Politiikan puskaradio: 96. PS:n uhkakuva: toistuuko Sipilän hallituksen kannatuspako? Eikö kukaan halua palkata entistä pääministeriä?

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Studiossa Juha Ristamäki.

Hanna-Maria Haunen.

Ja Jari Hanska.

No niin, hirveä parkku sosiaalisessa mediassa ja tuolla Turulea Toreilla.

Kun ihmiset ovat jännittyneenä, paita määrikänään seuraavat hallitusneuvottuilleen sujumista sähdytolossa.

Erityisesti huolissaan ollaan siitä, että minkälainen fasistihallitus seilta nyt mahtaa muodostua, jos seuraa esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluja.

Niin minkälainen käsitys teillä on, Jari ja Hanna-Maria, että kuinka pitääkö tässä jo vanha IKL-paita kaivaa kaapista, että pääsee sitten soluttautumaan hallitusporukoihin?

Kyllä kannattaa ainakin vähintään jussipaita päälle pukea tuossa kesähelteellä ja aivan varmuuden vuoksi.

Itse ainakin ajattelin tuolta vaimon puolelta sukulaisilta sellaisia laittaa tilaukseen välittömästi.

Niin, onko Hanna-Maria tässä mielessäsi nyt nähtävissä semmoisia piirteitä, että tästä nyt tulee kovin kansalliskiihko konservatiivinen hallitus?

Varmaan siellä on jouduttu jo nyt tekemään kompromissa ja aika paljon, että voi olla, että osalla puolueista olisi ollut halukkuutta vielä vähän oikeastolaisempaan hallituksen eihän tiedetä mikä on lopputulos, mutta

saattaa olla, että esimerkiksi jo perussuomalaisetkin ovat joutuneet siellä kompromissa ja tekemään.

Se on vähän niin kuin tässä nykyisen hallituksen hautusnouteluissa, varmaan on jo paikalla paljon porkkakalissa, mutta on tuolla paljon enemmän vielä vasemmistolaisempia, kun tämä on nykyinen hallitus.

Niin, kyllä, kyllä, mutta se oikeastolainen talouspolitiikka, niin sitähän on hauska, niin kuin aina ennen vaaleja huudella, mutta sitten kun pääsee sinne hallitusnouteluihin ja pitäisi alkaista sopeutamaan,

ja nyt kun on pöydellä se 6 miljardia yhden vaalikauden aikana, niin ei se ihan hirveän helpolta näytä, vaikka ei siellä nyt kovin vasemmistolainen,

meninkin näiden puolueiden keskuudessa ole. Jos eduskunnasta pitää kaivaa siis neljä puoluetta, jotka voisivat ajaa mahdollisimman oikeastolla sitä poliitiikkaa, niin ei tuossa hirveästi kyllä ketään vaihtamaan lähtis.

En mä tiedä, liiken nyt ehkä voisi yhdetä sinne tilaamaan, mutta se on selvä. Tietysti ongelmahan on se, että Suomesta ei löydy enemmistön hallitusta, joka olisi perinteisen ajattelu mukaan esimerkiksi huvin talous oikeastolainen,

koska esimerkiksi perussomalaista ne ei sitä ole, että he ovat ehkä oikeastolaisia maahanmuuttolinjauksissaan, jos näin voidaan ajatella, että ehkä jossain he ovat hyvin konservatiivisia,

niin kuin isämaallis konservatiivinen puolue, mutta he eivät heidän talouspolitiikassaan mitä oikeastolaisia ole, koska he ovat enemmän puolustavat,

puolustavat kuitenkin, eivät haluavat suuria leikkauksia kuitenkaan loppuksi, vaikka he keutuvat tässä hallituksessa niin suostumaan ja ovat työmarkkinakysymyksessä hyvin autillisia.

Suorastaan Hakanimen parhaita ystäviä tällä hetkellä säytälolla, että siitä saadaan vasten ajatella, että vaikka tässä nyt kaikenlaisia uhkakuvia ilmoille heittää, niin tuskin vaa tässä nyt pitää suurta vallankumoustaan kuitenkaan nähtävissä.

Ja joka jaksossa tulee puhuttua noista sosiaali- ja terveyspalveluista, että sieltä pitää leikata, mutta ei varmaan kovin suuria leikkauksia voida tehdä, että ei varmaan niin oikeastolaista sillekään sitten ole, kun on hyvä ihmisten tavallisista palveluista.

Siitä puhutti just suoraan tuolta säätytä ollut tulin ja tämän päivän näissä DOR-stepeissä, niin annamme Henrikssonilta kysäisiin tästä HINERK-opin puheenjohtajalta, että löytyykö niitä sotesäästöjä sitten esimerkiksi siitä palveluverkon karsimisesta.

Ja nyt on siellä neuvotteluissa, ainakin ilt. leiden tietojen mukaan, niin keskustellaan tässä sairaaloiden lakkauttamisesta mahdollisesti, että koska sähän se kallisommasiina on niin, ei ole kovin paljon intoa RKP-la, vaikka ei RKP-kään mikään vasemmistolainen puoloja ole, mutta ja sit kun sinä sotessa summat on niin valtavia, että kun se kasvuura on niin helkkarin kova, ikäsidonaiset kasvut tai ikäsidonaiset kasvut,

ikäsidonaiset menot, eli se, että Suomen väki vanhenee ja sitten samaan aikaan myös elinikä heillä pitenee, niin sitten se aiheuttaa pikkasen painetta sinne nimenomaan sotepalveluihin, että kun ne kallit viimeiset vuodet, niin siellä sitä aikaa tulee vietettyä enemmän,

niin entistä vähemmän väkeä on töissä, niin ei se yhteyden, mikä on helppoa, mutta täytyy sanoa, että siitä tulee vielä ensi viikolla aikamoinen veivaaminen siitä, että miten ne soten säästö miljardit tulee hakemaan.

Se on tota, joskin mennään näitä asialohkoja, ikään kuin tällä yksi kerralla, että tässä jo tempaisitte aloitteen käsin ja otin, että voi sitten puhumaan kaikille kansalaisille rakkaista aiheista, eli sotesta, niin kyllä minun ainakin semmoinen käsitys on sitä muotoutunut, että olisahan se aika outoa, jos säätutella nyt muutamassa viikossa pystyttäisiin tekemään esimerkiksi sosiaaliterveyspalveluja koskevat tarkka-listaus siitä, että millä tavalla se ikään kuin se säästöt sieltä tehdään,

niistä nousevista kulujista. Ensinnäkin käsittääkseni säytällä ollaan puhuttu, että tänä vuonna kulut voisivat olla 23 miljardia tai 24 miljardia tai jotkut puhuvat vaikka 25 miljardista.

Ensinnäkään kellään ei ole ihan tarkkaa käsitystä siitä, että mitkä ovat sote-kulut siis tänä vuonna, mistä lähettäisikään kuin hakemaan sitten sitä, kun ne jos ne miljardilla tai 15 miljardilla nousevat vuosittain, niin tavallaan se nousukäyrän loiventamista,

eli summa-summarum. Voin olla täysin väärässä, mutta olen ymmärtänyt, voisin lyödä pienen veron siitä, että sieltä tullaan ulossa soten kanssa sillä tavalla, että sanotaan, että soteen hallitus nyt rakentaa soteen tämmöisen tuottavuusohjelman

ja se velvoittaa hyvinvointialueet tämän vaalikauden aikana lisäämään tuottavuuttaan tietyllä prosenttiluvulla. Esim. tuottavuutta vaadittaa lisäämään 5 prosenttiyksiköllä.

Niin se tarkoittaisi siellä vaalikauden loppupuolella laskennallisesti yli miljardineuron säästöjä niihin kasvaviin kuluihin, koska tuskin hallitus rupeaa nyt kertomaan hyvinvointialueelle, joilla on kuitenkin itsenäisyys, että mitä palveluita he lopettavat,

mitä palveluita he keskittävät ja millä tavalla he tehostavat sitä toimintaa, kuinka paljon he rupeavat ostamaan yksityisiltä ja näin pois päin, vaan se vastuu sysätään sinne alueelle.

Mitä myötä olette?

Niin, siis sähän on se helppotapa tietys mielessä hallituksilla siirtää se vastuu sinne alueelle ja totta kai viime kädessähän alueet on siitä vastaa, että se hoituu, mutta toisaalta sitten saadaan pääseä niihin säästövotteisiin, mutta lopulta tai koko hommahan kautuu sitten valtion syliin, että jos joku hyvinvointialueesta ei selviä siitä,

niin sitä menoistaan sillä budjetilla, minkä valtio sinne antaa, niin sittenhän se otetaan tämmöisiä selvitys arviointimenettelyteltä.

No ja se voi parempi ideon varmaan ottaa tuommoinen laaja näkökulma siihen, kun niitä yksittäisiä asioita, kun siellä on tämmöisiä kinkkisiä asioita, kun vaikka hoitajamitoitus,

tai Petteri Orpo aina vastaa, kun kysytään hoitajamitoituksesta, että kaikki asioita pitää tarkastella tai voi pitää hoitajamitoituksesta kiinni, kun ne ole hoitajakaan tarpeeksi,

mutta esimerkiksi pari viikkoa sitten vasemmistoliiton puoleenvaltuustossa, niin siellä on vasemmistoliiton puheenjohtaja, eli Anderson otti jo kaiken ilon irti, että

perussuomalaiset jo halusi muutama vuosi sitten, että hoitajamitoitusta aikaistettaiset ovat, kun ne nyt perussuomalaiset siellä purkamassa koko hoitajamitoituksen,

niin jos se hoitajamitoituksesta otetaan käyttöön, niin sinne voi olla osallepuolueista, se voi olla poliittisesti vähän kinkkista.

Ja sitten VAMMAS-palvelulaki, minkä kiristykset ovat myös pöydällä. Mutta hei, tuottavuudista pitäisi vielä sanoa, tässä nykyisessä sote-mallissahan on jo tämä tuottavuus vaatimusrakennettu sisä,

kun siellä lasketaan aina joka vuosi, että kuinka paljon ne laskenallisesti ne kunkin sote-alueen tai hyvontialueen menot pitäisi kasvaa, sen väestöpohjan ja niiden sairastavuuden ja bla bla bla kriteerien perusteella monimutkainen mylly,

niin sitten siitä summasta paljon se kasvuon, niin ainoastaan 80 prosenttia korvataan, eli tavallaan 20 pinnaa siitä kasvusta pitää pystyä joka vuosi näiden alueiden josäästämään tällä hetkellä.

No sitten tulee lisäksi nämä kulut, mitä tässäkin ohjelmas on monen kertaa länkytetty läpi, eli mitä ei ole siis laskettu ollenkaan tähän rahoitusmallisisää, eli ne palkkaratkaisun,

viime vuoden tämä hyvinvointialueen ja kuntien palkkaratkaisun kustannukset, palkkojen harmonisointi, sitten nämä Helkkaren vuokra kiinteistöt, jotka siirtyy kunnilta näille hyvontialueelle,

niin siellä on aikamoisia tämmöisiä taloudellisia pommeja, joita on tulossaan, niin puhutaan kuitenkin miljardiluokan kuluista niissäkin, joihin ei ole parahunut tässä.

Siinänsä minä uskon Hanna-Varvi, tässä niihin hoitajamitotukseen, minä uskon, että ne on jollakin mukana ratkaisu, siis hoitajamitotukseen,

ei purkaminen, mutta viivästyttäminen, sitä hän teki otamaan ykyinenkin harjoitus, ja sitten on se hoitotakuu, joka on, niin kuin kaikkihan tietää sen,

että kun se hoitotakuu on nyt viritetty, että kaikki on pitänyt päästä viikossa hoitoon, niin sehän oli pärjälistinen, koska on hyvä, kun viikossa saadaan sen takaisin,

niin se on otettu puhelun siellä tällä.

Chatterobotin kanssa menee viikko, että pysää sen oikein elävän ihmisen, että puhuaan sen.

Sitten on tietysti tämä vanhuspalvelulaki, joista joku sanoi, että kun se eduskunnassa, se ei ollut puhtaasti nykyisen hallituksen vika, koska nykyisen hallituksen estyyssän oli suppeampi,

mutta sitten yhdenvertaisuusperiaatteitteiden ja muiden mukaan eduskunnassa laajennettiin koskemaan koko väestöö käsittääkseni, niin sitä hän tuli niin kallis,

että se puhutaan jo miljardista ja urostaisin kustannuksista.

Mutta tietysti kun on tämä kaikkien ajojen oikeistulaisin hallitus nyt syntymässä niin kuin sanotaan,

jos se ensimmäisiksi asiakseen rupeaa purkamaan vammaispalvelulakia, niin ehkä sekään ei ole poliittisesti näytä niin hyvältä.

Mutta tuli mieleen vaan, kun Jari mainitsi Kallin palkkaratkaisun julkisella puolella,

niin nyt hän parhaillaan toi yksityinen hyvinvointialalakkoile,

sillä on merkittävän rooli vaikka vanhusten ympärivuorokautisessa asumisessa,

mitä yksityiset tai hoitapuolet ympärivuorokautisesta asumista,

ja siellä puolella on paljon huonommat palkat yksityisellä puolella kuin julkisella.

Sitä toi Jihuollään päiviniemi-lainen sanoi, tietysti oli vähän myös tämmöstä työmarkkinapuhetta,

mutta jos ei saada palkoilla houkuteltua ihmisiä yksityisellä puolelle, kun julkisella palkat nousee,

niin siinäkin on hyvinvointialueet sitten pulassat jo sieltä,

sinne ei saada niitä hoitajia ja kuitenkin merkittävää osa vanhuksista hoidetaan yksityisellä puolella.

Ja siellä on uutongoa, vaan nyt käsittääkseni hyvinvointialueelle nimenomaan vanhuspalveluissa,

että nyt sitten yksityistuvirvan ovat pyrkineet nostamaan niitä sopimustensa hintoja

ja hyvinvointialueet eivät ole välttämättä suostuneet, kun ei sitä rahaa niin hirveästi ole,

niin sitten on käynyt näitä, että niitä on ikään kuin irti sanottu tai ne ovat loppuneet sopimuksesta,

ja sitten vanhuksia on ollut senkin takia siirtelemään paikasta toiseen.

Tänään tai eilen, kun valtiovarainministeriö varoitteli tästä,

että näillä ostopalveluilla tätä sote-kuviota ei pystytä itsessään ratkaisemaan,

että nyt vaan pistetään rahat siihen, että ostopalveluilla hommataan.

Ei niin, että ei kyllä niitä kannattaisi käyttää, mutta se ongelma on, että se hoitajien määrä.

Se ei lisäynyt sillä, että hommataan niitä vuokratiöfirmojen tai muiden kautta,

että esimerkiksi tämä kuntayhtymä, joka näitä hoita alkaa täällä,

niin hän luopu kokonaan tästä vuokrafirmojen käyttämisestä.

Heillä on käytössä tämmönen vuokratyöntikien firma siinä välissä.

Kokeilivat, että pystyykö sillä saamaan paikattua tätä heidän hoitaa,

vaan huomasi, että yhtään sen enempää ei saa sitä työvoimaa sinne alueen.

Eli sitä täytyy jostain muilla keinoilla.

Itsekin huomasin sen Helsingin Sanomien jutuja VM, että hän oli mennyt sekasi,

niin ne käsitteet siis. On eri asia se, että ostatko sinä palvelun joutakin ulkopuolisesta

yksityisestä firmaata, vaan otatko sä keikkalääkäriitä tai keikkahoiteja.

Koska hän on ne keikkalääkäriitä, keikkahoiteja, että hän on sen julkisen puolen,

joka ostaa heillä niin sen organisaatiossa.

Ei heillä ole mitään sen kummepäin, he tulevat paikkaa vaan sinne työvoimaa.

Mutta sitten jos ajatellaan esimerkiksi vaikka kaihi-leikkauksi,

jota tehdään esimerkiksi HUSin alueella tuhansia vuosittain,

niin se, mitä julkisella puolella leikataan,

niin sen voi kertoa kahdella päivän aikana, mitä se yksityllä puolella

ja sama lääkäri leikkaa, mitä se leikkaa julkisella puolella.

Julkistapuolta tietysti rasittaa esimerkiksi se,

että julkisella puolella esimerkiksi HUSissa, kaikki tietää sen,

että jos on vaikka leikkausjonossa, niin tulee, saattaa tulla ilmoitus,

tai ne on niin toukuu viidestä päivä päästä leikkaukseen.

Sitten menet sinne, sitten tulee matkalla viesti,

ettei pääsekään tänään, koska tulee onnettomuuksia,

tulee yllättäviä tapahtumia.

Leikkausolit ovat julkisella puolella varattuina,

ja sitten nämä tämmöistä kiireettömät leikkaukset siirtyvät.

No, näitähän voi tuossa purkaa esimerkiksi yksityisiä palveluja ostamalla,

mutta halpaa se ei ole.

Totta kai kaikki mitä enemmän jonoja puretaan,

niin sitä kalliinpaahan se on, et ennen vanahan,

niin kun sote-kulujahan on pidetu alhaalla sillä,

että pidetään ihmisiä jonoissa.

Että se on vähän suosia lavetella täällä.

Sote-alalla on monenlaisia tahoja, jotka vaikuttavat,

ei ole helppoja leikkauskohteita.

Nyt esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestökenttä

on ollut huolissaan, että toivottavasti heiltä ei leikata,

kun voisi ajatella, että sehän voisi olla helpokohde,

otetaan niiltä järjestöiltä, mutta siellä on kaikkea

tämmöisiä kuin muistiliittoja, sininauha liittoja,

Mannerheimin lastensuojeluliitto,

tekevät hyvin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä

ja sitten vaikka sydän liitto tämmöistä vertaistukitoimintaan,

että jos sieltä karsittaisi rahaa,

eihän semmoista päätöstä ole tehty,

mutta mikä järjestöillä on pelko,

niin se voi vaikuttaa tosiaan sitten taas

niissä terveyskuluissa myöhemmin.

Kyllähän tuo kolmas sektori paikkaa moni ytaosin.

Kyllä.

Se, minkä mun mielestä, tai ehkä en ole riittävän

tarkasti seurantana keskusteluun,

mutta mikä itsestäni tuntuu että mikä sitä puuttuu,

on se, että kun tiedetään, että siis

perusterveydenhuollon ja miksei erikoissairauhoidonkin,

se ylipäätään sote-menojen.

Sote-menoista, onko se vanha nyrkkisääntönyt,

että 20 % väestöistä käyttää 70 %

suurimmirteinistä palveluista,

eli siis ikään kuin totta kai vanhukset,

sitten ihmistyöllä on monenlaisia

ongelmia, terveysongelmia

ja käyttävät vauta osa näistä ulkisista palveluista.

Niin totta kai ihan tällä maalaiserillä

voi saada, että se on se

väestön osa, jonka

tilannetta pitäisi pystyä parantamaan.

Sillähän tavallaan saataisiin huomattavia säästöjä soteja.

Koska mitä siellä, niin kuin tämä esimerkiksi

sosioidemokraateilla oli tämä oma terveysoimaasta,

kaikki tervekkirupeissa käymään tarkastuksissa. Miks?

Ehän se järjestelmä on luotustaa sitä,

että tervejä tiimistyyppää tarkastuksissa

tai ainakaan missään raskaissa tarkastuksissa,

vaan nimenomaan se 20 % pitäisi saada hoidettua,

jolla saadaan kustannuksia alaspäin ainakin.

Mullakin nyt kun 40 tuli keväällä mittarein,

niin samantien ilmoitusta meidän työterveydestä,

että hei, tulapa tämmöisen vuosi huoltoon,

ja sitten täytetään etukäteen, lippuset ja lappuset

sinne ja sitten kaikki mahdolliset labrat siihen

päälle ja näin, että se on aika niin kuin...

Tavallaan tulee hoidettua se aikuisneuvolata.

Tämä on sulleet tehdä noin 20 vuodessa.

Tämä on kuitenkaan yhteiskunnan varoja vielä rasittaa.

Ei puheese yhteiskunnan varoja,

nimenomaan rasitakkaan, kun me tehdään työterveyden.

Mutta osahan siitä maksaa kuitenkin yhteiskunnan.

No niin, vei, mutta siis mun pointti oli se,

että kun ehkä olisi kantanut miettiä,

lähteä miettiin myös tällä kertaa,

pitäisko sote-laittaa vielä kerran uusiksi?

Esim. tämmöinen osa-attelija tarvitaan

sairasta vintä kansan osaa tai vanhuksia,

niin olisiko järkevää olla semmoinen,

esimerkiksi tämmöinen oma lääkäri systeemi,

joka on monessa maassa.

Eli siis se tavallaan käytännössä se yksi lääkäri hoitaa

sen ihmisen ongelmat alusta loppuun,

jolloin hän on koko ajan kartalla siitä,

että mihin suuntaan sen ihmisen kehitys

terveysmielessä ja mielenterveysmielessä on menossa.

Tästä oli juuri vähän aikaa juttuja

tämmöistä oma lääkäri-malleista.

Suomessa sitä on ollut 90-luvulla vielä käytössä.

Okei, ja se on varmaan ostain...

No okei, mennään eteenpäin,

eikä saada ratkaistua tässä.

Sitten iso kysymässä hän sijaan nouttaa maahanmuutto.

Politiikka, joka on tää perus suomalaisten

keihänkärki hallitusneuvotteluissa,

niin minkälainen käsitys teillä on siitä tulossa,

tai siitä jäänyt, että onko meistä nyt tulossa

jotainkin tämmöinen friikki maa-aimassa,

siis maahanmuutto-reotusten takia?

Niin kuin kumpaa suunnoita,

niitä on poikkeuksellisen tiukkaa täältäkin?

Ei kai, ainakaan poikkeuksellisen tiukaksi on menossa,

vaikka se aattelisesta työperäistä maahanmuuttoa,

että siellä olisi nyt 1600 euroa nousisi,

eli nykyisestä 300 euroista.

Se kuukausittainen tuloraja, että EU- ja etaluan ulkopuolta

voisi tulla tänne töihin,

niin sähän nyt ei ole vielä hirvittävän korkea,

kun puhuttiin tästä näistä sote-henkilöstöstä,

niin esimerkiksi ne,

joka on tavallaan matalimmin palkattua porukka,

jotka näitä hoivapalveluita ihmisille koteihin vie,

nämä hoiva-avustajat, niin heilläkin se keskiaan

se liikkuu siinä kahdessa tonnissa,

toki sitten aloittavalla ihmisellä,

jos varsinkin se tekee vain osa-aikaisena,

niin sähän se jää huomattavasti pienemmäksi,

mutta siis ilman lisä, niin se liikkuu siinä kahdessa tonnissa.

Heide esimerkiksi tähän sote-kriisiin,

niin mun käsittääkseni, niin tämä ei vielä

ainakaan negatiivisesti vaikuttaisi

tämmöinen tonni 600 tuloraja.

Sitä hän perus-somalaiset on koko ajan

sanoneet, että nyt ollaan pohjoismaisella linjalla,

että Tanskaseja Ruotsessakin on tehty kiristyksiä

ja vähän ilkuineet siinä RKP-enkin suuntaan,

että teko tehä luokkaan olla pohjoismaisia.

Kyllä, ja tietysti se on, että varmaan on,

niin kun ne on särköopeista puhutaan, niin esimerkiksi

tällä niin kuin Marjan tuota

ja bihannisten ja maataloussektorin

testpalakat hän ovat lähtevät aikaa alhaata,

eli ne on varmasti pienimmillään voisi

1200 euroa kuukaudesta jotain sitä luokkaa.

Ja samaten kaupanalla ollaan ihmisillä on,

mutta kaupanallakin on se, että koska

ihmisillä on niin, niin työsuhteet on niin pätkitty,

ne on siis niin kuin tuntityösopimuksia,

että niin kuin tavallaan se on ollut hauskaa seurata,

että myös niin kuin vasemmalta puoleltaan

koko ajan nyt huudettusta, että onpa tämä nyt törkeä,

että ruvetaan niin kuin työperäistä maahanmuuttoa,

haittaama ja muuta,

eikä tavallaan nähdä sen kolikon toista puolta,

että ehkä se parantaisi myös niin kuin muiden

todella pienipalkkaasta niimisten asemaa,

jos meillä niin kuin tämä palkkatasu nousisi ehkä tätä kautta.

Missä on internationaalinen työväin liike?

Tätä vähän ihmettelen.

No toki sitten hän tästä maahanmuuttoon kuuluu nää,

mitä on tässä matkavaraa tullut esille,

nää tietysti nämä humanitäärisen maahanmuuton

kiristykset ja kukaan salaisuustesti,

niitäkin jo aika monessa maassa käsittääkseni on,

että en mä tiedä, mitä siellä sitten kysytään

luottele Suomen presidentit aikajärjestyksessä,

oliko Urho Kekkosella velje,

jos oli, kukasi oli.

Mitä te niinku ajattelista siellä,

en mä tiedä, mitä niinku normaalisti kysytään?

No lii, eiks jenkeissä on käytössä

tai kansalaisuustestimissä pitää

tietyt tämmöiset niinku

yhteiskunnan ja kulttuurin niinku

peruskulmakivet käydään läpi,

mutta olisiko siellä jotain,

jos pitäis kuvitella, että mitä tämmössä

kansalaisuustestissa on, niin kansalaisuudessa

jotain tämmöisiä tavallaan yhteiskunnan

pelisääntöihin liittyviä asioita,

asioita pitäis olla, että en tulee

harjoittamaan veronkiertoa

paitsi haenlaivalta aina

virosta verovapaan viinan.

Eihän se olla veronkierto, se on verosuunnittelua.

Se on verosuunnittelua, juuri näin.

No sitten on puhuttu tästä tästä,

että voisi saada, kun pystyy osoittamaan

maassaoleskeutuaan tietyn ajan.

Meillähän on pitää maassaoleskellan

kansalaisuuden saamiseksi nykyisinne.

Onko se 5 vuotta vai 7 vuotta?

Muistelen, että se olisi 4 vuotta,

mutta ei ole vaiheessa 5 vuotta.

Jos tijanaisiin se 40 tonnia vuodessa,

niin voisi päästä nopeammin kansalaisiksi.

Tämmöinen on ollut, varmaan tulee

myös näitä, että nämä oleskeluluupien

ajat lyhenevät.

Niitäkin on aika monessa maassa

käsittääkseni lyhennetty.

Minulla on semmoinen käsitys,

että perussuomalaisten ribeissä monet ovat,

eivät ole täysin tyytyväisiä siihen,

että mikä tämä maa- muuttopaketti tulee olemaan,

että varmasti orodukset ovat olleet vielä kovemmat,

että tulisi huomattavasti enemmän vielä kivistyksiä.

Sieltähän jo ensimmäinen ulos marssikin

oli perussuomalaisista, eli just siellä

maahanmuuttokriittisimmistä päästä,

johon sihteeri Simo Krönruus,

selvisi viikon päästä, että hän oli jo lähtenyt

viime viikolla pois neuvottelusta,

juuri sen takia, että hänen mielestään linjaiset

on ollut tarpeeksi tiukka.

Tämä on mielenkiintoista, on mielenkiintoista nähdä,

että jos pyllyhyöstä puhutaan perussuomalaisesta,

niin se, että jos eiden kannatteensa kokevat,

että okei, maahanmuutossa saatiinkiristyksiä,

mutta ei tietenkään niin paljon kuin haluttiin.

No sitten tulee alkovat leikkaukset,

jotka myös kosketvat totta kai heidän äänestä ja kuntaansa

huomattavasti. Ja monissa muissa asiassa

ei ole mitään vaatavasti edistytä.

Kyllä minulla on semmoinen käsitys, että aika monet

heidän kansanirustajista ja muistavat sitä mieltä,

että tämä ei väyttämättä ole kannatusmielessä

kovin hyvä liili sitten kuitenkaan.

Mutta nyt etukäteenkään kukaan ajattelin, että näin olisi.

Tai minkälainen kuva teillä on?

Joo, kyllä siinä, ehkä se perussuomalaston kannalta

keskeinen paketti on just tämä, minkälaista kiristykset saadaan

maahanmuutto, että mieltä se näyttää.

Ja mitä tapahtui niille kehyrahoille, että saadaanko niistä

nyt sitten säästettyä, koska perussuomalaston niin pitkää.

Eduskunnan sanoen huutaneet, että sieltä pitää säästää

ja pitää antaa suomalaisille köyhille nyt sitten,

hoitaa niin kuin omien asiat niillä rahoilla.

Niin se tavallaan heidän neuvottelukykynsä siinä riittää.

Ja sitten tämä ilmastonmuutos, eli pensan hinta siihen

varmaan tullaan tässä vielä tarkemmin.

Mutta siis jos näissä ei saada siis selkeästi

perussuomalaiset politiikkaa aikaseksi, niin mä sanoin, että

riikkapuralla tulee vähän hiki, että hän pystyy

selittää omillensä tämän.

Ei välttämättä niin käsinä neuvotteluporukkaalle.

Neuvotteluporukka saattaa tämän hyväksyä.

Siinä tulee se neuvottelen dynamiikka.

Istutaan siellä säätytalolla 5-6-7 viikkoa

ja sitten sen jälkeen todetaan, että tämä oli paras mihin pystytti

ja tavallaan se porukka alkaa automaattisesti vähän nivoutua yhteen,

vaikka se on nyt toi Grönruus lähtenyt lätkimään.

Mutta sitten se vaikea rasti on kyllä se muu puolueväkin.

Kyllä, tietysti totta kai myös sehän on kuitenkin

puolueikä, mikä on sotamies neuvosto,

tai sota henkilöneuvosto, niin kuin nykyään sanotaan,

niin jos puoluejohto on sitä mieltä, että tämä on riittävä hyvää ohjelma

ja on sitä mieltä, että mennään hallitukseen,

niin harvoinpaan sitä on siinä vaiheessa nää esimerkiksi

järvyskuntaryhmä kaatanut.

Kyllä sitä sitten mennään hallitukseen,

että meni syteen tai saveen se homma,

mutta siinä vaiheessa mennään.

Vain sitten noin kehitysyhteistyörahat,

niin tietysti sitten on vienne varmaan ne.

Mä oon, että siellä nyt pyritään veivaamaan sitä

jollakin tavalla sitä, että maahanmuuttajia,

turvapaikahakioille ja muille, tai sillä hinnaturvapaikahakioille

maksittavat korvaukset, olisivat pienemmät,

tai niitä pienennettäisiin.

No mennäänkö tämä esimerkiksi,

läpi sitten perustuslaki,

valiokunnasta ja eruskunnassa,

niin on sitten hyvä kysymys,

tai ehkä joskus muutkin näistä kiristyksistä,

koska kuten tiedämme,

perustuslaki-valiokunnassa ollaan aika tarkkoja

yhdenvertaisuusperiaatteesta ja sen sellaisista asioista,

niin siellä voi olla vaikeuksia näiden kanssa.

Joo, mä luulen, että perussuomat kuin RKP

saattaa luottaa nimenomaan tähän

tämmöisen perustuslaillisuusvalvontaan,

että se tulee kaatamaan sitten osan näistä kiristyksistä

siellä eruskuntavaiheessa,

koska tämä koko tämä episodi,

mitä nähtiin silloin viikoisit viikonloppuna,

niin mun ymmärtääkseni,

RKP ei saanut siinä perjantaina

neuvoteltuun pohjapaperin,

joita he sitte lauantaina siellä kokouksessan käsittelivät,

ja jonka ne kaatoivat nimenomaan maahanmuuttopaperin,

niin he eivät saaneet sinne perussuomasta ainakin väittää,

että sinne ei tullut tämmöisiä

sisäministerin toimialan liittyvien

lakimuutosta, niin kuin pykälämuutoksia,

niitä uudistukset, mitä tullaan ajamaan hallituskaudella läpi,

niin niihin ei tehty tavallaan sisällöllisiä muutoksia.

Eli ne kirjaukset on ollut sitten tällaisia,

että noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja perusoikeuksia,

ja huomioidaan heikossa asemassa olevien oikeudet,

ja näin pois päin.

Eli asioita, mitkä tietyllä tapaa,

luulisi olevan aivan lähtökohtia sille,

että lähtetään politiikkaa tekemään,

että noudataan se on kansainvälisiä sopimuksia,

niin se ehkä indikoi vähän sen suuntaan,

että se voi olla aika tiukkojakin tietyt näistä linjauksista,

jotka nyt mun käsittääkset koskevat nimenomaan

tätä humanitääristä maahmuuttopuolta.

Mutta ehkä se toivella RKP-laan on sitten,

että näitä ei pystytä sitten edistämään, en ole varma,

mutta sen suuntaista vaikutus.

Kyllä, ja siis kun on itsekin taustaksi jutelut,

joidenkin perussomalaisten kansainvälisten kanssa,

niin yksinkin sanoi, että tai siis se luonehti tätä kokonaisuutta

sillä tavalla, että on niin kuin ongelma se,

että ensinnä kehänsä olisi tämän mieltä,

että ongelma on myös se, että ei ole enää hirveästi niitä

kovin paljon mukana, jotka ovat 2015 mukana,

kuin perussomalaisten erillisen kerran meni hallituksien,

jotka muistaisivat sen, että miten se kannatus lähti kykkäämään.

Sehän lähti kykkäämään sen takia, koska Timo Soini vei perussomalaista,

Timo Juhasipillä hallituksia, tehtiin leikkauksia.

Siitähän perussomalaisten kannatus lähti kykkäämään.

No, nyt monet sanavat varmaan...

Nyt me tuli pakko lait.

Ei pakko lait, pukki kyhommat.

Kyllä, nimenomaan. Siitähän se lähti eiläkin alaspäin.

Nyt monet sanavat, me mukaan lukien, varmaan olemme tässäkin olemassa

sanot, että no, puolue on oikeistolaistunut.

Päläpälä, ettei silloin enää niin paljon väliä.

Mutta kyllä monet niinku perussomalaista

kansainväliset, jotka ajattelee sillä tavalla,

että sitten kun ne leikkaukset tulee,

ja kun leikataan sosiaalietuuksista,

työttömyysturvasta, väistämättä, asumistuista,

ja näin pois päin, niin se ei sitten hirveästi lämmitä se,

että saatiin kiristyksiä maahanmuuttoon,

kun ihmiset näkee omasta kukkarostaan, että rahat vähenee.

No niin, ei, pitää puhua siitä jakeluvelvoitteesta.

Se on tässä studiossa ehkä yksi rakkaimmista teemoista,

mutta se liittyy suoraan tuohon mihinkin juhis tuossa lopetti puheensa,

eli se, mitä kukkaron jää, niin kukkaron jää jakeluvelvoite.

Kyllä, itsekin tuossa Ammulokaälin Espoostaa

Pouttomottoon autolla kohti Helsingin Huusi Nikkunasta, oikein.

Ja siihen jakeluvelvoitteeseen ei sitten nostua suvaita.

Ei, ja pitää jäälytää tai tiputtaa nollaan.

Oliko sinulla käsepuit nyrkkiä matkalla siinä?

Kyllä, nimenomaan.

Nimenomaan.

No ihmettelen, kun sinulla oli ihan jäätynyt käsi, kun sinulla tuli tänne.

Kyllä.

Kyllä meidän yksityisautot olemme huolestunnanna seuranneet,

että kun nyt on käynyt ilmi, että jakeluvelvoit tehdään hyvin kuulijat tietää,

että sehän liittyy siihen, että kuinka paljon siihen

fossiilisen pouttoaineen joukko on biopouttoaine,

että laitetaan ja sehän nostettiin juhasipilän hallituksen aikana

aika korkealle meidän tavoitteet biopouttoaineen käytön suhteen

lue, neste, sulussa ja keskusta ja maaseutu.

Ja biotallous.

Biotallous.

No ei sinä sinä sen pitää, koska se pystyttiin verhoamaan

ilmastopolitiikan kaapuun, mitä se totta kai myös on sitä.

Mutta nyt tietysti ollaan ongelmissa sen kanssa,

kun tämä itäisen naapurimme aggressio ja muu on johtanut siihen,

että kustannukset ovat kasvoneet muutenkin,

niin pystytäänkö jollakin tavalla hillitsemään,

koska varmaan ruohintaa ei pysty kukaan hillitsemaan,

koska kaupankeskusliikkeet muuten haluavat paisua,

kun pulla taikinaa tehdä miljardin voittuja,

no puhutaan sitä joskus toisteen,

mutta jos esim. pouttoaineesta puhutaan,

että miten sen hintaa pystyttäisi ehkä jollakin tavalla hillitsemään.

Kun samaan aikaan pitäisi tehdä niitä ilmastopäästötoimia.

Tässä ollaan aika vaikeassa valinkauhassa, eikö niin?

Kyllä, ja totta on myös samaan aikaan se,

että iso osapoltoaineen hinnasta määräytyy sen mukaan,

että miten maailman markkina hinnat tuota elää,

mutta ei sitä käy kiistäminen, etteikö tämä jakeluvelvoita

kuitenkin ihan huomattavia senttimääriä sinne,

literahintaa vaikuttaisi.

Tässä on perussuomalaisilla antaan ollut tosi iso kysymys,

kun he on huutaneet koko oppositio Taipaleensa

sitä bensan hintaa ja että sitä pitää tiputtaa,

ja kaikki toimet ovat väärin, millä bensan hinta mahdollisesti nousee.

Nyt se on siis tällä hetkellä tiputettu sen 13,5 %,

jos ei erikseen muuta toimia tehdä,

niin se palaa tavallaan kasvuuralle,

ja se hyppää 28 pinnaa ensi vuoden alusta,

ja sitten 2030, niin 34 %,

biolitkun osuus,

ja sitten se tarkoittaa sitä, koska biolitku on kalliimpaa,

niin se nostaa sitä pumppuhintaa,

ja tällä tietenkin Neste,

ja no, etenkin Neste Suomessa tekee hyvin rahaa,

koska he saavat myytyä sitä biolitkuonsa enempi,

ja itse asiassa nämä kyllä saavat varmaan kaiken biolitku,

miten he pystyvät tuottamaan, niin myymään,

mutta he tekevät tällä tuota rahulia,

mutta se tarkoittaa siis valtais,

on tällainen erikoinen twist, mikä pitää aina avata,

että se vaikuttaa valtion verotuloihin sillä tavalla,

että sitä biolitkua verotetaan kevyemmin,

kun sitä fossiilista liitkuva.

Eli jos kolmanne siitä myytävästä polttoaineesta on biolitkua,

niin sitten se kolmas osa siitä myytävästä polttoaineesta

on silloin, että kevyemmin verotettu.

Se leikkaa siis valtion verotuloja,

vaikka se tuntuu niin kuin litrahinnassa korkeammalta.

Ja sen seuraavaksi,

niin kun nyt näiden kriisitoimien,

kun nyt oli tämä energiakriisi,

niin sitä jakiluvälkot,

että tosiaan tipputettiin sinne 13,5 pinnaan,

niin se toi valtion kirstuu lisää rahaa,

koska isompi osuus siitä myytävästä polttoaineesta

on sitä fossiilista liitkuva, jonka verotus on korkeampaa.

Ja se oli sellaiset muistaukseni 80-90 miljoonaa euroa luokkaa vuodessa.

Kyllä.

Ja toi jakiluvälvote,

ja polttoainehinta on perussuomalaisille varmaan senkin takia tärkeää,

että sekä keskusta, että vasemmistoliittohan vähän sanoivat,

että vaikutti jopa vaalitulokseen,

että piti paikkansa tai ei,

mutta heidän mielestään perussuomalaiset saivat enemmän kansaa

uskoteltua, että ilmastotoimet nostavat juuri pensan hintaan.

Kyllä.

Ja keskustelaiset ja vasemmistolaiset vaikka olivat huolissaan,

että miten ihmiset pärjävät,

niin ne heivät saaneet sitä sanomansa ennen vaaleja läpi.

Kyllä.

Ja tuota, no okei,

nyt ollaan joka tapauksessa siinä tilanteessa,

että katsoin tuosta vielä,

kun ollaan eri ihmisten kanssa puolueellähteiden kanssa,

niin kun on tapana sanoa viesteilytä eräslaittoin näin,

että olimme saada hyvän alennuksen bensalaan,

mutta ilmastosopu kusine murot.

No varmaan voitte päätellä tietysti niin kuin viestillä,

että on todennäköisesti perussuomalainen,

koska he ovat nyt siitä mieltä,

että tämä ikään kuin hallitusneuvottelussa tehty ilmastosopu,

eli siis tarkoittaa sitä, että pyrimme kuitenkin,

että Suomi jatkossakin pyrkii kohti näitä

luvattuja ilmastotavoitteita,

joista se bensiini tai poittain,

että koskevaa se, että ne puolitetaan siihen

2030 mennessä, niin tarkoittaa sitä se sopu,

että sitä jakeluvelvoitetta ei vielä ensi vuonna ehkä nosteta,

vaan pidetään se sillä tasolla mihin marini hallitussa

nyt laski, nimenomaan näistä syistä,

että ihmisten kuluteivat liikaa kasvaisi,

mutta sitten 2025 se lähtee nousemaan.

No sitten pitäisi löytää,

jos lähdetään siitä lupauksesta,

että kaikki puolue on enemmän tai vähemmän antaneet,

jotka ovat hallitusneuvottelussa mukana,

että näiden ilmastotoimien seurauksena

ihmisten kustannukset eivät enää saisi hirveästi noussua.

Kohtuuttomasti.

Ja perussumalaistun varmaan uudestaan meiltä,

että ei ollenkaan, mutta Petteri Orb on nyt huomasinen

tähän muotoillisessa sillä, että kohtuuttomasti.

Se on tietysti vääriä se,

että tuo Petteri Orb on näkko vinkkelistä,

joka edustaa kokoumuslaisia,

jotka ovat kuitenkin parempi tuloisia tässä yhteiskunnassa,

niin helee varmaan se pumpuhinta,

elämän kiertokulkua katkaisi,

mutta siellä toisissa päässä saattaa olla...

Teslaan käyttökustannuksen vaikuttaa pumpuhinta todella vähän.

Nimenomaan ainoastaan kun sitä hilataa.

Joka tapauksessa summa summarum on se,

että nyt pitäisi löytää korvaavia toimia,

että jos lähdetään sitä jalkaluveluuttaa

nostamaan, niin kuin on todennäköisesti sovittu

näiden ilmastotavoitteiden takia,

niin millä se kuluttajille kompensoidaan se pumpuhinnan nosto.

Sitten on esillä, että alvin nosto on hyvä,

koska sillä saadaan raiusti rahaa,

nostetaan vaikka kaikkien alveja,

niin saadaan 800 miljoonaa heittämällä.

Nyt palautetaan alennettuja alvikantoja vähän ylemmässä,

saadaan 200-300 miljoonaa tosi helpolla.

Sitten voidaan nostaa yhteisen veroa,

eli yritysten veroa, tai pörssiin listaamattomien

yritysten osinkoverotusta.

Kaikkeahan ymmärtää, että nämä kaksi jälkimmäistä

on täysin mahdollittomia kokoumuksille ja RKPille,

eli mitä jää jäljelle alvin nostaminen.

Tässä ollaan nyt tämä myyhti,

on aika moninainen, voisi sanoa.

Joo, se on pikkasen hankala yhtälö,

kun ton jakeluvelvoiden kanssa puljaaminen,

kun se aiheuttaa niin kuin kahde, eiku itse asiassa,

sorry, kun se aiheuttaa kolmellaisia kompensointitarpeita,

se yksi on just tämä, että pitää kompensoida se,

kun se jäkliuveluutti nousee,

jos bensan pumpuuhinta nousee,

niin se halutaan kompensoida kuluttajille.

Eli se tarkoittaa sitä, että valtion kassasta pitää ottaa rahaa.

No silloin kun valtion kassasotaan rahaa,

se pitää kompensoida näissä hallitusnyövotteluissa

sitten jostakin muualta säästöinä.

Ja sitten kun ollaan jakeluvelvoiden laskettua,

niin sitten meidän kuitenkin liikennesektorin päästövähennykset

on sidottu siihen, että jakeluvelvoiden nostetaan,

koska se on mekaaninen tapa pakottaa

niin kuin fossiilisten osuutta pienemmäksi

tieliikenteessä ja tuottaa päästövähennyksiä.

No nämä jää osittain saamatta,

jolloin ne pitää kompensoida mahdollisesti jollakin tapaa.

Ja nämä kaikki kolme eri kompensointia tässä,

niin ne on sopimatta.

Ne teki sen ilmastopaketin, silloin viikko sitten,

tai tämän paperin, niin sen ulkopuolel on edelleen sopimatta

nää kaikki keinot.

Ja tänään viimeksi tässä aamulla säytelän portalan,

niin riikka pura kertoo, että tämä on niin kuin avoinna.

Kyllä, ja minulla se onnekäystys tai ainakin

perusvomasta osittain on viestineet,

että siis niin kuin he näkevät,

kun se ongelma on nyt tavallaan se,

kun se sopu on sitä ilmastopuolesta,

jollakin tavallaan olemassa,

niin se ongelma on nyt siirretty sinne veropöytään

ja sinne talouspöytään.

Eli miten se kompensoatio tehdään.

Perusvomalaisten näkee sen omasta vinkelistään

aika ongelmallisena se, että tätä ilmastohumppaa,

niin kuin he kutsuvat tätä jakaluvelvoitteen nostoa,

että sitä ryhdyttäisi kompensoimaan

nostamalla ihmisten päivittäisiä kuluja alvinnostolla.

Sitten he tietysti heittelevät siellä

pöydässä vasta argumenttina,

että miten se ei näe yhteydessä veroja

niin kuin listaanmattomien yritysten

osinkoveron nostaminen,

jolloin kokoomustalaiset juoksevat

käytämään hakeen lisähappeja,

koska se on täysin mahdollisimman noitaaseille.

Eli se on aika, eihän näytä,

mitä elämää suurempia vaikeuksia ole,

mutta tämmöisessä poliittisessa kehyksessä

aika isoja.

Monimutkainen vyyhti.

Sitten hei leikkaukset.

Ne kiinnostavat aina kaikkia paitseisesti

omat henkilökohtaiset leikkaukset,

mutta ne tarvitaan tämmöisiä terveydellisiä leikkauksia.

Tuossa on tämmöinen eläkinä sova.

Käydään se läpi, eikö se luvka leikkaukset?

No niin voidaan.

Mutta siis nämä,

se on ehkä mun mielestä semmoinen sektor,

kun luoskelee ihmisten kommentteja tai seuraa

jotakin ajankohtoisoimia tai muita,

niin joka puolella naristaa siitä,

että ei tule mitään tietoa säytalouta.

No itse asiassa säytaloutahan on tullut aika paljon tietoa,

jos tulee kaikki utut läpi aika monota sektorilta.

Ei nyt vielä varsinaisesti, että mitä on päätetty,

mutta mitä ollaan suunniteltu.

Ja sitten on tehty näistä taustapapärjestä aika paljon,

ehkä media on omiakin päätömiä,

että mitä on tapahtumassa.

Minusta tämä leikkauspuoli on suhteellisen auki.

Minkälainen käsitys teillä on siitä,

että jos ei nyt puhuta sote-säästöistä enää,

niitä jo käsiteltiin, mutta mitä muuta leikataan,

mikä konkreettisesti vaikuttaa ihmisiin?

Aika paljon sitä pitää sitä leikkaa, mistä tehdä,

koska jos katsoo, että neljä miljardia on se tavoitetun taso,

mihin pitäisi päästä.

No sit voi vähentää siitä sen puoltoista,

ehkä jos sotella pystytään oikeasti hoitamaan se puoltoista.

Niin sinähän jää aika paljon.

Ja sitten on ulos on tavallaan suljettu koulutus.

Koulutus on erityis suojeluksessa, no Petteri Orpo.

Paitsi kansalaisopistot.

Paitsi kansalaisopistot.

Jos ne ovat kepuun kannutusalueilla,

niin ne voidaan sulkea.

Ja sitten puolustusmäärärahoista tuskin leikataan.

Siisillä annetaan todennäköisesti lisää.

Sote-asiat olivatkin jo käsitelty tässä.

Niin sinne jää sosiaaliturva.

Kyllä.

Ja siellä aika isoosa menoista on sydottu erinäisiin indekseihin.

Kun kustannukset nousevat,

se tarkoittaisi, että indeksit nousevat,

se tarkoittaisi, että valtionmenot kasavat automaattisesti.

Valtionmenojen kasvusta johtuu indeksitunnoista menoista.

Ja niistä indeksitunnoista menoista eläkkeet,

siis työeläkkeet ja kansanneeläkkeet, takueläkkeet,

ja niiden indeksit, niin niitä ei leikata.

Jäädytötä eli leikata.

Joo, juuri näin.

Ne on myös suojeluksessa.

Ei tässä kyllä ihan hirveästi ole semmosia asioita.

Se on se asumis lisää esimerkiksi.

Asumistuen.

Ja työttö on myös turva sitten,

että siihen varmaan ollaan muutoksia tekemässä.

Mutta nuo miljardin luokat ovat vain sellaisia,

että siis vaikka asumistuen heittäisiin kokonaisuudessaan roskin,

niin ädintyskin riittää.

Kokoomuksella oli muistaakseni jossakin tavoitepaperissä,

eli että asumistuosta leikataan tai säästää tässä kauniimmin,

sanotaan noin 500 miljoonaa.

Se on todella paljon.

Sitten esimerkiksi Suomesta Osmo Soinivara,

joka on tiedätte vihreitteen vanha puheenjohtaja,

ja ministeriä varmasti hän läkin on kontakteja edelleen politiikan maailmaan,

ja hän kirjoittaa tuossa Twitterissä, että

huhuavat, että oikeista hallitusaikoo lakkautaa

asumistuen opiskelijoita.

Taitaa tulla aika paljon sijoitusyksijöitä myyntiin.

Eli hänellä oli tämmöistä vähän tietoa,

että myös tämä opiskelijoiden asumistuki olisi leikkurissa.

Tästä itseen tiedän, että se yleinen asumistuki totta kai on.

Mutta osin tämän opiskelijoiden, että hän on nykyisin siinä samassa.

Meidät siirrettiin sinne ja se kasvattiin niitä kulujen.

Mutta eikä tästä käytä ennen vaaleja se erikoinen

keskusteluistin kokoomuksen suhteen, että se oli aikaisemmin

kokoomuksella ohjelmassa, että opiskelijoita asumistuista leikataan,

mutta sitten se peruttiin ennen vaaleja.

Eikö siinä ollut tämmöinen keskustelu keväällä,

että ei kosketa opiskelijoiden etuihin?

Ehkä se on joku muu tehroittanut,

että kokoomuks on tarttunut siihen olien korteen.

Leikataan myös siitä.

Joku budjettipäällikkö väläyttänyt tällaista,

että siirretään päästä takaisin opiskelijat poissa

ja tämä yleisen asumistuen piiristä.

Sitten on Hanna-Maritas Maintsin nämä työttömyysturva.

Eli siis peruspäiväraha.

Onko se nimi vielä nykyään peruspäiväraha,

vai työmarkkinatuki voitte auttaa,

jos muistatte paremmin.

Mutta esimerkiksi sen indeksi jäädyttäminen.

Sitten on se ansiosinonaisen leikkaaminen,

mikä todennäköisesti tulee päätymään

ansiosinonaisen porrastamiseen.

Saadaanko siitä jonkinlaisia pieniä säästöjä?

Ehkä saadaan.

Mutta se isompi kysymys on näissä kaikissa,

että lisääkö niistä työllisyyttä?

Koska jos ne oikeasti lisäävät työllisyyttä,

VMH, vauteovaraministeriohan

pystyy laskemaan näille kaikille

työllisyysvaikutuksen, mutta toteutuuko se oikeasti

näiden leikkausten työllisyysvaikutus,

vai johtaako se vain siihen,

että se osa kansasta, joka on vaikeasti

työllistyvää muutenkin, siirtyy sitten ikään kuin

sinne toimeentuloluukulle, koska he ovat saaneet

vähemmän asumistukeja tai muuta tukea?

Minusta monissa laskelmissa on sanottu,

että se asumistukeja ei sitä voi,

että jos siitä leikataan, niin sitten ne kulut

vaan siirtyvät niin kuin muualle,

että sitten tarvitaan toimeentuloturvaa,

että se on kuitenkin paljon ihmisiä,

ei ole, se on elin tärkeän.

Joo, tätä problemaa käsiteltiin tässä

meidän tämän viikon suoraan asia lähetykset

tuo Kelan signe jauhjaan ennen,

eli tutkimuspäällikkö Kelassa, niin sanoi,

että siinä on aina, että osa sitten siirtyy

viimeisiä sen toimeentulotuen piiriin,

että jostakin ne menottavallaan joudutaan

kuitenkin maksamaan, ja nyt hän tässä on ollut

tämä viimeaikaisin tutkimusosottaa,

että se asumistuen poistaminen tai kova leikkaaminen

ei se esimerkiksi sitten vuokriin hintoja laskisi.

Tähän on ollut yksi tämmöinen toistuva argumentti

näissä keskusteluissa, että ollaan perusteltu sillä,

että jos asumistuki rajattaa se rajusti,

niin se vaikuttaisi vuokriin,

mutta näin ei kuulemaan sitten

tuoreen tutkimuksen mukaan oliskaan.

Sitten Peta muistaa, että asumistuen saissa on

kuitenkin ihan työssäkäyviä ihmisiäkin,

että nyt unohdaan mikä oli prosentti,

olisikä ollut 18 prosenttia,

tai kuitenkin ihan merkittävä osuus,

että he ovat jo töissä.

Tässä hän ikävästi siinä tai vairannassa,

että jos nämä kaikki tulorejat ja asumistuvat leikataan,

niin tässä hän tietyt matalapalakkaalojen

työnantajat ootuvat ruoja prupuja maailmaksaan

enemmän palakkaan.

Se on aivan todellinen riski,

että käytännössä tarkoittaa sitä,

että jos asumistukee raiustin leikattaisiin,

niin matalapalakkaaloilla ihmiset

joutuivat kyllä muuttamaan pääkaupunkiseudulle

ja saatellaan vaikka.

Niin joutuu muuttamaan entistä kauemmassa.

Työmatkat piteneen,

jollakin tavalla todennäköisesti joudutaan

kompensoimaan sitä,

tai sitten se alkaa vaikuttaa heikentävästi

työvoiman lisääntymisen,

ei se välttämättä lisää.

Ja normaalisesti,

niin kuin markkinatalouden pitäisi toimia

sillä tavalla, että kun se työvoimainen

tarjonta supistuu raiusti,

niin sitten työnantajat ootuvat maksaan enemmän palakkaan

saarakseesta työvoimaa.

Kyllä.

Ennen vanhaan laulettiin sitä

työttömille työtä Idän kaupan myötä,

josta saadaankin mukavaa tämmöinen

asinsilta tähän aiheeseen.

Että se on paljon huudettu myös siitä,

että se säätytalolla olisi

neuvottelupöydässä

AY-maksujen

verovähennysoikeuden poistaminen.

Minulla oli sellainen lähtökuvaa,

että sitä asiasta ei olisi sieltä neuvoteutu.

Mutta tänään huomasin nyt ollaan perjantaita,

ja tänään huomasin,

jari kun olit siellä sääytollalla,

siinä Riikka Purra kävii

kamerouden edessä,

niin hän ei oikein suoraan vastaanut siihen.

Hän tavallaan sanoi,

että tämä ikään kuin Antonin

Riveen välistä ymmärtää,

että se olisi jollakin tavalla

kuitenkin ollutte siellä siellä.

Ymmärsinkö väärin?

No joo, samaa vaikutella minä itsellekin syntyyn.

Ja siis Kristiansdemokraattiansarjeessa

ja hän puhuu tästä myös.

Ja hän hän esitteli,

tässä on hyvä kun

nämä pääneuvottelijät,

eli puheenjohtajat,

niin hän nyhän sanoi,

että en kommento yksityiskohtia,

jolloin on asia,

mikä on heille epämieluissa,

ja hän ei halua puhua siitä.

Mutta sitten jos haluaa puhua jostakin asiasta,

josta neuvotellaan siellä,

niin he eivät sano,

että mikä heidän neuvottelupositioon

vaan tekee kuten Sari Esaja sano,

niin ennen vaalejahan olemme tätä mieltä,

jolla indikoidaan,

että olemme edelleen tätä mieltä

ja tätä me pyrimme nyt ajamaan,

niin Sari Esaja muistutti siinä,

että Kristiansdemokraatit ennen vaaleja

ehdottivat sitä,

että tämä AY-maksujen

vervähenyspuoliltais,

mutta samaan aikaan poistettaisi myös

työnantajilta.

Työnantajan järjestöihin.

Työnantajan järjestöihin kuulumisen jäsenmaksu.

Ja hän ihmetteli siis sitä,

koska kun hän ei edes erikseen kysyttiin

tästä WM-näkemyksestä,

joka on ollut siis se,

että valtiovaranministeriön on katsonut,

että tämä on jotenkin,

se on aivan absurdisellitys mun mielestä,

mutta tätä työnantajien jäsenmaksua,

niin sitä ei voisi poistaa sen takia,

että se on tämmöisen,

niin kun tietyt opaa verojärjestelmän

harmonian kannalta oleellinen,

että kaikki nämä kulut,

mitä yritykseen syntyy,

ne olisi vähendyskelpoisia,

että sitten ei voida yhtä tämmöistä kulua

erikseen poimia sieltä,

ja ilmoittaa, että se ei olekaan enää

sitten vähendyskelpoja.

Mikä kuva sinulla on Hanna-Vadi tullut tästä sopasta?

Mä en oikeastaan osa sanoa tuohon

tarkemmin, että mitä siellä nyt

on päätetty siitä auiesemmaksusta,

mutta mulla tuli ihan eri asiaan

mielen, että jokaisella puolueella

on vähän niin kuin omat lempilapsensa,

että kristillisdemokrateista me puhumme aika vähän,

niin hekeen ovat sitä mieltä,

että työllisyyttä pitää nostaa,

mutta sitten heillä on siellä yksi arkaasi,

eli kotihoidon lisää,

että siitä he eivät haluaa luopua,

vaikka ihan asiantuntijatietoa on,

että jos sitä leikattaisiin tai porastettaisiin,

niin saataisi äidit

paremmin töihin, ja sen takia sanon

äidit, kun sitä on ihan kansainvälisesti

vertaallekin, niin se on sukupuolittunut

tuki, eli yli 90 prosenttia,

92, siis suuri osa, niin tuensa

aista on naisi.

Kyllä, puhutaan vielä tästä,

puhutaan tämä vielä vähän myöhemmin,

puhutaan tästä vielä tästä aaymaksusta

sen verran, että se tietysti

voisi ajatella, että tällä

halutuspuholase olisi esillä,

koska tietysti niinkun

porvaripuolella varmaan ikuisena haaveena

on saada järjestäytymisaste

talaspäin. Järjestäytymisaste

aylikkeen sehän laskee kyllä muutenkin

aika voimakkaasti, koska nyt

ruvetaan varmaan joissakin liitoissa

ja jollakin aloilla oleen jo niillä

kintailla, että ruvetaan miettimään,

että täytyykö yleissitovuuden

periaatteet enää. Nistähän päättää se

yleissitovuuslautakunta, jonka

virallista nimeen muista, mutta se,

että totta kai jos niin kuin auija sen

maksojen verovähennysoikeuteen

puututtaisiin, niin onhan se yksi asia,

joka ehkä jollakin tavalla voisi

vähentää työntekijöiden haluaa

liittyä liittoihin.

Ja sitä kautta vaikuttaa tämän

työmarkkinakentän pelitilanteeseen.

Voi olenko väärässä?

Varmaan dynamiikka on tämä, mutta on

erittäin pitkää peliä, että sehän

ei yhden vaalikauden aikana

vielä muuta...

Ei varmaan suuntaan, mutta mä luulen,

että näitä vallankammareissa

isot sedät ja tärit miettii

näitä myös vähän pidemmän päälle.

Ja kun tästä auija se maksusta

tulee edes ensimmäinen vihje, niin

siitähan jo auyliike

jo nosti älämölön, että en ole

liian edes faktaa, että ollaan

tämmöistä päättämässä, niin

siitä nousi äläkkä, eikä äläkkä kyllä varmaan

siitä hiljene, josta mä tosissaan

tämä päätös tehdään, että

sitten voi olla aika kipakkaa

sävyä tässä yhteiskunnallisessa

keskustelussa.

Siinä se olisi ajattelista, jos tämä on ongelma,

että verovähennysoikeuden piiriin

kuuluu tämmöinen yhteiskunnalliseen

vaikuttamistoimintaan osallistuminen,

jota voidaan ajatella, että se

tietyllä tavalla myös sitä on.

Ja se pitäisi tehdä jotenkin sellaan, että

se olisi tavallaan, jos työttömyyskassa on

ilman a-yliiton jäsenyttä,

jos työttömyyskassa maksu on

verovähennyskelpoinen,

niin sitten varmaan liiton jäsenmaksusta

se ikään kuin se työttömyyskassa osuus

pitäisi olla verovähennyskelpoinen

ja sitten varmaan työnantajamaksuista

joku osuus, joka ei liitys

siihen ikään kuin siihen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen,

jos se nyt koetaan tässä

semmoisena ongelmaan. Tottakai

kysymys on tässäkin ehkä tämä

yleinen taistelu

työmarkkinanjärjestöjen keskee

ja sitten semmoinen, totta kai,

tämä on myös viska-auninen kysymys,

koska nyt ne kaikki käydään läpi,

jos sieltä se 220 miljoonaa saadaan,

niin onhan sekin aika paljon rahaa.

No niin, mutta nää voisi kaikki poistaa

ja sitten samalla

samaa hässä käy vetäisi vielä

ne kaikki säätiot sieltä.

Se olisi kunnohista meininkiä.

Politikan puskarajon

ohjeistussäytulle pulkee,

että nyt myös RKP-laisten

kohomuslaisten säätyjöiden

verovapauskoistaa.

Kaikkiä sattuu nämä ratkaisut.

Suomi on

sadomasokisti sitä kansaa. Me aloimme, että

kaikkiin sattuu.

Ja itsekin sieltää kipua hieman,

jos tietää, että naapuria sattuu ehkä vähän

enemmän. Etenkin se naapuri on

ankkalammikossa.

Aamen.

No niin,

nyt vanha setä muistelee.

Vuonna

2000. olin tuolla

Balkkanilla töissä.

Ja sinne tuli vieraita.

Ja tehtäväkseni tuli

kaksi vierasta eduskunnasta. Ja tehtäväkseni tuli

toista heistä

toimia autokuskina.

Joten nuurimme herät sarajevosta ja alimme

siellä pitkin Bosnian maaseutua.

Tämä nuorimies

oli hyvin kiltti ja kohtelias.

Ja

kyseli tarkaasti, että

mitäs tuossa on tapahtunut,

mitäs tuossa kyllässä on tapahtunut

ja pikkutarkasti kaikkia asioita.

Ja silloin ajattelin, että

onpa kyllä, että tuleeko

tuosta, että

fiksuja

kaikin puoli, mutta hyvin semmoinen

kiltinoloinen kaveri, että tuleeko

tuosta mitä kunnonpolitikkoa.

No, tuli hän sitä kuitenkin sen tämän

vautiovoraiministeri ja pääministeri myöhemmin.

Ole hyvä Jari.

Tämä kysellinen henkilö on

tuolla viiden pisteen vihje.

Kyllä.

Ja sitten kolmen pisteen vihje on se, että hän on

hänen tunnetaan muun muassa

siitä, että hän on

vaalivalviojaisten jälkeen

kohdannut

kukkaruukun, joka

kelen on kukkaruukun

ja saanut päähänsä vekin.

Eli kyseessä on

Suomenentinen pääministeri Jyrki Katainen.

Hänellä on ollut siirtoikkuna

urallaan auki tässä.

Hän on hänen työskenteellisiin

Sitran yliasiamiehenä ja kuten varmaan

muistatte Tammikuussa

kerrottiin, että

tai siis Sitra lähetti tiedotteen,

että Jyrki Katainen siirtyy

kesäkuun alussa osakkaaksi

suomalaistaustaisen

kansainvälistyvään kasvuyritykseen

ja

eilen se sitten paljastui.

Että, mikä tämä yritys on?

Jyrki Katainen siirtyy siis

Nordian yhteiskuntasuudenjohtaja.

Kyllä, nyt vaan

tästä puuttuu sitä elistä tiedosta,

kun hän sanoi, että kun hän siirtyy

kasvuyrityksen, varmasti Nordian on

kasvuyritys, mutta siis tähän

tulen osakas.

Kuinka ison siivu hän on mahtanut

ostaa sitä Nordiaa?

Oomistaaks hän on kahdeksan osaketta.

Olisin nähtynyt käymään Jyrki-Kliar Finlandissa

katsomassa Jyrki Kataisen

Nordian sijoitusten

määrää, mutta hän saattaa

olla siellä pieni osakkaana.

Kyllä.

Tämä on jännä tämä Jyrki-Kataisen

tie. Hän on kuitenkin ollut

kuvasit niin, että hän on ollut

Bosniassa käymässä,

ja sitten hän nousi

kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Näillä ei ole kyllä varmaan mitään korrelaatioita,

vaikka varmasti

Ristamään autokyyti on ollut merkittävässä

roolissa hänen

poliittisella urallaan, mutta

ollut valtivoraministerinä, pääministerinä,

ja sitten

aktiivisen poliittisen uran jälkeen

sitten Sitrassa

ja nyt Nordiassa, jotenkin

en tiedä, jotenkin se

ajatus siitä, aina kun joku

pääministeri, joka on vielä

työikäinen, ja lopettaa

ne politiikka-hommat, niin sitten ajattelin sitä,

no mihin köhän, no nyt tämä sama keskustelu

käydään Marinin kohdallaan, että mihin köhän

hienoihin kansainvälisin tehtävinhän

päätyy,

niin nyt sitten

tämmöisiä ne on ne hommat, yhteiskuntaisuuden johtaja.

Onhan tässä semmonen

ehkä laajempikin pointti, se, että jos ajattelee

esimerkiksi tämä jyrki-kataisen

nyt tätä uutta virkaa, niin

kästäänkö sinne, niin siellä nyt siellä Nordiassa

suurin virtein samalla tasolla

on Riina Nevamäki,

joka oli Juha Sipilän erityisavustaja,

tai Pete Pockinen,

joka on uutta tavallan presidentin

erityisavustaja, ja kokoomuksen muissakin

erityisavustaja

hommissa, eli käytännössä siis

jos olet Suomen pääministeri,

niin uramahdollisuudet on se,

että kilpailet paikoista

entisten erityisavustajien kanssa,

eli onhan sellaista aika erikoinen juttu,

Antti Rinne

ei päässyt lohoalle kaupunginjohtajaksi,

en tiedä pääsevätkö hän hankoon

kansliapäälliköksi.

Hän perui.

Onko näin?

Mutta siis pointti on siinä se,

että olet pääministeri,

niin se ei varsinaisesti työmarkkinoilla ole

ihan kuuminta hottia kuitenkaan.

Ei ole valmis

loppaamaan venäläistä kaasuputkia.

Ja sitten seuraa

Viikon vitsi.

Mitä jyrki Katainen

teki matkalla pankkiin?

Nauroi.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.