23 minuuttia: EU:n kaivosasetus - Suomesta pohjolan Afrikka? | 731

Riipisen kuivalihaa Kuusamosta, riipisen.fi

Pyystävät tarjoamme teille 23 minuuttia ja nolla kasvua.

Okei, me tarvitaan ensimmäistä ja Nordian pääekonomisti sitten jälkimmäistä, mutta ei huolta kasvua, se on nolla kasvukin eiks vaan.

Käyrä nousee studiossakin, jossa joita pitävät heikälä ja koskella nimittäin V-käyrä.

V-käyrä, ehkä siitä syystävät pari viikkoa sitten EU-parlamentti päätti murska-luvuiin, että tämä EU-komission ehdottamaa Raakainen direktiivinen, niin nuitti läpi.

Mitä se tarkoittaa? Siihen me perhytään tämän lähetyksen loppupuoliskolla.

Nyt jonkun verran tulee palautetta siitä, että miksi ajat johon haa paskaa siellä minuutti tolkuleen, ennen kuin pääste itse aiheeseen.

Tämä ei mitään paskaa johon mistä. Tähän on siis, mikä tässä ei ole sattumaa?

Tämä on ydinjuissia. Nämä alun aiheet, jossa kierrillä on ympäri maailmaa ja ei huolta, paskan jälkeenkin tulee paskaa, eli torta pa torta, paskaa paskan päälle.

Esimerkiksi mä halutaan Arto-kasijan oikeasti vaan avata ehkä nopeasti jotain sellaisia juttuja, mitkä tässä ajankohtaisessa informaatio-ähkyssä jää ehkä sitten pysähtymättä, noin niinku muuten.

Nyt me otan ketun kyllä veke. Huomastako muuten tämä kiinalainen rakennuttoja, jätti Evergrande, joka melkein kippas nurin koko Kiinan kansan taloude.

Niin huomastako mitä siihen liittyen?

Tää, että tuota, huhuavat, että Evergrande-johtaja Xu Xiang, niminen en osaa lausua tätä oikein, mutta Xu, suku nimi ja yaan etunimi, niin on otettu kiinni ja pantuu nimeisesti kotiarrestiin.

Ei yllätä.

Nyt vaan sitten ihmetellään, että koskaan hän taas seuraavan kerran nähdään. Meneikö siihen vuosia? Nähdäänkö enää ikinä?

Jääkö vaan Märke Läntti siihen, missä oli yksi Kiinan tärkeimmistä talousijoitteista?

Kyllä jotenkin niin orvelilaista on, vaan päiväpäivältä enemmän tämä touhu siellä, myös meillä välillä, mutta varsinkin siellä.

Kyllä, tästä kertaa Bloomberg ja myös Ilta Sanomat.

Hei, toinen jutu. Ehkä joku saattu havaita kiinni, niin silloin kun Nauru paikka sil pitää nauraa, Justin Trudeau, Kananapääministeri, joutui Naurun alaisiksi sillä.

He kutsuvivat tässä tänä viikolla Kananaparlamenttiin vanhan sotaveteranin, jolle koko paikalla oleva väestö taputti seisaltia.

Mistä syystä hänellä taputettiin? Muistakas hän oli melkein 100-vuotias ihan ko pelkästään siitä syystä?

Joo, hän oli siis toisen vaan maailman sotaveteranin, ukranalainen sellainen.

Eli ukranalainen parlamentissa ei muuta kun läpi läpi?

Joo, ja tämä liittyisi siihen, että Zelenski oli niinikään käymässä Kanadassa.

Tässä kävi nyt sitten vaan sellainen vähän olo homma, että paljastui, että tämä kaveri oli siis vuoteen 45-asti ollut sodassa.

Tää arvattu tän.

Natsien puolella. Hän oli SS Joukoissa.

Hän oli SS Joukoissa jossain Granatikompaniassa vetänyt vuoteen 45-asti.

Hän tehtä oli holonkausti ja ennen kuin sitten muuttui sankariksi meikäläisellä.

Joo, otetaan tähän Justin Trudeon kootut selityksi.

Hyvät Jousallisteri, ilmeistäkin näkee.

Ja tähän perään hän sitten sanoi, että mitään rysälaista disinformaatiota emmäs vai...

Ja taitavat tota harhautus.

Niin, koska tietenkin venäläisessä.

Toivotaan, että kaiken ei ole hiirite siitä, että täällä nyt taas jälleen löytyy denatsivioitavaa tällä kertaa Kanan parlamentista asti.

Ei just näin.

Mutta hienostihan yrittää esittää, ikään kuin tää olisi jotenkin lähtöisin venäläisestä.

Kyllä tää on ihan heidän oma pahansa ruveta siellä taputtamaan natsille.

Mutta itse valtiin tavoin se, mitä Trudeon tässä teki tai mitä tapahtui tämän jälkimainen,

että se oli se, että parlamentin puhemies erosi tehtävästään.

Tämän nöydytuksen seurauksena hän...

Onhan katsottu toinenkin video, en jäksä ehkä nähdä vaivaa, mutta siinä hän itse kertoo,

että olen palvelut parlamentia näin ja nyt on aika lähteä.

Eli Trudeon heitti businalle sitten jonkun pajareistaan.

Löytyskö hän siitä videon, kun hän työntää businalle puhemien?

Kaikenlaista.

Mä haluisin näyttää sulle erään teoksen, jonka nimi on Utelias Wilikkualeen hoitojonossa.

Sä vähän repeli tätä tuolla taustahuoneessa etukäteemmä. Tuskin mä oltan odottaa.

Mä en tiedä tunnet sen tätä Uteliasa Wiliä, mutta nää tämmönen lastenapina-haamo.

Ei, mä kyllä tunne.

Alfred Bakka niminen koomikko on... Mä en tiedä, onko sinä vastuun tästä,

mutta ainakin julkaistun, että voidaan katsoa tätä ihanaa.

Tyvärtä sinä näytän penkarsa, hän bli ju offentli syykuvodo,

mikä betyder it non syykuvodo.

Sööfii sinä liikara, som vill jobbi offentliga.

Siellä on vähän rikkinäisen Suomella selostusta alhaalla.

Mutta hän jo todennäköisesti julkaisen hoidon käsiteltoväksessä sitten tämmönen Wiliapina-parkon.

Ajajajaj.

No sehän ei tietykä sitten lupa hyvä.

Hyvät odotustilatoon, Wilio Onnekas.

Sillä 14 työkyvyttömyys eläkelästään kuollu jonossa.

Sitten Wili siirretään jonossa eteenpäin.

Hän rikodaan laittaa oikea haltaa.

Valitettavasti 15 lääkriä on kouluttanut uudelleen sähköinsin eriksi,

ja tänne Wilille ei tule hoitaa.

Ajajaj.

Tää selostusta se on oikee.

Nähdään nangielas astrikliikraini.

Voi ei. Sitten tulee käänne.

On selvä, että sä oot yksityistä hoitoa.

Herre kuudo, olemme ihan suomenruotsalaisia,

ja jokkes strandon rakentanut tämän sairaala.

Sama lähän ratkaisin rasismiongelmassa Suomessa.

Ensimmäiset kertaan suomenruotsalaisista itse-radiaa tässä alamassa.

Kieltämättä, hauskaa pätkä.

Pitää katsoa oikein ajatuksilla.

Ehkä tuli sen verran tykisti, että osa meni ohi.

Hei.

Sitten mä ehdotaan sellaista asiaa, että parenkaan peukko.

Se on hyvä juttu.

Autaa teitä ja meitä ja kaikkia.

Nyt kun me ollaan kierriltu ja kaeriltu,

niin astutaanko näin ollen sitten EUun likaiseen maailmaan?

EUun kaivoslaki saapuu ilahduttamaan Suomea,

Suomen kaltaisia, periferisiä unionin jäsenvaltioita.

Kyllä se on siis näistä tärkeistä raaka-aineista,

jossa Kiinalla on aika merkittävä rooli maailman kaupassa,

jolla sitten hoidetaan tätä logistiikan sähköistymistä

muista sähköautoja ja kaikkea sellaista.

Eli tämmöiset kriittiset raaka-aineet on nyt EUun

prioriteettilistan kärjessä.

Joku herrasyytäkkiä tässä.

Satuneista syystä siihen, että oho.

Eli olisiko kiva, jos meilläkin olisi jotain resursseja itsellämme?

Ja näin, häntäpäissä on EUs, on nyt sitten kirjitty.

Ja ymmärtäähän sen tähän hommaan.

Ja ikävä kyllä.

Tässä on näitä meppiä, jotka ovat antaneet tukeesta tänne,

niin näitä on yli 500 EU-parlamentissa, jotka hyväksyvät

tämän uuden ehdotuksen kriittisistä raaka-aineista.

Ja sitten vain joku, oliko 32,

koska on karvalta 40 meppiä äänesti vastaan.

Kyllä sä ymmärrät tämän.

Nyt välttämättön nimittäin asetuksen tavoitteena on,

että EUssa louhitaan kymmenen prosenttia näistä

strategisiksi katsotuista mineraaleista vuonna 2030.

Tällä hetkellä se on vain jotain pari prosenttia luokkaa.

Eli selvästi ollaan sellaisessa tilanteessa,

missä Kiina voisi esimerkiksi vähän niin kuin kiristää

Euroopan unionia, sanomalla, että ei tiput teille

kobolttia liittiumia ja nikkelia.

Myös muuten fosfaatti lasketaan

sellaisessa ainaksiksi, että se on ruuontuotannossa

aika välttämättön lannotteissa.

Niin tämä mielessä EU on listannut 30 tärkeää maametaleja,

joista 15 on määritelty strategisiksi maametaleiksi.

Ja kuinka ollaan? Katse kääntyy pohjois-Suomeen,

jossa on paljon tyhjä tilaajia,

ilmeisesti näitäkin maametaleja tarjolla.

Kyllä jäi ihmiset odottaa suu auki, uusia kaivoksia.

Saamme hämme sieltä kenties töitä,

jossa olemme oikein onnekaita.

No joo.

Ennen kuin mennään tähän Suomen kaivoslakisen tarkemmin,

niin luotellaan vielä tästä ne bempeit,

jotka äänestivät tätä vastaan.

Alvina Alametsä, Heidi Hautala,

siinäpä ne Silvia Moodyk äänesti tyhjää,

joka on aina mun mielestä vähän nörttivaihtoehto,

mutta sitten puolesta.

Antaa mennä vaan Henna Virkkunen,

ensi kattaan Aiden Mauri Pekkarinen,

Nils Turvals, miepeltä kumpula Natri,

Eero Heina Luoma, teuhakkaraani

ja Pirho, Pirko Ruohonen Lörner.

Nyt ihan ensimmäiseksi herää sellainen kysymys,

että onnistuisi kohan tällaisten kaivausten

pystyttäminen jonkin italian sydämaille

tai italian periferiaan jonkin kalabriaan.

Mä vähän luulen, että se ei välttämättä olisi ihan läpi huutu juttu.

Meillähän on paljon kokemusta siitä,

kun tehdään kaivoksia menestyneesti

nopeutetulla aikataululla liian kunniahimoisesti.

Vittaako toimittaja nyt tehdä talvinvaaran tapaus?

Vittaa, ja se ei mennyt ihan putkeen,

koska siinä yritettiin mäkistartata sen kokosta kaivosta,

että se piti tavallaan kilpailla volyymeillä

heti maailman kaupan tasolla.

Joo, juuri näin, ja sitten tulee mieleen

nämä muutkin asetukset, metsäasetukset,

jotka tuntuvat aina potkassa vain juuri Suomea,

niilläkaan Suomi on pieni maa, joka on vähemmän

tiivisti asuttu kuin muut eumaat,

ja sitä kautta hyvin nopeasti meistä hän tulee

tämmöinen raakainen reservaatti,

joka ikään kuin täyttää sen tehtävän

kaikkien isompien maiden puolesta,

ja käytännössä voisi johtaa siihen,

että saadaan niitä työpaikkoja.

Sehän on ihan sama, vaikka saa taas 200 työpaikkaa,

kun joku haluaa perustaa myrkkyjärven,

200 työpaikkaa,

mutta sotku saattaa sijäädä meille.

Näin epäilee myös EU-parlamentarikko Sirpa Pietikäinen,

joka sanoi kannaltaan, että olen huolissani

ehdotuksen vaikutuksista erityisesti pohjois-

Suomen ympäristölle ja yhteisöille.

Nyt hän esimerkiksi siellä ylläksenkupeessa on

sitä, onko se Hannukselan kaivos,

sitten kun muistaisin Suoka-anteeksi,

tämä voi mennä väärin, itse kaivoksen nimi,

mutta ylläksenkupeessa on kuitenkin

niin kuin pitkään pahuttu tällaista.

Ja niin kuin monta kertaa Lapissani,

vastakkainen hän on matkaali-yrittäjät,

jotka perustaa kuitenkin puhtaaseen luontoon,

ja eiks niin raittii se ilman ja jäkelään

revon tuliin.

Ja sitten toisella puolella on

kaivosienni ja kaivosyhtiöiden omistajat,

joka haluaa kuopia maata,

kaivas syviä onkaloita kuin saruman

konsonan rautopihaan.

Siitä hän seuraa vain sinistä savua

ja ympäristöjätteitä.

Kyllä, ja tässä nyt,

mun mielestä, jos ajatellaan,

että tälle muutkut suoriksi tätä kuvioita,

että okei, että EU-uhun tarvitaan

nyt näitä kriittisiä rakaineita,

niin tehdään Suomesta tällainen

miniafrikka, josta sitten voidaan

käydä loimassa,

mutta ei vain tänne sydän alueelle

tarvitse alkaa tekemään, mitä näin

epämielyttävää.

Nyt on tässä siis EU-aloitteessa

mukana tämmöinen suurempi idis,

että mikäli tämä säännös saadaan voimaan,

niin se tarkoittaa sitä, että kaikkien

EU-maiden pitää luoda kansallinen

malminetsintä ohjelma.

Eli kuka tiais belgiasta tai Hollannista

löytyy yhtäkkiä liittyjumiä

ja sen jälkeen laitetaan rottendramin

keskustaan kaivos.

Siis monissa maissa ei ole vuosikymmenten

minkään sortin kartotusta, eli

ei ole kiinnostellu, ei kiinnosta,

ei nappaa, ei inspaa, mutta

Suomessahan tätä on tehty aktiivisesti

ja juuri tähän perustuu se

ajatus, että lapissa on mistä ottaa.

Eli Suomi on todennäköisesti

investoinnut paljon siihen, että

löytyisi näitä hyväksi

käytettäviä suonia, jotka sitten voidaan

kansallinen etu

ohittaa ja niin panna

riistään Brysselin

edunmukaisesti.

Voi olla sitä hyvältä, jos se esite lupaa

tällaista, niin mitäkö hän tehdas pitää

herää vaan kysymys.

Mutta todella, siis

tässä nyt pietikäinenkin täällä

sanoa, että varona on, että periferia

alueista kuten Pohjois-Suomesta

tulee EUun raaka-ainepankki,

joissa uudet kaivokset

louhivat EUun kasvavan

kysyntään raaka-aineita.

Eli nyt, nyt kun puhutaan

viisaat väittävät, että

se lopullinen tuote, mikä

tästä sitten tehdä, jos se on

vaikka sähköauton akku,

niin siinä on se

value, että kuka pääsee tekemään

niistä raaka-aineista, sen itse

lopullisen käyttöomaisuuden.

Aika yleensä se menee sillä tavalla,

kun afrikasta on jotain raaka-aineita.

Vasti sitten, kun se jalostetaan, niin silloin

oikeasti tehdään sitä massia.

Eli kuvi on silmeisesti se, että Suomesta

kaivetaan raaka-aineet melkein ilmaseksi

ja sen jälkeen joku muu tekee

massit sillä Suomen ulkopuolella.

No, kun meillähän täällä

kansanparissa, niin

arvohon on työllistyö.

Jo Martti Luutti edes kertoo, että

että

näin se vaan, että

ne yränä vaan tehdään duunia, niin

on niin autuuskoittaa.

Niin, nyt jos

kun mä en tunne tätä Suomen kaiposlakiin

mitenkään tarkasti, siitä on

meillekin tullut tänne vain vuosien varrella, että hei,

otta kai joskus tämä kaiposlaki käsittely, että

tää on ihan sairasta ja oliko

niin hallitus, joka viimeksi sitä ruuvaa

sitä kaiposlaki ja uuteen usko.

Mutta noin, niin kun

kulmat suoriksi, niin se, mitä

Porukka sanoi, on, että

tää on ihan minimalista tää, miten kaivosyhtiöitä

verotetaan Suomessa,

ja sitten tällaiset kaivosvaltaukset

onnistuu niin kun yllättävän helposti

suhteessa kaikkein muuhun, mikä on kielletty.

Niin, käytännössä joku

monikaan sellainen toimija voi vähän

liputtaa jonkun alueen Suomesta, ja

sitten sen jälkeen ruvetaan

asiaan, niin kun asiallisen prosessin kautta

ja siis EU-asetus ja Suomen laki

kieltää ympäristön pilaamisen ihan

yksiselitteisesti.

Nyt on sitten kyse lähde siitä, että kuinka

paljon me uskotaan siihen, että näitä

ympäristön haittoja ei synny

ja mikä lasketaan ympäristön pilaamiseksi

ei ainakaan sitä valtavaa kuoppaa, joka

sinne kaivetaan.

Niin, ne on järvet, jotka loistavat vihreän

avaruudessa asti.

Vähän sellainen fiilis, että vaikka olis

kuinka niin kun hyvä tarkoitus ja Suomen

kieltää ympäristön pilaamisen, niin

kuinka hyvin tätä pystytään valvomaan.

Minun mielestäni nimenomaan kaivostojallisuudessa

on näitä ikäviä esimerkkia siitä, kuinka

niille jätteille tehdään jotain

sellaista, mitä esitteessä ei

luvata.

Kyllä, kyllä.

Niin, on näitä valtavat riskit yllä.

Ja mä muistelen, että

kaivosvero oli aikaisemmin

likiolematoon.

Joo, mä yritin selvittää tätä ja kulle

Kallio loo.

Tänne on vierrailleen kuolle epätietoinen.

Mielin ei ole mitään yhteistyötä Kallio loon

kanssa, mutta tänne on kasattu

vaan tätä nyt tänä vuonna

käyttöön otettavaa

kaivosveroa.

Tämä on

kaikenpuolihämmentävää, mutta

kaivosveron tavoiteltu verotuotto on

25 miljoonaa euroa

vuodessa.

25 miljoonaa euroa.

Sehän on siis vähemmän kuin

keskiverto Denna saa

valotuksia.

Joo, sillä ei ole yhtä koripalloa per peruskoulu.

Siinä on välikäsiä.

On.

Koripallollekin tulee yhdetään hintaa,

kun siihen tulee tarpeeksi lautokuntien

työryhmien väliin.

Mutta

25 miljoonaa euroa vuodessa

josta sitten tarkoitus olisi

ohjata kaivosten sijainti kunnille

60 prosenttia

ja sitten tämä

jakojäännös 40 prosenttia jää valtiolle.

Me ollaan pikku kunnat,

joissa yleensä löytyy

minun saamienitietojen mukaan

ahneita kylän miehiä, jotka kylä sitten

tekevät diilin paholaisen kanssa,

kunhan sitä massia vaan saadaan

hankkeisiin saadaan uusi urheiluhalli.

Eikä me siis syytä,

että jos saat jossain kolarissa,

missä oli ennen

kaivos joskus back in the days

ja sitten

ei ole ollut

toivoa tulevaisuus pitkä aikaan niin

nyt on taas

ukoilla ja akoilla töitä,

kun tänne tulee tällainen projekti

niin kyllähän sitä jengi kuseen

huunaan ja vähemmästakin.

Tunnetko sinä käsitteen öljykirous?

Öljykirous?

Ei, kyllä sanoo mitä.

Sillä viitataan näihin maihin, jotka on

vähäväkisiä, köyhiä, maita

ja sitten yhtäkkiä onnen potkoosuu

kohdalla löytyy valtavat öljy esiintövät.

Ehkä odotusten vastaisesti

yleensä näiden maiden

mennessysprosentti on kohtuullisen huono.

Siinä käy itse asiassa erittäin

kehnostikkoviin usein.

Sitten moni kansalliset firmat

tulee pumpaamaan se öljyn sieltä helvettiin

ja voittelee paikallisen elitin

eli antaa diktatorille

hänen perheellensä chiliardeja

mutta tavallisen kansainelintasoinen

on se mihinkään.

Tämä öljykirous toistuu melkeinpä

säännönmukaisesti ympäri maailmaa

ja yksi maan, joka siitä on

tämän miinan on välttänyt

Norja.

En tunne Norjan lainsannettu yksityiskohtaisesti

mutta siellä on tehty monta asiaa oikein.

Ne verrottaa, muistakseen,

suurimman osan

siitä öljyn arvosta

kun sitä kaivataan esiin.

Norja ottaa itsellensä leijonä osan

ja se on edelleen kannattavaa

moni kansalliselle jäteellä.

Ja sen jälkeen ne rahat

ruvattavat tuhlaamaan uusin palloluhalleihin

ja ne rahastoidaan tuleville sukupolville.

Tässä on kaksi asiaa tehty nyt oikein

yksityistet Norjalle.

Mutta kun katsotaan tätä meidän

valtapitävän rälsin

Uniper meininkijää,

niin onko se todennäköistä,

että Suomessa osattas sätää

lait sellaisiksi, että tämä koistinen

välttä.

Ja sitten tämä mantra,

mikä meissä täällä on

syvällä ja jonka ihmiset

toistaa tuolla sokeena ilmaajatusta,

että eihän me mitään työtä

tarvita.

Se, mitä me tarvitsemme,

on se työn tulos.

Ja se tulos on se, mikä

tuottaa hyvinvointia.

Mutta eihän me nyt haluta töitä

tehdä työn tekemisen ilosta.

Tai se on siis niin kuin orja

mentaliteetti.

Kyllä.

Se, että joku paikkakunta

nyt saa tehdä töitä

ja ihmiset siitä ilostaa,

että tätä työtä voi tehdä,

niin ei silloin

mitään tekemistä.

Aina on mikä merkka on se paljon,

kun siitä tulee siitä

työleivälijä, vaan työn tuloksena.

Ja siis kun on kapitalisti ottaa osuuteen

tässä, niin me olemme siitä liikevoitosta,

ehkä epäliikevaihdosta.

Ja sen lisäksi, mikä on kuin kirkisikkana

kakun päälle saadaan sitä työllistymistä.

Mutta se on ihan totta, että se on helvetin nurin

kurista ajatella, että parin 300

työpaikkaa olisi jotenkin se pääpalkinta

tässä pelissä, kun niissä, mitä me saadaan,

globaaleilla markkinoilla.

Siinä on se, että mikään

EU-asetushanen ei sidos Suomen

käsiä sen suhteen, etteikö kaivosveroa

voitaisi vapasti nostaa.

Eli mä sanoisin, että ei tämä

välttämättä ole

Suomen kannalta

tämmöinen torpparidiili,

vaan tää saattaa olla Suomelle mahdollisuus.

Mutta se vaatii sen,

että kaivosvero

nostetaan ja se pitää nostaa

erittäin korkealle.

No mitä sä luulet, että kun

moni kansalliset jätit, jotka käyttävät

lopaamiseen

miljoonaa taas miljoonaa,

sanoo siinä vaiheessa,

kun täällä tajutaan, että ahaa

nyt on aika vuonna, kultaa nostetaan

tätä verua merkittävästi toisella ja asti.

Se pitää tehdä nyt. Niin.

Tähän tulee siis

tämä koko komission muskelia

varmaan munkin EU-muskelitaustalle

ja sitten

vedotaan siihen, että näihin on kriittisiä

raaka-aineita koko EU-n

hyvinvoinnin kannalta, niin teidän

velvollisuus on vähän nyt antaa näitä

sieltä ulos tähän vanhaa hinta.

Mä tarkoitan, että... Take one for the team.

Mä en uskon näin. Vitsi, kun tuntii sieltä kovapäisiä

politikkoja, jotka seisoa kahdella jäljellä

ja pistää kovan kovaa vastaan.

Löytyskohan Suomessa sellaisia, niin pitää sitä

tullaan tarvitsemaan. Ja mä toistan

se, mitä mä äsken sanoin, että tää laki pitäisi

varmaan saattaa ajan tasalle

kiirehdytysti nyt ennen,

kun ruvetaan oikeasti puhumaan

näiden moni kansallisten firmoon ja Brysselin

tässä siitä, että miten ne Suomen kaivoshommat

sitten hoituu. Se pitäisi ikään kuin

livauttaa nyt kansallisella tasolla se

korotettu kaivosvero, jotta sit voidaan

sanoa, että hei, meillä on demokratia

tämmöiset lait, meillä on nyt voimassa,

että ottakaa tai jättäkää. Ja ei sitä

tarviin niin tiukalevetä, ettei tänne

kaivokset haluut tulla, vaan se pitää olla

semmoinen tilanne, missä molemmat osapuolet hyötyy

sekä EU, sekä kaivosetit,

että suomalainen yhteiskunta.

Tuntuu, että tämä suomalainen yhteiskunta on

jostain syystä kympin oppilailla siellä

ja tarvitteettilistan alapäässä, silloin kun

yppuhutaan yhteisestä hyvästä EU-tasolla.

No niin, tämä kaivosvero on yksi asia,

joka muuten tällä hetkellä

valtioneuvoston 21

valmistuneen taishankkeen mukaan

voi perustua loohitun

maailmin tai mineralin määrän,

maailmin tai mineralin arvon

kirjan pidon kautta verotuksen voittoon

tai kaivostoiminnan puhtaisen voitto,

eli siinä ilmeisesti verottaja saa nyt valita,

että mitä kohtaa verotetaan tässä kaivostoiminnassa

kuulostaa hyvältä siinä mielessä, mutta

tämä on semmoinen tuohon välia, että ehkä täällä

pystytään estämään se tytäryhtiötalous,

missä kaikki voitot viedään

ulkopuolella ja sanotaan, että meidän kaivostuottaa

vaan tapaataan. Eikö tämä kuulostaa siltä?

Ei maksita mitään. Propsit

saannona hallitukselle tästä.

Kyllä. Ei siinä mitään

mutta se, mikä tässä, ehkä nyt veronkin

lisäksi vielä merkittävämpää olisi se,

että tässä pitäisi tehdä

tässä onnen Raaka-protektionistinen

liike, missä

sä säädettäisiin lakia, että

jos näitä Raaka-aineita viedään sellaisenaan

ulos, niiden verotus on

jotain aivan ekspodentiaalista

sensiaan, jos niistä valmistetaan

lopullisia tuotteita

tai edes puolivalmiita komponentteja

täällä, eli korkean

jalostulusasteen lapalapalaa

niin sit se verotus on jotain toista.

Toi on

erittäin hyvä muuvi. Näin meidän pitäisi edetä

ja sit sen lisäksi voidaan sanoa, että

me ollaan valmiita laskemaan tätä meidän kaivosveroa

tuolta 75 prosenttista

heti kun Irlanti laskee

sen yritysverotuksensa samalla tasolle

kuin Suomi, se voisi olla hyvä

tai nostaa siis. Niin siis

nostaa, se voisi olla

hyvä taktiikka, esimerkiksi

joo. Okei, käy mulle

mutta tällaisia hämmästelyjä tänään

seurauks puhutaan pullon palautus

koneista on romuttamisesta

ala EU, kun aikaa riittää

koska kunninas on kuollu kauan elekön

kunninas.

Kriippisen piste fi

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.