23 minuuttia: Euroopan vapaus koetuksella: isoveli valvoo pian Ranskaa | 645

Storytel, haina löytyy uusi tarina.

23 minuuttia, mielenkiintoisesta ajankohtaisesta asioista.

Se on kupleti, Joani.

Tässä avauksessa ei poikkeuksellisesti kikkala sanoilla tai viritellä semmanttisia ansalankoja, vaan todetaan olennainen.

Tätä ohjelmaa kannattaa katsoa.

Ohjelma Juontaina, Jussi Heikelä ja Arto Koskelo.

Tänään puhumme pariisin tulevista olimpialaisista ja niihin suunnitelusta ja jo läpiviedystä.

Massa valvonnasta tekoälyn voimin.

Tämä kahvistuttaa piirrejä ympäri Eurooppaa.

Ja me puhutaan siitä tänään.

Jos toinen juttu, että mä haluan puhu tänään, on se, että onneksi olkoon te kaikki ihmiset.

Tuntuu siltä, että vaikutusvaltaa löytyy sieltä päästä kuvaruutua tai äänimaisemaa.

Nyt on nimittäin niin, että torstaanahan oli tämä 20 tai 420 päivä, jos tarkoja ollaan.

Ja viimeinen päivä jättää tukeensa kannabisaloitteelle.

Me ja kattelin sitä äänestystä. Siinä puhuttu 8000 nimeä ajattelet.

Tämä ei nyt vissiin mennyt läpi.

Kuitenkin puhutaan isosta määrästä ääniä, pitää kirjautua ja laitetaan sun tiedot sinne ja kaikkea näin.

Pankkivarmenteet, ynä muuta väkinäistä.

No, sehän meni läpi.

Niin sinne tuli sitten noin 11000 ihmistä, jotka kävivät klikauttamassa itse asiassa sinne jees puolelle.

Se viimeisen vuorokahden aikana ja nyt täytyy onnitella.

Me ei tarkkaile, että tiedetään, miten iso vaikutus 2-3 sen seuraila oli tässä kaikessa.

Mutta me ollaan sitä mieltä, että you're the shit.

Kyllä, hienoa, kun internet näyttää voimansa.

Me pyydettiin.

Jotain semmoista pientä väreilyä oli ilmassa.

Pieno, että tietenkin se, että asia etenee seuraavaksi käsittelyä, se voidaan sieltä ampua demokraattisesti alas.

Kyllä.

Mutta todennäköisesti ottaisiin 42 000 jotain ääntä.

Ennen kuin me tai silloin, kun tehtiin tätä viime toistaan ohjelmaa, niin on sekin jäätävää, että se loppukirja oli sellainen,

että siis jotain kummallista hän on tapahtunut, että jos puolessa vuodessa ensin tulee 42 000,

sitten yhden vuorokauden aikana tulee näin paljon lisää.

Joo, ehkä sinänsä ne psykologinen effektiä tihän lopussa tuleekin aika usein paljon ääniä.

Mutta sitten on paljon niitä aloitteita, jossa sitä ei tapahtua, vaan se menee flatline,

kun kuolee ihmisen pulssi loppuusti ja sitten ei tapahtunut minkään sortin muutoksia siihen tuohon tapaamille ihmiset äänestelevät.

Hienosti on ihmiset ottaneet myös asiaisille muun muassa Otto Meri kanssa edustaa ja tweettaali siitä,

että tämä olisi tämän aika, että tämä kannavis ainakin vähetään edekriminalisoitaisi.

Mikä ne olivat niin varallinen kuin ajatus, jonka aika on kypsä.

Mikä sen kirjalleen nimi on? Servanteeseen.

Älä minulta kysymys.

Tällä viikolla meillä on storytellä arvonta, jossa siis arvosta on kaksi kappaletta, melko siistiä lukulaiitteita.

Storytellä Reader, jolla sitten E-kirja lukeminen maistuu.

Ei rasita silmiä, tämä on vähän niin kuin lukis sanomalehden paaperia.

Eli erittäin tämmönen kevyt kätevä laite.

Mä en tiedä, että tämä nyt ihan takataskuun on mahdollista, mutta ehkä povitaskuun.

Riippuu puvun takin koosta, jossa on samanlainen kuin kalero kummolalla, niin niitä menee varmaan vaikka sivuttaen sisään.

Siinä on oikeasti mage, ja sitten tämä kukestaa tietenkin älyttömän pitkään.

Siinä on matta pinta, näin ollen se, että kelukymisistä.

Monivero on helpompaa.

Tuo oli myös meille ihmisille, jolla on silmälasit, ettei silmät väsyä.

Mutta kaksi näitä, että me laitetaan menemään.

Mitäs arvonta suoritetaan?

Arvonta suoritetaan sillä lailla, että me kysytään tiltä kysymys.

Jo, me eihän oikeasti halutaan tietää vastauksia.

Nyt kun meillä on tällainen vaikutus valtainen Seura ja Possa, kuten äsken tuli jo todettua,

niin haluataisi kuulla, mitä se on oikein syönyt.

Eli suosittelen jotaisesta tietokirjaa, minkä olet lukenut viimeisen vuoden aikana,

tai ylipäänsä lukenut tai kuunnellut.

Haluataisi hyviä vinkkejä siihen, mitä kannitsisi kuunnella jatkossa.

Huom obs, älä vastaa tähän kommenttikenttämään kilpailu, eli arvonta.

Suoritetaan YouTubein yhteisö sivulla.

Eli minkä sinne vastaamaan, niin olette mukana tässä kahden laitteen arvonnaassa.

Saatte tuohonkin laittaa kommentteja, mutta sitten ette voi voittaa hienoa aparaattiin.

Enni, se aparaatti on kätevä mun muassa tulevilla, lomilla.

Aurinkon paisteessa kun yritätte tihrustaa jotain tuosta kilvasta näytöstä, niin hän sitä mitään tulee toista.

Se on sitten täällä menetelmällä.

Mitä hyvin seuraa tämä rappereitä 2020-luvun?

Hän on aika otsikotasolla täytyy myöntää.

Mitäs toi Six Nine onko tuttu herran?

Six Nine.

Se jyrkii ja justin sukulaisia.

Kun se kirjoitetaan kuusi, yksi ja sitten yksi ja sitten ine, mutta Six Nine näin mä ehkä niinku ymmärtäisin.

Hän on tänäköinen herran kiva satenkaarin tukka ja tervetulleeksi toivottava vihainen ilme.

Hän on näitä nuorisoa, jotka on suljettu tusien kanssa kaappiin pimeään pitkäksi aikaa ja ulos tullessa on sitten.

Katsonut peiliin.

Hän on myös tuomittu lasten hyväks käyttää ja monella tavalla aika mulkun oloinen jätkä.

Mutta hän on erittäin tyylikäs omassa elämässä.

Mä en ehkä pysty taas mutta.

Se on hyvä, että tukkaa vaan alkuaa.

Six Nine on käynyt Afrikassa, Ugandassa, jakamassa rahaa lapsille.

Miten ammuseita matskuu tässä on nyt tulossa?

Ei huolta.

Ei sentään sellaista vaan se ajatus vaan, että se meidät köyhään maahan ja jätät siellä rahaa.

Niin se on kyllä jollain tavalla aika herkollinen.

Otas nyt tää pätki ihan helveti.

No niin.

Okei, nyt ollaan tilanteen tasalla.

Six Nine menee iloisten lapsien luo, jotka tanssivat ja kiittävät ku jokainen saa vissiin sata dollaria hanskaa siellä.

Piku kuponkin sieltä.

Koko perheen vuoden tulot.

Tyylikkäin tapa tehdään hyvän tekeväisyyttä.

Pyytää kaveri kuvaamaan sitä videolla ja sitten jakaa lapsille sadan dollarin seteleet.

Aivan ja sitten siellä kekirätereen pois.

No niin, no niin, no niin.

Katsotaan tätä isoa lasta.

Sekin sai.

Toi oli 24-vuotias työtön jätkä.

No mut kuka sit on tuomitsemaan?

Mut katsomaan mitä tässä seuraavaksi tapahtuu.

Tää järkyttää sua.

Katsomaan mitä nää tekee.

Ei voida tuota käyttää hyppyn arvona.

Tää on ihan helveti vaan.

Mitä helvetiä?

Ihan oikeasti.

Toi ei nyt käy.

Kato uhrikin tanssiin.

Sehän oli sitä mieltä, että sitä ei tuntunut missään.

Sillä taisi olla tuolla pallonivelet vähän niinku ympärilaakeroidut.

Miettikö kera kosahtaa niinku osuun pahasti.

Tiedät se.

Toskiaan huonosti.

Joo, siltä se näytti.

Jostain siltä tämmöiset jutut kielletään Suomessa ennen kuin kuka ei ties kokeilemaan.

Mutta hei, ukanda.

Se on toista mata.

Luulen tuossa kylässä missään nyt paikallisesti lisäsi tarjolla on olvan rahan määrää merkittävästi.

Todellisesti tuossa kylässä siis uskoisin, että siinä meni kyllä niinku koko kylän tulot uusiksi monelle vuolelle.

Niin minkälaista infaatiota odotat tuon kylän tuotteessa ja palveluissa?

Luulen, että se muistuttaa tämän tulppaniman ja taloustieteilät pohut sitä vielä pitkään.

Miten koko kylässä ekosi.

Ja siksi näin ehkä menee ehdottamaan lapsille.

Muistat sä, että mä olen se seteakaan tosille satasen, et kai sä ymmärrät.

Että ei se ollut ilmanen satanne.

Ensimmäisenä päivänä sillä sai monta säkkiä riisiä.

Mutta jo toisena päivänä niin.

Se voi olla, että edes vanhaan rengasta.

No mut se tästä mulkusta.

Terveysi vaan siksi näin.

Mutta siis minkälainen ihminen tekee kaikkia tuoteja sen jälkeen tosiaan videoi tämän hyväntekö tapahtumaan.

Osa näistä filantroopeista hän ei ikinä halua mitään nimeään, mihinkään.

Koska hän kokee, että se on kiusallista, kun sinun teidessä nimenä liitetään johonkin, että kuinka monta miljoonaa nyt meni.

Se on diskreettiä.

Niin.

Se on tyylikäistä.

Mutta ihmisten käsitys tyylikyristö on hyvin erilainen.

Toiset on Tanaama Tatsko ja Tollos Hiukset.

Ehkä tässä voisi sanoa myös, että tämä on aika yhdysvaltalainen tapa lähestyä.

Protestaanttisessa Euroopassa ei katsotas hyvällä.

Se on joku porhojakelis rahakadun kulmassa.

Hannu Karpohan sitä on tehnyt, mutta se on ehkä sellainen säännön vahvistava poikkeus.

Joo, ja Hannu joku niitä joulukinkkuja.

Joulukinkkuja tässä sinulle kymmenen kilon kinkku ja sata markkaa päälle.

Kyllä.

Kuita perjääillä.

Se on Karpohinvitaatia.

50 markkaa.

Kuita perjääillä.

Toisaalta hän ojensinaan rahat kuitenkin jokaisille erikseen käteen.

Koska tietyt tyyli hän on heitellä sitä, josta on sillä lailla, että muut joutuvat juoksemaan sen perassa.

Fidisentt olisi tehnyt siltä kymmenen vuotta sitten, mutta ilmeisesti kehitys kehittyy.

Kyllä, kyllä.

Kiitos, että tämä on jaoittavan filantroopin edesottuvuuksia.

Ei muuten, kun Spotifyin kuutelemaan herran tuotantoa.

Se on varmasti...

Onko se joku selleen oikeasti jotain viisejä?

No jollain, se on noin miljoonaan se on tehnyt.

Sain tietenkin osoitu siitä, että maailma on mäintä paikka, mutta...

Mutta ei tämä nyt ole mitään tavalla poikkeuksellista.

Hyvä.

Siis se, että joku tekee miljoonaa, patsimme.

Mutta jos mennään dystopian pariin, pitkään aikaan meidän on maalailtut sellaisia teknodystopioita,

joissa mainitaan orvelmielellään, isoveliakan valvo, ehkä Kiinan valvontateknologiat.

Mutta tänään voisi olla semmoinen päivä, kun taas upottauduttaisi näihin aiheeseen.

Kyllä.

Parisi olimpilaiset, nehän koittaa ensi vuonna, ensi vuoden lopu kesästä.

Ja sinne on nyt sitten ranska runnonut jo tähän mennessä läpi line, väliaikaisen sellaisen,

joka mahdollistaa sen, että näillä ihmisen biotunnisteilla,

eli lähinnä nyt tässä tapauksessa, elmesti Naamavärkin muotoilulla,

niin pystytään sitten massiivisella kameravalvonnalla yhdistettynä keinoälyyn,

joka etsii sieltä epäilyttävän aineksen.

Eli poliisiä löytetään paikalle, kun joku näyttää epäilyttävältä.

Hiltalehti tästä kirjoittaa.

Varoituksista huolematta Ranskassa ensi vuonna algoritmiin ohjatut,

kamerat tallentavat ja analysoivat muun muassa kaduilla puistoissa

tai urheilu- ja kulttuuritapahtumissa olevien yksilöiden fysiologisia piirteitä

ja käyttäytymistä, kuten kehonasentoja, kävelyjä, liikkeitä,

eletä tai ulkonäköjä sekä kokoontumisia ja tapaamisia.

Havaa nyt siirrytävä automatisesti tekoälyyn analysoitaviksi.

Tulki tässäan jonkun käyttäytyvän epäilyttävästi poliisisahäljelytöksen.

Juuri.

Ja tää raketaan varmaasti kaikenlaisia patterneja,

siitä kenen kanssa puhuit kadulla.

Ja tosiaan tämä kävelytyyli, mä mietin sitä,

tuossa kuluin tätä juttuua, niin hän se maailittiinkin tossa,

että kaikki liiketintäkin tallentuu.

Vaikka kuinka laitat maskin päähän, niin veikkaasinpa,

että tuollainen keinoäly pystyy rajamaan sut aika pieneen porukkaan

oman kävelytyylisi perusteella.

Joo, ehkä se on semmonen biotunniste, jos sulla on joku linkkauksialassa.

Mulla on tätä kaveri, hän on lapist, hän on iso parta,

tummat piirteet.

Hän kertoo siitä, että kun hän kasvatti sen parran tuossa silloin

aikoinaan, kun oli näitä näinileven juttuja.

Siis hänen taleban aikoinaan.

Kyllä, hän on vähän talebainen näkönen, kiitos, kun sanot sen äänen.

Hän on ollut sitten ongelmissa muun muassa yhdessä

valtaleisilla lentokentillä, kun on ensi alkuun ajateltu,

että tässä hän on Harras muslimi, joka on kasvattanut

partansa sen merkiksi, hän on vain lappilainen metsästä.

Mutta näinhän tämä toimii välillä tämä algoritmi logiikka.

Jos joku asia päätyy epäilyttävään koriin,

niin sit saattaa tulla ketjureaktio,

joka vaarantaa oikeusturvan ja länsimaalaisen liberalismin

perusidehto.

Jaa, niinhän. Se oli Ville Niinistö sitten

avassana se arkku, se sanoi, että

tämä ei kuulu demokratiaan.

Joka on aika freshi villelta.

Hän sanot, että tämä...

Hän sanoo siis, että tämä on komission asetusten vastainen.

Eli tämä runnota läpi nimenomaan sillä, että se on tilapäinen poikkeusasetus.

Hei pystyisi asettaa sitä pysyväksentäkin, että

Euroopan unioni.

Mutta ilmeisesti yrittänyt tai laiteta,

ja sitten on tapana, että nämä vähän

jää sitten voimaa.

Siis muuallakin kuin Suomessa.

Joku väliaikaan ei jää voimaa.

Näin kävin muun muassa rioon olympialaisissa 2016.

Silloin toki ei ollut tällaista keinoailipohjasta, mutta

eri näköiset massasyynäyslait

tuotiin väliaikaisina ja kas kummaa,

josta on sitten hyödynnetty.

Unohdettiin sitten luopua niistä.

Senkin jälkeen, joo.

Kansalaisjärjestölla Quadratyrdynet muistutti

tässä iltalehden jutussa, että alun perin väliaikaisiksi

suunnittelut pakko-keino-lait, esimerkiksi vuoden 2015

Pariisin terroiisku ja seuraaneen hätätilan aikana

päätyivät pysyviksi.

Eli ei ainoastaan Brasiliassa vai Ranskassa

ennakkotapaus siitä, että säädetään jotain,

mikä kaventaa yksilövapauksia,

ja sitten unohdetaan ottaa se pois.

Miten mulla on vaan jotenkin sellainen pelkoperisissä,

että vaikka tässä kuitenkin esitteessä aina mainitaan

tämä meidän demokratia täällä Euroopassa,

ja ollaan huolissaan tosiaan myös yksilövapauksista,

niin kuitenkin sitten isomman hyvän edessä.

Se sitten unohtuu jossain vaiheessa.

Ei ihmiset tietyllä tavalla niin kuin hiljaisesti tietävät,

jo että niin tulee käymään,

jossa on sellainen niin kuin hiljainen hyväksyntä.

Ranskassa on omituisiin pohjavirtoja.

On ollut vähän niin kuin aina,

ja se näkyy siinä tavassa, mitä he tekevät

esimerkiksi kansainväliset politiikkaa.

Siellä on sellainen vastakaasettelu,

joka on giljotiinien ajoilta jo perua,

missä vallan käyttöjät ja kansaa on vähän niin kuin eri puolilla.

Esimerkiksi Suomessa hahmotetaan,

tai pohjoismaisessa yleisistä,

että poliisi on ikään kuin asiakaspalveli,

joka ylläpitää kansalaisten turvallisuutta.

Poliisilt voi mennä kysymään, että anteekset saanko häiritä,

voinko mä jättää tuohon noin,

kuin tuon pyöräni-keskellä, manne-rehmi-tietä,

kun mumpi itään tässä kiireisesti mennä hakemaan donitseja.

Sä voit lähestyä poliisiin

ja ajatella, että se on demokratian palvelijan roolissa siinä,

kuinka ylevä.

Mutta Ranskassa on perinteistellyt siltä tavalla,

että poliisi-voimat Santarivit on rakkikoiria,

jotka kruunu lähettää rahvaan kimppuun.

Eli köyhällistö osoittaa mieltään selkeäneen hakataan.

Miks se yvyyriä?

Hien päälle.

Se on vähän kuumottava. Hateksmaa.

Se on viekas hymy.

Sitten ja hakataan.

Se lippasit huuliasi.

Pakko myötä?

Ja kyllä.

Se on se asitella, mikä heillä on siellä tarjolla.

Vähän luulot pois kansalta.

Se ei olekaan sitten kovinkaan demokrattinaetus,

vaan ehkä enemmän edustaa monarkkiaa,

joka tosiaan laitettiin sinne giljotiin.

Tällaisia piirteitä on Ranskassa samankaan,

kun he ovat edustavinaa näitä vallankumouksen arvoja,

jotka ovat vapausvinnevyys tasa-arvo.

Sitten siellä on kuitenkin jäämiä

siitä edellisestä systeemistä,

jossa virkavalta pyrkii jollain tavalla se tumpaamaan kanssa.

Nyt kun Ranskaa on meidän modernissa maailmassa,

se Euroopan maa, joka seuraa ensinnä

yhdysvaltalaisten esimerkkiä tai ylipäänsä,

ehkä muusin kuvitella, että ranskalaiset syvällä sielussaan

ajattelevat olevansa nimenomaan se Euroopan majakka,

joka osoittaa suuntaan muualle,

niin se mikä tässä on vähän kummallista on se,

että nyt kun me ollaan nähty viime aikoina näitä melkoita

tämän eläkeuudistuksen myötä,

eli 6-2-6-4-an parilla vuodella

nostettiin eläkeikää, niin puolet parisista paloi.

Sensiaan, ainakaan toistaiseksi,

mä en ole vielä nähnyt lehti-juttuja,

että tässä nimenomaan tämän otsikon alla

olisi heiltänyt polttopulluja,

koska mä voisin kuvitella, että se koko jengi,

joka tuonne kadulle lähtee,

ymmärtää heidän oikeutensa olevan vaarassa,

koska eikö tämä nyt ole se nippu, joka ensin

keinoäly nappaa sinne

usual suspects-kategoriaan?

Onko tämä sitten jotenkin liian abstracti-ajatus,

että jos ihmisiä sanotaan, että se joudut tekee

kaksi vuotta pidempää duunia,

että sä olet sorvinäärällä hikoillet vanhuksena siellä,

vanhuksena ja vanhuksena.

Mikä äärikänen keski-ikäinen ihminen?

Mutta onko se jotenkin helpompi tajutakku

se, että ruvetaan puhumaan,

jos tämän teknologian mahdollisuuksista,

jotka saattavat olla uhka?

Ehkä tai sitten...

Tai sitten se tulee se melkkavasta siinä vaiheessa,

kun ensimmäiset oireet

näyttäytyvät, eli

ihmisiä ruvetaan laittaa kyttiksellekin

kuulusteluihin.

Ja joka tapauksessa hyvä-uutinen on se,

että ollaan jo myöhässä, eli tämä on todella säädetty.

Läpitämättä

tämä laki.

Tällainen slipperisloop, tämmöinen kaltevapinta,

niin tunnetaan lähinnä logiikan erhänä,

jos tulee somessa sapiska.

Mutta sitten kuitenkaan tietenkään

voi päätellä, etteikö todellisuus

olisi välillä semmoinen kaltevapinta.

Jotkut asiat alkaa jollain tavalla

ja siitä seuraa sitten toisia asioita.

Jos vähettäisi, että sellaisia olemassa

niin se olisi sitten taas

non-sekuitur, toinen loginen kemmähdys.

Koska nyt näyttää oikeasti siltä,

niin on syytä pelätä,

että Ranska on käynnistänyt sellaisen

keityreaktion, joka johtaa

merkittävällä tavalla

länsimallisten vapauksien kaventumiseen.

Eli haravuoden seassa

astellaan tällä hetkellä aika selvästekin.

Nyt kun katsotaan esimerkiksi, että keskuspankinvaluuttaa,

mitä on

huhuiltu tulevaksi

jo muutaman vuoden ajan

ja käsittääkseni

timetablellä, on

öbaltierralla sellainen, että

2-3 vuoden sisään

niin saadaan

merkinkin täällä käyttää

keskuspankinomaan digivaluuttaa.

Oikeasti mennäkset 2-3 vuotta.

Tämä on niin kuin mun muassa

siis pari kaveria, jotka

oli tästä aiheesta jutellut

erään

keskuspankin

henkilökunnan kanssa niin arvioivat

pari kolme vuotta.

Se on aika lyhyt aikajännen, mä en ole ihan varmaatoksen

jokin tapauksessa, jos tälläinen hivutettaisiin

läpi ilman, että tiedettäisiin

2 vuotta aikaisemmin, että se on tulossa,

niin se olisi jo itsessään jonkin sortin rikkomus

tätä prosessia kohtaata.

Saattaa olla tietenkin, että päätökset tehdään pari vuoden päästä

ja sitten ensin pilotti menettely eiks niin,

että se totta kai se varmaan

hiipii ollaan tavalla

creepisti meidän tietosuuteen, että se ei välttämättä

olla yhtenä päivänä vain tosta noin.

Mutta näin,

että tämmönen ois

niin kuin sellainen kiitorata

meille keskupankin valuta.

Mä en tiedä kumpi tässä on

kuumottavanpä ehkä just se, että

jos kaikki rahaa on treisattavissa

ja rahaa on sen jälkeen,

niin sille pystytään esimerkiksi määräämään

parasta ennenpäiväystä tai

pystytään määräämään sille, mitä

arvotakoskello ei voi ostaa.

Jos esimerkiksi mennät tupakkaaskin

ostaa aina maanantaa, niin se voi olla

sitä mieltä, että terveysveranomaiset ovat

sitä mieltä, että sä ei tostaa sitä.

Vodan niinku

siinä arvoa.

Toi on ilmeinen riski.

Jos se yhdistetään tähän

kiinalaistyyliiseen valvontateknologiaan,

niin sillähän se dystopia saadaan

aika hyvin käyntiin. Kiinnostahan on

tämä social credit järjestelmä,

josta me ollaan puhuttu,

missä siis ihmiset eivät pysty ostamaan

nopeiden junien lippuja, jos heidän

maineessa on valtion silmissä

epälyttävä tai epämäärän.

Ja se järjestelmä on sen verran

tiukalla viritetty, että se ei paljoa,

että sä putot niin kuin huonoja

kansalaisten laariin

ja sieltä on sitten vaikea päästä pois.

Ja sitten kuitenkaan

kukaan ei varmaan hirveästi välitä,

jos on nyt kadulla sitä huudet, että siellä ei meuhkaat,

että minulta vietiin oikeudet, niin

ihmiset vain kävelevät ohjaa

todella noin.

Toivottavasti mulle eikä samaa.

Siis tarkoitaan, että

tähän on, että nyt

jos jakuun ilmeisesti

reilu vuoden kuluttua

pariisin olympialaisissa,

tämä on ihan kosher, niin

ihmiset hän on antanut

siinä vaiheessa sitten ikään kuin hyväksynnän silleen,

että no, ei siinä nyt enää

mitään niin kuin otsikotasoisesti mielenkiintoista ole,

että totta kai nuohen, että tässä tulee käymään.

Helppo pitää tehdä ja sitten pyytää

lupaa myöhemmin. Ranskan on

järnnyt kylkiä myös Kiinan kanssa, mikä aina

vähän kohottaa kulmakarvoja.

Tyrkinyt luomaan sellaista omaa ulkopoliittista

linjaa. Se makrona

ei välttämättä ihan sitä,

että se vaikuttaa mulkulta,

että se voi olla hyvä jättä.

Se voi olla, että hän on tällaisia

aurikokunikaalisia piirteitä

hänen ajattelussaan.

Kansahan

on ongelma vallanpiteille

aina, siis voisin kuvitella,

että aika harva pääministeri

jaksaa kuunnella sitä länkytystä, mitä esimerkiksi

täältäkin suunnalta tulee.

Jos se on vaihtoehto, että se olisi

kontrollissa se kansa, niin

ei ole kovin vaikea arvata, mitä vallanpiteet

on.

Kuitenkin tämäkin länkytys on osa liberalismia,

eli sitä tapaa meillä länsimässä

prukata asiat tehdä, mihin liittyy

oikeusvaltiaat ja sananvapaudet ja

demokratiaat.

Se on sellainen paketti, mistä on hirveän vaikeuttaa

yhtäpalasta pois ilman, että se

jenga tornikaatuu.

Puhutaan näistä ihan perustavanlaatuisista

palaisista.

Tässä onkin ongelma, että kun teknologia tuntuu

magneetilailla vetävän, niin koko

ihmiskuntaa kohti sellaista

yhteiskuntaa, missä joku hallitseista

dattaa niitä algoritmeja.

Se on aina sitten tietenkin pieni porukka.

Se on keskushallinto, se on valtio.

Se tuntuu tapahtuva vähän

omalla painollaan. Kukaan ei pysty

nyt pysäyttämään

teknologien edistymistä. Ja me tiedetään, että

säätely tulee myöhässä,

on sitten kyse tekoälystä tai näistä

valvontajärjestelmistä,

niin puhutaan useiden vuosien

viiveestä, että saadaan implementoitu

esimerkiksi EU-tasoisiin päätöksiin.

Niin tässä hän on ilmeinen vaaran paikka,

joka osuu meidän vahtivuorolle

2020-luvulla.

Kyllä. Ja sitten, mitä tästä seuraa,

niin veikkaan paikka,

että

tää tässä on mielenkiintoista, että

ihmiset yliarvioivat monta kertaa

sen muutoksen voiman lyhyillä aika välillä,

ja sitten vähettelevät sitä pitkällä aika välillä.

Eli tuntuu, että

kaikki muuttuu nyt,

mutta sitten kun ei muutukaan nyt, niin olen sitä

mieltä, että ne ei itse sikinä muutu.

Mutta juuri tällä tavalla salavakavalasti

pala palalta

meille tuodaan uusi todellisuus.

Me ikäänpäin, että tämäkin annetaan

ihmisille

tai ihmisille myydään tämä turvallisuudella

totta kai, että hän sinäkään

haluaisi, että

turvallisuus, vaihtoehdottomuus,

kätevyys, tässä tulee meille rahaa.

Näitä argumentteja tulee varmasti käyttämään.

Tää palvelee sellasta vallantahtoa,

joka on läsnäalovapiirre

niissä ihmissä, jotka päätyvät

huipulle. Tää palvelee ajatusta siitä,

että saa vedellä valtion isoista

kahvoista ja ihmiset sitten seuraavat

sitä liikenta, mitä sä teet.

Tässä on tavallaan niin kuin kaikki semmoista

inhimilliset heikkoudet läsnä, jotka

mahdollistavat teknologian avulla sen, että

suuntaan huono.

Koska kuningas on kuollut

kauan eläköön kuningas.

Tää palvelee ajatusta.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.