Bernie päästettiin vuonna 2014 vapaalle jalalle

odottamaan uutta oikeudenkäyntiä.

Vähän erikoisena yksityiskohtana tässä on se,

että vapautumisensa jälkeen Bernie mutti asumaan sen elokuvaohjaajan luokse,

joka oli tehnyt hänestä ja Marjorie-style-okuvan.

Uudessa oikeudenkäynnissä Berniein puolustus halusi kumata sen väitteen,

että Bernie olisi suunnitellut tekonsa etukäteen.

Puolustuksen mukaan Berniein keho fyysisesti surmasi Marjoriein,

mutta hänen mielensä ei ollut paikalla, eikä ollut osallinen tekoon,

eikä Bernieitä siksi voitu pitää syyllisenä Marjoriein surmaan.

Uudessa oikeudenkäynnissä, joka alkoi vuonna 2016,

ei käsitelty sitä, oliko Bernie syyllinen vai ei,

vaan sillä yritettiin hakea muutosta Berniein tuomioon ja sen pituuteen.

Muutos tuli, mutta se ei vain ollut sellainen kuin mitä Bernie oli toivonut.

Uusi valamiehisty tuomitsi hänet 90-19 vuodeksi vankilaan,

eli käytännössä hän tulee istumaan vankilassa koko loppuelämänsä.

Bernieillä tosi on mahdollisuus hakea koevapautta vuonna 2021,

kun hän on 71-vuotias.

Marjoriein lapsen lapset olivat erityisen iloisia ja tyytyväisiä tuomioon,

koska he olivat kokeneet, että alkuperäinen tuomio oli ollut liian lyhyt.

He ovat myös koko ajan sanoneet, että Bernie oli huijari,

joka onnistui huijaamaan heidän isoäitiään ja monia muita ihmisiä.

He eivät uskoneet sanaakaan Berniein uudesta puolustuksesta hyväksikäyttöön liittyen.

Bernie on valittanut uudesta tuomiostaan kerran, mutta valitus ei mennyt läpi.

Hän istuu tällä hetkellä tuomiotaan teksasilaisessa vankilassa

ja on ilmeisesti hyvin suosittu muiden vankien keskuudessaan.

Bernie on myös ottanut vankeusajastaan kaiken irti,

esimerkiksi opiskelut vankilassa ja tehnyt siellä erilaisia töitä.

Hän on myös ottanut vankeusajasta,

esimerkiksi opiskelut vankilassa ja tehnyt siellä erilaisia töitä.

Ennen kuin lopetan tämän jaksoon,

haluan vielä puhua muutamasta yksityiskohdasta,

jotka ei mietitytämään mua, kun teen tätä jaksoa.

Ensinnäkin mun mielestä oli tosi kiinnostavaa,

miten tässä tapauksessa näkyi aika selkeästi ne tietyt heikkoudet,

mitä tähän jenkkien valmiihistökäytäntöön liittyy.

Jos oikeudenkäänti olisi pidetty Berniein

ja Marjorin kotikaupungissa,

on hyvin todennäköistä, että Bernieitä

ei olisi tuomittu ollenkaan

tai hän olisi saanut lyhyen tuomioon.

Ja vain siksi, että kaupunkilaiset pitivät Bernieistä,

mutta eivät voineet sietää Marjoria.

Toki mun ymmärtääkseni joissain tilanteissa,

Tuomari voi puuttua valmiihistön tekemään päätökseen

ja ehkä tässä tapauksessa olisi käynyt juuri niin.

Ja tietenkin on aina tämä nytkin hyödännetty mahdollisuus,

että oikeudenkäänti voidaan siirtää jollekin toiselle paikkakunnalle.

Toiseksi musta tuntui vähän ikävältä puhua

tämän tapauksen uhrista niin negatiiviseen sävyyn,

mutta mä en ihan oikeasti löytänyt hänestä juuri mitään positiivista kerrottavaa.

Mä luin erään jutun, missä joku toimittaja oli yrittänyt

kirjoittaa tästä tapauksesta artikkelin,

missä olisi keskitytty enemmän Marjorin

ja hänen hyvin puoliinsa,

mutta hän kertoi, että Marjorin lasten lasten

ja Burning lisäksi hän ei löytänyt ketään sellaista,

jolla olisi ollut hyvää sanottavaa Marjorista.

Jotkut hänen sukulaisensa todistivat oikeudenkäynnissä

tavallaan Marjorita vastaan

ja kertoivat siitä, miten hankala ja pahansuova tämä oli.

Mä jälleen kerran katsoin yhden dokkarisarjan jakson.

Tästä tapauksesta.

Ja siinä haastateltiin Marjorin kolmea lasten lastaa.

He kaikki sanoivat, että heistä tuntui todella kurjalta,

kun Marjorista puhuttiin niin paljon pahaa mediassa

ja että esimerkiksi siinä Burning-leffassa Marjorin hahmoli todella ikävä ja ilkeää.

Samaan aikaan he on kuitenkin myöntäneet,

etteivät he olleet oikeastaan tekemisissä isoäitinsä kanssa

ja tapasivat tätä todella harvoinen.

Tässä dokkarisessa haastattelija kysyi lapsen lapsilta,

että oliko Marjori mukava.

Ja kaikkien kolmen lapsen lapsen naamasta näki,

että he olisivat kovasti haluneet ehkä puhua totta ja sanoa, että ei,

mutta pienen hiljaisuuden jälkeen kaikki vastasivat.

Ei kauhean vakuuttavan kuuloisesti, että Marjori oli todella mukava.

Mä ymmärrän kyllä sen, että näitä lapsen lapsia varmaan

ärsyttävät, miten negatiivisesti Marjorista on puhuttu mediassa.

Hän joutui kuitenkin todella julman henkirikokseen uhriksi,

eikä se, että hän oli vaikea tai ikävä persoonateetteosta

sinänsä mitenkään oikeute tumpaa tai hyväksyttävän pää.

Varmasti heistä on myös ikävä kuulla,

miten kaikki sympaavat murhaa ja ihan sama,

miten kaukaisissa väleissä nämä lapsen lapset isoäitinsä kanssa olivat.

Mä en oon monta kertaa törmännyt tällaisen juttuun,

missä on näin selkeästi asetuttu rikoksen tekijän puolelle

ja uhria vastaan. Ainoa, mikä mulle tulee nyt nopeasti mieleen,

on se Charlotte-hänin tapaus, mistä mä teen jakson,

joskus reilukuukausi sitten.

Täytyy itsekin myöntää, että kun mä esimerkiksi katsoin jotain

burn-in haastatteluja, niin hän vaikuttaa todella sympaattiselta henkilöltä

ja hän tuntuu aidosti katuvan marjorin murhaa,

mutta toki voi olla, että hän vaan osaa esittää tällaisesta katuvaa

ja leppoisaa tyyppiä. Mutta sen, että on sympaattinen tai kiva tyyppi,

ei ehkä kuitenkaan pitäisi vaikuttaa siihen,

saako oikeudenmukaisen rangaistuksen vai ei.

Ja tässä tapauksessahan se ei lopulta vaikuttanut

mitenkään rangaistukseen tai tuomionpituuteen.

Tässä oli kaikki, mitä mulla oli tällä kertaa kerrottavana,

toivottavasti tykkäsit kunnalla.

Jos haluat, voit laittaa mulle jaksutoiveita tai muuta postia tulemaan

sähköpostiosoitteeseen, joka löytyy jakson kuvauksesta.

Kiitos, kun kuuntelit ensi kerralla ollaan jonkun toisen tapauksen jäljillä.

Täältä on hienoa.

Kuuntelit podmiin premium-podcastia.

Mä haluatko löytää lisää samankaltaisia podeja tai vaikka ihan uusia tuttavuuksia.

Lata podmiin sovellus App Storesta tai Google Playstä

ja saat kokeilla palvelua kaksi viikkoa ilmaiseksi.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.