#rahapodi: Keppiä vai porkkanaa? | #rahapodi 343

Jadam! Rahapodi jaksoa kolme, neljä, kolme. Tiedätkö mikä auto se on?

Joku Bemari, mitä ikinä julkaistuu?

Ei, se on Volvo. Ruotsalaisittain haukumman nimellä Rem Juuhan.

Siinä oli sellainen automaattivahde, jossa oli portaaton vahdellaatikko.

Et sulla oli sellainen metallinen remmi tai missä sitä kutsuu.

Siinä oli molemmispäissä sellaiset levyt, jotka paino sisään ja ulos niin, että tämä metallinen hiihna,

sen välitys suhteet muuttui.

Se oli periaatteessa aika ovella ratkaisu, aino ongelmaan vaan se, että se luisti koko ajan.

Mikä takia se oli Volvo? Yleensä Saabi tekee nämä erikoisratkaisut.

Ehkä se oli saanut vähän Saabta-autia Volvo kiinni.

Volvo oli salaa rekrytoon jonkun Saabin propelipää insinöönen sinne tekemään tänään.

Voi olla.

Periaatteessa ihan hyvä juttu, mutta toteutus ei, ja ehkä se vielä tulee moneet hyvät ideat,

niin nehän on keksitty jo 100 vuotta sitten, mutta sitten ne toteutuu suuressa skaalassa sitten vasta pali paljon myöhemmin.

Mutta tänään tässä sohvilla istuu kaksi remjuhaniin todellista propelipäätä, jotka on syventynyt siihen,

että mitä täällä Suomessa voisi tehdä toisin, jotta homma rokkaisi.

Juuri näin.

Hallitusohjelmassahan on muun muun muassa esimerkkin omaisesti.

Otetaan nyt tämä asumistukiasia, niin siinä on todettu, että jos sulla on kympi tuottavaa omaisuutta,

niin sitten sä alkaa syömään sun asumistukia.

Ja sitten vanhemmat miettivät, että me oliks tämän 18 vuoden säästäminen.

Eli lapsi menee opiskelemaan siinä tilanteessa.

Ja oliks tämä kättäriilta oli kaartanut nuordentin kautta perustamaan kukaisuus- ja säästösopimuksen ja tilin.

Ja sitten säästetunnollisesti 18 vuotta, ja saatu sinne ehkä sitten muutaman kympi tuonne

aikaiseksi tälle kuopukselle firkkaa, niin sitten kun se lähtee opiskelemaan,

niin tämä asumistukiasia, niin sitä asumistukia ei tuu, koska sulla on sitten liikaa firkkaa,

joka tuottaa ja näin olleen se pitää ensin syödä pois.

Se kaikki säästetty rahaa, että sitten saadaan sitä asumistukia.

Ja tämä luo ketju efekti siihen, mitä tapahtuu nyt.

Nyt kun vanhemmat rupevat suboptimoimaan tässä tilanteessa,

ne ajatteli painaa nasta laudassa kahta duuniin, että saadaan vähän jälkikasvulle

pottiin rahaan sinne, jotta olisi mukava tulevaisuus, jotta siinä vahessa

kun opiskelut aloittavat siellä olisi jotain pieni omaisuus, mitä mahdollisesti joudut kuluttaa sen

opiskeluaikana tai sitten vaikka eka kämpään olisi joku tällainen alku potti.

Ja nyt tapahtuu sitä, että vanhemmat heittävät hanskat tiskiin,

ei kiinnosta, koska tuottaa antaa valtion hoita koko homma,

ei ole mitään järkeä säästä ennakkoona.

Täällä on tämmöisen luvipallon efekti, mikä ei ole tauteltavissa.

No siis tämä on hyvä esimerkki siitä, että miten tällainen tukeva valtio tavallaan

niin myöskin sitten voi synnyttää lieveilmiöitä.

Eli Jenkkilässäkin oli paljon puhetta siitä, että opiskelijat,

kun siellä se opiskelumaks on oikeasti muutama 100 000 omaa rahaa.

Ei niin, että valtio on sen piilossa maksannut, ja me sitten naristamme siitä,

että hitosoikon, kun minulla ei ole varaa käydä ravintolassa joka päivä,

kun minä opiskelen, että valtion täytyisi maksaa vielä lisää,

niin Jenkkilässä tosiaan niin kuin opiskelu,

tällainen maisteritutkinto on niin maksaa muutama 100 000 dollaria ainaskin.

Ja sitten jossain aiviliigissä, niin se maksaa sitten päätä puoli milliin.

Ja siellähän oli myöskin ajatuksena se, että Bainenomics päätti,

että hei, armaadetaan kaikki opintolainat.

Niin kertalaakista sitä.

Mahtikäs kyllä, että hei, me hoidetaan nämä valtio-piikkiin,

nämä kaikki auki olevat opiskelu-lainat.

Niin viimeisen 20 vuoden ajalta, kyllä.

Joo, jotain tällaista.

Ja sitten siellä oli yksi isä, joka sitten kysyi, että

se onks mäkin takas nää tämän puoli miljoonaan,

mitä mä oon kerännyt koko elämänen ja aikana,

kun lapsi syntyni, niin lähdin tetsaamaan vediin kolme vuoda työtä

ja en ole nähnyt lasta oikeastaan,

kun korkeataan viisi minuuttia vuorokaudessa

viimeisen 25 vuoden aikana,

jotta hänellä olisi varaa käydä niin kuin hyvään opistoon,

että se onks mäkin äärahat takaisin?

Nyt ei.

Niin Bainios otit velkaa niin.

Bainios sä otit velkaa niin sitten sä olisit.

Tää oli se pointti, että jos sulla on opintovelkaa,

niin opintovelat leikataan veksi.

No sitten mä en nyt muista, miten tässä sit loppupeleissä käy,

mutta tämä on niin kuin loistava esimerkki siitä,

että miten tällainen poliitbiro-tyyppinen päätöstapa,

niin miten se menee niin kuin helposti ojasta-allikkoon,

että tarkoitetaan hyvää ja sitten synnyttää periaatteessa

niin kuin hyvän asian, mutta sitten siinä syntyy

helposti 2 tai 3 niin kuin huono asia yhtä lailla.

Ja näin niin kuin olen niin,

tässä ja tänään niin olisit tarkoitus keskustella tästä,

että mikä on niin kuin, mikä olisi tällainen sopiva keino,

että jos me puhutaan, asutaan Suomessa,

niin mehän asutaan niin sanotussa

Pohjoismaalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Ja valtiahan maksaa meille noin kolkit asiaa ilmaseksi,

meidän ei tarvitse asioita miettiä,

ensinnäkin me synnytään lähes tulkosi ilmaseksi.

Siihen ei tarvitse niin kuin...

Niin kuin jossain toisalla?

Niin kuin jossain toisalla se maksaa 60 ton,

niin me synnytään ilmastikin,

me saadaan tukea turvaa lapsen varhaisvaiheessa,

ilmasta hammashuoltoa, terveyshuoltoa,

päiväkotiin.

Mä tiedän tänään sitä, joista ei joutua maksaa jotain,

mutta siis niinku suhteessa siihen varsinaiseen...

Se on pieni oma vastuun hinta siitä,

että mitä se oikeasti se tuotantakustannus maksaa näissä.

Juuri näin.

Ja tota on sitten päiväkotiin,

ja on peruskoulua, ja on edelleen hammashuoltoa,

ja on terapiaa,

ja jos se on silmätoristissä, niin hoidetaan,

ja tota jos on kasvaimet päässä, niin hoidetaan,

ja jos tota, jotain muita feelunkia,

ja kun sä synnyt, että sulla on joku epämuodostuma,

niin se hoidetaan, ja siis näin pois päin.

Kaikki hoidetaan.

Kaikki hoidetaan.

Ja tota, ja sitten kun

peruskouluun, niin se on tosiaan sekin on ilmasta,

ja sitten kun metlukki on niin sekin on ilmasta,

ja jos met...

Ja edelleen mä painotan nyt sitä, että joo,

siellä on joku vuosimaksu,

mutta siis niinku suhteessa siihen

omakustanteeseen, niin kun hintaan,

mitä se tuottaminen maksaa, niin se on käytännössä ilmasta.

Ja sitten se meidät yliopistoon,

ja sekin on ilmasta.

Ja itseasiassa se ei vain ilmastava sulle tungetaan

vielä rahaa, opintorahaa,

ja asumistukea, ja opintolainaa,

ja tota, ja korkotukea.

Sitten sulla on niin kun,

tässä järjestelmässä, niin sulla on tietenkin

tällainen niin kun toimen tulotukki,

tulee automaakisesti,

ja sitten tota se totta kai,

niin kun verotuksen kautta maksat kaikkia tätä,

mutta niinku se pointti on tämä, että

että niinku

ajatko olarin, niin

sut hoidetaan kasan, tikataan kuntoon.

Ja loppupeleissä sit kun siellä,

tätä voisi jatkaa ikuisesta listaan,

ja pääset eläkkeelle,

ja jos et sä mitään eläkettä kasannu,

missä sä saat kuitenkin sitten niinku

valtionpuolesta jopa eläkkeen sitten?

Joo, ja sitten kun sä kuolet, niin jos ei sulla omaisia,

niin sut haudata aiemmaseksi, että tota,

että periaatteessa niinku,

kaikki tapahtuu valtion piikkiin.

Kaikki tapahtuu valtion piikkiin,

ja siis vero on kohtalaisen korkea.

Ja tästä päädytään tällaisen

niinku yleiseen keskustelun siitä, että

okei,

sen veroraha periaatteessa

hoitaa asiat tehokkaammin,

kun se, että kaikki maksaa,

niin olisi noilla veroja, kaikki maksaa

itse kaikesta,

niin sitten hän se on niinku järkevää.

Ja sitten toisaalta, jos se,

jos se tota,

julkinen hallinto menee tehottomaksi,

ja, ja rahaa valuu

kaikennäköiseen, niin kuin mihin ei

omasta mielestää, niin kuin pitäisvalua,

niin sitten syntyy

kapina, ja sitten alkaa, niin kuin hirveä elämölle,

ja sitten korjataan tilanne.

Mutta, mutta tämä on,

siis pointti on tämä, että tämä on, niin kuin tällainen

tasapainolle juttu, että meillä on

neuvostoliitto, sitten meillä on

pohjoismaalainen malli,

ja sitten meillä on, niin kuin puhdas,

koiraa syö, koiraa tyyppinen, kapitalistinen

valtio. Mä luulet sen neuvostoliitto,

ja pohjoismaalainen malli, niin me ollaan burgerina

välissä, ja se kapitalistinen malli, se on

liian kaukana täällä.

Se on kapitalistinen malli, niin on se

pohjalleipä, koska se on, niin kuin

köyhyys on, niin kuin the original state,

huomatsä, että se on, se on,

se lähtökohta

ultimaattinen köyhyys, se synnyt

sulleen mitään, ja sitten toisen

sääripäässä sulla on,

neuvostoliitto, jossa kaikki on, on

tota, niin keskushallinen

ohjaamaan, ja, ja aivot narikkaa, niin joku kertoo,

mitä tehdään, ja joku päättää sun puolesta,

sun ura näyttää, ja kaikkein

tällaista, ja toisessa puolessa, niin

toisessa sääripäässä, niin, niin kaikki

mitä sä teet, sä teet vaan, niin kuin

jäädäkses henkiin, että järkkäät

itsellisessä, mahdollisimman hyvät,

niin kuin edellytykset ja oltavat, että

sä pysyt hengissä,

sä opit asioita, jos tulee mahdollisimman

tuottavan, niin että sä pysyt

paremmin hengissä, ja sä pystyt pitää

huoltaa sun perheestä, ja

perhe on keskeinen, ja näin,

ja sitten sulla on, neuvostoliitto,

tässä valtion keskiessä, ja kaikki on

olemassa, vaan valtioita varten, ja

valtio sitten suo sinulle

uramahdollisuuksia, ja siinä keskellä

meillä on pohjoismalainen hyvinvointivaltio,

joka on, niin kuin,

jotain tältä väliltä. Se on sulatus suunni,

se on ottanut vaikutteita molemmista,

mutta se ei oikein tiedä sen oma identiteetti,

että minkä takia se olisi olemassa?

No, ehkä näin, ja, ja tota,

ja nyt, että tää menisi, niin kuin

haiskahtaisi liian kapitalisti,

sieltä, niin kuin yksi oiko sieltä,

niin tota, todettakoon se, että

itse olen ainakin täysin

vakuttunut siitä, että pienen

viiden ja puolen miljoonan kansan maa,

niin tota, jotta

me pärjättäisiin globaalissa kilpailussa,

niin, meidän ei

kannata tehdä mitään,

niin kuin matallaan jalostusasteen

juttuja, vaan meidän kannattaa tehdä

pelkästään, muutamia

kärkehankkeita,

siis taloudessa,

näin, että se on niin kuin se

pitävä voima, ja jotta, jotta tähän

pystyttäisiin, niin totta kai

meidän pitää, niin kuin,

antaa kaikille

Suomeen syntyville,

ihmisille mahdollisuus

tulla kaikeksi siksi,

niin ne omat rahkeet riittävät.

Et me otetaan talteen ihan kaikki

kyvyt, mitä

tässä viiden ja puolen miljoonan,

niin kuin kansan populaatiosta

löytyy, ja mä, niin kuin, maksimoidaan

se hyöty, mitä me näistä saadaan

talouden kannalta, mutta myöskin

yksilön kannalta.

Kyllähän se näin on, mutta

kuitenkin, niin saatte varmaan

kopii. Tässä on,

tässä on asteita, ja sitten välillä,

ehkä vois sanoa, että Suomessakin,

niin tämä Pohjoismaalaisessa hyvinvointivaltiossa,

niin tämä oskilo, että homma, että

välillä se on liian, liian

raadollinen, ja välillä se on liian

pumpulija, ja toivon mukaan

niin tämä tosiaan on

tällainen siinuskappyrä, että se

pomppa ja pyöri jonkunnäköisen

optimin ympärillä koko ajan,

että se ei lähde, niin kuin, pysyvästi

johonkin laitaan.

Mutta se, mitä me ollaan ehkä tehty,

niin me ollaan huomattu, että tämä

Pohjoismaalaisen hyvinvointivaltiota

Suomessa, niin se ei kannustaa

tarpeeksi, eikä myöskään annan sitten

ehkä tarpeeksi keppiä sitä kautta

väille, vähän niin kuin

Big Brother Menningi tyylisesti, että sille

tavalla, että sit, kun ihminen on

18, niin ole vähän

omillaan tässä, mutta

ei oikeasti kannusteta sen tyyppisiin

juttuihin, mitkä olisi hyviä

tälle hyvinvointivaltiolle, pitäis sen

kasassa, tois niitä verotuloja,

kannustas ihmisiin just siihen suuntaan,

mihin pitäis kannustaa heitä, että

vähän liikaa jätetään niin kuin omilleen

tekemään vaan, että mikä on

vaikka tukien

puolesta kaikkeen helpointa, mistä tästä

pääsee aidasta läpi, kun se on

matalinä. Niin, siis ylipääntää se

nyt tässä ajassa

niin tällaisena talous

viisastelijana, niin tuntuu

siltä, että tämä

tukiviidakko, että hyvinvointivalti on

vedetty vähän liian pitkälle,

että tota ei oo enää siis

yksilön vastu, tai yksilön vastu on

jotenkin jäänyt

vähemmälle, yksilön vastu on siitä

omasta elämästään, ja nyt se on

vähän sillä tavalla, että hei, et jos muut

puuttuu himaasti jotain, niin valtiota

puun, se enemmänkin näin,

kuin, että sä mietit et okay, että

miten mä saisin valkankoratoksen, tai

miten mä pystyn sinulla olla

tuottavampi, tai miten mä pystyn

ehkä tehdä kahta duoni, tai miten

tästä eteenpäin, mistä mä voin

säästää. Niin, kun tuosta esimerkistä, kun sillä oli

tavoite, piti saada se

jälkikasvu sinne parhaaseen

yliopistoon samaa tutkinto, niin

Suomessa tämmöstä painetta ei ole.

Ei, ja se on

degeneroivaa, se me tiedetään,

että siis maailmahistoreista tiedetään,

että se on degeneroivaa, kun

ihminen ei toimi, se passi

voi jengi täytä ja apatiaan

enemmin tai myöhemmin, ja

tällaisen

täydelliseen

yhteiskunnan kannalta täydelliseen

suboptimointiin koko ajan,

että joku

yrittää keskellä johtaa ja ne käskee

ja sanoa, että tehkää niitä

tai näin tai noin, ja sitten

laittaa jotain rahoja sinne perään,

ja sitten

kaikki ympärillä miettiin, että okay, miten

pystyy olla tekemättä, mutta

kuitenkin saa ne rahat, tai

miten saan vain tästä

systeemistä ne rahat itselleni

piittamatta totta kai

tietenkin täysin siitä, että syntykseen

mitä lisäarvoa tai ei.

Ja tämä on kinkkinä

asia, että missä se tasapaino on,

mutta se ei voi olla, jossa on

liikaa, niin kuin yhdellä laida laiks,

niin se

passi voi, se tekee, ja sitä paitsi,

kun se suboptimointi

köyhyttää myös valtion.

Todellakin.

Se rahaa vaan palaa, ja sitä

tuottavuus dyykkaa,

eli se, että tehdään

enemmän ja parempaa

vähemmällä, niin tehdään

vähemmän, huonompaa

enemmän.

Kallimalla.

Eli se menee toiseen suuntaan.

Ja veneet sujellaan

yksi hyvä esimerkki, talous

vk. dyykkaa,

tuottavuus dyykkaa,

ihmiset köyhtyy,

ja paitsi sitten se yksi elitti, joka on

voimissaan, ja sitten lopu peläisi

joutua aseen pitäisiin valtion kasassa.

Se on se yks päivä.

Ja sitten se toinen on

sellainen, missä

ympäristö kärsii,

ja jotkut, se on

koiraisuja koiraatyyppinen,

vaivool-game-alust loppuun,

ja moni

voi huonosti, moni voi paremmin,

hyvin hyvää tasapannotilaa

myös käännettä.

Mutta esimerkiksi Suomeen arviointineuvosto

se ottaa kohta talouskasvun ja

tuottavuuden pois Suomen kielestä, koska

niille kahdella sanalleen mitään käyttöön

tämä on tapahtunut sellaisia asioita,

siis oikeasti.

Viimeiseen 15 vuotta talous ei ole kasvanut.

Mutta hei, meillä annistutaan rahapodissa,

kaks supersankare on nyt

tässä sohvalla.

Me ollaan keskustelun avaukseksi

tehty tämmöinen lista, mitä

ajateltiin käydä läpi, kyse on

vähän niin kuin keppi ja porkkanaa,

eli mihin

valtio voisi kannustaa, tuuppii,

lyömää vähän niin kuin keppi,

kartta keppimäisiästi, sillä tavalla, että menee

siihen suuntaan, mihin me halutaan nyt, että

tämä himmeli pysyy kasassa,

että jollain tavalla

joka sulle itselles tai valtiolle

siitä olisi jotain hyötyy, mutta se, että sä pelaat

pleikkaa kaiken työt

läpeässä, niin sitten ei ole kellekään mitään hyötyy.

Eli tässä on lähtökohtana nyt täällä,

niin niin sanottu Pohjoismalalle

hyvinvointimalli, jotta sitten vähän

tällaisen Xi Jing Ping-tyyppisesti

ohjattaa vähän fiksuummin kuin mitä tehdään

tällä hetkellä. Kyllä, keskushallintomaisesti

koska me ollaan kuitenkin vähän tämmöisessä

keskushallintomoodissa täällä.

Kyllä, me tykkäytään

keskushallinnasta, kunha me itse olemme

siellä päättämässä ja saamaan sitten

perksee. No niin, hei,

aloitetaan tästä niin perheen perustaminen.

Joo, syntyvyys laskee Suomessa,

huono juttu, eiks niin

niin on. Työperäistä

maahanmuuttoa tarvittaa, mutta kukaan

hän ei halut tänne tulla, koska täällä verotetaan

ihmiset kuolejaksi ja ne ei ole päässyhyytymään

tästä korkeista, siitä mistä

mitä tämä korkean verotus tuottaa.

Eli kukaan hän haluaa tuolla tänne

meidän pitäisi alkaa niin kuin

baby-talkoisiin,

vauvatalkoisiin ja tota noin,

niin ja näin ollen. No, tässä on

vähän semmonen taustalla, että

Antti Rinnehä yritti tätä. Niin. Naimataalkoa.

Eli tämmöiset kunnon gangbang-festariit

niin kuin demareiden tyyliä

ja tota, että siitä

niin kuin lopputuloksena olisi tullut hirveekasa

vauvoja. Niin. Mutta me

ei mennä ihan näin radikaalisesti tässä

nyt tota rahapodissa.

Mä ois ehkä enemmän sitä, että miksi ei kanusteta

pareja, menemään vaikka

kakskympisenä naimisiin.

Et mitä turhaa sinä nyt tänään

vatuloit? Mene sinne.

Vanhojen tanssesta käy vältä suoraan tänne

Ensin Treffit Altarilla ohjelmaa.

Pari tahan valmiina siitä.

Ei muuta kun vaihettaisiin, että sä sormukset

ja lähettäisiin yhdessä iltajuhliin.

Ja se loisi edellytykset sille, että

nämä syntyvyys

sitten niin kuin jälkiseurauksena

lisääntysradikaalisti. Ja lisääntys vielä

siinä vaiheessa, kun sä oikeasti

otti nuori, etkä sitten, että sä mietit sitä

ekan kerran 40.

Eli onks täällä tällainen mähtikäsky, joka sitten sanotaan,

että jos sä olet 21.

Sulla ei ole puolisoa, niin sitten sut laitetaan

no vankelaan. Tässä ei nyt laiteta.

Tässä on otetaan porkkana.

Annetaan jotain porkkana täällä parille.

Että jos sä nyt meet 20. naimisiin,

okei?

Kirkollisvero pois vaikka vuodeksi.

Jotain muita etuja.

Näin nyt on kivänhakattu, että mitä tehtäisiin,

mutta milloin pitäisi tehdä.

Eli kannustettaisiin nyt siihen, että

tämä pariutuminen tapahtuisi,

paljon aikaisemminkin nyt tapahtuu.

Sama, ja sitten samalla

jatkumola tästä, se eka lapsi.

Jos sä saat sen ekan lapsen

aikaisin, sanotaan nyt vaikka

20-3-vuotiaana. Annetaan nyt

2-3 vuotta tästä

kirkkomenoista aikaa

siihen.

Mitäs jos

tämä pariskunta

saisisi ekan opiskelupaikan lukematta.

Kun nythan sillä tavalla,

että se toinen poli porkasti, jotka ei mieti

ollenkaan perheen perustamista, eikä jälkikasvuu

siinä vaiheessa, ne hiki-hatussa

tankkaa niitä kirjoja, että ne pääsisivät

jonnekin opiskelemaan. Ja näillä,

jotka oikeasti haluisi perustaa sen

aikaisessa vaiheessa, niin niillä on se sama

huoli, mutta se on hemmetin vaikea

perustaa perheettä olla niitä pikkuskidejä

ja lukea jo näkki opiskelemaan samaa aikaa.

Millä se maksat sen?

Opiskelupaikka

tai kämpä kaupungilta

samantien, eli periaatteessa

sulla olisi se porkkana, keppi,

tiettyy, pistä se mennessä,

teet tämä, ei hyödyt siitä.

Olisiko tää tällainen 5-lapsen politiikka

sitten vielä?

Jos Kiinassa oli se 1-lapsen politiikka,

niin olisiko nyt tässä sitten se 5-lapsen

politiikka ja valtio maksaa niinku

viulut?

No, et ikas lapset sataa nein

kuussa,

Tokas lapset 200 kuussa, se on sitten

300

ja niinku lapsi lisää, ja sitten

kolmannesta 600

niin, hei, alkaiskohan näitä

lapsia syntymään.

No toki on vaikka se, että sä voit saada

kaupungilta vaikka vuokrakämpä.

Ja sä saat sitten, jos saat

opiskelija, tai sitten saat töissä

ja mahdollisesti sitä asumista tukee.

Mutta loppupeleissä

niin idea on vaan, että tarjoittais selvä

polku, koska nyt tämmöisen nuore,

joka mietti, että voiks mä perustaa perheen

saada lapsen, miten hommat

järjestys. Jos joku kertoo, että hommat

järjestyy, niin selvä

homma, ei mennään sinne makukammarin

puolelle, tiedäksä sitten sillä tavalla, että

tuolla on homma järjestyy.

Junkin näkönen selkeössä,

ei kukaan kaksikymppinen tiedä, miten

sä hoitaa. No ei.

Siis biologisesti, se on

kai niin, että itse asiassa

jos miettii tätä ihmiskunnan

historiaa

muutama tuhat vuotta takaperin,

niin

ehkä sataa tuhatta vuotta takaperin,

niin kyllähän se visii niin on,

että siinä vaiheessa kun tullaan sukukypsiksi,

niin se olisi ikään kuin tarkoitus, että lisännötään.

Oliko ne neljäkympi sinne luolamiehet

sitten, jotka tuota... Siinä vaiheessa

oli kuullo.

Siinä voi...

Siinä mielessä

voisi vähän pakittaa tätä nauhaa.

Kyllä.

Takas tähän, että

oikeasti neljäkympi sinne kannataan enää

kideen lähteä hankkimaan, olkoinkin selläpidempää, mutta

ei mennä nyt siihen.

Sitten sanotaan nyt, että

jengi saattaa nyt pusartaa sen yksi tai kaksi

lasta, mutta kun

joissakin perheessä tarvittaisi ehkä vähän enemmän,

niin mitä jos

saat neljänne, viidenne, kuudenne, ei ole määritelty,

mutta joku tietty määrä

lapsia, niin sit sä saat jonkun

ikuisen alennuksen, vaikka tuloveroprosenttia.

Ja joku sanoo sitten, että

no tähän tuu todella epäreiluu,

mutta sä mietit vähän niinku trade-offii tätä,

että jos sä teet niitä skidejä,

jos sä hoidat niitä, niin et sä eihin olla

siellä työelämässä,

mutta se olisi kannuste

otta ne... hoita ne skidit

ja mennä sinne työelämään, tehdä se molempi.

Jos et sä käytä sitä ettuu,

niin se on keltään pois.

Mutta se olisi niinku annettu sulle ja ehkä kannusteena,

että heitä olisi niinku hyvä reitti

meidän perheelle.

Siinä olisi niinku kannusteet kohdilla.

Mutta joka tapauksessa

ei tämmöisiä ole, mitkä ikään

sidottuja kannusteita, että teen näin,

niin homma hoituu.

Nyt on sit sillä tavalla, että

selkeä, kun sä olet tullut täysi ikäiseksi,

niin valtioita kiinnostaa yhtään mikään.

Joku sun verot olet.

No, en mä tiedä kiinnostaa sitä sitten,

eista kiinnostais sekään.

Mä oon myös koulutetaan aika monen ammattia,

jotka ei tuota mitään.

Mutta jotenkin tää palkitseminen

siitä, että meidät naimisiin

satskidin nuorella jällä,

niin se pitäisi mun mielestä nostaa.

Onks tää neljän lastenpolitiikka,

lapsenpolitiikka vai viiden?

Olisiko se niin, että se raja vedetä sinne,

että kun neljä, niin me tuplataan

niinku porukkaa.

Ja tota jos me mietitään,

että se on kakskyt vuotta ja sitten se

jälkikasvuakaa jo lisääntyy,

niin se saattaisi niin kuin oikeasti

suomalainen väestökasvukunnalla

raitelleen.

No se siirtäisi sitä syntyvyyden alkamista

varmaan kymmenellä vuodella aikastassa,

kun nämä insentivitty olisi

vaan kohdillaan.

No siis mä oon sanoit, että se on enemmän,

koska sitten jos me mietitään, että sä oot nyt

kaskymppinen, sulle tulee se kaskidi,

niin kahden kymmenen vuoden kulutta

se on siihen samasta ilanteessa,

että tekee se sama jutun ja koko ajan

tuplataan sitten, kun tarvitaan kaksi

maailmaa sen määrä koko ajan,

että sä vää se sakkilauta, että

otat yhden

riisin jyvään,

ekaan noin ruutu,

ja sitten sä tuplaat koko ajan näin

riisit jyvät ja loppupeleissä on niin paljon

riisiä, mitä maailmasta edes löydä, että

sä hän olisi niin kuin todella todella

tehokastapa, niin kun saadaan sitä

korkoa korolleilmiöitä aikaisemmin.

Joo, mutta muistakaa, että se formaatti

vanhojen tanssit ensitreffit altarilla,

niin se on meidän.

Mutta jos sitä ruvataan käyttää,

niin meillä olisi siis tekijä noin

keitä, kyllä. Rojalteja pitää tulla.

Mutta mennään sitten hei opiskeluun.

Sen ongelmana ehkä sitten

vaikea päästä sisään,

niille halu tulee alueille

pitkät opiskeluajat, että

sit kun sinne kerran pääsee sisään,

niin sen jälkeen lähdetään hiihtopummiksi

moneksi vuodeksi,

ja sit tulla

joskus 30 sieltä ulos, ja sit

nämä ekaskohdassa olevat nämä perheperustamiset

että lapsessa ne on kaikki niin kuin

toisi asia juttuu siinä vaiheessa.

Käriistetään tässä.

Meillä on oikeus käristää juttuja,

mutta ymmärrätte varmaan niin kuin pointin.

No sit hei, mun mielestä on ehkä myös semmonen

ylikoulutautuminen on Suomessa

snadisti ongelma, ja sit

tukien sup-optimoiminen.

Muistaa omalta opiskeluajalta.

Mä katon ihan tasan tarkkaan,

et tuet pale voi tienaa,

miten sä niinku järkätään sitten.

Ehä sinulla oli mitään järkeä

tehdä sitä liian paljon duunia,

koska sitten käytännössä niissä lisätöistä

se oli joko negatiivinen tai suuri

pitäen nolla se

tuntipalkka, koska

niitä tukiirvataan leikkamaan sitten

niiden tulojen seurauksena, että tota

ja kaikki muutkin tekee näitä. Jouluitsakin maksaa

rahaa takas siellä. No emmä muista.

Jos jouduin, niin sit se oli ihan niin kuin

muutama hasso kuukaus, mutta tota

se oli aika kova, mä muistan, kyllä se oli

aika kova kolaus, kun tulisit yhtäkkiin

karhukeri, että maksas

satane tai tuhat

markkaa takaisin, niin kuin

opitotuesta, niin se oli se, mistä

hemmetis tämä näärevi.

No, et, et, et, et, näin.

Mutta siis, okei, tässä on

niinku vastakkain niinku kaksi asiaa.

Yksi sanoo se, että, että niinku

valtionpid, ei

niinku moralisesti näin, että tota

valtion on, niinku, ei pitäisi

tukia ihmisiä, jolla on varaa.

Eiks niin, et, et, annetaan se

tuki niille, jolla ei ole varaa, niin

taadaan kaikki kynnille kykenevät,

niinku opiskelemaan ja

oppimaan asioita niin, että ne

pääsee mahdollisimman tuottaviin

ja alustaviin teihin. Eiks niin?

Mutta toimiks tämä Homma-Suomessa nyt hyvin?

Ei. Ja sen takia mä

mä oon taistella tän

niinku ajattelemisen kannalta

aika paljon, mutta sitten

lopupeleeseen ehkä tullut siihen, että

se kustannut siitä, että mä yritetään

ajaa sellaista

täydellistä oikeudenmukaisuutta

siitä, että vain ne, jotka tarvitsee

fyrkkaa, saa sitä fyrkkaa

ja sitten, jotka ei tarvitse

niiltä se, että pidetään pois

niin, niin

kun tästä seuraa tai sub-optimoiminen,

eli että sä tavallaan niin kuin

mietitet, okei, että

ei mä viitin nyt tehdä, vaikka mä haluaisin ja

mulla olisi hyvä duuni tässä näin, niin mä en nyt

ole duunissa sen takia, että mä en tiedä,

että olis liikaa, niin täähän on niin kuin degeneroivaa.

Tää on hemmetin herkkävaihe

ihmisen elämässä, 20.2

niin sehän opit ihan

väärille tavoille. Ihan väärille tavoille,

kun sun pitäisi periaatteessa ole kannustaa, että te

enemmän, saat enemmän, tyylisesti

tallapohjassa. Talla pohjassa.

Tässä se syöpyy tuonne ihan geneihin astittaa,

että miten valtion kanssa

pelataan näitä pelejä.

Ja näin olen niin, tää kustannus

yhteiskunnan loppupeleissä väittäisin

tai siis tää on tällainen,

tässä on pieni kysymysmerki, mutta

voisiko se olla niin, että kustannus

yhteiskunnalle loppupeleissä

on tällaisesta

mallista niin kuin korkeampi,

kuin se, että

kaikille maksataan se

minimitasomille, niin kuin pysyy hengissä

ja tota,

jos siellä on joku, joka on henmeti, ahkera,

niin sehän takoo rahaa kuin faan.

Ja se lavii, mutta

että tavallaan, että maksataan

niin kuin pidetään huoli siitä, että

kaikki, jotka kynnellekin kenevät ja

aivot riittävät, niin

maksimoa sitä omaa jalostusasteen

niin kuin kykyä,

sillä, että mahdollistetaan

se opiskelu

ja tota, ja sitten,

jossa sen lisäksi,

olet ahkera, tienaat säästät,

olet töissä, teet sitä tätä

ja tota hankit

kokemusta ja näin, niin se on niin kuin

vaan kaikki, niin kuin, plussa.

Ja jos sun vanhemmat on alkanut

sen tota

säästämänsä 15 euroa kuukaudessa,

kun siitä asti, kun sä

päättärellä synnyit,

niin, ja sulla on siellä sitten

sellainen 15 ton, niin

niin kuin potti odottamassa, kun sitä

joten 18, kun sulla on laitettu

kustannustehokkaisiin

osakesijoitoksiin ja niin poispäin

tiedätte täällä palitani ja niin,

niin tota, niin sekin on vain

plussa, että sitten, niin kuin,

perhe on pitänyt maksimoa sitä oman

porokkansa, niin kuin menestymisen

mahdollisuuksia

ja ihan niin kuin

sieltä synnytyyslaitoksesta hautaan,

niin opitaan, että

tällainen tekeminen on

sitä toivottavaa tekemisenä.

Se on plussa.

Niin. Ja sitten myöskin tästä seuraa

silloin sitä, että, että jengi myöskin

vähän miettisiin, mitä ne lähtee

opiskelemaan. Et, et, enhän

minä olisi halunnut rahoitusta

lähteä opiskelemaan.

Et vai?

En.

Mitäs?

Kyllä mä olisin harkkiteeriksi

halunnut olla.

No niin.

Mutta kun tiedä se, miten köyhää

se elämä voi olla, niin, niin tota,

sit totes, että, et, en mä halu,

niin kuin taisteella

tällaisten, niin kuin

rahan puutteen kanssa päivästoiseen.

Se, juu, se voi olla, että

minusta olisi tullut Saarinen tai

Aalto 2.

tai 3.0.

Ja, niin kuin,

niin kuin saa se siis main.

Ehkä, ehkä.

Mutta kun niitä arkkitehtejä on kaksi Suomesta,

se on, me ollaan ihan yli edistettu ja

mut siis, okei, sireen

ehkä kolme, muutama lisää,

mut siis niitä on, Suomessa

paljon, mut suhteessa

opiskelijarkkitehteen, mitä Suomessa

kulutetaan, niin aika lailla vähän.

Niin mä olin vähän niin, kun sä oot,

okei, ei.

Mä, mä, mä.

Niin kannattaa olla se

arkkitehtialan huippu tai

jos sä oot sitä perusmassa, niin

sit, sit se on vähän niin kuin tota.

Ei se kannata.

Ja näin ollen mäkin ollen tehnyt

siis elämässäni valinnan,

että mä, niin kun

pidään huolen, mä valit sen

mieluummin jonkun toisen alan, joka myöskin

kiinnostaa.

Mutta jos on, niin kun

parempi, niin kun

tavallaan ansainta, että mun elämä

ei ole sitä, että mun täytyy miettiä

sitä fyrkkaa koko ajan.

Siis mä oon uhranno

mun

suuren

tällaisen.

Vision.

Ei vision vaan tällaisen.

Yrkimyksen.

Miettymyksen.

Vision.

Ei kun siis tällaisen.

Joo.

Tiedät sä, palo on,

sielu, niin palo on,

muistu olisi pitänyt tulla

arkkitehti.

Sä ehdit vielä, hei.

Niin tota, mä oon uhrannu sen,

sen takia, että mä ymmärsin, että

silloin todennäköisesti mun elämä

näyttää sieltä, että vaikka mä teen

sitä, mistä mä oikeasti tykkään,

niin sitten se elämä näyttää siltä,

että mun elämä

kokonaisuudessa on kuitenkin

ikävänpää,

ymmärrät sä.

Kyllä.

Ja näin ollen,

jos valtio menisi

tällaisen, että

oikeasti, että tässä on

minimi

taso,

tällä pitää,

jos on vähän käälliä päässä,

niin tällä pitäisi

pystyä opiskelemaan,

ihan mitkä haluaa.

Ja tota, siitä rakentaa

edelleen sitä perhettä,

ja näin poispäin,

ja sitten,

niinku taas,

kun sitten jälkikasvua tulee,

niin sä alat säästää sen

15 euroa kuussa,

sillä jälkikasvuille, niin,

että sä annat maksimoit

vähän lisää heidän,

niinkuin menestymisen mahdollisuuksia,

näin.

Niitä kuvio menee,

niinkuin enemmän, enemmän siihen,

että tehdään sellaisia asioita,

jotka kannattaa,

jotka siis kasvattaa,

sun hyvinvointia,

sun vaimon hyvinvointia,

sun kuopuksen hyvänvointia,

sun toisen lapsen hyvänvointia,

sun perheen hyvinvointia,

ja arvan mitä?

Suomen hyvinvointia.

No niin, et tulee oikein

tämmöinen tota,

kun on halu,

efekti lähtee käyntiin.

No kyllä se niin on,

että tota,

jos sä oot sellaisissa

hoommissa,

mistä maksetaan enemmän,

niin ehkä nyt rahoitusta

pois lukien,

niin tota,

tyypillisesti,

niin se liittyy myöskin siihen,

että sä luot lisää,

niinkuin enemmän lisää arvoa

yhteiskunnalle PKT-tä.

Niin.

Sori vaan.

Niin.

Mutta nyt jos niinku tiivistetään

tää valtion näkevinkkelista,

niin ainoastaan tärkeätä,

että tota,

niitä opintopisteitä kertyy,

eli ne, jotka tota,

on siellä koulussa,

ne opiskelee,

niitä pisteitä kertyy,

ja nämä tutkintoajat pysyy

suhtu lyhyenä,

koska

siitä ajasta,

kun porkko opiskelee,

niin valtioi ihan hirveästi saa hyötyä,

hyödy tulee sitten,

kun ne pääsee töihin.

Eli tota,

mä sanoisin, että

nyt kannattaisi poista

kaikki rajoitukset

tältä työnteolta.

Jos joku haluu tehdä töitä,

ja opiskella,

annetaan hänen tehdä se,

ilman mitään,

niinku rajoituksiin,

mutta jos hän saa

kasaa niitä opintopisteitä,

niin hän saa opintotukea sitten.

Se on niinku,

se on plussaa hänelle,

ja se on,

siinä on niinku kannusta,

että sekä tehdä töitä,

et kerätä opintopistetä.

Hän haluaa ottaa lainaa,

hän saa ottaa sitä lainaa,

se on valinta,

se on yksilön varinta siinä vaiheessa,

että miten hän haluaa ottaa järjestä,

käy töissä,

otat lainaa,

mutta kun hän saa

niitä opintopisteitä,

valtio on sitten tyytyväinen.

Sitten tota,

paljon puhuttu tästä asumisesta,

kun sitten tehtiin muutoksi,

niin kaikki ryintäisi niihin pieniin tota,

yksiöihin,

niin kuten äske oli sitten,

valtio haluisi ehkä minimoida tätä,

tota asumistukee,

no se voisi tehdä sillä tavalla,

että se olisi enemmänkin tota,

tämmönen könttäsumma,

mihin tahansa,

jossa tarviit,

asut jossain

opiskeluda-aikana,

ja sen jälkeen

sä voit itse päättää,

käyt sä töissä,

otat lainaa,

asut keskustassa,

vai otat sen könttätuen,

asut kimppakämpässä,

pelkästään sillä,

että sä riittää niinku siihen,

tai jotain muuta.

Yksilön valinta,

miten sä haluut sen tehdä,

kun nyt kaikki pakotetaan,

niinku samaa muottiin,

tekemään just näin,

niinku yksiöt ja tota,

semmonen kohtuuhintan yksiä,

niin pois päin sitten,

niin tässäkin,

niinku luotetta sit siihen,

kunhan niitä

opintopisteita tulee,

mikä on se tärkeä juttu,

niin homma toimii siitä etepää.

Sen jälkeen,

tämä on mulle tärkeä juttu,

sä voit olla ehkä eri mieltä.

Mä oon sitä mieltä,

että nää pääsykoja tyyppiset,

jutut, joilla karsitaan,

ihan törkeesti porukkaa pois

niiltä aloilta,

mihin ne haluu mennä,

niin siitä mentäisiin enemmän siihen,

että ei kaikki,

mut paljon isompi osa,

pääsis opiskelemaan sinne sisään,

vaikka kanditutkinnon,

tarkoittaa sit ekat kolme vuotta,

eikä melkein niin kuin

aamkotutkintoa,

mutta sitten tehtäisiin niin kuin

karsinta siitä,

että kaikkea pääsi sitä maistariin,

koska nyt käy sillä tavalla,

että otetaan nyt esimerkkinä,

otetaan niin kuin

tuhat opiskeleista maistariin,

ne vetää sinne loppunaasti,

mut sit jää niin kuin

rannalle 500-tyyppiä,

jotka on tämmösiin

skuldropautti,

ne ei pääse mihinkään,

että onko valtiolle parempi,

että meillä on niin kuin

tuhat maistariin ja 500-tätropauttiin,

vai meillä olisi samalla rahalla

1500 kandia.

Tai 1500 kandia ja 500 maistariin.

No jotain sellaista,

että se rahan jakaminen,

koska sitä raha on tiety

rajallinen määrä,

ei me voida nyt niin kuin

me tiedetään,

että me kipristellään

nyt ja kaiken näköisten

talousvaikeuksien kanssa,

niin kaukutaan,

niin kuin näin heikos hapestää

Suominen ito,

niin jotain periorison

pitäisi tehdä,

mutta se, että

otettaisiin nyt maximaaliset,

jos 1500-tyyppiä haluat

rahoitusta opiskelemaan

niin kaikki sisään,

ja muissa maissa hansa usein

sitten, että ekan tokan

kolmanen vuoden jälkeen

heitetään ne hiihtopummit

sieltä pois jotenkin.

Se on ollut mitään

niitä opitopisteitä kasan

sitten,

että niiden ura nyt

tällä opiskelupolulla

päättyy,

mutta jos on kiinnostusta

intoa,

opitopisteitä kerttyä,

niin antaa olla.

No,

emä tiedä,

mä oon sellainen aika

niin kuin kilpailuuskovainen.

Tämä Darwinin

survival of the fittest,

niin tämän mekanismi,

kun on sitten

niinku kierto, että on yksi

sukupolvia,

sitten tulee seuraava ja seuraava

seuraava,

ja sitten sieltä on tapahtu pieniä

mutaatioita,

ja senen parhaat ominaisuudet

jää eloon,

ja henkiin.

Tässä on sellainen

järjestelmä,

joka pitää sen kyseisen,

esimerkiksi ihmisen,

sopeutuvana.

Se sopeutuu koko ajan

muuttuviin olosuhteisiin,

ja näin pois päin.

Ja sitten se,

koko ajan ne parhaat,

niin siinä ajassa

parhaat ominaisuudet,

ne niin kuin pärjää,

ja muut kuoleveksi.

Ja tässä

markkinataloudessa

on samanlaisia ominaisuuksia.

Tämä on luonnosta

kopioitu,

että millä minimoidaan

tuhlaaminen.

Ja se on siis se,

että ne,

joilla on ne parhaamat ideat,

ne saa rahoitusta,

ne saa firmaperustettua,

ne alkaa luomaan lisää arvoa,

ja synnyttää työpaikkoja,

ja muuta tällaista,

ja ne tyhmemmät ideat,

tai huonomat ideat,

tai tyhmien,

mutta kaupallisesti ei niin fiksuiä ideota,

niin ne jää niin kuin rannalle.

Ja tässä on kyse ihan samasta asiaa.

Sitten kun se firmaa pystyssä,

niin siinä on sitä kilpailua,

ja sitten jos joku toinen on vähän

niin kuin samalla tontilla,

samalla liikebusinesidealla,

ja se tekee sitä hommaa paremmin,

niin se voittaa.

Ja se toinen menee konkurssiin,

loppuu se tuhlaaminen,

siinä sitten,

ja se voittaa ja voittaa,

ja se voittaa sen takia,

ja se tekee sitä,

saa aikaiseksi enemmän parempaa

ja vähemmällä.

Ja tämä on tavallaan tämä prosessi,

ja myöskin vähän olisin samalla

kannalla nyt sitten tässä

opiskelemisenkin osalta,

että kyllä se kilpailu teki,

siis se on oikeasti hyvä asia,

koska se ohjaa myöskin sinua.

Ei ne kaikki sieltä valmistu?

No, en mä tiedä.

Mutta mietitpä nyt, että

se on nyt varmaan itsekin,

ja kaikki kuulijatkin tuntevat,

sukupolven jälkeen,

jotka nuoret ihmisiä, jotka on käyttänyt siinä,

sanotaan niinku 19-2-15 välillä,

niinku 3-4-5,

jopa enemmän vuosi,

pyrkijäkseen vaan näihin

suositumpiin linjoihin,

niin ne ei ole ikinä päässyt.

Vuosiin toisessaan jälkeen se prosessi menee sillä tavalla,

että aina keväällä siihen

valmennuskurssella valmistaudutaan,

syksyllä hikihatussa sitten kiroillaan,

ja taas tätä rundia toistetaan,

ja sitten jossain vahessa silleen

luovutetaan.

Ei toisaalta jotkakaa sen sisälle.

Niin, mutta ei tää käy välttämättä

paras tapa käyttää niitä valtion resursseja.

Että se on pois jostakin.

No joo, jos valti jotenkin

tukee sitä, että joku pyrkii onnäkin,

niin sitten se ei ole hyvä juttu,

mutta sitten mä vaittaisin myöskin näin,

että sitten se, joka oikeesti

sellainen, joka oikeesti on joutunut hakea

kolmen kertaa, ja niinku sitä kautta

oikeesti haluu

sinne jonnekin opiskelemaan

jotakin, ei jo ehkä sellainen

luonnonlahjakuus, mutta

oppii siinä prosessissa asioita

ja näin, niin siitä voi tulla loppupeleissä

sen kyseisen ammatin

kannalta huomattavasti

tuotteliaampi

yksilö, kuin sellainen,

joka vaan kruisailee

sisään, koska se on niin sairaamoinen

luonnonlahjakuus, ja sitä

ei oikeastaan kiinnosta, ja se sössii

oman, että siis

tässä tämä kilpailun hienoos on.

Okei, mutta onhan näitä

avuantayliopistoisu muuta

tämmöisiä, muuta reitteitä tehtyä, mitä

kautta sitten voi päästä sille ihan

saman lopputuloksen, ja se on hemmäti

hyvää, että se on tullut, mutta sit vielä

ehkä tähän opiskelukohtaa, niin

mitä me ollaan joskus täällä rahapodistakin

steitattu, niin missä ja missä

vaiheessa opiskelemaan järkevä perustaa

joku yritys,

alkaa vaikka tekee

opiskeluiden ohjessasi, just sitä juttuu, mitä sä haluut

firman nettisivut

ja freelance-tyyllisen

kokeile jotain tämän tyyppistä,

niin mä sanoin, että nykyiset

apissa, tuki ja kaikki viidäkoissa,

niin unora, ei mitään järkeä.

Miks käyttää aikaa tämmöiseen?

Että äläviitti, mutta

nyt kun valtion pitäisi tehdässä mahdolliseksi

ja kannustaa siihen, että

pyöritä vain sitä firmaa, ei vaikuta tukin,

eikä yhtään mitään, että se on oikeastaan ois

niin kuin pitäisi jopa tehdä sen opiskeluiden

aikana, koska jos sä saat niitä opintopisteitä

vaan kasaan, niin sä haluaisin hemmetinhyvä

pyörittää sitä yritystä, saadaan

vähän myyntiin silleen aikaseksi, ihan sama

mitään päästä mukaan

tähän logikkaan, mitä businesselmä

toimii freelancerina.

Sitten kun opiskelu on päättynyt,

niin se voi olla, että sulla on

jo lähtenyt kiertoradalle se

firman liikevaihtoja kaikki, en mä tiedä.

Mä antaisin samaa mieltä.

Siis just näin

opiskeluaikana, valtion pitäisi

niin kuin voisi tukea

antaisen perustuen, jolla on pysy hengissä,

on kattopäämpäällä

ja saafkaa vatsan pohjalla.

Ja

sitten se, että pääset

tarvittavat kynät ja kummet

ja systeemit, että sä pystyt

ole opiskelemaan.

Mutta sitten se, että

mitä sinä aikana teet, otsä

sitten lisäksi duunissa

perustu, että sä firmaa,

kirjoitteleetkö kirjaa, ihan mitä tahansa,

mitä ikinä tuloja tai menestystä

siitä tulee, niin sitä ei

rangaista.

Voisiko se,

mitä ihmetä,

onks tää jotenkin uutinen

kenelekkään, eihän tietenkään

yritteliäisyydestä, olisin sitten

ahkeruudesta pidän rangaista

ihmistä, Herra Jumala.

Mitä ihmetä, mitä tämä

menee tällaiseksi? Haluuko valtio,

että ne opiskelet, heiluu 5 vuotta

niissä halareissa, vaan tuolla

kädessä tukiviidäko

keskellä ja

turviaa, kaikkea muuta, vaan se,

että se 5 vuotta

ne miettii jo sitä seuraavaa steppii

ja on todella valmiita

siinä vaiheessa, kun opiskelet päättyy.

Niin, ja siis

ylipäätänsä opiskeluidenkin aikana,

niin tavallaan alkaa

aikaisemmin, niin alkaa sisästä

sitä, että sulla on nyt

annettu mahdollisuus,

nyt se on suunst itsestä kiinni,

taivas on rajana,

talla pohjaan.

Se on ihan fain, jossa haluut

ryhdy kirjailijaksi,

mutta

kun se on tällaista, niin se

tavallaan ymmärrät sen, että

joo, sä voit alkaa kirjoittaa

siis

tietoilla sitä kirjallisuutta, joka

ikinä myy, eikä kiinnosta ketään,

tai sitten sellaista kirjallisuutta, joka myy

ja menestyy, joskus tulee siitä kakkonen,

tai sitten

maalaat tauloja, tai whatever, tai

opiskelet insinööreksi,

ehkä minulla olisi itse asiassa

musta pitänyt tulla insinööreksi,

mutta tota...

Sä vaikutaan vähän insinööreltä.

No niin, eniväis.

Mutta siis tavallaan se, että

että sä myöskin pohja ymmärrät,

että siis tavallaan

jo nuorena ymmärrät, että

ei se on niin, että

maailman pitää suoda sinulle

tilaisuus

tulla siksi, miksä

haluat huomiomatta

yhtään sitä, että onko se kannatta vai

vai ei.

Kyllä se täytyy olla realistinen

se lähtökohta, että okei,

että jos sä haluat istua

pohtimassa, maailman menoo

jonkun pölkyn päällä

kymmenen vuotta putkeen, niin sä ymmärrät,

että sinun täytyy rahoittaa se jollain talon.

Niin se on harrastus.

Vaikka se on sitten sinun työin,

niin sitten sinun täytyy järkää sponssit siihen,

että sinulla on se pilaris,

niin sitten se on työ, jossa on sponssit,

muuten se on harrastus.

Sitten siellä on logot,

niin kuin se päällu täynnä,

ja ei siinä mitään,

ja jos sä pystyt myymään

ne logopaikat siihen, niin

hei, where to go, istuisiin

tolpas kymmenen vuotta putkeen.

Ihan fine, mutta

tavallaan, että se mikä mua

harmittaa, niin on tavallaan se,

että jotenkin we are so entitled,

meillä on oikeus olla

kaiken näköistä urpoa,

ja valtion pitää vaan maksaa.

Se on väärä taktika.

Eihän se niin mene.

Köyhyys on alkuperäinen

tila,

ja kaikki, mikä vie sinut

köyhyydestä johonkin muualle,

niin ne on kotiin päin.

Mutta se ei ole niin, että

tämä alkuperäinen tila on se,

että kaikki tulee sinulle annettuna,

ja sitten sä teet ihan mitä sinua

huvittaa kantamatta vastuuta siitä,

mitä sitä seuraa, onko se

kannattavaa vai ei.

Vaan kyllä sun täytyy satsa kopiin tästä.

Joo, siis valtion pitäisi kertoa

jossain vaiheessa.

Eihän pitää kertoa muuta kuin sallia

sen, että alun perin,

että perhän keskiössä

jengi tekee duuniin, kasvattaa

perhettä,

ja yrittää

luoda mahdollisimman, ehkä snadisti

paremmat edellytykset jälkikasvuille,

kuin mitä itsellä oli,

ja sitten kun se jälkikasvu on samassa vaiheessa,

niin se yrittää luoda taas vähän parempaa,

kuin mitä itsellä oli,

ja näin sitten

tämä

tekemisen jalustusarvo

nousee,

vaurastuminen paranee

ja huom.

Tämä ei tarkoita sitä, että maailma

menee pilalle sen takia, että

tämä on yhtä kuin kulutusta,

siis vaurastuminen ei ole yhtä kuin kulutusta

välttämättä,

ja sitten varsinkaan se ei ole yhtä kuin

huonoa kulutusta, tässä meillä on

oppittavaa vielä ihmiskuntana, mutta

että Suomi ei pärjää

tässä maailman globalissa

taistelussa sillä,

että me käännytään

sisäänpäin ja

tarjotaan itselle mennä kaiken näköiset asiat

ilmaseksi

valtion taikaseenästä,

ja ihmitellään, miksi täällä ei

Suomessa tehdä mitään,

me ei viedä mitään, me ei

ole enää varaa yhtään mihinkään.

No niin,

tämä opiskelusta puhuttiinkin siitä, että

se varalisuus, mitä sulla,

oma omaisuutta ennen kuin alat on opiskelut,

niin se ei saa stukin vaikuttaa, niin

tässäkin se voi jopa lyhentää sitä

opiskeluaikaan, että se on oikeasti se pääsettä

niin kuin nopemmin läpi, kun sä tuut jollain

alkuputilla sieltä läpi.

Ei, sä haluat päättää, että se katsotaan

sarhaan opiskeleminen.

Ei se huono juttu tässä vuodessa.

Ihan samalla tavalla, kun tuo yrityksen perustaminen

niin sen ennen niin pitäisi niin kuin tähän vaikuttaa,

kun valtio pitäisi olla kiinnostunut, vaan sitten

opintopisteitä kertyy piste.

Ja sitten jos joku on sitä miettää,

että tää kuulostaa kauhealta

meidän niinku maalaamaan esimerkkiä,

että tähän on niin raadollista ja tää on

niin kuin niitä on kilpailu, niin siis

sorivaan, niin kuin jossain

Japanissa tai Kiinassa menkääpä sinne,

lukekaan,

tutkikaa vähän näitä,

sitä raadollisuutta, mitä kilpailu

oikeasti tarkoittaa.

Että niin kuin sulla on niin kuin kymmenen

tuhatta opiskeleka hakee

sadan opiskelupaikan paikkaa,

niin se on kilpailua.

Siinä valmistadutaan kymmenen vuotta siihen

yhteen kokeeseen.

Joo, just näin.

Tässä se ihan lyhyesti vielä, tässä on

tavallaan se ongelma,

että jengi ajatteisi, no joo, mutta se on

siellä ja ne on hullujaa ja kaiken näköistä

tällaista, joo, mutta ne on osa

tätä meidän globaalia taloutta.

Ne kilpailee noit tyypit,

joillaisia ne kilpailee meidän kanssa

kaikista tulevasta tekemisestä,

kaikista tulevasta ihmiskunnan

tekemisestä.

No kuka sä luulen, että niin kuin

lähtökohtaisesti markkinataloudellisessa

globaalissa taloudessa, niin saa ne

tekemiset pullamesset

niin kuin me

vai tota

tällaiset, jotka on...

No viimeisen 15 vuotea aika me ei olla saatu

niitä, että tämä voi olla syysinä.

Voisiko olla?

Seuraa syysiä.

Sitä ennemme saatiin

ehkä säälistä tai oltiin oikeissa

aika oikeissa paikassa, nyt se karutotus

on iskennyt näpele.

No niin, mutta hei nyt mennään sitten uraan.

Sielläkin pitäisi olla kannusteet,

jatkuvuus, olla kondiksessa,

mutta ehkä tulee semmoinen mieleen, että

vähän niinku sekavuus tästä koko hommasta.

Eli kannustava marginaaliveru,

että aina se seuraava työtunti

kannattaisi tehdä,

ottaa sieltä se se ylityötunit

vastaan, tehdä niitä ekstra töitä

ihan mitään vaan, että sä saat niinku aina yhden

pykällä lisää sitä työtuloa.

Ja nyt on esimerkiksi tota erotu siitä,

että muutetaan nyt, että

tässä tota hallitusohjelmassa, että

tivutetaan pikku seista marginaaliveroo

ja käytännössä niinku

se on sitä ruveta sitä progressiota

ehkä snadisti poistamaan sieltä, niinku

ylärekisteristä. Progressiossa siis tarkoittaa

sitä, että kun sä tienaat

enemmän, niin se on suhteellinen verorasitus

kasvaa ja kasvaa ja kasvaa

siinä samassa sitä.

Eli sulta viedään suhteellisesti enemmän

veroina pois.

Eli vero aste nousee jostain mistä se on

25 prosentista

muistaakseni 60.

Jottaa sellaista, ei ihan 60,

mutta melkein.

No siis näille eläkemaksuilla

ja muilla mukaan lukien

niin ylikin 60.

Ja siis toisin

tarkoittaa sitä, että

jos sä siis

teet vähän enemmän duunia

tai olet kannattavampi, niin siitä

rangaistaan. Se on niin kuin haittavero.

Niin kuin

nykysysteemi, niin se tarkoittaa siis sitä,

että täällä

haittaveron omaisesti verotetaan

siitä, että sä yrität

ja teet kovasti duunia

ja yrität tehdä.

Kannattavia asioita, kyllä.

Mietinpä sitä, että valtion pitäisi kannustaa

ei rankasta sitä. Ja nyt jos

tätä iso kuvaa nyt, että jos

pitkässä juoksussa, niin yritetään sitä

progresiota loiventaa.

Se tarkoittaa sitä, että se tulisi

kannattavammaksi ja kannattavammaksi pyrkii

niille korkemille tulotasoille.

Mutta totta kai se tarkoittaa

myös sitä, että niille korkemille tulotasolla

tienaa sitten enemmän.

Se on ihan yksistä, itsestään selvä juttu

ja se tulee yllätyksenä, niin kuin monelle

tässä vaiheessa, että jos mitään muutoksia

tässä tehdään, niin jos me ikinä loivinaan

tämä progresiota, niin tämä on se käytännössä.

Mutta tota tuli selkeä. Ja tässä vielä

lisänä just se, voiks tämän sanoa

ääneen, että lähtökohtaisesti

poikkeuksia löytyy,

mutta lähtökohtaisesti

parempi palkkaiset duunit

on kannattavampia duunia.

Siis myöskin taloudellisesti,

taloudelle, Suomen taloudelle.

No siihen sitä pyritään ehkä

vai pyritäänkö?

Valtion toimesta? No en minä tiedä,

mutta siis ei siltä tunnu.

Mutta varsinkaan niin kuin

yhteiskunta keskustelussa, niin kaikki

ne, jotka tienää enemmän, niin se on jotenkin

muilta pois.

Ja mä en itse

ymmärrä tätä, kun en ole

syntynyt hopelusikkasuussa

ja nyt tällä hetkellä asiat

on kohtalaisen hyvin, eihän nää

niinku asiat on ilmaseks tullut

ja niin kuin me tiedetään, niin kuin pariakso

takapärin, mokijankin on saattunut

aikavoisia ja

näin. Mutta siis kyllä mä oon

ainakin ihan täyspäisesti

yrittänyt ja joka päivä

yritän pärjätä mahdollisimman hyvin.

Ja sitten joku voi sanoa, no eihän,

sulla on nyt vahvasti mennyt, no niin,

on maailmassa, niin kuin, ja Suomessakin

paljon tyyppiä, samaan

sukupolve, tota, kavereita

ja ja naisia, jotka on

menestunut mua hommattavasti paremmin,

mutta ei se oo muulta pois.

Et tota... Itskät sä jokain ilta itse asiassa

unen ja miettien näitä kavereita sen?

Oh, et vitsi, tuossa oli toi

ykski, ykski kaveri, niin pääsi

Nokialle duni ja se tarinaa siinä ja

toinen teki startupiaan, niin se on

niin kuin multimiljonääriä. Joku oli

niin kuin rahoitusalallakin, ymmärs

olla vähän pidempään samastyä

paikassakin. Ja sekin

pysty, sit tuli partneri ja sitten se

pankki osti se osakkeet

veksi ja sillä on niin kuin nyt

viisi, kymmenen miljoonaa, jotain

tällaista. Ja itse mä oon niin kuin tehnyt kaikki,

ihan kaikki asiat väärin. Mulla ei

niinku varallisuutta for shit

ja, et tota, ja, ja

niin kuin jonkin aikana palkkatulla kuitenkin

ja, ja tota, ja siltikin

tämä, tämäkin uuna täällä

edelleen niin, niin, yrittää

oppia virheistää. Tänäkin päivänä

yritän oppia virheistää. No

tässä on tota tähän uraaliittyen,

sitten, niin useannoin julkisella puolella

on nostettu tää aika

korkealle nää minimivaatimukset, että siellä

pitää joka paikkaana olla sit

joku maisteri tai ylempi

korkeakoulututkinto, vaikee ehkä tarttisi.

Hmm. Et loppupeleissä,

niin pitisikö sielläkin vähän niin kuin

aina löystyttää sitten, et jos se kandidaatti

riittäisi tai ihan normali aamkotutkinto,

niin, why not?

Sillä tavalla, että

et ei naisi niin

jäiset nämä

työmarkkinat meillä. Eih mut siis,

siinä on vissi pointti, et

jos, niin kun,

että täkköntä osoittaa

tämän hankaluuden tästä asapainollossa,

videon puolen miljoonan kanssa

pitäisi pyrkiä

niin kun jalostusasteessa

niinku ihan tappiaa sitten, eli se

kaikki porkaa, mikä syntyy, niin

niitä pitäisi tulla kaikis

siks, mihin rahkeet riittävät niin, että ne

pääsee sellaisia hommia, jossa

jalostusaste on mahdollisimman hyvä,

jotta me niin kun

Suomen talous voi mahdollisimman hyvin.

Mutta sitten, yhtä lailla

niin tota,

niin se, et jos me

opiskellaan niinku vuosissa

tosi pitkään, niin se on niin kun

menetettyjä vuosia. Ja tavallaan

se, et jos me saadaan niinku porkaa

nopeemmin työelämään

tavalla tai toisella, niin tota

no, risse riittäisiin. Se kasvattaa

sitä pk-oteita

sekin. Et siinä mielessä, niin olisiko

sitten se paras vaihtoehto, joku tällainen

niinku, mistä me ollaan aikaisemmin puhuttu, että

kandi ja duniin,

ja sit sä vedet maistereen sitten

muutaman dunivuoden jälkeen. Niin vähän jänkittyy

se ampia, että pitää olla työkokemus

sin välissä. Niin. Joo. Et se, voisiko se

olla joku tällainen, mut, mut, mut totta

et ei tarvitse olla

maisteri, niin kun

jokaisessa hommassa, niin kun oli se sitten

julkisella tai yksityisessä puolella. No, no, no,

eihän yksityinen sitä kiinnosta sitten

oikeasti, et sinä otetaan niin kun, et

pätevät tyypit sitten, et

vaikka sä tulisit suoraan niinku yöona, että

jos sä et pätevä niin sinne vaan,

mulla on esimerkkinä se, että mulla on yksi tuttu,

joka luki itseisä tohtoriksi, koska hän

tieset kaikissa rehtorihaussa, hän

peseen ne lisuriit ja maisterit, koska

siellä katsotaan vaan niinku papereita

että sä mitään, niin sen jälkeen rehtorina

jalat pöydälle ja antaa sitten niinku linjanjohtajan

tehdä kaikki homma. Mut siis, niinku, et

tää on sitä Suomea, et kannustaaks

tää nyt niinku järkevään tekemiseen tai

niinku oppupäysin? Kyllä tää on vähän kaffkalta kunnossa.

No, no sitten tota, tämmönen, tiesit sä et eläkettä

kertyy ansiosidonnaiselta,

eli se kannustaa

niin kun pysymään sillä, et hei eläkettä

kertyy, ei oo mikään kiireisiä, että

ansiosidonnan sä et pois. Totta. Niin.

Joku voi tulla linjoja pitki vastaa, mutta mun mielestä

olis niinku järkevänpä, että

sieltä ansiosidonnan sitten ei kerty eläkettä

ja nää kaikki säästöt, mitä tästä tulisi,

ne voisin jakaa vaikka

halvenpina eläkemaksuina sitten

kaikille. Ja tää on iso summa

vuodessa. Mut sitä ei nyt ole iso

ilmasti. Neljännes, jokaisen ihmisen

palkakolusta nää eläkemaksut.

Niin. Eläkekustannus, kaiken

kaikkiaan. Sun palkkakustannukset

työnantajalle olisi sitten yksityinen tai

julkinen puoli, niin siitä palkakustannuksessa

neljännes on

eläkejärjestelmän rahoittamista.

Sitten semmonen

pinnistely tässä työelämässä,

että jos tianaisit

tänä vuonna enemmän kuin

edellisvuonna, niin se ylimenävä osuus,

jos se olisi vaikka tonni tai kaks tonni,

niin se olisi sitten ylimenävä osuus, että

sä oot saanut ekstra tänä vuonna,

niin se saataisi alvemmalla

tuloveroprosentilla. Työksä sille,

että se

kannustaisi joka vuos

jokasta painaa lisää hommiin

että sä pääsisit sen,

nyt kun se on vaan silleen, että se ei oo

kannustavaa, koska ne menee

kaikilla korkealla marginaliprosentilla,

että joka vuos

pikkuseenemmä, pikkuseenemmä, pikkuseenemmä

siihen pyrittäs.

Joku voisi tietysti

optimoida sitä, että jos on semmos alto liikettä,

mutta jos on

tyyli haivotemaakke, eli tavallaan se elenen

korkean taso jäi sinne voimat, sun pitäisi aina se elenen

korkean taso ylittää, mihin sä oot päässy,

niin tämä vois hyvin ehkä toimii.

Tässä niinku pointti

tässä työnteessakin, niin sehän pelkästään

siihen sitä, että se tietysti pitkään päivää.

Mutta se on taas kyse

siitä, niin kun enemmän parempaa

vähemmällä,

enempää parempaa vähemmällä.

Se ei pelkästään liity yrityksiin,

yritysten liiketoimintaan,

vaan se liittyy myöskin meihin yksilöihin,

että me tehdään enempää ja parempaa

vähemmällä,

eli jalostusarvoa kasvatetaan,

jalostusarvoa liiketoiminnassa,

jalostusarvoa yksilötasolla,

jalostustasoa,

koko ajan tuottavuutta paremmaksi.

Se on niinku siitä tässä on kyse,

ei siitä, että

tästä saattaa syntyä sellaan mielikuvaa,

että paras työn tekee

sellainen, joka tekee 20 tuntia

duunia ja nukkuun neljä.

Se ei liity siihen, se voi tehdä vaikka

tunnin duunia päivässä, kunhan se tekee

enempää ja parempaa vähemmällä.

Kyllä, no sitten oli

yrittäjyydään palkkatyöä sujuvampi yhdistäminen,

että joskus Back in the Days

Suomessa ollaan aika selvää, totsa yrittää,

voit se palkkatöissä. Nykyisin on aika paljon

tällaisen hybridia, että

käydään 8-4 tehdään jotain,

ja sitten iltasin tehdä oikeasti sitä, mitä

sydämien poilte kertoo sitten,

mitä haluaa tehdä, vaikka veistellään

niitä puukkoja tai jotain muuta,

ja myydään etissä niitä,

mutta ihan sama, mitä sä teet,

mutta tää pitäisi järkevämmin saada

niinku yhdisteltyy, ja sit taas

sivutöistä, jos oikeasti sulla on päätyö,

niin sä maksat sieltä verot ja kaikki,

niissä sivutöistä, niin voisi ihan hyvin

katsoa, että miten ne niinku eläkemaksut

menee, koska nyt on esimerkiksi

moniheittänyt hanskat-tiski, kun tuli

nämä yöliuudistukset, että pitäkää

tunkkineet, mä en enää lähde tähän

oman pyörään pyörimään.

Niin tota, tää vaatisi nyt semmoisen

ison remontin,

ja sitten ehkä viimeisänä pointtina

tähän ura juttuun

työn todelliset sankarit palkinto,

arvaa, ketä ne on?

Suurimmat veromakseet?

Ei. Mä sanoisit, ne suurimmat

sankarit on semmoisi, jotka tekee näitä

siltputöitä, eli sanotaan,

kolme tuntiaamulla, tuolla 5 tuntia

iltapäivällä täällä, tai toiste päätä

4 tuntia, 4 tuntia, tai

6 tuntia, 4 tänä päivänä

viikossa, ja koko viikonloppu sitten

pitkät päivät. Tiiäksä tämmöistä niinku kahessa

paikassa, hyppit, pompit,

menet, oot just se puuttuva palanen

niistä organisaatioista, mitkä tarviisien

niinku tietyn pätkän johonkin,

ja saat se, joka joustaa.

Mitä hyötyä sä saat tästä?

Sä et saa hirveesti hyötyä, sun oma kalenteri

menee aika seikaisin näistä jutuista.

Tiiäksä, kun sä sattala niinku

vaikka aamupäivä, iltapäivää, kahdekunnin

jäppisinä välissä, kun sä siirryt.

Sä et saa mitään ylityökorvauksia

tämmöisistä, kun sä et ikinä tee

niinku 40 tunnin nuunei sieltä.

Niin nämä,

nämä työn sankarit, jotka monet sitten

sanon, että mulle se yksi osaika työ riittää, koska

tulee asumistuot ja kaikki

muuttuvat siihen päälle,

että mä teen vaan tämmöistä

puolipäiväjuttu.

Näitä pitäisi kannustaa oikeasti tekeistä

koko päivää parissa paikassa,

mutta niitä pitäisi saada ihan järkyttävät

verotukselliset hyödyt siitä, että sä jaksat

tehdä tätä.

Siis niinku, mun mielestä se ei oo muulta pois

niinku tota, joka kuitenkin on

helpossa yhdessä paikassa lovassa

palkkatöissä,

kun mä tiedä, että jos tämä tyyppi sukkuloa

ympäri kaupunkiin ja niinku

se palanen, joka joustaa niissä.

Niin, siis se, joka

tilkitsee

yhden tarpeen sijaista

kolme.

Että täyttää

yhden tarpeesta kolme eri tarvetta

viikon aikana.

Mutta siis niinku,

kaikista tästä, mulle tulee mieleen

peruspalkka, joka maksetaan kaikille

ja sitten flat

vero, elikkä siis

tasavero koko jengille,

niin tota, niin tässä se on

birokratiaa lähtee sillä peruspalkalla

mäkeen, ei siis makseta

mitenkään enemmän rahaa,

kuin mitä maksetaan nytkin, mutta

boistetaan vaan se hallin tosiaan.

Ja sitten, sitten tota, tasavero

koko porukalle, niin tota

sitä enemmän sä pusket, niin sitä

enemmän sulle, myöskin tulee ja se

tiedät, että sä näkyvään. Niin, kato tulolo on kut samalla,

kun sulla koko ajan se kannustimet, niinku

puskee itse asiassa enemmän irti. Niin, ja tavallaan

tämä, niinku, peruspalkkaa

ajattelu, niin on, on, niinku, tavallaan

siis periaatteessa, niinku, jos ajatteleet

lähdet opiskelemaan, niin sä saat just

sen verran, että sä pysyt niin panapa hengissä

ja sitten, kun sä lähit siitä,

siitä tota, sitten puskemaan yrittämään

ja tekemään enemmän, niin se on,

niinku, kaikki kotiin päin. Se on kaikki

niinku, siunnatuu sulle. Ja se on

niinku, helppo laskee, koska se veroprosentti

ei koko ajan muutu. Et nythän se on,

niinku, sulla on kympi tonnin

palkkaisesat,

puolentoista,

viiden sanan euroon palkankorotuksen,

niin sulla jää alta 500 euroa

käteen, koska se menee, niinku,

kahdesta veroportaasta,

niinku, yli,

niin tota, onhan se ihan dorkkaa.

Et niinku, sä oot oikeesti,

sä oot tuot 500 euroa lisää,

sulla jää, niinku, 480

käteen.

Suoraan kaistaa.

Siis, sulla,

valtio on takipiitassa.

Valtio on takipiitassa.

Täältä älä tee tollaista.

Ja sit hei tota, jos menee muihin

nostoihin, niin tota, tämmöinen

kansanterveydellisestä näkökulmasta,

niin, mitä jos tota,

kaikkihan sanoo, että kannustetaan

kansalaisiin terveelliseen elämäntapaan.

Se etureppu pitää saada pois,

niinku, tota,

mitä jos niinku, normaali paino sille,

että paino ineeksi ja alle 2-5,

eiks se ole se mittari tässä,

niin ne saisi niinku, verotuksellisen edun

siitä. Ihan sama, miten se niinku, järjestetäisi.

Se ei oo, se ei oo oikein,

mutta niinku, miksei se voi olla oikein?

Se maksaa valtiolle vähemmän, todennäköisesti.

Tilastollisesti tiedetään, että

ne, jotka pitää itseänsä,

niinku, kondiksessa, niin,

niin tota, niitä tarvitsee huoltaa

sitten, lopu viimeisinä vuosina yhtä paljon.

Niin siis, totta kai.

Ja, ja ne, jotka, tota,

ei pidä itsestään huolta, niin ne saa

maksaa sitten, niinku, enemmän, koska

ne myöskin synnyttää enemmän kuluja,

niinku, tälle terveydellisellä.

Eli, että tässä kohdellaan jotain ryhmää

eri tavalla, mutta säännöt ovat samat kaikille.

Siis, että, niin,

että tota, ei tässä nyt pitäisi semmoista olla.

No, sitten he, tota, eläkeläiset,

varsinkin jos ne on niinku, työkykysi eläkeläisiä,

niin, mun mielestä se on

ihan sama, mitä ne maksaa,

jos ne menee vielä tekemään töitä.

Tiedätkö kai? Et, et, kun ne on tietyn iän

ylittänyt, jos ne on siellä työmarkkinoilla,

niin tota, se on vain

ekstra, se on plussaa tässä,

tässä isossa yhtälössä. Kyllä.

Jos ne sinne saadaan, niin tota,

kaikki kannustet siihen, että sieltä

otetaan niinku, tota,

senioreista, vikat mehutirti.

Niin. Ja siis,

kokemus talteen. Joo.

Ja sit, tota,

kulupuolella,

taas toinen seniori porukka, joka ei

pystyä nää kotona asumaaliin,

tähän, tota, ympärivuorokautisia

laitoshoitoa, niin,

mä tii otteesti ikinä kuulun,

paljon se oikeesti maksaa, se on niinku,

100 tonni per vanhus,

per kuukaus, en tiedä, riittääkö enää

sitten. Siis se on niinku, aivan

jäätävän kallis, se on niinku,

10, 20, 30, 40 tota,

veromaksaa tarvitaan maksamaan yksi

vanhus, joka on tämmöisessä hoidossa.

Niin, ihan sama mitä tälle

keksitään, kun ne

pysys vaan mahdollisimman pitkään asuvu

kotona, tai sitten tota, valtionvois,

niinku, Wigproutö-meiningissä

lähettää sen vanhuksen

kotihoitoon sukulaisille, sen jälkeen,

kun se enää yksin pystys siellä asumaan.

Siis jos mennään siihen, että oikeasti

pitää säästä, kaikki keinoit

käyttöön sitten, että sukulaiset

pitää huolta siitä, että tota,

pappavetreä pitkään sitten.

No mut vähän tässä on talaisia

ristiriitaisuuksia, kuitenkin

miettii sitä, että se pitää perustaa se

perhe 20. opiskella,

kun faanä käydä duunissa, ja sitten

viemme myöskin huoltaan,

se on tota 80-s sukulaiset,

mutta tota, mutta lähtötas on nyt niin

niin, että kaikki keinoit pitää

käyttöön, ymmärräksä?

Joo, joo, joo, ja siis niinku,

tahan tätä vähän nyt,

tämä niinku, raapuodissa on tavana,

pelkä silmäkulmasta, mutta kuitenkin

pitäisi tehdä vähän korjausliikkeitä,

että jollain tavalla niinku,

sitä tuottavuutta

pitää saada lisää, että

ei siis, jollain, että

siis sää on kiva mennä opiskelemaan

ikuisiksi ajoiksi, ja sitten

vielä niinku,

kun hittosolko paperi tulee, niin mä hän hae

seuraavan

siis kakkosta tota koulutuksen vielä

tähän päälle, ja valtio

maksaa, ja sä opiskeleet 12

vuotta, 14 vuotta, 15 vuotta

elät valtion

tuilla ja

lainoilla, ja tota

kaikille mahdollisella, ja sulle maksetaan

niinku, sen

0,5 miljoonaan koulutuksen lisäksi,

toinen 0,5 miljoonaan

maksaava koulutus, ja sitten siihen

tuet ja mahdolliset päälle,

ja sitten kun sä oot niinku, 3,5

niin kun sä on valmistu kaiken, ensimmäistä

kertaa meidät oikeasti duunii,

niin sulla hän ei ku 30 000

peliääkaan, veromaksuaikaa jäljellä.

Ja sä järkytyt siitä, että sä oot

joutuks täällä pinnistelee oikeesti?

Niin, ja sitten siinä vaiheessa, niin se voi

tulla sulle järkytykseksi, että

että se, että sulla on 2000

tutkintoa, niin se ei teessusta

kuitenkaan jumalaa, koska

jos sä tuottavaa siellä duunissa, niin se on ihan

sama, vaikka sulla on vaikka minkään

aikaista rautaa hiehassa, niin tota

ei näy sun palkkalliksassa.

Mä tiedän, onks se tulaksi järkytyksennyt

semmoiselle, joka opiskelee 2.

tutkintoa, että niillä sun tutkinto on oikeasti

pyyhi täällä yksityisessä työelämässä,

niinku Berberi, että tota siis

oikeasti, jos että sä niinku

tutkintoa lisäksi pysty näyttää

mitään käytännössä, niin

sun ura täällä on aika lyhyt sitten lopulta.

No ei mun siis miettiä nyt tällaista, että jos sä opiskeleet

ekonomiksi sitten vielä juristiksi,

mikä on se, niinku, hyöty,

jossa me et, niinku

corporate finance

duuniin, niin siellä on joko ne

talousnisset, tai sitten siellä on

ne, niinku,

sopimuskirjattelijät.

Ei se ole se sama tyyppi.

Generalist ei ole paikkoja enää.

Ei.

Se tarvitaan oikeasti niinku,

tota täsmäosaajaa semmoisen,

sulla on niinku todella syy.

Sun täytyy, niinku

oppia se yksi asia kunnolla

ja sitten varsinkin olla se niinku

automakeri, siis saada sitä

uutta, niinku,

transaktioita syntymään.

Se on niinku se arvokkaan asia,

et sä opiskele, ei se parane sillä,

et sä oot sekä juristietäekonomia,

tai insinereettäekonomia,

tai siis, niinku, vielä

tutalainen insinneeriä ekonomia,

niin se on ihan vaan. No kaksi ihan sama asiaa.

Ne on kaksi ihan täysin sama asiaa,

ja se on niinku vaan tällaista,

spräädäilyä, että niinku,

hankit sen vaan, niinku,

ei siis, ei tuota mitään

lisäarvoa. No niin, sit hei vielä

tämmöiset ihan niinku haitakkeet,

sokeritupakka, nuuska, niin

totta kai, näetähän nyt pitää tarjota

kansalle, koska näähän iso verotulon

lähdessä, loppupeleissä, kun kaikki

niitä haluaa niinku kuitenkin käyttää,

mutta niistä pitää ne verotulot ottaa.

Mutta tota, esimerkiksi

tuo nuuska nyt on semmonen, että

tälläkin hetkellä nii, sitä ei estarjota,

et vaikka siitä voitais tarjota,

ja niinku ottaa niitä valtioliintä verotulua,

niin saatais näitä hommaa pyörimään. Tälläkin

hetkellä nii, suomalaiset nuuska-muulit,

henkensä tota uhalla,

tuosta raja-yli, niinku, tunkee

Tornin Berberia, tuota, Marssi,

tuosta raja-yli, niinku, tuota, et saa

saa hoidia. Mitä drone-veneillä,

niinku Avenamere-yliä. Niin, sillä tavalla,

että, et, hemmetti sen, että

eikö sen tuossa helpompaa, että se vaikka

joku valvottu paikka, vaikka alkoi rupeisi

niitä täällä kauppaa, niitä tuota,

nuuska ja ottais verotulot tänään, en mä tiedä sitä.

Ja, ja, ja muuta tällaista. Niin.

No, käyttöhuoneet, hei kamaa,

hei, me tarvitaan tää käyttöhuoneet täällä,

me tarvitaan itse asiassa köörimishuoneita,

se olisi syntyvyys, se olisi ongelma. Niitä,

kun ripotellaan tonneet, että se junnut voi aina

lukahtaa sinne, tota,

siltä, siltä tuntuu sitten tuo kaupungilla.

Niin. Ja, ja siis,

itse asiassa tähän samaan syssyy,

niin hiena oikeasti tähän, tähän käy

myöskin sellainen asia, mistä on ollut

puhetta, että kun sitten puhutaan, niinku,

tota, noin, ilmastokriisistä,

ja ympäristökriisistä, ja

kaikesta mahdollisesta,

maapalan lämpenemisestä ja muusta,

niin, niin aletaan

ohjaa, niin, oh,

niin kun ohjataan

sitä meidänkin tekemistä, sillä tavalla,

että, että sisällytetään

kaikki kustannukset

palveluiden ja tuotteiden hintoihin

verajakautta.

Et jos sulla, jos sä teet,

tuotetetaan tuotettajakaan, niinku,

äärimmäisen, niinku, saastuttavaa,

se, se, saa, niinku, se

kustannus, mitä se maksaa, että sä

nollaat sen tilanteen, sen saastuttamisvaikutuksen,

niin, niin, se, se, kun

rahaa, mikä siihen menee, että sä saat

sen, niinku, neutralisoituu, niin

se luotetaan verona siitä kyseisestä

tuotteesta, perityt tuottaa.

Niin, vähän sama tavalla, kun tupakassa tehdään.

Niin, tai, tai palvelusta tai jostain muusta.

Niin, silloin, silloin,

jos se on näin, että

se tuote sitten maksaa sen,

se tuottaa, se maksaa se kymmenen euroa,

se tuottaa sen joku palikka,

ja sitten siellä on ympäristöhaitat 30,

maksaa 40

yhteensä, niin sitten joku keksiä,

että hei, me tehdään tuollainen samanlainen juttu,

mut me tehdään se vähän fixummiin.

Niin, sitten sä pystyt, tuotantokusta on

kiinni enää, niinku, 20,

ja sä pystyt, niinku, kääri siitä,

niinku, premia tai ittele, profit marginia

itteles ja se on, niinku, ohjaa

sellaisen järkevään päin tekemiseen.

Tämä on ihan, niinku, samaa perhettä,

tämä logiikka, kuin esimerkiksi tässä.

Kyllä.

Että tota, näillä, näillä

meväällä.

Tuossa siis, tässä on aika monen korjaus-sarjaa,

moltaisi voidaan jatkaa näitä listoja ikuisesti.

Täällä on ihan, täällä on ihan miljoona juttu, mitä halutaas korjata.

Me ehkä myös halutaas kuulla

sinulta kuulia.

Niin.

Mitä sinä keksit? Mikä on tässä vielä?

Koska me tiedetään kuitenkin, että

Petteri, ja tota,

Riikat ja kaikki muut

oppositiotyypit, nehän kuuntelee

rahapodi sitten.

Niin, kuuntelee.

Seuraavassa eduskunnan täysiistunnossa,

niin täältä nostoi tulee tästä listasta,

siellä on, niinku, sormipystyssä joku kertomasta.

Miten asiat pitäis tehdä?

Ja nykyinen hallitus puolue

tietää, että oppositio kuuntelee myös

rahapodien itse asiassa, niin

tota, jos se,

jos se ei muuta, niin oppositio alkaa käyttää

näitä samoja, niinku,

aloitteita haastoja sitten,

että tiedätte, mistä tulee.

Niin, nyt oikeastaan kyse, vaan se, että kumpi

käyttää eka, hallitus

vai oppositio sitten.

Se on oikeastaan ainoa, mitä me enää ihmetellään

tässä.

Listahan tulee todennäköisesti toteuteltu sellaisena.

Joo, juo, totta kai.

Mutta tota, laita palautetta

faxilla,

kirjakyyhkyllä,

rahapodiennohde.fi,

hästäköylöpodi,

Muuli.

Muuli, okei.

Joo.

Mitä vaan?

Nimi, käytetahan se.

Kaikki käy.

Me, me tykätään teidän palautteista,

me tykätään kritisestä palautteista,

siinä, missä positiivisesta palautteista,

vähän me tykätään sitten positiivisesta palautteista,

nii, enemmän,

mutta kritistäkin palautetta on hyvä laittaa,

ja tota, ja näin,

tällainen möhöymys

jaksot tällä kertaa,

pistekään myöskin

omat ajatukset tosiaan tulemaan,

nii, niin tota,

katsotaan, mitä me keksitään.

Joo.

Kolmintiivisesti.

Ei muuten kuin ensi viikkoon.

Jes, moi moi.

Moi moi.

Tässä esitetty ei ole,

eikä sitä tule käsittää

kehotukseksi merkitä,

ostaa tai myydä arvopaperreitä.

Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä

tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa,

sekä ottaa huomioon oma tavoitteensa

ja taloudellinen tilanteensa.

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta

tai laskea.

On olemassa riski,

että saa sijoittamia sivaroja takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.