23 minuuttia: Leikkauksia vastustavat anarkistit ovat paradoksi | 716

Kauneus on pinnallista, mutta rumuus menee luihin ja ytimiin asti tästä syystä. Meidän oma vastauksemme on The Look Klinikka, Alatina Jylhän, ainakin maskikaupoissa.

Hän on, ei just a pretty face, Arto Koskello, itse olen Humpty Dumpty, Jussi Heigälä.

Hei sun heiluvilles ja jos ei ole heiluvia niin olet ihan yhtä tervet tullut katsomaan tätä ohjelmaa.

Käsäjälkeen tullut paljon uusia tilaa ja taas se on iloinen juttu. Tervet tulla katsomaan tätä 23. Tässä jutellaan liberallismi hengessä aika silleen suora puheisesti maailmaasioista, niin kun ehkä otte huomannut.

Ilman turvallista tilaa varsinaisesti.

Tämä on turvaton tilaa, tulkaa nauttimaan siitä kanssamme. Me puhutaan tänään vielä kotvasen verran tuosta taanoisesta rasistihallituksen vastaisesta, mielenosoituksesta.

Äärivasemista siellä Marsi mukana ja pilasi hyvän tapahtuman päälleikkausjutuillaan, jos on Helsingin sanomia uskominen.

Ei sitä ennen tällainen kuumottava homma sulle. Tämä voi mennä ihan perselleen myös.

Voi olla, että sun mielestä tässä ei ole mitään.

Mä saitan tällästä loopia sulleen seuraavaksi, joista mä itse, kun mä katoin tätä, niin kuulee jomman kumman sanoista ja tästä se lähtee.

Eli Green Needle tai Brainstorm.

No toi on aina ihan selkeä.

Mikä se on?

Brainstorm.

Ei vaan Green Needle.

Nyt se oli Green Needle.

Kuuntele.

Brainstorm.

Valitse nyt jonkin kumpi.

No nyt se vaihto taas. Kyllä se joka toinen mulla vaihtoi.

Onks tämä nyt vähän tälleen tehty juttu?

Tämä on varmasti tehty juttu ja tähän löytyy joku ihan luonnollinen selitys.

Mä en vaan vois sille mitään.

Mä olin sen verran hitailla, kun mä katoin tätä, niin mulle tuli fiilis.

Eli joka kertaa, kun mä päätin, että kumman sanon mä kuulen, niin mä kuulin juuri sen.

Ehän on vähän se mekko, joka vaihtaa väriä vähän siitä riippuen, että millä tuulella on, kun sitä katsoo.

Tätä kannattaa ihan itse itse ja itse kokeillin siitä kymmeniä kertoja.

Mutta siis aivottoon toimii vähän sillä tavalla.

Aivottoon toimii vähän sillä tavalla.

Ei sitä oikein tiedä millä tavalla ne tulkitsee välilasioita.

Ottaa ikään kuin vihjeistä kiinni ja rakentaa kokonaisuuden.

Sitten jos se sattuu olemaan vähän kahteen suuntaan.

Joo mä luulen jonkin tällaiseen, että tämä perustuu tämän äskenen esimerkki.

Tuo on monen nyt pieni psykologinen kuumutus tähän alle.

Maailmalla puhutaan, että intiä saattaisi olla vaihtamassa nimeä.

Tämä iso maa, jossa asuu ajan parikytä prosenttia maailman ihmisistä.

Pääministeri itse oli tätä edottanut ja kai ottanut joitakin vähän käytäntöönkin.

Hän oli luonut uuden kirjoitus asun.

Joo, tai itse asiassa menee vähän silviissi, että pääministeri on siitä vihjaa jalluttaa narjantramuoditaan.

Se sopisi hänen niin kuin ajatteluusa.

Mutta sitten on vielä tämmöinen presidentti, joka on vähän vähepäätösempi häiskä.

Nimittäin Murmu, joka oli sitten G20-maiden johtajille iltalehden mukaan aloittanut Kutsu Juhla-Illalliselle,

jossa hänen tittelikseen oli nimetty Haratin presidentti.

Harat.

Totta kai.

Ja se on nyt tämä uusi potentiaalinen nimi.

Niin, se visi olisi sitten se niinku intiä on vähän liian helppo.

Taipuu suussa liian helposti aika.

Kaisesit indusjoistia teki alkujen tulee, mutta siihen on näettävissä tämmöinen koloneellismin historialliittyvä juonne.

Eli tavallaan se on niinku sellainen yleisnimi koko maanoselle, mitä Britti Herrat käytti.

No jos jossain intiässä siellä on kuitenkin vaihdettu jättimäisten kaupunkienkin nimiä Delhit ja Mumbai.

Ja näin pois päin.

Joo, se on totta.

Ja siis täällä on vielä pidemmät juurettaminen jonnekin hittakunnan vaikeita.

Maha Braatta suuree pokseen, joka mennään 800-700 aluille ennen ajanlaskun alkua.

Siellä ne on keksinyt nollia ja kaiken maailman intiälaisia numerojärjestelmiä jo siihen aikaan vissikin.

Siinä on pitkät juurete.

Jos tulee Harat, niin pitää vain opetella sanomaansa ilman, että kuulostaa hassulta.

No, ei mitään.

Opetellaan uusia temppuja sitten.

Jos kertaa, tarve on, onko tämä Turkii?

On jo virallistunut, eli se ei ole enää Turkii.

Ainakin sieltä on lähtenyt selleen trendi liikkeelle, mikä pitää kielensalmu.

Pikkas on vaikea pysyä kato muuta sitä mukana enää tän ikäs.

Kyllä.

Mutta vaikeuksia on myös Kiinalla ja intialla.

Kiinahan nyt tää Bricsin ympärille pyrkiin rakentamaan omaa vaikutusvallan ydintänsä.

Tietenkin sitä vähän vaikeuttaa, jos on epäsopuusat välit muiden jäsenten kanssa.

Miten Kiinalla voisi olla jo jonkun kanssa epäsopuusat välit?

Heillä on mun muassa tämä rajakiista intian kanssa, missä siis 20 sotilaista kuoli.

Siellä Himalajan päällä.

Siellä on sellainen epämäräisyys, että missä se rajakulkee vuorten päällä.

Se on tavallaan hyödytöntä maata, jos nyt ajatellaan ihan käytännön näkökulmasta.

Nyt on sovittu, että siellä ei käytetä aseita.

Ja tuljaisee, että on tosiaan sotilalta pois kun ne siellä partioja.

Mutta kun he kohtaa, niin sitten se tabellaan siis heitälään kivijä ja työnnetään lasvuorot.

Ei oo, mä muistan, mä mielestäni näytin jotain pätkää.

Pätkää jossain vaiheessa siis.

Mä en tiedä, onko tämä nyt tämä sama osasto.

Mutta et nimenomaan herrasmieskooristolla niin nyrkit edellä.

Siinä on jotain, emä tiedä, hienoa.

Ja se on kuin aamun koissa kohdataan musketein, kymmenen askelta ja käännös.

Miksei sitten lapiot kädessä sehän on?

Niin, jaa hyvä.

Kiinnan julkaista on se uuden standardi kartan, joka on vähän niin kuin Kiinnan valtakunnan viralliset rajat.

Ja se nyt sitten vähän aiheutti porua naapurustossa.

Niin mitä Kiinnan oli napsinut sieltä pieniä alueita itselleen muun muassa intialta ja venäjältä.

Mä olemat ovat näitä brixmaita.

No, eikä kukaan nyt tällaista painovirhe paholaista huomioi.

Sain niin ainakin ajatellaan, että hommako huomaan mitään.

On sellaista paikasta vuoristosta napattunut, just näitä kistaalaisia paikkoja.

Vänä-Kiinan välillä on sellainen sopimustyksaario jaettu puoliksi.

Sen takia, että jäi epäselväksettä, kun se on niin kiinaalinen napsassus sen sitten.

Ja Kiina on myös ruennut joissain kommunistisen puolueen suosimmissa julkaisussa käyttämään Vladivostokista.

Sen alkuperäistä Kiinan kielistä nimen, että Wing Wing täältä tullaa.

Ja myös meri-alueet oli piirretty sillä tavalla uusiksi, että ne suututti sitten.

Tai vain lisäksi tietenkin Viettamiin, Filippiinit, Indoneisia, mitä näitä nyt on.

Mutta täältä tavalla se suurvaltapolitiikka vissiin vähän toimii.

Että sitä vähän nojataan koko painollaan ja sitten rajat siirtöä.

Näin se menee.

Isoma oikeudella.

Tämä on tussikäteä ja laitetaan vähän maailmankarttaa uusiksi.

Noin mitään.

Ja seuraavaan tilannetta.

Jos Parath ja Kiina ottaa vielä otteluita siellä vuorempäällä, niin kumapolma ollaan.

Parathan on näin olleen isompi näin väkimäärältään.

No niin on muutama ihminen enemmän kuin Kiinaa, mutta ei monta.

Mutta kyllä Kiinalainen, siis tämä väkinäinen järjestelään, mikä heillä on, niin se on jotenkin kumuttavampi.

Niin on enemmän pyssyjä.

Kiinnoitaan voisi voittaa.

Mä olin käynyt butannissa vierailemassa ja siellä vuorempäällä mittaamassa kansallista onnellisuutta.

Ja siellä, jos mä kysyn, siellä hirveästi voin jutella ihmisten kanssa, kun oli vähän suut supussa.

Sä ymmärrät.

Turisti oppaat olivat myös tällaisia päällystakkeja, jotka valvovat.

Että erhdymiinkään väärin paikkoihin tietenkin rikointa tätä sääntöä niin paljon kuin pystyy.

Mutta kysyy, etteeksi kiinalaiset edes yrität tulla ikinä tänne teidän puolelle.

Sä oot, ei koskaan.

Meihin, etteeksi kiinalaisilla aina yleensä kova tarve mennä, milloin minnekin vaikka tiivettiin.

Mutta sit mä katoin karttaa ja toisin, että joo, tos teituu yli kukaan.

Mutta sen sijaan ei, ne palilaiset, ne paskiaiset.

He tulevat sieltä vuosi saattaa sellan varmuudella, kun ilmeisesti joku solakulkee, mitä pitkin sitten pääsee.

Ajottaa hämmänystä.

Kyllähän tuo vuoristo on väkinäinen ylittää, siis mikä tahansa vuoristo.

Mutta varmaan Himalajani niin luulisin, että top ykkössä, etteiskö pitäisi karvaa ulkea siellä.

Eikö se koko Afganista, no juuri tämän takia niin aivan käytännössä.

No niin kuin geografialtaan, maailman väkinäisin maa siis operoida mitään.

Joo, se vissivää.

Koska vähän on paikea.

Väkinäinen.

No on ylä tai alamäkeä jatkuvasti.

Mutta otetaan kiinnolle chempia suurvalta pyrkimyksessään, kun samalla yrittää pitää asiallisia välejä naapureihin saijoiden kanssa, vähän niinkuin jokaisen kanssa on joku kiestä.

Hmm.

Asialisia välejä ei pyry pitämään a-ryhmä, joka, niin kuin me tossa jo aiemmin tällä viikolla tuotiin tykökooli sunnuntaana mieleenosutusta,

ja nythan sitten huomenna perjantaina olisi tarkoitus äänestää luottamuksesta hallituksessa ja pari munkityypin luottamuksesta,

niin a-ryhmä tosiaan tämä kuuluisa, jos jotain leikataan, leikataan Petterilta ja Riikalta pää.

Ja tämä on Helsingin sanoma tehnyt nyt sitten asiakkaasti jutunis, kerrataan, että tämä on itse asiassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tukema tämä a-ryhmä.

Hienoa hienoa.

Eli parasta a-ryhmää.

Ja erittäin hämmäinen organisaatio siinä mielessä, että heillä ei ole mitään patriarkaattista tämmöistä monoliittia,

eli siis mikä se on rakennetta tai siis mikä tämä on hienoarkia.

Siis jo Joe Bidenhanties kertoo, että Antifa ei oikeastaan ole olemassa, että se on vain idea.

Antifa-ideat silleen virallista rakennetta.

Siksi tuolla on anarkistaja.

Ei ehkä niin digata, mistään hienoarkijoista.

Mutta kyllä se nyt taitaa tavallaan kaikessa ihmisen toimennassa, niin aina sitten ne shot-coollarit, jotka päättävät vähän enemmaa asioista, kun ne liepeillä pyörivät.

Jutun mukaan niin a-ryhmä toimii niin, että ne ottaa keskenään pössistä ja keskustelevat ilman johtajaa ja ilman hienoarkiaa ja ilman tieltäjaa.

Ja sitten he ryhmänä lähettävät jotain sähköpostia ja sitten tiedoksi kaikille, mitä tässä nyt anarkistit ovat keksineet.

Se on pikkasen paksua, että johonkin yliopiston rahoilla tai yliopilaskunnan rahoilla tuetaan tätä osastoa.

Siinä on varmaan parikin pointtiin, jotka tekevät hyvin paksua, mutta pitäisikö ensin ottaa tämä kapitalistinen puoli?

Oletaan vaan, koska tämä äärivasemistohan ei ole hyvä pataa kapitalismin kanssa, mutta Helsingin yliopiston yliopilaskunta oli ainakin jokunnen vuosi sitten maailman rikkaen yliopilaskunta.

Kun he saattu omaan omistuksessa näitä kiinteistöjä, jotka on siinä aivan Helsingin ylin keskustassa, niin heillä oli jonkin sortin miljardin omaisuus siinä sitten kapitalististen väylien kautta kertynyt.

Niin ehkä se on tällaista tietynlaista todellisuuden tuottama ironiaa, että näillä rahoilla sitten tuetaan anarchistien toimita.

Ja sitten jos...

Ja haluavatkaatakko talousjärjestelmät?

Tuolta kai.

No, anarchisti tämä ei ollut vaikea arvata, että he vastustavat kapitalismia.

Kuitenkin nyt niin, että ei he tunne sitten toisen suuntaan hirveästi sylkevän.

Jos ajatellaan nyt tätä ydinviestiä, että jos jotain leikataan, niin leikataan näitä päitä, niin toisin sanoen sen viestihan on, että ei leikata.

Ja luulisi nyt, että jos todella halutaan tällainen anarchia, missä ei ole mitään yhteiskunnan tukirakennetta tai ylipäässä siis minkäännäköisiä valtarakenteita, jotka kohlitsevat, niin heidän panorollisissaan pitäisi lukea, että leikataan kaikki.

Se on todella totta sosiaaliturva toimii tosi huonosti yhteisöajatuksen kautta, että ei mitään valtioita, koska käytännössä kun puhutaan leikkauksista, niin ne kohdistuu nimenomaan sosiaalietuksiin,

jotka on umpi valtiokeskeinen rakenne. Ja sitten täydessä ristiriidessä anarchismin ideologian kanssa, niin kuin tottaiset.

Ja täällä muuten Hesari-jutussa en muistanutkaan tätä, niin tiedetään myös tällainen läppä heittää, että tämä on itseasiassa tributti tämä leikataan Pettirilteja Riikolta Pää.

Nimittäin Orkishommahan menee Iro Viinaselle, eli jos jotain leikataan Iroltapää. Ja tässäkin ikälävä tavallaan nyt valtionvaranministeriittuun tultuu tälläkin kertaa olevan 30 vuotta myöhemmin niin panorollissa päinleikkaus uhan alla.

Viina nähään sitten vanhalla päivällä muistelua, että kyllä sellaan vähän jännitti liikkuu tuolla kansankeskuudessa.

Hän oli pari sellaista tiukkaatilannetta, missä väkijoukko piiritti hänet ja hän rupesi pelkäämään, että kiahuuko yli. Hän oli hyvinkin vihattu mies sulla 90-luvulla, koska hänen vahti vuorolleen sattu sen hetkeen, kun Suomen oli pakko leikata todella merkittävästi, jotta ei mennyt valtion talouskonkurssi.

Ja saadaan nähdä, kun tässä jos ja kun luottamus syyntyy ja luottamus on syyntyy totta kai, mutta kun tää hallitus pääsee oikeasti vauhtiin ja tässä oikeasti ruvetaan leikkaamaan ja sitten ne alkaa ne jäljit näkymään, niin saattaa, että valtionvaranministeri tosiaan on aika kuusi sukassa.

Joo, se ei ole mikään sellainen pesti, mikä tärkö iloista hihkuja otetaan vastaan, koska näinä aikoina tietää, että siitä välttävättä seuraa sellaista positiivista päällettapottelua.

Toki, vielä kuumottavampi pesti on tämä Sannigraan Lausosen pesti ministerinä, joka tuntuu olevan sitä kaiketan paskan keskiössä, mutta siitäkin varmaan nähdään myöhemmin osviittaa.

Täällä muuten Helsingin ylioppilaskunta, niin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sanoi, että ei hyväksy väkivaltaa tai sille firtailua.

Tämä on kuitenkin hyväksynyt järjestö, jonka ohjelma on kuuluu tällainen aktiivismi, joka ottaa myös hyvin konkreettisia muotoja.

Tässä tulee jotenkin ehkä vähän sellainen fiilis, että tämä on vähän samalla tavalla, kun persu-ministeritykset toisessa jälkeen Lausuva tän ennen, että eivät hyväksy rasismia tai sille firtailua.

Niin, eikö tässä nyt on vähän niin kuin sama, että sille huudetaan, että mitä eihän tämä riitä mihinkään, niin on riitäkö tämä?

No vähän tuplastandardeja, tuntuu olevan.

Siis anarchistille pitäisi antaa pisteet näin, niin kuin ainakin teoriassa siitä, että he haluukata ei ainaistaan istuva hallituksen vaan kaikki hallitukset.

He vastustavat valtiot, no niin kuin teorian tässä ollaan, mutta mitä sä luulet?

Silloin jos on, sanoo Marin hallituksessa niin, heilutellaanko silloin vanderalla ja oliko silloin näitä tällaisia pääleikkauspuheita?

Ei tanoa.

Voi kohdistuksi sitten kuitenkin vähän enemmän niin kuin oikeeseen puoleen istuntosalien.

Niin, Arry, mä teettä vaan kuulemaan, siis vastustaa kaikkia sortavia rakenteita.

Niin.

Ilmeisesti rakenteet muuttuvat sen mukaan, minkä näköinen ihminen on puikoissa.

Se on vähän niinku maalitolppa, joka kyllä siirtyy aika herkästikin.

Ehkä siis tavallaan, kun ollaan näin sakeessa äärilaidassa, niin semmoista ideologista johdonmukaisuutta on turha jopa odottaa.

Mutta se on tietenkin yllättävää, että yleplöskunta tällaista lähtee tukemaan, vähän niinku koneensäätiö tukemas elokapinaa,

mutta tota sellainen pointti, mikä kismittää monia ihmisiä on se, että tuohon yleplöskuntaan on pakko jäsenyys.

Niin, kun se mei et opiskele yliopistolinistut liitetään tähän operatioon.

Ja toi on sitten taas niinku kaikkien poliittisten taistelukenttien äiti, toi yleplöskunta.

Ja siellä yleensä suoritetaan jonkin sortin puhdistus.

Eli siellä ollaan niinku aika yks mielisiä sitten kummallisestia.

Yleensä se puoli, mikä siellä löydetään vuosikymmenässä toiseen on hyvin vasemmistolainen.

Niin tota on se tietysti vähän rasettavaa, että pelkästään, kun se mei et opiskelemaan tai kansantaloustiede tai biologiaan,

niin tämä nyt mahdollistamaan myös tämän anarchistien toiminnan.

Vaikka se aika pitkälti vastoi varmaan omia arvoja monelle.

Otetaan vielä, hei, highlight sitten jutusta.

A-ryhmähän ei ole meille uusi tuttavuus.

2014 A-ryhmä yrittiä sitä Helsingin seudun liikenteen korvavia busseja kulkemasta metrolakona aikana.

Sillä ryhmä mukaan ne heikensivät työtaisteluja.

Tässäkin ollaan taas siis sortavien rakenteiden tukeena, joka on vähän kummallista.

Ja sitten luokkaritkin lähiöstä Linnan, mielenilmoista, niin ikävyöllä heillä.

Klassikko, joo.

Joo, siellähän hakattiin autoja ja näytiin ikkunoita ja muutama fillaritelin edelleen siinä.

Sen alatin torkkupeessa jostain ikkunosta sisään, koska sehän on se yrittäjän syy.

Todellakin.

Ja mikä se oli tämä miäkkari, missä löytyi lätkämailla olla poliisihevosia?

Se oli semmoista semmoista tampereilla tämä kijakkoviäraat.

Joo.

Mä tiedän, liittyykö tämä siihenkin, mutta sekin oli kyllä tällainen laitavaisemmiston voiman näyttä.

Sitä en tiedä.

Ja sitten viime itseänsä päivänä ryhmä oli mukana järjestämässä ääri.

Oikeasti on nousua vastaavan Helsingin naman natseja mielenosoitusta.

Ja on Vappu-Marseja ja on sitä tätä.

Mutta tämmöistä pöössistä.

Kun mä jäin sitten miettiin sitä, kun melhän oli aiemmin tällä viikolla puhuttiin tästä miäkkarista

ja sanostit esille tänne klassikon.

Eli tämä työtäkää innovaatiot perseeseen.

Mä rupesi sitä funcimaan vielä siis sillä lailla ihan vähän hitamiettä,

että kun se yliopistonhan pitäisi olla tieteen ja kehityksen aerut.

Eikö se ole nimenomaan se, minä satsataan siihen tutkimukseen,

jotta syntyyisi uutta nauhauta, jolla maailma voisi olla parempi paikka.

No näihin se olisi joo.

No näihin se tällei se oi jotakin myyty.

Ainakin itse käsitään yliopiston yhtenä.

Tärkeänä tehtävänä tämä tutkimukseen edistäminen.

Tarttiis keksii uusia juttuja.

Siitä olisi yliopistolla tämä työntekää innovaatiot perseeseen.

Aseenne on lakanassa.

Herää kysymys, että mitä varten se yliopisto on siis olemassa?

No tuosta täytyy kyllä muistaa se,

että siihen liittyvät koulutuspolitkisia leikkauksia,

joku oli vähän vissiin sanon ohisuus ja jotenkin siltä avalla leikataan koulutuksesta

ja nyt tarvitaan vain sitten parempia innovaatiota.

Jotenkin näin se meni, että sillä Banderrollilla vastustettiin niitä yliopistoleikkauksia.

Right, right.

Tässäkin kysymys, että kun minulla on ihan ok,

että olen tässä vaikka kaikki tohtoreita,

mutta olisipa hienoa, jos esimerkiksi ihmiset itse voisivat

maksaa omat koulutuksensa, jos katsovat, että tarvitsevat elämän polulla

niin järjät akateemiset kreditsit.

Kun tämä on hämmäntävä juttu, että alkaa tai heti tämä marinaa,

että miksi yritetet tyhmentää kansaa,

mutta kyllähän tässä joku tolkku pitäisi olla myös siinä,

että mikä määrä julkisista varoista koulutetaan ihmisiä

ja sitten kun ajatellaan esimerkiksi näitä tohtoreita,

niin aika harva niistä työllistyy markkinaehtoisesti,

eli niin, että joku tahois valmis maksamaan omistarahoistaan

siitä osaamisesta, minkä doktorin peippereillä sit kuuluis.

Ei huolta niitä, ei koulutetakaan enää yhtä paljon,

kun silloin vanhaisen aikoihin,

kun haluttiin kaikesta tehdä korkea koulutettuja.

Itse asiassa Suomi on tippunut kelkasta tässäkin,

eli meillä koulutetaan ihmisiä matalemmalle tasolle,

kuin monissa muissa OECD-maissa,

eli tämäkin on mennyt jollain tavalla bän bärsittä.

Ja mä oon samaa mieltä sunkaatosta pointista,

että sehän on kivaa purra kättä, joka ruokki.

Se on niin kuin varuuden idea.

Mutta kun se on valtion käsin,

niin se tietenkin on vähän vittumasta sitä kylmää rautahaskaapurraa.

Se olisi painempi purra vaikka omien vanhempiensä kättä,

kun ovat ensin ruokkineet koko elämä.

Siinä olisi sellainen luonnollinen kiertokulkusukupolvien syklissä.

Eli se voisi olla jollain tavalla lähempänä se kohde,

jolle kapinoidaan, jota vastaan kapinoidaan.

Ja sitten vielä, että ketkä kapinoin?

Tosiaan yliopisto, opiskelijat, tulevat akateemikot,

kun mä ymmärtäisin,

josta olisi joku niin kuin perinne-yhdistyksen luomumetsurit,

kirveen kanssa metsäselkä, huutaisi tai amishit,

jotka olisi niin, että työntekijät innovaatiot perseisiin.

Mutta kun ollaan tekemisissä tavallaan innovaatiotoiminnan ytimessä,

niin se tuntuu pikkasen nurinkurisalta, juuri täältä jengiltä,

saada tämä viesti.

Mutta se oli hyvä, että innovaatiot sitten työnnettiin perseeseen,

koska Suomi aika pitkälti seisiin paikallaan sen jälkeen.

Ei huoltajussi.

Näistäkin nuorista tulee oikein hyviä konservatiivisia veromaksia

ja vähän ikääntyvät.

Niihin siinä käy.

Kaikki, jos pääsevät julkiselle sektorille duunia.

Niitä, jellunkanoihin, ihan mihin vaan,

mutta siellä entisistä anarchistiasta,

hän kuoriutuu kapitalisteja.

Tämäkin on semmoinen saatanen kohtalo-ironia,

joka tuntuu toistavaa itse asiassa.

Sen takia näitä ei voi ottaa hirveän vakavasti näitä palopuhintaa

siitä, miten nyt rakennetaan sosiaalistina utopia.

Mietin, että onko sellaan korrelaatio epäpyhä yhteisvaihtelu?

Moneet politikothan ei lue opintoja loppuun saakka,

vaan politiikka jimaisen heidät mukaan.

Sitten hän on korkeata joku kandipaperi tai joku vastaava.

Mutta tuntuu, että näissä aktivistipiereissä on vähän sama homma.

Mennään sisälle yliopistoa, mutta sitten ei niin jakseta opiskelia,

koska se vaatii bärslihaksia.

Mielestäni mennään mekkaloitipuolelle vaatimaan muutosta muilta.

Oh, se siistinpää hommaa.

Kun sä luet näitä tiedotteita, mitä nämä kirjoittaa,

kun ne yritetään sillä ekan yliopistovuoden pätevyydellä

tunkeesta, poliittista, retoriikkaa niihin viesteisiä,

niin tulee vähän semmoinen oluvälillä, että voi apua.

Ehkä jos on maisteriksasti lukennut, niin siinä olisi enemmän

kohereenssiä siinä ajattelussa.

Mutta on tietenkin kaikkiaan helppoa enää hyristyön nyrkkiä

ja vaatia vallankumusta.

Kyllä, ja se vallankumuus, mitä siinä siitä maistellaan,

ikävä kyllä tuntuu olevan aina se sosialistinen

versio siitä vallankumuuksesta.

Siinä kun mä ymmärrän anarkismin oikeasti sellaisena asiana,

että tässä vähän jokainen tyylillä, niin tuntuu, että

sit jos haluna siinä kaikessa on äärimmäisen autoritärinen

järjestelmä, joka jakaa ihmisille pikkujyviä sinne tänne,

niin on se vähän niin kuin nurin kurista.

Koska kuningassa on kuollut, kauveläkö on kuningassa?

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.