#rahapodi: Asuntomarkkinat umpijäässä? | #rahapodi 339

Jäädäm! Rahapodin jakso, 3399 kiinteistömarkkinat jäässä kysymysmerkki.

Onko siellä kysymysmerkkiä? Se helvitetään tänään.

Kukku luuru asuntomarkkinat, että tänään, tai itse asiassa vähän suosikin aihe.

Nyt päästään pureutus siihen, koska jos katsoo uutisvirtaa, niin se on koko ajan siitä.

Yksintäs, että ihmiset kertoivat, että on vaikeeta.

Sitten firmat kertoivat, että keissä ei oikein ole, ja ekonomiset kertoivat, että tämä on tuntumaa mahdollisesti tulossa.

Mitä tämä menee ja mitä tässä päästään ulos ja mitä tämä merkitsee kuulijoille?

Nyt tuossa on kamera, niin nyt kun me ollaan tässä samalla puolella, niin rumpujen pärinää,

tiedettömintä se tarkoittaa ja se tarkoittaa sitä, että meillä on vieras.

Eli nyt ei tarvitse kuulla vain meidän viisastelua täällä, vaan tervetuloa heikki vuoremmaa.

Kiitos paljon, mukavaa olla täällä.

Tervetuloa ja toimitusjohtaja YIT.

Kyllä, kymmenen kuukat sitten olotin yhden toimitusjohtajana ja päässyin mukaan tähän asuntomarkkinoiden ja kiinteistömarkkinoiden viimeisimpään käteeseen.

Et sitten pahempaa aikaan, keksineet lähteä näihin homeihin.

No sanotaan, että olin aina pitänyt haasteista ja olin toki ymmärtänyt haasteet siinä vaiheessa, kun mukaan lähdi.

Markkino näkymää oli silloin aika heikohkkoja, mutta on siinä ollut toki navigoimista ja työtä ja tekemistä tämän ensimmäiset kymmenen kuukautta markkinan kanssa.

Joo, ei mennä siihen ihan vielä.

Kerro lyhyesti, kuka sä oot ja mistä sä tuut ja miten pääsee miljardiorityksen toimitusjohtajaksi?

No, aloitin Uraani talouspuolella, venin Nokijalle vuonna 2008.

Tein siellä töitä vuoteen 2015. saakkaalin hankinnassa ja toimituskietjussa pari vuotta ulkomailla ja sitten silloin Nokijan osaksi siirrytti osaksi mikrosoftia ja en lähtenyt silloin mikrosoftin kanssa jenkkilää, vaan vaihdoin itse asiassa rakennusteollisuuteen.

Hyppäisiin silloin lemminkään se ensi hankintajohtajaksi ja liiketoimintajohtajaksi.

Asfalttiakin Vienäs-liiketoiminnan osalta ja tietysti siellä isot muutokset lävitse tehtiin transaktioja ja siirryin siitä itse asiassa konsultointiin.

Mulla oli tällainen kahden vuoden konsultoiltipätkä, olin tuolla Mäkkiinisillä toissa konsulttina ja isoja muutoshankkeita väläpi kansainvälistä yritysten kanssa ja sitten tämmöinen mahdollisuus aukesi,

eli tulla takaisin yhdessä, mä hinnisin muutama vuoden olla yhdessä ja sanoin siinä kohtaa ja tehdyttomasti kyllä ja meillä on nyt tietysti isot muutokset ja muutosmatkat edes yhdessä ja se on ehkä lyhyesti se oma tarina.

Eli nyt me ollaan suuren osaamisen äänellä ihan selkeästi, Mikka, alkaaks se on hirvittää?

No mä kuuntelin tässä, että transaktioita, muutosjohtamista ja sen jälkeen nyt on palkattu vähän aikaa sitten yhdessä, mitä siellä on tulossa, mihin ei sun kompetensin aikoo hyödyntää kaikkein parhaiten, että otko sä nyt viemässä yhdessä tästä nyt olevasta kurimuksesta jonnekin aivan muualle?

Kyllä meillä on kaksi tähtääntä ja tässä on lyhyen aikavälin tähtäinen on se, että mä navigoidan tässä markkinassa, mutta meillä on samaa aikaa tehdä tosi paljon toiminpiteitä siitä, että mikä on semmoinen pitkäaikavälin kilpailukyky ja kyllä muutoksia me ollaan tuotu jo, me ollaan yksinkertäistetty meidän tapaa toimii, organisoitumisrakennetta ja samaa aikaa me ollaan kiirrytetty meidän strategian toimeenpanoa esimerkiksi teollinen rakentaminen, mitä on teollinen rakentaminen?

Teollinen rakentaminen on itse asiassa tuoda rakentamisen alalle niitä oppeja, mitä teolliset yritykset käyttävät ihan arkimpäivässä, on tahtiaika tuotantoa, jossa me pystytään esimerkiksi rakentaminen jakamaan lohkoihin, se pienempi osa-alueisiin osa kokonaisuuksiin ja tätä ohjaamaan systemaattisesti läpi koko se hankita ketjun, jotta me saadaan se rakentaminen pysymään niin sanotusti tahdissa ja tätä kautta se on yksi iso elementti ja työkalu siihen, kun me puhutaan, että rakennus alalla on paljon hukkaa ja tehoittomuutta, niin tätä kautta se on yksi iso elementti ja työkalu siihen, kun me puhutaan, että rakennus alalla on paljon hukkaa ja te

kautta me sitä pystytään, pystytään noin niin sieltä myös poistamaan, oliko se niin, että näin ei ole tuo aikaisemmin tehty? Yite on vielä nyt tätä jo pitkään eteenpäin, ne on siitä tosi paljon hyviä kokemuksia ja nyt tarkoituksena on vielä kihdyttää sitä muutosta ja saadaan me niin kuin Yite toimimaan yhdellä tavalla, kun me mennään eteenpäin, niin läpi kaikkea maitten, jotta meidän se teollinen rakentaminen ja tahtiaika-taulut on käytössä meidän kaikissa toiminnossa.

Miten jos perutetaan vielä vähän, voitko kuvata Yiteitä joillaan luvulla, että tällaiset, kun minäkin tiedän, että minkälaista yrityksistä on kyse?

Yite on Suomen suuri rakennusyhtiö, liikevaihto on 2,4 miljardia, meillä on noin 5,5 000 työntekijää, me toimitaan Suomessa, Ruotsissa, Palttiammaissa, Puola, Czechia, Slovakia. Siinä on Yite tänään.

Ei ihan pienipuolilta.

Ei ole ihan pienipuolilta, me toimitaan aika monipuolisesti, että meillä on asuntorakentamista, joka on ehkä 40 prosenttia meidän liikevaihdosta ja meillä on toimitilla rakentamista, joka sisältää sairaaloita kouluja, erinäköisiä toimistoja.

Siellä on korjausrakentamista sisällä ja sitten meillä on infrarakentaminen, jossa käytännössä on esimerkiksi siltoja, mitä tehdään Helsingissä tai tehdään pikaratikoita tai tämän tyyppisiä suurempia infrakokonaisuuksia hankkeita.

Okei, miten jos nyt sitten palataan siihen, että missä nyt mennään, niin sä sanot, että tekemisen tapoja muutettu, jonkunnäköistä leikkausta on tehty, mitä muuta.

Onko jarrut päällä nyt? Joku tuntemani viisas henkellä kertoi joskus, että finanssikrisi jälkimmäinen tai finanssikrisi iski, niin yritykset, jotka iski liinat kiinni heti, isosti, niin ne oli sitten, ne säästyy sen krisikuopan yli ja sitten kun se markkenaako taas vetää, niin ne oli paremmassa hapessa lähteä sitten siihen uuteen nousua.

Onko tässä nyt vähän sen tyyppinen liike päällä, että markkinat hidastuu ja pysähtyy ja nyt kunnalla liinat kiinni ja organisoidutaan uusiksi ja tallapohjaa sitten heti kun markkinat alkaa taas vetää?

No niin, me ollaan käytetty välillä semmoista vertausta, että pitää jarruttaa ajoissa sinne mutkaa ja sitten oikein se aikaa mennä taas jalkakaasulle.

Ja jos katsotaan sivuluisuissa?

No ehkä tuota yritetään sitä sivuluisua välttää, mutta toi...

Meidän aloituksetan me ollaan aloitunut hyvinvarovaisiin aloitusten kanssa.

Esimerkiksi sen puolen vuoden aikana Suomessa, niin me ollaan aloitettu 29 asuntoa.

Toisen kvarttalin aikana me ei aloitettu yhtään uutta asuntoa oma perusteista hanketta Suomessa.

Mutta oletko mä asunnoista nyt vai talosta?

Asunnoista.

Okei, eli talot on paljon pienempi lukua, kun sä asunnot sit tässä vertailussa?

Talot on vertailussa on yksi kappale.

Okei.

Että jos me oltais niin kuin normaalia aikana, oltais semmos normaali kysyneet tarjonnan tilanteessa,

niin ehkä oman perusteisiin hankkeita olisi lähtenyt semmonen hiukalle tuhat kappaletta

tuon puolen vuoden aikana liikenteessä.

Asuntoja.

Asuntoja, kyllä.

Ja se tuhataan sitten, pitäisi tekee, 10-12 taloa.

No se vähän ripuuteistyyksikäs suuri piirtein varmaan sitä alkaa.

Mutta pitäisi historiaa perspektiivissä?

Ollaaks nyt niin kuin tässä 90-luvun Laman numeroissa näiden hankkeiden osalta,

koska toi kuulostaa hemmetipenet luvulta?

Niin, että jos mennään, puhutaan vaikka otsikolla asuntomarkkinat, niin mitä tämä tilanne nyt on?

Jos otetaan pari vuotta taaksepäin ja mietitään, että missä tilanteessa oltiin,

niin Suomessa myytiin noin 20 000 asuntoon vuodessa uusia kohteita.

Se oli semmoinen myyntiluvut, mitä oltiin vuos 1921.

Ja se oli aika korkeataso.

20 000 käänpää.

Kyllä.

Koko maassa.

Ja siihen saman aikaan sitten tehtiin myös vastavamäärä aloituksia.

Ja rakentajat katsoivat tietysti sitä, että mikä on se kysyntä.

Lähdettiin ennakkomarkkinointiin, saatiin hyvät varausa sitä,

että ennakkomarkkinointiin käynnistettiin hankkeet ja pystyttiin myymään hankkeita.

Ja myymättömien asunto oli yllättävä vähän markkinalla,

jos mennään esimerkiksi taaksepäin vuosta ja puoltoista.

Ja siinä ajankohdassa oltiin myös tilanteessa,

jossa itse asiassa korkojen nostosta ei vielä kovin laajasti puhuttu.

Saman aikaan, mitä oli tullut tämä toimitusketjun häiriöt,

oli nostanut rakennuskustannuksia noin 20 % läpi linjan.

Ja nämä rakennuskustannusten nousu sitä kautta myös siirtyi siihen asuntojen hinnoittelua.

Ja mehän nähtiin asuntomarkkinoilla semmoinen Suomessa

noin 10 % asuntojen hintojen nousu vähän yli sen pitkän ajan trendi käydään tuossa koronan aikana.

Silloin kun asuntokauppa kävi vilkkaana.

Myytiksi vähän niin kuin ei jouta, että sen takia sitten ehkä katteetkin oli tuhdimmat siihen aikaan.

Siin myytiin varmasti ei jouta ja myytiin paljon asuntoja.

Ei ehkä jopa pystytty käynnistämään niin paljon asuntoja,

kuin mitä ei ollut siinä ajan hetkes kysyntää.

Ja tietysti takana on isoja trendejä kaupungistuminen ja muutta näihin kasvukeskuksiin,

uusien asuinalueiden rakentaminen kokonaisuudessa.

Ne iso trendit myös tuki sitä.

Ja sitten samaan aikaa ihmiset sijoitti ehkä enemmän omiin asuntoihin sitten koronan aikana.

Halusivat lisää tilaa ja etsiä perheelle parempaa asumista siinä ajan hetkessä.

Ja mä uskoin, että ne oli niitä keskeisiä syitä,

mitkä silloin nosti sitä kauppamäärä niiden vuosien aikana.

No nyt sitten, missä me tänään ollaan,

niin ne asunto hankkeet siitä käynnistymisestä valmistumiseen

niin se kestää ehkä 18 kuukautta pääkaupunkiseudulla.

Ja jossain sitten, missä mennään vähemmän maanalaisia rakenteisiin,

voi olla, että päästään niinku 12 kuukautta siitä käynnistämisestä sinne valmistumiseen.

Nyt meillä on tilanne, jossa meillä valmistuu aika paljon asuntoja tähän markkinaan,

mutta ne on käynnistetty silloin 18 kuukautta sitten.

Ja sinä ajan hetkenä keskusteltiin vielä kuitenkin,

vaan että on rakennuskustannukset nousee,

inflaatioon piti siitä niinkuin tavallaan toimitusketjun lukkojen avautuessa,

niin inflaatioonhan piti tasaantua itsessään ja tota korkojen nostot

ei ollut vielä siinä kohtaa niinku kovin suurella painoarvolla.

Korkot oli tää, eikö ne olla vielä 0,15 tuotte sitten?

Kyllä.

Tai lähessäänkin.

No niin.

Ja siinä kohta on käynnistetty paljon asuntoja.

Ja nyt ollaan tilanteessa, jossa sitten taas kysyntää on pudonnut merkittävästi.

Ja me nähtiin niinku kuun ykkösen aikana,

60-70 prosenttia kysynnän laskua verrattuna viime vuoteen,

kuun kakkosella niinku jos katsoo meidän omia lukuja,

niin menti jo vähän parempaan suuntaan,

mutta sitten taas niinku vuosi vertailussa,

niin ollaan toki edelleen 50-60 prosenttia alhaalla siitä,

mitä esimerkiksi tilanne oli vuonna 2022.

Mitäs tota mainitsit tän ennakkomarkkinoinnin?

Eli totaan tehdään kohde, sitten ennakkomarkkinoidaan saadaan tietty varausaaste,

sen jälkeen käynnistetään,

niin nyt tuntuu sitä, että on paljon kohteita,

jotka on sitten ihan täysin niinku myymättä,

ja ne niinku valmistuu tähän markkinaan,

niin kävikö siinä jossain vaiheessa semmoinen hetki,

että tämä näyttää niin hyvältä.

Nyt vaan niinku painetaan kaasuun,

tehdään näitä tota tavaraa sinne tiskille myytäväksi,

ja sitten odotetaan, että viimeistä siinä vaiheessa,

kun se on lähes valmiita, niin sitten tulee ostaitia,

ostaa ne pois, ja niin ei ole sitten käynyt.

Mä olet enemmän kävin sitä, että siinä ennakkomarkkinointi vaiheessa,

edelleen oli hyvin kysyntää ja oli varauksia,

ne varaukset ei ole siinä kohtaa vielä,

vielä niinku tehtyjä kauppoja niistä asunnoista,

vaan ihminen varaa sen, ja sit siinä vaiheessa

vasta, kun päästään käynnistämään,

niin itseasiassa ne kaupat voidaan niinku juridisesti tehdä.

Okei, eli kun mä oon aina kuvitellut,

kun sä varaat, niin seudut maksaa puolet.

Ei.

Mä sanoin ihan vaan nimipaperia,

tai siis vaate, hei, hei, mä oon kiinnostaa.

Siis oks tää vinkki kuulijoille,

että varaa mitä ikinä haluat,

ja katot sitten vasta sinne vaiheessa.

Jos markkinat menee, ja jos markkinat nousee,

niin sä pidät niistä kiinni ihan hampaan kynsiin,

ja jos ne laskee, niin ei päästä tirti.

No kyllähän se varaus-sopimus

kääntyy sitten kaupaksi siinä rakentamisen aloituksen

aloituksen siinä alkuvaiheilla,

ja jonkun verran on nyt sitä käytäntöä,

jossa tehdään jo maksullisia varaus-sopimuksia,

jotta me jotta rakentajat pystyy varmistamaan sitä,

että ne ostajat ovat siellä aidosti,

oikeasti olemassa.

Ja mä sanon, että viime syksynä nähtiin sellaista

tapahtumaa, jossa niitä ennakkovarauksia,

joita oli kohteeseen,

niin ne eivät se ennakkovaraukset eivät kääntyneet kaupoiksi.

Vaan asiakkaat siirtsivät sitä

ostopäätöstä lähemmäs valmistumista,

ja siinä voi olla taas monta syytä taustalla.

Ehkä jätiin itse miettimään,

että miten tämä korkojen nousu,

jatkuuko se, mihin saakka se jatkuu,

miten oma talous sitten reakoi,

jos ne korot päätyy eri tasoihin,

ja mun mielestä tämmönen ihan niinku

tavallaan terveellinen varovaisuus

myös sen oman talouden hallinnassa,

on ollut varmaan yhtenä syynä,

ja toinen syy on ollut varmasti myös se,

että jos oma lainaa on ehdollinen

sille nykyisen asunnon myymisellä,

niin sitä kautta ehkä se,

kun vanhojen asuntojen markkinakin

on laskenut tai käytetty asuntojen markkina,

niin se ketjuuntuminen

on alkanut tapahtua,

ja ihmiset eivät ole ehkä päässyt muuttamaan,

tai on siirretty sitä päätöstä muutosta,

koska ajat on ollut epävarmuutta.

Niin on ollut siinä taustasyynä

siihen trendiin.

No mitäs vielä,

kun nyt on lyöty ihan täysin liinat kiinni,

niin onko se enemmän siitä,

että nyt ei ole asunnonosta halukkuutta

ihmisillä vai, että ne taloyhtiöt

ei saa taloyhtiön lainaa niihin projekteihin,

kumpi on isompi pullonkaulla tällä hetkellä.

Niin, kun me ollaan taustatukseni

puhuttu muutamassa jaksossa

siitä näistä katastrofikeiseistä,

tai potentiaalisista katastrofikeiseistä,

missä taloyhtiöitä on rahoitettu

suurella lainalle,

ja jos on sijoitusyhtiöitä,

joita on ollut mukaan,

ja näin ja niillekin on käytetty paljon lainaa,

niin siellä on tavallaan se,

se talo on korttitalo, niin kuin se rahoituksen osalta,

ja vaikka sä itse tulisit sinne

ja ostat uuden kämpän maksan

oman lainausuuden veks,

niin monella on kuitenkin sellainen tilanne,

että siellä ylitys ylitys

tulee sitten nää

lainojen korkonausuun,

mutta myöskin lainojen lyhentämiset

samaan aikaan on ikkunasta joudista sisään,

ja ihmetellä sitten,

niin kuin joku oli todellinen,

että miksi minun täytyy maksaa

neljantoon niin ratusvastikkeita,

kun mä hän omistan tämän kämpään,

ja toisin sanoin,

kun korot oli alhaalla,

niin rakentaminen oli,

ja kannattavuuskaavat olivat erimäisen kannattavia,

koska lainarahan oli ilmasta

lähestulkoon,

ja nyt sitten, jos se ei enää ole ilmasta,

niin miten ihmeessä saat

sitten sen, niin kuin

kuvioon kannattavaksi, niin kuin gründelinäkövinkelistä,

niin onks se

tämä,

tämäkö tässä järvyttä,

vai onko se se asuntojen kysyntä,

jakaa hiipponovauksen molemmat?

Minkä on joku kolmas?

Joo, no muutama,

jos katsotaan sitä uusien aloitusta,

niin hän me niin kuin peilotaan sitä siihen,

että se näyttää mahdollisesti se markkinatilanne,

ja mikä se on se kysyntä,

enemmän se on siitä,

niin kuin kysynnä sitä tällä hetkellä kiinni,

että saadaanko niitä kohteita käyntiin,

ja miten me nähdään,

että se asuntomarkkina balansoi itsensä,

että tällä hetkellä hän meillä on enemmän tarjontaa

markkinalla,

eli jos katsotaan

ostajan näkökulmasta,

niin se on siinä mielessä hyvä tilanne,

että siellä on paljon tarjontaa,

jossa pystyy

ja varmasti saamaan

myös neuvoteltua

siitä kohteista ja tehtyä tarjouksia,

semmoista markkinaa, mitä ei nyt

ole hetken aikaan myös sitten ollut,

ja jos katsotaan sitä rakennusyrytyksen

näkökulmasta, niin me hän halutaan

katsomaan se, että mikä se

uuden kysynnän taso,

mikä on se tarjonnan taso,

mitä markkinan tulee,

ja sitä kautta käännisteellään itse kohteet.

Niin siis myöskin muiden osalta.

Myösen kokonaismarkkinan kyllä,

se on siinä, että puhutaan kokosuomen markkinasta,

mutta sit ollaan myös mikrolokaatioissa,

että mitä vaikka tällä

yksittäisellä kaupungin osalla,

sillä alueella,

mihin se on menossa, onko siellä muiden

hankkeita lähdössä, onko siellä

yli tarjontaa paljon,

uskotaanko, että ne menee

kaupaksi ja vähän tämän tyyppisiä

analyysejä tehdään sitten käännistössä.

Tehtäisiin seuraavassa muitakin,

kuin omiaan tilauskantoja,

että katsotaan vähän, miten paljon

rakentamista on.

Sitten tavallaan toivottavasti,

jos olisi iso kuoppa tulossa,

mulla tulee ongelmiin

rakentamista pysähtyä seinää

ja sitten se kysyntä kuitenkin

lähtee liikenteeseen, sitten haluatko

olla näin tisti painamassa

ja tallan pohjaan. Näinkö tämä menee?

No joo, se kysynä osalta,

niin sitä on aina

hirveän vaikea ennustaa,

mihin se menee ja mä ajattelin,

jos teillä on tietysti rahapodilla aina

kurkistaan, niin sieltä

pystyy sanomaan, mutta tarjonan osalta

me voidaan nyt jo nähdä aika pitkälle

sitä, että miltä se vuos 24 tulee

näyttämään. No miltä?

Vuos 24 tulee näyttämään näiden

hidastettujen tai hyvin varovaisten

aloitusten kautta, niin siltä, että

Suomeen tulee valmistumaan oma perusteisiä

omistusasuntoja, siinä ehkä

3000-4000 kappaleen

kokonaisuus.

Vähän vielä... Se sama luku, joka oli

20 000 tuossa vähän aikaa sitten.

Niin käytännössä,

jos mä ajatellaan niitä

huippua ja myyntäjä, niin se on yhden

kvarttaali myynti, jos mä ajatellaan

sitä tilannetta, niin kun

tavallaan kysyntä mielessä, mitä se on

pitkän aikavälin keskiarvo 10 vuotta,

niin valmistumisten määrä on ehkä noin

50 prosenttia alle sen pitkän aikavälin

kysynä keskiarvo, mutta niin kun sanottu,

niin on hirveän vaikea

tulevaisuuteennustaa ja lähteä

ottaa kantaa siitä, mikä se kysyntää, mutta

niinku varovaisia ollaan ja katsotaan

niin se asettuu. Voi pitäiskö tässä olla oikeasti

rohkea? Se puhuit 18 kuukareesta.

Nyt jos tästä 18

kuukata eteenpäin, niin me ollaan

vuoden vaihteeseen 24-25, joo.

Ja tekoäly vaudittamassa

siivittämässä

noususuudenteessa, jossa ihmiset

huutetaan hoosia annan

ullakkoasuntajan perään. No siinä ainakin

huidat hoosia annan, mutta joka tapauksessa

niin nyt jos pistäisiin tallan pohjaa,

niin silloin oli sitten uutta myytävää,

jos koko ala järvyttää nyt ihan

oikeasti, niin kuin sä sanon näitä lukujen perusteella

ja tässä on pitkätään liittaimi.

Ne ei niinku tule

sormiinapsauttamalla sitten, niin onks tää nyt

sillä tavalla, että te muiden

toimitusjohtajien lehdon ja

SRVN kanssa

istutte pyöreä pöydä

ympärillä ja itkätte krokotili

kyynelleitä ja samalla katsotte vähän niin kuin

pokeripeli-tyyppisesti, että onko hän tekemässä

jotakin? Pitäiskö mun reagoida

tässä? Se on kuitenkin

jollain tavalla

tuota riippuvainen mielestä toisista. Jos kysyntää

ei oo ihan täysin, niin uskataanko joku

lähteä tekemään nyt jotakin

ja saa niitä valmiita tuotteita myytäväksi

just oikein sen aikaan, vai

tuleeko ne siihen kasan päälle vaan

myymättömien asuntojen pinoon

missä tota tällä hetkellä ollaan?

Niin, jokainen yritys tekee

tietysti päätöksensä ihan itse

ja niin myöskin

ja kyllä me katsotaan

aktiivisesti sitä datan kautta, että

milloin se oikea aikaan sitten lähtee

missäkin kaupungissa, milläkin mikrolokaatioilla

niin sitten taas

käynnistelemään uutta tuotantoa. No onko nyt

jos puhutaan nyt

tämä ajainen hetki tässä alkusyksy

2023, niin nyt ei ole vielä se aika

sitten käynnistellä. No me ollaan

noin meidän kvarttaaliinfoissa sitten aina

kerrottu se, että mikä se meidän pelikirjan

sivut oli sille kvarttaalille, että kuinka

paljon oletettiin, eli sinne saakka nyt joudutaan

odottamaan, että se tulee ensimmäinen maraskuuta.

Kysytään toisintain.

Milloin sä luulen, että asontamarkkinat

lähtee

onks mitään merkejä mistään

tällaisesta, että se kysyntä voisi lähteä

kiinteistä välittää, että huutelee koko

aikaa, että hirveästi porukkaan näytölle

kukaan uskon, niin se on ihan

bullstista tarinaa, mutta mitä se teillä

onks overivassa

porukkaan jonoksaasti tai

nettisivu serverit kaatuu päivittäin

vai mistä on kyse?

No kyllä me ollaan sanottu

kvarttaaliinfoissa, todettiin sitä, että

me odotetaan, että asuntomarkkina

lähtee pikkuhiljaa

paranemaan kohti loppuvuotta.

Me ollaan nähti jo toisen kvarttaalin

aikana sitä, että kyllä asunto

ja asunto näytöllä käy

ihmisiä. Siellä on kodinosta

ja ihmiset harkitsevat pidempään

ehkä he miettivät sitä kokonaisuutta

ja pohtivat sitä, että

mikä tämä korkotilanne on

ja mihin tämä koko

tavallaan korot ovat meneillään.

Ja nyt jos katsotaan sitä, niin

12 kuukauden europeri on ollut

aika samoissa tasoissa nyt viimeiset

kolme kuukautta.

Ja se on varmaan, että mitä

pidemmälle siihen näkyvyttä, että

tuleeko se vielä nousemaan tai laskemaan

niin ehkä se tuo sitä varmuutta sinne

oman kodinosta ei ymmärrystä siitä,

että mihin se oma talous riittää.

Niin, siis tässä juuri huomiona,

että taustalla siihen, että

miksi

me tiedetään, että miksi

asun on vaihtaa, että on varavaisi, niin se on

se korko ja elinkuustannosten nousu.

Tähän

elinkuustannosten nousun liittyen

puhuit myös siitä, että

rakentamisen kustannukset on noussut

viideneksellään, joskus silloin

koronanaikoina.

Nyt sitten, jos nämä kaikki

pysähtyy, niin eikö tämä hyvä asia?

Eikö sitten tarkoita sitä, että

rakentamisen inflaatioon

periaatteessa deflatoituu, elikkä

hinnat alkaa laskemaan? Vai onko se niin,

että tämä on niin suomispecifikki

ongelma, että

täällä Suomessa

vaan on syntymässä

minikraateri?

Kyllä me nähdään sitä, että

Suomi on ehkä vähän myöhemmin

lähtenyt tähän tilanteeseen, mitä

meidän keski-Euroopan operaatiot, että siellä

me nähdään vaikka puolassa

ja check-aissa, niin tällä hetkellä

joot mennään parempaan suuntaan, että siellä

trendillisesti. Mitä tulee

rakentamisen kustannuksiin, niin se

20 prosentin nousu,

siitä on kuitenkin osa

palkkakustannuksia.

Palkkakustannukset uskin tulee laskemaan.

Siellä on energia-kustannuksia,

mitkä on ollut niiden materiaalit

ja valmistamiseen, niissä me uskotaan

toki, että se lähtee

laskemaan ja kilpailu tai

kysynnän vaimentuessa

jonkun verran rakennuskustannuksissa

on myös liikkumavaraa alaspäin,

mutta

en usko sitä, että ihan

koko 20 prosenttia rakentamisen

materiaalikustannukset tulee

putomaan

tänkä kriisin aikana.

Saatavuus, kun puhuttiin, että harjaa terästä,

jota niin bulkkii, kun bulkest bulkent

löytyi, niin saako näitä nyt

perusrakennusmateriaaleja, että se,

jos siitä se saataan nyt vaikka rakentaminen

kiinni millään tavalla tällä hetkellä.

Kyllä se saatavuus on nyt hyvä,

eli nyt on materiaali saada

ja toimitusvarmuus on hyvä,

se on ollut

asantunut.

Masin vielä tästä asuntomarkkinasta

kysynyt, että opetettiinko sun mielestä

vaikka ihan suomalaiset asunon

ostajat

toimimaan sillä tavalla, että katsotaan

vaan sitä kassavirtaa, sitä

pankkitiliin, mikä tulee palkkaa sinne,

ja kuinka paljon siitä menee sitten

lainallyhennyksiä ja korkoihin,

ja pystyykö semmosen asunon ostamaan

tietyn ajan hetkiä tilanne

ehkä 2-3 vuotta sitten, kun

korot oli nollissa, että käytännössä oli

pääosallivain lyhennystä, ja sitä korko oli

vähän, ei hirveesti mietitty sitä,

että mitä tämä elämän isoin

investointimaksaa heille oikeasti,

mihin tämmöisen summaan sinä

sitoudutaan, ja nyt se

ehkä korostuu sitten niin kuin tässä vaiheessa,

kun nyt yritetään kämpiin myydä, ja sinne

oikeasti sen lyhennykset eivät välttämättä

ole se merkitevin tekijä, vaan se ne

korkeat korot, mitä niistä oikeasti

kohteusteutuu maksaa.

Eikö tämä nyt on semmoinen

kuvio, että

porukka rupioi vähän niin kuin miettiä,

että mihin sen nimen oikeasti laittaa sinä paperissa,

että uskaltaako tähän sitoutua?

No siis,

toivottavasti ei ole

opetettu, että kyllä meidän,

esimerkiksi meidän asuntomyynissä,

kun me käydään meidän asiakkaiden kanssa

tätä laivitsen, niin kyllä me hyvin selkeästi

viestitään ja kerrotaan siitä,

että mitä se kokonaisuus on, ja mitkä ne

eri osa-komponentit on, koska

uudisasunnon se saattaa olla

erinäköisiä osa-komponentteja, mistä

sitten tulee maksua, ja missä kohtaa

ajan aikaa, niin esimerkiksi ne alkaa,

ja ollaan

viestitty siitä meidän asiakkaille,

ja jos katsotaan, että

Suomessa niin, jos 75 prosenttia

Suomessa on omistusasunja,

niin ei kuitenkaan heilläkään kaikilla

sitä velkaa ole,

eli siellä on varmasti tehty myös

asuntokauppaa, jossa pystytään tekeässä

ihan täysin omalla pääomalla.

Tyypillisimpi nähä, jos me ajatellaan

sitä, niin kuin velanot on

hetkeä sun elinkaaren aikana,

missä kohtaa ihminen, yleensä

lähtee siihen omistusasumisen

mukaan, on ehkä sen tyyppinen,

missä se perhe kasvaa,

saat jo hieman saanut uraa

alle, ja on se ensimmäisen

kodinnoston aika, ja sehän on se

hetki, jossa

meillä ihmis tai yleensä

jotain perheellä, niin on

myös muita, paljon muita menoja,

ja muita kulujia, ja ehkä oman

näkemys on siinä se, että niiden kaikkien

kulujen arviointia ja ymmärtäminen, että

esimerkiksi perheen kasvaessa, mitkä on ne harrastusmenot,

mitä se inflaatio on vaikuttanut kaikkien

muihin kustannuksiin, niin se on myös voinut

ottaa happeja pois siitä, niin kuin perheen

kokonaista aloida sitten siihen, mikä sen

oman asunnon lyhentämisiin on

sitten, niin on ollut käytettävissä

tässä kohtaa. Mutta tässä rakennusala on

periaatteessa tuonut tässä,

sanotaan nyt sen viimeiseen 50 vuoden

aikana, vähän uuden tyyppisiä

myytäviä kohteita, eli

sellaisia, missä on pieni,

tämä omarahoitusosuus, ja sitten

loppuun sitten talo-yhtiolainaa,

se, joka enää se talo sijaitse

omalla tontilla, vaan se on vuokratontilla,

se on tämmöinen tonttirahasto,

mistä sä voisit

ostaa sen tonttiosuutessa pois,

mutta usein sinulle ei siinä

hetkessä ole, kun sä pistät kaikki

rahatkin siihen talo-eisuun, siihen tonttio

sitä rahaa, ja sitten siellä saattaa

ne ehdotkin vielä jyrkeneen

vuosien varrella sitten,

sä jät siihen jumiin,

ja sitten ehkä tässä

sitten taloyhtiolainassa,

eli lähe suoraan lyhentymään, vaan se on

lyhennysvapaat pistetty siihen

alkuun, kaikki näyttää todella

hyvältä, me et siihen sisään,

ja sen jälkeen sä huomaat, että

oho, mulle ei oikeesti ole rahaa, koska

mekin saadaan paljon kuulijapalata

sellaisilta henkilöitä, jotka on jopa

pystynyt sen tämän myyntihinnän

maksamaan siitä, vaikka ei ole toisella

kämpällä, mutta ne on jo pamahtaneet

jumiin näiden tonttimaksujen

ja sitten näiden talo-yhtiolainojen

kanssa, että se on

syönyt sen kaiken hape sit omasta

kassavirasta.

Se on ihan totta, että jos katsotaan

sitä uudissa asuntoon asuntoon,

niin siellä on paljon niitä komponentteja,

mitkä tekee siitä, niin se pitää, niin kun

henkilön ostaessaan sitä pitää

ymmärtää ne eri osat

kokonaisuudet ja miettiä

sitä kokonaisostohintaa, niin kun sanoit,

että se ei ole vaan se myyntihinta, vaan

siinä pitää huomioida se, että mikäli siellä taloyhtiolainaa,

mikäli siellä on tontti,

tämmöinen mahdollinen

tettävä vuokratontti tai sitten se on

se talohan voi myös sijata vuokratontilla,

joka on sitten kokonaisuus

ja se on semmonen kokonaisuus,

mikä on

yleisesti ottaa, mä sanoisin sen, että

se on hyvä tutustu jokaisen, joka sitä

tekee sitä hankin tai miten se

miten siinä se oma talous kestää.

Mut onko täällä siinä keisejä olemassa,

että tota,

niin kun mekin ollaan

täällä tuutattu, että jengi

tulee maksaa niin kun jostain kämpästä, niin kun

se on murtoosaan, koska taloyhtiössä on

hirveä paljon lainaa

ja sitten se ei edes tajuu, että se tulee

tavallaan,

että siihen kyseisen kämpään

kohdistuu tää laina.

Tyypillisesti, eikö se on niin, että

jos sä ostat kämpään, niin pankkin pitää huolella

siitä, että sä maksat sen

sun oman lainaushoiden pois.

Tässä julkisessa keskustelussa,

ja vähän rahapodissakin,

niin kun mä kuuntelin, että mä en jäksyä,

niin tää kohta on jäänyt vähän epäselväksi

sitten, että miten tää menee.

Miten ihminen voi päättyä

sellaiseen tilanteeseen,

että sä maksasit kämpään hinnasta

neljäsosaan, ja sitten sä tajuu, että

sulla on kolmen neljäsosaan jäljellä

velkaa sen taloyhtiöalaan aina kautta.

Onko se edes mahdollista päättyä

tällaisen tilanteeseen? No, jos katsotaan

sitä, niin kun näitä esimerkkejä, mitä on

tuotu, ja ihmiset ovat omalla

nimellään kertunut sitä tarinaa,

niin selkeästi voidaan sanoa, että yksittäisiä tapauksissa

voi olla, että kuluttaja ja

ihminen ei ole täysin ymmärtänyt

sitä kokonaisuutta sen ostaisissa.

Mutta miten se on pystynyt

ostaa vaan sen osan siitä, tai siis

tavallaan ostaa vaan sen myyntihinnan

olla maksamatta sitä taloyhtiövelan

osuutta, mikä siihen kämppään tulee.

Onko nää sellaisia keissejä, että

ne on livahtanut periaatteessa

pankkeja, jotka on tätä olleet kanssa,

se on ollut vaan se,

tämän kohteen rakentajan myyjä, joka on

kaupannut sen sille kuluttajalle.

Joo, siis pankillahan on mahdollisuus

silloin, kun kuluttaja tekee ostaa

sitä kohdetta, niin pankillahan on mahdollisuus

tehdä se ja tutkia henkilön

varallisuutta laajemmin

ja käydä tätä keskustelua

ja tehdä niitä stressitesta.

Rakennusyhtiöillä ei siihen samanlaista

mahdollisuutta ole kuin mitä pankilla.

Ja meidän tehtävänä on

käydä hyvin tarkasti lävitse sen

ostajan kanssa, että hän varmasti ymmärtää

ne kaikki

osat ja maksut ja mitä sijaitsi

kokonaisuudesta tulee.

Sitten me nähdään näitä

esimerkkejä, niin selkeästi

sitten jossain tapauksissa

niin ihminen henkilö ei ole välttämättä

sitä kokonaisuutta ymmärtänyt

näissä yksittäisiä tapauksissa.

Sen lisäksi, mitä

meillä on esimerkiksi ollut käytäntönä

jo pitkään, on se,

että siinä vaiheessa, kun sua se taloyhtiössä

on velkaa

ja taloyhtiö lainaa,

niin henkilön pitää maksaa 3-kuukauden

vastikkeet, kaikki

yritykset kuluvat YMS

taloyhtiölle etukäteen,

jota taloyhtiö pitää siellä vähän

panttina. Sitä kautta, että

Mikäli henkilölle tulisi

maksuhaasteita, ettei pysty suoriutu

niistä velvoitteista, niin siellä on

jo 3-kuukauden osalta taloyhtiölle

puskuria näitä maksuja varten.

Niin et vähän rotiä siihen hommaa.

Juuri näin, ja sitten siinä kohtaa,

jos ajatellaan, että

yksittäisellä henkilöllä rupeaa

jäämään esimerkiksi taloyhtiöä

maksut viivästymään, niin siinä kohtaa

on hyvä, että taloyhtiöhallitus

aktivoituu ja lähtee

niistä aktiivisesti muistuttamaan, ja taloyhtiöllä on

kuitenkin hyvät mahdollisuudet

sitten viedästää asiaa eteenpäin

lähteä hakemaan perimään niitä

saatavia mahdollisesti ottaa haltuun

sitä huoneistoa,

laittaa se vuokralle saada siitä

tuloja, tai sitten sieltä

perintäprosessin kautta,

siinä kohtaa, kun se on suunta myydään seuraavalle,

niin saada myös sieltä niitä omia

kustannuksia

tämän huoneiston kohdalta

pois, että nehän on niitä talonyhtiön

toimenpiteitä, joihin sitten talonyhtiön

on hyvä ryhtyä, mikäli tämmöistä

ilmiöt tapahtuisiin.

Meillä on tullut itse asiassa palata

myös semmoisesta keisestä, missä oikeasti on tehty

pankinpuolesta stressi-testi, että

pystyykö tämä kuluttaja maksamaana

ja kaikki

kuuden prosentin osevaa korkosaa

ja juoksevat kulunsa,

ja sitten vaikka pari vuotta sen jälkeen, kun

kaupat on tehty, on palattu

siihen pankkiä, että hei, nyt on ongelma,

nyt kaikki on pompanut näin paljon,

että mä oon sen samassa paikassa töissä

ja mun henkilökohtainen

talous on ebaot samaa, mikä se oli

silloinkin, että hei, pitäis muuta järjestelä

tämä, niin pankki on pestynyt käteisen näistä keisistä.

Sanoi, että ei kulun meille, myys se kämppä,

että

tää on vähän semmoisen bisnestä, että

niin kauan kun aurinko paistaa ja kaikilla on kivaa,

niin se on pankkipuolalla läinneen.

Mutta joku syyhän se on,

että ne tiedot kerätään, stressitesti

test tehdään, vielä ei olla

siellä kuuda pinnan korossa, mutta

nyt ne muut kustannukset on tässä

rajähtänyt tässä samalla sitten,

mikä on aiheuttanut näitä kivupistaa.

Tähän on se tilanne,

että näin

pääsee käymään, mutta

siinä tavalla, niin kuin me tiedetään,

niin edellisissä se tokavikassa

jaksossa, mitä meillä oli,

todettiin, että pankki on hyvä

ystävä kun aurinko paistaa ja pankki on

aika yllättävän ikävä sinne vaiheessa

kun aurinko ei paistaa, koska ne on taseet

sulannu ja niillä ei tavallaan liikkuma

varaa sille joustolle.

Pankkien puolesta on

väärä henkilöottamaan kantaa siinä, mutta

tarvii sanoa siitä, jos katsoa esimerkiksi

osuspankki tai toisen kvarttaalin

julkaisussa on todeta, että he ovat

olleen nähneet merkittäviä

merkittäviä muutoksia, itse asiassa

kuluttajat ovat jopa kihdyttäneet

oman asuntolainakannan lyhentämistä.

Joka on mun neuvon mukaan

huono idea, koska se

kassavirtaan, sitten jos tulee ikävät

ajat, niin se kassavirta, elikkä

se, että sä pystyt maksaa sitä

korkua ja

jotain pientä lyhennystä, niin se on paljon

tärkeämpi, että jos sä oot

lyhentänyt sitä lainaa etupainotteisesti,

niin se ei

tuu plusmerkkejä siinä pankenkirjassa

ollenkaan, vaan niitä kiinnostaa

vaan se, että sä hoidat sen lainakulun

puustannuksessa. No parempi viesti ihan toi onku se,

että olisi jättänyt uhenamaksujen

tuottakai keskitetään siihen,

mikä on tärkeää, eli se on se koti.

Mutta hei, lyhyt tällainen

juttameen kuitenkin puhutaan

myöskin vähän yhdessä,

niin voit sä vielä laittaa

suhteuttaa sitä, että

paljon te rakennette asuntoja

ja paljon

ja sitten maantieteellisesti, että

paljon asuntoja, paljon infraa, paljon mitään

muuta, että me saadaan

vähän näkymään siitä, että miten iso

asuntomarkkina on yhden

kassan verran osalta

versus muut. Ja vähän

siis maantieteellisesti, et onks se niin, että

tämä puola on se, missä on 90 prosenttia

teidän tulosta tulee vai

miten tämä menee, että kuului olla vähän

sellaista fingerspitchki-fyyliä

tähän asiaan. Meidän

siitä liikevaihdosta niin puolet tulee

urakointiliiketoiminnasta, joka on infra-

toimitila liiketoimintaa

puoletasumisesta tänä vuonna asumisesta.

Vähitämme infraa

ja liiketoiminta

ostareita, toimistoja,

sairaalalta,

tieteitä, siltoja

ja kääntyyppistä ja se on niin kuin puolet.

Kyllä. Ja puolet on kämpiä.

Puolet on asumista ja asumisessa on

siellä on sekä kokonaisi

sijoittajakohteita, eli myydään

kokonainen kerrostalo sijoittajalle

tai sitten tämmöisiä omaperusteisiä

kohteita, jossa sitten asiakkaanaan

kuluttajat. Ja tänä

vuonna meille valmistuu niistä

omaperusteista kuluttajasunnoista

puolet Suomeen ja puolet Suomen ulkopuolella.

Siinä on suurin piirtein se meidän

tämän vuoden valmistumisten jako

mitä se liiketoiminta

liiketoiminta meillä menee.

Ja nyt sitten kun sä sanat, että

puolassa markkena

asuntomarkkinat rokkaa ja taivasan

rajana ja näin, niin

onks tää oikeasti

näin, että ei muualla

kuin Suomessa asuntomarkkinatilanne

ja

ylipäätänsä tällainen rakentamistilanne

on ihan eri mallilla kuin täällä.

Se on maakohtaisia eroja, mutta

esimerkiksi puolassa

valtio on tullut

lähtenyt tukemaan aika paljon

alle 45-vuotiaita ensiasunnan

ostajia. Ja he ovat

todenneet siinä, että he haluavat

tukea tämmöisellä

korkopaketilla, eli he tulevat antamaan

tukea siihen, että

perhe saa edullisempaa

asuntolainaa. Ja se on

sitten osaltaan

tehnyt sen, että siellä asuntomarkkina

varsinkin niin kuin alle 45-vuotiaiden

perheiden kohdalla on

paljon nopemmin palautunut

hyvället asolle. Ja

sitten jos me katsotaan vaikka

liettuassa tällä hetkellä

investoidaan hyvin paljon uusin tehtaisiin.

Meillä on näitä

projekteja siellä meneillä, jossa

selkeästi

tuotantoa tuodaan takaisin

Eurooppaan.

Ja asiasta

tai sitten jopa esimerkiksi tämän

tyyppistä tuotantoa, mikä oli tehtiin

ennen Venäjällä, niin nyt sitten

tämä on hyökkäyssoda jälkeen

niin sitä tuodaan Eurooppaa. Meillä on

Ruotsissa vastaavia kohteita

tämän sijaan isompia rakennushankkeita,

jossa siellä tänne uuden

puhtaan energiainvestointeja.

Asiota, mitä ehkä ennen tehtäisi

asiassa, niin niitä nyt itse asiassa

investoidaankin Eurooppaa, että sen

tyyppistä aktiivitehtiin on

meneillään. Mikä tämä on?

Globalisaatio? Declopalisaatio?

Mikä tämä on tämä, kun tämä palautuu

tuotantoteollisuus takaisin

tänne lähtemahansa?

Siitä on käytetty eri termejä.

Yksi on Kiinassaan, D-Coupling,

eli irotetaan nämä toimituskehtiä

toisistaan.

Mutta kyllä me nähdään esimerkiksi

Suomessa mielestäni on hyvä tilanne

siinä, että tänään on tullut paljon

puhtaan energiainvestointeja, ja

sitä kautta edullinen saatavuus on

energia, niin se haukuttelee

siihen liitännäisiä investointeja,

ja toivottavasti niitä hankkeita saadaan

mahdollisimman pia ja paljon käyntiin.

Miten on auto

tai ilmiö tämä on?

Onko sellaan, että

periaatteessa, jos

tässä Suomalainen asuntomarkkina

menee, että tosi syysimusta on

Kuoppaa, niin onko tästä

korvaajaksi?

Koska se on tällainen

geopolitiinen ilmiö tällä hetkellä,

me tiedetään, että kaikki haluavat veksi Kiinasta,

ulkkaariden suorat investointit

Kiinat on pysätyneet

vielä enemmän seinään,

kuin raketaminen Suomessa,

ja näitä napanuoria leikataan

aikuista oikeasti poikkiin,

ja tuodaan pois sieltä,

niin näkyykö tämä,

onko tästä

sellaista ilmiö, vai onko se

sellaista pientä pipereellään vähän

siellä täällä ja tuolla, mutta

ei ole sellainen trendi,

että viiden vuoden kuluttaa

niin kuin ei tee mitään muuta,

kun täällä se ja tehtää, että

johtuen siitä, että tekemistä tuodaan

takas Eurooppaa. Kyllä mä uskoin,

asuminen tulee olemaan kuitenkin hyvin vahva

osa meidän portfolio-jatkossakin, ja nyt mä nähdään sitä,

että me ollaan tehty paljon enemmän aloituksia

Suomen ulkopuolella, eli siellä se

meidän niin kuin painopisteon on varmasti

esimerkiksi ens vuonna paljon enemmän

Suomen ulkopuolella tuloisi valmistumista.

Paljon hankkeita on vielä suunnittelupöydällä,

ja ennen kuin

enkä käynnistöön eli täällä ja maailmalla.

Puhutaan

isoista puoliohdettäjärjellisuuden investoineista

esimerkiksi Keski-Eurooppaa,

puhutaan

tuotantotehtaista

I&E, niin

paljon niistä on suunnittelupöydällä

osa niistä on lähtenyt ja käyntiin.

Siirrytään sitten tähän

kysymykset.

Minkä takia tämä röytyy

väkkeä tälle

uusien asuntojen rakentamiselle, että

Suomessakin syntyvyys on

nyt sillä tasolla, että

muutaman

kymmenen vuoden kuluttaen suomalaisia enää oot.

Mihin tarpeen se, että se tulee?

No jos katsotaan, Suomessahan

kaupungistuminen jatkui edellä tosi voimakkaana.

Me ollaan itse asiassa perässä Suomessa sitä

verrattuna muihin

maihin, ja tänä vuonnankin kaupungistuminen

ja muuttokaupunkkeihin on itse asiassa

ollut erittäin voimakasta.

Vaikka pääkaupunkiseudulla

niin

kolkutellaan ihan ennätyslukuja siinä,

kuinka paljon kaupungin muuttaa.

Mikä ihmettää kaupungin vetää?

Kaupungit on

varmasti se on

työ, se on sosiaaliset piirit, palvelut,

helppo liikkuminen

siinä mielessä, jos pystyy käyttämään

julkisia lyhyet matkat.

Mutta onko tämä sellainen trendi, että tämä nyt tulee ja menee,

että onko tämä lopullista,

että 50 vuoden kuluttaa

niin tehdään sellaisia

turvaauton avulla

sellaisia ekskursioita, jonnekin maalle

katotaan täällä ennen vanhaa oltiin

ja elettiin, että enää.

Niin, eikö sä riittää sitä, että Helsinki olisi tänne

business city, tänne tullaan tekemään töitä.

Sit kun meidät eläkkeelle, niin sinut lähdetään pois täältä.

Kämpä tyhjäkset

uus tuli ja tilalle sitten.

Ei tarvitse tätä turhaa rakentamista,

koska etähdänyt varmaan rakennat

tonne takahikijalle tällä hetkeen yttämitä.

Se parantaisi tätä meidän eläketurvan tasoakin huomattavasti

sillä tavalla, että me pakotetaan eläkeleiset maalle

ja tuottavat ihmiset tänne

keskustaan, että

niin se on asumiskustannukset näille eläkelle

sillä laskee ja

se on yllökeen jatkaa myös uraa.

Koska uraa loppuu, niin se on sen jälkeen

luukku tyhjäksi ja baibaa ja muuttaa

auto lähteä tästä pihasta nyt.

Joo, se on totta, että

me rakennetaan tällä hetkellä varmaan

aina sitä suurissa kaupungin kanssa, mutta

ehkä siis vähän se elävä kaupunki

muodostuu siitä, että

täällä on moneen ikäisiä ihmisiä,

erilaisia perhekuntia.

Jatkuut sitä kaupungin listuminen

niin kun tästä puhutaan

paljon, muistaa, että joskus

kun itse oli nuori, niin oli tällainen

vastamuliike, että 70-80-luvulla

niin tota

jengi lähti stadista, niin kuin perhe,

perheellit tai siis sellaiset just

saisikin teidän. Ympäröiskuntiin silleen, että

vähän isompaa ammaktitaloja tämän tyyppistä.

Niin, ja se on ihan ilmiö siihen aikaan.

Nyt se on ihan selkeästi toisinpäin,

että onks tämä oskilo,

tämä niin kuin 20 vuoden sykleissä,

vai onks tämä

kaupunginistuminen niin onks tämä trendinä

sellainen, että tämä jää nyt päällä?

Kyllä me ollaan nähty, että se on ollut aika pitkään

menellään.

Kaupunkien vetovoimaan on ollut,

ihmiset muuttavat eri kaupunkia,

me katsotaan vaikka tamperettä,

se on erittäin onnistuneesti pystynyt

houkuttelemaan

ihmisiä, jotka sieltä seudulta

ehkä kotosiin, niin muuttamaan

kaupunkia, tuonut palveluita,

tuonut sujuvaa liikkumista

ja elävää kaupunkia.

Tämmöistä monen tyyppistä

toimintaa siihen samalle alueelle

ja sen tyyppinen

toiminta vetää ihmisiä, kuitenkin asumaan

kaupunkia. Sitten on aina se joukko-

ihmisiä, jotka haluaa asua

luonnon rauhassa ja keskellä,

tai toiset haluavat tehdä siitä yhdistelmän,

jolloin heillä on sitten

kesämökkia, ja jossa viettää

osanaajan vuodesta ja

osanaajan sitten kaupungissa tai seutukunnissa.

Mulla on tuonne teoria tähän.

Se, mikä on vetänyt

kaupun keihin, on se, että on sanottu, että

se ja hintakehitys, että se on ollut

nouseva. Tuolla muualla se on laskeva,

että vaikka se tekee pahaa,

niin sun on pakko lähteä sinne,

ja koska sinä uskot siihen, että

tämä on sun sijoitus, tämä on kaikki sun

rahat, mitä sun on seis, että sinä kämpää

kiinni, tuut sitten ja

siellä puristelee sitä rystyset

valkoisina, että menisikö ne

kämpiä hinnat ylöspäin nyt?

Ja sinä kerrot, että saat kymmenen kuukautta

ollut nyt tutustumassa,

mitä sitä pyöritetään, mutta

nyt kun saa täällä

leijonan luolassa,

niin nyt tulee ne tiukat kysymykset.

Mitä sä et ole kohdannut vielä tän kymmenen

kuukauden aikana? Mä kävin

tekemästä tämmöistä kenttätutkimusta,

esimerkiksi teidän kohteessa

töylön tullin kadulla. Siellä on kolme taloon

valmistunut.

Ja kattelen, että mimoisia kämpiä ne on

sitten, kun mä sitä paljon mediassakin puhuttuin,

että no, suurin osa niistä on tyhillä,

vielä tällä hetkellä on valmiita.

Siellä on tota

kympi tonni neljä hinta

ja siellä on sitten nämä vuokratontit

vielä siihen, siihen niinku päälle,

joku poltoistonni, hyper4, eli tota

reilustyli kympi tonni, niinku

vois miettiä semmonen ns-velaton hinta

sille, niin kelle tämän

tyyppiset campät on tarkoitettu.

No, pienet kivipihat, lähimmät palvelutto,

naisten klinikka, Lidl

ja pari tota

ravintolaa, niin oliiko pari vuotta

sitten semmoiset hullut-ajat, että

miettiin vaan niinku kaasu pohjassa

tota, mentiin etepäin

ja toivoittiin, että löytyi joku hullu, joka

ostaa nää sitten. Tämä on taas

jukka kysymys, mutta moni miettiin

nyt sitä, että jos on nyt vaikka perhe

60-70, 80-40

kämpää, 800-700

tonni hinta silleen,

kun sä oikeasti lasket sen auki, etkä piilota

niitä niinku hintoin johonkin,

niin eihän tänä nyt voi

kukaan normi,

perhe, kämpää, ostaa ja tulla.

Tai sitten pitää aloittaa sieltä jostain

outskööt sieltä

ura rakentamaan.

Mä olen itse asiassa ettinyt

käymään kolmisen kertaa

myös näissä kohteista ja pitää sanoa,

että mä olen myös tehnyt sellanen

mysterishoppingia meidän tota

näytöillä ja käynyt sitä

keskustelua, että miten ne menee

ja miten niitä myydään ja tota

nehän on niinku

ne kohteet ja se asuminen

niin henkilölle, joka tota

se avostaa suuresti

töylöä, kantakaupungin

tota tietyllaista läheisyyttä

toisaalta siinä on aika sujuva

liikenneyhtiöt lähteä ulkopuolelle

huolle tuonta asumista siinä mielessä, et se on

siinä tota noin niin

pitkälle vielä uudessa kohteessa

niin sulla ei ole tulosremonteja, sulla on

autopaikat siinä

tota sulla on palvelut, mitä

siinä löytyy siitä tota

piihat aloistaa. Ja se on toivottavasti keskustasta ulkopuolella,

että siellä vielä pääsee myös autoilla

kaupungesta, että se

juuri näe, että se on varmaan niinku

se voidaan tehdä ehkä 20 minuuttia siihen

verrattuna, että jos sä lähdet

Helsingin keskustasta ulospäin

niin verrattuna kaivariin, että

tota ja kyllä ne eivät ole

missään tapauksessa niin kuin hinnoittelumielessä

niin ne eivät ole edullisempiä asuntoja

mitä Suomessa on myynnissä, että

siinä mielessäni se rajaa sitä ostajakuntaan

semmosia henkilöihin, joilla sitten on

omassa taloudessaan varaa. Mutta sitten

esimerkkiä, että sama kämpä

maksais keraavan keskustassa 20 minuutti

Helsinkiin 4 tonnin neljä,

siinä on 6 tonnin hintaeroa

siis esimerkkin omaisesti

mistä se 6 tonnin tulee?

Niin siis tähän on siis kysymyksenä

siis laajempikin, että

keskustassa on viime vuosina

niin on ollut siis ihan

kämäiset kämpät

10 tonnin neljä. Ja mä oon

ihmetellyt itse, että mulla ei olis

varaa ostaa perhekämpää

siihen hintaan. Ei siis niinku

fat chance.

Ja uudisrakenuksessa

tyypillisesti, niin hinataan

on todella korkealla.

Kuka näitä

ostaa?

Onko ne entisiä kaupunkilaisia, jotka

siirtyvät uuteen vai

onko ne sitä

kaupunkituloa virtaa vai

ketkänä asiakkaataan?

Onko se työllinen eläkeleis mummo, jota se

naiseteklinikan lähesyys kiinnostaa

siinä vai mistä

löydätte tyyppejä näihin?

Yksi

varmaan ostaja ryhmä

jos otetaan isompi kokonaisuus

on pariskunta,

jolla on sitten lapset kasvanut

isoksi. He ovat muuttaneet jo

pois kodistaa ja elä on

isompi asunto,

jonka myyvät.

Ja sitten toteavat, että helleriittää pienemmät

neljöt, mutta haluavat kuitenkin

erittäin hyvät palvelut, he haluavat sitä

huoletantaa elämistä, he haluavat uuden asunnon,

jossa on esimerkiksi

saunaa ja parvekejä

ja tämän tyyppisiä asunnon

eläkeleisiltä.

Eli nämä eläkeleisiltä,

kun olemme siirtäneet tämän sajan

periferiaan,

Helsingissä asuvat ihmiset, jotka

jostaisiin kirjoittaa lähteen ja hieman

ja näin ja sitten ne haluavat yksinkertaisiin

saaneet elämään.

Tehäis me tästä flooridaan tästä Helsingistä silleen, pelkki

jota eläkeleisiä tänä vai?

Kyllä on myös hyvin paljon tai löytyy

kaustavat ja

mutta se riippuu jokaisen siitä omasta

henkilökohtaisesta tilanteesta vähän, että

minkälainen tulot on,

minkälainen ehkä varallisuus on itselle

jo kertynyt siinä kohtaa

elämänkaarta, että sitten

minkälaiseen asuntoon sitä haluu sijoittaa.

Tässä esimerkissä se

6 tonnin se hintaero,

kuka sen laittaa liiveihin?

Kun puhutaan paljon kohtuuhintaisesta

asumisesta, poliitikot rakastaa

tätä sanaa, niin eihän tänne

Helsinkiin, jos joku vetää liiveihin

nämä tonnittaisesta, niin ikinä pystyy mitään

kohtuuhintaisesta asunto-

tuotantoa tekee, niin siihen koko sana voidaan

lopettaa. Ei sitä kannata käyttää,

jos se ei se ole mahdollista.

Tietenkään,

jos markkinahintaa on,

onhan tuolla vanhoja

kivitaloja ja juugentala, josta

hinnat on noin se 10 tonnin,

niin jos se on se markkinahintaa,

totta kai on firma, eihän se on nyt

hyvää tekevä.

Ja se on betoninrunkonnin

kivitalo, sitten siihen

tiileet ulos, näitä on rakennettu

nyt jokapuole, siis kala

saattaa maat jatka-saareet, ihan

jokapuoleet nää viimeiset,

ihan samalla tavalla, ihan samalta

voisi rakennetta sinne keravallekin. Siinä ei

teknisesti ole juurikaan mitään eroa.

Pintamateriaalit, ok, siellä voi olla

smegin koneet sisällä,

mutta tuolla on bostit tai aegeet

siellä keravalla, ei hirveätä eroa

siinä, ja sitten

nämä markkettiin tai nää pintamateriaalit

nää merkkevät mitään sinä

kämpän hinnassa.

Ja loppupeleissä sitten, että sulla on

pienet kivipihat, ei partsei,

ylipäätä se on aika pienet tontit,

ei parkkipaikkoon, ja jossain muualla

on, niin mahdollisesti tietää,

miksi näitä ylipäätä se nyt rakennetaan,

kun

ei näissä ole kellä taloudellisesti

mahdollisuuksia ostaa näitä.

Puhuit, että rakennuskustannukset on mennyt

vähän alaspäin, mutta jos nyt tullaan

niin ei pääse hirveästi siinä vaikuta,

ainakaan niin kuin nuorelle perheelle.

Toi varmaan yksi on juuri se, mistä

Marttiin sanoit siitä, että sulla on se

markkina lähtönen hinnottelu siitä, että

mikä sulla on siinä markkinassa ylipäätään,

on se asuntoja, mutta

Helsingissä ja Helsingin alueella

on kallimpaa rakentaa kuin keravalla,

ja siellä voi olla, että rakennen ratkaisut on

aika erinäköisiä vaikka näissä kahdessa kohteessa,

en tiedä, kun en ole tutunut siihen

täydellisen verokkiin, minkälainen on

esimerkiksi pysäköintiratkaisut,

minkätyyppisiä perustamiskuluja

sinne tulee, ne vaikuttaa aika

paljon siihen kokonaisuuteen siitä,

paljonko se rakentamiseen menee.

Lokistiikka Helsingin sisällä rakennettaessa

ja näitä tonttien ahtautta,

niin siitäkin tulee rakentamiseen

sitä lisäkustannusta,

joka sitten nostaa sitä

kokonaishintaa.

Meillä loppuu kohta aika, mutta haluaisin

vielä syventyä tähän rakentamisen

tulevaisuuteen.

Jotenkin miettii sitä, että miten

muut alat on mennyt eteenpäin

ja nyt tulee tekoäly, niin kaikki

tällainen tuottavakin työ, kun istutaan

toimistossa jonkun screeniä

ääressä, niin sekin

automatisoit on kun chat GPT

tai vaan joka väliin tungetaan ja oppi

sitä käyttää kunnolla, niin on ihan

todella hyödyllinen. Mutta rakentaminen on

vähän niin kuin, se on vähän

perinteistä, että

tässä on tyhjä tilaa,

tämän pitäisi vääntää talo, niin se on

petonimily siihen ja kaivinkoneen

ja onko tämä rakentaminen

millään saada,

mitkä on nämä innovaatioita, millä

mennään tulevaisuuteen.

Nyt on joitain innovaatioita

olemassa tietenkin se, että

tehdään modulaarisesti

yhä enemmän ja näin, mutta

miltä se näyttää tulevaisuudessa

se rakentaminen, jos se nyt on jotain,

niin mitkä on nämä

kehityksen polut tästä eteenpäin.

Onko jotain jännittävää ja järisyyttävää

tulossa? No varmaan se

jännittävää ja järjestävää on siinä, että

miten sitä rakentamista tullaan

ohjaamaan, ja just se, että

suunnittelusta tuotannosta

ja sitten siihen

koko toimintusketjuun, ja siinä puhutaan

sitten ollisesta rakentamisesta modulariteetti,

eli tulee näin, niin kuin 3D

moduuleja,

meillä on esimerkiksi, eli leikolla,

rakennetaan leikoja ja

ladataan ne vain päälläkään.

Kaikki tekeminen häsiä työmaalla on tosi kallista,

että jos paljon helpompi, kun vaan niin kuin tiputteli siellä

ottaa nostorilla ne osat paikalla, ja se olisi melkein siinä.

Niin, silloin meillä on esimerkiksi, meillä on,

me käytetään näitä valmiita kylpyhonemoduleita,

jossa yhdeltä nostolla sä pystyt

sen kerroksen

melkein ison osani sisätöistä

hoitamaan, eli meillä on tulee valmiina

sinne se koko kylpyhone melkein

melkein valmiiskalustettu, ja nämä pystytään

sitten taas tuottaa tehdasolosuhteessa, jolloin on

se sitten takaa sitä,

niin myös laadun varmistusta ja

tehokkuuttasia työmaalla, et kyllä

siihen suuntaan varmasti alaa menossa.

Samoin

on toinen iso trendi,

on vähähiilisyys,

eli koko aika

enemmän ja enemmän rakentamisessa

pyritään löytämään uusi ratkaisuita,

jolloin saadaan sitten

rakentamisen ympäristövaikutukset

niin vähentymään.

Onko tämä siis vähähiilinen, teräs,

vähähiilinen betoni,

puurakentaminen, mitkä

nämä keinot on?

Luettelit siinä jo muutamia, se on vähähiilinen,

se on tietysti materiaaliteknologia-innovaatiot,

joka on teräistä,

sementin osalta pitää pystyä

pienentämään CO2-päästööä

ja sitten mennä siirtyy vahvasti siihen,

että meillä on a-energia-luokan taloja,

jolloin onko kokonaisenergiaankäyttö

sen elinkaaren vai ku kohteessa,

elinkaaren käytön sen aikana,

niin se energia-energiaankäyttö

vähenee, että kuitenkin

rakennettu kaupunkin ympäristö tarkoittaa

30-40 prosenttia kaikista CO2-päästöistä

ja siinä on niin kun

mitenkään niin kaikista asumisen

CO-päästöistä vai?

Ei vaan ihan siitä, mitä tapahtuu, koska

aika paljon käytetään.

Se Suomen päästöistä niin 30-40 prosenttia

on asumisen CO-päästöjä.

Se on sen käytön aikana.

Lämmitykset ja siihen liittyvät laittaisiin.

Eli ei rakentaminen,

vaan se, että ne on olemassa.

Ei, mutta rakentamisessakin on isoja

osa-alueita, esimerkiksi sementtiin,

joka on noin 2-3 prosenttia

globaalisti näistä CO2-päästöistä

ja siellä on valtavasti

tehtävää vielä, että me saadaan

vietyin innovaatiota eteenpäin.

Teräs on

jo tuloillaan oleva, että hän ratkastuu

mutta tietysti tuotantoa ei ole vielä

saatu skaala ja ne on semmoisia asioita,

mitä rakentamisen

koko teollisuuden alana

pitää pystyä kehittämään.

Onks puurakentaminen tulevaisuutta?

Siinä logiikkana on ollut se,

että kun leikataan se puuseet metsestä,

niin se sitoo hiltä

siltä tehdään talon, niin se sitoo hiltä

pidempään ja toisaalta

puun kivaa materiaalisia hengittää

ja muuta. Onks

meillä kohta Suomessakin

sanakerroksisia

puupilvempiirtäjiä?

Mun mielestä puurakentaminen, niin kun materiaalina

todella hyvä

vaihtoehtorakentamiseen, sit se lähtee

siitä kohteesta ja mihin se

soveltuu ja silloin kun puu

pystytään kestävästi

hoitamaan ne metsät ja

puusiutumaa ja muuta, niin se on

varmasti oikein hyvä vaihtoehto.

Me nähdään Euroopassa, on paljon

kaupunkeja, jotka itse asiassa säännöstön

kautta ajavat eteenpäin

puurakentamista ja tulee

uusia ratkaisuita puurakentamiseen,

joka vähentää sitä

elinkaarin aikana elämistä

ja tuo nopeampaa rakentamista

ja tehokkaampaisen työmaalle.

Se on yksi ihan hyvä

vaihtoehto rakentamisessa

myös.

Tulevaisuudessa myöskin

elinkaaren ajattelun kannalta

että kun putket pitää rempata

niin se olisi vähän helpompaa

tehdä se, kun ne rajoittaiset

talotäyteen reikiä ja vetää uudet putket

että vähän pompiduun tyyppisesti

Ranskassa Parisissa

siellä on talo, jossa kaikki putket on pinnalla

että emme tiedä, onko se nyt ratkaisu

Viemäärin voi olla vähän jäässä talvella

Joo, mutta onks

tämä

yhtään tutkalla

On se tutkalla, että

talotekniset ratkaisut on

noussut tai se nousuus on

koko rakentamisesta kasvanut tosi paljon

ja kun mennään eteenpäin, mitä tarkoittaa

talotekniset ratkaisut on se, että

se pystyt monitoroimaan sitä asuntoa

sen elinkaaren aikana. Mitä siellä tapahtuu?

Minkälaiset esimerkiksi

onko oikea aika remontoida

tai tehdä jotain muutoksia vähän ennakoivasti

siinä talossa

eikä sillä tavalla, että huomataan, että nyt

nyt alkaa putket vuottaa, että olisiko aika

remontti, ja sen tyyppiseen uskon, että

tullaan menemään

paljon enemmän, ja sitten pystytään

tekemään niitä huolta toimenpiteitä, joilla se talon

yhtiö säästyy

ehkä sitten, niin niiltä suuremmilta remonteilta

kun ennakoivasti hoidetaan

sitä joitukäteen.

Missä on

top 3 rakentamisen

tuottavuoden

parantamisen

keinot, kun ajatellaan

mennään eteenpäin tästä, että jos ennen vanhaan

laadattiin kivien

Egyptissä, niin

hartiavoimin, niin

ja nyt rakennetaan taloita

niin kuin tiedetään, niin miten tästä saadaan

rakentamisen tuottavuus, oli se sitten

infran taloon tai mitä ikinä, niin

missä on nämä

suurimmat tuottavuusloikat.

Tahti aika tuotanto, joka on tätä teollista

rakentamista.

Ja se oli siis tämä, että

se työmaa niin kuin siellä on puolen tunnin viiveen,

niin sitten tullut joku huutaa ja hoosia

että kaikki tapahtuu just niin kuin

koordinoidusti, kun orkesteria saa.

Tämä kulostaa niin japanilaiselta, mikä se on

tuota se just in time-tyyppiseltä.

Hyvillähänllä liinajattelua ja

meillä on esimerkiksi 15 minuuttia viiveellä,

jossa ei ole tullut oikeeseen kerroksen

materiaaleja ja sisärakenusvaiheessa,

niin siinä vaiheessa niin syttyy jo punaiset lamput.

Eli päästään tähän niin kuin

toimitus, että se pitää olla oikeeseen aikaan siellä,

koska kun tutkitaan datasta ja

katsotaan, missä se on, niin yli kolmannes

niistä syistä, minkä takia, niin itse asiassa

ei ole tullut valmiina tekemään sitä

työsuorintetta siellä oikeissa paikassa.

Tämä on niin kuin se informaatio ei kulje

ja ei saatu sitä matematiassa.

Niin sitten se tontti ruuhkautuu erilaisesti

rekoistajia, jotka yrittävät tuotta

tuoda kamansa ja ne olisivat siellä jonossa

ja kaikki menee läskissä.

Eli rakentamisen tahdittaminen.

Kyllä, sitten on tuota noin

niinku suunnittelusta sinne toteutukseen,

miten pystytään nopeuttamaan sitä

suunnittelua ja

Nokiala käytettiin Design to Manufacturing

jossa katsotaan, että miten me pystytään se

mahdollisimman tehokkaasti tekemään. Siellä tulee

sitten tänne modulariteetit mukaan, koska

itsessään vain modulariset ratkaisut ilman,

että sä muutot sitä tuotantoprosessia

niin ei riitä, eli siinä pitää katsomaan.

Ja sitten kolmassa on semmoinen asia, mikä on,

että meillä on

aika paljon rakennusmateriaaleissa

tänäkin hetkenä, niin siellä on

odotellaan

kuivumista, odotellaan, että ennen kuin sitä

seuraavaa työvaihetta päästään

aloittamaan. Ja siin taas sitten on myös se,

että miten näitä tavalla odotteluaikoja

voidaan suunnitella pojessa

kokonaisuudesta. Mä sanoisin, että siin on

top 3, jolla päästään

jo aika pitkälle. Mulla olisi pari vielä

lisää ehkä tolistaan. Esimerkiksi se, että

nyt olisi... Nyt tulee, nyt tulee hei.

Me ollaan funkti tätä pitkään,

nyt tulee...

Tosainen kysyntä. Arvokkaita.

Tarkoittaa sitä, että teinkin tapauksessa,

niin te haluaisitte saman

kokosti liikevaihtoon vuodesta toiseen.

Ja nyt kun tää menee tällä tavalla,

tää Suomi on avoin vientivetoinen

kansantalous, missä nää suhdantajat

menee just näin, että nyt on

kovasta boomista

täystoppiin, niin tässä pitäisi

nyt se julkisen rakentaminen pomppaa

vähän tota

ja auttaa siinä. Isoasti.

Mutta se on niinku, nämä politiikot, no ihan pässejä,

niinku, että sillä on noin itsepainaa

kaasu, kun on se niinku, tota

boomimenossa. Ja tämä julkinen

rakentaminen, nämä sillat ja kaikki muut

tehdään just siihen aikaa,

kun ei pitäisi tehdä. Kun nyt se, nyt

varmaan otta sitten niitä,

tilauksia, että hei, voisitko nyt rakentaa

luotiona tänään tuohon?

No luotiuuna, yttäne tuohon maan tai sitä

kohtuu hintasta asunto, vuokraasunto

rakentamista ihan mihin vaan,

kertokaa tohon, niin me tehdään kyllä. Koska

teilläkin nyt esimerkiksi varmaan suunnittelupuoli

niinku, pyrittelee peukkujaa

ja miettiä, että milloin se

seuraava keisi tulee niin kuin pöydälle, kun

tota tosi vaikee

päästä tämmöiseen niinku poukkolemaan

puhdanteeseen mukaan, eikö oikee sitten?

Mä rakastan tätä leegoajatteluun,

että minkä takia jokainen

talo suunnitellaan, vähän niinku puhtalta

pöydältä. Miksei se on vaan niinku

standarditaloa, missä on kaikki standardoitu.

Sitten lopuksi kikkallaan niillä

väri maailmalla ja tiilevärillä ja tämän

tyyppisen rappauksella, niin tota

se on ihan fain, kun ihminä asuu

vaan niinku yhdessä paikassa, että tota

sit kun se olisi niinku niin pitkälle

standardoitu, niin että siellä

tuotattu tehtäillä niinku tehdä niitä elementtiä,

niin siellä ei muutella niitä mittoja, kun ne on

aina niitä vakio-komponenteita, niitä

leigonpalasia, eikä sitten sillä tavalla,

että jokainen tehdä niinku mittatyönä ja

vaikka ne leigonpalat voisi olla sellaisia,

että ne ladataan vähän eri tavalla, niin ne

talotkin näyttää vähän erinäkään sieltä.

Ja sitten mitä Martti mainitsetään AI,

kun se tietää, mitkä ne leigonpalaset on

sitten, niin sehän rakentaa niistä ihan mitä

vaan sen jälkeen.

Tämä asuu tosi hyvin, tämä jälkimmäinen siihen

suunnittelufilosofiaa ja Briteissa on itseasiassa

jo yritykseen, jotka pystyy ja ne on

aika ulkopuolelta, kun katsoin, niin sun on

vaikea sanoa, että tämä on itseasiassa

tehty modulleista

ja osakokonaisuuksista, että niistä saadaan

vielä se julkisivuki näyttämään

mielenkiintoiselta ja

kaikki kaupunginosat eivät silloin näytä ihan

toisiltaan.

Nyt tämä julkinen rakentaminen, mitä mieltä

saat siitä? Mitä järkiä on silloin painaa

kaasu, kun talous

rakentamiston muutenkin, kun tämä on

niin syklinen ala?

Miks se ei, mä ymmärrät teettä sanoa,

että hei, meille ei tilaukset kelpaa siihen

että te nyt niin tee, mutta se pitäisi olla

sillä tavalla sitä, niin kuin kassoja,

niitä varakassoja rakennetaan sen

hyvän taloussurranteen aikana ja sitten

oikein kunnolla vivutetaan,

kun se aikaa oikeasti olisi tekijöitä tarjolla.

Se on varmasti näin, että

siinä kohtaa, niin kuin nyt varsinkin

kun mietitään tätä rakentamisen

suhdannettamissa ollaan, niin

isona kysymysmerkkina

ja semmoisena huolenaiheena

ja rakennusjyrityksilta on se, että

hakeutuuko meidän alalle

nuoria koulun penkiltä

näkee kyllä rakentamisen ylipäätään kiinnostavana

ja sitten se, että saadaan, kun me pidettyä

sitä osaavaa työvoimaa

markkinalla, niin kuin tän suhdanteen yli

ja tämän tyyppiset hankkeet, jotka

sitten ehkä niin kuin tasapainottaisiin

ja tois sanotaan nyt

tiedetään tuolla, niin kuin

missä tällä hetkellä niin hallituksen

suunnitelmissa on merkittäviä investointeja

jotka tulisi, tulisi

rakentamisen sektorille, puhutaan näistä

raideyhtäyksien parantamisesta

ja ja niin niiden osuminen

niin, että ne osuisi tähän samaan

hetkeen, niin sehän juuri toisi sitä

tiettyä vakautta tai

tulevaisuuden kuvaa kaikille työntekijöille

jotka meidän alalla toimii, että siinä

mielessäni se on, miksi sitten

näin ei ole, niin mä olen varmaan väärä

ihminen siihen vastaamaan. No se tururaa tähän ihan

turhaan hankke, mutta tota, ei mennä

siihen sen tarkemmin, joo.

Yes. Hyvä.

No niin, onks sulla vielä jotain

pikkutakin hieman

miassa? No niin, mä tiedän sitten tota

yksi semmonen juttu, mikä mainitti

tässä keväällä ja siitä moni suomalaiset pelästöä

oli tämä EU-tekenä, että

energiatehokkuus direktiiveä

ja määrittää sitten, että hei pitäisi

melkein kahden miljoonaan suomalaisen

kempät korjausrakentaa ja vähentää

sitten, niin ku, tässä

tota, onks se nyt,

mikä se, no, energiatehokkuus

mielessä sitten paremmiksi, on se

ikkunaan tai fyllisinä seinään

tai kattoon tai

jotain lämmökijärätöstä, mitä ikinä siihen

tekekään, niin tota, onks tämä

niin ku, iso juttu

Suomelle ja onks, vai mikä teidän suhtautuneen

tehdään, että kaikki bisis on hyvä, kun se

vaan, niin ku, tulee, oli se EU-sta

tai ei. Täältä olla se

energiatehokkuus direktiivi vielä, niin se

ei oo ihan löytänyt maalian.

Ei oo sitä, joo. Mut se liittyy, mä sanoisin,

että, niin ku, me ollaan nähty

tosi voimankasti trendi

ja vaatimukset, mitä tulee kiinteistömarkkinalla

siihen, että, niin ku, kiinteistömarkkinan

transaktiot ja vähän pidemmälle

katsovat sijoittajat, vaativat

erittäin korkeita

niin, kun energiatehokkuus

tasoja

kaikille kiinteistölle, jotka he ostavat

ja he ovat tietoisia siitä,

että kun katsotaan eteenpäin ajassa

kymmenen vuotta, esimerkiksi

pitoaikaisen tyyppinen, että sen omaisuuden

pitää olla kunnossa, kun

direktiivit ja säännestyöt tulee

muuttumaan, ja vähän nyt samaahan haetaan

sen, niin ku, tähän

kuluttajapuolelle

ja tota, niin tuleeko siellä sitten

niin ku, regulaation kautta muuttumaan

ja tuleeko siellä esimerkiksi, niin ku

nousemaan itseasiassa kriteereitä

siihen sun oman asunnon energiatehokkuuteen?

Se vanha jugentalon

ikkunat pitäisi vaihtaa uusiksi

ja laittaa vain fylliseen niin.

Niin, ja silloin tullaan siihen, että

sitten, mikäli näin on, niin sitten siinä kohtaa

niin ku, energiatehokkuusemonteja pitää

tehdä aika paljon. Jos katsotaan

EUun sitä tavotetta

neutraalisuudesta, niin kuitenkin siitä

rakennetusta kaupunkyympäristöstä, mikä

sinäkin ajan hetkenä on sitten täällä

olemassa, niin siitä on varmaan 80 prosenttia

rakennettu. Ja sitä kautta

minä uskoisin, että aika paljon

säätelyllä ja näillä vaatimuksilla

tullaan viemään eteenpäin

sitä, että energiatehokkuusemonteja pitää

Euroopan tasolle tehdä. Suomessa sanoisin,

että kyllähän meidän rakentamisen

laatu ja normit johtuen jo siitä

sääolosuhteista ja tästä energiatehokkuudesta

niin on varmaan edellä muita eurooppalaisia

siitä, että toivon, että se kokonaisuus

tulee olemaan Suomen kannat järkevää

ja ottaa huomioon sen, että

miten sitä

energiatehokkuta

oikeasti seurataan, mikä se meidän

lähtötilanne on. Ja se on

30-40 prosenttia

hiljidiksi edipäästöistä

nämä rakennetutasunnot

edustaa siis.

Kyllä, tai rakennukset.

Joo, ja se tulee energiankäytästä, tulee

lämmityksestä, piilennuksesta.

Se ei ole tätä

vihernää perteilyä nyt tämä asia, vaan tämä on

oikeasti merkittävä asia.

Se on merkittävä kokonaisuus, kun katsotaan sitä,

että mihin Eurooppaa menossa

ja tavoitteet tässä kanssa, kyllä.

Mitäs haluatko lopuksi vielä?

Siellä on tuota suora linja nyt tonne

arkkadiatalolle, että laittaa jotain

kipakkaa palautetta sille, että oikeasti

siis lukujen mukaan

sä hymyilet tässä

keskustelun aikana, mutta tilanne on varmaan

suht vakava kuitenkin.

Että mitä nyt siellä pitäisi tehdä, että

siirtää nämä kaikki muut

turhat lait

sivuun hetkeksi ja keskittyy

akuttin ongelmaa.

Kyllä me ollaan tuotu esiin sitä, että ehkä on ihan

olisi hyvä katsoa nyt niitä

toimenpiteitä, mitkä on aikaisemmin

toiminut finanssi, esimerkiksi finanssikriisin

aikana tai mitä muut Euroopan maat

tällä hetkellä tekevät, koska

monia Euroopan maa on kuitenkin on ollut

samassa tilanteessa, ehkä he ovat tuoneet

työkaloja tai ratkaisuita siihen, että

rakennusrakenus ala

kokonaisuutenaan

menee eteenpäin eikä suuria

trendejä tule, koska

tai vaihteluita.

Konkurssialto ei kukaan haluttaa tehdä?

Ei kukaan, ei kukaan toivo sitä, että

työpaikat vähenee rakentamisesta

esimerkiksi asunnon hinnasta

noin 40 prosenttion veroa.

Meihän ollaan rakentaminen

Suomen bruttokansa tuotteesta noin 15

prosenttia ja melkein 10 prosenttia

henkilöistä saa palkan

rakentamiseen alasta.

Teihän niin kuin varmasti kukaan

ei toivo sitä, että rakentamisessa

mennään murheelliseen altoon.

Mitä keinaa siellä Euroopassa on sitten

keksitte? Siellä on selkeästi

panostetaan näihin

infrahankkeisiin. Me ollaan nähty

siellä paljon investointeja.

Siellä on tultu katsomaan sitä, että ok, miten

yksittäinen kotitalous tässä tilanteessa

pärjäämmöisen puolella esimerkiksi sanoin,

me nähdään vastaavaa

jonkun verran niin myös muissa maissa.

Saksassa ollaan lähdetty

siitä, että on

tuettu

ympäristöystävällistä rakentamista,

eli niitä osa-alueita

ja tuottu tukea siihen, että miten saadaan

energiatehokkoa

ja ratkaisuita rakennettu kaupunkeihin

tämän tyyppisiin.

Niin tämän tyyppisiin ja elementtejä

tukea, että millä tavalla saadaan

sitä uusia, niin kuin vihreän

energiota. Siirtymään tapahtumaan.

Puhtaan energian siirtymään, miten sitä saadaan

työkiihdytettyä. Ja semmoisia hyviä

esimerkkejä mun mielestä me nähdään

Euroopasta, missä meidänkin omalla

toiminta-alueella ja mun mielestä

niitä kannattaisi kyllä kaikkia

meidän tutkia. Sanoit,

15 prosenttia Suomen BKT

niin se tarkoittaa 15 prosenttia

vuoden ajasta tarkoittaa

noin kahta kuukautta, eli ei muuta ku

arkadien määrä kaksi kuukautta, koko

200 henkeä siellä vaan nyt

miettimään, miten tämä homma hoidetaan

jollain tavalla maalintaa Suomessa.

Kiitoksia Heikki.

Vivahteekas keskustelu ja

ehkä pistettiin sut

pikkuisen tiukemalle, kun luulit

tämmöisen rentoon

aamun kahvikeskustelu saapuvas, mutta

rahapodin on täynnä yllätyksiä.

Se on mukava kuulla.

Hyvä. Noin

pidemmittä puhetta, niin kuulijoille

laittakaa palautetta

rahapodietnudet.fi

tunnetut faksit ja

savunmerkit ja suomeen kanavat ja

muut.

Mitä me ajatuksia

tällainen rakentaminen Suomessa herättää?

Onks

asuntoomistajan tilanne tukala?

Mitä ikinä mielen tulee

elämän tarkoitus sekin käy?

Meillä löytyy vastaukset.

Ei, mut joku kohti Esvi. Kiitoksia.

Moin, moi.

Tässä esitetty ei ole,

eikä sitä tule käsittää kehotuksi merkitä,

ostaa tai myydä arvopapereita.

Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä

tehdessään perustaa päätöksensä omaan

arvionsa sekä ottaa huomioon oma

tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa.

Rahoitusvälinneiden arvo voi

nousta tai laskea. On olemassa riski,

että saa sijoittamia sivaroja

takaisin.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.