Politiikan puskaradio: 86. Vaalispesiaali: Sunnuntaisen vaalitaiston kärkikolmikko on sekoillut kalkkiviivoilla ja kisaväsymys alkaa näkyä - mitä tapahtuu maanantaina, kun vaalitulos on selvä?
Iltalehti 3/31/23 - Episode Page - 1h 9m - PDF Transcript
Tämä on Ilta-Lehden podcast.
Politiikan puskaradio.
Studiossa tänään.
Juharistaakin.
Elliharju.
Ja Jari Hanska, elikkäsi minä.
No niin, kiitos. Kiitos Turkki. Kiitos presidentti.
Varsin omaa toimisesti, eiku itse valtiaasti toimiva.
Receptaid Erdögän.
Kun annoit meille Suomen natojasennyyden ratifioinnin.
Tai itse asiassa Erdögaan ei ole vielä...
Kun me tätä nauhtetaan tässä kello 17.
Erdögän ei ole sitä vielä lappua allekirjoittanut,
mutta Turkin parlamentti on nyt käsitellyt sen,
ja Suomen rata natoon on virallisesti vapaa.
Seuraavaksi tapahtuu siis se, että
tämä Unkarin, joka tällä viikolla ratifioi ja Turkin,
nämä lippulappuiset lähtevät Washington State Departmentin Holviin.
Toimittamme Lauri Nurmi voisi kertoa tästä erittäin yksityiskohtaisesti,
että minkäverissä kirjekuoressia ne ovat,
ja miten nuo diplomatit kulkevat siellä minkämerkkisen koneen kyydissä.
Mutta nämä 30-maa natomaan ratifioinnit on kasassa
siellä Washingtonissa,
niin naton pääsihteri Jen Stoltenberg kutsuu Suomen naton jäseneksi,
ja sitten kirje lähtee Suomen ulkoministeriön
ja ulkoministeriön toimittaa.
Presidentti Sauli Niiniston allekirjoittaman liittymispäätöksen,
ja sekin sitten toimitetaan siinä Washingtoniin,
sinne samaan Holviin lappuseilöön lukko kiinni
Avamme taurinkoja Suomioon natossa.
Tai ehkä niitä avaamia ei kannata muuten aurenkoa lähettää,
koska sitten Ruotsin loputeen mahuenään sinne kaappi.
Mitäs tunnenmia tässä vaiheessa,
kun tämä varsin pitkäksi venähtänyt prosessi alkaa
pikkuhiljaa olepäätöksessä?
Niin, pitää tässä tietysti kiittää suuren uuden liittolaisemme
Erdoanin johtajuutta tässä vaikeena aikoina
olleessa prosessissa.
Puhut siis Turkijetinen.
Kyllä, Turkijetinen.
Mutta joka tavauksessa, niin itse asiassa pitkään prosessiin.
Tämä prosessi, joka on siis meidän osalta alkanut
virallisesti silloin kesäkuussa,
ei sinällään ole mitenkään natohistoriassa,
mitenkään poikkeuksellisen pitkän prosessi.
Se on enemmänkin nopea?
Itse asiassa saattaa olla jo nopeammasta päästä,
mutta tokihan kuten aikaa on vähän vaikea,
niin se on tuntunut aika pitkältä.
Koska ennäkorjatukset oli, että monimaa vakuutteli,
että tässä mennään aivan supernopeasti ja ratifioidaan
heti monimaa tekikin, niin varmaan siihen peilatentaa on.
Tämä on yllättänyt monet, että Turkija-Unkarin
ovat sitten toiminneet, kuten ovat toiminneet.
Mutta joo, on tämä tietenkin ollut aika kumallista,
että odotellaan näiden maiden suostumusta.
Ja sitten tässä on se varjo vielä, että Ruotsin tie ei ole vielä
käyn auki ja sen kuitenkin toivottiin pääsevän natoon
Suomen kanssa maan aikaan.
Mutta se menee maaliin sinne villanan kokouksen mennessä.
Mutta se ei varmaan veikkaa sinne vuoden kahden päästä
näitä vastoinkäymisiä harvainaan muistaa, että
täällä on tapana unohtua, että lopputulos kuitenkin ratkaisi.
Joo, ja täytyy sanoa, että yllättävä vähän tapahtui
yhtään mitään, hirveästi puhuttiin sitä harmaasta
ajastaan, sen vaaroista ja näin poispäin.
Mitä Venäjä tekee?
Mutta Venäjältä olen ihan kaikki panokset nyt kiinnit tuolla
Ukrannassa ja täällä tapahtunut oikein tai ei ainakaan ole
hirveän näkyvästi tapahtunut sellaista, mitä kaikkia
spekulointia pelattiin.
Niin, se Nord Streamin rajähtäminen oli sellainen,
mitä monet varmasti ei kähti.
Mutta tavallaan sen lisäksi minulla ei ainakaan nyt ole
mieleen mitään semmoisia, isoja näkyviä hetkautuksia.
Oletaan, että me Venäjällä on kuitenkin meidät niin pitkään
jo tavallaan laskettuu länne ja myös natonkin leiriin
vaikka ei täysensä sen ole oltukaan, mutta
sinänsä tämä prosessin vastustaminen on ehkä
uus samasta vastustamista muodon vuoksi,
koska he ovat varmasti tienneet sen, että me nyt
otetaan tämä viimeinen askel länteen.
Mutta se, että miten heistä jatkossa reagoivat,
niin sehän tulee nähtäväksi.
Totta kai varmaan joukkosastoja tulee lisää sitten
joskus lähelle Suomessa ja varmasti Murmanskin alueen.
He rakentavat sinnekin jotakin uutta isoa tukikohtaa
ja varmasti se arktisen alueen merkitys tulee
kasvamaan ja myös jännitys siellä päin.
Onhan meilläkin nämä uudet hävittäjät sijoitetaan
Rovaniemelle ja se koko sen pohjoisen alueen
yhteen ja harjoittelu Ruotsien oren kanssa on
todella tiivistä, että kyllähän se on semmoinen
painopistealue varmasti tässä tulevaisuudessa
totta kai itämereen lisäksi, mutta jännitys
varmaan tulee lisääntyy lähellä meidän rajoja,
mutta semmoista kai se on aina ollut, että kyllähän
niitä joukkosastoja on aina ollut lähellä
meidän rajoja joka tapauksessa.
Niin, esimerkiksi tämä Alakurtin
hetkinen, nyt pitää oikein ajata, että minkä
kunnan korkeudella se...
Se on Sallan korkeus, se on ehkä se, mihin sitä...
Siinä nohaa sinä, se on semmoisia
hauskoja historiain anekdootteita Alakurtinkin
varuskuntaan käsittääkseni suomalaisten rakentama,
suomalaisten yhtiöiden, että näin se elämä heittelee.
Jos meillä olisi Suomena rokkeutta kasvaa, niin...
Hakevasti tänne Peton elementin pois.
Kyllä, arvokasta Peton.
Kyllä.
Voi varmaan kuitenkin sanoa sen, että
tämä tilanne jotenkin...
Täytyy sanoa, että tässä on semmoinen erikoisuus ollut,
että pelkosit ja ennitteiden kasvusta,
niin se ei ole oikeastaan myöskään realisoitunut,
koska Venäjä itse nostin ne jännitte, niin jumalattoman korkeaksi
ja lähti toteuttamaan laajentumispolitiikkaansa
hyökkämmällä Ukraana.
Se tietytapaa poisti kaikki niinkuin ne esteet,
minkä takia Suomi on aiemmin suhtautunut natujaesinyyteen varauksella.
Joo, se on kiinnostavaa se,
mutta tietysti se varmaan tämmöinen henkinen murros tulee vielä
jatkumaan aika pitkään.
Esimerkiksi tuossa meidän maanatain vaalitentismista
käytiin läpi tärän natoaikaan,
niin kyllähän esimerkiksi tämä suhtautuminen ydinaseisiin
on hyvin varovaista ydinaseharjoitteluun.
Puhumattakaa siitä, että meillä esimerkiksi
lainsäädäntöjen muutettavasti niin, että Suomeen
tavallaan voisi ydin reajähteitä tuoda.
Sehän käytännössä lainsäädäntökijoita periaatteessa,
niin kuin esimerkiksi ydinaseilla varustetu lentokoneen
laskeutumisen Suomen maaperälle.
Ja kyllähän se sillä tavalla on pikkusen,
mä ymmärrän sen pointin siinä,
että kaikkihan haluaa vastustaa, ydin sotaa
ja sen eskaloitumista,
mutta se koko natoon pelotehan
loppujen lopuksi pohjautuu siihen ydinaseen suojaan,
niin eihän me voi olla natossa olla lait-natossa,
vaan jos ollaan natossa, niin ollaan natossa.
Kyllä tässä vielä varvasti tulee monta keskustelua
siitä meidän natojäsenhyyden sisällöstä,
että millä tavalla se toteutetaan.
Tai jos nato haluaa,
tai ei nato haluaa,
koska niitähän kaikki jäsenmaat yleensä
kiljuujen haluaa niitä tukikohtia tai esikuntia.
Ja olen ymmärtänyt esimerkiksi Ruotsia,
joka nyt jäi kuitenkin rannalla,
vielä tässä vaiheessa,
niin Ruotsi on ollut hyvin aktiivinen natonsuuntaan siinä,
että jos arktisen alueen tämmöinen
sotilas esikunta perustetaan,
että se perustettas Ruotsiin,
niin oletan, että varmaan meilläkin politiikot
ainakin kulisseissa yrittävät ajaa sitä,
että jos tämmöinen esikunta tulee, niin se tulisi Suomeen.
Kyllä tässä varmaan vielä monta keskustelua
käydään myös tästä meidän jäsenhyyden sisällöstä.
Kyllä, ja Suomen on kaikki ratkaisun avaaminen
tämmöisen esikunnan saamiseksi Suomeen,
koska me voidaan olla ratifioiminta Ruotsiin jäsenyys,
kun ne saadaan se arktinen esikunta itselle.
Joo, siinä oli joku ihman justain jonkun tekstin,
tai se olette tuossa missä mä sen näin,
että se ei nyt ihan tarkastottaa muistata,
miten se meidän oma natojaisen lakiin,
niin kuin sisäytö oli siltä osin,
mutta joku väitti, että se on
enemmän tämmöinen hallinnollinen päätös
meidän osalta, että ilmeisesti ei eduskunta
sitä enää ratifioisi,
mutta voidaan olla kyllä väärässä, siis Ruotsiin jäsenyyttä.
Niin, kyllä kyllä.
Mennään sen natosta sitten päivän,
pääaiheeseen sunnuntaina,
käydään vuoden 2023
eduskuntavaalit,
jännitys on noussut huippunsa
sillä tuoreemman kannatusmittauksen mukaan,
joka julkaistiin torstaina,
ylen tekemän mittaus,
tai tilaamamittaus,
taloustutkimukselta, kertoo,
että kokomuksen,
tämä,
nyt ei voi varmaan nämä puhdessa hitaasta luisusta, vaan semmoinen,
aika nopea
romahdu sieltä 24
tai 5 pinnasta.
Parissa kuukaa,
kyllä, näinpä onks tästä tultu
joku 5 prosentti yksikköön, niistä parhaista alaspäin.
Joo, hyvin, hyvin,
he otti kyllä,
alamäen tässä vastaan,
mutta kokomus on niukin naukin ykköisenä,
19,8 pinnaa,
perussuomalaiset nosti puol pinnaa
tässä, eli 19,5
ja SDP on nyt jäänyt
pikkuisen taakse,
18,7, tullu 1,2 pinnaa
taaksepäin, mutta siis
nämä on niin tiukat,
nämä erot, että ne menee virhemarginaalin sisään
ja kaikki kolme on käytännössä
rintarinnan.
Ehkä tässä voitaisiin samalla nostaa
esitää
meidän saama
eduskunnan paikka ja koko koska
sehän on sitten se, mikä ratkaisee.
Ja tätä voi päättyä siihen, että joku puolue
saa eniten
prosentuaalisesti ääniä,
mutta saa kuitenkin vähemmän paikkoja
kuin kakkoseksi tuleva
sieltä eduskunnasta.
Mutta tän ennusten mukaan niin
paikkaa ja komendisi niin, että perussuomalaiset
44, kokomus 42,
SDP 42.
Eli siinä olisi sitten
kolmen suurimman
järjestys. Tässäkin ohjelmassa
ollaan aiemmin puhuttu näistä
että aika pitkälti nämä viimeiset
paikat, viimeiset läpimenjät, niin sanotusti
vaalipiiri kohdittain, niin
ratkaisee ja siellä perussuomalaisilla on
monessa vaalipiirissä se kärkyä
siellä alla, että mikäli
väki on käynyt hyvin äänestämään,
saattaa olla, että
perussuomalaiset juurikin tämän ennusten
mukaisesti
tirvaisee tuosta kärkeä. Mitäs
työ ajattelet
tästä
vaalitilanteesta?
Niin, no siis aivan äärimmäisen
jännittävä
tämä on, että toisaalta sitten just näitä
kaluppeja ei kannata ihan niin
lukea, kun pidun raamattouko
jos katsoo sitä. Hesarin tällä viikolla
oli siellä kuitenkin demarit ja
perussuomalaiset oli tasoissa
2-3.
Joo ja siinä se mittausaikoon lähes tulkoo
sama kutsu. No just näin, että hyvin
lähelle nämä osuu, mutta joo pitkään
kokonmuksesta yritettiin viestiä, että
tämä on ihan normaalia tässä vaalien alla, että
tämä tulee käymään, tälle tulee käymään,
joka ollaan varmasti siellä niin kuin aika
kauhun sekaiset tunteet, että
heidän jo määrittelemät ministerisalkut ja
kabinettipaikat, että ne eivät nyt ehkä
sittenkään toteudu pääministeripuolueessa.
Mutta joo
ja sitten tosi kiinnostavaa, että tässä on
tämä ennakkoänten osuus, että sitä kyllä
odotamme varmasti
jännittyneen, että mitä silloin on sitten sunnuntaina
kello 8, kun illolla saadaan
ne, koska niitä ennakkoäniä oli tullut tosi paljon,
oliko
puolet tavallaan siitä, mitä voisi arvioida, että
ääniä tulee yhteensä, eli enemmän kuin
aiemmin ja se, että
kuinka paljon sitten mitkäkin puolueet
on käynyt ennakkoäänestämässä,
että onko esimerkiksi perussuomalaiset saaneet
houkuteltua äänestäjäänsä
jo ennakkoon,
kun se tavallaan heillä on epävarmimmat
äänestäjät, niin käsittääkseni siellä on vaalikampanjoinnissa
nimenomaan yrittäyty sanoa, että
minkään äänestämään ennakkoon, jotta se jää sinne
viimeiselle päivälle,
jolloin sitten voi olla
Krapula tai sata,
tai jotain muuta esteitä,
mutta sitten taas esimerkiksi, mitä
keskustalaisten kanssa juttelin, niin
heivät kuulmaa okkorosta, mutta
tämä mitenkään kampaniassaan. Toisaalta heillä on varmimmat
äänestäjät, yleensä pienille paikkakunnille
äänestetään enemmänkin ennakkoon, koska
pitkät välimatkatsit sunnuntaina lähtee
erikseen äänestämään, mutta
onko perussuomalaiset voineet onnistua
siinä ennakkoänten haalimisessa,
niin se on, tai mistä toi nousu on tullut,
niin se on tosi kiinnostavaa.
Muistakko, Juha, suoraan
että oliko viime eduskuntavaaleissa
nimenomaan niin, että
perussuomalaiset olivat kärjessä
ennakkoäänien jälkeen
ja lähti tulla alaspäisiin.
Ei muistakko sen ole, koska he ovat
perinteisteneet voittaneet viimevaaleissa,
aina se olet isoin siellä
vaalipäivänä, nimenomaan, joo.
Että tavallaan se olisi ennakkoäänissä,
jos ennakkoäänet suurin piirtein olisi
sitä luokkaa, mitä nämä viimeiset kallupit
näyttää,
esimerkiksi tämä ylen viimeinen,
että kun koumuksilla olisi 19,8
ja
perussuomalaisilla 19,5
ja demareilla 18,7
jos ne ennakkoäänet olisi suurin piirtein
tätä, niin silloin on perussuomalaiset
voittaa todennäköisesti.
Että jos ne 8 näyttää
tätä näitä lukuja, niin perussuomalaisesta on ykkönen.
Koska he hyvin todennäköisesti
voittavat se vaalipäivän vaikkakin,
ovat varmaan nyt yrittäneet
saada kannattajaan liikkeelle
aikaisemmin
ja välttämättä, että kun heidän
kannatuksensa on nyt jo aika korkeilla,
niin harvakaan usko
sellaisen ihan samanlaiseen jytkyyn,
siis vaalipäivän jytkyyn,
kun on tullut aikaisemmissa vaaleissa.
Mutta kyllä sitten jonkinlainen
tietysti pieni
jytky voi tulla siinä mielessä.
Mutta yritin löytää tuossa just
viimeisten vaalien
kannatuskehityskäyriä,
koska minulla on sellainen tunne, että
tuo ykköspuolue on tullut
aika reippaasti alas
tai se on normaali ilmiö,
että se ykköskalup ykkönen tulee,
niin kun vaalit läästyy, niin aika lailla
tässä nykyisessä järjestelmässä
niin alaspäin.
Mutta tuo varmaan tuo kokoomukseen 5 %
koska on sulaminen suurin piirtein,
niin se on semmoinen asettu sinne
ainakin 2015
kepu tuli
tosi reippaasti alas,
en muista kuinka paljon demadit tuli
2019.
Niin paljon missään tavauksissa,
mutta tulivat alas kuitenkin
ihan kohtuullisesti nekin.
Ja sitten tietysti
niistä vaalipiirikohtaisista
paikka-jaoista
tässä meidän omassa innusteessa
niin jos se nyt väärin muista
niin se ikään kuin antoi
ymmärtää, että itse asiassa
kokoomuksella ja
perussuomalaisilla oli kai 5 semmoista
vaalipiiriä, jossa heillä on se ensimmäinen
putoja, eli se tarkoittaa sitä, että
kokoomuksella ja perussuomalaisilla on
onnistuessaan mahdollisuus
saada 5 paikkaa
viidestä vaalipiiristä.
Demareilla oli vain yhdessä vaalipiirissä
semmoinen tilanne, että se ensimmäinen
putoja tällä hetkellä oli demari,
eli
onnistuessaan ne saavat kuitenkin
sen paikan vielä lisää
tähän innusteeseen, joka on
heillä 42,
että se olisi niin kuin 43.
Ymmärsinkö oikein, että
perussuomalaisilla on sekä ne viimeiset
läpimenijät, että
myös tyrkyllä ensimmäiset,
että
pienellä heilahduksella heillä on
tosi paljon paikkoja tai
vaisi sitä.
Niin, ne ei ole
samoja vaalipiirejä, mutta
periaatteessa
he voivat menettää aika monta paikkaa
tästä 44.
epäonnistuessaan.
Muistatko suoraan
tämmöistä
ennusteteknistä kysymystä,
että onko tämä
akuskoden ennusten nimenomaan
pohjautuu suoraan tähän ylen dataan
taloustutkimuksen dataan,
vai onko niin, että tässä on ajattu nyt yhteen
näitä vaalipiirikohtaisia?
On vaalipiirikohtaisia, ja sitten sinä on myös
niitä Helsingin sanomien, eli sinä on
Kantar-TNS-än tekemiä.
Kyllä, tämä on tämä kokoava ennuste.
Se on ennusteiden ennuste,
koottunista ennusteista.
Mutta eihän
tämmöistä, että juonehän on
niin tasanne, ja sitten vielä se, että
jos olen väärinmuista, niin siinä,
kun nyt tuli tämä ylen ennuste,
niin muistaakseni siinä ylen
analyysissä sanottiin, että
kaksi viimeistä mittausviikko
tai viimeinen
mittausviikko näytti
Demarelle aika hyvää tulosta.
Eli se, että nyt näistä,
vaikka
he menettivät tässä
niin kuin tällä ajan jaksoilta 1,2%
yksikkööä, niin
se voi olla, että se,
jos siellä on kuitenkin tapahtunut vähän
pyristymistä, niin eihän se
väyttämättä tarkoitatua heidän käydänsä on
kuitenkaan alaspäin, siis
lopullisesti, että
vaikka vaikka monet veikkaa
sitä, että Demarit jää selvästi
kolmoseksi
tässä kisassa, että
mutta sitten tulee se taktinen äänestä,
että kuinka paljon sitä tapahtuu. Toki
hän se taktista äänestä tapahtuu myös porvaripuolella,
että eihän se pelkästään
olla niinku viher-vasemistopuolella,
mistä sitä tapahtuu. Siitä on puhuttu paljon vähemmän.
Mitä sä ajattelet, että mihin se niin,
kun kuka siellä on, onko se
kokoomus vaihe perussuomalaiset, joka on
siellä se tietyt tapaa tämmöisen
porvarileirin äänteen kokoaa,
ja jos Demarit on kuitenkin
viher-vasemistolaisen leirin
äänteen kokoaa, niin kumpi kumpi kumpi.
Mä luulisin, että se on
sitä kokoomus, mutta en tietenkään
osaa varmasti sanoa,
koska jos ajattelee, että
mistä niitä voisi tulla
niin tämän esimerkiksi keskustalaisten
äänestäjien, jotka ovat nyt katsomossa
heidän keskuudestaan,
ja veikkaan te keskustalaiset aika monet
äänestää kuitenkin ehkä mieluummin
kokoomusta,
kuin perussuomalaisia,
ainakin tässä nyt valitsevassa
tilanteessa, koska
keskustaja perussuomalaiset on aika lailla
vastakkain, olet ainakin maakunta-tasolla.
Mä tiedän, vaikuttaako se normaaliin
kannattajien nyt niin paljon, tai äänestäjiin,
ja mistä muu-auta niitä voisi sitten tulla.
Siinäpä se melkein on, koska
pääosinhan se liikenne tapahtuu
kokoomuksen ja perussuomalaisen välissä.
Että voihan tietysti olla, että
taktisista syistä
siitä liikehdintää tapahtuu
myös näiden
puolueiden välillä, koska on selvää
myös se, että jos
ihminen ajattelee on sydän juuri
on myyten kyllä sitä nyt
demareihin, ja ajattelee, että tähän maahan
ei saa tulla enää hallitusta,
jossa demarit on mukana,
niin silloin ihan se ainoa vaihtoehto
käytännössä on se, että
jos haluaa varmistaa sen,
eikä sittenkään ihan varmaan, mutta
jos se perussuomalaisesta nykyyspaikka,
koska sitten lähdetään kuitenkin lähtökohtaisesti
hakemaan porvarihallitusta,
jos se tilanne tulee eteen.
Ehkä se sitten tarkoitat tänne tulisporvarihallitusta,
mutta sitä hän lähdetään sitä hakemaan.
Niinpä, mutta niin, että tavallaan
etäänestä, että jakautuis kahteen
blockiin tai kuplaan, tai miksi haluan kutsua,
että siellä on ne kolme vasemmista puolueet
siellä, että kasautuu demareille,
ja sitten nämä oikein olevat,
jotka kasautuu sinne kokomukselle, mutta on siis,
olis,
mä en tiedä, voiko tästä ikinä saada
sitä dataa, että kuinka paljon tässä näin kävi varmasti,
siis kysellytutkimuksella toivoisin,
koska tuntuu vaikeet omassa kuklassani,
ihmiset puhuu tästä taktisesta äänestämisestä
suhtu paljon, että pitäisi nyt siirtyä
äänestämään sitä yhtä isoa puolueet,
että sieltä pienten puolueiden sijasta,
jotta saadaan varmistettua se, kuka on pääministeri,
tai mikä on pääministeri puolueen,
mutta en tosiasias osa sanoa,
kuinka suurasta ilmiöstä on kyse.
Niin, se on kyllä kiinnostava, että
niistä näkyy kyllä sitten niistä taustaanestosta,
tai niitä voi
erikseen myös niin kuin
tilata tutkimuslaitoksen, jota niiden liikkuu
vielä sitten, että miten liikkuu.
Mutta jos on katsota yle viimeistä kalluppia,
niin eihän tässä nyt vihreillä
ikään kuin se alaspäin minua oli pysähtynyt,
ja
asemistoliitolla sinun pikkusen miinusta,
mutta ei niin kuin
mitätön virhemarkinaaliin nähden
toikin muutos.
Ihrettiin 9.
Vaan asemistoliitto 8,7.
Että tuleeko siitä sitten lopullisesti mitään
merkittävää ilmiöä, niin
ei väyttämättä, vaikka sitä on aika paljon puhuttu.
Ja kepu on vähän piristynyt
10,7 on heillä kannatu.
Mutta täytyy sanoa, että tässä on
tullut ylöspäin saman verran,
kun Demarit on tullut alaspäin.
Mutta edelleen, mä oon joka kertoo, kun olemme näistä
kallupeista puhuttu, mä oon aina laskenut
yhteen tämän hallituspuolueiden
kannatuksensa, sillä ei ole sinänsä merkitystä,
mutta edelleen
se on siis päälle 50, eli 51,2
tässäkin vaiheessa.
Ja sitten kun katsotaan paikkainnustetta,
niin nykyisten hallituspuolueiden.
Ja jos mennään katsotaan
paikkainnustetta, niin nykyinen hallituspohja
sai silleen 106,
mutta se on suljettu pois.
Koska keskustaisu olisi tulevasti lähteä?
Joo, juuri näin.
Väittävät, että se ei olisi mahdollinen.
Mutta siis
niin 106 paikkaajille,
nykyiselle pohjalle tulisi, mutta
sellaista pohjaa ei,
jos tämmöinen paikkaajako tulisi,
niin tämmöistä pohjaa ei voisi edes syntyä,
koska perussuomalaista
pääsivät ensin kokeilemaan
hallituksen muodostamista.
Kyllä, jos perussuomalaista on ykkönen,
liikko purrahan aloittaa sitten hallitustunnustelu.
Tehe kysyvät ensimmäisenä kysymyksenä,
kun he laittavat sen listan
muille puolueille, että olette kovalmisperussuomalaisten
kanssa seuraavaa hallituksen,
jolloin sitä putoo sitten jo demarit,
vasemmistoliittöä, vihreät pois
niistä, niistä ei varmaan
tarpeekseen kahvitella enää sen jälkeen,
koska asia on sillä
sipuli.
Eli sitten on kokoomus
ja käytännössä keskusta,
koska porvarihallitusta ei saa
kasaan ilman keskustaa.
Koska voisi ollaan yrittää
ajatella, että tekin
perussuomalaisten kokoomus
ja sitten
RKP,
KD
ja liikennyt, se olisi
hyvin niukka enemmistö, mutta käytännössä
se voisi olla jollakin tavalla mahdollista.
RKP-läistä on sitä mieltä,
että joo,
miksi ei mahdollistu perussuomalaisten kanssa
sama hallitukseen, mutta ei
perussuomalaisten johtoseen hallitukseen.
Eli silloin pääministeri pitäisi olla
kokoomuslainen.
Miten tämä nyt sitten näksä taisi käytännössä mahdollista?
Tai siis tottakaan,
jos perussuomalaisten ei voita, niin silloin se ei ole
perussuomalainen, ei ole pääministerinä, mutta
jos perussuomalaista voittaa,
niin mitä sitten RKP-lähde mukaan?
RKP-lää,
siis RKP-kanta käsittääkseni on se,
että he voivat lähteä hallituksen,
jossa on perussuomalaista mukana,
mutta he eivät lähteä hallituksen, jossa on
perussuomalainen pääministeri.
Ja tämä tapahtuisi siis sillä tavalla, että
perussuomalaista lähtevät tekemään hallitustunnustelua
ja puolueet kieltäytyvät
taas sitä niin kovat ehdot,
että hallitustunnustelu päättyy
tuloksettomana, eli ei pysty saamaan
enemmistöä kasaan.
Ja kun Suomen perustuslaki on vähän
sisänkirjattu se, että Suomessa pitäisi olla,
tai siis siellä on vahva toive siitä,
että Suomessa on
enemmistöhallitusparlamenttis.
Jonka jälkeen hallitustunnustelija
vastuu siirtyy
Petteri Orpolle, mikäli kokoomus on
kakkosena. Ja sitten Orpo lähtee
tunnustelemaan, vaikkakin ehkä samaa
päämääränä tavallaan sama pohja,
ja silloin yhtäkkiä, esimerkiksi
RKP, tässä skenaariossa,
niin ovet
tälle hallitusyhteistyölle,
olisikin sitten mahdolliset, tai ovet
aukeaiset tähän hallitusyhteistyön.
Kuulostaa vaan siis, mun korvan käsittämättömältä
se, että perussuomalaiset voittaisi
ja silti suostuivat lähtemään hallituksien,
jossa heivät saa johtaa sitä touhuon.
Niin, no se on vaikea tähän tuntuu,
mutta kyllähän sellaistakin on tapahtunut,
että ainakin 80-luvulla on
muistakseen.
Jotkut sentää muistavat tässäkin
porukassa 80-luvun.
Se on hyvä.
Koska muistakseen, esimerkiksi silloin,
kun olisiko, no esimerkiksi
Holgeri, okei Holgeri, hän on ajo
pääministeriksi maunokoivisto,
mutta käsittääkseni niissäkin vaaleissa
87 D-marit oli isoin, mutta
kokoomuslaista tuli pääministeri.
Se on niin tarkkaava, oli 4 vuotta.
Ei hän se ihan mahdollitontoa ole.
Totta kai se on ehkä tänä nykyiselle,
meidän nykyiselle käytännille hieman vierasta,
muuta toisaalta sitten se,
että jos ajattelee sitä, että perussuomalaisten
ainoa mahdollisuus on päästä
hallitusvastua sen kokoomuksen kanssa,
niin silloin tietysti
kokoomus pystyy tietysti
aika paljon veivaamaan
asiaa eteenpäin.
Ja miksi se ei ole, jossa he saisivat
sitten muitat itselleen rakkaita
ministeriöitä, joista nyt etunenässä
tietenkin ympäristöministeriö,
niin miksi
kaikkeen voisi sisään olevan neuvottelutulos.
Totta kai se on selvä, että
perussuomalaisten kannattejat hän
pettyisivät rajusti,
jos näin kävisi, mutta toisaalta hän varmaan
myös pettyisivät, jos he perussuomalaisten
pääsee hallituksen ollenkaan.
Tai voivat he pettyä joka tapauksessa siihen, mitä hallituksissa tehdään.
Totta kai he pettyvät, sehän se on selvä,
että jos perussuomalaista hallituksissa,
erityisesti varmasti perussuomalaista
ne äänestäjät pettyvät, koska oletan,
että heidän kannattajissa on kuitenkin
ehkä eniten
sellaisia ihmisiä, jotka
eivät ehkä niin
nähä sitä
kompromissien tekemisen
hienouden merkitystä
tai realiteettiä.
Tai realiteettiä, koska väistämättä
ne teurutaan sitä, joka asiassa tekemään, koska
mitä muuten hän ei tähän maahanhallitusta synny,
plus sinne sitten tulee vielä
keskusta tietysti, koska keskusta tietää
myös tässä koko ompanossa käytännössä,
että on hyvin vaikea saada kunnon enemmistöön.
Tokihan keskustalakin on pitkät
linjat, pitkät listat,
mitä heidän pitää saada.
Eihän se helppoa ole myöskään se pohja.
Jos se menee
mönkään, järjit osviittasi,
että sitä enemmistö ei tuu, ja sitten orpoa
aloittaa, ja se pohja on
pohjaan vähän
tieensä päässä, niin sitten hän se on
tulee jälleen kerran
kentaurinen sinipuna.
Kyllä, kyllä.
Jossa kauhun tasapainolla yritetään
viedä asioita eteenpäin.
Jos joku ihmettelee, että
minkä takia Marsierestys
erinäissä asioissa on
erilainneta, että minkä takia
vaalien jälkeen tapahtuu tiettyjä asioita joku alkaa
tunnustelemaan, että onko niin, että
vaalien voittaja
ei automaatti siis, joka saa
kasvatettua omaa kannatusta, vaikka
suurimmalla kannatusprosentin
nousulla, mutta ei silti voita vaaleja,
niin miksi se vaalien voittaja ei ole
siellä hallituksessa, koska silloin hän
kansana on antanut mandaatin
sille, että tämä puolelta
tekee vaalivoitoon, että sen pitäisi olla hallituksessa,
mutta sehän järjestelmähän ei toimin
näin, mutta tämä on se usein, mitä
ihmiset on raivoissa.
Esimerkiksi silloin kun perus Suomalaiset
on saanut hyvän tuloksen vaaleissa,
mutta ei ole ollut suurin, ja on jäynyt
hallituksessa tulkopuolelle. Tätä on ihmetäyty.
Niin, viime vaaleissa.
Että jos kävis niin, että STP
pitäisi hirveellä
loppukirjalla itsensä isommaksi,
niin kyllähän se myös sellaista
tietynlaista poliittista ironia on
myös se, että kun katsoo täällä vaalikampaa
ollaan, mitä on käyty, miten STP on
haukkunut
porvarit
patamustiksi ja fasisteiksi
ja milloin miksi.
Loppujen lopuksi heidän ainoa
mahdollisuudena saada hallituskasaan
tehdä se kokoomuksen kanssa.
Kyllä varmaan senkin jälkeen saattaa
joitakin pettyneitä olla tässä maassa.
Varmasti.
Voin kuvitella, mutta mä haluan nyt kertoa tästä.
Mennään kohta puhun fasisteista
lisää, mutta
Juhis Keuli
täällä niin paljon täällä studiossa,
että pöytä lentää kohta ympäri.
Pyt nimittäin aiheesta toiseen,
koska sä tullut lukenut mun käsikirjoitusta,
minkä mä oon rakkaudella, ja sydevereellä
raapustanut tänä aamulla.
Mutta aina tästä voidaan jälkeen teille
hyppymisen pois, niin pysytään sinulle
raapasikäsikössä.
On olemassa siis tällainen
asiakirja, jonka on tehnyt
eduskunnan
silloinin pääsihteeri Seppo Tiitinen.
Tämä ei ole tiitisen
listavaan, tämä on tiitisen muistio.
Tämä on siis
tämä ohje,
johon pohjautuu
se, että mitä tehdään
vaalien jälkeen, millä tavalla
Suomeen rakennetaan hallitus.
Tässä on siis
käyty, tässä on
12 kohtaa, tää on alunperin mulla on kerrottu,
että tää on koneella
kirjoitettu, ja siellä on sivussa
jotain merkintöjä ja näin pois päin,
mutta tää on nyt tämmöinen tietokoneella
kirjoitettu versio, ja mä olemme tän
eduskunnasta pyytänyt, mutta tässä on
hyvin selkeä tämmönen kuin step by step
ohjeistuus, että miten tää homma etenee,
ja tosiaan
se suurin eduskuntaryhmä on
edus- ja määrältään suurin ryhmä.
Jos kahdella tai useammalla eduskuntaryhmällä
on yhte suuri edustajamäärä,
ratkaisen vaan on puolueiden
eduskuntavaaleissa saama äänimäärä,
ja tämän suurin eduskuntaryhmän
puheenjohtajasta
tehdään, tai sen
eduskuntaryhmän nimeämä henkilö, joka on
yleensä ollut kyllä sen
puolueen puheenjohtajan, niin hänestä tulee
hallitusneuvottelujen vetäjä
tähän tunnistunnusteluvaiheeseen,
ja sitten tää vetäjä lähettää
lähettää nämä keskeiset
kysymykset eduskuntaryhmille
tai selvittää heidän
niin kuin kannat näihin,
sitten tunnustelujen jälkeen
vetäjä kutsuu sitten kaikki
eduskuntaryhmät kohdalle, ja informoa
niitä näistä neuvottelukierroksen
tuloksista, ja siinä kerrotaan, että
mitkä eduskuntaryhmät lähtevät
sitten säätytalolle niihin varsinaisiin
hallitusneuvotteluihin.
Ja tämä on se vaihe sitten, mikä tässä
varmaan tulee olemaan varsin pitkään, että
en lähdetä muistaa pidemmälle käymään, koska
meillä tulee aikamonta.
Meillä tulee aikamonta.
Mä voin kertoa, että
mun veikkaus on
meillä on aika monta
poliitikon
puskaradion lähetystä vielä ennen,
kun me päästään siihen kohtaan
siellä säätytalolle neuvottelusta.
Ei, sä oot täällä, sä oot lukea aina ne kohdat.
Mihin ollaan päästä?
Tää on vähän niin kuin sun joulukalainterisesta.
Tää on aina yhden kohdat lukea jokaisella lähetyksessä.
Mä olen sen takia on printanut meille kaikille
Olemme kiitollisia.
Olen Aistivilani tässä jotenkin pientä ironiaa.
Sarkasmia tarkotin.
Niin.
Ja vaaliviikko
on
käyty aika kihkes tunnelmissa
ollut järjettömän paljon
vaalitentejä, on katsonut
suurista tenteestä itse varmaan
kaikki tai kuunelut ne
napit, pitänyt napit korvissa
ja
mun täytyy sanoa, että alkaa tulla
vähän taistelu väsymystä
ja on jossain kohdin
miettinyt, että
noin puolueiden puheenjohtajat
voitaisiin ensi vaaleihin mennessä
vaihtaa
tämmöisen chatgbt
kuin gpt
koska ihan oikeasti ne toimii
täysin samalla tavalla. Jos ootte
kokeillut selvittäiset chatgbtstä
jotain asiaa, sit hän toimii
järjettömän hyvin. Sä voit kysyä
mitä taansa asioita.
Mä testasin sitä semmoisella tv-sarjalla
kuin Shadow and Bone
joka
perustuu Lee Bardougon
tällaisen kirjaisarjaan
ja siinä tämmöisessä
tv-sarjassa. Ja kuten huomaa,
että jari on intellektueellinen.
Kyllä, katson TV-sarja
ja Netflix, sitä olen intellektueellinen.
Hyvää juis.
Hän osasi melkein lausua sen sarjan
työ ja nimenkin oikein.
Käsikirjallinen.
Siinä sarjassa on
Pekka Rollings nimenen
hahmo, eli suomenkielen etunimi.
Sitä mainitaan yhdessä jaksossa
Ahtaja, jonka nimi on
Jari. Tämä on yhdysvaltalainen tv-sarja.
Musta oli hauskaa, että siellä oli Jari
ja Pekka, jotka on mun etunimet.
Sitten mä kysyn täältä
chatgbtltä, että
sarjassa on kaksi suomenkielistä
henkilohahmoa, ketkä ne on.
Ja oikeasti mä odoin vähän auttomaasti.
Sitten sä päättyin siihen, että hän
alkoi valehtelemaan.
Tämä chatgbt alkoi valehtelemaan,
vaikka mä tiesin, mikä on oikein vastaus.
Mä tiesin.
Hän alkoi keksimään asioita.
Ja se meni semmoiks jankkaamiseksi.
Ja sit kun mä kuuntele näitä vaalitenteja,
niin siellä käydään vähän samantyyppistä
keskusteluun.
Monta kertaa tulee joku kysymys
ja sitten mä tiedän jo, että mitä
Petteri Orpo vastaa tuohon.
Mä itse asiassa ei puhuta siitä asiasta,
vaan molemmat puhuisit asian sivuista
ja se on todella raivostuttavaa puhuneita.
Enimeks semmos puhuu siitä, mitä se toinen tekee.
Ja vähän muuttaa vielä sen toisen sanomaan.
Aivan järjetöntö homma.
Mitä tää liittynyt sen Jari Pekka, joka on se
huoltoasema siellä jossain?
Jossain ei myydä alkoholia.
Mutta mä oon myös miettinyt, koska itsekin on
katsonut kautta kuunnellut ja sitten
kaikki tai ainakin melkein kaikki tentit.
Ja koska nämä aivan samat argumentit toistuu,
niin onko tää vaan meille, jotka katsoo vaikka tentit,
ja sillä se kunnilla, kun se aloittaa
sen lausuntonsa, koska mä tiedän, mitä saako sanoa.
Mutta onko tosiaan niin, että ehkä on mut
tavalliset ihmiset eikä katsonut,
että kaikkia tentit.
Mutta aina kun Petteri Orpo pääsee,
tää on tää kaksois V.
Pelkaa ja verroja.
Mä oon kulut sen vasta
kaks tai kolme kertaa.
Joka ikinen kertaa.
Jätinkin semmos mistä on huomaan,
että on opeteltu täälläinen hauska suunnan.
Kyllä, vuorinen ja vuokset oli Marin
jälkukkevästi.
Tällä viikolla on nähty sitten
kaikenlaista sekoilua myös.
Alkaa vähän tämä vaalipaine kasautua,
koska on noin tiukka toi kärkikolmikon tilanne.
Sanna Marin ja SDP on puhunut
tässä kampana siitä,
että vain demareita äänestämällä voidaan välttää se,
että Suomeen tulee sinimusta hallitus.
Me ollaan puhuttu
aiemmin tästä vaalitaktikoinnista,
ja tää on ärsyttänyt
etenkin vihreitä,
että demarit on pyrkinyt rakentamaan kuvan,
että demareita äänestämällä voidaan
välttää porvarihallitus pohja.
Mutta nyt tässä Maikkarin
maalitentissa tällä viikolla,
Petteri Orpo sitten sydämistyi
Marinille tästä
sinimusta termin käytöstä,
ja hän yhtäkin vain totes...
Tämä oli hauskaa, koska Petteri Orpo
tuli vastattavaksi kysymyksiä, että minkä takia
tässä puolueet barometrissa
kokoomuksen liitetty
tämmöinen adjektiivi on
ylimielinen.
Ja sitten Orpo pääti siihen, että
hän totes Marinille, että
ei yhtään pidä siitä, että käytät mahdollisesta
porvarihallituksesta, nimitystä
sinimusta hallitus. Se viittaa
fascismiin, ja minusta se loukkaa meidän ihmisiä.
Me olemme 105 vuotta oltu rakentamassa
demokratiaa Suomeen
taisteltu sen puolesta, minusta taman
väärin, ja minusta pitäisi pyytää
anteeksi.
Marin perusteli sitä,
että tääli on mitään
viittausta sinimustaan liikkeeseen
historiaan tälläinen kommentilaan,
ja sitten hän on anto
tämmöisen epäanteekspyyntömäisimmän
anteekspyynnömän.
Tämä ei ehkä meidän edes täytä mun
mielestä ihan anteekspyynnön kategoriaa,
mutta sanoi näin, että
jos te koette, jos sinä Petteri
koet tämän loukkaavana, niin minä voin
sinulta pyytää tässä henkilökohtaisesti
anteeksi.
Se on vähän niin paljon kuin pyydän anteeksi osaa.
Jos koet, että olen tehnyt jotain
vähän, niin voin pyytää anteeksi.
Koska politiikohan ei osaa pyytää anteeksi
oikein, vaan se on tuonne kiertoilmas.
Että voisi pyytää anteeksi.
Petteri Orpo sanoi kiitos, ja sen jälkeen
Marin alkoi jatko laustaa.
Mutta, että tämä teillä
politiikka on kylmää jakamala ja näin.
En mä tiedä.
Niin siis tavallaan tänä siltavalla kattoo,
niin mä et siis nyt ala miettimään,
miksi ei tähän aina tartuttu aikaisemmin.
Tätä sinimusta on kuitenkin hoitettu täs pitkin kevättä,
ja talit siltavalla on pohjoita.
Mä oon tietysti sitä lähtien.
Joo, siis varmaan just näin, ja mun mielestä oli
Orpoltaa näin teknisesti ihan
hyvä, tai siis taktisesti hyvä
veto ottaa tämä asiaa sille,
ja Marin ja ikään kuin syyllistää
tällaisesta leimaamisesta.
Niin.
Onhan sitä sitä aika hauskaa, että kun
tiedetään, että myös
Sanna Marin mielelään
Jeesus tälle asialla, että
mitenkään ei pitäisi kansakuntaan
jakaa kahtiaan ja muuta.
Käytämättä tämmöinen
sinimusta retoriikka
ei nyt oikeastaan paljon muuhun
täyttää kuin nimenomaan siihen.
Niin, olisiko, oksun mielestäni
johon siinä pientä kärjestämistä,
että meillä tulee ottaa
tällaisen vihien, että vähän
fasisti tulee valtaa, jos kokoomus voittaa vaadita?
No tavallaan, kyllä tietysti ottaa huomioida,
että se fasismi ei vain
käsittääkseni aatteinaan, mikä
sellainen, joka suosi esimerkiksi
monipuolun järjestelmää.
Kuitenkaan Petteri Orbos tulee pääministeri
tähän nakkakengät
jalassa ja koppalakki päässä vetää
tuolla jotakin Hanhemmarsia ympäri
Helsingin katuja yksipuolua
yksipuolua hallituksen diktaattorina.
Kyllä, siitä vähän saa lopuantua.
Eikä jos Demariin
paineajaisuudessa se voittaa
semmoisena näyttäytyä. Muistaan,
ieriittä Korholo, joka on siis vanha kokoomuksen
meppi ja kodilainen
Twitteriskidotti, että
yhtä hyvinvoisin, että jos tuli
Demarijohtoinen uusi jälleen hallitus
tulee tänne punakmeerihallitus,
niin musta se on ihan ihan
samanlainen vertaus, että
voi rukaa herran jubala, että jos äänestettä
Demarii tänne tähän maahan tulee punakmeerihallitus.
Mutta tässä
kyseisessä
kyseessä valitinti se oli
koommista se, että
sen jälkeen kun Marin oli tehnyt tän muka
pahoittelun
Orbolle, niin sen jälkeen
Pura alkoi paasaamaan hänelle, että
sinä olet muuten kutsunut meitä
fascisteks, koska
tässä punamusta hallituspohjassa
niin se, sinin ja sinimusta
hallituspohjassa, sininen on tietenkin
kokoomus ja se musta on sitten
musta kortti jää tuolle
Perussuomalaisinen, että pidätkö meitä fascisteenä
tämä on loukkava ja tässä kohtaa Marin
ei suostunut nähdä pyytä anteeksi.
Kyllä, anteeksi pyyntöön kiinti oli täynnä.
Joo, mutta okei, siinä oli se, että
Jan Andersson, eli
tämä tenttievätä nyt toimittaja
kysyi, että pyydätkö tässä purralta anteeksi
purra ei lähtenyt itse pyytä anteeksi pyyntöön, mutta
täytyy sanoa, että
kun Perussuomalaiset on ehkä se puolue
tällä hetkellä eduskunnassa, joilla on
niin kun, jotka eniten
käristää ja heittää tämmöistä
niin kuin jerryä tuolla
eduskunnan lauteille ja muutenkin
ja mahdollisesti
leimaa ihmisiä aika herkästi
sosiaalisteiksi ja kommunisteiksi
ja marxisteiksi
niin
mietin, että onko siinä
varaa olla sitten kovin
herkillä, jos itse on tavallaan
lähteä sille retoriselle tielle, että
leimataan
vähän sinnässä. Kyllähän se vähän eikko on.
Joo, ja siis varmasti Marin ei halunnut
olla saada niitä otsikoita,
että Marin pyysi purralta anteeksi
tai myöskään ei haluaa varmasti, että tavallaan
kokomuksen kanssa ei oletko tällaiset
yhteen liittyvät vielä onnistuu, mutta ei halun
näyttäytyy Perussuomalaiset tai tämmöisessä.
Ois siinä kyllä pitänyt heittäytyä polvilleen
kuullutpa, meidän maksima kuullutpa.
Koska se ei siis...
Tämän retorikan ongelmahan on se
vähän niinku tässä talouspolitiikassakin,
että jos sitä
saadaan se vaalivoitu ja mä en tarkoita pelkästään
demareita, koska onhan muillakin
aikalle pitkälle vietyä retoriikkaa,
mutta jos puhutaan esimerkiksi tästä sinimustasta
sinimusta retorikasta,
mitä he kuitenkin jakavat
käyttävät vaalimainonnassa,
niin kyllä se
luo kuitenkin ihmisille semmoisia odotuksia
siitä, vähän niin kuin
Ukraanalaisille tuli odotuksia hornethävittäistä,
niin luo semmoisia odotuksia,
että sitten demarit
ovat nyt sitä mieltä, että tämmöiseen
porukoiden kanssa ei tehdä yhteistyötä.
Ja kuitenkin sitten jos mennään takia hallitus
kokoomuksen kanssa tai jälkeen.
Okei, sinä olen Persu ja sitten
mutta kokoomus kuitenkin mukana.
Kyllähän se aikamuisia pettymyksen
autoja aiheuttaa
vähän niin kuin Ukraanalaisille hornetasiassa.
Tällä tavalla nyt
käristään kansakuntaa tässä,
mutta kuitenkin.
Joo, ja kuten ehkä myös
tiedämme siis varmasti kaikilla puheenjohtajilla
pinna alkaa kiristyä
tässä lopua kohden, mutta
Marin ehkä
itse suhtautuu
tällaisen tai pitää, olemme ennenkin kuulleet,
että media käristää
ja media luovastakaan asettelua ja
tällaista, niin on tämä
vähän meille näyttäyty kummallisena, että hän itse
vaala sitten ei kyllä luostaa.
Sitten kuitenkin se, että tavallaan ennen juttu,
esimerkiksi keskustalaisten kanssa, jotka tietysti varmaan
haluavat kertokkiin sellaista tarinaa,
mutta ovat nyt sydämistyneet
muun muassa siitä suhteessa
perussuomalaisten
tietyt kellokkaat esimerkiksi
Sebastian Tynkynen, joka on kuitenkin puolueen
varapuheenjohtaja, on käyttänyt
tätä kepupettä ja aina retoriikkaa
niin kuin omassa
vaalimainonnassaan ja
tuolla vaalikentillä.
Tavallaan jollakin tavalla on kirjoittamot
on sääntö kuitenkin se,
että kun väistämättää puolueet
tietää, että vaalien jälkeen joudutaan
näiden samojen ihmisten kasvyrittämään
sitten sitä hallitusta, niin on
pyritty siihen, että puolueen
johtohahmot eivät
likaisi ikään kuin käsiänsä
tässä mutapainissa niin pahasti.
Ja esimerkiksi
niin sillä tavalla, kun esimerkiksi Marin on
tavallaan nyt tehnyt, niin voi olla,
että Marinen ei ole niin helpo
lähtiä sitten rakentamaan sitä sopua
no ehkä hän voi ajatella, että hän
vaalien jälkeen pois, joku muurpeen
rakentaa sitä sopua, mutta kyllä siinä
aina se riski piilee, että jos niin
kovin tiukasti itsensä maalaan
nurkkaan, niin
ja esim. se on mitään muutokon ampumalla
ulostuloon, niin vaikeeksi
se saattaa mennä.
Joo kyllä, perussuomalaista ja
no niin, juhalla putoankin.
Hammas putossa.
Kyllä, kyllä näet vasta pöydiltä, mutta
no joo, tämä perussuomalaista
ja Demarien, josta nyt lyhyestä
tämä hallitus humpaa vielä, niin
niin persue ja
Demarien yhteistyö nyt on näyttä
merkoon mahdollista, mutta
kyllä niin kuin yhä enemmän muu
mielestä myös niin kuin Demaria kokomuksen
tirentää paljon vaalitaktist peliä,
mutta se, että miltä
vaikka Marinin ja Orpo on
kaksina niin kuin
rakkausavioon liittyen. Juurkinä, miltä se näyttää
ulospäin ja mitä mekin olemme kuitenkin
kuultu, että ilmeisesti heillä ei ole mitään
kovin lämpimät välit, näin
heivät ole mitään
siltavalla ystäviä.
Joo, ja ilmeisesti ei ole mitään tunnusteluja
myöskään käyty. Juur, näin.
Tällaisen niin kuin hallituspohjan
petaamisen kannalta, koska niitä hän kyllä
käydään niin kuin sajoneiden vaaleja. Niin, niistä mennään käsitys
oot, ei siellä juurikaan mitään keskusteluun taustalla
käydään. Joo, ainakin, ainakin, jos on
käyty, ne on käyty hyvin vaifiikkaa, että ehkä
enemmän kokomus on pyrkinyt
käymään tunnusteluja
suomalaisten kanssa, siis enemmän joka tapaus. Tottakai varmasti
demareitten kanssakin on joillakin
jotkuhenkilöt käyvät jonkinlaisia
keskusteluja, se on selvä.
Mutta tuota, ehkä ei sitten ihan siellä
Kirvesvartta päivä.
Eikä ihan siellä johdon tasolla.
Hei, otetaan seuraava sekoilu.
Perussuomalaisella tuli tällä
viikon tässä lopussa tällainen
kikymaksu, maksu liittyen.
Eli sytettiin kovaa
takinkäännöstä, sillä puoluea onkin
asettanut vastustamaan näitä kikymaksujen
palauttamista työntekijöiltä,
työnantajille. Tämä siis juontaa juuran
siihen, että tuolla SAK on kyselyssä
Helmikuussa, perussuomalasta sanoi, että he kannattaa
tätä siirtoa, eli otetaan
työntekijöiden
palkastamaksamaan
työläkemaksuun
osuutta, mikä Sipilan hallituksen kaudella
siirrettiin työnantajilta,
työntekijöiden maksetavaksi, niin siirrettäisiin
takaisin työnantajille.
Nyt yhtäkin sitten tällä viikolla
Purra sanoi, että hän vastustaa tätä.
Työmarkkinejärjestöissä on
tuolla SAK
vedetty aika
noin kovaa linjaa
tämän suhteen
STP.
Eduskunturimmäpuheenjohtaja Antti Lintman kutsui
tätä palkan saa ja petokseksi.
Ja Purra sanoi, että
tässä on vaikea nyt tämmöinen väärin käsitys, että
se kysely, niin se
on putkonen, putkonen tuolla puolentoa
mistä ollaan täyttelisiä, ei ole informoinnu
oikein puolenjohtaja.
Sitten putkonen
uskollisena puoluen soturina
sanoi, että minä kannan täyden vastuun.
Kas kun hän ei sanoi, että kannan
täyden poliittisen vastuun, mutta
koska hän ei ole tarkoittanut mitään, mutta
joo, näin pääsi
käymään. Miten
iso
ongelma tämä on perussuomalaisille?
Tässä on kuitenkin
aika iso osa ihmiset on käynyt äänestämässä,
joo, mutta onks tämä nyt semmoinen
kysymys, joka jotenkin
siellä moni
perussuomalainen olisikin äänestänyt
Demaria sitten sen sijaan,
jos olisi tiennyt, että hetkinen
he eivät kannata tätä
kikymaksun palauttamista.
Niin, no se vaan, että
persoja ja Demareita
yhdistää tämä työmarkkinapuolta,
se on joku asia, mikä heitä,
eli se onkin vera yhdistää se, että monivat kannattaa
esitövuutta ja suurin piirtein on
käsittääkseni monia
saman tyyppisinäkemyksiä
työmarkkinäen liittyen. Joo ja ansio on se,
että noin se lyhentäminen ei kelpaa,
mutta porrastaminen niin, että
sitä ei kuitenkaan lyhennetä, niin se on
kelvannut. Se on se, mistä
yhteinen sävän löytyy näinpä, mutta
että nyt tässä sitten
ollaankin eri mieltä, ja on tässä
ihmeellis
vähän kummallinen, että on kuitenkin
jo tosiaan Helmi kuin alku puolella,
mutta on vaalikampanja
tai DiMarien vaalikampanjatottakai
samalla myös, ja
kysely on perus, on julkaistu jo.
Miten niin samalla myös viittaat,
kun sieltä A-yliittä olisi tietenkin
poliivisoitunut? Niin.
Jarikin tuossa lausessa.
Rippumalto on A-yliikki. Tuli se S-sakojainen
ja Antti Lindtman silleen.
Saatteko mennä sekasin?
Antti Lindtman sulussa
S-sako on
eiku hetkinen, mikä se on.
Meillekin näitä on lopattu aika silleen
sanotaan näin DiMarien
ja sieltä S-sako on puolelta näitä asioita,
mutta tää on ollut S-sako vaalikampanja
ja heijosen kyselyn tehneet, ja jos perussuomalaiset
on vastannut siihen, ja sillä on Helmi kuussa,
niin heivät olleet kuitenkaan ottanut asiakseen
korjata. Tässä on kuitenkin puoltoista kuukautta
mennyt. Muistan, että se on 10. Helmi kuuta
julkaistu se kysely,
niin ei perussuomalaisesta onhan rikkapurrakisen
nähnyt aikaisemmin. Jos olisit halunneet,
niin kyllähän olisivat tuoneet sen esille, että
tässä on käynyt virhe. Tietenkään heivät ehkä halunneet sitä tehdä, koska sillä on
hejutus vähän ikävää valoon,
mutta toisaalta on se äänestäjille
aika ikävää, että joskus on voinnet kutenkin
kattoa ehkä tätä asiaa
kuortaista. Siinä
vaihtoehdo tavalla, mitä siinä on käynyt
kumpikaikkovin Imartelava se, että
on ajateltu, että no,
toivotaan, että tämä ei nouse, miksi kään teemaks.
Ja katsotaan, että mennään näillä,
ja sitten kattellaan, jossa hallituksessa,
jos päästään hallitukseen, että jos se
kävelee joskus vastaan, mitä sitten tehdään.
Ja myös se, että puoleltoimistolla on niin eri
käsitystä asiasta, että Matti Putkonen,
joka on sen viestintä vastaava,
niin hän on niin kuin automaattisesti ilmeisesti
ajatellut heidän kantan tämä,
jos hän ei olisi puolelta johdon pöydellä sitä käyttänyt,
että puoleltoin johto on eri mieltä.
Niin, kyllä kyllä. Vaikein tietää sitä,
minulla on jotenkin tulossa ennen kuvaa, en tietysti
voi tietää totuutta, koska tässä on
tämä vaihtoehtoinen selitystä
virheestä, mutta kyllä mä ehkä
itse ehkä lähtsin
siitä, että perussomalasta on yrittänyt
ihan normaalia poliittista tempua,
eli ajaa kaksilla rattailla,
että heillähän on tietysti se ongelmaseen
kikymaksun kautta sitä kautta,
että teollisuus puolen
duunareissa
ei niinkään palveluilujen duunareissa,
vaan teollisuus.
Teollisuudesta työskyntelevistä duunareissa
he ovat ovat isoin puolueen,
paljon isompi kuin demarit nykyisiin,
siis kannattaa siis äänestäjien,
tähän segmenttiin kuuluviin
äänestäjien joukossa.
Onko se sitten ne työmarkkinakysymykset
juuri se asia, minkä takia
nämä teollisuusduunarita äänestävät
perussomalaisia, tuskimpas
on se ykkösasia, koska veikkaasin, että
se isoin asia on kuitenkin
ehkä maahanmuuttokysymykset
ja sen sellaiset identiteettipoliittiset asiat.
Tuolla puoltoainehinta.
Ja nämä, mutta
totta kai se on merkitystä.
Ja sitten se, että nämähän on
hyvin hankalia nimenomaan tämän takia
perussomalaisille, nämä työmarkkinakysymykset.
Ja Matti Putkonen, joka on tietysti
entinen Hakanieme Rotweiler,
joka on ollut niin kuin metalliliiton
viestinnäpääli, kyllä hän on
Matti varmasti pahastuu tästä,
mutta sanosin kuitenkin, että hän on
työmarkkinasioissa vähän niin kuin demari.
Niin silloin hän on varmaan,
joka hän on voinut tehdä se virheen, että hän on
äätoutta, että perussomalasten kantaa on
tälläin ja pysyy tälläisenä, tai sitten haeavat
vaan kaksilla rattailla, koska nyt
tietysti kun ne ovat heidän
olienkortensa mennä hallituksia, niin on
porvaripohja, niin siinä
kategoriassa sitten tietysti tämä, että
niitä maksujia ja nämä palautetta
sitten työntekijöiltä työnantajille
on juuri se oikeakanta
siihen pohjan
tähdettäessä. No sitten vielä haluan
siitä, kun sanoit tästä, kun tämä on
tämmöinen tyyplinen vaalien alus
keskustelu, että totta kai
tässä on tämä kaksilla rattailla
ajaminen tai se virhe, mutta se,
että Hakaniemen nyt erityisesti
ja Demarit haluaa paukuttaa
tämä vaalien alla, se on taisin
ymmärrettävää vaalitaktisista syistä,
mutta se ensiäkin se
tämä kikymaksujen
siirtäminen tai niitten palauttaminen
ei millä tavalla kuulu
puolueille, se on työmarkkinaasioiden
välinen sopimus, millä ne on
tehty toki Juha Sipilän hallituksia
ja Juha Sipilän painostamana
tehtiin aikana se siirto,
jolloin se siirrettiin työntekijöille,
mutta ei puolueet voisi sitä
palauttaa sitä asiaa.
Jos puolueet voisi sen palauttaa,
niin minkä takia Demarit ei ohtomaan
nykyinen hallitus, ei ole palauttanut
niitä maksuja. Tämä asiahan nousi
esille nimenomaan, että
palkkaneuvottujen yhteydessä, koska
SAK ryhtyi ajamaan sitä
kikymaksujen palauttamista, että se olisi
osa tätä palkkaratkaisua,
että pystytään palkansaajien
ostovoimaa
korottamaan tällä muutoksella,
mutta ei tarvis palkkoja nostaa niin paljon.
Työnantajat tämän tyrmäsen
Se haiskahtaa tubolta.
Työnantajat tyrmäsen, nimenomaan esimerkiksi
näistä, kun heillä on tämä tubokammo,
siitä syystä ja se ei
tullut osaksi sitä palkkaratkaisua.
Ja nyt se palkkaratkaisu on tehty,
niin tuskin nyt ruvettaisiin
vielä sen palkkaratkaisun päälle,
joka oli muutenkin kohtuullisen kallis
nimittäin kuntasektorille.
Pitäisikö sitä palkkaratkaisua? Ruvetaan vielä
sillä kikumaksun palauttamisella veivaa
vielä ylöspäin. Tähän on tällainen
olkiukko, joka on sopivasti rakennettu
tähän vaalien alle, ja toki tietysti
persuen oma sekoulu on
edesauttanut tämän olkiukon rakentamista.
Mutta tätä pitäisi
eihän tässä ole kysymistä sellaista,
että puolueet voivat nyt päättää,
koska ne ei voi päättää sitä.
Tässä ensi vaalikaudella on aika
selvää, että meillä tulee olemaan
eläkejärjestelmää koskeva
uudistusta, ja se tulee,
tullaan todennäköisesti kirjamaan hallitusohjelmaan,
että aloitetaan eläkejärjestelmää koskeva
uudistuksen valmistelu.
Tähän on nimenomaan eläkejärjestelmää koskeva
kysymys. Tämä liittyy
työeläkkeiden rahoittamiseen.
Hauskaan
just eiden tuli Kelani ja ETK
on yhteinen tilastotieto.
Työeläkkeisiin, joiden
rahoittamiseen tämä nimenomaan
nämä kikymaksutkin liittyy,
tai ennen kikymaksut on, mutta kikyssä
muutetut maksut, niin niihin kuuluu
31,4 miljardia euroa.
Kun puhutaan
31,4 miljardin euron
vuotuisesta meno-erästä,
joka peritään kuitenkin
sitten pääosin työntekijöiden
ja työnantajien eläkemaksuilla,
niin se on aivan selvä,
että se rakentaa
meidän verojärjestelmään
aivan hillittömän ison
kiilan.
Kaikki eläkeuudistukset, mitä
viime vuosien eläkejärjestelmää
tehdyt muutokset,
ja toi edelleen
eläkeuudistus, niin hän on tähdennyt siihen,
että eläkemaksu taso ei tarvitse
lähteä nostamaan, mutta kun tämä meidän
huoltosuhde on, mitä on, ja väestön
tuleva tai kehitys on,
ja nyt vielä
taloustilannekin on ollut välillä mitä on,
niin se paine sinne
siellä eläkeuudistuksilla aika kova,
ja kukaan ei haluaa enää niitä maksua
nostaa, koska se syö verotus
varaa kaikilta muulta hyvinvointiyhteiskunnan
rahoituksilta. Pelkona siis tavallaan on se,
että
yhä suurempi osa yhteiskunnan
rahoista menee siihen,
ei valtionpudetista,
ne on valtionpudetia ulkopuolisia,
mutta ihmisten rahoista menee siihen,
että me pystymme maksamaan
eläkkeellä olevia ihmisten eläkkeelle.
Tämä on pelkotustaustalla,
tämä on ihan pieni
detts, kun asian ympärillä,
mistä nyt sitten kohkataan,
kun pitäisi tavallaan puhua siitä
isosta kuvasta, että mitä tällä
eläkejärjestelmälle tullaan
tulevaisuudesta tekemään.
Ja siellä ei ole työmarkkina järjestä, tulee
neuvottelmaa mahdollisesti jonkinnäköisestä
jarrusta, eli indeksijarruun
tulee sinne mahdollisesti,
jos se menee läpi. Ja tämä tulee olemaan
todennäköisesti tämä
maksu, että miten ne maksut jaetaan
työntekijöiden ja työnantajien välillä,
niin se on mennyt yleensä 50-50,
kun niitä korotetaan, eli puolet
toisella ja puolet toisella puolella.
Mutta sitä voidaan niissä neuvotteluissa
rukata, ja voin kyllä sanoa, että oman
olis poin mikä tahansa, niin sinne ei tuu
politiikot sitä hommaa sörkkimään.
Ei varmasti tuu, ja tietysti se, ja nimenomaan
se, että kyllähän se,
vaikka mä tiedän sen, että sen onko se
kikymaksu, tai siis tämä järjestetään
siirrytotehtiin, sen on 2016, niin olihan
se katkera palaa a-yliikkeelle, koska
sibilä ikään kuin pakottisen,
hän ajoa tavallaan
väläyttöllintä pakkolakien
mahdollisuuteen, ois lähdetty
palkkoja laskeen,
jos tätä ratkaisua ei tule.
Mutta se, että siitä huolimatta
niin yhtä lailla
hakaniemessä,
kun kaikkeellä muuallakin tiedetään,
että se tehtiin nimenomaan teollisuuden
kilpailukyvyn parantamiseksi,
mikä, ja käsittääkseni,
niin kuin sen jälkeen tehtyyn
selvityksen mukaan se onnistui, ei mitenkään
täydellisesti, ei voisi sanoa, koska
esimerkiksi työajan pidentäminen
oli ehkä enemmän naisvauta sille aloille
lopulta, lopulta toteutettiin
niin kuin täsmällisemmin, eli todennäköisesti
julkisen sektorin työpaikoilla.
Mutta kyllä se oli joka tapauksia
meidän teollisuuden kilpailukyvyn parani
ja sitä kautta luotiin uusia
työpaikkoja ja saatiin
palkkatuloja ja kaikkeen, mitä tämä yhteiskunnan
tarvitsee, niin eihan se ollut myöskään
lopputulemahan, ei ollut mitenkään
aayyliikkeen
tavoitteita vastaan.
Mutta mä ymmärrän sen, että haluavat
nyt sen palauttaa, mutta tämä vaalikeskustelu
ei ole nyt sen paikka,
missä se asia palautetaan.
Tämä on puhdasta politiikkaa, että se
käydään sitten työmarkkina, niin kuin
mainitsi tässä, se tapelaan sitten
työmarkkinajärjestöjen
keskeisen asiaa tulevissa
neuvotteluissa ja miten se jaetaan.
Plus siihen ratkaisuun muistaakseni liittyy
aika merkittävä useiden
100 miljoonien eurojen
tuloveron alennus, siihen
niiden
maksurasituksen siirtymiseen.
Mä en ole sitä nyt kuullut, että haluakas
demarit ja vasemmistoja
yliket peruaan myös sen
tuloveron alannuksen.
Tämä oli jari tuossa kuvaa siitä tavoin.
Hyvin pieni osataan, kuten Juha sanoi,
että ei tätä nyt puolue, että tässä hetkellä se päätä.
Mutta on tämä nyt yleisemminkin meidän
vaalikeskustelun ongelma, että me täältä
puhutaan joistaan ennen kuin tällaisista
hyvin pienistä nippeliasioista, jotka ei
välttämättä edes nyt juuri tähän hetkeen
tai politiikoille kuulujaa, ja siitä vaan
on tavallaan rakennana se keskustelua.
Pähetätte sinä, että jarin kuimene
minuutin monologikäsittely tai nippeliasio.
Mutta se on helppo.
Tällä hetkellä me puhutaan
fascismista ja kikymaksuista.
Tässä huomaa juuri se, että ketkä ovat lähellä eläkeikää
ja ketkä eivät. Tässäkin keskustelussa.
Hei, otan vielä nopea.
Nimiä maalitsemat.
Ihan nopeasti puhutaan vielä siitä,
koska ennen kuin sinä pääsit eläkkeelle,
niin suusta tulee
sotejärjestelmä, suurku luttia, Juha.
Kyllä.
Niin puhutaan vielä soteista.
Täällä on eläkkeelleen veikkaan
tai ainakin kaksi sote-mallia on ehtynyt vielä kaatumaan.
Kyllä.
Kun tässä on nyt puhuttu
demareista ja
persuen ongelmista,
kokoamuksen on nyt ollut hankaluksi
selittää sitten tämä, että miten siitä
sotejärjestelmästä
saadaan sellainen miljardisäästöaikaan.
En ole tähän päivään mennessä nyt
saanut kiinni siitä, että miten ihmeessä
sieltä voidaan
menojen kasvua hillitä
miljardilla eurolla.
Ajatus on siis se, että kun tänä vuonna
ne on apautu 23 miljardia euroa,
hyvinvointialueiden
valtionantaman sinne fyrkkä,
niin vuonna 2027,
eli ensi vaalikauden loppuun mennessä,
niin se olisi noin 26 miljardin.
Orpon ajatus on ollut se,
että tätä menojen kasvua hillitään
miljardilla.
Ja siinä järjestelmässä on jo tehty
tässä juttuukin tällä viikolla,
voi olko se viime viikolla, jo
että sinne on rakennettu ja jarruja.
Eli kun meno kasvua
on jo nykyisellään
taitettu sellaisella 20 prosentin
menoleikkurilla, ja sitten on vielä asioita,
mitä valtion rahoituksessa,
kun valtion rahoittaa nää hyvinvointialueet,
niin mitä ei huomioida. Ja yksi on tämä
varsin avokätinen
kunta- ja hyvinvointialueen palkkaratkaisu,
mikä tulee maksamaan silloin
vuonna 2027,
niin jo 1,2 miljardia
enemmän, kun mitä
niillä hyvinvointivalalueelle on
siltä fyrkkäisen palkakehetyksen takia
luvattu. Sitten on palkkaarmonisaatio,
ja sitten on kiinteistöjä, ja niihin liittyy
kaiken maailman kikkaluena, ja rupeaa niitä avaamaan
tässä, mutta sitä rahaa
tarvitaan itse asiassa paljon enemmän,
sitten leikkausta joudutaan tekemään siellä,
ja nyt yhtäkkiä
kokoomus selittää, että tässä vain
tai jotaan tämmöinen teostus.
Tämä on ihan määrä keskustelu, että
tätä ei oikein raketti insinööri ymmärrä,
että mistä tässä on kyse tässä sote-rahoituksessa.
Koska ensinnä meillä on hallitus,
joka on rakentanut sote-
mallin, jossa on
valtavat alijäämät jo olemassa.
Pelkästään se mallin takia, ja sitten
tämä mainitsi semmoisia palkkaratkaisun takia.
Ja he, toisaalta sanovat, että
me niin kuin Demari esimerkiksi sanovat,
että sotesta ei saa sitten leikata
yhtään. No, tämä heidän
oma, oma, oma himme, luomassa himme,
eli leikkaa jo sotesta miljardia,
jos ei sinne ajatella lisää rahaa.
No, sitten on tämä kokoomuksen malli,
joka ikään kuin
leikkaa vielä
näiden miljardialijäämien lisäksi
vielä miljardin.
Mutta sitten tuli mieleen sitä,
koska sehän oli sinä suoraan asianohjelmasta
ja lasselehtoni, joka on siis tavallaan
kokoomuksen
husin diagnostiikkajohtaja
ja kokoomuksen tämmöinen sote-kuru
voisi sanoa. Ja hän hän esitti sinä
itse asiassa niin, että
sote-moneen nousu
rahoitettas leikkaamalla
näistä
työllisyyskulujista, esimerkiksi
asumiskuluista.
Eli onko nyt
kuitenkin niin, että
sote-kuluja ei leikatakkaa,
mutta koska leikataan
sieltä sosiaalikuluista,
niin se on itse asiassa se leikkaus,
jolla sitten rahoitetaan sote-menoja
ja se on tavallaan se leikkaus,
minkä kokoomushalua tehdään
lisätäkseen
sote-menoja
ja sitten leikatakseen niitä miljardilla.
Oliko näin?
Jotenkin näin, koska
mä kysyn, että
täältä lehtoiseltä siinä lähetyksessä,
jossa toisena vierona oli Aki Lindeen
kannattaa katsomaan se keskustelu, koska
mä en osaa, mä en ihan osaa
referoida, että mikä se,
kun he niinku pyöritti, nämä sote-kuruut
pyöritti sitä niin, että tavallaan on
ongelma, tai Lindeen kiisti sen, että
nykymalli leikkaisi
ja sitten lehtonoi sitten me, että kyllä se leikkaa
niin, ja sitten
Lindeen olisi sitä mieltä, että
tämä nykyrahotus riittää,
mutta lehtonoi sitä mieltä, että ei riitä,
mutta silti pitää säästää miljardia
ja tämä on niin, kun heidän vastaukset
oli mun nähdeksien varsin
käsittämättömät.
Miten sitten, niin eikä kovaa?
Mutta just tähän kysymyksen, mä kysyn, että
onko tässä niin, kun eri taskumista näitä
niin, kun lehtoista kysytään, onko se niin,
kun eri taskuista otetaan näitä rahoista?
Joo, no tavallaan, että
pystytään sitä painopistettä rahoituksessa, että
sosiaaliturvasta sinne tervenökuoltoa.
Niin, mä en tiiä siis, kun
tämä
tämä, niin kun tekee
ihmisen ihan voimattomaksi,
ajautuu turvattoman tilaan,
kun miettii tätä koko asiaa, koska
koska se lehtökohtaan tässä oli
niin kun alun perinkin aivan, niin kun
metsään se, että yritettiin luoda semmoista
järjestelmää, joka olisi kustannusneutraali.
Eli siis, niin kun tämä
uusi sotema oli, ei lisäisi
tavallaan niin kun kustannuksia, että se oli
tehtäisi niin kustannusneutraalisti, jolloin
ajauduttiin siihen, että
esimerkiksi kunnat rupeaa salipuudet oimaan
niitä omia sotemenoja, jotta he vain
saisivat sitten vastaavasti, niin kun he liäisi
enemmän rahaa käyttää niin muihin menoihin.
Ja kun tämä olisi pitänyt alun pitäenkin
tehdä niitä katsoa vaan kylmästä,
paljonko ne hyvinvointialueet tarvitsee sitä rahaa.
Ja sitten antaa niille
se rahoitus, jotta suomalaisten terveys ja
sotemenoit katetaan.
Sehän on nouseva summa, kun
väestö vanhenee ja näin poispäin.
Mutta se, että luotiin tämä tämmöinen
rahoitusmalli, joka pakotti
kunnat alipuudet oimaan, joka johti
siihen, että hyvinvointialueilla
on nyt miljardien alijäämä.
Niin tähän on semmonen
systeemit, että tämä uskon vanha
erkkikään enää, että mitä tässä oikein on rakennettu.
Koska todennäköisesti,
kun kaikki tehdään suurana
kompromissina, niin siellä on
nämä, jotka on yrittänyt painottaa
sitä, että tulotei saa
ja sitten on hauttu
kuitenkin hirveän määrä hyvinvointialueita
ja sitten on hauttu, että
eihän tässä nyt vain yksityisesti
voi tulla mukaan, koska tämä pitäisi olla
tämmöinen sosiaidemokraattinen
julkisen järjestelmän unelma
ja kaikkea. En tarkoita sitä erillisen malli
hallituksen malli, olisi sen parempi.
Mutta ohan tämäkin semmonen malli, jota joudutaan
ainakin kaksi seuraavaa vaalikautta vielä korjailee.
Mutta jos mennään seuraalle vaalikaudelle,
niin kenelle
tämä on hankalin tai
jos demarit jatkaisi päivänisteripuolueena
niin
sitten joutuisi, koska siellä on se leikkuri, kyllä
vaikka he tavallaan kiistää sen, niin se siellä on
niin sitten joutuisi vain diilaan sen kanssa
joka tapauksessa
pitää niin pistä hyvinvointialueella
tai sitten tulee kokoomus, jonka pitää
leikata vielä enemmän
mutta kenellettään malli on kaikkein hankala.
Tämä varmasti kaikille hankala
ja kokoomuksille tämä on totta kai
erittäin hankala sen takia, että kun
se sitten
käydään vaalit ja jos kokoomukset tulisi
päivänisteripuolue ja varmaan he tietävät
se jo nyt jo, sitten kun
valkenee, että paljonko sinne sote-alueille
oikeasti pitää laittaa rahaa
niin sitten voi kyllä heittää
heipat kaikille muille menokohteille sen jälkeen
ja kyllä myös
mun mielestä
miljardin tulovero-alennukselle
että jos aikaa siis pitää
edes hitusen verran kiinni
sopeuttamistavoitteesta, mikä on kuitenkin
heidän politiikkaansa ydinne.
Ja mä väitän, että kun tässä vaaleen alla
yksikään puolue ei oo
ollut sitä mieltä, että sote-palveluista
pitäisi lähteä leikkaamaan
niin se on kyllä semmonen lupaus
mikä tällä niin kuin rahoitusuralla
on mun käsitteenäköisenä niin mahdolliton
pitää kiinni. Kyllä. Ei semmoista
sopeutusta tai semmoista säästöjä
löydy vaan sieltä
hyvinvointialueesta, kun puhutaan jo
varmaan niin kuin usein prosentti
yksikön säästötarpeesta, mä soittelin
läpi osa noista hyvinvointialueista
kysyä, että mitä tää tämmöinen niin kuin lisää
miljardin vielä tämän kaiken niin kuin päälle
tarkoittaa. Siinä sanotaan, että
taustakeskustelu sieltä sanottiin talouspuolelta
monesta paikkaa, että no sit olisi kyllä
asiallista kertoa, että mistä
palveluista me luovutaan, ja mitkä
velvoitteet meidät poistuu, koska semmoista
ei voida tehdä. Ja samaa mieltä on
nimenomaan valtiovarainministeriö todennut siinä
muistaakseni menokarttuksessa, että
ei voida
säästää sieltä
hyvinvointialueilta ilman, että se tarkoittaa
palveluiden leikkaamista.
Tätä ei kukaan halua myöntää.
Niin kuin se on kokoomuksia on pitänyt kiinni siitä, että
heivät leikat se heidän miljardisäästönsä
siellä ei olisi joten palveluista,
vaan se on jostain sitten hommani
tietysti kiinni. Joku kaiken, että muun
todellisuuden ulkopuolella pyörivät
tämmöinen miljardisäästön, joka
unohdetaan tavalla, että siinä on nyt
kohdistuja nyt aika kovat menopaineet.
Kyllä, koska se
kun se onnomaan sinänsä
yksinkertainen, mutta kukaan haluat
vaaleja, koska tiedetään, että
a, sinne pitää laittaa
miljarditolkulla lisää rahaa
tai b, jos ei laiteta,
niin sitten leikataan palveluja ja
keskitetään. No se on väestämättä ehkä
muutenkin edessä, ja hyvinvointivaa
aluetaan tekevät sitä nyt.
Mutta niinhän siinä vaan tulee käymään, mutta
eihän tämä olla semmoinen aihe, jota kukaan
näistä puolueista
haluaa varsinaisesti pitää näin vaalien alla
esillä. Ja vaikka tässä on nyt parittu kokoomusta,
niin heidemarit, tai tavallaan
ei haluaa jollain tavallaan myöntää sitä, että
heidän tekemässä leikkure siellä, niitä
ei ole leikkaa, joten hekin joutuvat niitä
päätöksiä tekemään, vaan he ovat jotenkin
tämän ulkopuolella ja sanot, että he eivät
myöskään sammilla säästymään. Kyllä, ja seuraavalla
VM kirjoittaa näissä omissa papereissaan
tulee esiin, pitääkö asiakasmaksuja
nostaa riippaasti, pitääkö
hoitota kuista ja muista tinkkiä,
hän on kaikki edessä. Ja esimerkiksi myös kokoomuksien
kuitenkin, tää lehtonenkin sanoo siinä
Jari Sulle lähetyksessä, että hän kään mielessä
on se, kun näitä asiakasmaksuja ei pitäisi nostaa.
Ei voi muuten, kun toivottaa hirveästi voimia kaikille
ihmisille ketkä on noissa hyvinvointialueen
aluevaltuustoissa
valtuutettuina. Koska aika monissa
hän on jo yhteyttä kohta tulossa tai
muuten kävellä. Se on niin, kun epäkiitollisin
homma, mitä löytyy, koska he eivät päätä
rahoituksesta, vaan heidän pitää
järjestää hommat niin, että
lakisääteiset tehtävät hoidetaan
päätti vanha hallitus
rahoituksesta tai eduskunta
rahoituksesta, mitä tahansa.
Ja vielä ennen, kun mennään
kaikkien odottamaan viikon vitsiin,
niin pakko mainostaa
vaalipäivä sunnuntoina
menkää äänestämään.
Toivottavasti ei ole ihan kamottavia jonoja
niin kuin ennakoäynnestyksessä on ollut.
Mutta menkää käyttämään
äänioikeutanne, tehkää palvelusdemokratialle
ja sitten menette kotiin
sen vaalikaffen
nautittuanne ja sen
vaalipullan syötyänne
ja käynnistätte iällän
vaalilähetyksen, jossa tulee
kovaa ajoa koko ilta
tulosjuttuja, seurataan
etenkin kolmen suurimman puolueen
meisinkejä, mutta
unohtamatta näitä
pienempiäkään puolueita
tiukkaa ajoa
ja kovaa meininkijä
rohkeuskasvaa ja almaspirittiä.
Eiks vaan näin?
Voit sen varovaa sanoa, että
tuljossa maan parhaat kommentaattorit
Lauri Nurmen lisäksi, siis
Järmo Korhonen ja Juhan Aunes Luoma.
Kovaa menoo.
Seuraavaksi
Viikon vitsi.
Keskusta yllätti sunnuntain vaaleissa
tekemällä kovan tuloksen.
Tää ei ollut vielä se vitsi osa.
Hyvän vaalituloksen myötä
Kepu löysi itsensä jälleen kerran hallituksesta.
Mitä pääministeri sanoi
keskustan puheenjohtajalle
koskien hallituksen sisäistä luottamusta?
Muista Annika
Ei saa rikkoa.
Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.
Vaaliviikon jaksossa Politiikan puskaradio käy läpi skenaariot hallitustunnusteluista. Miten hallitus lopulta syntyy ja kuka joutuu pettymään? Lisäksi puidaan gallup-kärjen sekoilua, jota on loppukirin aikana tapahtunut niin perussuomalaisten, demareiden kuin kokoomuksen riveissä. Jotain kertoo se, että jopa politiikan toimittajakonkari Juha Ristamäellä menee aivot jumiin sote-säästöjä miettiessä. Vaalihurmoksen lisäksi muistetaan kiittää asianosaisia Nato-ratifioinnista. Juha Ristamäen kanssa studiossa vaali-iltaan valmistautuvat toimittajat Jari Hanska ja Elli Harju.