Politiikan puskaradio: 92. Olisiko Marin hämmentänyt Zelenskyin vierailulla: "Kuka tää on? Voitko poistua?" - Säätytalolla leikkuri oli aloittaa limukaapista

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Politiikan puskaradio.

Studiossa tänään.

Marko Oskari Lehtonen.

Juha Ristamäki.

Meikä Mandoliini.

Ja kova ajoa ollut taas koko viikko.

Säätetalolle oli neuvoteltu hallitusohjelmaa

ja challengekiä käynyt Suomessa

ja kaikenlaista tapahtunut,

mutta ennen kuin mennään viikon aiheisiin,

niin korjataan nyt sitten oikein

Urakalla viime viikon kaikki aiheet.

Marko Oskari, luovutan puheenvuoron sinulle.

Joo, kiitos Jari.

Eli tosiaan viime viikolla oltiin...

Se oli muuten, oliko vappujaksa?

Se oli muuten vappujaksa, mikä tehtiin viime viikolla

ja Simapäessään tuli sitten ilmeisesti

vähän puhuttua sitä sun tätä,

niin kuin yleensä on tapana.

Eli meidän vähän on täällä Puskareissa joka jaksoa vappujaksoa.

Mutta erityisesti viime jaksoa, kun oli vappu,

niin tuli vähän lukia palautetta,

jossa kyllä kiiteltiin sinänsä hyvästä ohjelmasta

ja vaki-kuuntelija Ville lähti terveisiä,

että hyvä, hyvä ohjelma, mutta viime aksosallisti

muutamia muutamia.

Ei tietenkin mennyt semmoista kuinka monta,

mutta muutamia tällaisia asiavirheitä

tai tällaisia railakkaan,

kielen tuomia tämmöisiä stipluja,

joita nyt syytää, jos ei oikaista,

niin ainakin tarkentaa.

Mä en tiedä, mitä Jari veikkaa,

että hunkapitkään tämä johdantusien oikaisu

menee, joka saattaa osa vaiheessa tulla.

Ja varmaan tarkoitettu siihen,

että kuulija hämäntyy, siellä loputa kuulee

näistä oikaisuja.

No niin, mennään asiaan.

Nyt oikaista, kun meillähän on oikaisu,

kyllä se on tosi matalalla täällä,

mehän oikastaan tosi herkästi.

Käykö vielä suihkussa ennen kuin se oikaisu tulee?

No kuitenkin käymään niin, että viime jaksossa,

kuten ehkä jotkut kuuntelijat ja Juhakin

saattaa muistaa, en tiedä, Jari, missä olit,

kutsui me nyt kuitenkin paavo-arhimäkiä

Audin potkiaksi,

ja sanotaan nyt suoraan, että taisin olla itse,

joka kutsui Audin potkiaksi.

Mitä laajen sitten syyn kaikki muihin?

Joo, mutta me tässä ohjelmassa,

eli minä, meikämandoliino,

kutsu paavo-arhimäkiä Audin potkiaksi,

ja viittasin toki tähän

välikohtauksen, joka tapahtui tuolla Itä-Helsingissä,

paavo-arhimän ja

jonkun nuoren

miehen välillä,

ja ilmeisesti paavo-arhimäki,

tai olikin mennyt siellä puuttumaan näiden

nuorten tämmöisen kaahailuun,

ja siellä sitten oli tämmöinen sana,

sanaavastaan tai sanajalkaavastaan tilanne,

kun tämä nuori Audikulittaja väitti

paavo-arhimän potkaiseen

Audin keulaa, ja arhimäki väitti,

että hän oli nostanut jalan suojakseen,

ja tämä menisi tosiaan tuonne ihan syyttäen

pöydellä asti, ja lopputulossa se,

että ei sitten nostettu syytettä,

että hän on sanaavastaan,

eikä sitten tultu

pekkapaammaksi tai viisaammaksi,

että mitä siellä on oikeasti tapahtunut,

niin otetaan sen verran takaisin, että

ei kutsuta nyt paavo-arhimäkiä kuitenkaan Audin

potkiaksi, koska on kuitenkin varten

otettava epäily, että hän on tosiaan

nostanut jalan suojakseen.

Kutsumme häntä siis nykyään vain

Sotsiin sammujaksi.

Kyllä, otetaan sen verran takaisin,

että paavo-arhimäki ei ole Audin potki,

hän on Sotsiin sammuja.

Samalla vaivalla,

kun tosiaan näitä oikaisua nyt riittää,

eli tässä samassa

puheenvuorossa ilmeisesti

nyt nimiä mainitsematta

ehkä minä, ehkä jonkun muu,

sitenrasi epätarkasti

paavo-arhimäkiä, joka olisi väittänyt,

että menkään tekemään

ihmistelaketju säädutalon oville,

niin oikeastaan

sen verran, että eihän paavo-arhimäki

missäänemessä kehottanut

tekemään ihmistelaketjua

säädätutalon oville,

ja tämä jatkuu vielä,

ja sitten ilmeisesti meikämandoliino

on sit sanoi, että estämään hallituksen muodostumisen.

Ei hän arhimäki missään,

nimiässä on kehottanut

ketään estämään hallituksen muodostamisen,

vaan oikeaston hallituksen.

Kyllähän paavo-arhimäille varmasti siis olisi

vihervaisemmiston hallituksen kelvannut,

eli otetaan nyt sen verran takaisin,

että ei paavo-arhimäki ole kehottanut

ketään tekemään ihmistelaketjua,

mitä seikinä onkaan,

että se ei ole muodostamisen,

vaan paavo-arhimäki on varmasti tarkoittanut sitä,

että osoittakaa mieltä sen vastaan,

että Suomeen tulisi tällainen

oikeisto, sinimusta oikeisto hallitus.

Sen verran oikeasta.

Oikeasta on nyt vielä se, että ei hän semmoista ole kuin

ihmistelaketju,

varmaan ihmispyramidia.

Tai ihmisti joku ketju tai tämmöinen,

mutta siis se telaketju, niin ehkä siinä simapäissä,

niin se kuulosti jotenkin

podcast-kielkkäämältä.

Suomen puolustuksen

kärköinen uudet hyökkäysvounutus on se

ihmistelaketju.

Nyt ollaan 2-3-oikastuja,

nyt tulee vielä yksi oikaisu.

Tässä samassa puheenvuorossa

joku meistä, ehkä meikämandoliino,

meni sitten ilmeisesti

sivulaoseessa sanomaan,

että Marin olisi sanonut, että kaikki

perussuomasta on rasisteja.

Ei missään nimessä

Sanna Marin, toimitusministeristön

pääministeri, silloinen pääministeri,

ei ole sanonut, että kaikki

perussuomasta ovat rasisteja.

Hän on sanonut, että perussuomalainen puolue

on rasistinen puolue, mitä se sitten ikinä

tarkoittaa.

Faktahan on se, että kyllähän perussuomassa

on täyty olla siis vähintään yksi,

joka ei ole rasisti, koska jos he olisivat

kaikki, niin silloin he voisivat kaikki.

Mutta jätetään sen verran auki, että

ei Marin ole kyllä väittänyt kaikki

perussuomasta olisivat rasisteja, vaan se

puolue on rasistinen puolue.

Tuleeko tämä nyt kaikille siellä?

Mitä Marin on sanonut ja mitä täällä on

tässä ehkä sanottu?

Täytyy sanoa, että Sanna Marin sanoo myös,

että uhkaali, että Suomeen tulee sinimusta

hallitus, joka on nyt

muodostumassa, on sinimusta.

Mutta kun hän tätä kysyttiin, hän sanot,

että ei hän tiety, että se riviittaa

millä tavalla fasismiin.

Ota huomioon

toimitusministeri, toimituspääministerin

kyvyn

historiallisissa konteksteissa liikkua,

niin saattaa

tämä rasisti lausuntokin asettua

sellaisen uudenlaiseen valoon.

No joo, mutta

maailmalla kun tekee hommia

hikipäässä, niin kyhän saattaa

tulla luvanneeksi vaikka hävittäjä.

Ei sitä, niin se on niin tarkkaa,

vai onko se niin tarkkaa?

Ei he tänkään potkastet tekeminen on niin

tarkkaa. Joidaanko mä vaatia sitä pääministeriä?

Hei, nyt vielä oikeastaan.

Mä en tiedä, onko tässä oikeasua.

Eli oikeaseks se nyt tämän oikeasua,

mikä tehtiin just viimeaksa?

Ei, vaan me oltiin jossain jaksossa todettu,

että Orras Tynkköisestuisi

seuraavaa vihreiden PI.

Sitä on yleensä enemmänkin tämmöinen

arvuuttelu, mutta

hauskasti sen podkastjakson

nauhutuksen aikana, niin Orras Tynkköinen

ilmoitti, että ei ole edes

käytettävissä tämän tehtäen.

Mutta eiks tässä ollut kyse siitä, että

sinne et sinne podkastit samtinta,

Sebastian Tynkköinen haluaa vihreitten

puolelta, ja sitä ei tarvitse

oikeasta, koska se ei alun perinkään ollut totta.

Se ei oo siis tällä hetkellä.

Mutta sinne ei ole ikinä halunnut tiedä.

Niin, se ei oo tässä tavallaan

vallitsevassa puolokirjatilanteessa.

Se ei oo siis mahdollista teknisesti.

Sebastian Tynkköinen tosiaan edustaa eri puolueita,

jos jollekin on tulee epäselväksi.

Tällä viikolla Ukrainean

presidentti,

Volodymyr Čelenski.

Ei pidä sekoittaa Jan Čeles,

joka on eri mies.

Hän on keihäs mies.

Suomesta on löytynyt kaksi ihmistä,

Linnström ja sinä, jotka ovat sekoittaneita.

Mutta ole hyvä jatkamaan.

Täältä on ihan hauska.

Vaikka viikon vitsi ollutkaan, niin oli kerrakin hauska juttu.

Kyllä, ja Jari oli

hassutteli hieman.

Me Jari tollaan tällaisia hauskoja kaverilla.

Hän kävi

Suomessa, ja

Reisula muun muassa vitsailtiin

jarimaisen

tapaan hävittäistä.

Tyypillistä Volodymyrie.

Volodymyrie on erittäin tyypillistä.

Hän oli muun muassa todennut

diakkarissa

Niinistön kanssa, että

ukranlaiset pitävät kovasti Suomen hävittäistä.

Oli hauska, kun seurasin

Pohjoismaisten pääministerien

ja presidentti Niinistön

ja

Čelenskin tiedotustilaisuutta.

Siellä tuli kysymys

Tanskan

pääministerille, medialta.

Siinä kysyttiin, että

luovuttamassa niitä,

ja Tanskalla nimenomaisesti

on jotain hävittäjiä ne on.

Ja

Čelenski totesi siihen, että

tämän vastaus minuakin

kiinnostaa.

Täytyy sanoa, että

musta on aika hauskaa, että

hän on pääsyt tässä

hävittäjien pyytelyssä sillä tasolle.

Ei muistaa, että kieltä on pyytänyt.

Ja mitä.

Voisi suhtautua siihen vähän läpällä.

Nostetaan nyt esitää

toimittaminen.

Mutta tehdään se tällä tavalla pilke silmäkulmassa,

koska joka kertaa, kun hän puhuu hävittäjistä,

niin ihmisiä naurattaa.

Kyllä, ja tästä siinä on se, että

varmaan hän

kuvailee siinä myös sitä tilannetta sillä tavalla,

että länsi on

ja aseita toimittaneet

maat Suomiin mukaan lukien

ovat tavallaan ikään kuin katselleet

koko ajan, että miten se Ukrainaan

puolustustaistelu etenee

ja sitten sitä aseitaan, niin kuin sitä myöten

onnettu aina vähän jaamman raskaampia aseita.

No,

sitä päästään näistä näihin hävittäjiin,

että sikäli se

Mariinin vierailu siellä kiovassa

ja se puhennistä hävittäjistä, tietysti näin

niin kuin jäljikäteenkin asettuu

hieman autonvaloon,

koska kaikkihan tietää, että myös

sellaisilla mailla, joilla ei ole

1300 kilometriä naapuruutta

Venäjän kanssa,

tai ei ole sellaista tilannetta, kun meillä niin

edelleen empivät niiden hävittäjien

antamista, koska totta kai

siihen hävittäjien antamiseen liittyy aina

se eskalaatiovaara, joka

on tässä surassa hyvin

läsnä ja olemassa, niin se on

semmoisellekin maille, jolla ei ole

mitään, mitä mä nyt sanoisin,

puolustuksellista syytä

olla antamatta hävittäjiä, niin ne

hyvin tarkkaan sitä miettii.

Eli tavallaan se, että meidän pääministeri

kävi jo huoli huolimattomasti

puhumassa niistä hävittäjistä, niin

oli ehkä nykyisenkin tiedon valossa,

voidaan sanoa, että kritiikki

häntä kohtaan siitä, oli ihan paikallaan.

Mikä se eskalaatiovaara

niin kuin tässä on, että

mikä se pelko on, että mitä se

Ukraana nyt teki sitten niillä hävittäjillä,

koska tämä eskalaatiovaara

on tämmöstä

neuvostopropakandaa, että jos te

annatte nyt sinne, ensin se varmaan

lähti jostakin kivääreistä, että

annatte kiväärin, niin kyllä me

ammumme kaikkia ydinaseita, ja sitten

jälkeen se oli, että jos annatte sinne

polkupyöriä, niin sitten tulee

kyllä äkkiä,

ja alkaa lähty lätisemään.

Sitten se oli Panssari vaunut, ja milloin

pitkällä kehittyy ne

ilmatorijuntajärjestelmät, ja nyt se on

hävittäjät. Varmaan se niin kuin

sanoin tätä halua, että sinänsä

tällä asialla vitsailu on vähän

ehkä kornia, koska kyllä se on tosi

vakavasta asiasta, mutta onhan tässä siis semmosia

tietyllä alhuumoristisia piirteitä

tässä prosessissa sinänsä, mutta jos mennään

tuohon Ukraanantilanteeseen, niin venähään

sinne Ukraanaan valloittamaan kiovaa

kolmessa päivässä, että ehkä heille vähän

tuli sitten yllätyksenä, että

jumankekka, että nähän ihan otsias puolustaa

niitä maata, kun me hyöketään tänne,

mutta ei se varmaan venälle tullu yllätyksenä,

että jos he lähtee valloittamaan

vierasta valtioita ja hyökkäämään sinne

täysimittaisesti, niin

ei se varmaan yllätyksenä tuli, että kyllä se on varmaan

ammutaan takaisin sitten myös,

mutta venähä varmaan käyttää tätä retoriikkaa

siinä nimenomaan, että yrittää

nostaa sitä kynnystä,

länen kynnystä, niin kuin tukea asilisti,

mutta sehän kynnyssä on yllättöä moneen kertaan,

mutta nyt Suomi

uutena tuorena Natomaana, niin kuin Juha

sanoi, niin meillä on 1300 kilometriä

yhteistä rajaa venäen kanssa, ja sehän

on NATO-rajaa tällä hetkellä,

niin meillä on myös velvollisuus puolustaa,

puolustaa rajaa, niin

jos ne hävittää, että oli tiukassa jo

aikaisemmin, niin nyt ne on jo niin tiukassa,

että ne ei niin kuin täältä lähe yhtään mihinkään,

ennen kuin meillä on tosiaan uudet korvavat tilalla,

ja sen jälkeen niin kuin Niinistö sanoi, että

se oli vähän, että Niinistö joutui ehkä vähän

tälläinen, niin kuin isällisesti kertomaan,

miten tää tilanne on, että parahin volodymmärät

tilanne on nyt tämä, että me tarvitsemme

näitä useita vuosia, ja sen jälkeen

tai tää ollaan niin, että niillä ei ole enää mitään käyttöä.

Se oli tota, niin kuin Jari

tuossa kysyi sitä, että mikä se on

ikään kuin se eskalaation vaarasuhteessa,

ne ei hävittäjiin, mutta selvästi se tuntuu

kuitenkin olevan semmoinen tietynlainen

kynnys, minkä ylittäminen tuntuu

aika vaikeota, että tokihan

siinä on myös se, että

jos ei sitten

länsimaatiotioista suurina osa Suomi

mukaan lukien nykyään on natomaita,

niin laita sinne omia lentäjiä,

niitä lentämään, niin sitten hän se pitäisi

olla Ukraanalaista, joka lentää niitä

ja sitten se kouluttaminen tietysti vie aikaa.

Luus, että jos on monia eri hävittää

tyyppiä näin, niin kaikki vaativat kouluttaa.

Ja tietysti, ja siinä on tietysti se, että

varmaan,

jos olisi tämmöinen, tai kun

varmasti tulee tilanne, että Britannia

tai joku laittaa sinne hävittäjiä,

mutta oletan, että sitten

he lähettävät myös sen porukan,

joka huoltaa niitä koneita,

eivät väyttämättä täydä enää lennä,

mutta siihen tarvitaan varmaan sitä

länsimaista nouhautaa

niiden koneiden ilmassa pitämiseen.

Mä en nyt ole semmoinen väärin muista,

niin esimerkiksi puolelta ja muutokaluvanne,

että siis vanhaan euvostokalustoon,

tai siis Venäläisperäistä

kalustoon, Mikkejä ja muita,

joita Ukraanalaista varmaan osaa lentää,

niin niitä kääkkäsitääkseni ei ole

hirveästi sinne annettu.

Tavallaan siinä on kuitenkin semmoinen

sympolinen kynnys, jota selvästi

länsimaista nyt aprikoidaan,

koska kaikesta huolimatta,

että vaikka se Venäläisten

traditionainen sotimiskakymmentä

ei ole niin kauhean häikäsevältä siellä

näyttänyt, niin erenleen ovat

ylinasevautio, erenleen on

voi olla mahdollista, että he käyttäisivät

taktisia ylinaseita,

että kyllä hän ja kaikki nää,

niin kuin Itämeren

nyt tilanne, niin

kyllähän kaikki

viittaa siihen, että ne

panokset ovat nyt koko ajan kovenemassa

ja varsinkin nyt jos Ukraana-aikoo

ikään kuin aloittaa hyökkäysoran

puolustusotahvia,

valtavasti materiaalia, mutta

hyökkäysotahvia ei paljon enemmän vielä,

eli tavallaan jos Ukraana-aikoo hyökätä,

niin silloin he tarvitsevat vielä

enemmän materiaalia kuin puolustautuessaan.

Ehkä tämä eskalatio kysymys liittyy

myös niihin hävittäjiä siihen, mitä

he tekevät hävittäjiä ja ei tarvitse

niillä pääsevät aika nopeastikin

rajan yli

tarvittaessa. Laitsi ennen Neuvost oli

tuona aikaan, koska me oli rauhanhävittäjä.

Rauhanhävittäjä, mutta siis se,

että tarvittaessa niillä pääsee

vähän sitten paremmin

rajat ylittävään, sodankäyntiin, mutta

en tiedä, kyllä hän nyt on puhuttu siitä, että

Ukraana tarvitsee siis näitä hävittäjä

ilmapuolustukseen, ei ilma

hyökkäyksen sinänsä. Joo,

mutta tämä menee tosi

suomaliseksi helposti tämä keskustelu

Niin, kun meillä on usein tässä lähetyksessä

Kyllä, kyllä, mä en nyt

Moskuvit on nyt tässä sun puheenvuoroon

tai tällä yleisellä tasolla

tähän

tähän keskustelun, että

mitä esimerkiksi yhdysvalloissa käytiin, että voidaanko

Ukraan alle antaa

aikaisemmin miettii näitä

Himars-järjestelmiä ja muita

muita tämmöisiä

esimerkiksi tykistökapasiteettiä,

jolla sitten voitaisiin ampua tai

tykistökapasiteettiä, jolla voitaisiin ampua

pitkälle, venäjän

rajojen puolelle. Mutta kun

nykyaikaisessa sodankäynnissä, niin se ei ole

kuitenkaan sellaista, että joukot

seisovat vain

200 metrin päässä toistaan

ja ampuvat sitten

kuulla pyssyillä toisiansa, vaan

että nimenomaan sitä sodankäyntiin

tehdään syvyydessä ja pitää pystyä

vaikuttamaan sinne

pitkälle rintamallinnojen taakse,

esimerkiksi kommento-

asioihin. Ja tulkana saisi vain

tykittää niitä asenvoimia me ketkään

heidän omalla maaperällä.

Niin, niissä se juuri näin.

Ja se tekee tästä vähän

ongelmallisen tästä keskustelusta

siitä, että mitä niillä hävitteille

esimerkiksi tehtäisi. Mutta joo

tuota

en ole sotatekniikan

ja sotataido- ja

strategian asiantuntijan, mutta

aina voi podcastissa

vähän vilkosta. Kyllä.

Oliko sinä anteksiarjat hyppäisin

varpaillesi, mutta sinä Tseleskin

viaroilussa puhuttiin

niinistön

sanomisista ja Mariin aikaisemmin

sanomista, niin eikö siellä ollut tällainen

erikoinen tilanne, että Sannanmarin jäi

vähän huippukoukuspöydän

ulkopuolelle ja siitä nyt

media-sannakin spekuloitin, että oliko

niinistönnäpäytys, oliko Suojari

muistiinpanossa tai käsiksessä

tästä jotain? Joo, näinhän sinne kävi.

Sannanmarin ei ollut mukana, kun

kaikki pohjoismaiset tämän ministerit

olivat täällä vierailulla

ja tuota

kysyn sitten tuot presidentin

kansliasta siitä, että minkä takia

Mariin ei ollut tässä virallisessa

huippukoukousosjossa. Hän oli työlounailla

sama kuin ulkoministeri Haavistoniin,

oli mukana ja tapas sitten kahden

kesken challengekien, mutta

TPKsstä tuli siis tavoilla

presidentin kansliassa, tuli silloin vastaus, että

aloite huippukoukusta tuli

Ukranian presidentin kansliasta

ja presidentin kanslialle.

Ukrana pyysi, että kansliakokoisi myös

kaikkien muiden neljän pohjoismaan ulkopolitiikan

johtajat yhteiseen tapaamiseen

ja näin meneteltiin. On luontevaa,

että kullakin maalla on tällaisissa

kokouksissa yksi edustaja.

Sama tapaa on odotettu tapaamisessa

esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa vuosina 2013

ja 2016 tulla on odottaman edelleen.

Tämä oli

kiinnostava, että ajateltiin, että

se olisi, tosiaan sanon, pidettiin

epäluontevana sitä, että oletas

yksi lautainen lisää ja otettu

Suomen pääministeri

mukaan tähän pohjoismaisten pääministerinen

tapaamiseen.

Tässä on nyt

oikeuskansleria

ottanut kantaa ja

erinäisiä asiantuntijoita

meilläkin on ollut haastattelussa

tämän tiimoilta, että

miten tämä nyt meni

juridiikan

näkökulmasta, mutta en ehkä

ajattele tätä juridisena kysymyksena

vaan niin, että voisiko se

olla kuitenkin luontevaa,

että myös pääministeri

tällaisessa tapaamisessa vaikkakin

ollaan siirrytty toimitusministeristöön

niin

voisiko pääministeri olla edustamassa

tämmöisessä tilaisuudessa.

Jotenkin

sanossa, Juhan, mutta jotenkin musta tuntuu, että

mä en osaa

päättää kumppamielta, mä oon toisaalta

ja toisaalta. Toisaalta toi TPK-

vastaus on varmasti just näin,

että kun kutsu tulee

tänne näin, niin tämä järjestää

ja tämä isännöi

ja näin päin pois, mutta toisaalta

jos olisiko sinne voinut

kattaa sitten tällaisen kuunteluappilaan lautasen

vähän pienemmän salattilautasen sinne

vaikka sivupöytä ottaisiin

pieniä lastenpöytä, se sivuun.

Jos se protokolla estää tavallaan

Marini, niin kun sinä...

Tässä on juuri kysymys, että estääkö se

protokolla varsinaisesti tätä,

että mikä se tätä herättäisi häm...

Otaisi nyt tällainen

jo TPK-an,

sitten kun tästä tuli keskusteluon, niin laittoo

myös tämmöisen lausuman

julkijoissa. Viimeinen point

se on tämmöinen, että kuuden pämiä

tapaamisessa ei voida noudattaa

kahdenlautasen politiikkaa.

Suomessakin siitä aikanaan luvuttiin, koska se

herätti muissa hämmennystä.

Mä kyllä mietin, että

kun Marin on kuitenkin aika vahvasti profiloitunut

tässä Ukraana asiassa ja

tämä Ukranahan...

Ukraana on niin kuin overraossa

EU-uhun, siinä mielessä se on piaan

myös, ei tällä hetkellä, mutta piaan

se on myös osa

tavallaan tätä Euroopan ja EU-

sisäpolitiikkaa, poliittista

kysymystä, jolloin se kuuluu

pääministerin tontilleen, ja näin niin,

minkälainen hämmennyt siitä olisi tullut,

jossa Marin olisikin ollut siellä?

Olisiko ne muut pohjoismaiset pääministeriön?

Kuka tämä on täällä?

Nyt tämä Marin on täällä, voitko

poistua? Mä menen nyt pasmat sekaisin,

koska täällä on myös toi vanhempi mies

tossa, niin

ei voi, tämä

rouva voisi nyt poistua. Se on kiinnostavaksi

tietysti vuonna ajattavasti EU-huippukoukse,

joskus aikanaan, kun meillä oli tämä

kahdella autosempolitiikka,

vielä kun presidenttekin meillään sinne enki

mukaan, mukaan

niihin huippukouksi, tarjahoinen

Martti Ahtisaaria niin poispäin

voitais ajatella, että semmoinen

kouksi se on, jos saatan esimerkiksi äänestää,

niin tietysti voisi olla vähän ongelmaa,

jos yrellä

pienellä maalla olisi kaksi ääntä,

koska ei olisi kaksi lautasta

siellä, mutta...

Nyt tämä maa isännöitä tapaa, mistä

tässä oli koti-kenttä, niin kuin ajattuun.

Tästä tietysti on ollut kyse siitä, että

mun mielestä tämä

Helsingin yliopiston

julkisoikeuden professori,

Susanna Lindruus Hovinheimo

sano siinä

omassa

lausunnossaan tästä, että

mutta hän ei hän tiedä, että olisiko

sen kummempaa vautiosäännöllistä

ungelmaa, että Mariin olisi sinne kutsuttu

ja ei varmaan olisi ollutkaan

ja sitten tietysti myös voidaan

ajata sitä kantilta, että kun

sen aihe oli kuitenkin sen huippukouksen

ikään kuin

Ukraanantukeminen,

niin siihen Ukraanantukemiseen

kuuluu oleellisesti

nämä asepaketit,

ja sitten muunlainen myös civilipuoleen

tukipaketit, joita Suomenkin

miljardin euron edestä yhteensä

varmasti antanut jopa enemmänkin

ja muut pohjoismaat,

niin silloin varmaan olisi voisi kuvitella

tai siellä luontevaa, että paikalla olisi myös

se henkilö, joka vastaa

sen vautioneuvoston toiminnasta

tai johtaa sitä, joka kuitenkin

niistä rahaa asioista päättää,

että kyllähän toki tasavallan

presidenti tai niistä voi puhua yleisellä tasolla

tämmöistä myös tämmöistä tukipaketeista

tai olla puhumatta niistä,

niin niistä sinällään suoraan päätä

vaikka niistä asioista tietysti

siinä TP-utvassa

keskustellaan, mutta näähän on

myös budjettikysymyksiä,

niin sitä kautta voi ajatella, että

ei se nyt varmasti olisi ollut niin

kauhean ongelma,

jos Mariin siellä olisi ollut,

eli se, mitä sitä

loputa jää käteen on kuitenkin se,

että

kun tiedetään, että Mariin olisi

kuitenkin ollut niin sanotusti käytettävissä

tähän tapaamiseen,

ja kuitenkin hän sitten

pääsi sitten kahdenvälisesti

tapaamaan selenskin

siellä kokouksen tiimoilta,

niin kyllähän se, että hän ei

ollut siinä virallisessa huippukouksessa,

eikä virallisen huippukouksen

lehdistötilaisuudessa,

ja siinä, niin kyllä sitä

pikkuisen kuitenkin jää vähän semmoinen kuva,

että

oliko vaan niin, että

tasavallan presidenttiä

eivät hauneet häntä sinne mukaan.

Voidaanko äänestää?

Meillä on kolme täällä, ja meillä on kaikilla kutsu tähän

lähetyksen. Meillä on ääni oikeus,

ja voidaanko äänestää, että nä päyttikö

Mäntyneemme Herran Marinien tässä asiassa?

Näiden puheenvuoron jälkeen,

niin mä annan äänä niin sille, että olisi semmoinen

pieni nä päätys. Joo, pikkunäpy.

Kyllä, näin voran sanoo. Kolmen olla, pikkunäpy.

Joo, pikkunäpy. Se

täytyy vielä lyhyestä tästä sanoa,

että jostain syystä

politiikassa on yleisessä tämmöinen tapa,

joka on kahnausta, esimerkiksi kahden

merkittävää instituutiota

edustavan henkilön välillä, kuten pääministerin

ja tasavalla presidentin välillä,

niin sitten

kun on tilanne, että kaikki tietää,

että tässä on tämmöistä jännitettejä kitkaa,

niin jostain syystä

meidän täytyy kuitenkin esittää

sellaista leikkiä, että

ei oikeasti ole mitään jännitettä,

että eihän

tavallaan selitetään, mutta tässä on juuri diika mukaan

tämmöinen ihan oikein,

valtiosääntö-oikeudellisessa

tässä ei ole ongelma, mutta sitten on

kysymys, niin mut sillä niinku ihan...

Valtakunnan saan kaikki hyvin rauhottukaa,

me päästään tän yliin.

Mutta mikä siinä on, että ei voida sanoa,

että okei, meillä on

en varsinaisesti rakastaa

pääministeriä, mutta kyllä tässä

Suomen asiat saadaan hoidettuja

toimeentuillaan, mutta ei me nyt olla

mitenkään niin kuin best buddies.

Miksei sitä voi sanoa ääneen.

En mä tiedä, kai se on ollut semmoinen vanha

perinen, että ulko- ja turvallisuuspolitiissa

asioissa pyritään sitä konsensusista

sitten kuitenkin viimeiseen asteen

esittämään vaikka autoskierimieltä.

Onhan tässä nyt matkavarella

ollut näitä nykyisen

pääministeriinkin, eihän niin istunut

kaikkien muidenkaan pääministeriä

etten kanssa ole täysin tasasta

menoo, koska hän on haunut

pitäisi sen turvallisuuspolitiikan

ja ulkopolitiikan erityisesti

veneen suuntaan omissa käsissään,

eikä siinä mitään. Mutta se, että onhan

tässä nyt matkavarella,

viimeisen oli tämä kiovaa hornet homma.

Sitten oli aikanaan

tämä lausunto tai tweettaus liittyen

navaa, niin

pidättämiseen vain myrkytykseen.

Myrkytappelu.

Niin, se oli aikanaan.

Kiinan uikuurit.

Kiinan uikuurit oli, ja sitten oli myös

tämä aika iso messu tästä,

kun pääministerin kanslijana

tai siis vauhtioineuvoston kanslijana

avattiin hakusille

ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan

asiantuntijalle.

Niin, tavallaan, koska

siinähän

toki muutkin ministeriöt, mutta myös

tavallan presidentin kanslijahan näki

sellaisen tilanteen, jossa

pääministeri haluaa nyt ikään kuin kahmia

lisää vautaa

tällä sektorilla.

Onhan tässä jatkuvasti ollut

tällaista instituutioiden

välistä

nokkankoputtamista,

että

ja selvästi Mariin ei ole tyytynyt

pääministerinä ihan samanlaiseen rooliin,

kun esimerkiksi Juha Sipilä tyytyy.

Tai ehkä jotkut muut, että hän on haunut

kuitenkin aika niinku olla aktiivinen

myös näissä kysymyksissä ja totta kai

se sitten ärsyttää sitä toista

kaksipäisen kotkaan

sitä toista päätä.

Kyllä, kyllä. Jotenkin sitä ajattelen,

että luontavasti kun meillä on

näin poikkeuksellisen vahvaa

julkista suosiotanauttiva

tasavalla presidentti,

niin mun mielestä se on hyvä asia,

että meillä on silloin pääministeri,

joka tavallaan valtioneuvoston

puolelta

vartijoista tonttia vähintäänkin

yhtä tarkasti ja pyrkiin

tekemäistä

esimerkiksi tämän tietyyn rajan selvittelyä

siinä.

Että tietynlainen valtaisapaino

säilyy silloin näiden kahden tasolla.

Joo, kyllä kyllä. Ja totta kai sen takia

näistä aina tulee isoja

julkisuudessa, että se näkee

tuolla, jos katsoo sosiaalista mediaa

tai mitä tahansa keskustelupaustaan

niin tämä vähän jakaa kansalaisia vahvasti.

Koska ne ketkä ovat

eivät pitäpidä ole pitäneet mariininhallituksesta

tai mariinista,

ovat sitä myötä, että no totta kai

se meni ihan oikein juuri näin.

No sitten ne ketkä katsovat, että tai jotka

ikään kuin ovat fanittaneet ehkä mariinia

tai pitäneet hänen hallituksestaan,

niin on sitä myötä, että no just niin,

että tämä nyt oli vaan taas niin kuin

tuu luo mariinille.

Että kyllä hän tämä niin kuin

jakaa myös ihmisiä sellä tavalla, että

niin kuin heidän omasta vinkelistää,

miten he suhtautuvat näihin kahteen

sankariin, jotka tätä ulkailuturvuspolitiikkaa

johtaa.

Ja säätötalolla

käydään pohdintaa siitä, että

miten tämä Suomen talouspannaan

kuntoon niin kuin Sipilä-Juha

olisi aikanaan sanonut,

kun oli pääministeri.

Mä meinasin lähteä,

ihmitoa me se jäi, et ole vähän niin kuin

piippuun niin sanotusti.

Mutta ennen kuin minä säätöt talolla ja

hallitusneuvotteluihin niin

myös muualla sopeudutaan.

Ja meillä on onneksi

studiossa sopeutumisen erikoisasiantuntija

ja täytyy sanoa kuulijoille, että

me varmaan Marko Oskarin kanssa

nimenomaan ollaan alun perin

tutustuttu sopeutumisasioissa.

Joo, Facebookin välityksellä on

jarin kanssa tutustuttu, kun

en muista enää minkä takia, mutta ollaan

läheteltä toisille me linkkejä

erilaisia juttuja.

Aikana ennen kuin me ollaan työskennyt

samassa paikassa. Kyllä, kyllä, niin näistä

sopeutumiseläkkeistä, joka on siis aivan

järjetön himmelisystämiä,

joka on siis itse samana vuonna,

kun me ollaan jari kanssa synnyttänyt,

eli 1983 oli säädetty

tämä laki, joka mahdollisesti

sitten paikka 40-vuotiaan

39-vuotiaan

eduskunnan jättävän tai eduskunnan

ansaidustaan jäämisen sopeutumiseläkkeelle

65-vuotiaaksi asti,

eli hän sai tätä kansainedustaan

sopeutumiseläketta

vaikka sinne vanhuseläkkeeseen asti tekemättä

päivääkään töitä. Siinä

vanhassa järjestelmässä oli mielenkiintoista

se, että

siihen ei ollut tuomioon sitä, että

ihminen voi aloittaa sitä yritystoiminnan

ja olla sitten nostamatta ansiotuloja

ja nostaa sitten yrityksen

katsota pääomatuloja, niin kuin esimerkiksi vaikka

politiikan puskaröiden

kuunteleinen hyvin muistama

Tuja Nurmi, lääkäritäkin

terveöstalossa, eli hän

kikkaali sitten tällä sopeutumiseläkkeellä

niin, että jätti nostamatta sitten

palkkatuloja, toimin lääkärinä oman yrityksessä

nimiin ja nosti sieltä sitten osinkoja, koska

nämä osinkot ovat pääomatuloja

ja ne eivät vaikuttaneet tähän

sopeutumiseläkkeeseen millään tavalla.

Tämä älyttömyys on sitten onneksi

2019 huhtikuussa

lopetettiin ja siirryttiin

lakimuutoksella tähän sopeutumisrahan

aikakauteen, joka on tämmöinen määräaikainen

työttömyys

turvaksi tarkoitettu etuus

1-3 vuotta riippuen siitä

kuinka kauan eriskunnasta toiminut

ja nyt ottaa tietenkin eri

Se ei ole nää semmonen perustulomilla

voi tota ajan yritystoimintaa

pyörittäviä. Ei, vaan siinä ansiotulot

ja pääomatulot vähentävät euron

eurosta, eli jos sulla on

muita tuloja, niin se leikkaa

sitä sopeutumisrahaa samassa suhteessa, kun ne

se ettenään saa sitä, mutta siis sitä

mieltä maa on, että kyllähän kansainjärjestössä on

luottamus tehtävä, mutta jos olet vaikka 16 vuotta

eduskunnassa tai 15 vuotta siellä

ja sinulle ei ole mitään

pakastenvirkaa, vihensä voit palata

poliisit tai opettaja tai muut sinulle

ei ole mitään työpaikkaa odottamassa, niin

on se kohtuullista, että jos olet 16

vuotta vaikka kansainjärjestöinen, et sinulla on

vaikka kolme vuoden joku porrastettu

tämmöinen työttömyysturva ansiosidonnan, et sinulla

on jonkinnäköinen turvverk, nyt kyllä minä sitä

hyvänä, mutta kaikki tämmöinen kikkailu,

niin sitä mä en pidä hyvänä, mutta nyt on tosiaan

neillä, jotka nyt putosivat

eduskunnavaaleissa vaikkapa Antti Rinne

tai jättivät omasta tahdostaan

vaikkapa Juha Sipillä,

niin heillä on 1-3 vuotta

sopeutumisrahaa nyt sitten mahdollisuus

laimmukaan nostaa, ja Juha Sipillä

oli 12 vuotta ja Antti Rinne

8 vuotta, eli he saavat

2 vuotta tätä sopeutumisrahaa,

ja totta kai molemmat aluittivat

heti ensimmäisenä päivänä sen

nostamisen, ja mitä tulee

Antti Rinneeseen, niin hän varmasti tarvitsee

sitä, koska hän on tällä hetkellä

aktiivinen työn hakijan, hakilohjan

kaupunginjohtajaksi ei päässyt,

ja hakkee tällä hetkellä, tämä on

mun mielestä aika erikoista, niin hankoon

Suomen yhteen ruotsinkielisimmistä

kaupungista kansli- ja pääliköksi,

niin se on muuten mäntsalan puolta aika

mun mielestä hyvä hakku, ei siinä toivut

Anttiille menestystä ja kohtuullista

onnea tai hakuprosessiin, mutta Juha

Sipillä hakkee myös ensimmäisenä päivänä

tätä sopeutumisrahaa, ja siitä voidaan

ehkä monta mieltä, että yrityskaupoilla on

aikoinaan multi-millionääreiksi

noussut, ja sitten minun yrittäjänä

sijoittana toimii, että Juha Sipillä

ei ole ihan niin varma, että tarvitsee

kohan välttämättä

tämmöiseen peruselämiseen

tätä sopeutumisrahaa, mutta

toisaalta laki on laki,

ja myös miljonääret

ovat lainedessa yhden vertaisiin,

eli Juha Sipilläilla, korostetaan tätä nyt,

Juha Sipilläilla on laimukaan oikeus

saada tätä sopeutumisrahaa

kaksi vuotta, ja tässä on vielä sen mielenkiintoinen,

että hän laissaa tämmöinen

59 vuoden sääntö,

Sipillä ja Rinne ovat molemmat

tämän kahden vuoden sopeutumisrahan

päättymisen jälkeen,

reilusti yli 60, eli yli 59-vuotiaita,

niin heillä oikeus nostaa sitten

65-vuoteen rasti tätä,

eli he pääsivät tämmöisen niin sanottuun

eläkejunamaan.

Juha Sipillä on nyt 62,

niin hänellä toi oikeus jatkuu

huhtikuuhun 25,

mutta koska hän on tosiaan sitten

64-vuotias, niin hän saa

sitten yhden ekstra vuoden,

eli hän saa huhtikuuhun

2026 asti, hän on oikeus.

Tämä on kyössä myös putki käytännössä.

Joo, hän pääsivät tavallaan niin kuin varhaista

tule eläkkeelle, voi näin sanoa,

jos hän haluaa siis nostaa, hän hän voi huomenna päättää,

että se lehtunen taas

haukkumua tuolla puskarjoidossa,

niin minä lopetan tämän sopeutusannosta

ja olen tosiaan tosiaan laimukaan oikeus

ja pulmattopussiin.

Rinnä on nuorempi, hän tosiaan hänellä

kans toi oikeus loppuu

25 huhtikuussa, mutta hän on siinä vaiheessa

jo 62-vuotias,

niin hän saa

marraskuuhun 2027 asti,

eli hän täyttää 65,

eli rinteillä on tällä hetkellä ihan hyvä tilanne,

että hän saa sen, mitä tästä tulee

neljä ja puoli vuotta, hän voi nostaa

sopeutumisrahaa.

Mikäs on suuruudelta sanoa vielä?

Niin kuin Pirun hankalaa,

Pirun hankalaa selvittää tarkka summa,

mutta se on

yksi vuosi kansaedustajana

kerryttää neljä prosenttia sitä

ja maksimi on 60 prosenttia,

eli kun olet 15 vuotta ollut

kansanedustajana, niin hän saa

maksimiin 60 pinnaa.

Kansanedustajan

puhemiehen, varapuhemiehen

ja ministerin,

eli eduskunnan ja valtioneuvoston kanslian

maksamista palkkijoista

viimeisen 15 vuoden aikana,

niin siitä se

prosenttimäärä, eli sipilän tapauksessa

on 48 prosenttia, eli sipilä

saa, sipilän sopeutumisraha

nyt nämä seuraavat 3 vuotta,

jos hän haluaa sitä 3 vuotta nostaa,

on 48 prosenttia siitä,

mitä eduskunta ja

valtioneuvoston kanslian on hänelle

keskimäärin maksanut. Aivan,

eli siinä tavallaan pääministeri kaudet

nostaa sitä, ja sitten tämä

tarkakausikunnan on ollut rivi kansaedustajani

ja rivi kansaedustajalle se on vähemmän,

mutta jos olet toiminut ministerinä, saatika, pääministerä

tai puhemiehenä, tai näin,

niin se on sitten korkeampi.

Sitä voi arvioida, mitä se on,

onko se sitten 4000 euroa jotain,

tai 5000 euroa tosi vaikeemminä sanomaan,

mulle ei ole tässä

kristallipalloa, mutta kuitenkin puhutaan

useimmasta 1000 eurista kuukaudessa

hyvin merkittelästä edustaa.

Ja vielä yksinkysymys, Mosku, sinulle tähän liittyen.

Kiitos.

Osatko sanoa, kerryttääkö

sopeutumisraha eläkettä?

Toinen hyvä kysymys.

Jos nyt pitäisi sanoa, että tässä

ja nyt, niin sanoisin, että kerryttää.

Jari, kerryttääkö Anseosilonainen sitä?

Nyt tänne suoraan muistakkaan.

Koska vanhempainvapaakausi,

esimerkiksi on Anseosilonainen,

ja se kerryttää, kyllä.

Joo, kyllä mä haluisin sanoa, että tässä näin,

jos en ole aivan väärässä,

niin se kerryttää, mutta hei,

aina voidaan ensiaksossa oikaista,

jos ollaan väärässä.

Mutta se on tuottaa, että toki täytyisi sanoa,

että mun muassa

Varkooskarin sinnikkäitten

ponnistelujen seurauksena,

tai oliko ne nyt niin sinnikkäitä,

mutta ponnisteluja kuitenkin niin...

Ilmäs tyntöihin.

Seurauksena, niin tämä järjestelmähän

muutettiin, ja nythän se on,

miten sanos,

myös ehkä veromaksajien kannalta

ymmärrettävämpi.

Nyt se vastaa enemmän sitä Anseosilonaisesta

työttömyysturvaa, mikä sen tarkoituskin

on.

Mun mielestä tähän ainoastaan jää kyllä se kysymys,

minkä takia se ei vain ole suoraan

yksi yhteen Anseosilonainen

työttömyysturva.

Totta kai kun sitä ei voi laskea,

se ei ole työtuloa,

koska sen pohjalta laskettaisiin

samalla menetelmällä.

Se on hyvä kysymys, mutta joka tapauksessa

poittihän tässä pitäisi olla

ei siinä vanhassa järjestelmästä,

että sitä tosiaan saattaa nostaa,

25 vuotta,

25 vuodessa

ei sopeutunut enää takaisin yhteiskuntaa.

Niin se on ihan suhteellisen

outoa.

Mutta tämä on nyt parempi systeemi,

mutta tämä on kummallinen,

jos nyt olet vähän laajentaa, niin onhan

tässä maassa muillakin kuin

poliittisella rärsillä ja elitillä

näitä kummallisia. Esimerkiksi meillä maksataan

miljardetolokulasumistukia joka vuosi.

Siis asumistukihan

normaaliin maalaisärin mukaan on

semmoinen tuki, että nuoriihminen tai

kuin muu pienituloinen, ikään kuin saa

asumistukea, joita tähän pikkuhiljaa

pääsee niin kuin omille jaloilleen

niin sanotusti, ja siirtyy

ihan normaaliin ihmisten

työssä käyviin, käyviin

ihmisten joukkoon, joka ei tarvitse yhteiskunnan

tuki, niin meillä samalla tavalla maksataan

asumistukia kymmeniä

vuosia ihmisille.

Onhan tässä nyt monenlaisia järjestelmejä,

joita säätytä ollaan kokontuneet,

tarkan euron porukat voisivat

nyt käydä läpi, että mitä

tästä tarvitaan ottaa ja mukaan myös

eduskunnan, toki nyt täytyy sanotaan

tämä on muutettu, no sitten

tulee tämä morauinen puoli, että

esimerkiksi juhasipillä, niin mihin

Herran tähden juhansipillä tarvii

enää yhteiskunnan tukea

niin kuin eläksensä, tai tuloksen

toimeen, tai sopeutuokseen yhteiskuntoon.

Kyllä mä sanoisin, että jos olisin

juhansipillä, niin ainakin hieman häpeäisin.

Jari, mitä mieltä sä oot,

jos olisit juhansipillä, niin häpeäistikö sinne?

Kyllä mä ne fyrköt käärisin

tietekijä, laittaisi jonnekin holviin.

Tämä on huituskuoreen.

Mä sanon tässä loppuun vain sen, että

juhansipilot voivat olla vähän sellainen,

että hän on kuitenkin, miten hän sanoi,

että nyt riitti aika kansankunnan

kusitolppana, että voivat hän tässä olla

vähän sellainen, että myös vähän sellainen

tijäkseni. Pitääkää tunkkinne.

Minähän nostan viimisen genin tästä

kyseisistä edustaa.

Hallitusneuvotteluita on käyty

kuulkaa

jo neljättä päivää.

Pitää oikein laskea.

Kyllä neljättä päivää.

Tuntuu paljon pidemmältä.

Tuntuu paljon pidemmältä.

Siellä ensimmäinen päivä tosi meni

järjestäytymiseen, mutta

kolme päivää siellä on nyt neuvoteltu.

Voisin kertoa

sieltä säätytalolta

pari asiaa.

Siellä on

tarjolla kahvia meille

toimittajille.

Onko mitan laatua?

En ole, koska mä en ole kahvia ihmisiä.

Kaks kertaa päivässä ja tuodaan

kahvipöntöt.

Mutta kun olen teen juoja,

sitä on säästynyt yleensä enempi.

Siellä on myös

toimittajat säämpylöitä.

Veromaksajan

piikki. Mitä on välissä?

Mielestäni noin kalkkunaa

ja juustoa.

Eriksi oli vielä gluteenit on säämpylä siinä.

Sitten on ollut hedelmiä.

Viinni ryppäleitä, banaania,

omenaa,

manderiinia.

Täytyy sanoa, koska viime

neljä vuotta sitten niin oli ollut todella laihat

tarjollut.

Tämä on ollut mukavaa, koska siellä on aika pitkiä päiviä välillä.

Ne ketkä siellä säätytalolla

päivystävät kullankin niin joutuvat istumaan

niin se on erittäin mukavasti ajateltu.

Tässä on kävi

selvisi myös tuolla

säätytalon kulisseista

tärkeää asiaa, kun neuvotelussa

ei ole vielä paljon tapahtunut.

Nyt kun nämä säämpylät

käyvät läpi, niin siirrytään

limukaappi.

Siellä on siis pieni jääkaappi.

Minin jääkaappi, jossa oli

limskaa.

Se oli kovilla tehoilla käviä, että ne limskaat

oli jäässä.

Onnistuin yhden pöydän sotkemaan sillä,

että se ottiin jäisen

koka-kolan, koka-kolan cheron sieltä

ja sitten se alkoi pikkuhiljaa sulaa

ja se nousi se

limska sieltä pöydälle.

Niin, hiilijalan jälki

limska-pullos, että

on nyt lähteä Afriikkaan istuttamaan

kymmenen tainta.

Oliks muuten se kylmäkaappi, onko se haettu Mika

Lintilätyö?

Siellä oli ministeri Juomet

Perällä. Longerot oli jäässä.

Onko se sama kylmäkaappi,

johon sepastaen tynkkinen meni aina

rauhottumaan, kun hän joutuu

puimaan yleveroa.

Konjakki ei selvitetä käsittääkseni

jääkaapissa, mutta se ei myöskään jää.

Longerot säilyetään kylmässä.

Mutta tässä oli se hauskopuolelta, että

neuvottelijoiden kerroksesta

sieltä sopeutettiin limukaappi pois.

Ja hiilijalan

tiedot kertovat, että

myös toimittajien limukaappi

oli leikkausuhanalla, mutta

eräs kokoomuslainen

henkilö oli sitten todennut, että

ei missään nimessä kannata

toimittajien limukaappia, koska

kirjoittavat suopiammiin,

jos saavat limonaadia.

Ja sokeripäissä

ovat vähän suopeampia.

Mä aattelen siellä oli joku erityisavustajavetani jo 12 nokkoa

ja oli päristelys siemmallit

kaappi pois.

Ja sitten oli vielä hienoa suuri

juulapäivä tuossa

eilen tai edespäivänä

Sanni Kranlaasonen kokoomuksen

kansainvälisestä täytti 40 vuotta onneksi

olkoon Kranlaasuselle.

Meillä on järji ollut tuossa 40.

Ja me ollaan iltailijan toimittaja, Sanni Kranlaasonen

entinen iltailijan toimittaja.

Juhlan aineksi.

Huomasin muuten sen kuva jossain somessa.

Tuli sitä kyllä mielen, että

näin kansalaisena

ihan kivat Sanni Kranlaasonen täytti 40 vuotta

mutta kun se oli tämmöinen ceremonia

oennettiin kukkapuskea.

Onko sanotaan se, että

poliittisen eliti

joku luokkarätki vai mikä siellä on käynnissä?

Tämä varmaan siellä näytellään kuvia perheistä

ja hyvötellään kaikenlaisia

viikotolukula.

Paperit on valmiina ja viikotolukula pyöritänsä

neuvottelevinaan.

Se oli hyvä se kakkua, koska sitä jäi yli

niin se tuotiin sinne toimittajien

tilaan, niin pääsin maistamaan

Sanni Kranlaasonen 40-vuotisissa

syntyvä päivä. Onneksi korruptiovapaa Jari Hanska

ei maistanut sitä.

En maistanut tietenkään mitään.

Jari kyllä otti pala, mutta hän vaati

maksaa siitä 15-20.

Seuraavana enskensä

Suomiarennassa kulkee sen kakumaksan

ja miehen pedässä kysyi, että

minkälaista korruptioa

tämä kakumusöhmän ei oikein olisi?

Jari saattaa kääntää.

Pettynit, ettei päässyt itse paikalle

maistamaan

kakkua ja juomaan veromaksen

piikkiin limpskaan.

Mutta itse neuvotteluista,

nyt kun olemme oleelliset selvitetty,

siellä on

tällä viikolla on siis tapahtunut

neuvosteluissa se, että on jaettunut

siellä tapahtunut, semmoista on

jakaudut tämmöisiin

kormipöytiin, niitä on yhteensä

kahdeksan kappaleet, että vähän teemoittaa

jaettu.

Nyt on semmoinen erikoinen tilanne, että

jostain syystä neuvottelussa on

päädytty siihen, että puheenjohtajana

kaikissa, joka ikisessä pöydessä

on kokoumuslainen.

Ne eikö se selkeämpää näin?

Siitähän kokoumuksetkin todettiin, että

tämä on semmoinen selkeä, että

tavallaan johtamismielessä

pystytään

jouhivasti eteenpäin.

Tässä ne pohjapaperit, mistä sinne tulee?

No me ollaan tässä kevään aikana

tehty niitä, siis kaikki

pohjapaperit neuvottelun. Joo oikeasta,

joo, kaikkien pöytien pohjapaperit

on tullut siis kokoumuksen kabineteistä

kevään aikana

pääosin vaalien jälkeen kirjoitettu

ja sitten kokoumuslaisesti

ohtaa kahdeksan reformipöytää

ja sit siellä

käydään lähetekeskustelu sitten

tämän pohjapaperin pohjalta

ja sitten puheenjohtajan

ohdolla tehdään ne korjaukset.

Niin voitte jokainen, joka on harrastanut

elämässään tämmöistä kokoustamista

ja tietää mitä pohjaesitykset sun muut

tarkoittavat, niin ymmärtää myöskin

minkälaista vallan käyttöä sisältyy

siihen, että pääsee

määrittämään

pohjapesityksen

johtamaan puhetta

ja johtamaan ne korjaukset sinne.

Siinä on kyllä aikamoinen, täytyy sanoa,

että jos perussuomalaist haluaa ottaa

tämän homman nytten itselleen

kappeen tässä prosessin aikana,

niin se vaatii kyllä

semmoista kokous- ja neuvottelutaitoa

myös, että saa

sen aloitteen niin sanotusti

omaa päätyy.

Niin varmasti juuri näin

ja mä itse olen ollut ymmärtävinä

niin, että

tämä

kokoomuksen taktiikka, no totta kai

taktiikka myös varmaan on onnistunut

sen takia, että muut ovat antaneet

näin tapahtua, mutta joka tapauksessa

olen ymmärtänyt, että heidän taktiikkaansa

on oudut, koska tämä hallituspohjaan on

hieman haastava

nykyaikana tapana sanoa.

Niin

johtuen siitä, että koska siellä on

perussuomalaisten RKP menossa samaan

pohjaan, niin on aivan selvä, että

heillä on aika syvälle meneviä

erilaisia näkemyksiä

erilaista asioista.

Niin olen ymmärtänyt, että kokoomuks on

ajatelut, että kokoomuks on ajatelut,

että kokoomus on se, joka neuvottelee

perussuomalaisten kanssa

ja kokoomus neuvottelee RKP

kanssa, mutta pyritään mahdollisimman

pitkälle välttämään tilannetta, että

perussuomalaisten

RKP-rupeissa ovat keskenään neuvottelemaan

asioista. Eli ikään kuin kokoomus on

tavallaan se

siinä keskellä oleva asioiden

sovittele, joka yrittää saada

sitten ne paperit kasan, saadaan kunno

merkinnä tai siis ilmastot

sitten niihin lopullisiin papereihin,

koska voidaan hyvin kuvitella, että jos

RKP ja perusutrupeia ovat keskenässä

neuvottelemaan siellä asioista

ihan suoraan, niin en mä tiedä, kuinka

on se kestää, kun sä oot ensimmäinen

Marsi Ulos. Joo, ja tästä hän nyt saatiin

vähän simakua.

RKP-läistähän ei ole oikeastaan hirveästi

vielä ehtineet esiä puuttua, mutta

kun jaettiin sitten, kun on

nämä kahdeksan pääpöytää, niin niiden

alla, kun neuvottelut pääpöydissä on

saatu käyntiä, päästyä eteenpäin, tiettyä

pisteeseen, niin siirrytään

niin situsti jaostoihin, eli alapöytiin.

Ja näissä alapöydissä on nyt sitten

puheenjohtajana myös muitakin,

kuin kokomuslaisia. Siellä

perussuomalaisilla näistä alapöydistä on

hallussa 7 ja kokomuslaisille 5

ja RKP-lä kodella molemmilla 2.

Niin tuota, täällä on nyt sitten tämmönen

yksi alapöytä, jonka

nimi on viestintä ja digitalit saatio,

johon kuuluu muun muassa yleasiat

ja sitä johtaa sitten perussuomalaiset

Sebastian Tynkkinen.

Tämä pöytä ei olisi aloittanut

työskentenä vielä,

kun tässä saatiin ihan kunnon

hässäkkä aikaseksi

Tynkkinen oli

tweettoidut menemään, että

joo, tuli tässä

sen verran paljon viestejä

tänne Twitteriin,

kun hän oli kertonut tästä

puheenjohtajuudesta tässä pöydessä, että

ylein budjetti pitäisi puolittaa,

niin ihan vanhuvin vuoksi

kysellen, Tynkkisen sanoja,

että no mitäs ohjelmia ja

sisältökokonaisuuksia tai

sisältötuotantoa pitäisi sitten

lopettaa ylältä, että oli vähän

joukkoista, mutta tätä

yleensä ohjelmakarton muusiksi

laittamista ja tästä nyt on tullut

aika paljon keskustelua

ja tota

kokoomuksen orposit oli eilen

loihinut lausumaan, että

kun hänä te kysyttiin, että

onko hallitus nyt oikeasti

puuttumassa myös yleensisältöihin, koska

aika nopeasti on päästää siihen

tilanteeseen, kun yhden tämmöisen

elvoitteluryhmä

puheenjohtaja alkaa linjaamaan,

että vaikka

ilmeisesti vähän vitsillä

niin näistä yleensäästöistä

niin Orpo totesi, että

ei varmasti ole yle on eduskunnon alainen

viestintä ja digitalisaatiojaus

tuossa käsitellään kokonaisuutta

ja yle on siinä mukana.

No tota

Tynkkinen oli sitten hermostunut

tästä Orpon puheesta

ja oli kirjoittanut tämmöisen

Facebook-päivityksen, jossahan

totes, että Orpo meni tekemään

ison virheen linjaamalla

ominvaltuuksen, että yleensisällön

tuotantoon ei koskettaisi.

Ei tietenkään siihen tarvitse koskea.

Sehän riittää, että leikataan rahoituksesta

niin se ajan

automatisoisen

tavallaan leikkaukset, että sieltä pakko

jostain sitten luopua, mutta eihän tietenkään

Pettin Orpo tulee linjaamaan, että

saamenkieliset uutiset pitää

lopettaa.

Joo, ja siis

varmaista Tynkkisenkin

ulos tuloista voi kannata ehkä

miettiä, jos nyt ylipäätä

haluaa sitä miettiä, niin

monota kantijuta. Mutta esimerkiksi

sieltä kantaa tokihan esimerkiksi ylelaissa

joka on eduskunnan käsissä

no se on kaikkiaan nämä yleekoskevat asiat

menevät sen parlamentaariseen

valmistelun kautta, että hallitus

ei yksin mitään yleekoskevia asioita.

Muutenkaan tekisi vain se menee

parlamentaariseen

komiteaan tai työryhmä vai mikä sen

lijoni on kautta ne menee.

No ylelaissahan puhutaan

muun muassa tästä, että

yle tarjoaa tämmöistä virikkeellistä

viihdettä. Ja voisin kuvitella, että

nämä esimerkiksi ovat sellaisia asioita

lakiinkirattuja asioita, joita toki

eduskunta voi muuttua, joihin

perussomalaista varmaan nyt iskee.

Ja sitten nämä kaikki tämmöiset

miten mä nyt sanoisin identiteettipolitset

asiat, joita he kokevat

ylellä

tehtävän liikaa tai tehtävän lähinnä

näkökulmasta, joka ei ole mikään

perusunäkökulmaa.

Tää ohjelmaksissa mä oltaisin

ylellä, niin tämä ohjelmaisi mittaa ihan

leikkausvalmaa.

Mutta sitten tuota se, että mitä hän puhuu

mä en usko, että myöskään

kosevasti on tynkkynä väyttämättä

on tietämättä, että

mikä tämä marssiäärästys on.

Mutta nyt, kun hän puhuu julkisesti tästä,

niin pitää aina muistaa, että usein asioista

puhutaan myös omille kannattajille.

Eli nyt hän kuitenkin haluaa esittää sitä,

että kun perussuomalaisesta on niin pitkään

puhuneet sitä yden leikkaamisesta,

niin nyt hän voi ihan huoletta

levittää sitä, että

puututaan myös sisäytöihin.

Kun lopputuleva on, että ei puuturaa

sisäytöihin, sitten hän voi sanoa, että

no, me olisimme puutuneet, mutta kun

nämä eivät antaneet.

Pitä aina muistaa, että se on ehkä tässä

ongelma, mutta tässä hallitusneuvotteluvaiheessa

ainakin tuntuu tässä alkuvaiheessa, että

ehkä osa perussuomalaisesta, heillä on

vielä oppositiovaihe, niin kuin päällä

aika vahasti. Mutta että millä

tavalla sä sit siellä säätyt ollaan

pääset oikeasti puhun niistä asioista

rauhallista siellä pöydässä,

jos pari kaveria huutaa

tuolla turulla ja torella vetää

oppositiopolitiikkaa. Ja sun pitää kuitenkin saada

se toinen pääpukarja tavallaan

tässä asiassa samaan kelkkaan.

Tästä syntyy se

kompromisseen taide ja perussuomalaisella

ei ole hirveästi kokemusta hallitusneuvottelua.

No, toisen tarkkaa kerran käyneet

hallitusneuvotteluprosessin läpi,

mutta tässä tuleekin jostain kysymys, että

kun jo

vaiheessa, jos että kyseinen

niin kuin

jaosto vai alapöytä, ei ole aloittanut

edes kokontumista,

niin siitä käydään sitten

sen tavallaan sisällöistä

hirveätä myöhetystä tuolla

internetterissä, niin

miten tämä, minkälainen

tuu niin nyt kokoomuksen on pitänyt tai jotenkin

tämä paketti kasassa.

Ja koska minulla

luulen, että tähän saattaa liittyä nyt semmoinen huoli, että

että

kokoomuksen

nämä lähtökohtainen asetelmahan on

niin kuin näyttää aika

vahvalta, että he dominoivat tätä hommaa,

koska on ne tosiaan ne puheenjohtajuudet,

kaikki omat paperit tuotu sinne

tai omat pohjapaperit. Ja täytyy muistua vielä,

että nämä pohjapaperit, sä et pääpöydistä,

ne valuu sitten tietyllä tapaa sinne

alapöytin, eli siellä tehdään ne pohjat

sitten sinne seuraavaa vaiheeseen,

vaikka siellä olisikin muut puheenjohtamassa.

Okei.

Vinkästä tämä kuuluu koittamaan?

Tämä kyseinen kuuluu tuohon numeroon 6.

Anteeksi.

Anteeksi numero 5, kasvun kaava,

reformipöytä ja sitten silloin alajaustona

5.2

viestintä ja digitalit saatio.

Eli tarkoittaisi tämä kasvun kaava sitä,

että yleen rahoitusta pitäisi

pikemminkin nostaa, että saadaan

Suomi nousu.

Mitä tästä voi, mitä tästä niinkuin ylä,

yläpöydästä voi päätelää,

kun se on sijoitettu sinne tavoillaan?

No, katsomaan, siinä on sitten toinen jausto,

koska rakennettu ympäristöö,

siellä on kaikki liikenteestä, kaavutuksia

ja tämmöisiä erittäin isoja teemaa.

Mikä se on heitetty vaan sinne?

Ja sitten myös maa- ja metsätalouskysymykset

on tässä kasvun kaava

kulujossa.

Siinä on aika

massiivisia palasia.

Ja sitten tässä on vielä se, että

nämä pöydät hän vaikuttaa toinen toisinsa,

nämä ympäristö-

tai ilmastotavoitteen asiat,

niin muiden pöyteen asiat

tavallaan valuu sinne.

Se kysyy tietysti eri vaan siitä, että millainen

työ kokoomuksellon pitää nyt

peruslomassa tämän asian kanssa

kurissa.

Tämä yläkysymys hän on selvästi

peruslomalaisille tosi tärkeä,

kun he ovat siitä tosi paljon meuhkanneet

ja se on tyynkkynä haluaa sen takia sitä pitää esillä.

Hän on vähän pakkopitaista esillä.

Mutta en mä tiedä,

että se on tärkeää, mutta ei tämä

yläkysymys, ei tämä nyt

kokoomukselle mikään

hengen kysymys ole.

Ei heillä ole tässä mitään

suurempaa.

Totta kai, ja Petra Arpaan sanoi,

että vähän kaikkeilta pitää vähän

nipistää, kun hän puhuu yleistä, että

ylänkin täytyy osallistua näihin taloudellisesta.

Ja varjoa pöydätissä, niin sen nipistyksen

kokonaissummaksi kokoomuksen papereissa

nostaa 225 miljoonaan euron.

Totta kai

perussomalaisen

yle on tärkeä nimenomaan

sen politikan tekemisen

kautta, koska heidän politikan tekemisen

sähän on osittain

aika pitkälti myös sitä vastakkainasettelua

hakemista median kanssa.

Perussomalaiset toki puuttuisivat varmaan

meidänkin rahoituksen tai yksityisen

median rahoituksen, jos heillä olisivat takia kykeneviä

tai tähän ohjelmaa.

Tämä on ohjelmaa sisältöön.

Mutta yleisradio tietysti

eruskunnan alasena laitoksena

tai mediayhtiönä

on autis kuitenkin tämmöisille

vaikutuksille.

Ja se on sitten eri asia, että mikä se lopputulema

tässä on, koska tässä tulee se parlamentaarinen

valmistelu.

Ja varmasti ehkä sitä yle ja jonkun verran leikataan,

mutta perussomalaisille on tietysti tärkeää

taas saada tästä semmoinen imakovoitto.

Samalla tavalla, kun humanitaarisesta

maahanmuutosta

ja ilmastokysymyksistä,

että tämähän on politiikan tekemistä

ja politiikkaa tehdä julkisuuden kautta

ja Sebastian Tynkkinen osaa

kyllä hyvin tehdä politiikkaa

perussomalaisestaan julkisuuden kautta.

Se pitää vielä

sanoa, että

nähtäväksi jää,

että kuinka siinä vaiheessa

käykuntaa kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa muodostua

ja

aletaan päästä näistä pääpöydistä

tietytapaa eteenpäin

ja perussomalaisesta aikaa hahmottaa,

että minkälainen

hallitusvalma tästä oikeestaan onkaan tulossa,

että mitkä ne

heidän kädenjäljet

siinä koko paketissa tulee olemaan.

Mä luulen, että tää voi

yllättävissä kohtaa

tulla tämmöistä kriisitymistä

ja tarvetta mennä sinne puheenjohtajapöytään,

jossa siis hallitusneuvottelussa

olevien puolueiden puheenjohtajat sitten

tarkoitus on, että

säännöllisesti mahdollisesti kerran päivässä

kokoontuvat ja käytä läpi ne solmukohdat.

Kyllä, ja tietysti sitten kaikkienhaan

vaikuttaa se talouden raami

kun se saadaan ikään kuin jollakin

tavalla sovittua, eli se, että

kuinka paljon leikataan suoraan,

kuinka paljon nostetaan joitakin veroja

ja kuinka paljon tehdään niitä NS-rakenteellisia

uudistuksia tai työllisyystoimeen

jolle voidaan laskea sitten

ne julkista taloutta

tervehdyttävä vaikutus.

Että kaikkea ripuu kaikesta.

Kyllä, uskotteekste, että tämä 6 miljardia euroa

tulee olemaan se sopeutustoimien

summa, mihin oikeasti päädytään.

No, maanikin, mitä mä oon

tuossa jo katsellut mun muassa, esimerkiksi sosiaali-

ja terveysmeno,

jonka me kaikki täskin tämänkin

pöydön äärissä tiedetään, että niihin hän

kohdistuu

valtavat nousupaineet tulevina vuosina

monistakin eri syistä,

niin se 6 miljardin sopeutus

tarve, niin sehän on

se on niin kuin hyvä alku,

vois sanoa näin, koska

niin kuin menoihin kohdistuu valtavia paineita,

se on te menojen kasvu

tähän turvallisuuteen satsaaminen

kun muassa miljardin tolkulla lisää rahaa,

niin jotta tavallaan

pystytään ikään kuin

valtion taloutta sopeuttaa,

niin meidän hän pitäisi sopeuttaa paljon

enemmän kuin 6 miljardia, mutta

se on se realiteetti, että se ei pääse.

Sekin on siis kova alku, että jos

siihen päästään, niin täytyy niin kuin

nostaa hattua, mutta totta kai

siihen tulee totta kai

kostumaan monista erilaista toimenpiteistä

ja osahan niistäkin toimenpiteistä

on varmasti sellaisia, joille voidaan

laskea sieltä kuin työllisyysvaikutus

kymmenen vuoden päähän. On samalaista

niin kuin

hieman höttoosasto, kun on kaikki

hallitukset tehneet, jotta se saadaan

vain laskennallisesti siihen 6 miljardia,

niin varmaan siellä tulee olemaan paljon

sellaisia asioita, joita voidaan asti

perustellusti kysyä, että pitäisi tämä

paikkaansa ollenkaan.

Toivotaan osasta.

Mä luulen, kun Petteri Orpo sanoi tuossa

viimeksi eilen, että sitä 6 miljardina euron tavoitteista

ei olla lipsumassa, ja tähän tarkoittaa

poliitiikko Suomi Sanakiran

käännöksen mukaisesta, että tässä varmaan

vähän tullaan lipsumaan, elikkä

lopputulossa tulee olemaan vähän vähemmän kuin 6 miljardia,

mutta kuinka paljon vähemmän, en mä saa sanoa sitä.

Otetaan vielä

yksi aihettaan. Tällainen

bubbling under aihe, kuulkaas, hyvät ystävät.

Täältä saapuu sähke

neuvosto liitosta.

1970-luvulta.

Suomi on tosiaan saanut notein.

Venäjä lähetti notein, koska

tuolla A-venan maalla sijaitsevaa

Venäjän konsulaatti

niin koki ilkivaltaa

tässä Vapun Tienoulla.

Se kuulosti

aika hurjalta se

lähetykohtainen tilanne, että siinä oli

konsulaatio kohti, tai

ei pitäisi naureskella tämmöisille

väkivallan teolle, mutta

tämä on ehkä hieman hupaisaa.

Konsulaatio kohti, niin mitä heitettiin

uutistomissa tassin mukaan

räjähtävä äänilaite.

Poliisin nyt sitten myöhemmin

on kertonut, että kyllä kyseessä

on kaljapullo.

Se olisi ollut ymmärrettävää, että

jos sen kaljapullon

mukana olisi lentänyt semmoinen

humalainen keskikäinen suomalaisukko

niin se olisi voinut olla se äänipommi.

Kyllä.

Kun se olisi huutannut humalassa

sen aina ylilentäessä.

Mutta yksi asia on varmaa, että

ei nyt viitti vääntää vitsiinä vakavasta

diplomaattista selkkauksista, mutta

kuitenkin vähän varmuuden vuoksi,

että suomalainen mies, suomalainen

nainen, suomalainen henkilö, ei ikinä heittäisi

täyttökaljapulloa.

Se on ollut siis pommin varmasti,

anteeksi huono sanavalinta, pommin varmasti

täysin tyhjä, koska

kalja on arvokasta tavaraa,

eli se on siis ollut tyhjä kaljapullo.

Mellan öljä ottaen huomioita,

että onko se almanneet.

Niin, 3,5 prosenttista

melan öljä, tyhjä kaljapullo,

sen damakepotentiaalle on kuitenkin aika pieni.

Mutta ikkunä meni särki.

Onko se suurrahetusta?

Oliko se Piatarissa vai Moskovassa,

että niitä lekoja?

Hei, lekoja. Se on hupaisa videoa.

Käykää katsomaan siellä.

Siis lekoa.

Vienäkoulusta.

Jotenkin symboloivat

tätä

neuvostoarmejaa, joka käy sotaa

tai joku tämmöinen symbolinen merkitys

silloin, mutta siellä reippaat

neuvosto nuoret, heittää niitä lekoja,

ja jollain on sen verran

tässä voima tai painava leka, että

se on tosi vaikea näköstä

lekan saaminen siitä aidan yli.

Mutta täytyy tietysti sen verran sanoa,

että

Markooskar tuossa on viittasut

nämä vakavia asioita, teemme tietenkään

kehotakkeetään, heittelemään yhtään

mitään kenenkään pihalle.

Tai potkimaan audeja.

Tai sammumaan sotisiin

ja heittelemään mitään

suurlahetustymyyn pihalle, koska nehän voivat

tämä neuvottelu

ja nippulumat ihan toimii kuitenkin näin,

että kaikesta huolimatta, että

vaikka on sotaa käydään Euroopassa,

niin ehkä se rauha kioskussa aadaan

ja nämä ihmiset, jotka työskentelevät näissä

lähetystöissä, ovat olenainen osasta prosessia.

Kyllä, joo, ja ihmisten ja

koskemattomuus on tärkeä asia.

Ja toki vahvena-maala-askeus ja erityisesti haluavat

antaa paikalla olevaa

venäläisille oluttaa, niin voit varmaan jättää

sen siihen ihan ovelle sen kaleakoriin.

Mutta se täytyy sanoa, että en olisi uskonut,

että ahvena-maala olisi niin kuin näin reipasta

meidän, jos käytetään tätä reipasta

meidän, niin tärmiä tämmöisissä vähän

ei-kehutetussa toiminnassa, niin

aika reipasta meidän, niin kuin ahvena-maala.

Mutta siinä oikein se juttu, että se

kaalipullu oli todennäköisesti juotu.

Se oli juotu ja siitä ehkä oli vähän tullut pahamieli.

Mutta mun mielestä tämä hauskin piirrettäsi

keississä on se, että

tämä viestinnällinen aspekti, kuka on keksinyt

tämä rehtävä äänilaite,

niin mulla on tämmöinen,

tämä on nyt vitsiä, tämmöinen teoria, että

Neuvostoliiton

ulkoministeriö on

päättänyt

ottaa tästä kaiken propagandahyödyn

irti ja miettii nyt, että miten me saadaan

vaikuttamaan tämä pahemmalta

kuin oikeastaan onkaan,

pitää vähän spinnata, varmaan soitettu jollekin

paikalliselle harrisaukkomalle,

joka on sitten tullut

kertomaan, että no mitä on tapahtunut,

no siellä heitettiin

vähän, heitettiin kaalipulluikkunaan,

mutta no joo, että, mutta siitä tuli kova

ääniä, kova ääniä, ikkuna meni

reahti rikki.

No jaa, okei, okei, no niin,

mutta eiks voisi sanoa, että

jos ei nyt oikeastaan sitten tiedetekään, mitä sinne meni,

niin reahtävä ääni laite voidaan

kuulemaan. Kyllä, koska vielä tyhjällä

kaalipullulahan voi, kun sinne puhutaan, esimerkiksi

kalinkan niin kuin puhutaan, kun kuuluu ääni

sieltä, se on tavallaan

ääni laite, ei ole. Kyllä. On sitten etulainen

kaiku koppaa. On, ja sitten vedemäärää

lisäämällä tai alkohollimäärää

vaikuttamalla, niin pystyy tekemään

sitten erilaisia sointuja

sillä. Siis sehän on fakta, että kun Jeesus

teipillä tuota, anteeksi, niin mainittiin Jeesus

teilleen pääsiä sielkeen, mutta siis Jeesus teipillä

kolme tommoista lasista kalipullua

reippaa yhteen laittaa erimäärän

vettä, niin sehän on tommoinen köyhän miehen

panhuilu.

Ja seuraavaksi

Viikon vitsin kertoo Jari

Hanska. Ja Viikon

vitsin itse asiassa tarjoa

perussummaisten kansainvistusta, Jussi

Hallaaho, sääty talolta

uultuna.

Jussi Hallaaho totesi

tällä viikolla erässä aamiais

hetkessä tuolla sääty talolla

muille neuvottelijoille, että

onpas mukavaa, että sääty

talolla neuvottelee erittäin pitkästä

aikaa suomen säädyt, eli

aatelisto, papisto, porvoristo

ja talon pojat.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.