23 minuuttia: Lisäväriä valkoiseen historiaan | 659

Jääkiekon MM-kissat, Seymour.fi

Oho, mikä viikon loppu takanaa. Hyvä maanantaita kaikki.

Maailma ei ole enää entisensä. Onneksi joku on voittajille.

Ja hyvämme. Täällä ollaan jälleen tohtori Koskelon kanssa,

koska maanantai alkaa taas tykisti 2-3 sen seurassa.

Minisari ja 2007-luvun Tom Jones-Romaanista palauttaa

väriä valkoisen historiankertoa, Hesari.

Mutta miltä se 1700-luvun lontoon oikeastaan näytti

noin diversiteetin ja inkluusioon näkökulmasta?

Siitä voitaisi jutella tänään.

Ytä ollaan myös nopeasti tuossa alle Kotkarankista,

jossa on saari myytävänä, haluan ehdottaa sinulle kiinni tästä kauppoja.

Tässä kuitenkin ennen sitä sananen kaupallista yhteistyötä.

Suomi vastaa Ruotsi häämättää. Tännillan peli on klassikko.

Kaatanko leijonat kolmekruunua kotikisoissa illalla?

Jos kaipaat lämmittelyä, niin kuin varmasti kaipaat,

niin siellä hän ois aika huikeet pelit.

Saksa, USA sekä Slovakia, Kanada tarjolla näin lämmittelyksi.

Vain Siimorella.

Sieltä sä näet itse asiassa kaikki MM-kisojen ottelut,

siis aivan kaikki ja ilman mainoskatkoja, tieteskin.

Matsien välissä voit laskea sinivalkoiset, ylikierrokset,

turvalliselle tasolle, vaikka mestarien liikan välierillä.

Ihan suositeltavaa puuhaa sekin.

No niin, mutta noita maita, kun tässä luetellaan,

niin unkarin, itävalta, tanska, kivoja paikkoja, elä- ja vaikuttaa jäinne

kaikkia kivoja sen takia, että ne tulevat olevaan leijonille,

toivottavasti suupaloja näissä tulevissa otteluissa.

Tehdään kulkaa silviisiin, että antaudut kisahuumalle,

liimadut sohvasia, poistut vain jääkaapille tai saniteettitiloihin.

Klikkaa tuosta alta Seemoren linkkiä ja liitty huumaan.

Hei, tämä on ollut yleensä tämä alku vähän sellainen,

että tässä on hyvä näyttää sinulle jotain semmoista,

mikä saattaa innostaa sua.

Mä ymmärrän, että tässä on aika kosteen viikonlopu takana,

mutta koska ne olen liian aikaista pikku drinkille.

Niin, eikö tässä kohtaa yleisesti ottaa, jos puhutaan merkittävästä

investoineesta, olla onko meillä olisi kotkaan suuntaan?

Ei vielä.

Okei, no sitten.

Ei vielä, tämä on ihan paukku.

Okei, pikkukin.

Me aina otetaan välillä täällä Armaniakkia, niin mitä olisi tälläinen?

Tässä tarjoellaan herolle tämän kirjamellisesti kuumaa juotavaa.

Niin liekettiin vähän juotavaa.

No niin, siinä palaa koko nassu.

Oii.

Eikä jäsi.

Tanssi jatkuu.

On jossakin sitä kokeillut, että laitetaan Flaming-sambukat tuohon

suuhujasti kaverit, jotka palavalla tulitikulla kitalakeen

ja sehän sattuu ja siihen tulee palovamman.

Ihän oikeasti otsä tehnyt näin vai?

Totta kai.

Ollaan siis joku ongelma elämän kanssa tai itse tuhoisia ajatuksia muuten?

Piste tämän 90-luvun piikkiin, silloinhan tolla ne oli niin kuin se juttu.

Laitettiin tekilapastoor, tämmöisiä slämmäreitä, jossa siis laitettiin

sitruunaa silmään ja vedettiin suolaa sijaraimiin ja sitten juotin

sitä hirveä ja kehnolaatusta tekilapäälle.

Kyllä.

Valosti.

Valosti tekila aika usein, joo.

Niin kuin toivottavasti 90-luvun kuei koskaan palaa.

Historiaalalla on onneksellainen taipumus.

Se ei varsinaisesti koskaan palaa ihan sellaisenaan.

Se on hyvä.

Mulla ei ole ainakaan ikävä niitä kanttina vestiin kilyviä tarjoilijoita,

jotka aina sellaisen syvän hiljaisuuden vallitessa alkoi huutaa sitä.

Riva, riva huutoa.

No niin, nyt riittää nostalgiatrippiin.

Mutta historiasta tullaan puhumaan tänään vähän lisääkin,

mutta otetaanko tähän välien tämmöinen tiede uutinen?

Otetaavaa.

Nimittäin Alzheimerin tauti.

Sehän on ikävä.

Joo.

Se on tapava tauti.

Siinä menee aivot muussiksi ja laakkaa muista toimimasta.

Yksi se, että ihmiskunnan kirauksia, joista erikas länsikään ei ole päässyt eroon,

mutta sen verran on saatu selvillä, että se liittyy tauproteineihin,

jotka jotenkin kertyy aivoihin ja sitten lopulta estää normaalin toiminnan aivoilta.

Saja ja aihi, onko lääke olemassa?

Nyt on kuljen lupaava hoito löydetty,

jossa on saatu ruiskuttamalla selkä ytimeen tämmöistä uutta ainetta.

Potilaalla jopa 50 prosenttia laskemaan tämän kyseisen proteiinin määrä kehossa.

Erittäin lupaavaa, mutta vielä ei ole syytä tuulettaa, mutta kuka ties?

Alzheimerin tauti on yksi niistä, jotka saadaan hoidettua pois päiväjärjestyksestä.

Seuraavaan pari vuosikymien aikana.

Toivottavasti näin.

Alzheimerin liittyy aika moni erikoisasia.

On tarjottu hoidoksi myös erilaisia lääkesieniä.

Koska on kurkanut sisälle.

Onko näitä taas niitä sijeniä, mitä otetaan hoidoksi vähän niin kuin kaikkea?

Ei.

Onko se viitteellisiä sijeniä?

Ei.

Nämä ovat ihan tällaisia, mitä sanoisin, luontaistuotekaupan sijeniä, mistä saa kuitenkin.

Eli ei niitä, mitä Volanen tila saakanaan netistä.

Just mietin, että on varmaan näistä puheen.

Mutta ehkä tämä voi hoitaa joko modernella lääketieteellä tai Jussin sijenillä.

Niin, ei ole ole minun sijeniä.

Minun sijeniä.

Jota saa ruohon juurasta.

Don't shoot the message out.

Don't shoot the message out.

Moderni lääketieteen hoidot löytyvät sitten, kun löydetään luonnosta joku sellainen,

ikään kuin langanpätkä, mitä lähdetään kerimään.

Niin, että se saadaan patentoitua.

Koska muutenhan täysin hyödyntötä kiksien, mitä hoitoessa on ilmaista.

Kuka sellaista haluaa tehdä, vaan tarvitaan patentti ja sitten voidaan kiristää sarastavia ihmisiä.

No nyt me näitä kotkaan suuntaan.

Sehän on kiva kaupunki.

Siellä on meripäivät.

Niin on.

Ihan merellinen miljö.

Vähän turhan lähellä Venäjää, ehkä mummaku.

Mutta siellä olisi jotain myynnissä.

Kotkarankki, Itäkaakko, kolme melkein selkeä.

Tarun hoitoinen merisää tiedotus.

Johtuen siitä, että rankki saarena omasi myös säähavaintoaseman,

josta sitten luettiin näitä merisää tietoja.

Mulla ei nyt hajua, kuten rankki tarkoittaa.

Mutta 1800-luvulla on rankki tynnyreitä, jotka haisi ilmeisen pahalle.

Niin mietin vain, että onpa nyt sitten nimellä siunattu tätä lomaparatisia.

Ei ole se nimettäis uudestaan, niin se olisi varmasti joku aurinkosaari.

Tai biojäteastia.

Niin se olisi houkutteleva kompostikenties.

Entinen armeen saari.

Tollella lähellä.

Venäjä rajaa.

Kyllä, kyllä.

Kotkan edustalla.

Helvetiisosaari onka 2015.

Ismo Rätyn iminen kotkalainen yrittäjä osti 700 donalla.

Okei, aika kallis saari.

Mehme tietysti aika halpa saari.

Noin, mä tiedä paljon. Saari nyt vaksaat.

Saari nyt on varmaan vähän kalli.

Mutta joo, siis 700 tonnia oma saari, jossa olisi sitten jotain armeen, jättämien,

onkaloita ja bunkkereita.

Kyllä, ja eri näköistä infraa.

Siinä on Ismo Rätyn nyt vetäsyt tässä 80 vuodessa maalämmöt.

Kaikkiin rivareihin, mitä siellä on.

Ja rakennukset lämpiä, ketävästi maalämmöllä.

Hän on investoinnut huomattavasti.

Nyt johtuen tästä pirstolaituneesta maailmasta.

Niin, Ismon pojat, jotain kolmekappaletta.

Tämä on vähän kuin jossain vanhassa,

Hose Andersoni-sarussa.

Niin, kuka niistä ei peri edes puolta valtakuntaa,

koska ne on kaikki ilmoittaneet,

että ekin nostoi kuin kusinen saari jossain.

Niin kuin tälleen matkaaluyrittäjän mielestä.

Okei, no mitä sitten saarelle tehdään?

No, Ismonhan laittoi se myyntiin.

Ja ylen tiedot tietää kertoa,

että se olisi myynnissä nyt 7,9 miljoonan euron hinnalla.

Tämä koko saari, ihan kaikki ne karvoineen päivineen.

Arvon nousua on havaettavissa.

Siinä on kymmenen kertainen pyynti.

Aika moinen kes.

Ismonhan on myynti mies ja kertoo,

että tosiaan on tehty aika paljon remppaa.

Tosiaan, en tiedä, selittääkö se nyt kymmenkertaisesti hintaa.

No mitä rakennuksia sinne on pistetty?

Pyydä.

Ja mitä on oikein tehty varsinaisesti,

mitä on uusia rakennuksia, niin ikään,

koska tästä ei selviä, että onko nämä rivarit,

jotka täällä on, niin onko se vaan sitten maa lämmötehty.

Mutta ehkä vähintää pientä pintarremottia on.

Ja Ismon itse arvioi täällä ylejutussa,

että syksyllä tulee kaupot.

Joo, eiköhän joku venäläinen olikarkkisen ostaa.

Ei ku hetkinen 2023 vuosi.

Ei natsaa enää,

koska siinä olisi ihan hyvä kohde varmaan jollekin

liikemiehelle ei ole jo mitään sidoksia

Venäjän tiedustelupalveluja.

Niin, tää on perinteisesti ollut näitä rankista,

kun vedetään suoraan harpilla muutaman merimaili.

No vähän reilumpinkin matkanin etelään,

niin siellä hän on tämä suursaari,

joka oli aikanaan osa Ruotsin valtakunta eli meillä.

Ja sitten se oli osa Venäjän valtakunta eli meillä.

Kunnes sitten talvisodassa,

niin väkinäiset, venäläiset,

välirahon päätteeksi kertoivat,

että tää nyt kuuluu näihin alueisiin,

joka menetetään.

Tuosta rankilta voisi varmaan katsomaan

sitä kissa ja hirveekkiä,

mitä natovoimat ja Venäjän laivastopelaa

tulevina vuosina Itämerällä.

Minun ymmärtäkseni suursaareen on rakenneltu juttuja

ihan viime aikoina.

Eli Venäjä pyrkii sillä,

jolla on tavallaan kontraamaan tätä muuttunutta

valtatasapainoa Itämerällä.

Eikä se ihme?

En tiedä, olisiko rankkinut aetiopaikka

tämän kehityksen ihasteluun.

Vähän se on siellä sisäsaristossa

kotkan kainalossa suhteessa siihen suursaareen.

Kun se suursaari käsittääkseni,

niin radeikisesti on Pietari laivaliikenteen kannalta

solmu kohta.

Se on hallussaan Itästä Suomenlahtaja

sitten valvoa.

Mutta jos vielä se verran tähän rankin hintaan,

että 7.9.

Hulluhan se on, tiedetään hyvin,

joka maksaa, mutta

tämä pyynti on aika tall order.

Jos miettii sen niin, että

matkalyyrittäjä myy kenties toisille matkalyyrittäjille,

nyt saadaan saaren vajalla kahdeksella milpulla,

niin siinä saa olla Excel-käppyröt kohdillaan,

että saadaan ROI-arvot kondikseen.

On varmaan toinen moko,

vaan pitäisi investoida,

että sinne rakennettaisiin jotain sellaista infraa.

Nyt kun maa riski on kadonnut kokonaan,

niin ehkä sinne nyt voisi löytää jonkun iso rikkaan

Suomen rajojen ulkopuolelta, joka sitten investoi siihen.

Olisin se hieno, jos se olisi sellainen saaristokohde,

jos se olisi sellaista viiden tähden maininkin ja tarjolla.

Mutta rikkaissa on vain se paskapuoli,

kun on yleensä sitten jotenkin laskeinen asiat niin,

että jos me laitetaan kahdeksan milkkuun tähän näin,

niin kuinka monta korvapustiä me joudutaan myymään turisteille,

että se tulee takaisin.

Toisaalta maasta sanotaan, että kun sitä ei tehdä lisää,

niin sitä kannattaa ostaa.

Ehkä jos Venäläistä oligarkit

ei ole nyt käytettävissä, niin ehkä BlackRock voisi ostaa.

Heihän tykkää ostaa vähän kaiken näköisiä.

Varmaa takinalaiset.

Ehkä Vesterbacka voi vetää sinne tunnelin tai jotain.

Who knows?

Jämme tarkkailemaan tilannetta,

jos tosiaan sattua olevan ylimääräistä riikuvaa päällä se kahdeksan,

niin otan ismoa yhteyttä.

Täskö meidän siirtyy historian kellastuneille lehdyköille?

Mennään vaan. Eikö täällä ollut tarpeeksi sulle?

No, mennään vähän kauemmassa vielä.

Totaan mennään tuonne 1700-luvulla asti.

Nimittäin Tom Jones Romani on kirjoitettu vuonna 1749

Henry Fieldingin toimesta.

Ja Hesari nyt kirjoittaa siitä,

että siitä on tulossa TV-version,

jossa sitten palautetaan väriä valkoiseen historiaan.

Tämä on vähän niin kuin vanhat muustalmalkuvat filmit,

joihin pyritään samaa väriä,

mutta nyt tässä ilmeisesti ei ole kysymys pelkästään niistä väreistä,

vaan ihmisten etnisistä perimästä, niinkö?

Joo, siihen on laitettu pääosaa esittämään tällaista rikasta

Sophie Westerni ja sitten Tuma Ihonen näyttelijä.

Alkuperäisessä kirjassa tämä rolliahmo oli valkoihöinen.

Pyöhän pistää silmää ehkä Hesariin tapa uutisoida,

että palautetaan väriä valkoiseen historiaan,

niin se palauttaminen viittaisi,

että sitä väriä olisi tuollon ollut,

muuten sitä ei voi palauttaa.

Niin.

Vähän tietenkin herättää kysymyksiä,

että onko tämä nyt niin kuin historiallisesti

todemmukaisempi versio vai kukatias juuri päivästäin?

Mä katselin jolta ainolta taivas kanavilta

takavuosina historia-dokumenttia roomalaisista.

Ja sitten kun roomalaiset tervehtivät Keisar ja AVE-KSR-tervehdyksellä,

jonka ikävällä tavalla eräs 30-luvun porukka

tuolla keskisessä Euroopassa otti,

otti tietysti myös tämän punaisen värin näistä kulkueesta.

Joo.

Ja kotkankikenties roomalaisilta,

niin tässä dokumentissa

ei tervehdykään enää Keisar ja roomalaiset tervehtivät,

vaan se oli enemmän sellainen fight to power.

Se oli nyrkki, joka oli nostettu ojoon.

Ehkä se sabi tähän household justice-teemaan,

mikä nyt tässä on kulttuurissa ollut paremmin,

kuin tämä viittaus kolmanteen valtakuntaan.

Sillähän on keskusteltu myös,

kun Cleopatraista tehtiin tummaihoinen jossain produktiossa.

Ekyptiläiset eivät tykänneet.

No ei tykännyt.

Cleopatra ilmeisesti kotosi jostain Aleksandriasta

ja ilmeisesti historiallisesti ei ole syytä,

että olettaisiin tummaihoinen ollut.

Jotenkin se näärästää, kun näitä historiallisia suurhenkilöitä

Musta-Mannerheim tulee mieleen,

kun niitä nyt sitten vaihdetaan

identiteettipolitiikan linjojen mukaisesti.

Se pitäisi kattoa muuten se.

Musta-Mannerheim, huudestaan.

Mä silloin näin sen.

Se oli niin höylämätä, että paskaa siis tuotantona.

Siinä oli käsittääkseni ajatus vain ja ainoastaan se,

että se oli vasta vetä tälleen persujen jytkylle silloin 2011.

Se oli trollaamista ennen kuin trollaamisesta,

tuli ikävystyttävä sosiaalisen media ihmeellisen maailmassa.

Siinä oli tietysti tuoreutta vielä silloin.

Mä muistan, kun se kohu oli pahimmillaan

sitä tuottaja joutu polttopisteeseen.

Joo, Erko, sanois nyt sukunnimi.

Nyt en muista, mutta mä näin hän,

että silloin siellä ylenkahvelassa.

Hän oli tyhdyväisen näköinen.

Eikö erittäin myöhäileväinen, kyllä.

Mekin tehtiin hänen sitä haastattelua.

Hän on myöhelleen myönsi sen, että kyllä tässä osuttiin,

että tämä leijonakorujengille suoraan yrkin aamaan,

mutta kun itse vaan toivois,

että tällaisen takti siis vittuuluissa

olisi myös sitten jonkinlaista produktion välijyitä,

tai että se olisi tehty tietän tai taiden.

Mutta kun tuntuu, että siis se oli tehty vähän samanlailla,

kun Kaaris-Mään nuorusvuosia elokuvaat,

missä otettiin kameramesiä, lähtiin New Yorkiin dokaamaan,

ja sitten kehitettiin käsikirjoitustaan

edellisenä iltaana barissa,

että mitä sinä voisin seurauksena töhtöhypät tehdä.

Se oli vissin nairubissa tuotettu.

Ei ollut hirveän kallisproduktio.

Joo.

Mutta jos me mietitään sitä,

että mikä se nyt sitten se todennäköisyys oli,

oli se, että siellä 1700-luvun lontossa

olisi sitten ollut tummaihainen nainen,

niin tietojen mukaan niin lontossa asut tuollon

suunnilleen saman verran ihmisiin kuin Helsingissä

nyt 2020-luvulla.

Se oli sen kokonen kaupunki,

ja tumma ihoisi asukkaan,

että tämä oli tuhat tai kaksi alle 0,5 % väestöstä.

Britteihin tuli sitten Yhdysvaltiujen

sodan jälkeen arvioiden mukaan 5 000-10 000 tummaihosta ihmistä,

mutta tämä tapahtui sitten 1700-luvun lopussa.

Joo.

Eli todennäköisesti tämä ei nyt varsinaisesti

kuvaa kovinkaan totuudenmukaisesti historiaa.

Tässä Romaanissa tämä Sophie Walton on siis

valkoihoinen, mutta sarjassa tummaihonen,

ja nainen on osa yläluokkaa.

Eikä hänen ihon väärin,

että tietenkään kiinnitetään huomioita.

Se on niin kuin non-issue.

Joo.

Niin mä vekkään 17-luvun englannissa,

niin se olisi ollut ehkä jonkinlainen issue,

koska lonton yläluokkaa oli erityisen valkoinen

1700-luvulla, ja etenkin jos otetaan huomioon,

että orjuus lopetettiin Britteissa 1807,

niin tämä on vähän ehkä tämmöistä

revisionististä historian tulkintaa,

mikä nyt viitteille totta kai sallitaan,

mutta vähän ehkä kohottaa kulmakarvoja.

Joo, ja siis käsitykseni mukaan

englantilainen yläluokka

ei ole pelkästään ihon väriin

rasismiin kallellaan, vaan ihan puheenparteen,

että jos nyt mongerat jotain

työvään luokan englanttia, niin päälesi kuuluu

lähinnä sylkeä.

Sejenki, jos joku

oli todennäköisesti aika napakkana siitä,

että miten kaulukset on

tai ruokapöydessä, mikä asetetaan

ensimmäisenä käteen.

Ja etenkin tuossa 1700-luvulla ennen,

kun orjuutta ruvettiin kunnolla purkamaan,

siis tuohon aikaista keskusteluja käyti.

Tietysti 1600-luvulla silloin,

kun mentiin sinne Yhdysvaltojen

Itarannikoille virtsin ja mualle,

niin siellä ei ollut sellaista

instituutionaalista rasismia, vaan siellä

esimerkiksi, jos syntyi

valkoisen ja tuumeen sen välinen lapsi,

niin se päässi seuraa piireihin mukaan.

Että sitten 1700-luvulla se muuttui,

tai siis 1800-luvulla varsinkin,

niin täysin mahoittamaksajatuksessa.

Eli syntytään tällainen

todellinen orjuusinstituutio,

missä ihan värin perusteella

luokitelti ja näin.

Mutta anyway, 1700-luvun

lontootuskin nyt on ollut sillä tavalla

niin suvaitsevainen paikka, että

tämä diversiteetti ja inkluusi olisi toteutunut

ihan tällä tavalla.

En niin, mä nyt vain oikein tiedän isonskuvassa,

mitä tälle pitäisi tehdä, että totta kai

ei mua ainakaan hirveesti häirinyt,

kun yksarja,

mikä isolla kohulla lanseurattiin

viimeisyksynä, oli tämä

Rings of Power.

Eli siinä jälleen

huuh, huuh, mitä tuubaa.

Mutta mun mielestä se ei kaatunut lainkaan

siihen, että siinä oli

näitä eri rotuja,

eli hobitin kaltaisia

tyyppejä heimonapyörimässä

siellä keskeläs kuttaa,

joista ne oli sitten

ihan väriltään kaiken värisiä,

niin se ei mulle

kaatunut tähän mahdollittomuuteen,

se sarja vaan.

Se oli muutama paskar.

Niin, ihan kokonaan toisin syihin.

Ja sitten jos tuolla se fantasian kuvittaminen,

niin jos nyt

niin kuin lohikärme voi olla olemassa,

niin miksi ei voi olla sitten

muusta hobittikirja?

Niin, ei ole vain.

Ei se sinä se, niinku,

sillä ei ole hirveästi merkitystä,

mutta tuntuu vaan, että

tämä on tällainen,

niin kun

kumallinen tapa

ajatellaan, että jos,

jos haluamme kuvata tarkasti

jotain niin kuin mennyttä aikaa,

niin se on jo itsessään rasistista,

koska jengille tulee paha mieli,

jos ei, tai siis varsinkin,

jos olet tietysti jonkun palvelusneidon,

joka on jonkun toisen väriinen.

No tämä on ehkä juuri se isompi kysymys,

että tavallaan lapsilleen tai helposti

ja sitten kun tätä on nähtävissä

kulttuurissa laajemmalti kiinni,

ja siellä rupeaa halivuudistakin kuulumaan

soraan, niin pitääks just tätä

agendaa nyt puskee, niin kuin ihan

sata sellaan, kun se voi olla välillä pois

siitä taiteellisesta laadustaa.

Niin.

Eli tällaisia ongelmia saattaa ilmetä,

ja tämä on se sama keskustelu,

että kun tehdään remake, jostain ghostbustersista,

niin sitten laitetaan aizeltä pääosaan,

tai puhutaan, että seuraavat

James Bondi ei aina kanssa olla valkoinen mies,

että voisiko se olla nainen tai tummoinen mies.

Niin.

Tämä ilmentää ehkä sellaista

tietynlaista vähän väkinäistä pyrkimistä.

Nyt saadaan kaikki kulttuurituotteet

vastaamaan tietynporukan

ihanteita 2020-luvulla.

Joo.

Ja eipä siinä mitään,

tämä varmaan ihan hyvä sarjeja näin edelleen,

mutta tota...

Perustelukesari mitenkään sitä,

että miten niin palautetaan

tämä väri?

Eipä tota...

Perustelee tämä,

ehkä miksi tämä nostoo on niin kuin

kiinnostavaa se, että kun tämä osoittaa

tavallaan se liittolaisuuden,

mikä tämän sarjan tekijöillä

ja hisarilla vallitsee,

eli jakavat vähän niin kuin samaa ideologista

maailmaa, missä katsotaan

edistykseksi se,

jos sijoitetaan historiallisen

draamaan

diversiteetin nimissä sitten

erilaisia ihonvärejä,

ja hisari otsikoitetaan siltä

tavalla, että ei se oikeastaan

jää niin kuin epäselväksi.

Tuohon muuten vielä sen verran ohi

ihonväreihin ja tähän orjuuteen

ennen kaikkea, niin

mä oon ymmärtänyt, että tämä slave

sanaa englannin kielessä

pohjaa slaaveihin,

jotka nyt on niin

viitivaakosta porukkaa kuolla ei voi,

mutta koska niitä käytettiin kaan

Euroopassa orjina

vanhaan hyvä aikaan.

Joo, siis

viikinkin nimeltä

Volodomormeni perustamaan

Kiovan,

ja hänen puolisosa

nimi oli Vissi Helga.

Nyt sä näet päässyt viikinkin,

siellä on sellaiset sarvet kypärässä,

ja siitä tuli sitten Vladimir,

niin kuin Puttin ja Olga.

Molemmat on tosi yleisiä slave-nimiä,

mutta se sana

slave tosiaan

tuli Vissiin siitä, kun he keräillisit

laivoihensa paikallista väestöjä,

meni myymään sinne

ottamaan imperiumin

tai Bysantiin

itse asiassa siihen.

Hyvä doonari porukkaa.

Niin, niin siitä saatiin sitten

orjat markkinoille,

ja se on aika

synkkähistoriota.

Kyllä,

joten siinä mielessä

ihminen hän on väkinäinen otus

toiselle,

riippumatta ihoväristä,

ja tietysti

tämä ihmisen maailma on

täynnä väryyttä ja verenvuorotusta.

Mutta sittenkin tässä on riski,

menemättö nyt liikaa

kaltavan pinnan

kauhisteluargumenttien pariin,

että jos todellisen historiankuvaminen

muuttuu synniksi,

niin silloin me menetetään

kosketusaitoa ihmiskunnan historiaan.

Jos sen esimerkiksi voisikaan tehdä elokuvaamissa,

niin kun käytetään

vahempiä mahdollisia sanoja, niin storijista

on ristetty vapaus, joita myydään esineinä.

Jos sitten ikään kuin

wokepäessään sanottaisiin,

että eihän tällaisia sanoja saa käyttää,

että tämä elokuva ei ole sopiva,

tämä aiheuttaa ahdistusta ja kauhua,

tämä pitäisi suunnilleen kieltää,

niin silloin me ollaan

sellaisen ikään kuin historian tuhon äärellä,

joka muistuttaa enemmänkin jotain

valokuvien retusointia

bolsevikkien toimesta,

kuin elävää kulttuuria,

jossa on vapaus tehdä

monenlaisia tulkintoja.

Jos näin, ja se, että

jos jollekin tulee pahamieli

eri historian käänteistä,

niin herää kysymys,

että mitä saa sitten olla.

Eli ilmeisesti,

se syy, että jollekin tulee

huonomieli jostain seikoista,

mitä on joskus tapahtunut,

niin pitääkö sitten tässä

kaikkein sitten vahikään kuin

varoa, ettei nyt vain

kenellekään tapahtuisi mitään?

Missii, eikä tässä arjassa mitään viikaa,

mutta jos tämä nyt heijasta on näitä

sentimentteja, niin ehkä tässä on syytä olla

herreillä, koska kunnikassa on kuullut

kauallekön kunnikassa.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.