#rahapodi: Fees & Money & Korvamato | #rahapodi 331
Nordnet 5/11/23 - Episode Page - 1h 18m - PDF Transcript
Tänään meillä on klassikko aihe.
Eil klassikko, eli fees and money?
Joo.
Se on niin klassikko, että tämä ehkä pitäisi vielä kerrata,
mikä ihmeen takia tämän nimi on fees and money.
No haluatko se kerrata?
No kun mä osaan selittää sitä yhtä hyvin, kun sä...
No suosinkin se olla aikoinaan aina tohtori Eikilä Pallasta,
Bisenhanni.
Ja me siitä, hän haluaisi saada.
Vähän niinku kopipastettiin, mut pikkusen muutettiin,
jotta järsit tästä plakionist kiinni.
Tuli fees and money.
Just näin.
Kaikki kuulijoiden rahaiheiset kysymykset.
Aina välillä kootaan niitä hyväksnipuksi.
Sitten käydään läpi.
Vähän niinku friendilta, friendille kerrotaan.
Mitä me ollaan asioista mieltä?
No niin, just näin.
Ja suosikki oli siis tällainen printti,
johon tuntuu, johon tuntuu, johon tuntuu.
Niin, just näin.
Ja suosikki oli siis tällainen printti magasiini,
joka tuli, oliko se kerran viikossa?
Varmaan kerran viikossa ja vaikea kuussa.
En mä muista näin.
Se oli sellasta, se oli sen ajan tiktokkia.
Se oli parasta, mitä boomerade oli siihen aikaan tarjolla.
Joo.
Ja joskus muistakseni sanottiin,
että voitaisi jopa tehdä tämmönen Fissa Manisiaan
Rahapodin Bisenhanni,
missä voitte lähettää parisuuden kysymyksiä.
Me vastatas täällä.
Niin.
Ei oo tullu yhtää kysymys vielä.
Ei oo vielä tullut.
Tiedä, onks jossain joku tukos,
että ne ei vaan saavuttaa näin.
Niin.
Joku filteri, joku spamminfilteritä,
joku, että siellä jotenkin pysähtyy johonkin sähköjohtaa,
johonkin kohtaa.
Koska meillehän on siis paljon viisautta annettavana
myös sille saralla.
Me ollaan vissiin molemmat naimisissa,
ja me ollaan perheellisiä,
ja me ollaan onnistuttu elämässä.
Älkää nyt oikeasti sitten tosissaan,
kukaan nyt ottakoo itseäni.
Mutta sanotaan nyt,
että jos sinne tulee hirveä kasakysymyksiä,
niin kymmen sit varmaan semmoinenkin joudutaan tekemään.
Juuri näin.
Ja todottakoo nyt vielä,
ne vaan anko tulee jo pylkymä heikin otsalle.
Rahapodin mielestäni hän on täysin ok,
olla sinne kuin vauvasta vaariin.
Se on ihan ok.
Tässä ei ole nyt mitään lasta-latausta tässä.
Täällä on läpän heitto.
Ottakaa se semmoisena heikyniä.
Mutta aina meillä on icebreakeri.
Mutta tänään se ei oikeastaan icebreakeri,
joka rikko jään.
Vaan nyt on semmoinen eurobreakeri,
joka rikko valtio kassaa.
Taas me yritetään välttää tätä aiheita.
Mutta vähän vasemmalta.
Tää on se aihe,
että me ollaan yritetty välttää nyt
tässä viimeisen vuoden ajan.
Mutta vasemmat ja oikeat tulee tietoa joka viikko.
Tällä kertaa Uniper kertoi,
että kvarta oli ykköinen,
eli tämä vuoden alku.
Nyt meni itse asiassa ihan hyvin.
Tehtiin 7 miljardia tulosta.
Mutta hetkinen,
eikö se ollut niin,
että Saksan valtio otti sen haltuun?
Saksan valtio osti sen Suomen valtioilta
puolella miljardilla tuossa loppuvuonna.
Eli ne osti sen halvalla,
eli viilellä sadalla.
Millionalla?
Millionalla.
Ja nyt ensimmäisen kvarttalan aikana
ne teki tulosta 6,7 miljonaa?
Milliardia.
Milliardia?
Milliardia.
Siinä on kolmennollan ero.
Eli se on tuottanut kohtalaisen hyvin
tässä kolmen kuukana aikana.
No sanoo näet,
Suomen valtio teki Turskaali-tappiota,
6 miljardia näillä Uniper-kaupolla.
Mutta Saksan valtio teki yhdessä kvarttalissa
tuottoa 7 miljardia Uniper-kaupolla.
Ja tätään täällä kertaan tähän.
Mulla on saatu ihan hyviä kommenttitarjauksiä siitä,
että kuka saattaisi tietää näistä taustoista enemmän.
Ehkä me perataan tää.
Me perataan tää semmoisen filerausveitsellä
vielä joskus kunnolla auki,
kun me saadaan sieltä sisältä tietoa,
mitä tää homma meni.
Mutta tässä Fortum Uniper-kesissä
valtio bailas käytännössä Ruisrokissa.
Fortumin johto oli kiinnostunut
vaan omist bonareistaan.
Ja tää on se lopputulos.
Tää oikeasti vetää vähän hiljaseksi.
Ja mä yritän nyt olla...
Yritän nyt vain päästä tästä ohi,
koska me tehdään just niin kuin sä sanoit.
Mutta mun mielestä
mulla on sellainen hyyteenää,
että näin rahapodessakin visiin
vähän maalaitiin syksyllä,
että tässä tulee kuin muuten käymään näin.
Valtio ottaa tämän koko hösken haltuun
ja sitten joko salli
korkeammat kasunhinnat
asiakkailleen
ja tulospompsahdataan yli yöen
tai sitten keväällä
koko tilanne ohi
ja tilanne normalisoituu
ja tulosta tulee
tuutin täydeltä.
Ja vähän harmittaa.
Mennään nyt nopeasti etäänpäin.
Vähän vähän niin kuin Euroviisu-termeni
Sarsa, 2 points, Finland, 0 points.
Tässä kohti kyllä.
Joo, kyllä.
Eikä Fortumin strategien mukaiset
uusiutuvatkaan sääkköön tuottolaitokset
jostain käsittämättämästä syystä
päätönen Fortumille,
vaan ne jäi sinne uniperiin.
Mutta nyt vähän ilo peli.
Joo, noin.
Seppo Sijoittaa oli tekassu
tästä viime jakselle,
tästä korvamadosta
ihan käsittämättömän remix-biisin
löytyy sepon Nevestopt Madness
tupekanavalla rahapodin remix siellä.
Mä varotan,
pistät sen hyrrähmään
sen jälkeen.
Vain omalla vastuilla.
Vain omalla vastuilla.
Sitten tuli semmoinen korvamaatos
että pääsee koko kesällä
siitä eroon.
Totta kai me tiedetään,
että Ibiza-kovimmat klubit
soittavat sitä siellä.
Kyllä.
Että tästä ei kyllä pääse
eroon muutenkaan, mutta
muuta kuin hankkimalla
ehkä korvatulvat.
Ja sitten jos sä oot,
jos tästä hallitus syntyy,
oikeasta hallitus syntyy niin
se voi olla, että
virkaihmisten aamuhartauksessa
soitetaan tätä biisiä
joka aamu kello 9.00.
Ja mikä se biisi oli?
Enemmän parempaa vähemmällä.
Enemmän parempaa vähemmällä.
Enemmän parempaa vähemmällä.
Yes.
Näin.
Nyt ei näihin tota
kuulijakysymyksiä.
Ensimmäinen, että ei ole oikeastaan
kysymys.
Tämä on vähän niinku toteamus.
Täältä.
Otsikko vähäni,
kun muun kalselegioina Marci Rahaborin
tahtiin,
bonjour touche.
Tämä kulma tarkoittaa
ranskaaks, hei kaikki.
Ja terveisi Korsikalta
ranska-muun kalselegioinaista.
Kuuntelin tuoremman jakson
329.
Eli ilna
kun kuntupööräisellässä
Rykmäntti-salilla
tikkasin todella paljon.
Onneksi hankkiudun eroon omista
Fortum-osakkeesta
heti unipärsotkujälkeä
uskomotonta suhmuroitiin teitä
lainatakseni.
Kiitos loistavasta työstötä
teette potkasti eteen.
Kiitos.
Kiitoksia.
Me tullaan mielellä.
Tän nimeltään ilmanen
lounas,
mitä rahoitusmarkkina
joskus on tarjolla.
No,
käydään nyt
ensimmäisen lounas
katsomaassa,
niin nähdään
sitten,
että onko se ilmanen
vai onko se jotain,
mutta
joka tapauksessa
kiitos.
Mukava kuulla,
että Rahaborin
tai meidän
matapurin
tai meidän
matapurin
tai meidän
matapurin
tai meidän
matapurin
tai meidän
matalat
mukavat
aaltoelevat
äänen
sävyt
aaltoelevat
myös korsikalla.
Siellä.
Me ollaan ihan
interneissanaa kuulaisi.
Joo,
joskus silloin alkua
katsottiin, missä kaikkea
Rahaborin kuunnellaan,
niin kyllä se oli varmaan
Austraaliaa myötänä.
Oli,
uudella sellainen,
uudessa sellainen sekin
itse asiassa.
Me
muistamme sen takia,
koska se on mun
mentalmapissä,
niin kuin maapalan
toisen loppua.
No,
sitä sitten seuraavaan
palautteeseen.
Tässä on aika monti juttu,
niin kun aika tarkkaan,
ja tämä ehkä kertoo sitä,
että mikä Suomessa
oikeasti on rikki,
kun porukka
alkaa optimoimaan juttuja
omalla
tavallaan.
Se on ihan ok,
koska pelin henki,
pelin säännöt
käyttää niitä hyväkseen,
mutta Tapsa kertoo
tämmöisestä
ansiosidonnan soppalus
tähän tyyliin.
Moikka haluan,
että
ansiosidonnaiseen puututaan.
Se on valtion lomaraha
työssäkäyville rikkaille.
Itse olen saanut sitä
2004-alkainen
työurinen alkanen
aikana 110 000 euroa
siitä ajasta.
75 viikkoa
se tuli tarpeeseen,
kun opiskelin uuden ammatin,
mutta mulla on aina
ollut varallisuutta,
joten jos ei ole jaksanut
töissä tai niitä ei olleet,
olen pyytänyt
lomautuksen.
Eli painannut duunii,
ja sit kun tarvii lomaa,
pyytää lomautuksen.
Ja bam,
tonni 600 tuli
handun kuukaudessa.
En varsinaisesti
ole tarvinnut
tuota rahaa koskaan,
mutta bukaan vahan
se on ollut lomaila
ja käydä salilla.
Olin jopa työharjattelussa,
jossa minä olen tosiaan
jää verotuksella
verotuksella
kikkaluun melkein
tonni 700
käteen.
Käteen
ja työparini
sai sama verran
vaikka teki
160 tuntii kuussa.
Esim. kaikki...
160 tuntii kuussa.
No se on semmonen
40 tuntii viikossa
neljä viikkoa kuukaudessa,
niin tota...
Se on aika pitkä viikko.
Joo.
Se ei ole niinku
neljän päivän viikko.
Ei.
Tää jatkuu vielä sitten.
Esim. kaikki asfalttimiehet
tekee isottilit kesäisin.
Se on ok.
Mutta sitten isolla ylitöillä
keskiansio mukaan
nostellaan talvet
ansiosidonasta
varmaan 2 tuntii kuussa
ja veikkaan, että
taima lämmössä
sitä on aika rikasmies.
No tästä on ollut
ikuisesti puhetta
niin kaukun mä muistan sitä,
että sillä kun on hommi,
pannetaan kunnolla
ja sitten puoluvuotta lomailaan.
Nykyään olen yrittäjä
ja teen
yksin töitä
yritykseni kautta.
Jelliä halutaan
mielivaltaisesti
nostaa miltakin
550 euron
kuukaus tasolle
ja siten haluaa
teen hommia melko lailla
ja haluan rikastua tällä.
Mutta se, että
19 900 e tarvii
maksaa veroja,
aiheuttaa sen, että mun ei kannata
tianata enempää.
Maksan itselleni palkkaa
sen 19 900 vuodessa
ilman veroja
ja samoin maksan päivärahat
ja kilsaat
noin 18 000 euron vuodessa
tekee noin 40 000 käteen vuodessa.
Sitten käteen?
Joo.
Mennään se hetki käteen.
Mikä käteen?
Se tarkoittaa, että se on
80 tonnin vuosipalkka.
Bruttopalkka.
Eli jos sä saat 80 tonnin
käteen,
niin sä saat
6 tonnin kuukausipalkan.
Periaatteessa vastaa sitä.
Kyllä.
Ja se menee.
Eli jos pysädytään tähän,
tai jatkuu vielä,
mutta pysädytään tähän,
mä kattelin vero laskuristet,
että jos oikeasti laittaa
ansiotuloiks, 19 900
ja valkkaa siitä vaikka Helsingin
ja ei ole kirkoilis vero velvoinen,
mitä se oikeasti tulisi
siitä laskurista.
Siinä oli periaatteessa veroprosentti,
oli noin kolmosen luokkaa,
mutta sitten tuli näitä kaikkiin
lisäkuluja.
Mitä kolmene?
Kolme prosenttiin luokkaa.
Kolme prosenttia?
Kolme prosenttiin siitä.
Mutta sitten siihen päälle tuli näitä
työttömyysvakutusmaksuisuun muita,
että se taisi olla noin 12
se prosentti
oikeasti sitten.
Okei.
Mutta se tarkoittaa sitä,
että 19 900
on semmoinen rajaa, että siitä
ei makseta vielä valtion veroja ollenkaan,
menee pelkät kunnallisverot
ja sitten nämä
tietyt vakutustyyppiset maksut.
Eli tässä tapsaan optimoinu
sillä tavalla, että nyt, kun hän on yrittäjä,
hän ei maksa sieltä
yrityksestä yhtään enempää ulos
tai silleen optimaalisesti maksaa
ulos, että hän ei henkilökohtaisesti
omassa verotuksessa tarvii
maksa penni-jenii
siitä nousevasta valtion verosta,
mikä alkaa iske heti se.
Protekstisista valtion verosta, joo.
Eli hän optimoi tätä.
Ja sitten taas.
Kilsat päälle.
Ja sitten totta kai, hän on varmaan
keikkatyöläinen, tulee paljon näitä
kilsoja ja päivärahoja
ja niitä pystyy sitten maksaa
ihan verottomia.
Niitä maksaa sitten
maksimallisen määrä ja voi olla, että ehkä
ottaakin keikkoja sillä tavalla.
Ei ole ongelma lähteä vaikka
pidemmälle pätkälle
asennushommin tai mitä ikinä tapsaa tekee
käännä.
Niin.
Ja miten mahdollisimman se on ottaa
mielessään näitä keikkoja?
Ymmärrän, miten ajan takaa.
Me ei suositella ole tällaista
vaihtoehtoa, mutta
jos periaatteessa mä ajattelen, että hei tänä
vuonna, niin mä varmaan ajan sen edestä,
että kilsat niin 18 on niin
vuodessa menee, niin mä otan nyt
nämä rahaa tästä ulos, niin
40 on toukete.
Kyllä.
Sitten jatketaan vielä tätä.
Mutta se ei tarkoittanut sitä, että tapsa teki
se verahommi, vaan
jätän tulosta firmaan
40-60 000 euroa, josta
maksan 20 % veroja.
Eli tapsa painaa hommiin
napilaudassa, mutta hän maksaa
palkkaa tietyn verran.
Ja jos maksan ne myöhemmin ulos,
maksan veron uudelleen järkele niin,
että verrattuna palkan saa ajan
saan sijoitettavaa rahaa
20 % verolla, ja sen tuotot
voin maksaa 20 000 asti palkkana
nolla verolla.
Tämä systeemien ok, mutta silti
mielestäni tämä koko verohommelian
sellainen, että jatkuvasti pitää
kelata, että mitä kannattaa
ja mitä kannattaa
ja miten kannattaa tehdä.
Jos kaikki tekisi enemmän ja verotus
olisi yksinkertaista, niin uskosin,
että enemmän myös kertyisi
huojennettu osinkoa en näillä
tasolla nostaa, koska se ei
kannata. Miksi maksaa 26
pinnan veroa, kun se voi maksaa
paljon pienemmälläkin? Selkö, että näihin olisi
jes. On järjetöntä, että
20 000 euroa tiedänävä maksaa
0 % kun
50 000 tiedänävä maksaa 30 %
se nousee niin jyrkässä se
vero, mutta sopii tälleen yrittäjälle.
Kevy, työ,
hyvä palkka.
Tämä, mä en yhtään kritisoit
Tapsaa. Jos mä olisin samassa
tilanteessa, niin mä tekin
varmasti samalla tavalla Tapsan kanssa.
Mutta
tietysti mitä tämä kertoo mun mielestä.
Tämä kertoo sitä esimerkkinä,
että Tapsan
tapauksessa, Tapsa tekisi varmaan
ihan napilaudassa töitä,
jos tämä verotus olisi
kannustava.
No kannustava, eli vaikka tasavero
viron tyylin, niin silloin hän ottaisi
ehkä maksimaalisesti, että sä kaikki
ulos sieltä. Koska silleen
jos, että mitä enemmän sä teet, sen
enemmän sä saat ja aina sen vaki osuus
jää sinulle. Mutta heti kun tulee
progressiivisuutta,
tässä ei ole kysymä tuloloukussa. Tässä on
ehkä tämmönen veroloukku
Tapsan tapauksessa, että
jää jotain pöydälle sen takia, että ei kannata.
Kannustin loukkuhan
tämä on oikein
ulos ja auki
ja päivänvallo on kirjoitettu
kannustin loukku. Tätähän
tämä on.
Ja totta kai.
Siis
mun mielestä on
naivia ajatella, että
kun kaikki me ihmiset kuitenkin ensisijaisesti
pidetään
huolta meidän perheestä ja itsestämme
ja se on niin kuin se lähtökohta
ja sitten, jos on joku oikein hyvää
firmaa, niin silleenkin tekee
saattaa tehdä joustoa
työnantaja siis.
Ei että mä olen partnerin
ja mäkin hyödyntästi jotain, jos mä en
menee hyvin ja
mun on tosi loistavat kuolleikat
niin jossain määrin näin. Mutta se, että
kuvitellaan, että ihmiset hyvää hyvyttään
tekisi mitään muuta kuin maksimua sitä
omaa hyötyä,
niin tämä on
sehän on ihan puutahenä.
Ja, jos
tällaiset
keissit on mahdollisia, niin
vähän raadollista sanoo, mutta totta kai
niitä hyödyntetään
näitä tällaisia keinoja ja porsaan reikiä.
Siis
tämä koko eläminen Suomessa, tämä on
kuin peli. Vähän niin kuin afrikantahti.
Jossakin kohti on rosvosektori.
Se tulee
jos se vie kaiken.
Jossakin
kohti voitte
pientä timanttiin löytää, mutta
kuka ne ei tiedä, että osukset
kohdilleen. Ja vaikka
tämä timantti etsisi, niin et sä välttämättä löydä sitä.
Se rosvosektori on melkein
todennäköisempi siellä.
Joo, ja tässä siis
ja näin se on.
Jotenkin niin kuin muista tuntuu, että
että tota noin
niin tässä olisi
vähän talaisen siivuomisen paikka.
Että kun nää kaikki tällaiset
säännöt ja poikkeukset
ja poikkeuksen poikkeukset
ja tota
verotus
niin kuin säännöt sinne tänne
ja tuonne, jossa olet yrittäjää palkkaa
osinkotuloa, mitä ikinä
näin pois päin, niin
niin tämä on sellainen niin kuin suo.
Että tota et lähtökohtaisesti sun
täytyy laittaa aika paljon aikaa opiskelemaan.
Et sä opiskele, et sitä ei ymmärrä,
miten tämä menee, ja sitten niin kuin et sä
tuntuit sitten jatkuvasti, että mitä sun kannattaa
tehdä, ja mitä sun ei kannata
kannata tehdä.
Kiekko se mitä mä haluisin, et sun olis tehtäis?
Tää pitäisi, niin kun vetää
tota kai, se on helppo sanoa,
mutta et vetää niinku
duunata niinku alusta lähtien ihan uudestaan
ihan uusi himmeli, kirjoittaa siihen
kylkeen ja tota lähteä siitä
ja romuttaa tää vanaan.
Mut se siis totta kai
siihen, jätäkin järjestelmää on
potkittu, niin tässä on niinku
erinäisiä porsan reikiä sinne tänne
ja tonne koko ajan, ja sitten tästä
tulee tälläinen himmeli, mutta nyt kun
tämä joku himmeli on pohjalla
olemassa,
niin jollain tavalla, niin kun kyllä se
niin kun hyödyttäisi
kohtalaisen paljon suomalaisen, jos me saataisiin
tähän jonkunnäköinen läpinäkyvyys.
Mitä jos tota, tätä testattasi,
ja sen jälkeen tarpeeksi se olla
populaatiolla.
Ihan se, et molan, mitäs me testattiin
sipillä hallituskaudella, oli tämä perustulo.
Mutta siinä kävi sillä tavalla,
että se oli vaan plussaa.
Se ei oikeesti ollut, et tehty
muutokset silleen testiporukalle, että
sä pelaat vaan sillä yksillä säännoissa
vaan sä et niinku lisää rusinoita
siihen, ja sit kadottiin niinku toimiksi.
Se ei ollut kunnon testi.
Ei, mutta siltikin vaikka se ei ollut
kunnon testi, niin sehän osoittautui
toimivaan se, koska
jengi oli,
siis ensinnäkin se on aika lyhyt testi,
se oli niinku vuoden mittänä,
ja sitten jengillä oli
niinku parempi olla,
ja se maksa kustansi vähemmän.
Jos
tilanne on, mikä on,
niin onhan se nyt hyvä,
jos me pystytään ylläpitää
jotain tilanne, että vähemmillä
kustannuksilla. Siinä hän on juvoittoa
valtiolle, sulleen mulle, eiks niin.
Ja sitten jos jengi vielä
kaiken lisäksi on, oli
niinku paremmissa mielin, ja oli
sillä tavalla selkeä, että
jos me otetaan duuniin, niin
se on kotiin päin, eikä pois päin,
tai mahdollisesti
katastrofin paikka.
Kyllähän se
väiten näin, tämä on väite ja
mielipide, ja tästä voi huudella, mutta
väiten näin, että
pidemmässä juoksussa, niin toi testiin
osoittaisi kyllä sinne,
että
näitä kannustinlokkuja
näissä tilanteissa, kun sä työttömänä,
niin ne vähennis.
Mutta jos testattaa sillä tavalla, että
yhältä porukalta testataan,
vaikka sanotaan nyt sitä
perustuloa uudelleen,
ja se testi alkaas en vuodellista
toiselta porukalta testataan
tasaveromalliin,
kun maailma porukalta
vietäisi joku tuloloukku pois,
ja mä en tiedä kuinka monta ryhmää näitä
olisi noissa paljon isompia
ryhmiä, nyt satsattaisiin tähän niin
paljon, että olisi kansainvälisesti
todella merkittävä testi,
mutta sit sieltä pitäisi oikeasti
viedä niistä tota verotussäännöistä,
se tulisi presidentialekirjoittamana,
että jos sä oot saanut jotakin,
se lähti nyt pois, sut on
valittu tähän testiin mukaan,
ihan sama niinku
naurottaa tai itkettää, sä oot siinä mukana,
nää säännöt koskevat vain sua,
tässä on erillislaki sitä varten,
että ei voi olla sillä tavalla, että sä
pelaat vanhalla ja uudella säännöillä
testin ajan, vaan sulla on
yks sääntövoimassa, miten sä
toimit, eikä se voi olla myöskään niin, että
se on vapaaehtoista, koska sit sinne valikoitui
joku tietty porukka ja se ei,
tai voi olla vapaaehtoista sillä tavalla,
että se populaatiota on kuitenkin
niinku edustavaa, että se on
täysjärkinen jengi
porukka, joka lähtee sitä tekemään.
Tän ehtis suunnitella nyt,
se alkaas 2024
vuoden alusta, se olisi tärkeä, koska
Suomessa verotus menee aina
vuosittain ja porukka optimoi tällä tavalla
asioita, nyt se alkaas siinä,
koko se vuos olisi tätä testiä
tällä porukalla, se alkaas
tammikuust loppus
joulukuuhun ja sen jälkeen palattaisi tähän
ihan normaali käytäntöön
ja sitten alkaas armoton
tulosten analysointi.
Joo, mä antaisin sillä kyllä kolme vuotta
kuitenkin. Ai kolme vuotta.
Joo, mutta toi on mun mielestä erittäin
hyvää idea, miksi
ei tehdä tällaista, mutta
siis sähän voisi olla niin, että se
porukka, joka tulee
siis näihin eri testiryhmiin,
että se on
niin kuin vapaehtoista, mutta
se on niin kuin edustavaa otos,
otetaan
niin kuin sanotaan nyt 5000-tyyppiä
peruspalkkaa, 5000-tyyppiä
tasaveroon, 5000-tyyppiä
johonkin muuhun, tehdään täällä
niin kuin laakista tällainen selvitys,
että niin kuin miten tämä kuvio menee,
mikä on paras, miksi se tätä on itseasiassa
tehty, että miksi
me vaan arvaillaan, että niin kuin ja
riidellään siitä, että tasavero
vai ei, ja sitten napistan siitä,
että miten sinä käy ja juupas, eipä sen näin.
Miksi se tehdä testi?
Tässä on.
Kolme vuotta on niin kuin
siis 1000 sekondetti
Suomen valtion elämänkaarsassa.
Hoidetaan tällainen, otetaan
selvää ja
vaidetaan parempaa.
Eikö?
Ja sitten voidaan keskittyä kaikki tarmo
sen ajan, kun se testi pyörii
siihen asioihin, ja sitten kun ne testitulokset
on tullut tai väliraportti ja sitten
lähteä just tärää.
Just näin, tekemistä vaale valmis.
Pompataan tämmöinen
palkka-inflaation ongelma.
Moi, Miikka Martti, kiitos hyvästä podista.
Se on ainoa, josta olen kuunnatut
jokaisen jakson.
Keep up the good work.
Mutta toivella olisi saada enemmän
faissa maniaisia jaksoihin. No nyt tässä tulee.
Eli palkka-inflaatio,
ja mitä se tarkoittaa, esimerkiksi
sen kuuluisa hoitaamitotsuus 0,7
tarkoittaa sitä, että kun hoitaajan
keskipalkkaan noin 3,2
siihen työnä antaa kulut
30-40 pinnää päälle, ollaan luokassa
4,3 kuussa,
jonka työnä antaa joutuu
työntekijä sitten maksamaan. Jos potilasta
kohti pitää olla 0,7 hoitaaja
puhutaan noin 3 tonnin plus
vuokra, plus ruoka, plus tarvikkeet, plus
hallinto, hienee, kuustannoksesta ja
aikakallista, sanaisin.
Harvallaan siis varaa laittaa vanhuksia
hoitoon, jos se pitäisi itse maksaa.
Eikä Kallis hinta siltikään
tarkoita mitään ökyosinkoja
ja rasvaisia katteita palveluntarjoilla.
No nyt tässä on nyt tämmönen
pysädytä hetkeksi tähän.
Mä oon joskus kuulu, että
tämmönen
varmaan jo ennen tätä hoitaamitotuksen
nostoo, että se olisi sellainen 5
tonnin per kuussa
olisi kulut vanhusta kohti, joka on
tämmöisessä, tämmöisessä
tota laitoshoidossa, että Kallista ha se on.
Ja se oli sitten tonttila, mutta se oli
vähän kalleenpaa vielä.
Jes, jatketaan.
No sitten päiväkodinhoitajan palkka
2400 hoitaja tarvitaan 1 per 4
lasta, eli samalla kaavalla lasken
hoitopaikan pelkkä työpanos maksaa
567 euroa.
Muutkulut
nostavat hintaa satasia, eli
kahden lapsen päiväkodin paikaa
tekisivät valtavan loven, saaran hoitajan
puhumattakaan päiväkodinhoitajan palkkapussiin.
Mutta jos palkkaa nostetaan nousevat myös
nuksevat melkein samassa suhteessa, ja kierran
valmis, ehän kenelläkään kohta ole varaa
mihinkään. No ihan samalla tavalla
joku referenssi hinta, mitä
mä muistelen, että
kaupungille yksi
päiväkodissa oleva lapsi maksaa noin tonnin
kuussa. Ja
jos nyt laski sitten nopeasti, että mitä
tämmöinen keskipalkkaa maksava
työntekijä
maksaa taas sitten kunnalle
kuntaveroja,
niin nykyisin tänä vuonna,
kun se on tipahtanut siihen, että Helsingissäkin se on
se 5,36, mikä se on se
kunnalle mennä vaan osuu siitä palkasta
niin se sote siirron takia
sote siirron takia, niin tämmöinen
ihan normi keskipalkkaan henkilö
maksaa kunnalle noin 2
tonnin vuodessa
jos hän on 2 lasta, hän saa
kunnalta periaatteessa
2 tonnin palvelut
kuukaudessa, eli 12
kertaisesti, ihan siitä vaan, että
sulla on 2 lasta päiväkodissa
ja siihen sitten
hammashoidot ja
terveysuollot ja
muut päälle.
Ja sen takia palvelut ei voi ihan kaikille
antaa, koska muutama heavy user
käyttää ne kaikki.
Mutta tämä jatkuu vielä.
Miten tämmöinen ongelma ylipäätänsä pitäisi
ratkaista tuloveroja, työnantajakulja
laskeminen parantaisi näiden osalta tilannetta
mutta samalla pienentäisiin valtion verotuloja
reilusti, joten näitä ei voisi
myöskään tukea valtion toimesta
yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Joku iso ajattelutavan muutos tähän
tarvitaan, tämä yhtälö ei toimi.
Jos markkinoiden antaisessa hoitaa
jäisi työvoimasta isompi osa kotiin
hoitamaan lapsia ja vanhuuksia kuten
etelämpänä tai tällä tapana, sillä
työnteekö olisi liian kanattamatonta.
Ja sitten tässä on
tämmöinen kommentti, mikä ehkä
hailaatetaan jonkun siis pitää olla
pienituloinen. Jos ei ole
niin ihmisillä ei olisi varaa monenkaan
palveluun, koska ostettu tunti
maksasi enemmän kuin itse töissä
tianattu tunti. Mutta jos markkina
hoitaisi se joku
pienituloinen hankkiutusi nopeasti
paremmin palkkattuun työhön ja joku
uusi tullisi täyttämään sen pienituloisen
paikan, mitä tätä ongelmaa
ylipäätä pitäisi lähestyä.
Joo, ja tuossa oli siis just
tämä hailaitaus, että se, että
niin kuin kaikkien
kulujen ja muiden jälkeen,
niin sun täytyy olla
siis tästä on puhuttu
ajat, että mitä se
maksaa, että sulla on varaa maksaa
jollekin
dunarille
kodirempaamisesta tai mistä
ikinä.
Niin kuin se, että sä maksat sen kyydin
taksissa tai mitä ikinä.
Mitä siitä ja taksikuskille
käteen, niin sanotaan, että
meidät Helsingistä lentokenteelle ja
se maksaa sen 50.
Niin tavallaan se, että
sä oot ensin tienannut sen 50,
niin sen käytännössä tarkoittaa sitä, että sun täytyy
tienata sen vähiten
satan. Minun mielestä se oli joku laskenut
120, ja sitten sä maksat
siitä sen 50
jantterelle, joka
ajasut sinne kentällä, ja siitä
hinnasta taas, niin sille jäi muistakseen
noin karkesti. Nyt mä heitä ihan
niin kuin hatustaan, mutta se olisiko se
ollut nyt 15 euroa. Kaikki ne
autokulujen, alveenien,
YM
kentännössä murtoisota.
Kentännössä niin kuin murtoisota, se voi olla, että
tässä tapauksessa esimerkiksi aika lähellä 10 prosenttia,
että jos se 120 oli se, mistä
lähettiin, ja hän saa sitten
jotain 10, 12, 15 euroa
itselleen sitä niin kuin lopulta
kaikkien kulujen jälkeen. Jotenkin
kun tässä nyt kysytään sitä, miten tätä
ylipäätänsä pitäisi lähestyä, että tähän täytyisi
niin kuin oikeasti miettiä niin kuin isosti,
mutta niin kuin tulee kaksi alasta
niin kuin ajatusta mieleen, näin spontaanisti.
Ja yksi on se, että
tota, että periaatteessa
niin kuin matalapalkkaisempien
päästä, niin kuin
engi, joka tienaa ja alle jonkun tietys
summan, niin kuin tuossa aikaisemmin
oli, niin tämä pitäisi olla niin kuin
helvetin yksinkertasta, että siis ei ole
on siis joku pieni
tasavero tai tai tai
nollavero tai jotain, nyt poistetaan
kaikenäköiset niin kuin
hilavit, kuten kustannukset tästä
niin kuin pienempään tekemisestä, mutta
mutta
sehän tarkoittaa, että
niin kuin pienempään, niin kuin tekijät
pienempalkkaisemmat tekijät, niin niin kuin
elää osittain sillä tekemisellä
ja osittain sitten niin kuin
jonkun muun maksamella etuksella
ja sehän voisi olla
periaatteessa ihan ok, mutta
siis se, että
että veivataan, niin kuin sitä fyrkkää, niin kuin
eestaa sinne tänne ja tonne, ja sitten joku
hallinnoi sitä ja kaikkea tällaista, niin
sehän niin kuin maksaa aivan helkkaristi,
että se olisi niin kuin jotenkin selkeämpää, että
hei, että jos sä olet tosi matalapalkkainen
tai siis oot
matalapalkkainen, niin
sä et sitten sinulla on nollavero
ja sitten se progressivisuus
lähtee, on jotain peruspalkkaa
olemassa, että jos sinulla on
katkonaista niin kuin se duunintäkeminen
ja näin, mutta että se olisi
niin kuin mahdollisiin vain yksinkertaista
läpinäkyvää ja selkeitä
mutta sitten se ehkä se
isoin huomioon tässä, niin hän on se, että
tästä palkka
kustannuksesta
olisi se sitten
sairaanhoitaja
noin päiväkodinhoitaja
taksikuski
nalle valros
mitä ikinä, niin se on palkka
kustannuksesta
siis siitä mitä sä maksat sun
työnantajalle, siitä mitä se
työnantaja joutuu maksaa sulle
niin siitä palkka kustannuksesta
neljännes menee
nykyisen eläkejärjestelmän rahoittamiseen
neljännes
se on jäätävasuus
se on ihan jäätä, siis en näe
veroillaan mitään merkitystä
se eläkejärjestelmän rahoittaminen
on aivan jäätävää
näin olleen niin
tästä hän me ollaan puhuttu jätään
mutta että tavallaan se, että
että tota
sen sijaan, että me maksetaan
meidän palkasta ja tekemisestä
tällaista
neljänneksen 25 prosenttia
erinäistä haittakustannusta
eli siis se hän on haittakustannut
siinä mielessä, että se ei kannustaa sua tekemään
enempää sekään
niin tota tämä meidän
niin kun sinänsä ihan hieno
eläkejärjestelmä, niin se pitäisi
sen rahoitus pitäisi järjestää
niin kun rahastoimalla
tarpeeksi on
läinjen rahaa
tarpeeksi aikaisin, esimerkiksi nyt
ja tota ja sieltä se järkevästi
niin kun maailmalla
ja tästä nyt ollaan puhuttu ja
ja tota valtiolla on rahaa
ja voiko valtio sitten rahoittaa
jotain eläkejärjestelmiä bla bla bla
ja siis niin kun nykyjärjestelmässä
niin varmaan ei ja niin ja näin ja noin
ja ainakin sitä on jotain mahottomuksia
joka paikkaan
mutta jos me nyt välillä laitettaisiin
tavoitettiin ollaan niin kun keskiöin
eikä katottaisiin niin kun sitä
luettaisiin niin kun pirun raamattua kaikkien
näköisistä säännöistä siitä että onks
tämä mahdollistava ekio on
todetaan että jos me pystyttäisiin
jollain tavalla järjestää
tämä asia niin
että tota eläkejärjestelmällä
rahoitettaisiin
95 prosenttisesti
tota noin niin tai 100 prosenttisesti
for that matter niin tota
sijoittamalla varallisuutta maailmalle
ja niiden tuottojen kautta
niin pitäisi niin kun ymmärtää
että mitä se meinaa meidän
ilpailukyvylle
että se on niin kun ihan
nekstilä levelillä ja myöskin
tällaisessa tapauksissa niin
tässä on kyse siitä että kaikki
juoksee sellaisen 20 kiloon
luotiliviin kanssa ympäri
ämpäri duunissaan
ja tota se on nyt kaikki on
se samaa paina ja sitten jos saa
tosi pieniä hento niin sä et
jaksa se ei kannata se tekeminen
ja kerrottu että viiden vuoden taas
kymmenen vuoden pääsee luotiliviin paanaan 30
että se on tota hankin nyt
niitä muskeleita, mutta jos miettii
nyt ihan vaikka tota tässä nyt oli
kaksi esimerkkiä, oli vanhukset
no mitäs sä voit tehdä tälle
huonontaa palvelua, hoitaja mitotus
lasket sen niin kun 0,5
4,3,2
sen jälkeen
sukulaiset miettii että me ei viedä mummoa
tonne, kun siellä on niin huono palvelu
modetaan se kotiin
parannat samalla omaishoitoa
kukaan ei pysty tienaa tämmöstä
on niin nettona, että ne maksaisi se
mummon kustannukset jossain
tota tämmöisessä hoitolaitoksessa
niin
ihan sama että on se niin kun eläkkeellä
jos sä muussa duunissa
niin otetaan se mummo kotiin
samalla onko sä koodaat siinä, että sä
jotain tekoäly
sovellusta niin jututat mummoa joka pötkettää
siinä sun vieressä
siis joku ratkaisuha tähän pitäisi olla
en mä tiedä mikä se ratkaisu on
mutta nyt jos tietää tän
väestöpyramiidin ja näitä
viiden tonnin pötkettelijöitä
on tulossa enemmän enemmän laitoksiin
tässä seuraava 50-20 vuoden
aikana kun Suomi
ikääntyy rankasti
niin tämä menee konkurssiin
siihen ei auta tota
käsiparja lisääminen välttämättä
vaan pitäisi oikeasti ihan out of the box
miettiä tämä kuvioudesta
aino ongelma tossa on sitten taas se, että
lähtökohtaisesti nähän
sehän ei ole pötkästään sitä ne pötkettää siinä
moniinaista tähän tarvitsee
käytännössä apua
elämiseen
se on se omais hoito
mutta sitten se alkaa syömään
meidän talouden tuottavuutta sitä kautta
että ne jotka on siellä hieman koadaamassa
niiden työpäiväistä jäi
neljä tuntia jäljelle
ja tota ne palaa loppuun
kun tota noin pitäisi
tällaista saatta hoidossa
olevaa potilasta
toivottavasti sukulla se pystyy
vuorottelemaan että se ei niinku jää yhden henkilön
harteilla
tämä on siis se meidän tulevas
no mutta tota jos se ei ole rahaa
niin että jokaisu on robotti
jokaisu on tota
tämmönen laitos mikä maksaa liikaa
sit vielä heitää tota
päivähoito
niin tässäkin silleen että
jos nyt miettii niin kaupungin näkövinkelistä
ei ole järkeä lähettää näitä lapsia
siis ihan rahamielessä
sinne päivähoitoon
mukaan duuni
oppisopimuksen jo nuoresta pitää
jos sä et kaivuri kuski niin sinne vain
ytti oppi et se tota
kuinka se sora siirtyy
kuopasta to
kippilaava kannella ja niin poispä
nii
no
tiedäksä jos niinku näitä asioita
niinku rahapurissa katottaa
nämä eurot edellä
niin tältä se vaikuttaa
mutta siis tämä pointti niinku
tästä on edotusta
näitä on esimerkkejä
niin se pointtihan on just se että
jos se ei ole varaa niin ei voi tehdä
se on niinku vaan jollain tavalla
niinku ymmärrettävä että jos me
ryssitään Suomen talous joka maksaa tästä kaikesta
niin tohon se menee
niinku ennemmin tai myöhemmin
Orikasta kauhuskenarjoa minkä mä tarjolle?
Joo on se jonkunlainen
koska tota 5,5 miljoonaan asokkaan
Suomi
niin jotta me pärjättäisiin
maailmalla
kaikessa ja jotta meillä olisi
korkean jalostusasteen tekemistä
Suomen rajojen sisäpuolella
niin ihan jokaiselle
suomalaiselle vastasyntyneestä
lähtien niin pitää tarjota
kaikki mahekset
rahkeet
sille että tästä tulee kaikkea sitä mitä
mihin tämän kyseiseen henkilön rahkeet
riittää
eli kaikkien potentiaali pitää ottaa
hyödyttää
maksimaalisesti
se on niin kuin ainoa tapa mitä
Lilliputti kansamäädellä
pärjää
suuremaailman
vilskeessä
ja se sopii meille kun enäpää
ja näin olleen niin siis
tällainen
pitäisi alkaa oikeesti
nyt miettimään
auton de box ratkaisuilta tavalla tai toisella
se on vaan niin
että siis tällainen näpertely
on puhunut koko ajan
mutta siis tämän näpertelyn määrä on
niin kuin pysäyttävää
jos BKT on kasvanut 15 vuotta
ja se on pysynyt paikoillaan
samalla tasolla 15 vuotta
sen takia että me ollaan taloudessa
kiittyvän tahtiin vela
otettu velkaa
niin jumalations tarkoittaa siis
kääntäisesti sitä että jos me ei ole
otettu velkaa niin BKT olisi laskenut
samanaikaan kun Ruotsiin ja Viroon
BKT on nousu 45
nousukulmassa
että ymmärtäkää nyt tämän kriisin määrä
niin kuin magnityydin
että nyt on pakko
tehdä isoja veivauksia
nyt ei käy se että
istutaan niin kuin jossain
virkahuoneessa
ja ollaan tärkeää sanoa, että ei käy kato
kun tiedän tästä virkahemmellistä
niin paljon enemmän kuin sinä
ja meillä on tällaisia sääntöjä
ja sen takia kato kun tuossa on tolainen sääntö
niin nyt ajetaan Suomi
kylpyhuoneen kakeleiista läpi
että koska tässä on tällainen sääntö
vaan nyt oikeasti hallitusneuvottelija
tuolla säätytalolla
niin sinne hallitusohjelmaan
sellaisia avauksia
että
oksat pois
että nyt on pakko
näin, sorry
me ollaan nyt peloteltu mitä tulee
jos ei ole siltikään hoidu
alright
on tämä vaikea juttu
mutta ei mitään hei, hypätään nyt
enemmän tämmöstä
rahoituksiin liittyviin
aiheisiin, eli
Luukas kysyy tämmöstä
etef sijoittaminen pikku summilla
minua kiinnostasi alkaa
sijoittaa etef rahastoihin
kysymys herää, jos tarjomaalla niin pankilla
on kahdeksan euron kaupankäntikulut
niin kannattaako etefin alkaa sijoittaa
pikku summilla
kuten esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa
se ei ole mikään pikku summaa
Martin voisi ottaa tähän
kantaa kulujen minimoimisen
puolesta puhujana
ja Luukas lähetti monta viesti
tähän kohti, mä luulen, että
siellä on hirvee traivi
että nyt pitäisi päästä
saman tien nyt teä
tässä vauhtiin, niin mitä me saamme
luoksella?
vastaus on ei
kahdeksan euroa kuluu, kahdeksan
euron sijoituksella on neljä prosenttia
se on erittäin aivan liikaa
ja
jos tehdään
neljä kertaa vuodessa
eli vuosi neljäksittäin
eli vähän himmata, että kerätään sitä pottiin
vähän suuremmaksi
sen 200
sijoituksen sijasta
niin tekee
200 joka kuukausi
tai sen sijoituksen sijasta tekee
600 neljännes vuosittain
niin sitten se 8 euron
kuustannus on se 1,3 prosenttia
joka on elilleen niin aivan liian kallis
että sitten jos mennään
jossain kerran vuodessa
niin sitten päästään 0,33
joka on edelleen
siis aivan
turhan korkea hinta
mutta menkeet
tässä pitää niin kuin tavallaan
mihin se suhteutat on?
jos keskimäärin posa tuottaa 7 pinnaa vuodessa
ja siihen vaikka
tämä 1,3 tai 0,33
niin se on sun mielestä ihan liikaa
pitkäaikaan sijoittelta
joka ei kuitenkaan tehdä sijoituksiin joka vuosi
mä ymmärrän joo ja se lopu peleensä
niin tota
tässä on kyse siitä
kun on olemassa parempi vaihtoehto
ja siis ihan normali indexiraasto
joka siis rahasto
sijoittusraasto jotta merkitään sillä tavalla
että se siirretä rahaa sun
pankkitililta tai kyseisen
raaston pankkitilille
niin tällaisia indexiraastoja kun on olemassa
niin niillä on nolla merkintäpalkkio
jos ei ole niin soitat sinne
ja sanot niille että
tää on niin dorkaa tää teidän merkintäpalkkioon
että ottakaa sen vekemun
osalta tämä soitan rahapodi
ja kerran tästä
kantelit meille niin me uudetan
ilmi annan tämä pankkin ja tota
Joo, juust näin, elikkä siis
etf on
tavallisia sijoituusraastoja
muuten mutta niiden osuksia voi
ostaa vain pörssistä
niin ku samalla tavalla kun osakkeet
mut sitten on niin sanottu
ja tavallisia indexiraastoja
jotka
joita merkitään ihan siis samalla tavalla
kun tavallisia muitakin rahastoja
elikkä sitä rahaa siirretään sun pankkitilille
tai sen rahaston pankkitilille
ja tota sitten siitä otetaan koppia
sitten buukataan se tehty sijoitus
sun nimiin ja sit se on siellä
ja rahastoitu ja pitää huolta siitä
että se sun pitää kirjaa siitä
miten sun sijoitus kasvaa
ja sit jos sä lunastat sen
sitten sä joko kirjoitteleet sinne
tekstiviestiä tai internettiin
että tota et mä haluan lunastata
määrä rahaa tai sitten soitat
että hei mä haluan lunastaa tonnin
tosta mun sijoituksesta ja sitten se
rahaa palautuu sille tavalla
että se virkaali ja siellä
rahastoyhtiössä niin tota
kirjoittaa sellaisen pankkisiirron
että rahaston tililtä
otetaan se sun toivomaan rahaa
sun niimi sun tota
sijoitusomaisuudesta ja se maksetaa sun pankkitilille
ja se toimii näissä pienissä sijoituksissa hyvin
ja toimii ehdottomaan hyvin
ja jos se on niinku täysiärkinen
rahastoyhti joka osaa
niin ku siis hoitaa indeksi rahastoja
kustannusta jokkaasti ja muutenkin
matalla trackingerrorilla
niin
ja näin niin tota
se on kuitenkin
siis
se hyötyä että sä meidät ETF rahastoon
niin sehän on lähinnä siitä että
että kun muut
osuuden omistajat ostaa ja myyja vaihtaa
ja varastaa niin ku päivät pitkät
niin tavallaan siitä kun se
rahastojoutuu käymään kauppaa sen takia
tulemerkintöjä ja lunastuksia
ja varsinkin
jos perssissä kupla puhkeata jotain vastaavaa
niin sinne rahastoon syntyy siis
periaatteessa kuluja
siitä et muut hötkyilee ku sinä et
ja näitä ei synny ETFan
koska ETF rahastoon osuuksia merkittää
niin kun siis
uusia osuuksia
ja lunastuksia tehdään
tällaisen minisalkun kautta
eli sinne tuodaan valmiiksi sitä tavaraa
että se rahasto haluaa omistaa
jolloin se rahasto ei käymään kauppaa näillä
ja tämä siis koskee
muita kuin yksityisiä
mutta tuo kuulostaa niin ku pahalta
mutta loppupeleissä se taitaa olla muutaman
Beisarin luokkaa vuositasolla
joo ja sitten jos on niin
se ei oo niinku isosumma tästä kokonaisuudesta
se riippuu vähän markkinatilanteesta
mutta sitten on sellaisia rahasto-yhtiöitä
jotka on
joku selikson käy mielessä
jossa olen siis ollut itsekin
pakertamassa
niin jossa
osuudenomistojen joka
tekee merkinnän ja sitten lunastuksen
kuuden kuukauden sisään
niin se joutuu maksaa lunastuspalkkion
joka menee sinne
rahastoon
eli ei rahasto-yhtiölle
vaan poikkeuksellisesti siihen rahastoon
eli siis ikään kuin korvaamaan
niitä turhia kuloja
mitä sä tällaisena hetkyylevänä
rahastoon osuuden sijoittajana teet
jolloin siis tämä haitta
jopa poistuu
että siinä mielessä
niin pienempien summien osalta
niin ehdottomasti
suosittelen
vaikka näet näin
että tällaista
tavallista indeksi-rahaista
Saks tässä laittaa product placementiin
tähän mihinkäväliä?
Sitä patsii nuunetillahan
on ne täysinilmaiset vaihtoidot
että senkin
puolesta
Suomessa Norjassa
ja Ruotsissa
varsinkin se
Suomi-rahaista on täysin kuluton
minkä se oli
minkä se rahaston nimi nyt olikaa
se oli indeksi-raha
Suomi eeski
eeski
että sehän on
totta kai hyvä vaihtoehto
Joo eli sanotaan nyt näin että Luukaksela on monta
vaihtoehtoja tässä että
joko vähän himmalle sitä että et kuukasittaan
siellä missä sä nykyisin oot
maksat se 8 euroa
ehkä se etu on siinä että sä voit valkkaa minkä tahansa ETF
varmaan sillä 800 eurolla
ja sijoittaa just siihen
tai sitten parinaa
nuudetissa oli näitä edullisen kulun vaihtoehtoja
ja meilläkin on ETF kuukaussäästäminen
se on kaks puoleen G-laaki
se tuntuu monelta liian kallilta
ja moni saattaa tehdä just että ne himmalleen sitä
että tekee vaikka kerran 2 kuukaudes
kerran 3 kuukaudes ettei tekkään
niin ku tota kuukausittaa
että ne tapojaa moniaa
mutta näitä kulujenkin justeeroissa on aika
helppoa Luukas, mä uskoit sä pärjät
juuri näin
Yes, hei mennäänkö eteenpäin
joel kirjoittaa otsikolla rahoitus
pääaineena
kysymysmerkki
no niin, nyt päästään aiheeseen
kerrankin nyt, siis me ollaan
niinku 331
ja puoliaksoa tehtyä
nyt päästiin aiheeseen
juuri näin
näin tää menee, hei Miikka ja Martin
opiskelen kauppiiksessa ensimmäistä vuotta
minua tällä hetkellä kiinnostaisesti
vahvasti
rahoituksen pääaine
olisi kiva kuulla teiltä
minkälaisia työtähtäviä rahoitukseen
liittyen on
ja mitä ne sisältävät
mihin kaupunkehinnämme
työtähtävät painottavat
ja miten eri kauppakorkkeakoulujen
papereita nykypäivänä arvostetaan
työmarkkinoilla
tällainen keissi, no ensinnäkin
niin tota rahoitushan on
kun niinku luokkaa
niinku kun puhutaan
kun ekonomikoulutuksesta
eiks tämä niinku ihan kistat on totuus
no hei
me ollaan molemmat
käytiset niinki
että mitä muuta me voidaan sanoa
että
väärä valintavaa
no ei missään nimensä
vaikka se olisi ollut niin me ei palesta
tästä tästä
etenkään
sen takia me ollaan pikkusen puolueellisiin
pikkasen puolueella
et suhtaudut vähän tähän kommenttiin
mutta mä sanoisin et
se on tosi laaja vaihtoehto
sieltä voi tulla tämmönen introvertti nösö
niinku minne
tai tämmönen extravertti huliviliin
kun marttien
no niin
et kaikki mahtuu siihen samana
satemarella
että tämä on väliinpäin mahtu monta
niinku asiantuntijaa
myöskin jotka oikeesti tietää
mistä ne puhuu
ja tota jonka on oman
alansa superaamattilaisia
eli et se on totta
että rahi se ei oo niin kun
mikään yhden
yhdenpäin
niinku
pääaine
sekään
et jos kaupis on sellainen paikka
missä voi käytännössä
opiskella
lyhyesti
lainausmerkeissä
kauteen liittyviä aiheita
tai jotain
niin kun bisnekseen liittyviä aiheita
niin tota rahi se on edelleenkin
niin se ei oo mikään
hirveän sillä tavalla
spesiviä
et susta tulee niinku kirjanpittä
ja se on se aina asia
mitkä sust voi tulla
ja jos se ei sustu kirjanpittää
niin sä työtän
vaan se
se on niin kun
edelleen portti
niinku moneen mahdollisuuteen
niin se on vähän niin kun lukio
et sä tuokestaan valmistu yhtään mihinkään sieltä
no
kind of
kind of
siis mä sanoisin et
et kauppi se on sellainen
vähän niin kun lukii et sä en
valmistu siinä mielessä
varsinaisesti yhtään mihinkään
ellet sä sitten
niinku innostu
jostain tietysti juutusta
markkinnonista
rahiksesta
what not
mitä näitä nyt on
niin tota
silloin se
tota kai lähtee
jossain määrin ohjaamaan
jos sä haluat tutkijaksi
tutkiskella
niin kun
haluat tällaisen niin kun punkin
the economistiks
niin sit se kannattaa lukea kansista
koska se jotain
kansismieliset on
aika sisällä
päinläämpäivää porokkaa
ollaan huomattu
ja
mut rahikset on
kunkkuja kuitenkin
siis se tietää ihan kaikki
hankkenilla
joka on siis
tota noin niin
rahoitusalan
ediläkäviä
Suomessa
tästä voidaan kanssa
joo
no on alle vaarospistisen
pystyy sen opiskel
sen tota
opinahjan
silloin 80-luvulla
ja tota
tai se ollaan ensimmäinen
Suomessa ja
ensimmäinen välttämättä
oles se
no
mutta
mä kuulin itse asiassa
se eilen
että tota
puolet hankkenilaisista
että kun valmistuu
on valmistuu
nykyään rahiksesta
että silloin kun mä olin siellä
niin silloin
kun menit siihen
intrakurssille
niin
sielläkin
siellä on ehkä 120 ilmoittautuneita
ja sitten
jengien rääkättiin niin paljon
että sieltä tippu
niin kun
ensimmäisen kurssi jäljiltä
niin sitten tippui halkin
60-70
ja sitten rääkättiin
vähän lisää
ja sitten loppupeleissä
ja sieltä valmistuu
se 30
ilmestitkään
se ei oo ihan sillä tasolla enää
mutta tota
että joku hankkeni
ettei valmistu ketään muuta
miltä tai muulta
trakkilta
tai sitten se on kokenut
tällaisen
isona
junamin
että opiskelta haluaa ottaa se
no
mutta joka tapauksessa
niin tota
voisi sanoa
että tota
niinku antaa
vähän tällaista kuvaa
siitä
mitä
niin kun
suuntautu
niin kun
tällaisia
suuntia on
niitä on kolme
niitä on niin kun
pääomamarkkinoihin
markkinoille
suuntautuva rahoitus
niin kun
tällainen ala
se tarkoittaa siis
perssejä
sijoittamista
tämän tyyppisiä asioita
varaa hoitoa
jada jäi jada
se on tota
sanoisin että
tämä on niin kun
lähtökohtaisesti kuolua ala
siinä mielessä
että tota mitään sellaista on
yksuevoileipia
ei saa
tältä alalta
ja nää tämä ihan
komoditia
siis rahoitusalalla
ainakin
että tota
perusbulkkiin
perus ihan perusbulkkiin
että tota
että totta kai siis
kaikki sanoa
että meidän saa kuhaa
tämä maailman parasta
jotain vastaavaa
mutta siis käytännössä
niin
tämä on bulkkiutunut aivan
ja hirveästi
niinku siitä lähtien
kun mäkin alalla aloitin
että tämä on niin kun
rahoitusalan bulkki
ja siellä
niin kun
nämä
osaltaan mahdollisuudet
kaapenee koko ajan
sitten on
niin kun yritysjohtaminen
niin kun
CFO-tyyppiselta
tulokulmalta
että sä osaat sen
niin kun yrityksen rahoitus
vaihtoehdot
joo, pitäis vähän
vähän niinku
ehkä laskentatoimeisiä
kylkeä hakea sitten
laskentatoimeisiä
kylkeä just näin
mutta se on niin kun
sitä todellista elämää
missä on oikeasti
on vastuissa oikeasti
jostain todellisesta
asiasta
jolla on
niin kun välijä
eli se
niin kun olikin se
sarasvonjärvi
joka sanoi että
että tota CFO-maailma
aliarvostetuin
rooli
että huippu hyvä
CFO pelastaa
minkä koko kurssykypsän
tahansa
firma tahansa
Engi luulee
tuomitusjohtaja
joku legenda
mutta se oikeasti sen taustalla
ollaan CFO
joo
ja CFO on
niin kun rooliin
on
noin
niin viime aikoina
niin se on
on monipuolistunut
entisestään
eli siitä on periaatteessa
tullut tällainen
niin kun
eli siis
enemmän
tietohallinnan
joo
tietohallinnan keskus
missä
missä reaaliaikaisesti
seurataan ihan kaikkia
että monta kertaa
niin kun
varastonovia aukeaa
ja
miten paljon tavaraa
siitä menee mihinkin suuntaan
maailmalle
ja tota
toimistokahvikoinen
monta laakin
siitä panetaan päivittää
juuri näin
ja
ja näin et sulla on
niin kun
kokonaisvaltainen
reaaliaikainen
käsitys kaikesta
koko ajan
normaista tapahtuu
et sä oot
oikeesti se joka tietää
se on
se toinen vaihtoehto
ja sitten
tämä viimeinen on tällainen
niin kun
joka vähän
niinku nivoutuu näitten
edellisten yhteyteen
mutta siis
tavallaan tällainen
tällainen tota noin
niin
yrityskauppa
järjestelytyyppinen
rajsleijona
oli sitten
naaras tai uros
niin tota
korputaustanne
korputaustanne
se tarkoittaa sitä
että
se opiskelee
niin kun
ikään kuin analyytikoksi
osaat
osat
analysoida
ja perusteella
ja tehdä hienoen esityksen
siitä että miksi jonkun
fermonarvo on jotain
ja sä osaat sen perusteella
niin kun
todella hyvin
niin että
sitten kun sä käy
tapaamassa
koomistusohjeen
ministerin
niin sen usko kun sä sanot vaikka
saat 24 kesäinen
niin periaatteessa
toimii sillä tavalla
että sä voit olla tosi introvertti
sä niinku hinkkat
hinkkat
mutta sulla on kuitenkin jonkun
näkyinen piilevä
adhd
että sit kun tarvitaa
niin sä teet sen puherripulin
ja uskottavan semmoisena
juuri näin
ja sitten mitä
hienoman
työnantajan
brändinsänsä
sä oot kylkeen
niin sitä enemmän sä tiedän
että heti kättelyssä
alku metralissa
teet tuuniakin
sillä tavalla
hajomispisteeseen asti
et sun täytyy ymmärtää
niin kun et sun täytyy
trenata
ja syödä terveellisesti
koko ajan muuten sun
nooppi hajo
niin pääsee käymään
mut siis puhutaan
jostain kolmansäksestä
ja Morgan Stanley
ja JP Morgan
ja sun muista
niinku työnantajina
ja varmaan se et sun
tarvitse samatia ulkomaille
että
että Suomessa
sulla tällä trackilla
tarjolla yhtään mitään
ei ja sit just näin
että sun pitää päästä
niihin
ohonkin näistä neljästä
niinku
kredisvisiä
jos se on vielä pystyssä
mutta kreditagrikkoille
ja
ja
ja mitä näitä nyt
talaisia
johonkin talaisen
niinku
maailmanlaajoseen
niinku
yritysjärjestely putiikkiin
duuniin edeksi
kuukaudeksi
niin et sä saat sen leemaan sinne
et sun on
sun on niinku jossain vaiheessa
maailman
niinku sun elämän karta
niin sun on hyväksytty tohon
niinku kovimpaa
kunninkuusluokkaan
ja sitten jossain
ja sä aloittaa taas
se ensin sä teet ilmaseksi
ensimmäisen kesän duuniin heille
tällasena
intern
niin turnchipinä
sit analystas olla
2-3 vuotta
ei kyllä
joo
ja sen jälkiä on se iso
katkopiste
että heitetäänkö sut
pois ku vanha rukkainen
vai etenet sä siitä
eteenpäin sitten
assosietas
olla ja siitä eteenpäin
sitten taivasan
joo
ja se analysti
jos sä oot analysti
vielä 25 sena
niin sitten
sä pitäis ymmärtää vetää
omat johtopäätökset
ja tota lähteä
livahkoon
se on ihan ok
mut
sitten
sitten se duunikin muuttui
enemmän
sellaseksi
että
sä oot verkostoittumaan
sä osaat
niinku
sä oot aina hyvällä tuulella
sä osaat keksiä
uusia änglejä
ja ratkaisuita
ja pitäis osata myydäkin
ja se on suurin rupeaa
olla semmosia kontakteita
että sä oot pelkästään
muiden anta mihän
työtehtäviä varassa
ei
ja tää on
se toinen katkoviiva
että asosiettina
sä pääset
vähän niinku
sä juurit edelleen
tekee niitä exceletä
mut sä pääset
vähän mukaan
niihin
isoin neukkareihin
missä on 30-luvia
ison avallipöydän ympärillä
ja ikkunat
kaikilla puolella
että tota
että silloin
silloin suotestataan
siitä etä osaat
sä käyt täytyy
olla niin kun
metsä kipsiin
kun siellä on
firman
niin kun
siis jonkun
meillä on maska
vielä ovestissa
ja puhutaan siitä
että se ostaa
niin kun
BEMARIT ja Audin
Sääkkäautotuotannon
tuosta noin
niin metsä kipsiin
sitten jo siellä on masku
tulee siihen
mä pystyt
osaat sä käyttäytyy
olla siivistyneesti
ja toimiko sinä aivot
edelleenkin siinä vaiheessa
ja sitten
osaat sä tehdä diilejä
eli siinä vaiheessa
kun
syntyy joku
joku talan
niin kun
täällä ongelmaa
että miten heukkariä
ostaa ja haluaa tätä
ja myyhän lähtee tota
ja nää ei ole yhteneväisiä
niin sitten keksit siihen ratkaisun
niin
sitten jos tulee
enemmän enemmän legendaa
ja sitten salattiena
isoja rahoja oikeesti
mutta tää on niin kun
siis nää on nämä kolme
niin kun
pääomamarkkinat
yritysrahislainen
ja sitten tällaiset
niin kun yrityskauppo
juttu juttu
ja tästä ensimmäisestä
niin kun pääomamarkkinalta
jos puhutaan
niin kun tästä sijoittamisesta
tällaisesta
niin ehkä jos sinne pitäisi keksiin
joku tulevaisuuden alaa
niin
niin
niin
niin se voisi
olla sitä
että sä myöskin
koodaat
eli että
sä sulla on sellainen
niin kun hyvin quantitatiivinen
lainaus merkeis vähän
hedgerahasta
tohtava
niin kun tulokulma
siihen asianen
eli jos se on kiinnostaa
siis niin kun
hysteeriset
quantitatiiviset mallit
ja haluat
mallittaa kaiken näköistä
niin tota
ja sä oot hyvä tässä
niin sitten se voi olla
että
että tota
se on niin kun
tyyliin se ainoa
non bulk
tyyppinen
vaihtoehto sillä
sillä puolella
ja sitten ehkä vielä
sä kysyt et missä päin
tämmösiä työtähtäviä
suomessa tarjolla
no näitä työtähtäviä
mitä me lueteltiin tässä
niin ei näitä ole tarjolla
kuin Helsingissä käytännössä
et tota
et varsinkin
niin kun jos puhutaan
pankkipankkia muualla
täällä
niin ne on erittäin pieniä
tämmösiä paikalliskonttoreita
että
että jos
nämä ambitiotaso
yhtään
kohtaa sitä mitä
me tässä lueteltiin
niin Helsinki
tai oikeasta
tota
Helsinki vantaa
kentokenttä
ja siitä eteenpäin sitten
sitten siitä maailmalle
et se ainoa
niin on
Big Four konsulttifermat
PVS
Pricewater
House Cooper
sit siis
ja tota
Ernst & Youngit
ja muut
niin
niin niillä on myös
tällaista
ihan niin kun
pk-sektori
niin kun
kirjampitopalveluitta
ja
niin kun
sellaista yleisniehuontaa
niin kun vähän enemmän loukiin
ja se ei ole yhtään huono asia
myöskään
siltä sadalta voi ponnistaa
tällaisen
niin kun
non performing loan
tyyppiseksi asiantuunteeksi
että kun sä hattit
niin kun
sä hattit pitänyt
kirjaa niin kun
sadasta
keskikokosesta
firmasta
jossa
sä ymmärrät heti että
niin
osaat lukee niitä
niitä tota
sitä kirjampitoa
ja näet heti että
tämä firma alkaa nyt olemaan
lirissä
ja sitten opit myöskin sitä
että miten näitä
lirissä olevia firmaa
pelastetaan niin
niin tota
sitten se vuosusta
voi olla tällainen
corporate raider-tyyppinen
superasiantuntijoka
kävelee ovesti se aina
kun joku
valtiofirma on
palamassa poroks
niin tota
sä tut sinne
elviksenne pelastamaan
pistää siitä
niin kun
puolet firman tekemisestä
niin kun myöt vahemmettiin
ja keskityt siihen
kannattavaa
ja tota ihmiset
ihmettelen mitä tässä
tapahtuu
kun neljäsviikossa
sä
tämä homman teet
ja sitten kävele tulot sieltä
sairaaloisena
sankkarina ja
miljoonata
miljoonaa
pakko sanoo vielä
semmoinen kommentti
nyt me tiedetään joellä
että miten teoreettisesti
sä haluut opiskella
joo
rahoitus on aika teoreettista
mut se ei oo matemaattisesti vaikeeta
se ei oo mihtään
tämmöis niinku fysiikkaa
missä sä oikeesti
niinku intekarot kaikkei
mikä liikkuu
no mä sanot opiskelu
sä pääset siitä
niinku läpi sä ymmärrät ne asiat
mutta
jos sua kiinnostaa
esimerkiksi olla asiakas vastuullinen
tai vaikka myyjä
tai tämän tyyppisissä rooleissa
niin voi olla
kun toimii rahoitusmarkkinoilla
mut sun kansis opiskella
psykologiaa
sä pääset sit
sen vastapuolen
päänsisään
ja sitä kautta
sitä ei näillä
rahiksen kurssella
opeteta yhtään
se pitää hakea
jotain muuta kautta
että sä voit nyt oikeesti
tässä vaiheessa kun saat valintoa tekemässä
niin miettimässä
mikä hemmetti
olisi hyvä juttu
ja semmoinen pointti vielä
niin
sä sanot et
hankkenista
oliko 5-6 osaa
niistä
rahiksen lukijoista
on miehi
et riippuu et missä
porukassassa haluut
opiskella
et haluut se semmoisessa
tota rahishärkä
porukassa
pahtaa seuraavat
3-4 vuotta
vai haluutko ottaa
sitten tota
enemmän tämmöisen
jonkun toisen
pääaineen
missä sitten on tota
tasaverosesti
molempi sukupoliisille
Joo, siis sinänsä
ihan hyvä pointti
että niin kun
jos menee lontoiseen
tai Frankfurtiin
niin no ehkä
enemmän lontoiseen
niin se voit periaatteessa olla
opiskella mitään vaaja
rahisallalle
mutta
kyllä me
pakko korjata
että ainakin
siis hankkenilla
siis se matikka on
on kyllä aika vaikeeta
että siellä niin kun
ihmiset jollain pitkä matikkaa
niin ainakin silloin mun aikana
niin jouduttiin perustaa
tällaisia tukiryhmiä
ja yritettiin
porukassa niin kun
ymmärtää mitään hemmettiä
nämä kaavat tarkoittaa
tukioopetusta
Joo, just näin
et tota
se oli kyllä hyvin
matemaattisen painotteesta
ja siinä se pointti on ehkä se että
et tota
et se paras
vaihto
että jos rahis kiinnostaa
niin se on se
jolle niin kun
joka pystyy sen
matikan ymmärtää
se logikan ymmärtää
ymmärtää oppiin
opestinen lainalaisuudet
mut ei se et
saat sen nörtti
joka on niin kun
jaksat vaan viisastella
siitä et miten
hyvä saat matikassa
vaan siis sellainen
joka tavallaan
niin kun
hiffaa sen
ja pystyy vääntää
ekseleitä
jotka on
prikulleen oikein
minkä pystyy näin
niin kun jonkun valtion
tota no niin
valtionvarainministerille
ja tota
ja sun työnantajien
joudu niin kun
häpääpaaluu siitä
vaan se on niin kun
totta ja oikein
ja ihmeellistä
et se pystyt siihen
mut sitten et
se niin kun ennen kaikkea
et sit kuitenkin
se vielä kaiken lisäksi
se tota
sosiaalinen
niin kun
supersuorittaja
Nyt me vaaditaan
aika moni
suorituksia tästä
mut mä luulen
Mut sehän on se raheekseen homma
et
kyllähän se on
se vaatii
sellaiseen
tietynlaisen
kohtalaisen
lahjakkaan tyypin kyllä
mut ei hätää joilla
jos kaikki menee ihan persilleen
ja sä saat kuitenkin
varmasti vaikka
podcastjuonteena
sitten
viimeistään
niin kun tota
jonkun paikajossa
että tota
noh hätä
Joo juuri näin
tai sitten sä voit olla
varanhoidossa
jonkun rastosalkuhaita
sieltä pystyy eteen
ilman merittejä myöskin
että se on ihan
valitettavaa
mut on näin
Eniväis
mennään eteenpäin
Jukka
aiheena huoltovarmuus
hei olisi kiva
jos käsitteli sitten
tulevissa jaksoissa
huoltovarmuutta
millaisissa yrityksissä
valtion tai kuntien
olisi hyvä olla
omistajana
ja mistä
omistuksista tulisi
luopua
tässä joitain
esimerkkejä aloista
jota voisi käsitellä
sähkönsiirtoverkot
vesilaitokset, ruoantuotato,
lääketieto, liikennet,
tiede rakennus ja kunnosapito
rautotiele ja lentoliikenne
kiitos syvästä podisto
Jätys ihan
ihan heti sanoin
että kyllä mä oon
sen verran niin kun
oikeastoliberaali
näissä asioissa
että
tää on niin kun nähty
että valtion omistajana
on ongelmallinen
asetelma
että lähtökohtaisesti
valtion ei tulisi
omistaa yhtään mitään
siis
tää olisi niin kun se
helppo vaihtoehto
mutta sitten jos huoltovarmuudesta
nyt kuitenkin puhutaan niin
niin
ihan siis
sitä huoltovarmuutta pitäisi
varmistaa ehkä muita kautta
kuin sitä et sä omistat sitä
että voit sitten kirjoittaa jonkun lain
ja todeta että
siis
Suomessa pitää olla
Tietoja asioita ei näin
mutta et eihän tää helporasta
Sähkö siirtoverkot
niin periaattiin
jos et sä saa sitä toimimaan
niin sit sen valtion pitäisi saada
omistettua
mutta yhtä lailla
niin sä voit
kunnolla reguloimalla
saada siitä semmosen
että kukaan ei pysty tekeä
sieltä mitä monopoli voittoja
mut sunne tarvistetaan omistaa
eikä huoltaan
ja huolta pitää
ja pyörittää
sopivan korvauksen
nyt kaikki tämä
sähköhintakriisi on peittänyt
että mikä kriisi meillä oli
sähkö siirtohinnossa
ja karunoissa
ja fortumin myymisverkossa
ja kaikki semmosen
se on lähtenyt mihinkään
se odottaa ratkaisuu
no juuri näin
ja sitten se on hyvä huomata
että eihän se yritys
vaikka se yksityisi
omistuksessa
ne sähköverkot
niin eihän se tarkoita sitä
että
se ottaa ne sähköverkot
kainaloa ja lähtee
jonkin muualle
vaan siis
bisnes hän on täällä
että siinä mielessä
no näistä
vaihtoehdot
mitä tässä oli niin
vesilaitokset
ja rautatie
oli semmoinen
mitkä mulla
niinku sähähti korvaa
mä tarkoitaan sitä
että ei voi olla
kunnassa kahta vesilaitosta
se ei toimi missään nimessä
semmoinen vaihtoehto
ja se ei myöskään toimi
sitä että luotetaan
että joo
nyt me myydän
me saadaan 100 miljoonaa
200 milan 300 miljoonaa
mutta se yksityinen
ottaa ne rahat takas
se ei tarkoita
sitä pyörittää yksityinen
että se millään tavalla
investois siihen
se tekee siitä
bisneksestä
vaan itelleen tuottoson
joten me ollaan nähty
jo karunnan tapauksessa
ne tuotot
ja niistä saatavat
vaakseettavat verot
ne ohjataan ulkomaille
se voi olla
niinku ihan katastrofaalinen
diili jälkikäteen sitten
vaikka se nyt saatas
hetkellisesti niinku
isorohapotti siitä
no sit on joku tämmöinen
ruuantuotatonoi missään nimessä
lääkkeet ok
ei kuulosta siltä
että niitä on nyt ihan
niinku tota
nähän tällaisen sääneltävissä
olevia asioita
että todetaan
että
tämän kuvittelisi
että pystyy hoitaa siltä
tietoliikenne
se voi tulla mobiiliisti
ilman kautta
tai
tai tota
niinku
kuparii tai
valokkuituu pitkin
pakko sanoo tästä
valokuidosta
että se on semmoinen lokalimonapuoli
sitä ei pystyä nää samaltaan
kun tämä kuparii pystyy aikana
että se on niinku
periaatteessa on että
minkä tahansa operaattori
vaan nyt
että saat jumissa siihen
yhteen valokuituu sitten
siltä operaattorilta
siinä on niinku se on
ehkä paluu tähän
tähän suuntaan
teiden rakennus
ja kunnossa pitävä
no ei missään nimessä
sille että
eiks nää nyt voi
ostaa palveluna
keneltä vaan tästä
kyllä
lentoliikenne
kuulostaa ihan samalta
mä tarkataan varmaan
että lentoliikenne
että tota
siinäkin on niinku
emmä tiiä onks
maailmat semmoista vaihtoehtoa
mikä se olisi niinku
mutta siis lähtökohtaisesti niin
että jos se on
niinku ala
joka ei tuu
hoidetuks kunnolla
tota noin
niin markkinaehtoisesti
niin sitten
siinä jollain tavalla
pitää olla valtio
niinku
sotkemassa
mukana
mut se on aina huono asia
että sitä pitäisi
erottomasti minimoida
eli että
esimerkiksi poliisiin
niin sitä on vähän vaikea
laittaa
niinku
ulkoista
jollekin
yksityisille firmolle
ei se nyt varmaan
ihan täysin mahdollitonta
ole
niinku miettii että
siis
vartia liikkiä
ja näin
mutta tota
kyllä se poliisiin
nyt olisi hyvä olla kuitenkin
ikään kuin valtio
pyörittämää bisnestä
ja sitten Suomen kohdalla
sitten vähän riippuu maistakin
että Suomen kohdalla on niin joku
lentofirma
niin tota
huoltovarmuuden kannalta
niin
se voi kyllä olla
että se on sellainen ikunne
rahareikä
ja se pitää vaan ylläpitää
koska jos se sitä oo
niin täältä loppuu kaikki
että siis jossain on
vaan niinku näin
että
kentoliikenteen järjestäminen
Suomeen
ja Suomesta pois
on jatkuvaa
turska bisnestä
niin
sit se on pakko olla
sellainen
loputaan
rahareikä
jonka valtio maksaa
koska yksityinen
ei sitä
siihen koske kepilläkään
koska
jos se ei sitä ole
niin sitten
suomeakaan
ei kohta enää
sitten enää ole
ja näin ollen
se voi olla
perusteltavissa
että se on
valtionomasti
se firmon
omistuksessa
mutta että minimo
mahdollisimman vähän
se on niin kuin sen viesti
Niin ja sit pystyy
valtionkin tekee paljon
reguloimaan sitä
toimiala
ja katsoa
että se niin kuin
kilpailu toimii siellä
Joo
siis
no ihan vaan sillä tavalla
sillä tavalla
vielähän se menee
mutta siis se on
ehkä vähemmän
pienessä kuin
jossain sitä olisi
no sitten hei
viime juttu
tekoälykupla
morjan se tuli mieleen
että löytyisi köhän
jonkun tekoäly
tietään
rahapodin viaraaksi
mä en tiedä nyt
lassi niin
katotko se viimeaksu
siinä oli kyllä kaksi tietää
paikaa
täällä
että tuota
riittäskö ne alkupalaksi
tässä oli
kehityskäurähän menee
jota kuitenkin niin
että
tämä AI-kehitystä
on ollut 1950
2017
about
kaiken näköisessä asiasta
mitä meisi välttämättä
mielätä AX
sitten lassi kertoo
että 2017
White Paper Transformereista
en ole lukenut
mutta tuota
ehkä tää oli jonkun näköinen
lähtölaukka
sitten
vielä nopeamalla
AI-kehitykselle
sitten tuota
viime marraskuussa
2022
tämä chat GPT
kolme piste vitone
räjätty pankin auki
ja nytten
tällä hetkellä
kevät 2023
näitä AI-firmoa
syntyy kymmeniä
viikossa
siis että
boomi on päällä
että tuota
ja
2024 eletää jo ihan
uudessa maailmassa
työkaulujen suhteen
eli AI mahdollistaa
tehokkuuden noustomonissa
firmoissa
kaksinkertaiseksi
kolminkertaiseksi
viisiin
kymmenen
satakertaiseksi
ja koskisi näitä
nimenomaan
tällaisia valkokaulusduuneja
missä mekin tässä
nyt ollaan
valkoiset kaulukset
ja
kyllä me pelätään
se on
mahdollista
että
ens viikolla
täällä on
kaksi robottia
tekoälyn
mutta jos me omistetaan
ne robotin
niin siinä
sitten mitään
se on totta
mitäs tässä nyt pitäisi
niin elikkä että
olisiko tässä se
kulta ne tikettiin
millä maailman tuottavuus
kasvaa
seuraavien vuosia aikana
aivan uusissa vääräihin
lamat perrottu
persikuhun
vai pelkkää peheniä
seuraavaa kupla
tässä diekonomistilla
oli aio sairaan hyvä
pitkäkö
juttu
jonka me molemmat luettiin
tähän liittyen
niin siinä oli
siinä oli
Goldman Sachs oli arvioina
että tätä
niinku periaatteesta
kasvopotentiaali
globaalisti
voisi olla jotain 7%
7% luokkaa
vuotoista
7% luokkaa
kasvua
siis siitä että
näitä erinaisen ai
työkaloja otetaan käyttöön
Akademicot
oli vähän himmalle
että sanot, että se on
tyyliin enemmän
ehkä noin 3%
joka on siis ihan jäätävä
paljon sekin
kyllä sitten on
myöskin tällaisia
että arvioitu
että nää
että kuka sitten
toisaalta vetää
tämän pisimmän korren tässä
että jos me puhutaan
maailman taloudesta
niin kyhän tämän
edesauttaa asioita
ja boostaa
ja näin
siitä kaikki on
jossain määrin
samaa mieltä
mutta jos miettii sitä
että
mikä yksittäinen
sijoitus
tai firmata
joku tällainen
keräisen potin
niin se ei ole yhtä
itsestään selvää
eli vaikka
siis ai ehdottomasti
edesauttaa siihen
että ihmiskuntas
on aikaiseksi
enemmän
parempaa
ja vähemmällä
eli tuottavuus
nousee
niin se että
että kuitenkin
arvioitu
tämä koko markkina on siis
niin kun kymmenen vuoden
sisä
niin kun siis muuta vuoden
kuluttaa niin 420 miljardia
dollaria
kuitenkin ehkä vaan
jos mietitään globaalilla tasolla
sehän ihan piinat
se on yhtä mitään
niin elikkä
jos chatgpt
saa koko sen kakun
niin sithän se on ihan fine
mutta siis se on
niin kun loppupeleissä
aika lailla
piinat se ja
ja itse asiassa
tästä hän on
ja tässä jutusakin on
esimerkkeä
käytetty
kolmasa kaiken mahdolliset
esimerkkiä
paitsi esimerkiksi
PC
eli
niin kun
siis
tietokoneen tuottajat
valmistajat
Macintoshista
niin kun
IBM-mäin
ja mitä näitä
niin sillä hän oli alta-aireia
ja mitä ikinä
siis ihan pilvin pimein
firmoja
jotka tiki tietokoneita
70-80 luvulla
niin
niin sehän oli just tällainen
että tehdään kukaan niistä
niin kun
siis jotkut niistä
otti niin kun
pisimmän korjaa
mutta se oli niin kilpailtu
se markkena
että eihän niin kun
kukaan tehnyt mitään
hilloja niillä rahoilla
niin sillä tekemisellä
niin nyt
nyt niitä firmoja syntyy
tota
viikko tasolla
joo
hullumäärä
mutta samalla tavalla
jossain vaiheessa
niitä kuihtuukin matkalta
tai fuusioituu
tai lopettaa
tai jotain muut tapahtuu
ne menee konkkaan
tai jotain
että se on
se on
sijoituskohtana
äärimmäisen haankala
mutta myöskin
sitten
sitten sillä tavalla
että
että tämä ei oo näköjään
ihan suora viivasta
että tässä on niin kun
myöskin
tällainen
tutkija
kuin Fogel
1960-luvulla
oli
josta tuli sitten
minun nobelin palkennon
voittaja
niin tota
oli kirjoitti
oli tehnyt tällaisen
tutkimuspapärin siitä
että miten
niin kun
miten niin kun
rautatiedeen
tulo
1800-luvulla vaikuttiin
asioihin
niin vaikka jenkilässä
kun rakennettiin
molemmilta
rannikolta se
yhdistävän rautatiede
niin tota
nostiksen nyt
tämmöinen
iso innovaatio
saatiin helposti kuljetettu
porukkaa
tota
ristirasti
niin
hän totes
että periaatteessa
se tuotton vaikutus
oli se että
että tota
jos rautateellä
päästiin niin kun
johonkin pisteeseen
vuonna 1890
tai ensimmäinen päivä
tammikuuta
niin
ilman sinne rautateitä
siis olemassa olevalla
teknologidealla
olisi pystynyt
hoitaa sen asian
ihan kohtuullisen hyvin
ja oltaisi myöhästytty
vaan kolme kuukautta
että siis tavallaan
että se
se jäätä
kun on mieletty
että se rautatieto
se ratkaisi kaikenä
se ratkaisi kaikenä
ja johti tällaisen
niin kun
järkettävän
niin kun
tuottavuusharpauksen
niin itse asiassa se oli
niin kun monien osien summa
että se ei vaan pelkästään liittynyt
tohon vaan
omistusoikeuden tullaimiseen
ja
mutta tuo kerralta teihin
ja siis kaikki
miljoonaa pientää osaa
jotka
joka eli ajassa
ja tapahtui samaan aikaan
joka johti siihen
että varsinkin yhdysvallatteollistui
ja toinen juttu
oli siis esimerkiksi
switchboardista
tämmöisessä
puhelivälityksessä
ennen kun joku haluu soittaa
johonkin
niin siinä piti olla henkilöväliissä
joka yhdistää
että hei
haluat tuonne soittaa
ne kytkisen
siihen paikkaan
ja sit tuli automaattiset switchboardit
mutta se että kuinka kauan kesti
että ne automaattiset switchboardit
oikeasti
otti tän
koko
skinnen haltuun
jotta ei lisä sitä tuottavuutta
jotta ne ihmiset pääsee sieltä
johonkin muihin hommiin
tai kesti ihan törkeen kauan
siis kyllä mitä se oli
olisiko 60 vuotta tai jotain
jotain tämän tyyppisissä
siis aivan
aivan siis pysäyttävän kauan
että
että niinku
mun mielestä on ihan turha puhua
sitä että ens vuonna
tapahtus aissa
jotain sillä tavalla
että taas niinku mullistanut
ihan ruohon juuri tasolla
tää voi olla ne ku
muutama koodari
muutama konsultti
muutama tyyppi
siellä täällä tuolla
muutama firma
vähän pöhinä on saatu aikaa
jonkinäköinen mini kuplakio
varmaan saatu aikaa
kattettomi lupauksi
mut se että oikeesti
siellä Alimala rivillä
kukaan oikeesti tehny rahaa
tällä
muuta ku tän
perättes pöhinän kautta
ehkä ihmiskunta jossain määrin
mut se on just se että se hajaa
ja se on noin
siinä se ihan positiivinen asia
että se hajautuu sitten niinku
kaiken kaikkiaan
niinku monien
tuhansien
miljoonien
pienten työtehtävien kautta
tota noin
tuottavuuteen
eli siinä nyt pystyy
saamaan enemmän
ja parempaa
aikaseksi vähemmällä ajalla
mutta tota
mut et ei oo sillä tavalla
et jos historiasta on jotain
luettavissa
niin ei ole sellaista
että
että
nyt
nyt niinku joku chat GBT
niin ehkä sen osakekurssit
menee ihan nätistiä näin
mutta niinku näin alana
niin
ei tää on niinku
mitenkään
välttämättä nyt sellainen asia
että
että vaikka paljon tapahtuu
vaikka tää tekoalueen
on mieletöntä
ja vaikka se on hauskaa käyttää
ja vaikka siitä on paljon hyötyä
siellä täällä ja tuolla
niin mitään niinku
yksittäistä voittajaa
tästä on niinku vaikea
tunnista
Mielenkiintoista
että kuitenkin tässä niinku
ne muuton firmat
niin tässä on iso
alalle tulon esti
että nämä investoinnit
on tällä hetkellä ainakin
pitää olla jäätäviä
chat GBT oli maksas
sen 3.5
tosen
aikansaaminen
maksovissisen 100 miljoon
että tuota
no kyllä näillä
Google-ella ja muilla on
on hönkkymmillä
tällä täyttää
että ihan se on siitä kiinni
mutta tuota
mutta se on aika moinen
siis se on aika moinen
vaatii aika paljon
resursseja
ja sitten myöskin se että
että tuota
nämä eri
hankkeet
tämä chat GBT
hän on avoin hankkeen
ja sitten on
vähemmän avoimia hankkeen
tai näin poispäin
niin kuluttajan siilimissähän
se tulee näyttää
hyvin paljon siltä
että nämä on aika generisia
että niinku
käytäkseni mä chat GBT
että tänään
niin mä käytän jossain
laittaa jotain hintaa siihen
niin mä hän siirrys sitten
Bing-chatti
sitten huomena
ja siitä sitten
johonkin kolmanteen
ja viidenteen
ja kymmenenteen
että tuota
isot investoinnit vaikee
monetisaatio
en tiedä mihin tää menee
ei
mutta ei sen puoleen
kyllä vahvasti
kannustetaan
tota kaikkia
kokelemaan
kokelemaan
ja mutta varsinkin
miettimä sitä use-casea
että millä
millä tavalla
sä sun omassa duunessa pystyt
niinku
parantamaan sitä sun omaa tekemistä
ja tuosta on
joitain ideoita
heitettiä ilman
että tuossa edellisessä jaksossa
ja tota
ja näin
ja ehdottomasti
heitetään tällainenkin
etterin
että tota kuka on
pohjoismaiden kovin
tällainen
AI-firma
asiantuntija
tekoälyasiantuntija
pistekään nimiä
tulemaan nimiä
ja pohditaan
ravitaan päätä
että meillä on kotetaan
tänne meidän studioon
jakamaan sitä
syvintä osaamista
tämän aiheen tiimoilta
varittakö meidän äly vielä teille?
emäkin uskota
jotain tekoä tarvittas nyt
kyllä
jotain älyllistä tekoä
hei, tässä oli hyvä setti
kysymyksiä
en tiedä niistä vastauksista
kysymykset ole ainakin hyviä
erittäin hyviä
joo
ja toivottavasti vastaukset
tyydyttiin jollain tasolla
laittakaa palautetta
hästä krahapodi
rahapodiatnude.fi
sit sinne
laitatte niitä
tekoälyyn, pilveen, tubeen
kysymyksiä, palautetta
ihan mihin kanavaa tahansa
niin katsotaan missä ollaan ensi viikolla
yes, moi moi
moi moi
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
älysä
Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.
Miikka ja Martin käsittelevät jälleen kuulijakysymyksiä, joiden aiheina ovat mm. Uniper, huoltovarmuus, ETF-kuukausisäästäminen pikkusummilla, ansiosidonnaisshoppailu, palkkainflaatio, tekoälykupla ja muukalaislegioona. Kuuntele jakso!
Kuuntele myös Seppo Sijoittajan edellisjaksosta remixaama Enemmän, parempaa, vähemmällä -korvamato YouTubessa 👇
Lyhyt versio: https://www.youtube.com/watch?v=J1OF-pmGcrs
Pitkä versio: https://www.youtube.com/watch?v=n02NS7zWIVQ
(0:00) Intro
(5:10) Seppo Sijoittajan korvamato
(6:20) Muukalaislegioona marssii rahapodin tahtiin?
(7:51) Ansiosidonnaisshoppailu ja valtion pakottama downshiftaus
(22:37) Palkkainflaatio-ongelma
(37:54) ETF-kuukausisäästäminen pikkusummilla?
(44:58) Rahoitus pääaineena
(1:01:40) Huoltovarmuus
(1:07:06) Tekoälykupla
Miikka ja Martin käsittelevät jälleen kuulijakysymyksiä, joiden aiheina
ovat mm. Uniper, huoltovarmuus, ETF-kuukausisäästäminen pikkusummilla,
ansiosidonnaisshoppailu, palkkainflaatio, tekoälykupla ja
muukalaislegioona. Kuuntele jakso!
Kuuntele myös Seppo Sijoittajan edellisjaksosta remixaama Enemmän,
parempaa, vähemmällä -korvamato YouTubessa 👇
Lyhyt versio: https://www.youtube.com/watch?v=J1OF-pmGcrs
Pitkä versio: https://www.youtube.com/watch?v=n02NS7zWIVQ
0:00 Intro
5:10 Seppo Sijoittajan korvamato
6:20 Muukalaislegioona marssii rahapodin tahtiin?
7:51 Ansiosidonnaisshoppailu ja valtion pakottama downshiftaus
22:37 Palkkainflaatio-ongelma
37:54 ETF-kuukausisäästäminen pikkusummilla?
44:58 Rahoitus pääaineena
1:01:40 Huoltovarmuus
1:07:06 Tekoälykupla
Vastuunrajoitus.
Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia
useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää
luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta
siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen
palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka
aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden
perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta.
Mikään
tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää
sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä
rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään
perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen
arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa,
taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia.
Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös
ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
Tässä
rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa.
Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön
muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan
yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja
kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on
kielletty.
Nordnet eri kanavissa:
Kotisivut: https://www.nordnet.fi
Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/
Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi
Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi
Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/
Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab
TikTok: https://vm.tiktok.com/ZMR53BsU6/
Nordnet eri kanavissa:
Kotisivut: https://www.nordnet.fi
Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/
Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi
Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi
Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/
Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab
TikTok: https://vm.tiktok.com/ZMR53BsU6/