Politiikan puskaradio: 91. Mitkä ovat pahimmat karikot hallitusneuvottelumatkan aallokossa? Miksi kukaan ei tahdo luotsata vihreitä?

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Politiikan puskaradio.

Studiossa Marko-Oskari Lehtonen ja...

...Hanna-Maria Honen.

... ja Juha Ristamäki.

Oikein, oikein ja vielä kerran oikein hyvää perjantaita...

...arvon Politiikan puskaradion kuuntelijat, missä ikinä...

...tätä jaksoa kuuntelettakin.

Olemme täällä studiossa, Tölö-Lahdella...

... ja ulkona on hyvä ilma.

Emme sitä olisi nää, kun verruttavat kiinni.

Mutta hei, tämä on Vappu-jakso.

Hanna-Maria Juha, tervetuloa.

Mikä on teidän lämpimin Vappu-muistonne?

Kumpi tahansassa aloittaa.

Mikä teille tulee päällimmäisenä mieleen?

Vapusta. Onko se joku lapsuuden muisto?

Munkkirinkillä, Sima Serpenttiin, Kaulan ympärillä...

... vai jotain muuta, Juha?

Oletko ollut Marsimassa parempien työolosuhteiden puolesta?

Milloin viimeksi?

Se ei ole ollut Marsimassa, mutta oletko sanot, että...

...mikä on ollut lämpimin Vappu-muisto, niin varmaan...

...joku sellainen Vappu, kun ei olisi saanut lunta.

Että sellaiseenkin on joskus ollut.

Mites, Hanna-Maria?

Minkälaisia muistoja sulla on elämäsi Vappuista?

Mulla on oikeastaan yksi ainoa oikea vastaus, kun...

...velien tyttö ja ainokainen kummityttö...

...riitu syntyi Vappupäivänä, niin se on tietysti ollut se tärkein Vappu.

Joo, nyt tietenkin Vappuhan on politiikolle elämänsä parasta aikaa.

Tulemme näkemään viikolla puna satoja tuhansia Vappupuheita.

Juha, kenen Vappupuhetta odotat kaikkein eniten?

Ajut varmasti, että ne kaikki siis seurataan, mutta...

Kyllä, kyllä.

No, tietysti kiitämättä varmaan nämä, mitkä on...

Täällä isolla kirkoilla Sanna-Maria puhuu, ja siitä varmaan voi päätellä...

...ehkä jollakin tavalla jo myös sitä demareitteenne oppositioasennetta.

Totta kai Vappupuheista, nyt muutenkin Porvarieta tykätään haukkua...

...siis vasemmiston Vappupuheissa.

Nyt haukutaan jo ehkä ennakkoa, Jopa.

Joo, ehkä siinä voi olla semmosia emineitä, jos lukee siitä tarkasti...

...eikä välttämättä edes kovin tarkasti lukee, että mitä tulee sitten...

...mahdollisesti, jos he ovat oppositiossa, niin tapahtumaa.

Ja sitten toisaalta tietysti on tuo...

...Jussi Hallaho puhuu sitten tuolla Snellmanin auki, jolla Suomenpankin edessä...

...ni varmaan siellä sitten...

Joka muuten sääkyt ollaan vastapäätö.

Kyllä, ja varmasti siellä sitten röykytetään näitä, jotka ovat nyt oppositioon...

...mahdollisesti jäämässä.

Kyllä, ainakin näitä odotan, koska mä jos en ihan väärin...

...katsonut tai huomannut, niin nää tietysti nämä pääpukarit, jotka ovat nyt menossa...

...hallitusneuvotteluihin, hehän eivät puhu.

Tietysti porvarit eivät nyt muutenkaan tuppaan hirveästi vappupuheita pitämään.

Jännä juttu.

Mutta eivät ilmeisesti hirveästi puu, koska he keskittyvät siihen hallituskuvioon.

Mennään näillä samoilla lämmöillä suoraan viikon ensimmäiseen epistolaan, joka on totta kai hallitusneuvottelut.

Hallitustunnustelut päättyivät torstaina, kun kokoomuksen puheenjohtaja...

...väliaikainen puhemies Petri Orpo ilmoitti, että hallitusneuvotteluihin sääty talolle...

...Suomenpankkia vastapäätä lähtevät kokoomus perussuomalaista RKP ja KD.

Yllättyneet jonoon. Tähän ei ollut minkään sortin yllätys, että tällä pohjalla lähdetään nyt yrittämään ensimmäistä kertaa.

Ei varmaankaan vähiten sen takia, että Orpo ja STP puheenjohtaja Sanna Marinin välejä...

...on kuvailtu aika viileiksi tai sellaiseksi, että niiden juurikaan ole.

Ei tuossa hallitustunnustelun vaiheessa ihan hirveästi ollut merkkejä siitä, että kokoomuksen demaret olisi millään tavalla lämmenneet toisilleen.

Mua itse ei mietity tämä se, että jos nämä hallitusneuvottelut menisivät mönkään...

...Ja Sanna Marin ja STP on röykyttänyt ja hyökyttänyt porvaripohjaa tuolla vappupuheessaan, niin siitä onkin kiva lähteä sitten toiselle kierrokselle.

Juha, minkälaista vääntöä luuletta vappujälki on luvassa, kun hallitusneuvottelut virallisesti polkaistaan käyntiin tuolla säädötalolla?

Vaukkuvatko ovet? Hilisevätkö kristallit katossa? Ja mennäänkö kaiken päätteeksi, että pataassaan laulemaan?

Voi olla, että nämä kaikki tapahtuu, että mun käsitääkseni se on nyt parasta aikaakin kohdalla nyt kun ollaan perjantaissa...

...tämä talousryhmä, joka yrittää ensirunnoon kasaa sen talousraamin.

Eli onko otettu siis varas lähteä hallitusneuvottelua?

Näin mun käsitääkseni on, koska taloushommahan yrittäjään saada nyt käsittääkseni ensimmäisesti maaliin,

koska olisi tietysti ihan mitä järkeä olisi lähteä ratkomaan kaikkiaan maahanmuuttokysymyksiä tai työmarkkinakysymyksiä tai EU-kysymyksiä,

ennen kuin ollaan tavallaan samalla kartalla siitä, että mitä sen talouden ja sopeutamisen suhteen tehdään.

Taloushommasta vähän pienempää?

Niin, kun sittenhän sen päällehän pystyy rakentaa niitä tärkeitä asioita ja isoja riitoja nekijun,

mutta jos se isoin asia saadaan niin kuin auta pois, koska jos ei sitä taloushommasta väestä sopuu, niin eihän se tietenkään synny,

missä tapauksessa se hallitus tältä pohjautaa.

Mutta totta kai tätä porukkaa pitää kasassa myös se ikään kuin liima siitä, että paljon muita vaihtoehtoja heillä ei ole,

koska kokoomuksen vaihtoehto on sitten, että se demari tulisi sinne säädtölle, mutta ne on niin kaukana talousnäkemyksissä,

eikä kokoomus luota siihen, että demareiden kanssa saadaan sitä taloussopeuttamista varsinaisesti kokoomuksen kannalta kunnolla tehtyä.

Ja toisaalta perussuomalaisillaan ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin tämä hallituspohja.

Niin kai se nyt on jo pelkästään semmoinen pakonsanilema liima, joka pitää sitä aika pitkälle kasassa.

Eli perussuomalaiset ja kokoomusjoutuvat olevat vähän niin kuin järki liittoja.

Molemmat tietää nämä realiteet, että me tarvitaan toisiamme,

mutta tähän tekee tavallaan pelinpaikan sitten RKP-le ja KOD-le, jotka on sitten tämmöisiä pienempiä apupuolta tällä hallituksia.

Niin mitä saa Hanna-Marin luulet, että tässä on paljon pohjattu sitä RKP-en tavallaan pelinpaikkaa,

että saavatko he tiristettyä sitten, mennään ohjeen ministeri hommiin myöhemmin,

mutta miten sä näet vaikka RKP-en ja KOD-en asemoihin tässä yhteydessä,

kun kokoomus ja perussuomasti erottomasti tarvitsevat toisensa sinne,

mutta onko nämä pienimmillä puolella nyt vähän niin kuin pelinpaikka tuolla neuvottelussa,

että saadaan sinne akendaalle niitä ehkä niitä pienempiä asioita, mitkä on näille puoluella tosi tärkeitä?

Varmaan RKP-ella, mutta ehkä sitä RKP-en asemaakin on vähän kuitenkin liioiteltu.

En kuitenkin eduskuntaryhmästä suurin osa oli valmiita yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa,

ja ei mieleen toissa viikolta, kun perussuomalaisten puhemies,

varapuhemies Juho Eerola sanoi, että mitä hän tuntee RKP-laisia,

niin en välttämättä ne mielipiteet ilmastoja maahanmuuttoasioissa olekaan niin kaukana toisistaan,

ja en tunne itse RKP-laisten sielun elämää, mutta voi olla,

että tämä liberaali Helsinkiläinen RKP-läinen ajattelee erilailla,

kun tuolla on joku maattalaus, maanviljeliä ihminen pohjamaalua.

Joo, käytin tuossa ennen tässä studioa vähän keskustelua, ja siellä on tosiaan,

että kyllä siellä niinkuin sellainen käsitys on, että RKP-ssäkin on hyvin erilaisia,

että ei voi tavallaan niinkuin, että se mitä täällä Helsingin,

Helsingin kirkkaisavalla se tapahtuu, niin ei se niinkuin ole koko kuva siitä,

että RKP saa ajatellaan, mutta siis oli mielenkiintoista tosiaan,

että RKP lähti odotetusti hallitusneuvotteluihin, kukaan ei varmaan mitään muuta odottanutkaan,

koska RKP on aina hallituksessa, tai siis silloin kerran kuin ne ei ollut,

mutta RKP-eduskunnailmasta vain Eva Piauden vastusti tätä hallitusneuvottelua lähtemistä,

hänellä hän on siis kanakynnittävänä Jussi Hallahon kanssa, joka kirjoittaa aika ikäviä asioita,

ja Piauden liittyen, niin tässä on varmaan se tausta, että Piauden tämmöisenä ihmisoikeusihmisenä

koki sitten tämän arvoeron olevan niin suuri, että hän ei ollut tätä kannattaa,

mutta kaikki muut kannattiin, joten RKP on hallitusneuvottelussa.

Mitkä tulee olemaan näitä suurimpia kynnyskysymyksiä tai kompostuskysymyksiä,

vai onks tämä nimenomaan tämä perussuomalaisten ja kokoomuksen ja kokoomuksen ja perussuomalisten välinä

niin niitä on pakko pitää yhtä näissä asioissa, että oikeasti porvaripohja saadaan aikaiseksi,

niin estääkö se sellaiset pahimmat myrskyt sitten näiden kahden pääpuolueen välillä?

Mitkä voi olla sellaiset pahimmat karikot, mitä tuolla säätötalolla tullaan nyt vapujälkeen näkemään?

Varmaan olisi lähteä taloudesta, niin totta kai se on selvä, että pitäisi hän siitä pystyä

rakentamaan semmoinen kompromissi, että hallitus pysyy kasassa sen neljä vuotta.

Jos ajatellaan kokoomuksen ja perussuomalaisten välejä,

niin tietenkään perussuomalaiset eivät ole valmiita sellaisiin sopeutuksiin, kuin kokoomushaluaisi.

Esim. vaaleja kokoomus on puhu tästä kuudesta miljardista, joka on se vaateovarainministeriön toive

esittämällä askelma sopeutuksesta.

Tällä alkanvalavaalikaudella perussuomalaisten paperissa on noin 2,5 miljardia, 2,4 miljardia,

ja on siinä aika monen ero kuitenkin.

Sitten kun lähdetään varsinaisiin toimiin, esimerkiksi ansiosinomaisen leikkaamiseen,

sehän ei käy perussuomalaisille eläkkäisöporrastaminen, varmaan siihen suuntaan sitten mennään.

Sitten kun pitäisi löytää samanaikaan leikattavaa ja työllisyyttä ainakin laskennallisesti nostavia toimia,

tulee asumistuen leikkaaminen, tulee toimeentulotuen leikkaaminen, niin näähän ovat sellaisia asioita,

jotka kokoomus ehdottomasti haluaa.

No ovatko ne sellaisia asioita, että kuinka hyvin perussuomalaisten ikään kuin takapuoli kestää näitä leikkauksia,

koska taatusti heidän äänestäissään on, vaikka se puolue on oikeistulaistunut selvästi,

niin taatusti siellä äänestäissä, jossa on yli 600 000 äänestäjää,

on paljon myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat erilaisten sosiaalisiin siirrytöjen varassa tai niiden ikään kuin nauttioita.

Tässä kuitenkin piileisi riski, että perussuomalaiset varmaan joutuvat tarkasti miettiin sitä,

että kuinka paljon he pystyvät antamaan periksi tässä, jotta heille ei käy niin kuin silloin 2015.

Tokihan silloin se puolue oli hieman erilainen, se oli Timo Soinin perussuomalaiset silloin.

Ja hyvinhän kävi.

Ne on hyvin kävi, mutta silloinhan heidän, kun Sipilahallitus ilmoitti nämä leikkaukset ja muut toimenpiteet,

niin perussuomalaisten kannatuksessa lähti roimaan alamäkeen.

Ei tavallaan se riski siinä, kun mielestäni tässä isossa kuvassa nähtävissä,

että näiden pääpukarretten pitäisi pystyä luomaan sellainen kompromissi sitä talouspuolesta,

että toinen ei kärsin niin paljon, että sen kannatus romahtaa,

koska senhän jälkeen se hallitus on heti tavallaan vaikeuksissa.

Ja tämän takiaan keskustahan meni ensimmäisellä junalla oppositioon.

Nehän nimenomaan ajattelee sitä, että perussuomalaiset joutuvat kokomuksen kanssa sitoutumaan näihin ikäviin päätöksiin,

mitä oppositus ei joudut tekemään.

Eli nyt kun hallitus vastuu alkaa tavallaan lähestymään perussuomalaisia, niin he joutuvat tosiaan miettiin,

niin kuin Juha sanoi omille kannatteleet, että miten mä viestitään nämä ikävät päätökset,

joita väistämättä on edessä. Anna-Vari, sulla on ollut käsi ylhäällä ainakin 6 minuuttia.

Olen hyvä.

Mäkin usko, että jos noin ihmisten toimeentuloa ja sosiaaliturvaa asiat voivat olla perussuomalaisille

se kipeä kysymys, eikä välttämättä ilmastokysymyksetkään,

koska eilen kuin Petteri Orbolta, kun hän oli kertonut hallituspohjaan,

niin eduskunassa kysyttiin juuri tätä ilmastoasiaa, niin Orbohan muotoilisiin jotenkin niin,

että yhteisellä tiellä ollaan jo silloin, kun pidetään hiilineutraaliustavoitteista,

ei puhunut vuosiluvusta, ja siitä, että kuka on kansalainen,

ei tavallaan kärsi kohtuuttomasti näistä toimista,

niin mielestäni siinä Orbohka tuli vähän vastaan myös perussuomalaisia.

Se on myös huomattava, että miten näissä eduskuntavalleissa kävi,

kuinka paljon paino ilmastoasiat vaakuvapissa.

Kun talous sukeltaa Euroopassaan sotaa sähkömaksaa miljoonaan,

eipä silloin noita äänestä, ja kyllä se oma kukkaro on aika isossa osassa,

että ei se ilmasto ole tällä hetkellä, eikä se varmaan ole,

että varmasti se maahanmuuttokysymys tulee olemaan sitten seuraava,

mutta päästä niistä isoista linjoista sopii.

Se maahanmuuttokysymys on tietysti, en usko, että sinänsä humanitäärisen

maahanmuuton kiristämisestä tulee mitään ongelmaa,

koska sitähän on tehty myös muissa pohjoismaissa ruotsissa,

erityisesti Tanskassa, eikä me emme ole mikään kummajainen

tässä pohjoismaissa kehyksessäkään, jos me kiristämme perheen yhdistämistä,

tai niitä, että kuinka pitkään oleskeluluvan voi saada,

siis väliaikaisen, tai kuinka pitkään pitää asua maassa,

että voi saada pysyvän oleskeluluvan ja tämänkaltaisiin asioita.

Mutta sitten se työperäinen maahanmuutta, se on varmasti hankala.

Ja se on hankala sen takia, että tietysti elinkeinoelämähän painaa

kovasti päälle siitä asiassa, siinä asiassa, että työperäistä maahanmuuttoa

ei pidä hankaloittaa, vaan enemmän jouhe voittaa.

Hallituksen sisällä se on totta kai tärkeää kokoomukselle

elinkeinoelämän kannalta, ja totta kai se on hyvin tärkeätä RKPille,

koska RKPillä on huomattava kannattajakuntainen ja RKPin vahvin maakunta,

missä he ovat tykköneet, on pohjan maa.

Ja siellä heidän kannattajakunnassa on sitä yrittäjä ja muutot,

jotka tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa.

Kuka poimii marijat ja kuka kasvattaa kurkut?

Kyllä, nimenomaan tämä pointti.

Eli siinä se, että millä tavalla se sitten määritellään

työperäinen maahanmuutto, koska perus- suomalaista on vaatinut,

että pitäisi olla tuloraja.

Hän puhutti jostakin kolmesta tuonnesta eurosta.

Siinä saa poimii jonkun verran tuon maahanmuutto.

Niin, jokainen tietä, jos semmoisen rajoja voidaan laittaa,

niin eihän tänne pääse myöskään sotealan työntekijät sitten muuttamaan.

Eli kyllä se varmaan on siinä maahanmuuttokonaisuudessa

se iso kysymys, se iso pihivi, jonka edessä me kaikki olemme,

polvillamme.

Tervehensä porin terminatorilla.

Niin se, että miten ikään kuin määritellään

työperäinen maahanmuutto.

Mutta politiikassa tietysti asioita voi määritellä monella tavalla,

että voidaan riittävän väliä muotoa, jonka kelpaa kaikille.

Joo, mä luulen, että sanoin, että tuo humanitärinen maahanmuutto

se saadaan varmaan poliittisesti leivottua sellaisen asentoin,

että kaikki pystyy seisomaan sen edessä polvillainen.

Eli että se kelpaa kaikille, että kukaan ei varmaan

täysin tyytyväinen.

Se pystytään omille kannattajille selittää,

mutta työperäinen maahanmuutto tulee olemaan,

kyllä se on varmaan niin kuin,

mutta siihen tullaan pääsemään varmaan sit vasta,

kun tämä isot talousraamit on laitettu seinälle.

Tämä on yhteinen tilannekuva,

mistä lähdetään sitten näistä pienemmistä asioista,

erilaisista asiakokoista vääntämään.

Hannavari, odotatko sä pitkiä vaikeita neuvotteluita

vai yllättävän sujuvia ja sutja koita,

että säetytalan portaalla ollaan aika pienkin ja helpottuneena

halaamassa ja onnittelemassa tulevia ministeriötä.

Mitä sä luulet, että tulee käymään?

Päästäänkö me juhannuksen viettoon uuden hallituksen kanssa?

Varmaan juhannuksen viettoon,

mutta en osaa sanoa,

Orpohan itse eilen puhui kuitenkin kesäkuustani.

Niin, se varmasti on se,

varmaan on jo se,

pohjaan nyt sitten vaihdu, että jos tällä pohjalla mennään,

mikä nyt ihan kuitenkin näyttää ihan hyvinkin mahdolliselta.

Jos mietitään,

niitä neljä vuoden takaisia,

niin silloinhan nythan vaalito oli siis kaksi viikkoa aikaisemmin,

kun neljä vuotta sitten.

Vaalito oli jo huhtikuun alussa,

oli viimeeksi huhtikuun noin puolessa välissä.

Onhan säätytalolle toki toukokuun puolelle mentiin,

ja se oli siinä ihan toukokuun viimeisiä päiviä,

kun Marsi Oodiin hallitus olemman kanssa,

Rinne, Sitillä, Henriksson,

Ketä meitä kaikkia siellä oli, Andersonit ja muut,

ja sitten kuudes kuudetta,

kuudes kesäkuutahan nimitettiin,

Antti Rintäen hallitus, joka kesti sen puoli vuotta sitten.

Sillä hallituksilla ei ollut sitä ikään kuin sitä rahaa ongelmaa,

että se oli vähän pienempi rahaa.

Niin siellä säätytalolle oli se legendarinen flappitaalue,

missä lukee, että rahaa on.

Ja nyt oli, missä se oli ollut tämä,

oliko se kokoomuus tehnyt tämän pienen källin,

että oliko se kokoomuus vai keskusta,

että oli kirjoittanut jonnekin flappitaalueen eduskunnassa,

että rahaa ei ole.

Joo, näin se on.

On toista vielä lyhyesti noista mahdollista muista,

niin kuin kistä kysymyksiä tai kompastuskivista,

niin se, sitähän on paljon puhuttu sitä EU-usta.

En tiedä, onko se nyt suuri ongelma se,

koska tämä nykyinen hallitus,

Sanna Marinin johdollahan, on sanot,

että Suomi vastustaa näitä uusia yhteisvelallisia EU-paketteja,

mitä mahdollisesti on tulossa.

Aina he niitä on vastustettu, aina he niitä on tehty.

Aina he niitä on tehty jo, että se on tietysti se ongelma,

että jos se väkisin EU-maatisen, isot maat runtaavat läpi,

että miten täällä sitten hallitusen suhteen toimii.

Mutta sitten linjaa varmaan selvä,

että Suomi on kriittinen niitä kohta ja vastustaa niitä.

Sitten se ongelma EU-suhteen saattaa tulla enemmän matkan varrella.

EU-sahan on puhuttu paljon mun muassa tästä

turvapaikahakijoiden takajaosta,

josta ilmeisesti ei ole tulossa pitkään pakottavaa,

vaan sitä yritetään ensin vapaaehtoisesti.

Ensin hyvällä esittämällä.

Mutta sehän on selvä, että kun se ei tule,

jos esimerkiksi nyt sanotaan vaikka Sudanissa on sota,

tai mistä tahansa tulee isoja taas turvapaikahakia-autoja,

niin totta kai sinne odotaan meneen enemmän sen pakon suuntaan.

Niinhän on tietysti hankalia vähän perussuomalaisille sitten hallitusvastuussa,

jos meillä yhtäkkiä sanotaan, että teidän pitää ottaa

20 000 turvapaikahakiaa, tai 10 000.

Onks perussuomalaisille kovin suuri ongelma, että ukranalaisia autetaan?

Sehän ei ole kauhean suuri ongelma.

Sudanalaisia ei voi auttaa sen takia,

johon on vähän erilaisia kuin ukranalaisia.

No siinä ainakin siinä myös siinä herän vastauksissa

on tuun hallitustunnusteille,

kun hän puhetta tästä työperäistä maahanmuutosta,

niin hän mielelään rajaisivat sen nimenomaan EU-auhealta

ja Euroopassa tapahtuvaan muuttoon,

että he kokevat ikään kuin sen, että Euroopan ulkopuolta

tulevat turvapaikahakia tai työperäiset maahanmuuttajat

ovat enemmän sellaisesta väestöä,

jotka ajautuvat nopeammin tai helpommin sosiaaliturvavaraan.

Että se kai siinä se niin kuin se heidän ajatuksensa on.

No sitten vielä se, että yksi asia on lyhyesti

se työmarkkinakysymys, että sehän siellä

erilleen vähän niin kuin tai totta kai kummittelee.

Kysymys sanoo siitä, että

puumattakaan nyt siitä ansiosironaisen

työttömyysturvalleikkaamista tai porrastamisesta,

niin kokoomussan haluaa lakiteet sen viedä läpi sen,

että nämä paikallisen sopimisen joustot,

jotka ovat siis käytössä järjestäytyneissä

yrityksissä jo tällä hetkellä,

niin ne ajattas myös sinne järjestäytymättömiin yrityksiin,

eli siis sellaisiin yrityksiin,

missä ei käytännössä ole luottamusmiestä.

Niin niin se on tietysti aika monen punainen vaate A-yliikkeelle

ja osittain myös perussuomalaisille,

koska perussuomalaisilla on iso siivu

kannatusta siellä teollisuuden duunariporukassa.

Ja tällä hetkellä jos tällä hallituspojalla mennään,

mennään, tämä hallituspoja toteutui niin A-yliikkeen

niin hän paras ystävä tässä hallituksessa on perussuomalaista,

joka kuitenkin todennäköisesti vastustaa näitä

myös näitä tämmöisiä A-yliikkeelle

kovinne haitalliseksi koettuja uudistuksia.

Niin se voi olla yksi sellainen koetinkivi,

että millä tavalla siitä veivataan kompromissi.

Onko juhannuksena hallitus?

Kyllä mä veikkaisin, että on.

Vielä ihan loppuun STP-vihreät ja vasemmistoliitto

ovat olleet nyt järkyttyneitä tästä,

että säätytolle lähdetään tällä porvaripohjalla

neuvottelemaan tulevasta hallituksesta.

Itse miettinyt sitä, että jos mietitään

eduskuntavaaleja, missä kansasai äänestää

käsittääkseni ihan oman tahtonsa mukaan,

meillä ei kuitenkaan nyt vielä ketään pakotettu äänestämään yhtään,

tai että on haettu kotoa äänestymään tiettyä puoluetta,

eli jokainen on saanut mennä urnalla

ja kirjoittaa sen lappuun ihan just sen numeron, kun haluaa.

Vaaleissa kokoomus perussuomaiset RKPKD

saivat kasvaa 49,4 prosenttia.

Jos tähän lasketaan vielä mukana keskusta,

joka nyt lähti omaa kannatustaan

kasvattamaan oppositioon, niin luku oli 60,7 prosenttia.

Sitten otetaan STP, vasemmistoa ja vihreää, niin 34 prosenttia.

Ne on aika selkeä viesti ymmärtääkseni kansan suunnalta,

että tällä vaalikaudella pitäisi nyt sitten kokeilla

vaihteeksi jotain muuta kuin mitä nyt neljä vuotta on kokeiltu.

Mitä saat, Juha, mieltä siitä, kun muun muassa

Paavo Arhimmäki, vanha Audinpotkia,

on ollut usuttamassa kansaa parrikadelle,

että nyt pitää kansan mennä tuonne tekemään

ihmis-telaketju, säätytä on ovien eten,

että Suomeen ei pääse muodostumaan oikeistohallitusta,

niin onko nyt Arhimmäki ja nämä kumppanit sitä mieltä

vihreät on ollut myös hyvin järkyttyneitä tästä porvarin pojasta,

että Suomaasta on äänestänyt vaalessa väärin?

Ilmeisesti, joo. Tämä on kyllä ollut ihan kiinnostava ilmeisesti.

En tarkastaa tämän tunne nyt suoraan sanottuna,

mihin Arhimmäki on ihmisiä akitoinut,

ainakinhan omasta mielestä on akitoinut vappumarsille.

Olisi liikkuminen, ulkoonhan on siis hyvästä.

Kyllä, kyllä nimenomaan. Se olisi mukava, että vappumarsille

saataisi enemmän kuin kolme ihmistä tällä kertaa,

niin mikseähän se voi olla ihan hyväkin hankke.

Mutta se pointti tästä on tietysti se,

että jotenkin tuntuu siltä,

tämä ei perustu mitkä tutkittuun, eikä hutkittuun tiettyä.

Mutta näin, nämä asiat koetaan.

Mutta se, että tämä vaikka 2015 on meillä,

tuli erillisen kerran porvarihallitus,

Juha Sipilä hallitus.

Silloinkin kyllä syksyllä oli kova messu,

oli senaatintorillaan mielenostuksia ja muita,

koska hallitus oli laittanut hankkeensa liikkeelle.

Mutta nyt se on alkanut jo tässä vaiheessa,

kun vastaan ei ole vielä hallitusneuvotteluisi käytännössä.

Tämä luulen, että siihen reaktioitteen,

yrkyytteen vaikuttaa se, että siellä on mukana

perussuomalaista, perussuomalaistahan oli mukana 2015kin,

mutta se oli timosoinnin perussuomalaista.

Nyt se on Riikka Purran ja ikään kuin Jussi Hallan,

Jussi Hallin,

Mestarin tavallaan

aikakauden jälkeen syntynyt Riikka Purran

perussuomalaiset.

Mä luulen, että se enemmän tässä äärsyttää

näitä vaalia hävinneitä tahoja,

että se on tämän kautainen perussuomalaisten puolue,

jonka kanssa ollaan nyt hallitusta tekemässä.

Mä tiedän, miten mietin, että saat hanna mari siitä.

No ja kun se sopii ehkä tuohon keskusteluun, mitä käytiin jo ennen vaaleja,

että silloinkin tehtiin jo harvinaisen musta valkoiseksi tilanne,

että kenen kanssa mennään hallituksen ja kenen kanssa ei,

niin ehkä tämä on vaan jatku mua silleen.

Tuon on tietysti politiikan penkiurheilalle,

joista seurattavat päivääkään ja säätötalalla vielä

hallitusneuteltujen käytännössä vielä alkaneetkaan,

niin aivan hirveän huutaminen jo tuolla Turma- ja Torella.

Sikäli tietysti silloin kun rinteen hallitus nimettiin,

niin tokihan silloin hallitukseen lähteneet puolueet olivat

syvästi loukkaantuneita siitä, että stop-hallitus

torvettiin nimitteleen tämmöiseksi niin kuin

viheervasemmiston hallitukseksi.

Että totta kai tässä on paljon myös semmoista semantiikkaa,

mutta se vakavampi puoli on tietysti se,

että koska esimerkiksi Demaritan käyttiä kovaa retoriikkaa

Sanna-Marin käytti ja Demarit muutenkin tässä vaaleen alla,

koska he puhuivat sinimustasta hallituksesta.

Tämähän on nyt se sinimusta hallitus.

Ja myös Sanna-Marin leimastota kaikki perussuomalaista

rasisteiksi ja nyt ne rasistit ovat,

hänen leimaamansa rasistit ovat kohta siellä hallituksessa mahdollisesti.

Niin kyllä hän siinä tietysti niin kuin varmaan,

niin kuin miten mä nyt sanosin, niin kuin järkevät politiikot

ymmärtää jossain vaiheessa, että kannattaa niin kuin,

enkä tarvuta nyt välttämättä Paavo Arhimmäkeä tässä kategoriossa,

niin tai tässä suhteessa vaikka hän muuten on ihan järissään,

niin niin ymmärtää sen, että johkissa raja pitää sitten vetää,

että ihmisiä sarvataan niin kuin ihan niin kuin

tarpeettomasti kiihottoon, koska sitten oikeasti voi tapahtua jotain,

että tuolla karulla tulee tappeluita tai muita,

jos sitä vielä eteenpäin lietsotaan sitä samaa,

joka ennen vaalia kävi jo aika kiihkeenä se keskustelu,

että kannattaa suhteessa katsomaan, että tuleeko sitä joku hallitus tästä pojasta,

ja sitten ylipäätään se, että minkälaista politiikkaa ne lupee tekeen,

että kyllähän se niin kuin jotenkin se vaan,

no mä ymmärrän sen, että ihmiset kävät aika kiihkeenä,

koska varmasti osa on todella pettuniita tähän

vaalien lopputuloksia, ja sitten myös tähän pohjaamilta

on nyt lähdettystä hallitusta rakentaa.

Hallitusneuvosteluissa neuvotellaan luonnollisesti asioista,

mutta niihin liittyy olennaisesti myös aina neljän vuoden välen

joskus vähän useimminkin käynnistyvä ministeriruletti,

jossa jaetaan 18, ehkä 19 ministerin saalakkua.

Sannanmarinnin edellisessä hallituksessa oli 19 ministeriä,

ja ministeriöiden määrää tuskin tullaan tällä vaalikaudella lisäämään,

jos ja kun valtion taloitta pitää sopeuttaa puheenjohtaja

Petteri Orpon kokoumuksen kaavaalimalla tavalla

6 miljardin euron edestä.

Hanna-Maria Juha, tässä vähän ynnäilin ja ynnäiltiin

ennen tätä lähetystä tuota salkkujakoa,

ja jos lähetään siitä, että näitä salkkujia olisi vaikka 19,

niin kuin edellisessä hallituksessa, niin ne voisi jakautua esimerkiksi

Kokomus 8, Persuomalaist 17, RKP 3, KD 1, josta tulisi 19,

tai Kokomus 8 ja Persuomalaist 8, RKP 2, KD 1,

jossa tulisi 19, ja jos otettaisiin yksi ministerin salkkupois,

niin voitaisiin sanoa, että ollaan sopeutettu tätä valtionneuvosto-

jäsentemäärä, eli ollaan säästetty hieman palkkiokuluissa,

niin se voisi olla vaikka Kokomus 8, Persuomalaist 7, RKP 2 ja KD 1,

ja huom, jos lähdetään siis tällä hallitusmuodostottaisiin

tällä porvaripohjalla, millä nyt lähettiin neuvotteluihin,

niin mitä tuotte mieltä näistä ministeriruletin askelemerkeistä?

Nyt varmaan pidetään tässä jaksossa oletuksena sitä,

että syntyy hallitus tällä pohjalla, koska tätä ministeri-spekulaatioita

on vähän turha käydä, jos meillä ei ole jotain olettamusta ole,

että mikä se pohja on, eli nyt arvon kuuntelijat tiedoksenne,

eli nyt me lähdemme siitä olettamuksesta, että nämä hallitusneuvottelujen

lähtevät puolueet tulevat pääsemään yhteisymmärrykseen

ja jakavat nämä ministerisalkut keskenään, niin olemme varmaan yhtä mieltä

siitä, että pääministerin salkku menee kokoumuksen Petteri Orpolle

ja valtionvarainministerin salkku perusomaisten riikkapurralle

ja sen jälkeen jaetaan sitten näitä salkuja chronologisessa

tai lineaarisessa tai jossain mystisessä avaruusjärjestyksessä.

Mitä te, Hanna-Marja Juha, halutte, millä te haluatte aloittaa?

Aloitaanko ulkoministeristä, joka on ollut siis Pekka Haavisto,

on sitä hoitanut tällä päättyneellä vaalikaudolla,

niin nyt on kokoumussa, ja perusomasti yhden,

niin kenelle menee ulkoministerin salku tässä hiararkiassa?

Hanna-Marja, sulla on siellä harakanvarpaita, paperit täynnä,

niin mitä saat sinne kirjoittaa?

Kokoumuksen elina valtoista on pidetty vahvana tähän pestiin.

Tässä ministerisalkkujen jaossa onkin helpoa sanoa aina ne muutamat nimeet,

mutta sitten kun alkaa miettiä sitä listan lopupäätä,

niin siellä voi olla jo useampia vaihtoehtoja mieleen.

Niin kuin 12 alkoon jaettua ja pitäisi 7 vielä jakaa,

niin sitten alkaa tehdä tiukkaa, Juha.

Ostatko elinä valtoisen ulkoministerin?

No kyllä, mä ostan sen, että mun käsittääkseni hän kuitenkin

kokoomuksen puolelta on jollakin tavalla johtamassa

näitä ulkopoliittisia keskusteluja,

ehkä näissä hallitusneuvotteluissakin.

Sitten varmaan niinkun,

sitten siitä alaspäin on jo hieman vaikeampi sanoa.

Varmuudella.

Tämä ei muuttanut aina ihan täysin tarvoja.

Koska puoleltaan saavat sitten suuruusjärjestyksessä.

Totta kai nämä kaksi isoa puoleltaan valitsevat ensin

ainakin varmaan ne kolmekierrosta,

en tiedä, olisiko ne iläkikierrosta ennen kuin sitten muut pääsee,

siis nämä pienemmät pääsee mukaan, niin tästä voisi RKP ja KD.

Paitsi ehkä RKP-elta saadaan kysyä, että Anna-Mai Henriksson, mikä olis se toive saadaan.

Niin kyllä, kyllä.

Saadaan sitten tavallaan RKP-eläkin hymy huulilleen

ja päästään sitten valitsemaan keskittömän.

Kyllä.

Sulle mulla jakoon sitten taas vähän.

Joo, kyllä.

Kyllähän tässä nykyisessä hallituksessa

oli se, että koska vihreät ehdottomasti halusivat

sitten tuota sen Pekka Haaviston ulkoministeriksi.

Tai Pekka Haavista haluaisi seurattomasti ulkoministeriksi.

Se on molemmin päin, mutta tavallaan se, että Pekka Haavisto,

siinä se on hyvin hoitannut hommaa ja tavallaan hänille haluuttiin se virkauttaa

hän myös kasvaa kohti presidentinvaali.

Kyllä, kyllä.

Että he ikään kuin saivat upgradeatun ministerisalkun siihen verrattuna,

että mikä heille olisi sen perinteisen nokkimisjärjestyksen mukaan kuullut.

Vihreät, hän saa aika hyvät salkut, oli siis sisäministeri, ulkoministeri ja ilmasta ympäristöministeri.

Siinä täytyy sanoa, että sisäministerisalkko ei ehkä ole ollut ihan,

niin kaikenpäin oli ihan täysin onnistunut vihreäten kannalta,

mutta saivat kuitenkin se salkut.

Painovat salkut ja sehän näkyisitte hyvänä loputumaksi.

Kyllä, kyllä.

Mutta se, että tulee kysymys siitä, että mitä esimerkiksi perussuomalaiset,

mitä he tavallaan arvottavat, että mikä on heidän kannalta se tästä alaspäin

menevistä ministeriöstä, minkä ehdottomasti haluavat.

Onhan kuitenkin puhuttu, että he haluvat sisäministeriön.

No sitten näitä muita tärkeitä on tietysti puolustusministeriö,

joista on puhuttu, että se menisi kokoomukselle

ja Antti Häkkänen tietysti haluaisella puolustusministeri.

Ja sitten on esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö,

joka on yleensä katsotut, että se on hyvin korkealla tässä rankkingissa.

Mutta se vähän riippuu siitä, että mikä on se vautiovarainministeriön jälkeen,

se seuraava ministeriö, minkä perussuomalaiset haluavat,

tavallaan alaspäin tullessa.

Ja sitten tietysti pitää muistaa se, että näiden tässä mainittujen ministeriötä lisäksi

sosiaali- ja terveysministeriö on tärkeä,

koska se hallinnoi huomatta niin isoa rahasummaa,

koska se vaution purjeetissaan sosiaali- ja terveysmenot on kuitenkin

yksi kolmannesta tai sitä luokkaa.

Plus sitten opetusministeriö, joka on myös rahojen suhteen erittäin tärkeä ministeriö.

Sitten ne loppupääministeriöt, mitä on monenlaista ministeriöö,

niin ehkä jää sitten näiden jälkeen jaettaviksi.

Voi olla, että tässä ja osa myös maa- ja metsustaluusministeriö on kiinnostava,

koska keskustaa nyt oppositiossa, niin varmaan voisin kuvitella,

että senkin hoitamiseen on intohimuja perussuomalaisilla,

voi olla muillakin.

Tästä puhuttiin Hanna-Marja Jostsun kanssa ennen lähetystä,

että Sari Essaja on kertonut, että häntä kiinnostaisi muun muassa

tämä maa- ja metsätallusministeriön salkkuu,

mutta sit mä oppin ois seuraa siinä, että tosiaan se on varmaa,

kuten tää on seurattu perussuomasta ja keskustan Twitter-taistelua

ja toisillensa kettuilua näistä maataloiden asioista,

niin varmaan ja nyt hän perussuomasta tosiaan nappas keskustaa

sen satavuotisen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtoiden,

niin varmaan perussuomalaisilla on tosiaan, voisi olla aika hivelävä paikka

ottaa tämä niin sanottu kepusalkkuhaltuunsa,

mutta Essaja oli ilmeisesti sanoa, että häntäkin kiinnostaisi.

Tämä itse asiassa oli kilpailijalta luinnetään.

No sit siinä tapauksessa niin ei kiinnostaisi.

Se ei varmaan, ei voi pitäisi paitasaa.

Kiitoksia. Toki voi Kristallisdemokratteja.

Kiinnostaa myös sosiaali- ja terveys- ja perhe-asiatkin.

Ja tuossa kyhä mainitsi koulutuksen, niin sitä mietittiin tuossa aamulla,

että voisiko Annaman ja Henrikssonin kiinnostaa

opetusministerin salkkuhän eilen erikseen nosti vielä koulutusasiat

tuossa tiedotustilaisuudessa ja RQP on kuvasti sanonut,

että noita ruotsinkielistä koulutusta pitäisi lisätä monella alalla.

Siellä on ainakin mainittu psykiatret ja pelastusala.

Kyllä. Ja se voisi olla siis, koska tämähän oli hyvin esillä

myös ennen vaaleja, niin se voisi olla yksi semmoinen asia,

minkä RQP saa, että jos se saisivat opetusministerin salkku, joka on tärkeä,

ei saisivat niinkuin upgradea tuosta omaa salkkuportfolioon.

Ja sitten jos se saavat vielä lisättyä ruotsinkielisten opetusten

määrää tai paikkoja, niin sehän olisi tietysti RQPille iso asia.

Pennään pienemmästä suurin päällekää.

Sari Essaja Kodesta tulee varmasti olemaan se Koden ministeri.

Ja mitä, Juhan, luulet, että varmaan se yksi salkku tulee Kodelle?

Kodelle tulee käsittääkseni yksi salkku.

Että se nyt riippuu, mutta vaikka sitä kuinka sitä jakoo,

nyt pyörittelisi, niin jos Kodin saisi kaksi,

niin sitten RQPin pitäisi saada vähintään se kolme.

Sitten heiltä loppuu kohta kansailustat,

kun jonkun pitää sitä eriskuntaryhmääkin pyörittää.

Siellä on myös varapuhehtaa ja toinen varapuhehtaa.

Siellä löytyy ihmiset ottaa kohta tripplaroholeja.

Kyllä. Ja sitä vaihtaa se, että sitten tavallaan se ministeri ette määrä rupeaa

paisuun, koska sitten kun niille isommille pitää antaa kuitenkin

aika paljon enemmän.

Että sen takia kuitenkin voisin jotenkin kuvitella teille

ja lähdetään sitä anteeksi kaksi RQPille ja yksi Kodille.

Mutta voin tuon kyllä väärässä.

Annanen Henrikson on varmuudella RQP-ministeri.

Hän on kahdeksan vuotta, heytän oikeusministeriössä salkua,

niin tavallaan kompetenssi varmaan löytyisi siihen sitä kautta,

mutta vaihtelu virkistää.

Toi opetusministeriössä salkku voi olla yksi,

minkä Henrikson ja kiinnostaa.

Mutta sit RQP tulee saamaan kyllä toisen salkojen,

joissain spekulaatioissa on väläytelty,

että onnistuuko tiristämään jopa kolmannen,

niin täällä kokoomukseen ja persujen järkiliitolle,

eli RQP on siinä vähän pelin paikkaa, et vaatii.

Mutta ehkä kolme on aika paljon vaadittu kymmenellä

yhdeksällä kansainvälstöiltä yks on ahvenamaan edustaja.

Juha, miten näet esimerkiksi Anders Adler-Kroitzin mahdollisuudet?

Neljän vuotta sitten tosiaan puhutaan vähän sellaista,

että Annanen Henrikson halusi Tuomas Plunkvistin

mieluummin ministeriksi, kun sitten Adler-Kroitzin.

Tällä kertaa voi olla aika tiukka paikka valita joku muu.

Plunkvistuskin tulee ministeriksi nousumaan,

kun meni putoamaan eduskunnasta.

Istuvana ministeriönen, niin minulla, että Plunkvist on nyt palattu ulos,

mutta onko siellä sitten muita jokerikortteja Adler-Kroitzin?

Minun täytyy nyt ensinnäkin oikeasta sinua siinä,

että siis sehän laustuu on Adler-Kroitz.

Onko se Adler-Kroitz?

Kyllä, kyllä.

Nyt pääsit briljeraamaan senkin.

S-Poolainen RKP-lainen.

Vanhana parkkannalaisena liikun,

kuin kalaveidessa Aateli-sporukoissa,

niin osaa nämä lausumisetkin oikein.

Nyt puhutaan se olla, että sä vähän kummeli hengessä

vitsaalit tällä asioita.

Sitä ei todellakaan lausta Adler-Kroitz.

Kyllä, mä olen tarkistanut tätä ritarihuoneilta.

Joka tapauksessa pointti tähän oli se,

että nimenomaan niin itsekin olen ymmärtänyt,

niin on kerrottu, että tavallaan

Henrikson ei Adler-Kroitz,

ja viimeksi halunnut nostaa,

koska hän halusi vielä tietyn noja jatkaa puheenjohtajana,

ja tietysti Adler-Kroitz on,

kuin potentiaalinen hänen uhkoajansa puheenjohtajana.

Mutta mä oletan, että Annanma ja Henrikson

on nyt niin kuin pikku hiljaa.

Hän on aika pitkään ollut jo puheenjohtajana

ja ollut myös ministerinä,

että varmaan tämän kauden jälkeen hän ehkä siirtyy

ja muihin hommin ja ehkä jättää puheenjohtaja uudenkin.

Adler-Kroitzin nostaminen hallituksen

ei enää semmoinen uhka,

niin kuin tavallaan hänen omalle asemalleen,

että nyt se varmaan on niin kuin lähempänä kuin koskaan.

Nyt tullaan siihen kysymykseen,

että mikä salkku sitten Adler-Kroitzille

tai jollekin muulle,

joka ei ole Annanma ja Henrikson,

eli tuskin kahta naisministeriä tulee RKPS,

eli kyllä se varmasti sitten ehkä mies olet ja tulee menee.

Hannaamari, teillä oli siellä pyydän toisella puolella

jonkinlainen kommenttipyyntö vetämässä.

Ei liittynyt Adler-Kroitzin salkkuun,

mutta toki hän sikäli sopisi RKP-ministeriksi,

että tulee taas eri puolelta maata,

kun Henrikson, aina kun ministerin salkkuja jaetaan,

niin katsotaan tietenkin myös vähän niin kuin alueellista tasapainoa

ja se, että kuinka paljon on miehiä ja kuinka paljon on naisia.

Oisa se erikoista, että RKP on kuitenkin ollut

tasa-arvo ministerin salkku,

ottaisi kaksi naista tai kaksi miestä ministeriksi,

niin eihän se ole tasa-arvoa.

Perus-Suomalaisissa on myös,

että katsotaan vielä varmaan sopivuutta,

että Laura Huhtasaario on kuitenkin

Suomen perus-Suomalaisimman

maakunnan äänikuningatar, eli Satakunnasta,

niin kyllähänkin varmaan ministeri listalla on,

vaikka näytti, että kaikki eivät ole,

et spekulaatioissa häntä sinne kelputtaneet.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys,

jos tuohon Huhtasaario voi tarttua,

koska hän on kuitenkin ollut nyt tästä

kotimaanpolitiikasta pidempään sivussa,

mutta ehdottomasti erittäin paljon keräs kannatusta,

mutta niin keräs muun muassa Mauri Pelto Kangas

ja niin keräs myös Sebastian Tynkynen,

mutta esimerkiksi Sebastian Tynkyn ja Mauri Pelto Kangas sikyy.

Mä nyt sanon suoraan, ettei heistä kyllä ministeriä tule.

Ehkä eri syistä tai osittain samoista syistä molemmilla,

vähän ehkä ristiriitasin mainemutta,

mutta Tynkyn sellaista myös rikostuomioita,

eikä näitä kiihottamista ole.

Teotavankaa olla ainakaan semmoisia tiedostalevia.

Tai skaatuu muuten syytteet.

Mutta nyt uusimpana tuli tämä vävypojan kurmuuttaminen,

aika kovalla kielellä, niin en tiedä, onko siitä...

Näkään voisi olla hyvä opetusministeri.

Niin, opettaisi vähän niin kuin,

että tein niin kuin minä opetan.

Mutta vakavasti se aina se äänimääräkään

ei se välttämättä riitä,

mutta kyllä huhtasaariin mun mielestä aika vaikea

on ehkä sivuttaa ainosta spekulaatiosta.

Spekulaatiosta.

Joo, tietysti jos ajattelee perussuomalaisia,

totta kai siis purra.

Sakari puisto voi olla vahvoilla,

Pirkanmaalta, joksikin ministeriksi.

Sitten tuota tosiaan Ville Tavio,

varsinais-Suomesta,

Tulu-Ranne voi olla vahvoilla,

ämeistä, jos ei ose jatka sitten ryhmyrinä.

Jotenkin se Ville Tavioon luopuminen

ryhmyrin tehtävästä ja Lulu-Ranteelle,

jotenkin se tuli tavan multaisen fiilis,

että tässä toinen ottaa ryhmyrin paikaa

ja toinen haluaa ministeriksi.

Ja sitten näissä, mitä nyt on tuossa huomannut,

kun näitä on muutkin tehneet näitä spekulaatioita,

niin on nostettu mun muassa esiin,

että perussuomalaisella pitäisi vähän pohjoisemmasta

kin olla joku, eli Ville Vähämäki,

muistat Saunaville.

Saunaville.

Joo, ja sitten tuota,

ja jos Helsingistä, jos siis Jussi Hallaho,

ei nouse vautio-nousto jäseneksi,

vaan hänellä, hän on myös se tuomio,

toki siitä on jo aikaa

kiihottamisesta kansaryhmää vastaan,

mutta jos hänessä tulisi vaikka puhemies,

koska puhemiehen ei tarvitse olla niin nuhteet on,

niin sitten tietysti Hösinkin jäisi aut,

no Hösinkin hänen ei kovin vahva piiri ole ollut

perussuomalaisella, mutta onhan täytä sitten

esimerkiksi kansainvusteja Rantanen,

joka voisi olla...

Oliisi.

Joka voisi olla tyrkyllä ministeriksi.

Tämä on vähän juuri tuossa Hanna-Vari mainitsi.

Tämä on hieman hankala sen takia,

koska se kaikki vaikuttaa kaikkien,

koska sitten pitää jokainen puolueen,

ainakin näiden isompien pitää, miksei pienempiäkin,

miettiä sitä maantieteellistä jakaumaa,

ja tietysti että näitä heille tärkeitä,

puolueille tärkeitä vaaliviidejä pitäisi

ikään kuin miellyttää sillä,

että sinne saataisiin, jos ei ministerin paikkaa saada,

niin tärkeitä valiokuntapuheenjohtajauuksia

tai puhemiehdistön paikkaa tai jotain muuta.

Ja tietysti sitten myös tämä mies-naisasetelma on

hyvin olennainen näissä,

että varmasti koko varmaan orpovalitsee,

hyvin tasapainoseen, myös sukupuolijakaumalta

ja varmasti myös purra.

Koska mä luulen, että purra myös haluaa näyttää

ministerivalinnoilla,

että tämä on mikään pelkästään äijapuolue,

vaikka äänestäista 70 prosentti onkin miehiä,

mutta kyllähän varmaan haluaa sitä imakoon muuttamaan.

Anna-Marja.

Ja kokoomuksenkin pitää miettää kuitenkin aluepolitiikkaa,

vaikka tietenkin pääkannatusalueet ja pääosaväestöstä

on täällä etelässä, niin Pohjois-Suomesta

voisi kokoomuksellakin hyvä olla yksi ministeri

ja on pohdittu sitä, että olisiko nyt

kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajan

heikki-auton paikka,

jos ei ole sitten Marja Talvitie Oulusta.

Autot tulee Orpoon kanssa hyvin juttuun

ja sehän olisi hyvä, että vähemmistö- ja puolustova

oikeistohallitus nostaisi ensimmäisen saamellaisen

ministerinhallituksen.

Ja se olisi myös sikäli harvinainen ministerin pesti,

että lapista tulisi kokoomuslainen ministeri,

että Jari Vilen oli kokoomuksen ministeri kemistä,

mutta lista ei ole kovin pitkää, että sillä puoluekannalla

on lapista nostu ministeriksi.

Kokoomuksellahan on perinteisesti ollut näiden

kanssa tai satavuotisten periteiden kanssa

mennä tekemistä ja vielä ei ole tosiaan naista puheenjohtajaksi

valittoa, mutta tosiaan tuo alueellinen näkökulma on

ihan varmasti tottaen just se, että heikki-autto voi

olla yksi mahdollisuus tai Marja Talvitie,

joka on myös käsittääkseni puoluevaltuuston

aikoinaan johtanut, elikkä siinä saadaan

tämä pohjoneulottavuus, mutta sit tullaan tosiaan,

niin kuin se voi olla, että jos kokoomuksilla on

kahdeksan ministeriä, me olisiko se sitten

neljä ja neljä miehiä ja naisia, niin sit tullaan siihen,

että saadaan se tasapainoon.

Että mielmi varmaan neljä, neljä ja kuviisi,

kolme jompaan kumpaan suuntaan.

Sitten tietysti Orpo on tietysti pääministeri,

tulee olemaan varsinais-Suomesta.

Heikentää sitten taas varsinais-Suomesta mahdollisuuksia.

Niin, eikä muuten, että sitten tietysti on uusi maalle,

joka on erottomasti suuri vaalipiiri,

että kai mykkäinen espoosta,

hyvin todennäköisesti, että jos uusi maa

saisi kaksi kokoomusministeriä, joka ehkä olisi

mahdollisimman mahdollisimman, niin eikös me

spekuloitu Sari Muutalaa

ja sitten pihela Keto-Huovista mahdollisesti.

Ja itseasiassa Mia Laiho...

Merin tuossa loppumetrellä S-Penan hihastaa.

Kyllähän Mia Laiho sosiaali- ja teräsvaliokunnan

varapuheenjohtajana ja lääkärinä, niin varmasti

sote- puolella, peruspaloulupuolella,

niin voisi olla ihan vartenotettava paikto.

Tuohon täytyy, että jotkuvat nostaneet

Vasa Arasofia, Sireenia...

Onko hän siis itse nostanut itseään esille?

Ei, kyllä tässä on ihan mutkin nostaneet,

että tosi hän olisi varsinais Suomesta,

että se olisi tietysti vähän...

Tähän ministeriruletti ihan kuuluu, että ehkä hieman

vähän vitsailin tuossa, että ehkä edustaa,

että ei itse nostaa itseään esille, mutta

eivät kuitenkaan pidä sitä pahana,

mutta siis totta kai heidän tukijoukkonsa

ja tavallaan ne ketkä eivät itse

ole ministerispekulanteessa,

mutta heillä varmaan joku oma ehdokka

siihen suosikin, niin täytyy muistaa,

että Petteri Orpon palkkio pääministeri on

18.444 euroa 50 senttiä

ja Riikka Purran palkkio

valtiovaranministeri olisi 15.013 euroa,

eli he saavat on ministerin palkkio lisäksi

myös puolet kansainvälisestä ja palkkioista,

niin ne on sellaisia summiin, niin kyllä se varmaan

jonkin verran vähän sitä lisäästä pyrkiryyttä sinne,

että on aika kiva, on aika kiva,

kiva insentiivien, että palkkio on tommoinen.

Hanna-Marissa.

Sitten vielä yksi sellainen alue,

johon Suosivu juon, että

tuossa Juha sanoi, että Petteri Orpo

varsina Suomesta, mutta

maakunta lehti satakunnan kansainjuuri,

kertoi pari viikkoa sitten,

että Petteri Orpo on itsenäisyyden ajan

toinen satakunnassa syntynyt

pääministeri, se ensimmäinen oli Risto Ryti.

No niin.

Mitä tähän nyt voi sanoa?

Täytyy tuovaa, että Petteri Orpo

joudui ihan samanlaisiin vaikeuksiin,

kun Risto Ryti joutui aikanaan, siis

sodan aikana, että ehkä siihen

ei tovottavasti mennä.

Näistä kokoomustamista.

Hanna-Marissa.

Ei mä enettä, mutta hän on

kokoomuksen puheenjohtajisto, johon

ikonen kuuluu, niin on varmaan

aika takuvarmoja ministereitä, eli

vautonehäkkäinen ikonen.

Eli täskään nyt se, että kokoomuksen on 12

varmaan ministeriä, mutta salkkuja ei tuu

olemaan 12.

Joku tulee Pettymään väestämään.

Hanna-Marissa.

Hanna-Marissa on perus-Suomalaisilla

Ville Tavio ja Leena Mere-Juristeja.

Niin, vaikka oikeusministeriössä

salkkuu tulisi perus-Suomalaisille, niin

olisi helppo nähdä siinä Leena Meri tai

Ville Tavio.

Ja kokoomuslaista tietysti spekulaatiossa on pyrnyt

jos Keski-Suomeen sinuhe valli heimo,

eikö niin?

Hän on omissa spekulaatiossa.

Kyllä mä luon tietysti se,

on hän ainakin toista vaikka

kolmatta kautta.

Tiede ja kulttuuriministerinä entinen

jääkökomaalivahti, niin miksei?

Miksei.

Ja sitten tosiaan, jos kävisi niin,

että

RKP saisi kolme,

eli se olisi Henriksson, Adler Kreuz

ja kokoassa se kolmas sitten

voisi ovaa.

Eva Piauden ei ainakaan ole, koska

mä en tiedä, kun hän ei halunnut lähteä

hallitukseen.

Ehkä hän nyt ostetaan tällä hiljaseksi, että hän saa

kuitenkin salkunut.

Ei, sananvapauksministeri.

Hän ajattelee, yhtäkkiä elän aamuna

Eva Piauden herää ja huomaa,

että hän on samanlaista arvot kuin perussuomalaisille.

Loppuun lyhyesti

vihreiden karmivasta puheenjohtaja tilanteesta.

Sitä voi varmasti

luonehtia karmivaksi, kun tilanne on se,

että nyt puheenjohtajahdokkaita

jouduttu kissoja ja koirien

ja mäyrien avulla etsimään tuolta

suolta

heteiköistä.

Vihreät romahtivat vaaleissa

ja puheenjohtaja Mari Ohisalo teki

asiasta omat johtopäätökset ja ilmoittivat,

että ei tule tavoittelemaan jatkokautta

puheenjohtajana.

Ohisalon seuraajaksi ei ole ollut

hirveästi tunkua

tai mitä ajattelee tämmöisestä seuraavasta

ajatuksen juoksusta.

Vihreiden varapuheenjohtaja,

eriskuntaryhmän puheenjohtaja, Atte Harjanen

ilmoitti yllättäen, että hän tavoittelee

puheenjohtajuutta.

Seuraavaksi

puheenjohtaja, kisasta kieltäytyyvät

sisäministerin salkkua

Hallussaan pitänyt Krista Mikkonen

pitkänlinjan vihreää vaikuttaja

ja nyt eduskunta on palun tehnyt

orastynkkinen ja viimeisimpänä

nouseva kyky tuore kansainväljusta

Fatim Diara.

Siellä on ollut ehkä enemmän kieltäyty

näitä kuin lakissa

ja seuraavaksi

on enemmän kieltäyty näitä kuin lakisalliin.

Puheenjohtajakisain ovat toistaiseksi

ilmoittaneet vihreistä vain

toisenkauden kansainväljusta,

Sofia Virta ja Saara Hyrkkö,

josta nyt on povattu vihreille uutta

puheenjohtajaa. Yleensä

politiikassa näille johtopaikoille

riittää enemmän pyrköä,

kuin paikkoja on jaossa, eli

ehdokkaita on jonoksi asti,

mutta onko nyt niin, että 7 %

puolueen johtaminen

ei ole kiinnosta ihan samalla tavalla,

että 8 % tai 13 %

puolueen johtaminen.

En tiedä sitä, mutta mä ajattelin,

että se on imakollisesti

vihreillä vähän huono asia,

kun nyt on kuitenkin

ilmastonmuutos on koko maailman

ongelma, puhutaan luontokadosta

ja vihreät on pitänyt

näitä asioita esillä ja

metsäpolitiikkaa Suomessa.

Sitten kuitenkaan kukaan ei ole

valmiina vastuupaikkaa,

niin jos halutaan uusia äänestä,

oli huono vaalitulos,

niin äänestäjä voi miettiä,

että puhuko ne nyt tosissaan,

kun ei ne edes itse halua

olla edistämässä tätä asiaa,

koska kyllähän puheenjohtajalla olisi siinä kuitenkin

väylä kertoa näistä heille

tärkeistä asioista.

Niin vihreillä on puhunut paljon luontokadosta,

mutta nyt heillä on puheenjohtaja kato.

Kyllä, nimenomaan. Tähän on hyvä pointti,

minkä Hanna Marinosti esiin,

että siinä kontekstissa jotenkin se,

että esimerkiksi Atte Harjanne

eivät esimerkiksi lähteneet ehdolle,

niin nyt näyttäytyy vähän

sellaisena taktikointina.

Taktikointina sillä tavalla,

että puolueen kannatus on nyt vähän alhaalla

ja pitäisi oikeasti vihreiden miettiä,

että minkälainen puolue halua

tisona olla.

Haluatko ikään kuin maalata itsensä

tämän menneenkauden

tapaan aika vasemmistolaisen

nurkkaan ja nostaa

identiteettipoliittisia kysymyksiä,

huomattavan korkeille

omalla akendallaan,

vai haluatko ikään kuin pyrkiä takasi

yleispuoluemaiseksi

ja sehän jättää kovin helpojuttu.

Ja sitten, kun siellä lisäytyy

vietää heidän omaa hölmösääntönsä

tämä kuuden vuoden puheenjohtaja

sääntö, niin käytännössä hän tarkoittaa sitä,

että jos nyt

lähtee puheenjohtajaksi

ja he ovat mahdollisesti

saisivat homma jollakin tavalla toimiin

ja kannatusta nousee, he olisivat seuraavassa hallituksessa,

niin se puheenjohtaja

täytyisi luopumaan kesken kaiken.

Eli kun kahden vuoden päästä

nähdään ihan uusia otteharjanne.

Kyllä, kahden vuoden päästä

nähdään kovakisa,

mutta juuri se, että

Hanna-Vari hyvin tuossa nosti musta esiin,

niin se näyttäytyy vähän nyt semmoisena taktikointina,

että en haluaa nyt ruvata vetään

tämän kivirekeen, mutta ehkä kahden vuoden päästä,

kun joku muu on ensin kaksi vuotta

paininut näiden ongelmien kanssa,

että vähän

huonoilta näyttää.

Kaksi asiaa tuli mieleen, että

pitää toki muistaa, että siellä orastynkkinen sanoi

syyksi, että hänen

läheinen ihminen on vakavasti

sairastetta toki myös

pyydän anteeksi

orastynkkusilta

pyydän anteeksi äskeisiä

ikäviä sanoja.

Tulemme leikkaamaan tämän kokonaan pois,

laitamme tilalle vappulauluja.

Ei vaan oli jatkamassa sitä, että on toki myössä aina

tällaisia

inhimillisiä selityksiä.

Ja sitten jotenkin

Saara Hyrkö ja Sofia Vierta nyt tuntuu,

että eikö kukaan

isommista nimistä lähteä

nyt mukaan, mutta

Saara Hyrkökkin on ollut kuitenkin

jo eduskunnassa ihan

näkyvänä, voi ajatella niinkin, että

sitten kun tulee asema, että sä olet

puheenjohtaja Kampanisiin ja puheenjohtajana,

niin

sä voit muutuakin näkyvänmäksi

ja enemmän saada sitä omaa

ääntäsi kuuluvaan, että ei pidä

jotenkin enää etukäteenkään leimata,

että kenestä tulee tulevaisuuden

ilman hyvin.

Hanna-Mari on tässä kyllä, koska hän tuppaan

läkeä ihmisissä hyvää

ihmisissä. Hän on kaikkea sitä mitä me ei

olla. Kyllä nimenomaan. Ja olemme siitä hieman

katkeria, mutta siis ihan toinen hyvä

pointti Hanna-Mari, eli

totta kai, ja siis ihmisten

joku kieltäytyy, niin se avaa aina

toiselle niin kuin lisää mahdollisuuksia

ja eihän

niitä nyt voi kivittää, jotka lähtee

tämän tilan. Hei tähän pitäisi kiittää

siitä

suora selkyydestä tai siitä tavallaan

siitä rohkeudesta lähteä,

eihän vihreiden tilan helppoille.

Ei siis kyllä, ja tämä on just, että

tavallaan se, että ihminen hän voi

kasvaa

puolimetriä mittaa

kuvainnollisesti, en tarvuta fyysisesti

kun hän saa jonkun

korkeaan tehtävän.

Eli se, että kyllä hän näen, jotka

eivät lähde eri syistä,

niin ottavat tavallaan riskiin, että

jos pelaavat sitä peliä,

että lähden sitten kahden vuoden päästä

voittamaan, ei se välttämättä

onnistukkaan, jos se

nyt vaalittava uusi puheenjohtaja onkin

kasvanut pitta aika paljon. Onhan hän

näitä paljon käynyt esimerkiksi

suomalaisen poliittisen historiassa. Muistatte

esimerkiksi, minkä jyrki kataa, niin kuin hän

et valittiin hokoumuksen puheenjohtaja.

Niin hän kasvaa puolimetriä mittaa.

Niin, ja kuinka häntä pilkattiin

tuommoinen Babyface, mutta yhdet

jota hän kasvoi

puoluejohtajaksi, joka käytännössä

voitti kaikki vaalit, missä hän oli mukana.

Ja nyt hän tässä tulee esimerkiksi,

no ensi vuonna on presidentinvaalit,

sitten 25 muistaakseni on

alue- ja kuntavaalit.

Kuka näitä nyt oikeasti muistaa?

Nyt valittavalla puheenjohtajalla hän on

mahdollisuus

itse asiassa

nostaa

omaa profilia huomattavasti.

Esimerkiksi, jos Pekka Haavisto

pärjää hyvin presidentinvaaleissa,

niin kyllä sinä puheenjohtajakin pääsee

paistattelemaan aika mukavasti

julkisuudessa.

Tai ajatellaan vaikka Sanna-Marinia,

niin hän oli kyllä näkyvä tampereen

kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, mutta

olisiko kukaan uskonut vielä

useampia vuosia sitten, että

minkälainen valtava suosio hänelle tulee,

että hänestä tulee ihan

poikkeuksellisen näkyveen myös

kansainvälisesti.

Seuraavaksi

viikon vitsi.

Miten

kokoomuksen tuore kansanedustaja aloittaa

vappupuhänsä omissa sukujuhlissaan?

Hyvät toverit!

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.