Lauantaikerho: Kaikkia perussuomalaisia on vaikea tyydyttää
Helsingin Sanomat 5/13/23 - Episode Page - 28m - PDF Transcript
Elämässä tapahtuu aina välillä kaikenlaista yllättävää.
Marko, mikä suhtu on yllättänyt viime aikoina?
No mut on yllättänyt se, että nyt on jo tokokuun puoliväli.
Miten kalenterin voi tulla yllätukselle?
Muista kalenterissa on jo siinä jotain semmoista kummallista, että välillä ei mene nopeamme ja välillä itaamme.
Mun mielestä, kun vaalit tuolle ihan just, niin nyt onkin jo tokokuun puoliväli.
Nämä Petteri Orpo-nylletykset ovat vähän isomman mitteluokä ylletyksiä.
Orpo kertoi torstaina, miten hänellöi tullut ylletyksen, että sotesta puuttuukin miljardiauraa.
Se lisää tätä vaikeutta orpotiivisti yllättävän miljardivajien edessä.
Toisaalta voidaan miettiä, että oliko kyse ylletyksestä vai taktisesta silmien sulkemisesta?
Koska kuten HSU-tisoi torstaina, niin julkisen talouden suunnitelmassa ja maaliskuussa asia oli kyllä tiedossa.
Tervetuloa lauantai kerhon yllättävän jakson pariin.
Tervetuloa lauantai kerhoa Helsingin Sanomien politiikkapodkesti ja mun nimen on Eemil Elo.
Kanssani täällä on Helsingin Sanomien myyttinen politiikan toimittaja, Marko Junkkari.
Moi!
Mä oon myyttinen, kuulosti jotenkin täältä, on myyttiselta, mutta kiva olla täällä.
Tää on hyvä ohjelmaa.
Kiva, kun pääsit. Meillä on tänään tosiaan vähän vajaa kokonpano, kun...
Susanne on Kipeä ja Robert on Vapaella, mutta kiva, että sä pääsit paikalle.
Hallitusneuvottelussa ei sen sijaan mitään vapaita oikeastaan tunneta, vaan niitä käydään nyt, ennättä viikkoa jo.
Kuinko monen, että hallitusneuvottelut nämä on sun uralla nyt?
Mä ootin... Tuli politiikan toimituksen esim. vuonna 2008.
Mä oon tullut tullut tullut tullut tullut tullut tullut tullut tullut.
Mä ootin... Tuli politiikan toimituksen esim. vuonna 2008.
Mä oon nyt varsinaiseseuranut silleen likitäisyydeltä nii 11-15.
Nää on niinku neljänne.
Okei, sulla on kau.
Mutta sitten kyllä aikaisemmin oli talostoimittaja ja kyllä mä nyt silloinkin jossain määrin seurasin niitä.
Niin, tää on sulla aika tuttua kauraa.
On. Ja tähän liittyy, niin onko tämä alun kalenteri viittaus sillä tavalla, että poliitikantoimittaja tärkein työkalu on kalenteri itse asiassa.
Tarkoitan sitä, että asiat toistuu ja se on niin kun asiat toistuu niin kun vaikka nyt hallitusneuvottelut,
niiden seuraamista auttaa huomattavan paljon se, kun on joskus ennenkin seuranut.
Siellä toistuu yleensä samat asiat kuitenkin samassa järjestyksessä ja kriisi tulee aineessa vaiheessa neuvottelussa.
Ja näin, että se on senänsä, kalenterista on iso apu ja ylipäätään politiikassa,
kaikkihan menee niin kun istuntokaudet alkaa ja sitten etenevät tietyllä tahdilla ja sitten tuleekin jounu- ja ruuhkabudjattilakeena.
Että kaikki tavallaan toistuu.
Kalenteria seuraavana pysyy parhaiten perille.
Time is a flat circle.
No nyt herää ensimmäinenkin kysymys, että mikä on nyt yllättänyt näissä hallitusneuvottelussa?
Onko tullut mitään sellaista?
Tätä ei ole aikaisemmin ollut.
No ehkä yksi yllätys on se, että parissa edellisissä sekä Antti Rinteen vetävissä 19.
Juhas Sipilän 15.
Siellähän oli tämmöistä ilmiöpöytiä ja tämmöistä kaikenvaailman sitran.
Mä voisin sitrasta pienellä.
Tämä on sitraviritystä, tämmöistä hassua ja hauskaa ja yhteisen henken kohotusta Antti Rinteen.
Itse asiassa puhuin eilen erään taho kanssa, joka oli läsnä siellä sekä 19.
19. että nyt neuvottelussa.
Sanoin, että tietenkin tunnelma oli täysin eri.
19. nää hallitusneuvottelua alussa, niin siellä oli puna vihreällä koalitiolla.
Porkealla oli kauhean hyvä fiilis.
Ihmistille ei hyppi ilosta varsat laitomella.
Nyt siellä oli aika avausistunnossakin.
Vapun jälkeen kuin alko, niin tosi hiljasta siellä salissa ja kaikki puolueet istuivat puolueittain.
Siellä kuuntelemassa ei ollut iloista sekä meteli-soppaamissa.
Kaikki hallituskumpanit istuisivat sikisokin.
Mä oon kiinnostanut se, että kuten alussakin Manti oli tämä Orpo-kertotorstaina tästä miljardin vaiheesta,
mikä osoittautui, että tämä on tosiaan kerrottu aikaisemmin.
Tällähän hän pyrkii luomaan kuvaa näistä hallitusneuvottelijoista ratsuväkenä,
joka on saapunut paikalle, kun Sanna Marinin tai edellinen hallitus on lähes tuhannut Suomen.
Mutta nyt onneksi me ollaan täällä paikalla, niin me sitten korjataan.
Tämä on vähän se luoda kriisitunnelmaa, mikä osaksi voi pitää paikkaan.
Suomen talouden tilanne on hyvin vakava.
Mä mietin, että mihin tarvii retoriikka, koska kokoomus ja perussuomalaisen ne voitti jo.
Vaalit on ohi, että mihin retoriikka?
Me pelastetaan teidät tästä tilanteesta, kun nämä muut mokas.
Mihin retoriikka perustuu?
Se on taas se kalenteri.
Oikein ylhää tässä nyt jo tavallaan se, kun hallitustunnustelija esille lähettää nämä kysymykset puolueille,
ja niihin vastataan, ja se on semmoista vasemmistoliittoja, joka tiiä satavarvasti, että se ei pääse hallitukseen.
Mutta heidänkin täytyy vastata kysymyksiin sillä ajatuksella, koska ne tulee myöhemmin vastaan,
koska näistä tullaan sitten eduskunnan täysistunnoissa ja muistutetaan.
Nyt se asiassa siellä vastauksessa sanoitte näin ja näin,
että tässä ja pelataan jo sitä hallituksen syntymisen jälkeistä aikaa.
Sitä ensimmäisenä kyselytunteja ensisyksynä, kun oppasit jojohtaja Liitman Sormi ojossa huutaa jostain asiasta.
Kyllä tässä rakennetaan sitä narratiivia,
jonka varaa on siis seuraavat neljä vat tulee siellä edeskunta-keskusteluissa tavallaan ripustautumaan.
Eli siis politiikassa ei koskaan eletä tätä hetkeä,
eletään aina katsotaan jo kulman taakse.
Tällä pelätään eteenpäin.
Mä luulen tämä valmistautumista siihen tulevaan ja kyllähän tämä oikeasti hallitus tietää,
että heillä on aika ideologisesti yhtenäinen hallitus, mutta myös ideologisesti yhtenäinen oppositio.
Kyllä sieltä tulee ormaakin huutia täysistunnoissa.
Tekivät hei mitä tahansa?
Miten sä analysoisit Petteri Orpo hallitus-tunnustelijana?
Hän on ehkä vähän tullut sellaista pientä niin kuin,
et se on sammakoita, mutta ne on aika irallisia heittoja,
helppoja heittoja, mitkä sitten niin kuin helpolla tarkastelulla voidaan todeta,
eihän se ehkä nyt ihan näin menny ja sit hän joutuu selittelemään.
Mistä kertoo? Tutiseeko Petteri Orpo on puntti?
Onko hänen hermostunut tämän tilanteen edessä?
No on hän noin tosi vaikea.
Tässä on, mä lähtisin ehkä niin päin,
koska mun mielestä niin kuin,
tämä on edennyt tosi verkkaisesti,
niin kuin vielä nyt ei vielä pystytä vertamaan näin hallitusneuvotuneen keskiarvoihin,
mutta tämä tavallaan mitä ulospäin on tullut,
niin näyttää, että tässä edetään niin kuin aikarauhalliseen tahtiin,
ja se on muista niin kuin Orpo on jo etukäteen päättänyt,
että aaa, edetään verkkaisesti ja edetään niin,
että kaikki hallituspuolue tulevat hallituspuolueet tavallaan ymmärtää,
ja tietää mihin ne on sitoutunut,
ettei sitten toisiksi suurin puolue hallituspuolue hajoa,
en syksynä kahteen osaa, niin kuin joskus takavuosinaan käynyt.
Vittaa siis perussuomalaisiin.
Ja mun mielestä Orpo on niin kuin,
tää on ollut valinta, että edetään hitaasti ja rauhallisesti,
ja saa kestää miten kauan tahansa.
Ja tota, samaa aikaan pitää muistaa, että tässä on niin kuin,
tässä on tota perussuomalaisetun puolue,
joka on nyt toista kertaa hallitusneuvotteluissa,
ja viime kerrasta ja heilleen aikamaiset traumat,
johtuen kokoomuksesta isota osin,
joka perussuomalaisesti mielestä siellä vuotiasioita ja vetivälistä,
ja niin kuin koti koko ajan palata mustaa pekkaa heilleen,
ja ään toivot liikaa periksi,
ja tää vuoden 15 hallitusneuvotteluiden opetukset on siellä persujen,
tai pelikirjassa hyvin tiukasti alleviivattuna,
ja se Orpo joutuu niin kuin koko ajan todistelemaan
kokoomuksen hyvää tahtoa ja avoimia korteja ja tällaista rihtiä,
niin onhan tää niin kuin varmaan aika raskasta
neuvotteluneen vetäjälle koittaa koko ajan vaikuttaan rihtiä.
Mun mielestä nämä lippisävyökset eikun mikään ole kauhean isoja pitää,
että ne on ollut.
Tehdään hirveän verkkaisesti,
kun ehkä mennöt,
tässä on tosi vähän aikaa vielä neuvoteltu,
että eihän niin kuin tässä on aikakulun
juuri yhtään verrattuna edellisin neuvotteluihin,
että tässä niin kuin,
alkoi aika siis tavallaan alusta,
että auko oli pidempi sinne vaalien
ja neuvotteluiden alkaamisen jälkeen,
ja tämä vähän, mitä sieltä nyt on tihkunut,
niin eihän ne nyt ole kovin pitkältä siellä edelleen.
Mutta jotain sopuja sentä on löydetty,
että esimerkiksi tällä viikolla kuultiin,
että TKI, elikkä tutkimus- ja kehitysinvestointirahoista
on päästyssopuun niiden määrää,
kasvatetaan neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Mutta tuo ei ole jotenkin niin kuin tuosta asiasta,
oli jo parlamentarinen sopu etukäteenä.
Tämä oli just nimenomaan tämä mun seuraava kysymykset,
oliko tämä ehkä se niin kuin,
tämä oli se asiamista,
oli niin kuin kaikilla,
olivat yhteydessä nimitteltä ja pöydällä,
ja nyt pystyttiin aloittamaan täällä,
ja nyt me ollaan tästä päästyssopuun.
No katsolle sitä elistä,
elistä Petteri Orbod Info,
ja musta oli...
Siis torstaista.
Torstaista anteeksi, joo.
Ja nää päivätkin menevät sekä sinne.
Kalenteri pitäisi pitää koko ajan auki.
Ionen hänen erikseen sinä Info-an alussa nosti
tämän niin kuin tavallaan,
että nyt me ollaan edetty ja tavallaan
askel eteenpäin,
mutta musta oli ehkä kyllä semmonen
talivuoseinen menninkäisen askel,
joka oli kyllä aika itsestään sielvä,
että totta kai kaikki puolelta
sitoutunut jätukäteen.
Niin, nimenomaan,
että oliko tämä ehkä enäämmöiset viestinnällistä?
Oli.
Kyllä.
Miten sä katsot,
että tässä on kuitenkin nää kynnyskysymykset
edelleen pöydällä.
No niin kuin nämä maahanmuutto- vaiket
talouskysymykset,
ja sit on tämä,
miten tämä vihreä siirtyvä
nyt paketoidaan perus- suomalaisten kannattajille
kannattavaksi,
onko niissä edistetty niin kuin ollenkaan,
koska tälle sivusta seuraajalle
tuntuu, että
näitä asioita ei ole oikeastaan,
niistä olisi päästöissä riitelemään vielä.
No mehän ei tarkkaan tiedetä,
koska näitä vuotoja on tullut sieltä
niin kuin mielestäni ikävän vähän,
mikä on tietysti kertoo myös siitä,
että
Orpo on ainakin pystynyt pitämään omansa
aika hyvin kurissa,
koska tosi vähän se totiihkunut tietoaa,
mutta kyllemmin se näyttää niin kuin
se alkuviikossa kerrottu suuri juutinen,
että talousraamista on päästy sopua,
mutta sit on päästy nyt siis
sitä kaks plus kaks plus kakkosesta,
mutta ei ole päästy niin kuin,
sehän on niin kuin,
eihän siinä ole mitään sovittavaa,
mutta sen sisällä,
niin kuin siellä on ilmeisesti
niin kuin valtavia erimielisyyksiä,
että kokoomushaluuisi
on muassa ehkä leikata
ansiosirannaista,
persuullessa se eikä,
persuutta valmitkai porrastamaan sitä,
mutta sen kokonaismäärä
ei saa pienetä.
Tätäkin on niin kuin,
todella iso asia,
siellä on
perussuomalaiset tiettävästi huuja mukaan,
pitää nyt vaikka he välillä
ollaan niin kuin
tonne AY-likkeen suuntaan
ärehennelleet,
mutta näillä nykymin
perussuomalaiset kuunemma,
ehkä pitää niin kuin yleisitovuudesta,
joka on tämä AY-likkeen
pyhistä pyihin
tiukästi kiinni ja suhtautua,
että yleisitovuuteen,
että siitä vedetään kiinni,
ja se johtaa myös sien,
että tämä paikalliseen
sopimiseen nää kokoomuksen kaavailema,
että suuret uudistukset
muttuu kyllä aika vaikeiksi.
Tässä on niin kuin
säästöt,
joo, eritellään kehitysavusta,
mikä on ehkä tämmöinen
odotettukin fiita,
mutta mun käsittääkseni,
siellä on kyllä aika monta muutakin
mahdollista leikkauskohdetta,
niin kuin viiriitaisia tällä hetkellä.
Ja nää esimerkiksi paikein sopiminen
on semmoinen asia,
mikä varmasti
tuo vähän 2015 trauma- ja
perus-suomalaisille,
kun heidän duunari-osastoon
on kuritettiin siinä hallituksessa,
ja se vaikutukset nähtävät
aika nopeasti gallupeissa, niin...
Joo, ja se on niin kuin
perus-suomalaiston silleen,
heillä on niin kuin,
no se on Suomen suurin
työväenpuolelue,
sitä niin kuin duunariksi itse,
ja se mieltävät ihmiset,
niin on kaikkea suuri siinä ryhmässä,
mutta se on myös pieni yrittäjien
keskuudessa todella suosittu,
ja sitten taas niin kuin pieni yrittäjille
vaikallinen sopiminen,
ja erilaisia tämmöiset
työmarkkinaudestustaa,
se on varmaan aika toivottavia,
ja tässä on myös heidän sisällä
kin tämmöistä risteliintaa.
Miten tuolla
demografiaa voi sitten oikeastaan
edes niin kuin laajasti
miellyttää hallitusneuvotteluissa,
kun sulla on niin kuin
eri puolelta isoja joukkoja
siinä takana,
joilla on omat intressiinsä,
jotka vähän niin kuin poikkea
ehkä toisistaan,
niin sehän on niin kuin
käytännössä mahdollisimman tehtävä
tuoda semmoinen malli,
että kaikki olisi tyytyväisiä.
Toi on hyvä kysymys,
mutta sitähän liittyy,
koska sit perus- saamalaiset
Turin osa muista puolueesta
on niin kuin tavallaan
jossain määrin jonkun väestöryhmän
niin kuin ittujen ajan,
ja SDP-ajaa,
siis historiallisesti on ajanut
duunareiden asiaa,
ja kokoomuus sitten tämmöistä
porvareiden tai virkamiesten
tai paremmin koulutettuja
ihmisten asiaa,
ja tässä on niin kuin,
musta tämä on jo tavallaan
niin kuin murtunut,
koska perus- saamalaisia
hänestetään niin kuin,
eihän sitä hänestä vain duunnan,
niin siellä on myös kannatusta
niin kuin korkeammin
koulutettujen keskuudessa,
siellä on kannatusta
niin kuin maaseutella,
siellä on kannatusta
kaupungeissa, Helsingissä
ei niin paljon,
mutta kun minkin niin kuin
kaikkialla,
että se tavallaan
sehän kannatta ja kun
tämä saa niin kuin aika laaja,
ja sit niin kun,
tota siellä on no yhä
niin kuin oikeistolaiseksi itse asiassa
määrittäväjä ihmisiä,
persueja, kannattaja, kunnassa,
tätäkin on tutkittavaa ritutkimuksessa,
mutta siellä on minkin niin kuin
aika vasemmistolaitakin väkeä,
siellä on tämmöinen
se yhdistävä tekijä
tulee sitten näistä
puolueen isoista
teemoista,
maahanmuutto, EU ja
tämä ilmastokysymykset,
että se tavallaan,
mä en tiedä,
miten pitkälle niiden
tarvii vääntää
niin kuin omia kannattaja
mielyttääkseen niin kuin taloudesta,
jos ne saa läpinä
tämä omia keskeisiä teemoja,
niin on se puolueen niin kuin liiva.
Oot säkin tän huomioon siihen,
miten
mä oon välillä jopa unohdannut
kristillisdemokraatit
on siellä haltuusneuvotteluissa,
heille tuntuu ymmärsesti
käyvän kaikki,
hei on missään riidossa mukana,
ja oikeastaan
ihan sama mitä neuvottelta,
kunhän me saadaan olla messissä,
niin me ollaan messissä
ja hei, Jeesus pelastaa.
On, mutta esimerkiksi
kehitys avostaa,
kehitys apunhan
myös kristilliset suhtautuu
myönteisesti.
Niin viispäshautti kantaa siihen
vahvasti.
KD-lehän on
erilaiset perheen
selittyvät,
perhepolitiikkaan liittyvät asiat,
niin,
mutta mä en usko, että niistä syntyvät ehkä
tuolla comboilla kovasti riitaan.
Sitten on pakko puu tästä,
kun
RKP ja perussuomalaiset
on nyt näyttäytynyt
tällaisena vastaparina
tuolla haltuusneuvotteluissa,
ja tällä viikolla
ehkä nähtiin,
ehkä ei ulos marssi,
ei tiedetä, mitä lopulta tapahtuu.
Mä en näin sen ulos marssi.
Se näit.
Meillä on tämän ensimmäisen käyden lähde.
Kyllä.
Oliko se tuohtunut ulos marssi,
vai oliko se pikainen
käynti ulkonnan,
kuten haltuusneuvotteluissa on tapana tehdä?
No, kuuletään.
Kutaisi Eva Pio D.
Lähdöstä.
Ilta-Sanamat kertoi,
että aina on sinne
puolilta päivin lähtenyt sieltä.
Joo.
Mä kävelin
Sattumalta,
säädöltä on ohi,
eilen kello 17.
Ja silloin hän käveli ulos sieltä.
Okei.
Oisin neuvottanuttoinen oppunut sillä.
Okei.
Se näit kuitenkin,
kun Eva Pio D.
käveli ulos.
Kello 17.
Kello 17.
Neuvotteluiden päätettyä.
Nähdöhan kertoi,
että hän oli istunut sieltä
ulkotapäivän.
Okei.
Kyllä se ei ehkä ollut,
mikä on hirveän
tuohtunut ulos marssi sieltä päivällä.
Alkoi väärä sen uutisen mukaan.
Hän lähti siis aamupäivällä.
Aamupäivällä.
Sillä on mikin neuvottelikon
ulkotapäivällä.
Ehkä se uuteen ei mennyt ihan kohdalle.
Kyllä.
Mutta niin,
siis R.K.P.
puhujohtaa annaman
Henrikson hän myös sanoi sitten
myöhemmin, että kyllä se ei
ollut ulos marssi.
Kyllä se oli se,
että Pio D.
vain kävi ulkona.
Niin käy välillä.
Ei se ole harvinaista,
Henrikson sanoi.
Kyllä me juttelemme Pio D.
kanssa sanoi, että se oli todella hämmentödykku.
Hän ei ollut tajunnut,
että minä uutinan ulkona
ja hän ei känykään.
Se täytyy viesteistä.
Sä onniteltiin,
mitä rohke hän on.
Hän oli edelleen
senneuvottelohonnan silloin.
Aha.
Hän on kenttänyt vain
play along.
Joo, tein ulos marssi.
Hän on helppoa pisteitä
kuuleksimasta,
koska mitään menetettävää
ei ole.
Niinpä.
Mä oon miettinyt,
siis varmasti E.Va Pio D.
ollaan kuitenkin vähän
nenässä kiinni
pitellämistä,
kun hän perussuomalaisten kanssa
neuvottelee.
Hän oli siis
yksi näistä
hallaahon muinaisten
kirjoitteluiden kohteesta.
Ja se on totta noin.
Mä oon miettinyt,
tiivistyykään tohon
Pio D.
vähän se
R.K.P.
ja perussuomasta välillä
eri pura.
Miten eri maailmoista ne
tulee ja miten
perussuomalaisten
aikoinaan heitä
kohdella.
Vaikka perussuomasta on
aika erilainen puolue,
kun silloin aikana,
mutta siellä on kuitenkin
se historian painolasti.
Yleensä tiivistyy
ihan päivän sielvästi,
että sehän oli se
perussuomalaisten
toisen varapuheenjohtajan,
pitää me allein vaata
varapuheenjohtaja.
Mauri Pelto Kankaan,
perjantaina lauvan
tai välisenä yön näkellä on
0,2 postaamaan
Facebook-kirjoitella.
Silloin tulee parhaat
poliittista analyysetä
tulee, niin siinä hän
viittasi nimenomaan
pikkupuolue R.K.P.
vielä vähemmistöön.
Ja mun mielestä
viittaus oli
sielvästi
Eva Biodeen.
Katsoa arvokartautani
Eva Biodeen hän erottautuu.
Täs R.K.P.
kansajärjestöjä on
aika tiivi.
Se ryppäässä siinä
vähän liberaalimpia,
kun kokoomus ja yvautuu
samalla
vasen oikea jaola suunnan
samalla kohalla,
mutta Biodeen on
selvästi liberaalipi
ja selvästi vasemmistolaisempi
kuin murjymä.
Tässä on myös paljon,
mutta puuttuisi siitä,
että perussuomalaiset tarvitsevat
R.K.P.
jotta tää hallitus voidaan
muodostaa,
mutta sinähän jätetään
vähän unohduksiin se,
että R.K.P.
myös tarvitsee
perussuomalaisia,
jotta he pääsee hallitukseen.
Kyllähän
se mielikuva siitä,
että R.K.P. pitää nyt
siellä panti vankitilanne
tällä hetkellä,
että jos ei tehdä
niin kuin R.K.P. haluaa,
niin sitten R.K.P.
kävelee pois tätä hallituskaatua.
Se käymään
taasimpia paikkaansa,
vaan kyllähän R.K.P.
myös haluaa sinne hallituksen,
koska aina sitä kautta
he pystyä ajamaan heille
tärkeitä asioita,
ja pitää mä huolta siitä,
että oikeastaan hallitus
ei murskaa
Suomen rotsalaisten asemaa
Suomessa.
On, mutta toisin kuin,
että jos tämä kuvio kaatuu,
niin perussuomalaiselle
ei oikeastaan ole
mitään muuta kombinaatiota,
missä he oisivat mukana,
että R.K.P. on kuin minkä se sinipuna.
Niin.
Tavallaan R.K.P.
on niin kuin
mä oon sanottu,
ei uskallottavaa sitä riskiä,
koska se olisi niin enemmän,
että tämä niin kamala,
jos ne jäisi ulkopuolelle,
ja jos ne marssii ulos,
niin aina on riski,
että kepu lähtee
ja heidän tilalle,
tai tapahtuu jotain.
Niin siis,
tämä perustuu siihen,
että kepu pysyy sanoissaan
ja pysyy oppositiossa.
Ja kyllä mä usko,
että kepu pysyykin,
mutta siis kyllä R.K.P.
on siinä mielessä
ehkä enemmän pelimerkkejä,
kuin perusulla tässä.
Miten aika hyödyntä
näitä tätä hyvää kättää,
sun mielestä?
Mitkä on ne kynnyskysymykset,
mitkä ne ostaa pöydällä,
ja mutta näiden yli ei käy vielä,
koska he on siis se,
että ei tehdä perus- suomalaista politiikkaa,
he se tarkoitaan yksinkertaisesti yhtään mitä.
Ei tarkoitakkaan.
No sieltä tulee,
niin kuin,
jotenkinä sallitusneuvotteluissa
on aina jotenkin se,
että sitten on niin kuin tärkeää,
mitä päätötään tietysti,
ihan mitä linjotaan,
mutta sitten on myös vähentää,
mitä tärkeää tai miltä se näyttää ulospäin.
Ja niin kuin,
jos miettii nyt vielä perusujen kautta,
niin vaikka tämä joku
Illineutraallisuomi 2035,
mikä on helle tärkeää,
että se numero 2035 muuttuu,
mutta niin kuin,
johtuen ehkä siitä,
että sitten se näyttää,
että ovat saaneet tässäkin väännettyä
asiaa johonkin suuntaan,
tai maahanmuutossa,
varmasti aidosti haluavat sinne
isoja rakenteellisia muutoksia,
ja illitettyöpäräistä maahanmuuttoa,
ja ehkä jotain
tämmöisiä palkkarajoitteita sun muuta,
mutta siitäkin on vielä onnennaisempaa,
kun se itse päätös on se,
että ne pystyy tarjoada vain sen omilleen voittona.
RK-peli on vähän sama,
enää pitää saada voittaa siinä,
että kehitysapu ei me ihan nollaan saa jotain,
mutta pohjemiltaan kysy,
kyse on siitä,
Pieter Saari keskussairaanpäivystyksen jatkumisesta,
tai jostain vastaavasta,
ennen kuin konkreettisesti
tärkeästä alueellisesta kysymyksestä,
jossain pohjamaalla tai sitten,
täällä itsellä rannikoilla.
Voi vaikka porvoon sairaalanpäivystyksestä,
ei palveluiden säilyminen entisellään,
tai joku muu vastaava.
Mä oon miettänyt tätä kehitysapurahojen
asettamisesta nollaan,
koska miten se käytännössä on mahdollista,
siis sehän kehitys yhteistyöraha on se oikein nimi,
ja sehän on paljon investoin,
tämmöinen lainantakaamista,
esimerkiksi voimalaitosprojekteihin,
jossain Afrika,
maassa tai vastaavia,
niin miten se nollataan,
kun se on mielikuvissaan se,
että nyt annetaan miljardia johonkin
kehitysmahanan, että rakentaa kaivoja,
mutta sehän ei ole totta.
Se kokoraha ei meä kaivoihin ja vuohiin.
Ei, emä osaa sanoa,
kyllähän tavallaan jos linjataan,
että sitten pitää varmaan,
että olemassa olevat sopimukset,
niin kuin maksetaan loppuun,
mutta uusia ei tehdä.
Se ei ole mahdollista,
että nyt lopetetaan kehitysyhteistyö,
ja sitten ensi vuonna siihen
ei meiä yhtään rahaa.
Kyllä.
Musta on tietysti
kirjoittani,
ja huomenna sunnuntana ilmestyy juttukin,
mutta tässä minä ja muut toimittajat
olemme päiviteltäneet
perussomalaisten Sebastian Tynkkisen
tai Mauri Peltokankaan,
niin kuin nämä ulostulossa
on olleet virheitä,
tai jotenkin semmoisia
öisiä
mokia.
Nämä en ole yhtään varmauksia sitä.
Se on itse asiassa
mun näkemys on se,
että perussomalaisille itse asiassa
vähintään,
tämä politiikan teo on se tärkein
alusta on,
kuten miksi somme,
ja nämä
tavallaan säätytaloja
valtioneuvostoja,
edeskuntaa toisi asia siihen verrattuna.
Se on niin kuin,
ei haluaa hallituksia, haluaa muuttaa lakeja,
mutta heillä on niin kuin
vielä isompi tämmöinen
pyrkimys muuttaa
suomalaista tällaista valta, hegemonia
ja asenteita,
ja sitä miten
liberali
koville
se
somme on siinä se tärkeä väline,
ja tavallaan tämmöinen
kansankunnan psyykkien laajempi muuttaminen,
että mun mielestä tämä somme
mölätykset eivät välttämättä yhtään mölätyksiä,
politiikan kovaa ydintäpersoonille.
Siinä varmasti, että nimenomaan minä haluan
olla se, joka muuttaa sen.
Ehkä se kiinnomaa.
Mutta hei, kesäkuun lähestyy,
eiks viime pahallitus
ne oottu nämä päätty kesäkuussa,
kesuko alussa?
Tässä veikka on olemme edelleen siinä rajoissa,
vai mennäänkö myöhempään kesän?
Taas, päästiin kalenteriin.
Jos nyt oikein muistaan,
niin Petteri Orbason on vielä viime viikalla puhut,
että kesäkuun alussa olisi valmis,
että juhannuksia mennessä on valmistaa.
Mä en tiedä, olisit tää nyt vain lapsus,
vai onko se oikeesti?
Minkä vuoden juhannus?
Niin. Tää on mun te se,
juhannus hän on sellainen,
niin kun hän on,
hän on sellainen vedenjakaja,
että Suomessa hän loppuu kaikki,
tai aikaisemmin loppuu kaikki,
silloin juhannus,
viikon loppuu, mutta nyt itse asiassa
eduskultakin istuu vielä se juhannuksien jälkeen
ja viikon.
Herran jumalla, mitä rehtii?
Miksi tää on maailmaa menossa?
Kyllä.
Mennään viikon geitin pariin,
mikä on tietenkin Sanamarinin avioero.
Onks Sanamarinin,
onks hänen tittelin nykyään
toimitusministeristön vetäjä
vai entinen pääministeri?
Mikä hän on?
Hän on pääministeri edelleen.
Okei.
No mutta anyway,
tää avioero hän synnyt siis paljon keskusteluun,
että miksi Sanamarinin avioero kiinnostaa
ja onko sillä niitä mitään merkitystä?
Ja mä en luonnollisesti toimittaa,
ne on tiettyä mieltä tästä asiasta,
että Sanamarinin valtahan on
niin kuin instituutionaalista,
ja silloin sen yks,
tällaisen vallanpitäjän ja käyttäjän
yksityiselämä kuuluu ihmiselle,
koska kaikki asiat, jotka vaikuttavat hänen
työskentelyynsä, on julkista tietoa.
Ja mä en ole kokenut avioeroa,
mutta on antanut itselleni ymmärtää,
että avioero saattaa vaikuttaa
ihmisen elämään jossain määrin
ainakin lyhyellä aikavälillä,
ja silloin luonnollisesti
se saattaa myös vaikuttaa työhön,
joten se on julkinen asia
Sanamarinin tapauksessa.
Mitä sä oot mieltä?
Onko Sanamarinin avioero julkinen asia?
No on,
mutta emme sitä ehkä totakautakin,
että se vaikuttaa työhön.
Se voi vaikuttaa.
Se voi vaikuttaa.
Ja ehkä se,
tähän on semmoinen amerikkalainen ajatus,
niin kuin olet siellä Amerikassa ollut,
niin hyvin tiedä, miten jenkipolitiikassa
on ehdokkaisiin,
ja politikkoihin suhtaudutaan
tavallaan kokonaisuutena,
ja se kokonaisuus ei katavaa sitä
kyseistä ehdokasta vain hänen koko perheensä,
ja sen takia jenkeissä näkee aina,
kun joku voittaa vaalit,
siellä on koko perhe siellä lavala
kiittämässä kannattaa.
Ja siellä se tavallaan
ihmisten,
ehdokkaiden ja politikkojen
tämmöisten perhearvojen ja moraalin
tarkastelua, niin kuitenkin
paljon syvempää kuin Suomessa.
Suomessakin siellä on totta kai merkitystä,
ja muista etenkin,
jos politikko hyödyntää sitä perhettään
kompanioinnissa tuo lapsiaan tai puolissa
on näkyvästi esille muun mielestä marinne,
joka on ohjeisesti tuonut,
mutta muun mielestä se on uutinen,
mutta olen tullut tiedä,
mikä sen merkitys tässä on,
ja miten painavaa uutinen se on,
eikä se nyt varmaan kellekin
ole kauhean yllätys ollut.
Ei välttämättä.
Niin, siis sään, että
jos tämän sisältä uutisoidaan,
että se olisi yhtä merkittävä uutinen,
kun kaikki muut uutiset siinä ei tosivulla.
Ei, ja onhan kiinnostavuus
on myös uutissa peruste,
jankin johonkin rajana sitten, että
oli uutinen ja ilman muuta pitää uutisoida,
mutta
ehkä sen painoarvo nyt ei.
Meillä on vähän suurempiakin
murheita ja asioita pohdittavana.
Juuri näin. Oliks tämä avioiran ilmoitus
taktinen
ajanko? Ohi kordaisi palata tähän kalenteriin vielä.
Vaaleja jälkeen.
Niin, se on ihan hyvä kysymys.
Ehkä ainakin se tapahtui
vaalejen jälkeen, ja myös sen jälkeen,
kun hän on ilmoittanut, että hän ei jatkaa
STP-en joudossa.
Kiitos, Marko Junkari.
Kiitos, Emile.
Tämä oli tämän viikon lauvun tai kerrot.
Tässä oli vähän tällainen köykäsemällä
kokonpanolla tehty, mutta hyvin pärjätti
äänistä vasta tänään Janne Elkki.
Muistakaa käydä kliksuttelemassa
meille kaikenlaisia tähtiä ja muita,
mitä näissä julkaisa-alustoissa on
paljon palautetta. Niitä on erittäin
nöttävä lukea, kun ilmat lämpenee ja saa
alkoon jäädässä.
Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.
Hallitusneuvottelut etenevät verkkaisesti, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari analysoi Lauantaikerhon uusimmassa jaksossa. Puolueilla ei ole kynnyskysymyksistä vielä mitään sovittuna, vaan kaikki vaikeat asiat ovat vielä auki.
Lisäksi jaksossa pohditaan, voiko perussuomalaiset edes tulla ulos koko äänestäjäkuntaa tyydyttävän tuloksen kanssa, kun perussuomalaisten äänestäjäjoukko on moninainen joukko ihmisiä.
Studiossa Emil Elo ja Marko Junkkari.
Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009389602.html
Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa.
HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.
Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/lauantaikerho.