Politiikan puskaradio: 94. Mistä miljardit? Höylätäänkö eläkeläisiltä vai laitetaanko leikkuriin Puolustusvoimat?

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Politiikan puskaradio.

Ja studiossa tänään...

Mika Koskinen.

Elli Harju.

Ja Jari Hanske, joka potkii täällä tuoleja ja pöytiä ja kolistelee.

Hallitusneuvottelut on kuulkaa hyvät ihmiset kovassa vauhdissa.

Vaikka itse asiassa arvioida vauhtia,

kun se on vähän niin kuin sellainen formula,

kilpailu ja käydään sermien takana.

Kuuluu vain hirveä murinaa, rutinaa,

ja sitten välillä koitaa vähän ytisiä,

että mitä siellä sermintäikana tapahtuu.

Mutta väitetään.

Petteri Orpo on väittänyt, että hallitusneuvottelut ovat arvioilta puolessa välissä.

Uskoako meidän säädytä lulta suoraan?

Päämärkänä tänne politiikan puskaradioon,

podcastudioon, sännän nyt erikoistilannemies,

politiikan toimittaja, Mika Koskinen.

Uskotko tämän fäitteen?

No, ehkä uskon, ehkä en.

Itse asiassa Sari Essaja,

tai sitä nää sanoo jotain vähän samansuutasta,

ja Rikka Purrakin sanoo,

että nyt ollaan ainakin teknisesti puolessa välissä,

jos verrataan niin kuin kahden edellisen hallituksen,

hallitusohjelman valmistumiseen,

niin nyt ollaan puolessa välissä.

Toki siellä on paljon saatu asioita sovittua,

mutta tämä vanha klisee,

että okei, niistä ei varmaan paljon kerrota,

ennen kuin kaikesta saatu sovittua,

ja sitten tosiaan, että mistään ei ole sovittu,

ennen kuin kaikesta on sovittu.

Hoitteko kuulu, koska...

Kyllä väsyyneen lauseen.

Toistuu säädytötalolla noin neljä kertaa päivässä.

Kaikis muisikin politiisissa neuvottavissa.

Kyllä, mutta kyllä tämä nyt on toimittaja näkökulmasta.

Tämä on ollut vähän tämmöistä rautanaullaa uittaisesti,

ettei oikein vähän tulee tietoa.

Missä sitä rautanaullaa uitetaan tässä sanomassa?

Sitä voi uittaa vaikka akuvaariossa,

jos omi omistaa semmoisen,

mulle jo akuvaariossa,

vähän ehkä diskeltassa.

Vaikeammat teemat on ainakin maahanmuutto.

Niissä ei ole päästy oikein edes alkuun

vai alkuva pidemmälle, kun minä pääsän nyt haluan ajatella.

Riikka Purra tänään itse asiassa kommentoi

niitä neuvottelutilaan,

että kun tällä viikolla noussui esiin,

että tosiaan siellä ei ole päästy niistä maahanmuuttokysymykset

oikein keskustelemaan,

ja maahanmuuttokysymykset on siis jaattu kahteen eri pöytään.

Työperäinen maahanmuutto on tämä tietyllä tapaa kriittisen,

pitäy julkisen talouden kannalta,

ja se käsitellään siellä pöydässä,

missä on työllisyyskeinot esillä,

ja sitten toinen on tämä humanitärinen maahanmuutto.

Jokaan oikeastaan kriittisen pitäy hallituksen muodostamisen kannalta.

Niin, kyllä.

Mutta sieltä humanitärisestä maahanmuutosta.

Sieltä humanitärisestä maahanmuutostakin,

ilmeisesti nyt haetaan kissojen ja koireen kanssa säästöjä,

koska tuota me hättiä laittiin näitä taustamuistijoita,

mitä hallitusneuvottelijoilla on toimitettu.

He ovat pyytäneet myös lisätietoa,

ja tuossa elin kuin kävin niitä läpi,

siellä on katsottu ihan turvapaikanhakijoiden päivärahoja,

noin jota eri yli 30 vuorokaudessa,

ja sitten siellä on haettu tästä prosessista,

että kun tulee näitä uusinta hakemuksia,

että miten niitä päästäisi vähentää,

eli siellä on menty hyvin pieni yksityiskohti.

Toki se on ymmärrettävää, että jos niitä säästöjä haetaan,

olisi se nyt sitten aihe piiri, mikä tahansa,

niin pitää mennä tosi pieninkin summiin,

että saadaan se 6 miljardia täyteen,

mutta se vaan kertoo siitä,

että kuinka tihällä kammalla siellä kammataan.

Eli nämä neuvottelijat sinne kasi reformityöryhmää,

ja alajaustoon oli erikseen tilattu sisäministeriöltä.

Niin, kyllähän niissäkin vastauttokuluisi.

Mä nyt vittiin ihan tarkkaan sanoa,

kun ihan tarkkojen muistoon puhutaan,

siis onko lähemmäsipäin 400 miljoonaa,

mitä turvapaikanhakijoihin oliko jopa vastaanotto.

Mennään ohi tavalla, menee,

et siellä puhutaan suurista summista,

totta kai siellä pienetkin,

vaikka yksi päivä vuorokausi hintojen,

niin kuin tällaisten kulujen pienentämiset,

niin niistä kertoo aika nopeasti isoja summia.

Erikseen olivat haluneet tietää,

että kuinka paljon maksaa Ruotsi,

kuinka paljon, mitä se suhtautuu Suomen päivärahoihin.

Joo, tästä etenemisestä vielä voisi sanoa,

että oikeastaan sikski on ehkä vaikea,

ja vaikea varmaan yleisön ymmärtää,

että paljonko ollaan edetty,

koska ihan mekään tiedetään vielä

juuri mitään asioita, joista olisi oikeasti sopu.

Mä itse tiedän yhdenä asian,

josta on yhteisymärys.

Valjasta se meille.

Ja yhdessä jaostossa,

joka käsittelee tätä liikuntaa ja nuorisoa,

niin siellä kaikki ovat samaa mieltä siitä,

että tunti äidinkieltä ja tunti liikuntaa pitäisi lisätä kouluviikkoon,

ja sitten tämä Suomen harrastamisen malli

sieltä iltapäivästä kouluista,

niin pitäisi olla tavalla rajauttaa, että sitä muuttaa.

Ja siellä on kaikki yhteisymärykset siitä,

mutta rahaa tähän on vielä luvattu ylemmistä pöydistä,

joten tämäkin voi täysin vesittyä.

Eli tältasol ollaan, että sellaista jaostoissa

kyllä saattaa olla, että kaikki on samaa mieltä jostain,

mutta inniillekään välttämättä on mitään kuittia vielä,

eli siinä mielessä hyvin kesken on vielä asetta.

No niin, tähän se hommasta tekee varsin hankalan,

kun se säästötavoite on niin mieltä,

eli siis sopeuttamistavoite.

Se voisi sieltä muutenkin toimia,

kun säästöimiä puhutaan siitä kohta,

mutta kun sitä rahaa ei ole, niin kaikki tällaiset kivattia,

hyvät jutut, mistä voisi löytyä yhteisymärys,

niillä on vaikea löytää rahoitus,

koska sitten se tarkoittaa sitä,

että se rahaa pitä ottaa jostain muualta.

Ja jos nyt käydään niin kuin täikammalla läpi,

ja kuuli olle siis selvennyksenä,

että kun puhutaan, että ne vastaanotto-kulut

on avautt siellä 400 miljoonassa eurossa vuosittain.

Esimerkiksi 370.

370, niin ja sen vaihtelee vähän vuosittain,

sen tuota turopaikahakeuden määrän mukaan,

tietenkin niin ei sieltä tietenkään 370 miljoonaa saada,

koska sitä järjestelmää ei voida niin kuin ajan kokonaan alas,

että sieltä voi saada niin kuin jotain jonkin veron irti.

Ja toi Jussi Hallaho tänään tuossa säätöllä on portalat toteskin,

että ensin käydään läpi kaikki toissiaiset menot,

ennen kuin siirrytään sitten ensisijaisiin menohin,

joista haetaan niitä säästöjä.

Ja varmaan riippuu vähän, että kenelta kysytään,

mitkä on niitä ensisijaisia, mitkä on toissiasia,

mutta voisin kuvitella, että perussuomalaisinen

nimenomaan nämä maahanmuuttoon liittyvät,

kustannukset on niitä toissiasia.

Saan tämän maahanmuutosta se,

että toi purra sinne totes, että kun hänelltää

taas ylän toimittaja kysästä, että onko niin,

että muut puolueet on vähän siirtännyt

maahanmuuttokysymyksiä käsittelyssä

koko ajan vain eteenpäin ja eteenpäin,

niin riikka purra sanon sinne, että ehkä sinne

tällaista ongelma on havaittavissa.

Kyllä. Ja tai sanon senkin, että nimenomaan

sekä työperäinen maahanmuutto, että humanitärinen

maahanmuutto, että molemmat on vaikeita kysymyksiä.

Meillä oli eilen juttu siitä, että säästöjen osuus,

kun on puhuttu tästä raamista, eli 6 miljardin euron

sopeutuksesta, ja sopeutustoimia on siis

suorata menoleikkaukset, rakenteelliset uudistukset

ja sitten työllisyystoimet.

Tästä ei ole siis kerrottu julkisuuteen aikaisemme,

että miten ne jouttuu näiden eri toimien kesken.

Se on löytyy myöskään lukkoon, koska tässä on

kyseessä vuorokohjelunäiden eri ja ostoivä,

ja hei, mitä te löydette tuolta, me löydetään

tuolta tämän verran säästöjen.

Ja tavallaan toive on ollut se, että

työllisyystoimista, eli satatuhta uutta

työllistähän maahan, niin sillä saadaan

syöpä pari miljardia lähestulkoon

sitä julkista taloutta sopeutettua

ja näillä rakenteellisella toimilla, ja sitten

soteen on tosi kova todotukset, pari miljardia pitäisi

löytyä lähestulkoon sieltä.

Mutta siis säästöjä olisi siis yhteensä,

että Suoria siis menoo säästöjä haittaa

siis neljän miljardin ja euron edestä.

Se on ihan käsittämättömän.

Se on käsittämättömän korkea summa.

Vista sellaisia rahoja pystytään kaivomaan?

Jos jätetään nyt sote, sote tässä hetkeksi sivua.

Yleensä jos pitää tehdä isoja säästöjä,

niin kyllä hän järkikin sen sanoo,

että silloin pitää katsoa niitä menoja,

mihin sitä rahaa menee.

Eli silloin tullaan esimerkiksi näihin ihmisten etuksiin.

Esim. valtiobudetista rahaa menee etuksiin,

että on ihan mahdollitun tehdä

tuon mittaluokan säästöjä ilman,

että puututtaisiin vaikka asumistukeen

tai moniin muihin sosiaali-etuksiin.

Että sinähän se rahatoa valtiobudetista hyvin pitkälti menee.

Ja sitten tosiaan, okei, nyt ei pitänyt käsitellä sote,

mutta sote on noin neljäsosa valtion rahamenost nykyä,

kun sote-valtiopiikki tuli.

Mutta sitten mä ajattelen aina, kun joku sanoo,

että valtava summa säästettäväksi,

niin yleensä kyllä siinä kohtaa kysyn ja kysyn nytkin.

Onko se valtava summa?

Jos mä ajattelen, että valtion, pelkästään valtion budjetin alijäämä

tänä vuonna on 10,4 miljardia euroa,

niin eihän se neljä miljardio edes puoltakaan siitä.

Ja sitten jos ajatellaan, että valtionbudetin loppusumma on,

se on nyt paisunut tietysti kun sote-menut tulivaltiolle,

niin se on 80-4, mitä 85 miljardia euroa tänä vuonna,

niin ei se nyt mun mielestä siihenkään suhteutettuna mikä iso summaa.

Että jokainen voi laskea paljon, kun neljä miljardia on 80-4 miljardista,

niin se on jotain, mitä 3 prosenttia vai?

Joo, oltava oikein.

Jos nyt ajatellaan, että jokainen ihminen omassa kotitaloidessaan

tai yksittäinen yritys, että pitää säästää 3 prosenttia,

niin eihän se nyt mikään maailman loppuulla.

Tällä lisäksi, miten näistä säästökohteita sanoit,

niin esimerkiksi perussuomalaista ajattelee,

että 500 miljoonaa kehitysavustas on 0,5 miljardia,

niin se on jo tästä 4 miljardista niin aika suuri osuus.

Kyllä tavallaan sieltä sitten, jos halutaan on löydettävissä,

mutta hyvä huomioida se, että vaikkakos syystä sanoit,

että se on just vaan 3 prosenttia koko valtion budjetista,

mutta se tarkoittaa kuitenkin, että sanotaan vaikeus,

että maa ja metsä talousministeriön hallinoalalle on nyt meidän tietojen mukaan,

että noin 50 miljoonaa haetaan säästöjä vuodessa.

Mutta mitä vaikka taustakeskusteluisi puhui,

niin se tarkoittaa, että se on tavallaan sitten jo sille sektorille niin iso summa,

että se mennään esimerkiksi viljeliä tukiin.

Ja se on sitten taas semmoinen keino,

mitä ehkä tässä kokonaiskuvassa haluttaisi tehdä,

koska me halutaan tukea suomalaista kotimaista ruoantuotantoa, viljelijöitä,

että tavallaan, että sitten kurvataan jakaa niitä säästöisen sektoreihin,

niin se voikin olla aika niin kuin voimakkaasti vaikuttavia toimia,

joihin lopulta joudutaan menemään.

Kyllä, mutta sitten täytyy tavallaan ottaa esiin myössä kylmä fakta,

että erilaisia tukia ja etuuksia on nyt sieltä vuosikymmenen,

niin jo reilu vuosikymmen tämän niin, että ne on rahoitettu lainalla,

niin kyllähän nyt jokainen ymmärtää, että näin ei voi loputtomia elää.

Jep, siinä valtionpudetista aika iso siivu menee eri näisten,

saavallaan indeksi korotusten myötä.

Pitää ehkä selittää vielä lyhyesti indeksilta.

Eli vuosittain, kun elin kustannukset kasvavat ja inflaatio,

jyllä ja näin pois päin, niin jotta esimerkiksi ajatellaan vaikka toimentulotukea,

jotta se jäisi jälkeen kustannuskehityksestä,

jotta sen ostovoima ei heikkeelle ainakaan liikaa,

niin niitä korotetaan eri näisillä indekseillä erilaisissa asioissa

vähän erityyppisiä indeksiä, on kansainelikin indeksiä,

näin pois päin ja työlikin indeksiä.

Nyt on tilaa, ja siis näitä indeksikorotukset

jo itsessään siis kasvattaa valtion tuota vuotuus- ja kustannuksia aika paljon.

Ja sitten siellä sotenpuolella se kustannus syntyy siis

ei pelkästään indekseistä, vaan siitä, että meidän demografinen käppyrä,

eli väestön ikärakenne on niin sanotusti persillä,

meillä on ihan julmentun paljon ikääntyvää väestöä,

jotka ei nyt eläkkeelle, sitten he röökäleet,

menevät elämään pitkään, ja sitten ne viimeiset elin vuoden...

He vaativat jotain palveluja vanhalla jäljellään,

tehtyjän vuosikymmeniä töitä.

Kuinka he kehtaavat?

He kehtaavat elää vielä julmentun pitkään,

ja ne viimeiset elin vuodet monesti ovat erittäin kalliita.

Ympärivuotautista hoitoa.

Hoitoa erikoissairaanhoitoa, ja näin pois päin,

jolloin meidän sotenkustannukset, kun sitä katsotaan sinne,

tulevaisuuteen nousee aika kovaa vauhtia.

Hei, tähän kohtaa opakko sanoo se, että nyt kun tässä vähän eläkelaisille

vinoiltiin, niin jotta totuus unohdu, niin...

Kaikki kun ne eläkelaisille...

Ei, tämä ei ollut...

Minun mielestäni meni niin kuin sanot, että se on hyvin oikeutettua,

että he ovat vuosikymmenä tehneet töitä, että he saavat palveluja.

Joo, mutta nyt kun esimerkiksi työllisyysasteet on noussut,

ja siellä on nimenomaan tämän osa-aikatyön kautta,

niin siellä on hyvin paljon...

Siis se, minkä takia meidän työllisyysaste on noussut,

että näitä eläkelaiset tekevät paljon enemmän töitä,

kun aikaisemmin, ja mennään myöhemmin eläkkeelle.

Esimerkiksi tuonne sote-alalle, missä on valtava työvoimapulla,

niin siellä nähdään sitä, että tulee 67-, 68-, 69-vuotiaitakin ihmisiä takas työelämään.

Joo, ja siis suuri kiitos heille, koska täytyy sanoa, että muista myös...

Tässä on monet puolueet, että muista keskusta on havitellut

viimeisen vuosien aikana juurikin työllisiä lisää sieltä eläkeläisistä erilaisia kanusteita,

sille, että eläkieltä vielä tehtäisiin töitä.

Probsit kaikille eläkeläisille, jotka jaksavat tehdä töitä, en tiedä itse jaksaa siihen.

Joo, se on aika näyttää, mutta mulla mielestäni...

Mutta tämä sieltä ikävää, että sieltä löytyy tavallaan se meidän työllisyyden kasvattaminen.

Kyllä, ja mä kyllä ihmettelee, että miksi väistövä hallitus ei lähtenyt esimerkiksi.

Okei, siis keskustahan lähti tässä hallituskauden lopulla viimeisyksillä

ehdottamaan tätä juuri eläkeläisten, tai ainakin niiden eläkeläisten,

jotka lähtee töihin, vaikka nyt sotealalle tai mihin tahansa,

olisi kyllä muista ihan reilua, että heitä kannustettaisiin ja palkittaisiin sillä,

että se näkyisi myös verotuksessa.

Eli heidän verotustaa kannattaisiin ehdottomasti tässä työvoimapulautilanteessa.

Kyllä, se on hyvä huomio, mutta sanottakoo vielä tästä,

että kun eläkeläisesti jatkavat pidempään työelämässä kaikki kunnia heille siitä,

mutta sanon vain, että tässä on taustalla vuoden 2005 eläkekuudistus,

joka oli ihan helkkarin kallis.

Vailleksi 2015.

En kuin 2005, koska silloin eläkeikää pudotettiin 65 vuodesta, 63 vuoteen,

ja vapautettiin eläkkeelle silloin paljon ihmisiä, joiden olisi ehkä ollut syytä,

että heitä olisi kannattanut pitää työelämässä.

Ja nyt tehdään kaksinkäsin töitä sen ehteen,

että saadaan tavallaan hilattua sitä eläkeikää ylöspäin.

Kaikki kykenevät eläkeläiset, jotka olette siellä kuuntelemassa puskaradiota,

niin kannustamme teitä.

Ei meillä ole veroetua antaa, mutta tämmönen hyvän mielen chempi peukku täältä,

almatalon kolmos kerroksesta.

Kyllä, ja todetaan, että jos tämä uusi tuleva hallitus ei sitä tee,

niin sitten se on huonon hallitus.

Kyllä, näin se on.

Ja me muistutamme siitä.

Mutta eläkkeestä vielä se, että kun puhuttiin nyt näistä, mistä säästöjä haetaan,

ja iso osa tosiaan tulee näistä kasvista menoista, siis liittyy näihin indeksi korotuksiin,

niin täällä on nyt käynyt ilmi, että aika moni asia siis meidän valtion puditissa on myös suojattu,

jo valmiiksi tavallaan näissä neuvotteluissa.

Kukaan ei halua lähteä leikkaamaan?

Puolustusmäärä rahoista tässä maailman tilanteessa.

Poliiseille tulee todennäköisesti lisää rahaa eikä leikkaukse, eli tämän sisännen turvallisuus.

Ja lisäksi Petteri Orpo, jo koulutus on erityisueelluksessa,

kokoomuksen mukaan.

Ja sitten tämän lisäksi vielä eläkeläisten etuudet,

eli nimenomaan kansaneläkkeet ja takueläkkeet,

niin näiden indeksit on suojattu, joten eläkeläistöt,

näistä nautitte, niin olla suojati Petteri puolellanne.

Mutta eikö näitä voida lakimuutoksilla muuttua?

Voidaan, mutta siis Petteri Orpo on sanonut, että näihin ei tule koskemaan.

Samakorisessa yrittäjille kohdistuvaa verotusta on sanottu,

että siinäkään ei haluta konotuksia.

On tietty asioita, joihin siis politisesti haluta koskia tai ei haluta heiketäviä muutoksia.

Tää järjiluotte, eli tuossa noin alueet, mistä ei voi leikata ja näin.

Mutta kyllä mun mielestä, esimerkiksi tämä koulutus on sellainen,

okei, se on nyt niin tulenarkaa tavaraa, kun siitä moni politiikka on saanut näpeelleen,

mutta oliko hannut sitä kasaarikkoa, vai kuka toi esille aika vahvasti sitä?

Kyllä, sitäkin pitäisi pystyä katsoa, koska meillä on monissa paikoissa se tilanne,

että ikäluokat on pienentynyt ja sitten tämä väestön liikkuvuus,

eli ihmiset on eri paikoissa, eli ihan näistä väestömuutoksista

syntyy jo sellaista tavalla tarvetta, että voitaisi ihan hyvin katsoa,

että onko niitä koulutuspaikkoja jakautuuko ne optimaalisesti

ja sitten tätä kautta esimerkiksi hakee, tai sitten, että onko meillä ihan turhaa koulutusta,

jos toiraa luopua ja sitten siirtää, ei ehkäisi koko naisuudessaan,

mutta kuitenkin, että kyllähän siellä on niin valtavat rahat liikkuu,

että aivan hyvin sieltäkin varmaan voisi ihan tämmöisiä järkeviä...

Ja toisena, aivan niin kuin samana jatkuu monaa sanoisin,

tiedän, että myös hyvin herkää on sanoa, että maan puolustuksesta pitäisi leikata,

mutta sinne on nyt sitä rahoitusta lisätty niin paljon,

ja viime kaudelakin kehüsten ulkopuolelle puhutaan siis...

Oliko se nyt kaks miljardia?

Kuitenkin puhutaan miljarditason rahoituksistaan,

tai siis, että vaikka sieltä nyt ei varsinaisesti leikattaisi,

että jotain ei vähennettäisi tai määrärahoja,

niin eikö sielläkin nyt mukaan ole mitään, mitä tässä tilanteessa,

jos kaikkea kammataan, niin eikö sielläkin nyt jotain ole...

No, kyllä.

Minun mielestä puuttuu vielä vähän tällaiset puheenvuorot sille...

Kyllä.

Niin kuin kriitsisille...

Siis kukaan ei ole sillä halunnut...

Kukaan ei ole halunnut sanoa, että hei...

Se on sinne, koska siellä tavallaan käsitäkseni on pitkälti myös tehty niin,

että kysytty hei, että mitä tarvitaan...

Kyllä.

Ja sitten tavallaan luotetaan heidän omaan niin kuin arvioisa siitä,

mitä tarvitaan, mutta onko sitten tavallaan kukaan?

Ehkä sitten kolmas osa puoli ulkopuolisesti käynyt sitten niitä tarpeita

sen läpi, mihin kaikki se kuuluu, niin kuin rahaa ihan hallinnossa...

Joo, mun mielestään erittäin...

Mä en tiedä, mutta...

Ihan hyvä, että nostit tämän panessarivouunun pöydälle,

koska tuossa summa mutikassa, niin kuin ihan täydestä tarpeesta,

niin kuin miljardi kaksi pannaan lisää rahaa, niin kyllähän...

Ihan niin kuin rahan käytön periaatteisiin kuuluu se,

että katsotaan myös sitten, että oliko se tarpeeksi?

Okei, se voi olla, että se ei riitäkään, mutta se voi olla myös ihan hyvin niin,

että okei, että tuossa vähän laskettiin väärin ja...

Kun isoja summiin liikutellaan, niin aina pitäisi katsoa just se,

että onko siellä sitä klappia?

Näin, ja mihin siellä sitä rahaa oikeasti kuuluu.

Mutta mä en tunne myöskään ton sektorin tavallaan,

siltä tavallaan rakenteita, joten mä en osaa tässä nyt sen tarkemmin sanoa,

mutta tiedän, että mekin ollaan täällä toimituksesta.

Ollaan sellaisia keskusteluja käytyjä siellä,

voisin olla nyt tavallaan ehkä toimittajillakin,

se jää vähän sellaseksi katve alueksi.

Toki tässä puolustus, niin kuin näissä hankinoissa,

niin kyllä mä faktaasin taas toisaalta se, että kaikki se tavara,

mitä halutaan ostaa, niin sehän vaan kallistuu koko ajan.

Tätä taustaa vasten voi olla hyvinkin, että sieltä ei löydy mitään,

mutta aina pitäis kuitenkin, nekin pitäis käydä.

On sieltä sellaisia sivutoimintoja ja niin kuin isoja hallintorakenteita.

Ja sitten tämä kohtimainen puolustusteollisuus,

että tähän parhaimmillaanhan tällä pystytään myös

muustaamaan siis kotimaista teollisuutta.

Kyllä, ja on puustattu jo, että Suomen puolustusteollisuuden

vientihan on myöskin tuota hyötynyt tästä ikävästi tilanteesta.

Juurikin näin.

Mutta hei, vielä pari sanaa tuosta puhutaan vielä täytyisi sotesta,

sotesta sanoa se.

Purra tuossa portaa tänään totesi siitä tämmöisen asia,

mikä aika monta kertaa nostuu esille, mutta sanottakoo nyt vielä,

johon on vähän samantyyppinen asia kuin tämä indeksi asia.

Purra totesi, että tätä sotea ei voida tavallaan kehittää

tämmöisessä tilanteessa tai niitä menoja ei voida sieltä leikata

pelkästään hyylämällä, vaan vasta painoksia täytyy myös

poistaa sitten jotain tehtäviä.

Ja tähän on nyt sitten jo semmoista, mitä mei vaalikeskusteluissa

mun mielestä nähti Pollenkaan, ja samoin itse asiassa nää kaikki muutkin

tämmöiset, kaikki kyllä puhuu siitä, että mitkä on erityissuojeluksessa,

mutta siis tämä koko leikkauskeskustelu jäi vaalikeskusteluiden

yhteydessä pois. Ja nyt aletaan tulla siihen pisteeseen,

että sote-pöydässä on käyty kovia vääntöä. Meilläkin oli tästä

juttuja tällä viikolla ja sitten heti seuraavana päivänä jo

uhenjohtaja tolivat kolla ja kertoivat, että kyllä näin

tosiaan on, että erittäin vaikea tehtävä tämä sote-säästö

miljardit saada kerittyä sieltä kasaan, mutta tosiaan siis

tehtäviä pitää poistaa ja todennäköisesti peruuttaa

mariinin hallituksen päätöksiä, kuten hoitajan mitotus,

hoitotakuu, vammaispalvelulaki, tämän tyyppisiä.

Tähän on täysin odotettavissa. Tätähän kyllähän toimittajat

tenteissä ja mekin yritettiin kysyä monilta puolueilta

vaalikeskusteluissa, että mitä se on, jos sotesta halutaan

säästää. No silloinhan demarit ei suostunut

sanomaan, että sotesta tarvitsee säästää koko mukselle

siitä tavallaan propsit, että he sanoivat, että sieltä

täytyy säästää, mutta eihän puhui silloin orvoista

juuräinen tehostamisesta ja mitä hyvien käytäntöjen

laajemmasta käyttöön on tuosta, niin kuin tämän

tyyppisistä asioista ja he käänneivät sitä,

vaa kyllähän hekin varmasti tiesivät, että siellä joudutaan

tekemään, mutta he ovat, se on ollut tosi epäreilua

kansalaisille äänestäjille, mutta tämä on tavallaan

ollut kaikkien puolueiden ongelma.

Tässä oteessa on kyllä se tosi mielenkiintoinen

kanssa, että nyt kun tuota västyvä hallitus

tuota, niin sen sai läpi niin, kun on lukenut

Sannamariin ja Kristakiurun haastatteluja, niin

kun he kehuomaa hallitus kauttaan, niin

me saimme niin valtavasti läpi hienoja

uudistuksia, ja jos miettii esimerkiksi

soteen, niin rahoitus on täysin tyhjänä päällä,

ja sitten nämä hienot vammaispalvelulaita,

hoitajamitoitukset, hoitotakut, niin ne uhkaan

kaikki mennät tuosta. Eli tavallaan tehtiin ihan

ihan kiva rakennamaan, mutta valitettavasti

vaan niin, kun tuota rahat puuttuu, ja näitä

lupauksia ei voida länkaa täyttää.

Siinä soteen rahoitusmallissa, niin se pitää

jo sisällään itsessään. Mä muistan, kuinka monen

prosentin tehostamisen, eli joka vuosi, kun on

laskettu, että kuinka paljon, juuri tämä, mitä

aikaisemmin puhuin, tämä meidän väestön ikääntyminen

ja miten kullakin hyvinvointialueella se

potilasmassa, millä tavalla se muodostuu,

niin sen pohjalta rahoitusmalli jakaa rahaa,

niin siellä on jo valmiiksi pieni leikkurin.

Se on se 80 prosenttia, eli 80 prosenttia

korvataan siitä kustannusten kasvusta,

ja sitten 20 prosaamia pitää keksiä avueella.

Ja sitten tämä lisäksi, niin sieltä puuttuu

paljon rahoitusta, eli siellä on niin valmiiksi

sisällä aikamoiset leikkurit, ja sitten kokoomus

lupasi vielä lisää säästää pelkästään tehostamalla,

ja tuossa vaaleen alla jo, kun soitteli

hyvinvointialueellin noin aivan selvää, että

tällaisia säästyjä ei voida tehdä mistään

hallinnosta säästämällä tai pelkeellä

tehostamistoimilla, vaan nimenomaan...

Tämä on ihan järkyttävä pommi.

Okei, siis hyvinvointialueella voidaan tehdä jotain säästöä.

Nyt esimerkiksi monilla hyvinvointialueella

niitä tuota tehdään, ja mun mielestä

aika mielenkiintoista, että yksi tämän sote-uudistuksen

pääarkkitehdeistä tuolta virkamies puolelta,

eli siis STMän entinen kansliapäällikkökirsi

varhila, joka on tällä hetkellä satakunnan hyvinvointialueen

toimitusjohtaja, niin hän kertoi tuossa

tällä vaiheuiliko viime viikolla satakunnan kansassa,

että miten tässä nyt leikataan sieltä ja tältä,

ja sanoi, että ei todellakaan voida pitää

mitenkään itsestään selviöstenä, että joka kuntaa

esimerkiksi saada se joku terveysasemaa

tai edes pientä terveysasemaa vain,

niin se oli erittäin kylmäteeksi, että okei,

se oli ihan täyttä realismia tietenkin,

mutta se, että kun kansalaisille uskoteltiin,

luotiin semmoinen kuva, että tässä nyt palvelut

jotenkin paranee, niin ei hän tässä näin tuu käymään,

eli tässä nyt sitten vaatotani valtion rahoitteiset

hyvinvointialueet tekevät sen liikasen työn,

mikä olisi ollut edessä kunnilla,

jos oltaisi jatkettu tällä vanhalla maalle.

Onnea vaan sinne aluevaltuutetuille, jotka

tämän kanssa pääsevät tuota painimaan.

Kyllä, mutta minulla on jotenkin sellainen kuva,

että tätä ei Suomessa laajasti vielä eri symmärretä,

kuinka iso tämä sotku on.

Joo, ja mä ajattelen niin, että mun tulevaisuuden ennuste on se,

että tämä sote-malli, mikä saatiin läpi,

niin se oli aikamoinen kompromissien tulos,

ja me tullaan lähivuoseen näkemään,

kuinka niitä sote-alueet tullaan yhdistämään,

palveluita tullaan keskittämään,

ja jos tämän tehtävistä tullaan kokonaan luopumaan,

se pitää tehdä lainsäädännön kautta,

että ne ilmoitavat näitä hommia enää tuota hoidita.

Toimitusministeristön vielä toistaiseksi voimassa olevan,

toimitusministeristön.

Saan nähdä, onko se vielä syksylläkin sitä.

Pääministeri Sanna Mariin,

nimitettiin tällä viikolla.

Onko se...

Vihittiin, vihittiin, vihittiin.

Eli hänellä tulee tässä nyt avioeroja vihiminen,

ihan tähän samaa, samaa sautaan.

Mutta hänet vihittiin.

Tällä viikolla New Yorkin yliopiston kunnia tohtoriksi,

ja sen yhteydessä Mariin piti sitten lähes

Martin Luther Kingin legendaarisena aihevä dream,

puheen veroisen puheen, ainakin jos sosiaalista kysytään,

joo sosiaalista mediaa seuraa,

niin siellä on ollut uskomaton puhe.

Täytyy ehkä vähän avatiossa kaikkea,

jos sitä puhetta kuunnellut, niin...

Se oli tämmöinen...

Mun mielestä mennään vähän tämmöiseen kategoriaan Motivational Speak.

Mariin kertoi siinä, että kun hän aloitti pääministerinä,

tai kun hän on ollut pääministerinä,

hänet on kysynyt kahta kysymystä,

että ensimmäinen kysymys oli, että haluaisitko aina olla pääministeri,

ja toinen kysymys oli, että miten teit sinne?

Kun kuuntelee tätä puhetta, mä ajattelin,

että no, käydäänkään sinne läpi, että kuinka...

SDP-puheenjohtaja Antti Rinne oli tuolla Espanjassa

hetken aikaa koomassa, ja hän sitten...

Sijaistikuukauden.

Päytyi liikenneä viestintäministerin tontilta sijaistamaan hänitä vaalikeskustelua.

Ei, ei, ei.

Kun ensin oli vaalit 2019,

niin sen alkuvuonna Tammie Helmi Kuussa

Marin sijaisti ennen vaaleja.

Niin, ennen vaaleja.

Vaalejen jälkeen hänestä tuli liikenneviestämistä.

Kyllä, kyllä.

Nimenomaan ihan sijasti Rinne,

että nimenomaan siksi, että hän oli SDP-en ensimmäinen varapuhe.

Joo, joo, juurinä.

Joo, joo, sorry, pahyppasin.

Ei mitään, niin avitti sitten.

Saat anteeksi, saat anteeksi.

Avitti Demarit vaalivuotto on 2019,

ja tästä palkinnoksi varmaan saisi liikenneviestintäministeri salkunnan.

Mutta tästä puhutaan ja lähetyksen jälkeen.

Kyllä.

Ja sitten seuraavana joulukuuna, niin kävi niin,

että oli vähän omista ohjaus sotkua ministeri Sirpa Paatterolla,

ja Antti Rinne, vanhana AY-miehenä, pääministeri Rinne vielä tuolloin,

niin sotki itseensä omista ohjauskysymyksiin,

ja keskusta sitten teki keskustatia,

löi muutamat puukot selkään,

ja ei se isku vaan se pyöräytys,

joka on vanha puukotta ja tietää,

että siinä meni sitten Rinne, ja on tilalle noin Sanna Mari,

mutta she didn't talk about this.

Niin siis eikö tätä kuultu,

ja vielä sitä, että Krista Kiurun soittakiraksen ansioista

Sanna Mariin voit, ja Antti Limmanin.

Kyllä, ja kiuru rahautuu,

mutta tähän ratkaisen vain kokoukseen

myöskin vielä ihan säierasvuoteltu,

että mustaakseni, ja Paatteru tuli paikalla,

vai ei pitänyt.

Tätä ei siinä ole.

Olisipa tämä kuultu jenkis, todella.

Siis se, että olisi tullut upea puhe,

mutta ei se...

And then, you know, Krista Kiuru called everybody that,

quote Sanna.

She's a very good lobbyist.

No niin, mutta siis hän piti hienon puheen,

ja tuota, tuli paljon väliaploida,

mutta se oli tämmöinen amerikkalaistyyppinen puhemma,

kun mä kuuntelin sitä, ja katoin sitten

julkastin myös VNK-sivuilla,

eli valtioneuvoston kanslian nettisuudella myös tekstinä,

niin osihan se oli semmonen, että

no niin kuin Suomeksi hankalia,

siis motivaatio puhe on mun mielestä

helpompia pitää englanniksi,

koska asiat ei kuulosta niin...

Korneilta.

Korneilta, niin.

Ja hänellä oli esimerkkinä,

tuota mä nostan tämmöinen,

tässä oli hauska,

tämmöinen, että hän puhuu tästä niin kuin

maailman tilanteesta, että

tietyllä tapaa tämmöinen kehityksen

ja optimismin aikakausi on loppumassa,

sananvapaussuukupuheiden tasa-arvoa,

abortioikeus, demokratian tilanne,

markkinatalous, sit on venä- ja hyökkäyssota,

ja tavallaan maailma pitää saada takaisin

raiteelleen, ja sit hän totes vastuu

on teidän,

and you know what, you can.

Ja sit tuli kolme tälläisten...

Oliko you can?

Oliko tää tämmöinen kliiseä koko alun?

Olen, ja sitten,

if you want to influence global warming

and save ecosystems, you can.

Ja siinä oli kolmessa eri kohdassa

tällaista, you can.

Ja siis tähän on siis viittaus

opaman 2008 presidentivalikampanjan

yes we can puheeseen.

Tässä toinen oli tämmöinen,

että hän totes, että pelko on se,

mikä pitää niinkuin estää ihmisiä toimimasta.

Stop being afraid.

Lopettakaa pelkääminen.

It's your turn to take over.

Don't be afraid. You are enough.

You are capable.

Tää on ihan se...

Siis tähän on niinkun...

Jossa tämmöisen puheen pitäisit Suomessa,

niin sutha vietäisiin jo suuri piritä jonkin...

No mut toi oli Amerilleen.

Tää oli nii Amerikkaan, ja sitten heikot...

Älä pelkää kossu.

Sä riität itsenäsi.

Sä oot maroin.

Hei, tästä niinku puuttuu enää pööpös.

Ja sitten rohkeus kasvaa.

Ja mä voin olla alman median.

Rändipuhetta.

Tää on hyvä brändipuhetta,

että tässähan niinku Sannanmarin on

loistava tulevaisuus.

Sitten kun tähän yhdistyy vielä se,

jotka kuulu, kun Sannanmarin puhuu Englantiin

ja hänähän puhuu sellaista,

mikä on Suomessa kyllä muutakin aika yleistä,

mutta hänähän puhuu sellaista kuin Amerikan Englantiin.

Kyllä, kyllä.

Niin, tota hän on ollut siellä kyllä ihan elementissä.

On, on, on.

Toisin kun Katri Kulmun, joka puhuu siis Oxfordin Englantiin.

Joo, se on...

Kyllä, kyllä, ja mä puhuu Ralli-Englantiin.

Joo, sama, mä menen enemmän täällä Rallipuolella.

Mutta siis sään oli hie...

Siis täytyy sanoa, että se oli siinä niinkun kontekstissaan.

Se oli oikeesti siis hyvä,

ja hyvin pidettyä puhe ei siinä mitään, mutta...

Mua muutamat kohdat sinne,

tota mä mietin, että kun hän puhuu sit tosi vahvasti,

sitten ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä,

ja sit hän listas monia asioita,

just mitä täs aikaisemminkin sanoin,

tää sananvapaus sukupuolten välinen tasa-arvo,

niin hän on aika tiukkaa linjaamist vetiä.

All of these questions are battle of values,

and we must...

We all must take sides in that battle.

There is no middle ground.

Ne on niinkun arvojen välisiä taisteluita,

ja pitää ottaa...

Joka sen pitää ottaa puoli,

niin valitse puolisi,

ei oo mitään keskikenttää tässä.

Aika moista tällaista polarisaatioa.

On, ja se mut sähän siis toimii.

Siis tää on amerikkalainen kontekstimishän pitää puheen,

ja siellä, jos missä,

niin ollaan nimenomaan tässä,

että on konservatiiviä, liberaalin maailmaa,

jopa niiden totuus maailmasta,

ja tapahtumista on aivan erilaista.

Kyllähän tää tavallaan istuu myös,

se, miten Marin on vaikka tänä keväänä

vaalikeskusteluispuhuilla.

Ei tää tavallaan no siltavalla pelkästään siellä,

että Marin ja sitten nämä näkemykset

siellä amerikan kontekstissa,

että kyllä hänellä, tää liittyy tähän,

että valitset meidät niin saat,

tällaisen vasemmistahallituksen tai valitset

kokomukset tai perussuomalaiset,

niin saat, no, sinimusta.

Tää on ollut myös tätä, että kaks vaihtoehtoa.

Mutta ehkä, en tiedä, onko tää Suomen politiikassa

vähän harvinaisempi tavallaan positiio,

mistä puhut tämmöinen polarisaation

ja tällaisen blokkiutumisen...

Niin, ehkä me ollaan menossa

vahvasti siihen suuntaan.

Mä muistan, mä kirjoitin tosiaskus

aika hyvissä jo ennen vaaleja,

että Suomi on tietyllä tavalla,

että on tulossa blokkivaalit,

ja ollaan menossa blokkiutumista,

ja mä muistan, että silloin esimerkiksi

entinen pääministeri Jyrki Katainen

totesi, että tällaisille puheille

ei ole mitään pohjaa,

mutta kyllähän me koko ajan nähdään

tässä Suomen politiikassa.

Nyt se vaan korostu näissä vaaleissa,

että kyllä tässä alkaa olemaan vähän...

Niin, kun äänäs keski puolelta,

keskustaa ja vihreä,

että paremmin huonosti jataa.

Niin, eli nyt on olemme vielä nahtu

vaaleja jälkeen sekin, että ei esimerkiksi

keskustaa saanut kannatustaan,

mitenkään korjattua.

Että se on vaan vahvistunut

tämä blokki.

Kyllä, kehitys.

Mulla ehkä pisti silmää tuossa puheestaan

kova ilmastonmuutoksen

pysäyttämisen tematiikka,

ja siinä, että kaikki pitää tehdä,

ettei voi olla asettu mihinkään

sinne välimaastoon,

mutta jos katsoo Mariinin

pääministeri kautta,

niin pitäykö se ihan paikkaansa?

Niin, siis varmasti,

jos katsoo kansainvälistä kontekstia,

niin toki Sanna-Mariin ja Mariin-Demarin

asetuu vihreäspolitiikassa

hyvinkin sinne.

Ja sitten Suomella on tämä

20-35.

Siis niin.

Neutra oli just tavoite.

Totta kai Mariin voi siinä mielessä

kansainvälistä esiintyä

hyvinkin tällaisena vihreänä

ja ympäristö- ja luontopolitiikan

edelläkävijänä,

mutta just toi,

että kaivellin just,

kun ennen tulti tähän studion

vanhoja juttuja,

tämä on ollut Suomessa sellainen

aihe, mitä vihreät on,

siis vihreää puolue on

nurissu pitkin tätä vaalikautta,

miten Sanna-Mariin just

juhlapuheissa esiintyy

tällaisena ilmastopolitiikan

lähetteläänä ja puhuu juurikisen

puolesta, niin kuin tässä on

valitsepuolesi ja se on vaan

niin kuin jompikumpi, ettei ole mitään

välimastoa,

mutta oikeastaan siellä

neuvottelupöydissä

kulunnelhallituskaudella

niin esimerkkejä on,

mitä on noussut, että Mariin on

tavallaan asettunut sen

pääministeristatukseen vähän

taakse, että pääministeri johtaa

yhteistyötä ja sen tarkoituksena

on löytää se yhteisymmärrys, että siinä mielessä

en ehkä ole mukaisen takia ottanut

johtajuutta sitten kaikissa asioissa,

mutta toisaalta sitten

on nähty niin, että on vähän

niin kuin antanut muiden puolelle

päättää, eikä ole itse halunnut sitten

asemoitua tässä kysymyksessä, että on esimerkiksi

jo 2021

budjettiriihessä

näraaiheuttiset Mariin jätti keskustan

ja vihreät keskenään neuvottelemaan

keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

ja silloin pöydällä oli esimerkiksi tämä liikenteen

päästökauppa, joka olisi nostanut

polttoaineen hintaa, ja se ei herättäi

hyvin paljon keskusteluun, ja

esimerkiksi vihreällä puolueille, ja ei siitä

jo sellainen tosi iso roska ampaa

kolo, että tavallaan Mariin ei siinä

ottanut niin kuin valinnut puolta, vaan jätti

tavallaan vihreitä keskustan

tästä, ja sitten on olemme

jollain, että tuota tai tuota

juurikin näin. Siitä esimerkiksi

kehysriihessä myös 2021

Mariin suostu keskustavaatimuksiä

antaa lisärahoitusta turvialalle,

ja se rahoitus ohjattiin tukemaan

turve eli keinoista luopumista,

koska odotettu on nopeimin

on vähentynyt turveen käyttö,

mutta keskusta piti välttämättömänä, että pitää

saada turveille lisätukea,

eli kuitenkin sitä lisätukea ohjattiin.

Prime Minister Mariin,

Must take side in this battle. You took wrong side.

Tänä kevään oli neuvotelti monimuotoisuustrategiasta,

jonne ympäristöministeriö Marjauhisalon johdolla olilaittanut kirjauksena,

että täytyy saada kymmenen prosentin tiukkasuojelu Suomen metsiin.

Sitten tämä strategiahan ei ikinä saatu valmiiksi tällä vaalikaudella,

koska keskusta ja RKP meidät eteen mukaan vastusti tätä kymmenen prosentimetsien suojelu tavoitetta.

Vasemmistolihto ja vihreät ois halunnut sen.

Eli Demarinen olisi pitänyt Marjani johdolla valita puolensa ikään kuin.

Mutta Marin sitten tavallaan minulle taustakeskusteluissa vakuteltiin,

että Demarit kyllä hyväksyy sen, mutta en usko, koska siellä on myös hyvin vahva

tämä puutellisuuden lobbaus Demarinen taustalla.

Eli on ollut tällaisia tilanteita, missä Demarit ei ole sitten valinnut

sitä puoltaan aidakaan ympäristöä ilmastopäätöstä kategorisesti hyväksi.

Siis mä uskon, että varmaan tämä just niin kuin metsäteollisuus,

että siellä on se on tärkeä STP-monille kannattajille.

Mutta tästä täytyy kuitenkin muistaa just se,

että Marinilla pääministerinä on vastuu hallituksen toimintakyvystä.

Ja siinä joutuu kyllä sitten, kun näissäkin kysymyksissä,

niin hehän on varmaan poliittisesti myös siinä keskustani ja vihreiden välissä.

Kyllä siinä aikamoinen taitelu on, että se saattaa pidetty hallituksen kanssa.

Se on seuraavaksi.

Ei kävään arvotasitä, että olisi välttämättä toiminut siis mietenkin väärin.

Mutta se, että siinä mielessä ymmärrän, että Suomessa joidenkin on

pikkasen hankala katsoa noita Marinin juhlapuheita.

Niin tämä on vähän vanha sanonta, että puhetto puheita ja teotut tekojaatte.

Yksi teema, jos hypätä tuosta ilmastonmuutoksesta vielä muuille,

niin minkä Marin nosti, mikä ehkä kuvastaa sitä puheen tämmöistä kansainvälistä kontekstien,

oli esimerkiksi hän nosti tämän aborttilainsäädännön rajoittamisen,

joka ei sinänsä siis Suomessa ole kyllä...

Paitsi Timo soinni myötä, se vähän nousi.

No joo, mutta siis semmoista tavalla keskustaa Suomessa.

Se ei ole mikään hallituksenä.

Mutta se on jenkeissä, se on erittäin iso kysymys.

Ja sitten tietysti seuroopan maissa, se on erittäin vahvasti esillä.

Ja siinä tulen taas tähän erittäin polarisoituneeseen politiikkaan.

Mutta mitä sitä ajattelette?

Mihin Marin on tässä oikein lähdössä seuraavaksi?

Tuleeko se näistä tämmöinen maailmaa-kiertävä motivational speaker,

vähän niin kuin algore, joka käy tuolla ympäri maailmaa pitämään

100 000 eurolla kiinoutpuheita.

Tällainen Suomen brandi lähettelässä.

Se olisi erittäin vova.

Mä en ole itse näitä taustokeskusteluja käynyt,

että mistä tämä kumpua, mutta ilmeisesti tätä nyt kuiskitaan,

että Marin tällaista uraa ehkä rakenteellisi.

Kyllähän siinä odotteellassa on jotain muuta ilmaantuu,

koska hän on niin selvästi kieltäytynyt esimerkiksi presidenttiihdon kuudesta.

Euron vaalit on tulossa sitten ensi vuonna.

Näin poispäin saattaa ihan olla, että hän siellä asettui ehdolle

ja pyrki näihin EU-tehtävymmistä, mistä tässäkin olemme saaneet puhuttu.

Mutta kyllähän aikakuluisi mukavasti siis tämän tyyppisessä hommassa.

Joo, aika vaikea nähdä sitä, että hän istuisi nyt koko kauden rivi kansanedustajana,

että mun mielestä tämä keväänvauksia alkuu kesänä vuoden päästä.

Euron vaalit, että sitä kautta sitten demaretten kärkiehdokkaaksi

ja sitten mahdollisesti komissaariksi, niin se voisi olla

yksi tämmöinen aika looginen jatketelle.

Mutta komissaari tiehän katkeaa siihen, että jos meillä on mukamuksen johto mahdollisuus.

Kieltämättä, joo, se on ongelma siitä, mutta onhan siellä sitten muitakin tehtäviä,

niin kuin esimerkiksi parlamentin ryhmissä ja tällaisia.

Mutta joo, ja sitten varmaan tietysti kyllähän toi puheen hommaa,

että tota niin entinen pääministeri, nämä on kuitenkin tämmöinen super raskasta sarjaa

valtionpäämiä heti pääministerit, että tota niin, ne on aika kovia palkkijoita,

esimerkiksi mitä niistä maksetaan.

Ja se, mikä henkilökohtainen suosio Marinilla on, niin se siihen päälle.

Kyllä, kyllä, joo, että kun hän on kuitenkin ollut tämmöinen kansainvälinen tähti,

niin olisi aika erikoistus, hän nyt ei ole tavallaan tätä hyödyntäisiä.

Tietysti sanoo, kun mekin tässä paljon niinkuin, tota,

itseailtiin tästä puheesta ja muuta, ja totta kai me saadaan niinku kritisoida sitä aivan niin paljon,

kun me halutaan, mutta myöskin ehkä on pistänyt silmään se, että

että somessa on myös aika paljon sitä kritiikkiä, niin ehkä ihan itseäänkin

ajattelen, että se on kuitenkin Suomelle hyvin positiivista näkyvyyttä ja näin,

että se on niin kuin se, että vaan sanotaan.

Kyllä, kyllä. Me ollaan totutettu tästä vain liian hyvää nyt, että me ollaan saatu niin kuin Marininkin ansiosta

yritetään paljon hyvää kansainvälistä näkyvyyttä, niin, tota, niin

suomalaiset on ehkä jo vähän unohtanut sen, että joskus tällaiset näkyvyydestä

vaan suuri piirtein haaveiltiin.

Kyllä, ja se, mitä tulee somekritiikkin, niin

lähtökohtaisesti sosiaalissa mediassa ihmiset ovat aivan sekaisin.

Kyllä, kyllä.

Otetaan sitten vielä taksi alle, ja näin pois päin puhutaan

tässä meidän Bubbling Under-osiossa lyhyesti,

kansanedustajien taksimatkalystä, joka on sellainen klassikkoaihe,

jota meillä etenkin meidän valvova silmä erikoistilannemies

Marko Oskari Lehtonen, joka tunnetaan myös tämän podcastin

houstajana, niin on erittäin hienosti pitänyt

skuupin ja loopin alla.

Mutta Moskukävi siis läpi huhtitoukokuussa 2023, eli

tässä keväällä ajallut matkat, eli kun uusi eduskulta on aloittanut,

niin siellä ainoastaan puolet kansanedustajista on

lunastamassa sen taksikortinitselleen, ja kuulijoille siis

tiedokset, heillä on siis oikeusajalla tällä taksikortilla saa

sillä eduskulta maksaa sitten heidän taksimatkansa.

Siellä eniten tuota taksimatkailua ovat harrastaneet,

kun katson tätä taulukkoa, niin keskustan kansanedustajat

yhteisä kahdella toista tuhannella 739 eurolla,

ja sitten vähän hitennon, mutta tämä aika tavalla menee suoraan

semmokaan, miten iso ryhmä on, mutta jos katsotaan

tätä keskiarvoa per niin kuin edustaja, niin kyllä se kepu

kohtaa tätä 411 euroa on keskiarvo tältä kahdelta,

uukaudelta näissä ajeluissa, sitten toisena tulee

RQP 3193 euroa, ja vähiten on vihreät käyttänyt

101 euroa, ja perussuomalaiset 128 euroa.

Perussuomalaisesta siellä on useampi ihminen todennut,

että eivät ajo ottaa käyttöön tätä taksikorttia ollenkaan,

ajattelevat, että maksilevat sen omesta liksestaan.

Se on semmoinen tavalla populistisen puolueen tämmöinen

tietotapa populistinen vasta-veto, että koska ovat itse

varmasti kritisoineet tämmöistä holtitonta taksis-tsuhailua,

niin nyt pystyy sitten näyttämään, että no mehpää ei ajella.

No se ihan totta, että kyllä kansaidustajilla on

sen suhteellisen korkean palka lisäksi, niin heillä on

tällaisia erilaisia etuuksia, että kun meistä,

että me tavalliset tallajat kyllä maksamme työmatkomme ihan itse,

niin he eivät, niin sinänsä. Miksei, että jos kokee,

että voisitte maksella itse niitä, mutta toisaalta,

jos se hidastaa sitä työntekoa, että ei esimerkiksi pysty

siirtymään paikasta A paikkaan B nopeasti, kun ne sitten

vaikka itse halus taksimatkaan maksaa, niin jos alkaa

jotenkin haita sitä työntekoa, niin sitten tiedä, kuinka järkevää se on.

Tuossa, kun mä katon tätä Jarin,

vai onko tää Moskun listausta, niin tuli nyt mieleen,

ja ihan pakko sanoo, ku kepu on lyöty muutenkin nyt niin

raskasti tässä viime vuodet, että kun keskusta tuossa

kärjessä nyt sitten on tässä keskiarvolla mitattuna,

niin tuli mieleen vaan, että johtuisi kohan se siitä, että

heidän edustajat tulevat kyllä hyvin paljon Helsingin ja

Uudenmaan ulkopuolelta, ja he joutuvat käyttää näitä eri liikennevälineitä,

jossa sitten taksi on usein osa sitä matkaa pitkäänkin

matkaa, kun mennään, saattaa olla matkaa siis junaa

semmoille tai lentoa semmoille, ja sitten kun toi vihreet on

sitten taas vastaavasti tuo lista, niin kuin Alimpana,

niin johtuisiko tällä samalla logikalla siitä, että heillä on

paljon eri liikennevälineitä, esimerkiksi Helsingistä, että

tämä on ehkä vähän tämmöinen, vaan niin tässä suhteeseen

ehkä vähän tämmöinen kurkenta suuntaan antavaa, mutta

joo, jatkakaa ei mulla oikeastaan tästä muuta olla.

Tässä on, ja sitten keskustalaista kansainvälisestä, niin Mikko Savola,

joka oli hetken aika myös puolustut ministerin, hän on kertonut,

että hän on itse asiassa antanut taksi kyydin, vaiko niitä useampia,

näille perussuomalaisten kirkasot saisiin leidokkaalle,

eli ottanut siis jaettu taksi.

Väsmäkyydekirjaa.

Hyvää hyppäkyydellä.

Tämä on kyllä asia, koska minä itse näin,

tämä kommentti on jossain somessa jo aikaisemmin ainakin näkynyt,

mutta tätä täytyy kyllä, mehän ei voida tätä etenkään tilastollisesti

seurata mistään, koska siellä tuskin lukeliisi kuitenkin,

että mukana oli myös Sebastiaan tyynkynen ja Mikko Pärimuun.

Minä en oot nyt kertoa, että...

Minä en oot nyt kertoa, että...

Minä en oot nyt kertoa, että...

Koska tämähän on, kyllä mä ymmärrän, että jos mä kiusin

Mikko Savola olisi antanut näille loisille taksi kyydin,

niin kyllä muoltaisiin päähän.

Mä oon itse asiassa kerron itse asiassa, kun mä oon itse asiassa

tyynkysellä, niin mä oon itse asiassa tarinut

tyynkysellä taksi kyydin yleiltä perussuomalaisten

puheenjohtajien toimistoille, koska sattu jollain oman

matkan varrella, kun on menossa keskustaan.

Eli Mikko maksoi sen yleensä?

Mä maksoin sen...

Mistä bussista?

Tuo on taskustaa, niin on mistä rahoista.

Mistä on mistä rahoista?

Mä oot tietysti jossain ohjelman lähetyksessä,

ja hän olisi sanoi samaa suuntaan,

ja taisi olla vielä sellainen tilanne, että hän oli

perussuomalisten nuorten puheenjohtajana ehkä silloin,

tai sitten Timo Soini oli puheenjohtaja,

ja sitten oli joku hässäkkä käännissä.

Hän oli menossa johonkin kurinpalautukseen.

Joo kyllä, kyllä.

Mä päivän tiputin hänen, että matkan varrella

tähän kurinpalautus kokoukseen.

Mutta joo, tuota tuota.

Hei, meidän Marko Oskari Lehtonen lähtee siis terveisiä,

että herreillä ollaan, ja tämä on

tämän vaalikauden ensimmäinen valvontajuuttu,

ja tässä on se pointsi, että jos näitä

tämmöistä etuuko...

Tätään pidetään vähän tämmöisiä kuitti-jornalismina,

mitä se varmasti onkin.

Mutta onko se jotenkin huono?

Mutta miten holtittomasti kansseidustat käyttäisi tätä etua,

jos näitä ei valvottaisi mitenkään,

koska tässä on aikaisempina vuosina,

kuitenkin ollut aika rapsakkaa se kortin käyttö,

koska tähän tarkoitus hän ei ole se,

että esimerkiksi ajellaan baria takaisin viikonloppujoisin,

vaan tämä on tarkoitettu siihen,

että sä voit hoitaa kansseidustajan toita.

Joo, joku voi ajatella, että ryyppääminen liittyy

oleellisesti minun kansseidustajan toimeen,

jos siellä on äänestä ja...

Miten se meni seksivien taksi tuo, mutta siiderimuokuljetaan?

Kyllä.

Mutta ei.

Pupakko nostaa tämmöinen...

Liikuttaa.

Mutta joo, se on pitää jotenkin.

No niin, taksi ihmiset täältä yksi anekdotti.

Perussumalaisten kansseidusta Mauri Peltokangas

on harrastanut pikamatkoja, hän on erikoistu,

mutta hän on 14 matkaa.

Mutta se on just tätä.

Että mennään kadun toiselle puolelle 100.

Mutta kaikki matkat alle 1,7 kilo saa,

ne on 700 ja 1700 metrin väliltä

ja yksi näistä on tämmöinen neljä minuuttia

kestänyt ajelu lauantaina.

Mietit, että...

700 metriä neljä...

Kun ottaa sen ajan, mikä menee sen taksin tilaamiseen

ja odotteluun, ja siihen siirtymään,

kävele nosti kyllä ehkä nopeemmin.

1,7 kilometriin voidaan olla työpäin aikana,

että siinä menisi 20 minuuttia.

Mutta jos hän on ajatellut,

että se ei hänelle mitään maksaa

ja todennäköisesti kulettajatkin,

oliko sitä siellä hänen kotikunnulla?

Mä en tiedä, missä tämä on.

Ehkä tämä on hänen henkilökohtainen tuki

tälle elinkeidun leittää.

Totta, tähän tukee...

Se ei ole hänen henkilökohtainen, vaan valtion tuki.

Tuki, kuitenkin.

Mutta ajattele, siinä kansseidusten on suoraan päätösvaltaa

siihen, että mihin niitä tukea haluaa kohdentaa.

Taksi puskitasolla voi valita,

että kenllä antaa tukea.

Eli ei muuta kuin mittari auki,

ja sitten vaarii.

Joo, ja häni sataa laariin,

kun siellä kotikunnulla on käytettänyt.

Taksia mahdollisimman paljon.

Se on samalla hyvää vaalityötä.

Joo, pelkästään se taksin käyttö.

Mä muistelen, kun niitä lintilän kuitteja selattiin,

niin siellä näkyy tosiaan sama taksifirma.

Mutta se oli myös voi olla, että hänen siellä kotiseudulla on,

että se ei välttämättä ole ihan pilvimpi meidän vaihtoehtoja.

Mutta sehän voi olla asalainen tietkö, diiliettää.

Mutta siinä voi olla, että ne liittyvät siis ministeritoimet.

Ne voivat olla myös VNK on siis sopimuksella mahdollisesti.

En me taku se.

Mutta kuitenkin voisi valikoida, että yhden taksi kuskin kanssa suhaillis.

Viikon vitsi.

Mikä on pikamatkohin erikoistuneen kansanedustaja

Mauri Peltokankaan ennätys 7 100 metrillä.

12 euroa 50 senttiä.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.