23 minuuttia: Brysselin uusin metku suomalaisten kukkarolle | 615

Ohjelma 23 minuuttia. Katumusharjoitus sekoavaan maailman laidalta. Hyrreä pyörittävässä heikälä ja koskelo.

Haluutsä tehdä energia remontin. Ei se mitään vakset halukkaan. Joudut silti tekemään ja maksaa sen itse.

Toki siellä löytyy varmasti jotain tukirahoja, mutta arvelevät, että jopa 30 tonnin asti maksaa. Uuden tai vanhana asunnon energia rempa.

Tämä on tämän päivän aiheita. Sitä ennen niin niin niin. Nyt kun meillä on tällainen suhde teidän kanssa, että heitetään vähän läppää tässä rääppänänä alapuolella, niin olisi kiva, jos jakaisitte tätä matchkua.

En aio uhkailla, vaan ajattelin pikemminkin lahjoa. Mikäli näette tohtori koskeloa tai mua, jossa on kadulla niin kuin aika moni testä tulee juttelemaan välillä, niin saatte tarjota aluet tai vaihtoehtoisesti kevyt savukkeen voi myös tarjota.

Tämä on koulustaan hyvältä diililta meidän kannalta. Sillä mandaatilla nimittäin saa jakaa ohjelmaa. Tällä mandaatilla lähdetään tähän viikkoon liikkeelle.

Viime viikolla tuossa keskiviikon lähetyksessä muistaakseni tämä lintiläjaksoni. Siinä käsiteltiin myös niistisanan käyttöä.

Pohdittiin, että saako nistiä sanoa nistiksi, vai pitäisi löytää joku poliittisesti korrektiimpi ilmaisu. Siinä lähetyksen tuoksenassa kysyin, että kun joku nisti sitä kuitenkin sitä ohjelmaa katsoa, niin voisi kertoa sitten, että miten se asia on.

Hyviä kommentteja tulikin. Eräs nistiksi tunnustautuva jätti YouTubeen kommentin. Kyllä nisti on nisti ja tässä on vähän muutakin ajateltavaa, kuten seuraavan paukun metsästäminen.

Eräs henkilö lähti meille mailin, joka oli siinä määrin mainioanalyysi koko nistikulttuurista. Voitais ehkä melkein lukea se.

Tämä on aika pitkä. Tässä on vähän omituinen lausherrakenet toisinaan ja lukijat on mitä on, mutta koittakaa kestää, että tästä tulee pieni nistinpalauke.

Ja kun loppuusti päästään niin myös selviä, minkä takia se saattaa. Hiukan pätkiä se teksti, mutta siis tämä on erinovastakava.

Nisti sana piti ennen ansaita itse, että sitä sai käyttää itse sitä ja muista niisteistä.

Kyseessä sama ilmiö kuin esimerkiksi prostituoiduilla, jotka voivat huoritella toisiaan hellittelymielessä.

Kyseessä oli siis keinoerottautua ei-nisteistä ja ottaa nimitys omaan haltuun ja vesittää alakuutturien kautta ihmisryhmien ulkopuolisten käyttämät usein alentavat termit.

Nistitittelin ansaitsivat alun perin vain ja ainoastaan morfinistit ja heroinistit sotanarkomaanien aikoihin.

Kuten muutkin kielet, niin myös huume slangi elää ja muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi sotanveteraaninarkomaani tarkoittivat alun perin dullalla vain ja ainoastaan heroinia.

Vätkä suinkaan kannapista kuten 60-luvuta lähtien sitten ryhdyttiin tekemään.

Samalla tavalla nistitermiö on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. 60-luvuta lähtien myös amfetaministit ansaitsivat nistitittelin heroinistien lisäksi.

Sen jälkeen sitten kaikkien suonesisäisten huumausaineiden käyttäjät nykyään jopa sekakäyttäjiä ja ei suonesisäisesti käyttäviä kutsutaan yleistermillä nisti.

Toki nistejä on myös lukemattomia eri alalajeja tyyliin, rapanisti, räkäniisti, subunisti, kaapinisti, herrasmies, nisti, rahanisti ja niin pois päin.

Nistien hierarkia ja nokkimisjärjestys on myös kova ja selvä nistimaamassa samaan tapaan kuin vaikka vankien hierarkia vankiloissa.

Koska nistitermiö on kokenut niin kovan inflaation, en näe mitään ongelmaa, miksei nisti väkivallan uhri voisi nistitellä päälle käy nyt piritorin nistia.

Jostain syystä harmitonta euralaista herrasmies kaapinisti ja taas olisi lähinnä vain mautonta ja turhaa nistitellä.

Voithan tietysti alkoholin ystävänen pohtia myös onko nistien käyttämä termi liuotin nisti, desinfjontiaaineita ja käyneitä hedelmiä päidensä sekoittaviseksi sisäisesti käyttävistä liian epävoke ja mielia pahoittava.

Pahoittelut kirjoitusvirheistä, kappalejaan puutteesta, ynnä, muuta terveisi nisti suluissa 30 vuoden käyttöhistorialla.

Kiitoksia nisti, nyt tuli tämä asia selväksi meillekin, tuossa oli uutta tietoa ainakin minulle.

Oli nämä alaluntoi.

Dullasta ja kaikesta muusta.

Joo ja tämä että nistit oli vähän niin kuin mustat amerikoissa, että brotheria voidaan nimittää tietyllä sanalla, mutta annas ollaan jokin muu sanoseen.

Kyllä kyllä.

Sitten puu hanskat.

Niin, muistakaa tämä kun liikuttais siellä piritorin suunnallaan.

Hei, toinen juttu vielä.

Ennen energiarimontti, joka suoartoo uhkaaniin.

Onko sinulle tuttu tällainen, että miten paljon se kiipeellet ylipäänsä siis, seinijä?

No nyt kun satoit kysymään, niin mä hän oon ostanut pleikka vitoseen, jonka mä saan powereilta ystävällisesti, niin semmoset VR-lasit, joilla siis mennään virtuaalisen todellisuuteen.

Sen aparatin mukana tuli semmonen peli, jos se oikeastaan on hirveesti muuta sisältöä, kun et sä kiipeellet virtuaaliseniä pitkin.

Eli se on mun kokemus nyt tästä kiipelystä, milläkään oikealle se ei näille en todellakaan mennä.

Kunlustaa hurjalta ja vaaralliseltu.

Kyllä.

Ei muuten, mulla tuli niska kipeeksiin.

Katten nyt viikaa ylöspäin.

Niin kun mulla oli niska saatanan kipeä, jos mä en melkein pystynyt nukkumaan, mä mietin, että mitä mä nyt on tehnyt sellasta.

Joo.

Mä oon vaan nörtteilyssä VR-lasien kanssa ja siitä sitten vanhan yksikäistä.

Katsotaan muuta ihmisiä niin paljon alaspäin, että se on kuma, että sun niska tulee kipeeksi tolleen.

Joo, se on tottamulla tänne hyppyrin okkavia kaiken lisäksi, että pitkii kun katsoo, niin mennään vähän silmät jo kierro.

Hei, kiipelystä puheenolle, niin onko sinulle tuttu sellainen asia, että Suomesta löytyy Kenties maailman hankalin seinä kiivetä, his haasteellisin seinä?

Mä oon joskus nähnyt tästä jotain juttuon ja mulla yllätti se, että se ei ole mikään hirveän korkeaseena, se on vaan saatana vaikea.

Joo, kyseessä on Labnorissa tuolla Lovisan kupessa oleva Burn of Dreams, joka on muutamia metrejä, ehkä niinkuin neljä metriä,

mutta se on tällaista, sanoit, tompakruisellakin saattaisi olla tiukka paikka ja David Lee Roth ilan niinkään, hän hän aikanaan Skyscraper Levyn kannessa haluisi kiivetä vuoren seinää.

Miten mikä toi kallistuskulma tuossa on, mutta siis toi on ihan levoton, se on joudut todella kiipää.

Joo, se joudutetaan kärpänä ja vetää tällaista viistopintaa ylöspäin.

Me matkaa ei ole pitkä, mutta on yksi ihminen maailmassa, joka tän on suorittanut.

Okei, se on siis oikeasti vedetty läpi.

Joo, Nalle Hukka Taivalla, on kaverin niimi, hän on ainoa, joka on tähän pystynyt ja siellä on kuulemma käännyt ihmiset pettymään,

matkustannut pitkältä ja tullut aina todennäköisesti tämän persestä.

Mä oon ymmärtänyt, että siellä on joku viettänyt monta viikkoa, jossa on Basecampissa ja yrittänyt joka päivä kiivetä sitä, mutta eihän siitä mitään tunnalla, ja ainoa joka se pystyy vetää.

Kyllä. Siinä vaiheessa kun tää saavuttaa sen saman suosin on kuin Mount Everestin Basecampi, jossa on Nykyään McDonalds ja Burger King,

niin siinä vaiheessa, kun mä sanoin, että tää on mennyt yöveriksi, mutta jos tuntuu siltä, että itseällä on se sormenpäissä vähän voimaa, niin kääkää kokemassa Burner of Dreams.

Okei, pistetään mieleen, pyrin välttämään tota kiin haastetta tässä elämässä.

Okei. Hei, mitä sitten on energiarempaa? Sehän on mahdollisuus.

Mä näin jotain juttuja kuulle tuossa lehdessä, että se on taas kuulle sama pahantekijä tuo Rysseli, joka säätää uusia lakeja,

jotka sitten kopsahtaa jostain syystä aina suomalaiseen nilkkaan.

Jaa, kopsahtaisi se varmaan muuallakin, mutta yleisemme suomalaista ollaan niin kilteen maksumiehiä, niin mieltä on hyvä pyytää.

Se nimenotetaan tosissaan. Niin, juuri niin me oikeasti ajatellaan, että tässä pitäisi maksilla jotain. Mutta joo, taloussanomat, ilta-sanomien

alaliite kertoo, että tällainen jopa 30. donan pakko remontti saattaa odottaa nyt sitten pahaa.

Vistammeko tota kansalaista tulevina vuosina? Puhutaan EUun energiat tehokkuus direktiivistä.

Ne aina tämmöisiä hirveiltä nämä direktiivit ehkä se sopii tälläiseen red tape-osastoon eli byrokratia.

Nii, no nyt sitten tää lähtee muutamista tonneista, tää energiarrempa, mutta jos oikeen talo vuotaa ja tunnistat esimerkiksi,

sen siitä, että noin niinku talvisinkin valuu pakkasella niin tota räästää sitä vesiin, niin tiedät, että siellä lämpökarkailee.

Siis tota tähän, koska tää on kaikkia rintamamies taloja, joka ikistä, ne on kaikki ensinnäkin Homeessa,

Hengö Varlis ja siis, ja sen lisäksi tuuleen sisällä ja jääpuukot muodostuvat sinne kato rajaan sisälläkin.

Joo, tota jopa miljoona asuntoa on nyt sitten rempatarpeen piirissä.

Suomessa, mitä meidät nyt on sitten tälle 6 miljoonaa ihmisten, niin paljon niitä nyt niitä semmosia tota erillistä taloja tai omakotiin taloon

ylipäätään tässä maas on, kuulostaa niin kuin äkkiseltä, että toi aika iso summa.

Niin, no joku voisi varmaan sivistää, mutta minun hän kuvaa, että päätöpikseudulla asuttaisi näissä asunnoissa jotenkin 1,8 ihmistä per asunto.

Tämäkin kuulostaa aika pieneltä, koska tietysti perheitäkin, vaikka tässä maailmassa yritetään koko ajan, toituttaa meille, että

tai sanotaan, että se ei ole välttämättä rindavaa asia.

Mutta ei hätää suomalaisillaan, hän on Eurooppaalaisittain tosi paljon säästöjä tilillä.

Kyllä ei ku helvetti, se olikin joku muu maa.

Suomalaiset on köyhiä, ku Kirkorotat osittain johtuu siitä, että täällä on ollut kädet mullassa itse kuullakin,

vähintään pari sukupolvea aiemmin, eli jos yli sukupolvista varallisuutta pääsee monellekkaan kertymään,

ja toiseksi on verotusympäristö, onks nyt paailman neljänneksi korkean verotus,

niin pitää huolen siitä, että ei niitä pääomia kansan kapitalismia oikein pääse kertymään.

Tämä kuulostaa siltä, että 30 tonni...

30 tonni on nyt varmaan se ääripää, ennen kuin inflaatiolliskeen siihen, ja se on kolme sattaa.

Itse asiassa täältä mainitaan kiinteistöliitilta sanomia jutus, että tää saattaisi koskea jopa puolta toista miljoonaa asuntoa.

No niin, eli pyytetään se miljoonaa siitä.

Kyllä tässä varmaan, en mä tiedä, raffista järviotunut yli joka toinen asunto Suomessa tarviin nyt täällä sen.

Ja mikä seksikäintä, niin tää on nyt paketoitu EU-direktiivissä erilaisia luokkiin.

Ja tässä mennään portaitaan niin, että vuos 2030, kuinka olkaaan,

niin silloin pitäisi olla jokaisen asunrakenuksen vähintään F-luokkaa.

Ja sitten vuonna 1933 pitää olla E-luokkaa.

Mä en tiedä, onko se A-luokkaa niin kuin se, että sulla on monta, joissa on peltikattoja.

Ja sitten tuon palaa kivihiilisiä sisällä.

Jos saa vähän pikakelata mitä tää tarkoittaa, niin koko Helsingin Juken keskusta pitää purkaa.

Tilalle rakennetaan elementit.

Joo, ennen kuin vuonna 2554 ollaan Y-luokassa, joissa siinä olekaan asuntoja.

Sitten kun koko Helsingin Juken keskusta on korvattu moderneellä ratkaisulla, niin me matkustetaan italiainehmetellä.

Mitä helvettiä? Täälähän on keskiaikaisia rakennuksia maa täynnä.

Joo, tämä direktiivi ei varsinaisesti koskenut näitä rakennuksia, ei oikeastaan yhtään mitään muitakaan rakennuksia.

Että kai te oikeasti purkanut koko keskusta?

Tässä, mä luulen, että tässä käy niin kuin Anne Bernerin talolle.

Muistat varmaan Espoon viehettävä rantareitin.

Eli tämä hiekka tie, joka oli määrä kulkea koko Espoon rantaviivan mitalta niin,

että kun kansalaiset tulipuvuissaan koirineen päivineen tai sauvuilla ilman,

miten vaan, niin pääsee sitten kun olla käskyntelemään siellä, koska rantahan kuuluu kaikille.

Paits!

Se on sosiaaldemokraattinen arvo, se rantava. Muistat, että sä oot kertonut tästä joskus, mutta nyt sä kerätte ihan nimien kanssa.

Onko tämä oikeasti niin kuin Bernerin?

Tämä on ollut lehessäkin tämä Bernerin kämpä siis siellä, sanotaan läntisessä päässä tätä rantareittia, niin kuinka ollaankaan sitä

ja saatu kahvetaa Bernerin ja kumpanien kämpien edestä, vaan heillä on omat pihat siinä suoraan.

Heillä on oma rata.

No pitäen päästä ihmisen saunosta sinne kastautumaan ilman, että siellä uuteliaat.

No tosiaan, tuossa on yhä kaverilla oli matinkylässä tällainen mökki, jossa saunoimme ja juhannusta vietettiin ihan rauhossa

ja sitten seuraavana juhannuksena siitä kulkikin hiekkaasti ja siitä saunan mökin ja mökin välistää.

Tähän on ihan syöpää. Siinä on sitten joku koiran kusetta ja kahisee tuulipuvussa on julkisella paikalla,

siinä saat munasillaan yritä, nauttiin saunasta ja omaa rantaasi käveleet siitä julkisen tien yli.

Ja kuinka ulkaan Westend ja tämä haukilahden alue, missä nyt kuitenkin lienee esponkaalemat

kämpät sitten ainakin siinä ranta-viivassa, niin sielläkään ei nyt ihan pilkun tarkasti kateltu,

että mistä se menee ja se tie, plus huikea oli se, että kun YIT, rakennusliike,

joka käsittääkö se niin heillä oli joku steikki tässä ranta-raitin rakentamisessa, niin siinä kohtaa,

kun on se heidän oma edustusmaja rantsussa niin se tekee se jää.

Se keksitkään.

En kekti.

Mutta tämä on sivuseikka.

Tämä on sivuseikka.

Miten vaan sanois siis tämä, että ehkä tämä energiarremonttikin, niin katsotaan siis sillä lailla,

että eikä se nyt ihan niin kuin kaikkia kosketa, koska aina löydetään kuin borsan reikää,

että jos meillä onkin niin kuin finnes merkintä asunnossamme, niin se on sitten kulttuurihistorialisti merkittävä

ja siihen ei voikaan jotain.

Siis rikkaita lähdetään rangaisemaan.

Sehän on jaloa, pyrkimyyskyykyttää niitä, joilla on kerttynyt vähän sitä vaurautta,

mutta sehän menee aina vihkoon, tämä Robin Hood-taktiikka, että Suomessa harjoitetaan,

ja sit se kopsaattaa aina niiden köyhimpien nilkkaan niin varmasti tässäkin.

Muuten noista rannoista, kun sitten toinen niin kuin ääripää, joka ei sekään ole hyvä, kas kummaa.

Se, että sosiaalisoidaan koko ranta viivo, ei ole hyvä, mutta ei myöskään se, että yksityistitään kaikki rannat,

niin ei tarvi kreikkaa pidemmälle mennä.

Niin esim. Atenassa sulla on sellaisia upeita rantoja, joita vuoraa sellainen 2 metrii korkee

rautakaitesta tehty murin.

Ranta on yksityinen, ei sinne saa mennä, ei klubi maksua, joka on sitten tietenkin tähtitieteellä.

Niin siinä sun on semmoinen fiilis, kun sä tiedät, että Atena on kaupunkina sellainen,

että siellä on sulleen 40-tastetta kesäisiin ja pakokaa sua riittämis,

se on meluissa ja jollain tavalla vähän vaikea kaupunkin.

Niin siinä, kun sä näet sen vedeen liplattamassa, joka saattaisi vilvoittaa sua,

ja sit sulla ne helvettiin muuritsi edessä, niin tulee sellainen olo,

että okei, saisiko tänne vähellisää sosiaalitemokratia?

Vähän häpeä, että mä sanon täällä.

No niin, mä ymmärrät ton, jossa lähdet sinne Krekka-tavakka nyt kroatiaa purjehtimaan,

niin et sä voi vetää ankkurilla siihen mihin taas random saareen ja panna notskiin siihen pystyyn.

Joku omistaa.

On tässä puolelisemmästä sanoa, mutta sit tää tievetäminen niin joku voi sanoa,

että onhan se nyt parempi, että espuolaiset siellä pääsee sitten ulkoiluttamaan koiraa

hyvällä näköalalla ja sea breezeillä.

Miten jos leikitään tällainen yritysleikki, et jos nyt sä tuolemaan vakasian omasella,

jos saan tuolla savossa kesämökkia, niin helppohon sanoo,

että jos jollain nyt sä tuolemaan tässä lähellä kaupunkiamökkini,

että siitä pitää olla oikeus, mutta miten, et jos teidän kesämökkiin,

niin tehtäis sellainen pikkuväliosuus, mistä sä te kävin turret-kameroiden kanssa,

ihmetelmässä, kun sä olet vilpolassa, niin...

Tämä pystytään saajattelemaan. Tämä aiheuttaa minulla aitoa ahdistusta tämä suuntaan.

Joo, ikävä suunnitelma.

Siinä tämä mietin vaan, että kun me tiedetään, että Suomiakaan tuu karkeasti kahtia,

on ne paikat, joissa asuntojen arvo nousee,

ja sitten kaikki ne muut alueet, jotka muodostavat varmaan 9 prosenttia maapintaan vasta koko Suomesta.

Niin siellä on paljon sellaisia kämpiä, että sä ottaa esimerkiksi 5 tonnilla,

joista lappista saattaa saada itselleen 143.

Se on lähinnä, että sä saat itselleen skuluja, kukaan ne haluaa ostaa sitä,

ikään kuin purkuvalmistalo varmaakin, mutta siis on sellaisia kämpiä,

joiden arvo on jo lähelläkään 30 000 euroa,

eikä se ole sen jälkeenkään, kun niihin tehdään energiaremontti.

Se menee niin kuin hujakoille, niin kun puhutaan siitä, kun lämpökarkaa,

niin tässä nyt sitten rahakarkaa, koska vaikka sä investoit 30 tonnia johonkin

kämpä, jota kukaan ei haluaa, sen sijainin takia, niin sen arvohan ei nouse 30 tonniin,

vaan se pysyy edelleen aika lähelle sitä nollaa.

Hän saa, että oltiin tämä rahan puhees, koska nyt mä näen tässä loistavat mahdollisuudet.

Terve pyrkkää. Tässähän pitäisi käyttämään, että meidänkin pitäisi laittaa

joku tällainen energiaremontti-yhtiö, pystyy.

Mä uskon, että siihen saa helvetisti tukirahaa, ei tarviisi niin kuin omia laittaa kiinni.

Koska sellainen, kun toverin remontit.

Koska siis ymmärtäkää ihmeensä niin kuin markkinataloushan kuollu,

ja siis tällainen vapamarkkina, se oli hyvä idea, mutta ei siinä ole mitään erki.

Sitä kokeiltiin jo.

Nyt idea on se, että määrätään laki, jossa asiakkaat tulevat sinulle pakolla.

Eli mikä onkaan erokkaampaa bisnestä, kun...

Mä en tiedä, mikä konsorttio tän on lobannut EU-direktiiviksi,

mutta veikkaisin, että siellä on joku valmiiksi laskenut,

että olemme tehneet tähän täällä aika hyvät hillot kansan silkänoosta,

kun itse on pakkoosta.

Mä erotaan, että jos koskaan energian remontti-yhtiö pyydään,

ja sitten etitään nimenomaan nämä 30-kilon keissit,

koska nehän putoo meille suoraan asiakkaiksi.

Tämä on nykyinen, ja varsinkin suomalainen tapa tehdä bisnestä.

Unottoekaan kaikki muu.

Suoraan vaan ulosotto on se asiakas, ettei kato tietää, ettei se tyhjä taskua mitään.

Varmuuden vuoksi laitettiin tämä ulosotto, kun ei tiedetä, että maksat tekevät mitään.

Toi muuta, mitä sä kuvasit, niin sillä on nimekin, se nimi on kokoomuskapitali.

Jos kokoomus saisi tehdä Suomesta sen kautta sen markkinatalouden, kun he haluavat,

niin he tekevät neuvolasta yksityisen palvelu, joka on pakollinen.

Eli valtion määräissut menemään neuvolaan pienen vauvasi kanssa,

ja jokainen kerta maksaisi sulle 360 euroa.

Se olisi sitten markkinataloutta.

Sillä voisi joku nimittää myös uusi fascismiksi, jossa valtio- ja kapitalismilyö kättäyhteen.

Tämä on siinä mielestäni tässä jo idea se, että valtion omistaa niitä yrityksiä varsinaisesti,

mutta valtion suoraan tarjoilee asiakkaan, on ikään kuin pakkojonossa lapaa.

Suu auki lentokone tulee, saattaa maistua vähän pahalta, mutta lääkkeen kuuluu.

Tämä on niin fakt-up, vaikka tässä nyt vitsää ollaan, niin mä käydään vähän kierruksilla.

Tämä huomaa, että ehkä muistaa, että mulla on aina välillä lyö rajoittimille.

Kun Brysseliä ja Helsinki yhdistetään, niin saadaan molempien huonoimmat puolet.

Eikä mitään hyvä.

Eli Brysseli keksittää jotain tällaista direktiivihässäkkää,

ja sitten sitä lähdetään implementoimaan ihan täysillä Suomessa, ja uskotaan ihan vakasti siihen,

että jollainen Hollannissakin on täysin carbon neutral 2035 tai jotain.

Ja sitten, kun se ei toteudu, niin siitä ihmetellään, että miten meillä taskevinää.

Nyt niin, sellaiset yhteiskunnanosat, kun se on mainitsi tämän kokoumuskapitalismin,

niin katsomaan tuossa yhtä haastattelua, missä oli tällainen herrahastattelussa,

joka omistii tällaisen yksityisen lasten huostaanotto-kodin.

Nyt niin, oliko sinne kokoomuskytköksi?

Mä tiedän.

Sattalla demariki.

Mä kuuklasin, että mikä sitä puulaakin liikevaihtoon.

Heitä paljon kuin yksityinen huostaanotto-koti.

Minkä tyyppisiin nappikauppia?

No, mä lähden argumentoimaan siitä näkökulmasta, että lapset on arvokkaan asia, mikä meillä on.

Eli kyllä mä lähtisin johonkin kympi miljoonaa, ihan suoraan tästä.

Joo, ei siis pikkasen optimistille, mutta arvostan näkemystäsi ja ennen kaikkea kunnienhimoisiin.

Viisi pilkkuuta miljoonaa, tai se ollaan se liikevaihto.

No se on ihan hyvä.

Ja nyt kun mä mietin, niin mitä sä veikkaat, kuinka paljon niitä huostaan otettavia lapsia tulee ovelle.

Kolkuttaa ja sanoa, että tuossa olisi mun 200 kiloa teille, et pääseks mä asuut tänne.

Ei.

Vaan tää kaikki revitään tietysti jos tää on julkisesta fyrkästä.

Ja nyt mä en tiedä kuinka monta tuhatta huostaan otettuu lasta tähän 5.2 tai 5. jonkin miljoonaa.

Kyllä niistä tarvaa koululuoknassa.

Niin.

Koululuoknassa.

Esimerkiksi.

Lapset on arvokkaan.

Jos sulla on yksityinen huostaan luttokoti, niin...

Yksityinen.

Vittu, business, se on siis ihan oikeesti.

Tässä miten väärällä alalla me ollaan.

Joo, joo, joo.

Me ei pitäisi olla siis miettimässä vaan, että mikä putoo seuraavaksi syli tuolta.

Tää ei ole se tapavilla hilloa tehdä.

Vannusten hoitopalvelut on vissiin vähän samanlaisia.

Vähän.

Pikkasen kalliita.

Potilaat tulee vähän niinku automaatiiraisentäkin, että tiedät nii Suomihan on vähän niinku vanhenneva maa.

Vannut vannuksista ei oo pulaa, niin ei muuta ku mylly päälle ja rahat veromaksilta.

Ja sit kuitenkin toimitaan niinku yksityisen yrityksenä.

Tää on nyt se sekatalous, mikä on ihan oikeesti sellainen kokoomusvisio.

Sitten yks pointti vielä. Nyt kun me puhutaan tästä energiaremuutista siitä, että kuka mä haluan olla primusoppilaita eiks niitässä kaikessa,

niin jos Suomen päästöt on joku nollapilku nolla jotain promille ja niinku maailman päästöistä,

niin ja sit me ollaan täällä, että ne on vuottaa kun talon nurkka jotain, niin ja mä pannaan tähän jengimaksamaa tää.

Niin, jos tosta nyt Kiinneä ja Intia niin kun kusee tähän urinversaaliin uimaltaaseen, niin me ollaan silleen,

että eikö mä käydään tuossa sisävessassa, mä maksetaan kallisvessassa, mä maksetaan, että mä eikä käydä kusee sinne,

mutta sit mä ymmärrän kuitenkin uimalla siihen samaa altaaseen.

Niin, miksi ei mä samantajan kustassa jää altti, niinku tiedät, että mä en sanoo, että mä oon altaaseen kusia, koska en yleensä.

Elevytyspaketista meni rahat Italian talojen remppamiseen.

Kuule, mä menin suoraan kamoralle. Suomessa hän ei ole kamorraa, mutta meillä on vähän vastaviorganisaatioita, jotka etsias hallitsee tätä maata.

Nyt mun nuorissa saatiin yms moms, koska kuningas on kuollu kauan eläkökuningas.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.