Politiikan puskaradio: 86. Vaalispesiaali: Sunnuntaisen vaalitaiston kärkikolmikko on sekoillut kalkkiviivoilla ja kisaväsymys alkaa näkyä - mitä tapahtuu maanantaina, kun vaalitulos on selvä?

Iltalehti Iltalehti 3/31/23 - Episode Page - 1h 9m - PDF Transcript

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Politiikan puskaradio.

Studiossa tänään.

Juharistaakin.

Elliharju.

Ja Jari Hanska, elikkäsi minä.

No niin, kiitos. Kiitos Turkki. Kiitos presidentti.

Varsin omaa toimisesti, eiku itse valtiaasti toimiva.

Receptaid Erdögän.

Kun annoit meille Suomen natojasennyyden ratifioinnin.

Tai itse asiassa Erdögaan ei ole vielä...

Kun me tätä nauhtetaan tässä kello 17.

Erdögän ei ole sitä vielä lappua allekirjoittanut,

mutta Turkin parlamentti on nyt käsitellyt sen,

ja Suomen rata natoon on virallisesti vapaa.

Seuraavaksi tapahtuu siis se, että

tämä Unkarin, joka tällä viikolla ratifioi ja Turkin,

nämä lippulappuiset lähtevät Washington State Departmentin Holviin.

Toimittamme Lauri Nurmi voisi kertoa tästä erittäin yksityiskohtaisesti,

että minkäverissä kirjekuoressia ne ovat,

ja miten nuo diplomatit kulkevat siellä minkämerkkisen koneen kyydissä.

Mutta nämä 30-maa natomaan ratifioinnit on kasassa

siellä Washingtonissa,

niin naton pääsihteri Jen Stoltenberg kutsuu Suomen naton jäseneksi,

ja sitten kirje lähtee Suomen ulkoministeriön

ja ulkoministeriön toimittaa.

Presidentti Sauli Niiniston allekirjoittaman liittymispäätöksen,

ja sekin sitten toimitetaan siinä Washingtoniin,

sinne samaan Holviin lappuseilöön lukko kiinni

Avamme taurinkoja Suomioon natossa.

Tai ehkä niitä avaamia ei kannata muuten aurenkoa lähettää,

koska sitten Ruotsin loputeen mahuenään sinne kaappi.

Mitäs tunnenmia tässä vaiheessa,

kun tämä varsin pitkäksi venähtänyt prosessi alkaa

pikkuhiljaa olepäätöksessä?

Niin, pitää tässä tietysti kiittää suuren uuden liittolaisemme

Erdoanin johtajuutta tässä vaikeena aikoina

olleessa prosessissa.

Puhut siis Turkijetinen.

Kyllä, Turkijetinen.

Mutta joka tavauksessa, niin itse asiassa pitkään prosessiin.

Tämä prosessi, joka on siis meidän osalta alkanut

virallisesti silloin kesäkuussa,

ei sinällään ole mitenkään natohistoriassa,

mitenkään poikkeuksellisen pitkän prosessi.

Se on enemmänkin nopea?

Itse asiassa saattaa olla jo nopeammasta päästä,

mutta tokihan kuten aikaa on vähän vaikea,

niin se on tuntunut aika pitkältä.

Koska ennäkorjatukset oli, että monimaa vakuutteli,

että tässä mennään aivan supernopeasti ja ratifioidaan

heti monimaa tekikin, niin varmaan siihen peilatentaa on.

Tämä on yllättänyt monet, että Turkija-Unkarin

ovat sitten toiminneet, kuten ovat toiminneet.

Mutta joo, on tämä tietenkin ollut aika kumallista,

että odotellaan näiden maiden suostumusta.

Ja sitten tässä on se varjo vielä, että Ruotsin tie ei ole vielä

käyn auki ja sen kuitenkin toivottiin pääsevän natoon

Suomen kanssa maan aikaan.

Mutta se menee maaliin sinne villanan kokouksen mennessä.

Mutta se ei varmaan veikkaa sinne vuoden kahden päästä

näitä vastoinkäymisiä harvainaan muistaa, että

täällä on tapana unohtua, että lopputulos kuitenkin ratkaisi.

Joo, ja täytyy sanoa, että yllättävä vähän tapahtui

yhtään mitään, hirveästi puhuttiin sitä harmaasta

ajastaan, sen vaaroista ja näin poispäin.

Mitä Venäjä tekee?

Mutta Venäjältä olen ihan kaikki panokset nyt kiinnit tuolla

Ukrannassa ja täällä tapahtunut oikein tai ei ainakaan ole

hirveän näkyvästi tapahtunut sellaista, mitä kaikkia

spekulointia pelattiin.

Niin, se Nord Streamin rajähtäminen oli sellainen,

mitä monet varmasti ei kähti.

Mutta tavallaan sen lisäksi minulla ei ainakaan nyt ole

mieleen mitään semmoisia, isoja näkyviä hetkautuksia.

Oletaan, että me Venäjällä on kuitenkin meidät niin pitkään

jo tavallaan laskettuu länne ja myös natonkin leiriin

vaikka ei täysensä sen ole oltukaan, mutta

sinänsä tämä prosessin vastustaminen on ehkä

uus samasta vastustamista muodon vuoksi,

koska he ovat varmasti tienneet sen, että me nyt

otetaan tämä viimeinen askel länteen.

Mutta se, että miten heistä jatkossa reagoivat,

niin sehän tulee nähtäväksi.

Totta kai varmaan joukkosastoja tulee lisää sitten

joskus lähelle Suomessa ja varmasti Murmanskin alueen.

He rakentavat sinnekin jotakin uutta isoa tukikohtaa

ja varmasti se arktisen alueen merkitys tulee

kasvamaan ja myös jännitys siellä päin.

Onhan meilläkin nämä uudet hävittäjät sijoitetaan

Rovaniemelle ja se koko sen pohjoisen alueen

yhteen ja harjoittelu Ruotsien oren kanssa on

todella tiivistä, että kyllähän se on semmoinen

painopistealue varmasti tässä tulevaisuudessa

totta kai itämereen lisäksi, mutta jännitys

varmaan tulee lisääntyy lähellä meidän rajoja,

mutta semmoista kai se on aina ollut, että kyllähän

niitä joukkosastoja on aina ollut lähellä

meidän rajoja joka tapauksessa.

Niin, esimerkiksi tämä Alakurtin

hetkinen, nyt pitää oikein ajata, että minkä

kunnan korkeudella se...

Se on Sallan korkeus, se on ehkä se, mihin sitä...

Siinä nohaa sinä, se on semmoisia

hauskoja historiain anekdootteita Alakurtinkin

varuskuntaan käsittääkseni suomalaisten rakentama,

suomalaisten yhtiöiden, että näin se elämä heittelee.

Jos meillä olisi Suomena rokkeutta kasvaa, niin...

Hakevasti tänne Peton elementin pois.

Kyllä, arvokasta Peton.

Kyllä.

Voi varmaan kuitenkin sanoa sen, että

tämä tilanne jotenkin...

Täytyy sanoa, että tässä on semmoinen erikoisuus ollut,

että pelkosit ja ennitteiden kasvusta,

niin se ei ole oikeastaan myöskään realisoitunut,

koska Venäjä itse nostin ne jännitte, niin jumalattoman korkeaksi

ja lähti toteuttamaan laajentumispolitiikkaansa

hyökkämmällä Ukraana.

Se tietytapaa poisti kaikki niinkuin ne esteet,

minkä takia Suomi on aiemmin suhtautunut natujaesinyyteen varauksella.

Joo, se on kiinnostavaa se,

mutta tietysti se varmaan tämmöinen henkinen murros tulee vielä

jatkumaan aika pitkään.

Esimerkiksi tuossa meidän maanatain vaalitentismista

käytiin läpi tärän natoaikaan,

niin kyllähän esimerkiksi tämä suhtautuminen ydinaseisiin

on hyvin varovaista ydinaseharjoitteluun.

Puhumattakaa siitä, että meillä esimerkiksi

lainsäädäntöjen muutettavasti niin, että Suomeen

tavallaan voisi ydin reajähteitä tuoda.

Sehän käytännössä lainsäädäntökijoita periaatteessa,

niin kuin esimerkiksi ydinaseilla varustetu lentokoneen

laskeutumisen Suomen maaperälle.

Ja kyllähän se sillä tavalla on pikkusen,

mä ymmärrän sen pointin siinä,

että kaikkihan haluaa vastustaa, ydin sotaa

ja sen eskaloitumista,

mutta se koko natoon pelotehan

loppujen lopuksi pohjautuu siihen ydinaseen suojaan,

niin eihän me voi olla natossa olla lait-natossa,

vaan jos ollaan natossa, niin ollaan natossa.

Kyllä tässä vielä varvasti tulee monta keskustelua

siitä meidän natojäsenhyyden sisällöstä,

että millä tavalla se toteutetaan.

Tai jos nato haluaa,

tai ei nato haluaa,

koska niitähän kaikki jäsenmaat yleensä

kiljuujen haluaa niitä tukikohtia tai esikuntia.

Ja olen ymmärtänyt esimerkiksi Ruotsia,

joka nyt jäi kuitenkin rannalla,

vielä tässä vaiheessa,

niin Ruotsi on ollut hyvin aktiivinen natonsuuntaan siinä,

että jos arktisen alueen tämmöinen

sotilas esikunta perustetaan,

että se perustettas Ruotsiin,

niin oletan, että varmaan meilläkin politiikot

ainakin kulisseissa yrittävät ajaa sitä,

että jos tämmöinen esikunta tulee, niin se tulisi Suomeen.

Kyllä tässä varmaan vielä monta keskustelua

käydään myös tästä meidän jäsenhyyden sisällöstä.

Kyllä, ja Suomen on kaikki ratkaisun avaaminen

tämmöisen esikunnan saamiseksi Suomeen,

koska me voidaan olla ratifioiminta Ruotsiin jäsenyys,

kun ne saadaan se arktinen esikunta itselle.

Joo, siinä oli joku ihman justain jonkun tekstin,

tai se olette tuossa missä mä sen näin,

että se ei nyt ihan tarkastottaa muistata,

miten se meidän oma natojaisen lakiin,

niin kuin sisäytö oli siltä osin,

mutta joku väitti, että se on

enemmän tämmöinen hallinnollinen päätös

meidän osalta, että ilmeisesti ei eduskunta

sitä enää ratifioisi,

mutta voidaan olla kyllä väärässä, siis Ruotsiin jäsenyyttä.

Niin, kyllä kyllä.

Mennään sen natosta sitten päivän,

pääaiheeseen sunnuntaina,

käydään vuoden 2023

eduskuntavaalit,

jännitys on noussut huippunsa

sillä tuoreemman kannatusmittauksen mukaan,

joka julkaistiin torstaina,

ylen tekemän mittaus,

tai tilaamamittaus,

taloustutkimukselta, kertoo,

että kokomuksen,

tämä,

nyt ei voi varmaan nämä puhdessa hitaasta luisusta, vaan semmoinen,

aika nopea

romahdu sieltä 24

tai 5 pinnasta.

Parissa kuukaa,

kyllä, näinpä onks tästä tultu

joku 5 prosentti yksikköön, niistä parhaista alaspäin.

Joo, hyvin, hyvin,

he otti kyllä,

alamäen tässä vastaan,

mutta kokomus on niukin naukin ykköisenä,

19,8 pinnaa,

perussuomalaiset nosti puol pinnaa

tässä, eli 19,5

ja SDP on nyt jäänyt

pikkuisen taakse,

18,7, tullu 1,2 pinnaa

taaksepäin, mutta siis

nämä on niin tiukat,

nämä erot, että ne menee virhemarginaalin sisään

ja kaikki kolme on käytännössä

rintarinnan.

Ehkä tässä voitaisiin samalla nostaa

esitää

meidän saama

eduskunnan paikka ja koko koska

sehän on sitten se, mikä ratkaisee.

Ja tätä voi päättyä siihen, että joku puolue

saa eniten

prosentuaalisesti ääniä,

mutta saa kuitenkin vähemmän paikkoja

kuin kakkoseksi tuleva

sieltä eduskunnasta.

Mutta tän ennusten mukaan niin

paikkaa ja komendisi niin, että perussuomalaiset

44, kokomus 42,

SDP 42.

Eli siinä olisi sitten

kolmen suurimman

järjestys. Tässäkin ohjelmassa

ollaan aiemmin puhuttu näistä

että aika pitkälti nämä viimeiset

paikat, viimeiset läpimenjät, niin sanotusti

vaalipiiri kohdittain, niin

ratkaisee ja siellä perussuomalaisilla on

monessa vaalipiirissä se kärkyä

siellä alla, että mikäli

väki on käynyt hyvin äänestämään,

saattaa olla, että

perussuomalaiset juurikin tämän ennusten

mukaisesti

tirvaisee tuosta kärkeä. Mitäs

työ ajattelet

tästä

vaalitilanteesta?

Niin, no siis aivan äärimmäisen

jännittävä

tämä on, että toisaalta sitten just näitä

kaluppeja ei kannata ihan niin

lukea, kun pidun raamattouko

jos katsoo sitä. Hesarin tällä viikolla

oli siellä kuitenkin demarit ja

perussuomalaiset oli tasoissa

2-3.

Joo ja siinä se mittausaikoon lähes tulkoo

sama kutsu. No just näin, että hyvin

lähelle nämä osuu, mutta joo pitkään

kokonmuksesta yritettiin viestiä, että

tämä on ihan normaalia tässä vaalien alla, että

tämä tulee käymään, tälle tulee käymään,

joka ollaan varmasti siellä niin kuin aika

kauhun sekaiset tunteet, että

heidän jo määrittelemät ministerisalkut ja

kabinettipaikat, että ne eivät nyt ehkä

sittenkään toteudu pääministeripuolueessa.

Mutta joo

ja sitten tosi kiinnostavaa, että tässä on

tämä ennakkoänten osuus, että sitä kyllä

odotamme varmasti

jännittyneen, että mitä silloin on sitten sunnuntaina

kello 8, kun illolla saadaan

ne, koska niitä ennakkoäniä oli tullut tosi paljon,

oliko

puolet tavallaan siitä, mitä voisi arvioida, että

ääniä tulee yhteensä, eli enemmän kuin

aiemmin ja se, että

kuinka paljon sitten mitkäkin puolueet

on käynyt ennakkoäänestämässä,

että onko esimerkiksi perussuomalaiset saaneet

houkuteltua äänestäjäänsä

jo ennakkoon,

kun se tavallaan heillä on epävarmimmat

äänestäjät, niin käsittääkseni siellä on vaalikampanjoinnissa

nimenomaan yrittäyty sanoa, että

minkään äänestämään ennakkoon, jotta se jää sinne

viimeiselle päivälle,

jolloin sitten voi olla

Krapula tai sata,

tai jotain muuta esteitä,

mutta sitten taas esimerkiksi, mitä

keskustalaisten kanssa juttelin, niin

heivät kuulmaa okkorosta, mutta

tämä mitenkään kampaniassaan. Toisaalta heillä on varmimmat

äänestäjät, yleensä pienille paikkakunnille

äänestetään enemmänkin ennakkoon, koska

pitkät välimatkatsit sunnuntaina lähtee

erikseen äänestämään, mutta

onko perussuomalaiset voineet onnistua

siinä ennakkoänten haalimisessa,

niin se on, tai mistä toi nousu on tullut,

niin se on tosi kiinnostavaa.

Muistakko, Juha, suoraan

että oliko viime eduskuntavaaleissa

nimenomaan niin, että

perussuomalaiset olivat kärjessä

ennakkoäänien jälkeen

ja lähti tulla alaspäisiin.

Ei muistakko sen ole, koska he ovat

perinteisteneet voittaneet viimevaaleissa,

aina se olet isoin siellä

vaalipäivänä, nimenomaan, joo.

Että tavallaan se olisi ennakkoäänissä,

jos ennakkoäänet suurin piirtein olisi

sitä luokkaa, mitä nämä viimeiset kallupit

näyttää,

esimerkiksi tämä ylen viimeinen,

että kun koumuksilla olisi 19,8

ja

perussuomalaisilla 19,5

ja demareilla 18,7

jos ne ennakkoäänet olisi suurin piirtein

tätä, niin silloin on perussuomalaiset

voittaa todennäköisesti.

Että jos ne 8 näyttää

tätä näitä lukuja, niin perussuomalaisesta on ykkönen.

Koska he hyvin todennäköisesti

voittavat se vaalipäivän vaikkakin,

ovat varmaan nyt yrittäneet

saada kannattajaan liikkeelle

aikaisemmin

ja välttämättä, että kun heidän

kannatuksensa on nyt jo aika korkeilla,

niin harvakaan usko

sellaisen ihan samanlaiseen jytkyyn,

siis vaalipäivän jytkyyn,

kun on tullut aikaisemmissa vaaleissa.

Mutta kyllä sitten jonkinlainen

tietysti pieni

jytky voi tulla siinä mielessä.

Mutta yritin löytää tuossa just

viimeisten vaalien

kannatuskehityskäyriä,

koska minulla on sellainen tunne, että

tuo ykköspuolue on tullut

aika reippaasti alas

tai se on normaali ilmiö,

että se ykköskalup ykkönen tulee,

niin kun vaalit läästyy, niin aika lailla

tässä nykyisessä järjestelmässä

niin alaspäin.

Mutta tuo varmaan tuo kokoomukseen 5 %

koska on sulaminen suurin piirtein,

niin se on semmoinen asettu sinne

ainakin 2015

kepu tuli

tosi reippaasti alas,

en muista kuinka paljon demadit tuli

2019.

Niin paljon missään tavauksissa,

mutta tulivat alas kuitenkin

ihan kohtuullisesti nekin.

Ja sitten tietysti

niistä vaalipiirikohtaisista

paikka-jaoista

tässä meidän omassa innusteessa

niin jos se nyt väärin muista

niin se ikään kuin antoi

ymmärtää, että itse asiassa

kokoomuksella ja

perussuomalaisilla oli kai 5 semmoista

vaalipiiriä, jossa heillä on se ensimmäinen

putoja, eli se tarkoittaa sitä, että

kokoomuksella ja perussuomalaisilla on

onnistuessaan mahdollisuus

saada 5 paikkaa

viidestä vaalipiiristä.

Demareilla oli vain yhdessä vaalipiirissä

semmoinen tilanne, että se ensimmäinen

putoja tällä hetkellä oli demari,

eli

onnistuessaan ne saavat kuitenkin

sen paikan vielä lisää

tähän innusteeseen, joka on

heillä 42,

että se olisi niin kuin 43.

Ymmärsinkö oikein, että

perussuomalaisilla on sekä ne viimeiset

läpimenijät, että

myös tyrkyllä ensimmäiset,

että

pienellä heilahduksella heillä on

tosi paljon paikkoja tai

vaisi sitä.

Niin, ne ei ole

samoja vaalipiirejä, mutta

periaatteessa

he voivat menettää aika monta paikkaa

tästä 44.

epäonnistuessaan.

Muistatko suoraan

tämmöistä

ennusteteknistä kysymystä,

että onko tämä

akuskoden ennusten nimenomaan

pohjautuu suoraan tähän ylen dataan

taloustutkimuksen dataan,

vai onko niin, että tässä on ajattu nyt yhteen

näitä vaalipiirikohtaisia?

On vaalipiirikohtaisia, ja sitten sinä on myös

niitä Helsingin sanomien, eli sinä on

Kantar-TNS-än tekemiä.

Kyllä, tämä on tämä kokoava ennuste.

Se on ennusteiden ennuste,

koottunista ennusteista.

Mutta eihän

tämmöistä, että juonehän on

niin tasanne, ja sitten vielä se, että

jos olen väärinmuista, niin siinä,

kun nyt tuli tämä ylen ennuste,

niin muistaakseni siinä ylen

analyysissä sanottiin, että

kaksi viimeistä mittausviikko

tai viimeinen

mittausviikko näytti

Demarelle aika hyvää tulosta.

Eli se, että nyt näistä,

vaikka

he menettivät tässä

niin kuin tällä ajan jaksoilta 1,2%

yksikkööä, niin

se voi olla, että se,

jos siellä on kuitenkin tapahtunut vähän

pyristymistä, niin eihän se

väyttämättä tarkoitatua heidän käydänsä on

kuitenkaan alaspäin, siis

lopullisesti, että

vaikka vaikka monet veikkaa

sitä, että Demarit jää selvästi

kolmoseksi

tässä kisassa, että

mutta sitten tulee se taktinen äänestä,

että kuinka paljon sitä tapahtuu. Toki

hän se taktista äänestä tapahtuu myös porvaripuolella,

että eihän se pelkästään

olla niinku viher-vasemistopuolella,

mistä sitä tapahtuu. Siitä on puhuttu paljon vähemmän.

Mitä sä ajattelet, että mihin se niin,

kun kuka siellä on, onko se

kokoomus vaihe perussuomalaiset, joka on

siellä se tietyt tapaa tämmöisen

porvarileirin äänteen kokoaa,

ja jos Demarit on kuitenkin

viher-vasemistolaisen leirin

äänteen kokoaa, niin kumpi kumpi kumpi.

Mä luulisin, että se on

sitä kokoomus, mutta en tietenkään

osaa varmasti sanoa,

koska jos ajattelee, että

mistä niitä voisi tulla

niin tämän esimerkiksi keskustalaisten

äänestäjien, jotka ovat nyt katsomossa

heidän keskuudestaan,

ja veikkaan te keskustalaiset aika monet

äänestää kuitenkin ehkä mieluummin

kokoomusta,

kuin perussuomalaisia,

ainakin tässä nyt valitsevassa

tilanteessa, koska

keskustaja perussuomalaiset on aika lailla

vastakkain, olet ainakin maakunta-tasolla.

Mä tiedän, vaikuttaako se normaaliin

kannattajien nyt niin paljon, tai äänestäjiin,

ja mistä muu-auta niitä voisi sitten tulla.

Siinäpä se melkein on, koska

pääosinhan se liikenne tapahtuu

kokoomuksen ja perussuomalaisen välissä.

Että voihan tietysti olla, että

taktisista syistä

siitä liikehdintää tapahtuu

myös näiden

puolueiden välillä, koska on selvää

myös se, että jos

ihminen ajattelee on sydän juuri

on myyten kyllä sitä nyt

demareihin, ja ajattelee, että tähän maahan

ei saa tulla enää hallitusta,

jossa demarit on mukana,

niin silloin ihan se ainoa vaihtoehto

käytännössä on se, että

jos haluaa varmistaa sen,

eikä sittenkään ihan varmaan, mutta

jos se perussuomalaisesta nykyyspaikka,

koska sitten lähdetään kuitenkin lähtökohtaisesti

hakemaan porvarihallitusta,

jos se tilanne tulee eteen.

Ehkä se sitten tarkoitat tänne tulisporvarihallitusta,

mutta sitä hän lähdetään sitä hakemaan.

Niinpä, mutta niin, että tavallaan

etäänestä, että jakautuis kahteen

blockiin tai kuplaan, tai miksi haluan kutsua,

että siellä on ne kolme vasemmista puolueet

siellä, että kasautuu demareille,

ja sitten nämä oikein olevat,

jotka kasautuu sinne kokomukselle, mutta on siis,

olis,

mä en tiedä, voiko tästä ikinä saada

sitä dataa, että kuinka paljon tässä näin kävi varmasti,

siis kysellytutkimuksella toivoisin,

koska tuntuu vaikeet omassa kuklassani,

ihmiset puhuu tästä taktisesta äänestämisestä

suhtu paljon, että pitäisi nyt siirtyä

äänestämään sitä yhtä isoa puolueet,

että sieltä pienten puolueiden sijasta,

jotta saadaan varmistettua se, kuka on pääministeri,

tai mikä on pääministeri puolueen,

mutta en tosiasias osa sanoa,

kuinka suurasta ilmiöstä on kyse.

Niin, se on kyllä kiinnostava, että

niistä näkyy kyllä sitten niistä taustaanestosta,

tai niitä voi

erikseen myös niin kuin

tilata tutkimuslaitoksen, jota niiden liikkuu

vielä sitten, että miten liikkuu.

Mutta jos on katsota yle viimeistä kalluppia,

niin eihän tässä nyt vihreillä

ikään kuin se alaspäin minua oli pysähtynyt,

ja

asemistoliitolla sinun pikkusen miinusta,

mutta ei niin kuin

mitätön virhemarkinaaliin nähden

toikin muutos.

Ihrettiin 9.

Vaan asemistoliitto 8,7.

Että tuleeko siitä sitten lopullisesti mitään

merkittävää ilmiöä, niin

ei väyttämättä, vaikka sitä on aika paljon puhuttu.

Ja kepu on vähän piristynyt

10,7 on heillä kannatu.

Mutta täytyy sanoa, että tässä on

tullut ylöspäin saman verran,

kun Demarit on tullut alaspäin.

Mutta edelleen, mä oon joka kertoo, kun olemme näistä

kallupeista puhuttu, mä oon aina laskenut

yhteen tämän hallituspuolueiden

kannatuksensa, sillä ei ole sinänsä merkitystä,

mutta edelleen

se on siis päälle 50, eli 51,2

tässäkin vaiheessa.

Ja sitten kun katsotaan paikkainnustetta,

niin nykyisten hallituspuolueiden.

Ja jos mennään katsotaan

paikkainnustetta, niin nykyinen hallituspohja

sai silleen 106,

mutta se on suljettu pois.

Koska keskustaisu olisi tulevasti lähteä?

Joo, juuri näin.

Väittävät, että se ei olisi mahdollinen.

Mutta siis

niin 106 paikkaajille,

nykyiselle pohjalle tulisi, mutta

sellaista pohjaa ei,

jos tämmöinen paikkaajako tulisi,

niin tämmöistä pohjaa ei voisi edes syntyä,

koska perussuomalaista

pääsivät ensin kokeilemaan

hallituksen muodostamista.

Kyllä, jos perussuomalaista on ykkönen,

liikko purrahan aloittaa sitten hallitustunnustelu.

Tehe kysyvät ensimmäisenä kysymyksenä,

kun he laittavat sen listan

muille puolueille, että olette kovalmisperussuomalaisten

kanssa seuraavaa hallituksen,

jolloin sitä putoo sitten jo demarit,

vasemmistoliittöä, vihreät pois

niistä, niistä ei varmaan

tarpeekseen kahvitella enää sen jälkeen,

koska asia on sillä

sipuli.

Eli sitten on kokoomus

ja käytännössä keskusta,

koska porvarihallitusta ei saa

kasaan ilman keskustaa.

Koska voisi ollaan yrittää

ajatella, että tekin

perussuomalaisten kokoomus

ja sitten

RKP,

KD

ja liikennyt, se olisi

hyvin niukka enemmistö, mutta käytännössä

se voisi olla jollakin tavalla mahdollista.

RKP-läistä on sitä mieltä,

että joo,

miksi ei mahdollistu perussuomalaisten kanssa

sama hallitukseen, mutta ei

perussuomalaisten johtoseen hallitukseen.

Eli silloin pääministeri pitäisi olla

kokoomuslainen.

Miten tämä nyt sitten näksä taisi käytännössä mahdollista?

Tai siis tottakaan,

jos perussuomalaisten ei voita, niin silloin se ei ole

perussuomalainen, ei ole pääministerinä, mutta

jos perussuomalaista voittaa,

niin mitä sitten RKP-lähde mukaan?

RKP-lää,

siis RKP-kanta käsittääkseni on se,

että he voivat lähteä hallituksen,

jossa on perussuomalaista mukana,

mutta he eivät lähteä hallituksen, jossa on

perussuomalainen pääministeri.

Ja tämä tapahtuisi siis sillä tavalla, että

perussuomalaista lähtevät tekemään hallitustunnustelua

ja puolueet kieltäytyvät

taas sitä niin kovat ehdot,

että hallitustunnustelu päättyy

tuloksettomana, eli ei pysty saamaan

enemmistöä kasaan.

Ja kun Suomen perustuslaki on vähän

sisänkirjattu se, että Suomessa pitäisi olla,

tai siis siellä on vahva toive siitä,

että Suomessa on

enemmistöhallitusparlamenttis.

Jonka jälkeen hallitustunnustelija

vastuu siirtyy

Petteri Orpolle, mikäli kokoomus on

kakkosena. Ja sitten Orpo lähtee

tunnustelemaan, vaikkakin ehkä samaa

päämääränä tavallaan sama pohja,

ja silloin yhtäkkiä, esimerkiksi

RKP, tässä skenaariossa,

niin ovet

tälle hallitusyhteistyölle,

olisikin sitten mahdolliset, tai ovet

aukeaiset tähän hallitusyhteistyön.

Kuulostaa vaan siis, mun korvan käsittämättömältä

se, että perussuomalaiset voittaisi

ja silti suostuivat lähtemään hallituksien,

jossa heivät saa johtaa sitä touhuon.

Niin, no se on vaikea tähän tuntuu,

mutta kyllähän sellaistakin on tapahtunut,

että ainakin 80-luvulla on

muistakseen.

Jotkut sentää muistavat tässäkin

porukassa 80-luvun.

Se on hyvä.

Koska muistakseen, esimerkiksi silloin,

kun olisiko, no esimerkiksi

Holgeri, okei Holgeri, hän on ajo

pääministeriksi maunokoivisto,

mutta käsittääkseni niissäkin vaaleissa

87 D-marit oli isoin, mutta

kokoomuslaista tuli pääministeri.

Se on niin tarkkaava, oli 4 vuotta.

Ei hän se ihan mahdollitontoa ole.

Totta kai se on ehkä tänä nykyiselle,

meidän nykyiselle käytännille hieman vierasta,

muuta toisaalta sitten se,

että jos ajattelee sitä, että perussuomalaisten

ainoa mahdollisuus on päästä

hallitusvastua sen kokoomuksen kanssa,

niin silloin tietysti

kokoomus pystyy tietysti

aika paljon veivaamaan

asiaa eteenpäin.

Ja miksi se ei ole, jossa he saisivat

sitten muitat itselleen rakkaita

ministeriöitä, joista nyt etunenässä

tietenkin ympäristöministeriö,

niin miksi

kaikkeen voisi sisään olevan neuvottelutulos.

Totta kai se on selvä, että

perussuomalaisten kannattejat hän

pettyisivät rajusti,

jos näin kävisi, mutta toisaalta hän varmaan

myös pettyisivät, jos he perussuomalaisten

pääsee hallituksen ollenkaan.

Tai voivat he pettyä joka tapauksessa siihen, mitä hallituksissa tehdään.

Totta kai he pettyvät, sehän se on selvä,

että jos perussuomalaista hallituksissa,

erityisesti varmasti perussuomalaista

ne äänestäjät pettyvät, koska oletan,

että heidän kannattajissa on kuitenkin

ehkä eniten

sellaisia ihmisiä, jotka

eivät ehkä niin

nähä sitä

kompromissien tekemisen

hienouden merkitystä

tai realiteettiä.

Tai realiteettiä, koska väistämättä

ne teurutaan sitä, joka asiassa tekemään, koska

mitä muuten hän ei tähän maahanhallitusta synny,

plus sinne sitten tulee vielä

keskusta tietysti, koska keskusta tietää

myös tässä koko ompanossa käytännössä,

että on hyvin vaikea saada kunnon enemmistöön.

Tokihan keskustalakin on pitkät

linjat, pitkät listat,

mitä heidän pitää saada.

Eihän se helppoa ole myöskään se pohja.

Jos se menee

mönkään, järjit osviittasi,

että sitä enemmistö ei tuu, ja sitten orpoa

aloittaa, ja se pohja on

pohjaan vähän

tieensä päässä, niin sitten hän se on

tulee jälleen kerran

kentaurinen sinipuna.

Kyllä, kyllä.

Jossa kauhun tasapainolla yritetään

viedä asioita eteenpäin.

Jos joku ihmettelee, että

minkä takia Marsierestys

erinäissä asioissa on

erilainneta, että minkä takia

vaalien jälkeen tapahtuu tiettyjä asioita joku alkaa

tunnustelemaan, että onko niin, että

vaalien voittaja

ei automaatti siis, joka saa

kasvatettua omaa kannatusta, vaikka

suurimmalla kannatusprosentin

nousulla, mutta ei silti voita vaaleja,

niin miksi se vaalien voittaja ei ole

siellä hallituksessa, koska silloin hän

kansana on antanut mandaatin

sille, että tämä puolelta

tekee vaalivoitoon, että sen pitäisi olla hallituksessa,

mutta sehän järjestelmähän ei toimin

näin, mutta tämä on se usein, mitä

ihmiset on raivoissa.

Esimerkiksi silloin kun perus Suomalaiset

on saanut hyvän tuloksen vaaleissa,

mutta ei ole ollut suurin, ja on jäynyt

hallituksessa tulkopuolelle. Tätä on ihmetäyty.

Niin, viime vaaleissa.

Että jos kävis niin, että STP

pitäisi hirveellä

loppukirjalla itsensä isommaksi,

niin kyllähän se myös sellaista

tietynlaista poliittista ironia on

myös se, että kun katsoo täällä vaalikampaa

ollaan, mitä on käyty, miten STP on

haukkunut

porvarit

patamustiksi ja fasisteiksi

ja milloin miksi.

Loppujen lopuksi heidän ainoa

mahdollisuudena saada hallituskasaan

tehdä se kokoomuksen kanssa.

Kyllä varmaan senkin jälkeen saattaa

joitakin pettyneitä olla tässä maassa.

Varmasti.

Voin kuvitella, mutta mä haluan nyt kertoa tästä.

Mennään kohta puhun fasisteista

lisää, mutta

Juhis Keuli

täällä niin paljon täällä studiossa,

että pöytä lentää kohta ympäri.

Pyt nimittäin aiheesta toiseen,

koska sä tullut lukenut mun käsikirjoitusta,

minkä mä oon rakkaudella, ja sydevereellä

raapustanut tänä aamulla.

Mutta aina tästä voidaan jälkeen teille

hyppymisen pois, niin pysytään sinulle

raapasikäsikössä.

On olemassa siis tällainen

asiakirja, jonka on tehnyt

eduskunnan

silloinin pääsihteeri Seppo Tiitinen.

Tämä ei ole tiitisen

listavaan, tämä on tiitisen muistio.

Tämä on siis

tämä ohje,

johon pohjautuu

se, että mitä tehdään

vaalien jälkeen, millä tavalla

Suomeen rakennetaan hallitus.

Tässä on siis

käyty, tässä on

12 kohtaa, tää on alunperin mulla on kerrottu,

että tää on koneella

kirjoitettu, ja siellä on sivussa

jotain merkintöjä ja näin pois päin,

mutta tää on nyt tämmöinen tietokoneella

kirjoitettu versio, ja mä olemme tän

eduskunnasta pyytänyt, mutta tässä on

hyvin selkeä tämmönen kuin step by step

ohjeistuus, että miten tää homma etenee,

ja tosiaan

se suurin eduskuntaryhmä on

edus- ja määrältään suurin ryhmä.

Jos kahdella tai useammalla eduskuntaryhmällä

on yhte suuri edustajamäärä,

ratkaisen vaan on puolueiden

eduskuntavaaleissa saama äänimäärä,

ja tämän suurin eduskuntaryhmän

puheenjohtajasta

tehdään, tai sen

eduskuntaryhmän nimeämä henkilö, joka on

yleensä ollut kyllä sen

puolueen puheenjohtajan, niin hänestä tulee

hallitusneuvottelujen vetäjä

tähän tunnistunnusteluvaiheeseen,

ja sitten tää vetäjä lähettää

lähettää nämä keskeiset

kysymykset eduskuntaryhmille

tai selvittää heidän

niin kuin kannat näihin,

sitten tunnustelujen jälkeen

vetäjä kutsuu sitten kaikki

eduskuntaryhmät kohdalle, ja informoa

niitä näistä neuvottelukierroksen

tuloksista, ja siinä kerrotaan, että

mitkä eduskuntaryhmät lähtevät

sitten säätytalolle niihin varsinaisiin

hallitusneuvotteluihin.

Ja tämä on se vaihe sitten, mikä tässä

varmaan tulee olemaan varsin pitkään, että

en lähdetä muistaa pidemmälle käymään, koska

meillä tulee aikamonta.

Meillä tulee aikamonta.

Mä voin kertoa, että

mun veikkaus on

meillä on aika monta

poliitikon

puskaradion lähetystä vielä ennen,

kun me päästään siihen kohtaan

siellä säätytalolle neuvottelusta.

Ei, sä oot täällä, sä oot lukea aina ne kohdat.

Mihin ollaan päästä?

Tää on vähän niin kuin sun joulukalainterisesta.

Tää on aina yhden kohdat lukea jokaisella lähetyksessä.

Mä olen sen takia on printanut meille kaikille

Olemme kiitollisia.

Olen Aistivilani tässä jotenkin pientä ironiaa.

Sarkasmia tarkotin.

Niin.

Ja vaaliviikko

on

käyty aika kihkes tunnelmissa

ollut järjettömän paljon

vaalitentejä, on katsonut

suurista tenteestä itse varmaan

kaikki tai kuunelut ne

napit, pitänyt napit korvissa

ja

mun täytyy sanoa, että alkaa tulla

vähän taistelu väsymystä

ja on jossain kohdin

miettinyt, että

noin puolueiden puheenjohtajat

voitaisiin ensi vaaleihin mennessä

vaihtaa

tämmöisen chatgbt

kuin gpt

koska ihan oikeasti ne toimii

täysin samalla tavalla. Jos ootte

kokeillut selvittäiset chatgbtstä

jotain asiaa, sit hän toimii

järjettömän hyvin. Sä voit kysyä

mitä taansa asioita.

Mä testasin sitä semmoisella tv-sarjalla

kuin Shadow and Bone

joka

perustuu Lee Bardougon

tällaisen kirjaisarjaan

ja siinä tämmöisessä

tv-sarjassa. Ja kuten huomaa,

että jari on intellektueellinen.

Kyllä, katson TV-sarja

ja Netflix, sitä olen intellektueellinen.

Hyvää juis.

Hän osasi melkein lausua sen sarjan

työ ja nimenkin oikein.

Käsikirjallinen.

Siinä sarjassa on

Pekka Rollings nimenen

hahmo, eli suomenkielen etunimi.

Sitä mainitaan yhdessä jaksossa

Ahtaja, jonka nimi on

Jari. Tämä on yhdysvaltalainen tv-sarja.

Musta oli hauskaa, että siellä oli Jari

ja Pekka, jotka on mun etunimet.

Sitten mä kysyn täältä

chatgbtltä, että

sarjassa on kaksi suomenkielistä

henkilohahmoa, ketkä ne on.

Ja oikeasti mä odoin vähän auttomaasti.

Sitten sä päättyin siihen, että hän

alkoi valehtelemaan.

Tämä chatgbt alkoi valehtelemaan,

vaikka mä tiesin, mikä on oikein vastaus.

Mä tiesin.

Hän alkoi keksimään asioita.

Ja se meni semmoiks jankkaamiseksi.

Ja sit kun mä kuuntele näitä vaalitenteja,

niin siellä käydään vähän samantyyppistä

keskusteluun.

Monta kertaa tulee joku kysymys

ja sitten mä tiedän jo, että mitä

Petteri Orpo vastaa tuohon.

Mä itse asiassa ei puhuta siitä asiasta,

vaan molemmat puhuisit asian sivuista

ja se on todella raivostuttavaa puhuneita.

Enimeks semmos puhuu siitä, mitä se toinen tekee.

Ja vähän muuttaa vielä sen toisen sanomaan.

Aivan järjetöntö homma.

Mitä tää liittynyt sen Jari Pekka, joka on se

huoltoasema siellä jossain?

Jossain ei myydä alkoholia.

Mutta mä oon myös miettinyt, koska itsekin on

katsonut kautta kuunnellut ja sitten

kaikki tai ainakin melkein kaikki tentit.

Ja koska nämä aivan samat argumentit toistuu,

niin onko tää vaan meille, jotka katsoo vaikka tentit,

ja sillä se kunnilla, kun se aloittaa

sen lausuntonsa, koska mä tiedän, mitä saako sanoa.

Mutta onko tosiaan niin, että ehkä on mut

tavalliset ihmiset eikä katsonut,

että kaikkia tentit.

Mutta aina kun Petteri Orpo pääsee,

tää on tää kaksois V.

Pelkaa ja verroja.

Mä oon kulut sen vasta

kaks tai kolme kertaa.

Joka ikinen kertaa.

Jätinkin semmos mistä on huomaan,

että on opeteltu täälläinen hauska suunnan.

Kyllä, vuorinen ja vuokset oli Marin

jälkukkevästi.

Tällä viikolla on nähty sitten

kaikenlaista sekoilua myös.

Alkaa vähän tämä vaalipaine kasautua,

koska on noin tiukka toi kärkikolmikon tilanne.

Sanna Marin ja SDP on puhunut

tässä kampana siitä,

että vain demareita äänestämällä voidaan välttää se,

että Suomeen tulee sinimusta hallitus.

Me ollaan puhuttu

aiemmin tästä vaalitaktikoinnista,

ja tää on ärsyttänyt

etenkin vihreitä,

että demarit on pyrkinyt rakentamaan kuvan,

että demareita äänestämällä voidaan

välttää porvarihallitus pohja.

Mutta nyt tässä Maikkarin

maalitentissa tällä viikolla,

Petteri Orpo sitten sydämistyi

Marinille tästä

sinimusta termin käytöstä,

ja hän yhtäkin vain totes...

Tämä oli hauskaa, koska Petteri Orpo

tuli vastattavaksi kysymyksiä, että minkä takia

tässä puolueet barometrissa

kokoomuksen liitetty

tämmöinen adjektiivi on

ylimielinen.

Ja sitten Orpo pääti siihen, että

hän totes Marinille, että

ei yhtään pidä siitä, että käytät mahdollisesta

porvarihallituksesta, nimitystä

sinimusta hallitus. Se viittaa

fascismiin, ja minusta se loukkaa meidän ihmisiä.

Me olemme 105 vuotta oltu rakentamassa

demokratiaa Suomeen

taisteltu sen puolesta, minusta taman

väärin, ja minusta pitäisi pyytää

anteeksi.

Marin perusteli sitä,

että tääli on mitään

viittausta sinimustaan liikkeeseen

historiaan tälläinen kommentilaan,

ja sitten hän on anto

tämmöisen epäanteekspyyntömäisimmän

anteekspyynnömän.

Tämä ei ehkä meidän edes täytä mun

mielestä ihan anteekspyynnön kategoriaa,

mutta sanoi näin, että

jos te koette, jos sinä Petteri

koet tämän loukkaavana, niin minä voin

sinulta pyytää tässä henkilökohtaisesti

anteeksi.

Se on vähän niin paljon kuin pyydän anteeksi osaa.

Jos koet, että olen tehnyt jotain

vähän, niin voin pyytää anteeksi.

Koska politiikohan ei osaa pyytää anteeksi

oikein, vaan se on tuonne kiertoilmas.

Että voisi pyytää anteeksi.

Petteri Orpo sanoi kiitos, ja sen jälkeen

Marin alkoi jatko laustaa.

Mutta, että tämä teillä

politiikka on kylmää jakamala ja näin.

En mä tiedä.

Niin siis tavallaan tänä siltavalla kattoo,

niin mä et siis nyt ala miettimään,

miksi ei tähän aina tartuttu aikaisemmin.

Tätä sinimusta on kuitenkin hoitettu täs pitkin kevättä,

ja talit siltavalla on pohjoita.

Mä oon tietysti sitä lähtien.

Joo, siis varmaan just näin, ja mun mielestä oli

Orpoltaa näin teknisesti ihan

hyvä, tai siis taktisesti hyvä

veto ottaa tämä asiaa sille,

ja Marin ja ikään kuin syyllistää

tällaisesta leimaamisesta.

Niin.

Onhan sitä sitä aika hauskaa, että kun

tiedetään, että myös

Sanna Marin mielelään

Jeesus tälle asialla, että

mitenkään ei pitäisi kansakuntaan

jakaa kahtiaan ja muuta.

Käytämättä tämmöinen

sinimusta retoriikka

ei nyt oikeastaan paljon muuhun

täyttää kuin nimenomaan siihen.

Niin, olisiko, oksun mielestäni

johon siinä pientä kärjestämistä,

että meillä tulee ottaa

tällaisen vihien, että vähän

fasisti tulee valtaa, jos kokoomus voittaa vaadita?

No tavallaan, kyllä tietysti ottaa huomioida,

että se fasismi ei vain

käsittääkseni aatteinaan, mikä

sellainen, joka suosi esimerkiksi

monipuolun järjestelmää.

Kuitenkaan Petteri Orbos tulee pääministeri

tähän nakkakengät

jalassa ja koppalakki päässä vetää

tuolla jotakin Hanhemmarsia ympäri

Helsingin katuja yksipuolua

yksipuolua hallituksen diktaattorina.

Kyllä, siitä vähän saa lopuantua.

Eikä jos Demariin

paineajaisuudessa se voittaa

semmoisena näyttäytyä. Muistaan,

ieriittä Korholo, joka on siis vanha kokoomuksen

meppi ja kodilainen

Twitteriskidotti, että

yhtä hyvinvoisin, että jos tuli

Demarijohtoinen uusi jälleen hallitus

tulee tänne punakmeerihallitus,

niin musta se on ihan ihan

samanlainen vertaus, että

voi rukaa herran jubala, että jos äänestettä

Demarii tänne tähän maahan tulee punakmeerihallitus.

Mutta tässä

kyseisessä

kyseessä valitinti se oli

koommista se, että

sen jälkeen kun Marin oli tehnyt tän muka

pahoittelun

Orbolle, niin sen jälkeen

Pura alkoi paasaamaan hänelle, että

sinä olet muuten kutsunut meitä

fascisteks, koska

tässä punamusta hallituspohjassa

niin se, sinin ja sinimusta

hallituspohjassa, sininen on tietenkin

kokoomus ja se musta on sitten

musta kortti jää tuolle

Perussuomalaisinen, että pidätkö meitä fascisteenä

tämä on loukkava ja tässä kohtaa Marin

ei suostunut nähdä pyytä anteeksi.

Kyllä, anteeksi pyyntöön kiinti oli täynnä.

Joo, mutta okei, siinä oli se, että

Jan Andersson, eli

tämä tenttievätä nyt toimittaja

kysyi, että pyydätkö tässä purralta anteeksi

purra ei lähtenyt itse pyytä anteeksi pyyntöön, mutta

täytyy sanoa, että

kun Perussuomalaiset on ehkä se puolue

tällä hetkellä eduskunnassa, joilla on

niin kun, jotka eniten

käristää ja heittää tämmöistä

niin kuin jerryä tuolla

eduskunnan lauteille ja muutenkin

ja mahdollisesti

leimaa ihmisiä aika herkästi

sosiaalisteiksi ja kommunisteiksi

ja marxisteiksi

niin

mietin, että onko siinä

varaa olla sitten kovin

herkillä, jos itse on tavallaan

lähteä sille retoriselle tielle, että

leimataan

vähän sinnässä. Kyllähän se vähän eikko on.

Joo, ja siis varmasti Marin ei halunnut

olla saada niitä otsikoita,

että Marin pyysi purralta anteeksi

tai myöskään ei haluaa varmasti, että tavallaan

kokomuksen kanssa ei oletko tällaiset

yhteen liittyvät vielä onnistuu, mutta ei halun

näyttäytyy Perussuomalaiset tai tämmöisessä.

Ois siinä kyllä pitänyt heittäytyä polvilleen

kuullutpa, meidän maksima kuullutpa.

Koska se ei siis...

Tämän retorikan ongelmahan on se

vähän niinku tässä talouspolitiikassakin,

että jos sitä

saadaan se vaalivoitu ja mä en tarkoita pelkästään

demareita, koska onhan muillakin

aikalle pitkälle vietyä retoriikkaa,

mutta jos puhutaan esimerkiksi tästä sinimustasta

sinimusta retorikasta,

mitä he kuitenkin jakavat

käyttävät vaalimainonnassa,

niin kyllä se

luo kuitenkin ihmisille semmoisia odotuksia

siitä, vähän niin kuin

Ukraanalaisille tuli odotuksia hornethävittäistä,

niin luo semmoisia odotuksia,

että sitten demarit

ovat nyt sitä mieltä, että tämmöiseen

porukoiden kanssa ei tehdä yhteistyötä.

Ja kuitenkin sitten jos mennään takia hallitus

kokoomuksen kanssa tai jälkeen.

Okei, sinä olen Persu ja sitten

mutta kokoomus kuitenkin mukana.

Kyllähän se aikamuisia pettymyksen

autoja aiheuttaa

vähän niin kuin Ukraanalaisille hornetasiassa.

Tällä tavalla nyt

käristään kansakuntaa tässä,

mutta kuitenkin.

Joo, ja kuten ehkä myös

tiedämme siis varmasti kaikilla puheenjohtajilla

pinna alkaa kiristyä

tässä lopua kohden, mutta

Marin ehkä

itse suhtautuu

tällaisen tai pitää, olemme ennenkin kuulleet,

että media käristää

ja media luovastakaan asettelua ja

tällaista, niin on tämä

vähän meille näyttäyty kummallisena, että hän itse

vaala sitten ei kyllä luostaa.

Sitten kuitenkin se, että tavallaan ennen juttu,

esimerkiksi keskustalaisten kanssa, jotka tietysti varmaan

haluavat kertokkiin sellaista tarinaa,

mutta ovat nyt sydämistyneet

muun muassa siitä suhteessa

perussuomalaisten

tietyt kellokkaat esimerkiksi

Sebastian Tynkynen, joka on kuitenkin puolueen

varapuheenjohtaja, on käyttänyt

tätä kepupettä ja aina retoriikkaa

niin kuin omassa

vaalimainonnassaan ja

tuolla vaalikentillä.

Tavallaan jollakin tavalla on kirjoittamot

on sääntö kuitenkin se,

että kun väistämättää puolueet

tietää, että vaalien jälkeen joudutaan

näiden samojen ihmisten kasvyrittämään

sitten sitä hallitusta, niin on

pyritty siihen, että puolueen

johtohahmot eivät

likaisi ikään kuin käsiänsä

tässä mutapainissa niin pahasti.

Ja esimerkiksi

niin sillä tavalla, kun esimerkiksi Marin on

tavallaan nyt tehnyt, niin voi olla,

että Marinen ei ole niin helpo

lähtiä sitten rakentamaan sitä sopua

no ehkä hän voi ajatella, että hän

vaalien jälkeen pois, joku muurpeen

rakentaa sitä sopua, mutta kyllä siinä

aina se riski piilee, että jos niin

kovin tiukasti itsensä maalaan

nurkkaan, niin

ja esim. se on mitään muutokon ampumalla

ulostuloon, niin vaikeeksi

se saattaa mennä.

Joo kyllä, perussuomalaista ja

no niin, juhalla putoankin.

Hammas putossa.

Kyllä, kyllä näet vasta pöydiltä, mutta

no joo, tämä perussuomalaista

ja Demarien, josta nyt lyhyestä

tämä hallitus humpaa vielä, niin

niin persue ja

Demarien yhteistyö nyt on näyttä

merkoon mahdollista, mutta

kyllä niin kuin yhä enemmän muu

mielestä myös niin kuin Demaria kokomuksen

tirentää paljon vaalitaktist peliä,

mutta se, että miltä

vaikka Marinin ja Orpo on

kaksina niin kuin

rakkausavioon liittyen. Juurkinä, miltä se näyttää

ulospäin ja mitä mekin olemme kuitenkin

kuultu, että ilmeisesti heillä ei ole mitään

kovin lämpimät välit, näin

heivät ole mitään

siltavalla ystäviä.

Joo, ja ilmeisesti ei ole mitään tunnusteluja

myöskään käyty. Juur, näin.

Tällaisen niin kuin hallituspohjan

petaamisen kannalta, koska niitä hän kyllä

käydään niin kuin sajoneiden vaaleja. Niin, niistä mennään käsitys

oot, ei siellä juurikaan mitään keskusteluun taustalla

käydään. Joo, ainakin, ainakin, jos on

käyty, ne on käyty hyvin vaifiikkaa, että ehkä

enemmän kokomus on pyrkinyt

käymään tunnusteluja

suomalaisten kanssa, siis enemmän joka tapaus. Tottakai varmasti

demareitten kanssakin on joillakin

jotkuhenkilöt käyvät jonkinlaisia

keskusteluja, se on selvä.

Mutta tuota, ehkä ei sitten ihan siellä

Kirvesvartta päivä.

Eikä ihan siellä johdon tasolla.

Hei, otetaan seuraava sekoilu.

Perussuomalaisella tuli tällä

viikon tässä lopussa tällainen

kikymaksu, maksu liittyen.

Eli sytettiin kovaa

takinkäännöstä, sillä puoluea onkin

asettanut vastustamaan näitä kikymaksujen

palauttamista työntekijöiltä,

työnantajille. Tämä siis juontaa juuran

siihen, että tuolla SAK on kyselyssä

Helmikuussa, perussuomalasta sanoi, että he kannattaa

tätä siirtoa, eli otetaan

työntekijöiden

palkastamaksamaan

työläkemaksuun

osuutta, mikä Sipilan hallituksen kaudella

siirrettiin työnantajilta,

työntekijöiden maksetavaksi, niin siirrettäisiin

takaisin työnantajille.

Nyt yhtäkin sitten tällä viikolla

Purra sanoi, että hän vastustaa tätä.

Työmarkkinejärjestöissä on

tuolla SAK

vedetty aika

noin kovaa linjaa

tämän suhteen

STP.

Eduskunturimmäpuheenjohtaja Antti Lintman kutsui

tätä palkan saa ja petokseksi.

Ja Purra sanoi, että

tässä on vaikea nyt tämmöinen väärin käsitys, että

se kysely, niin se

on putkonen, putkonen tuolla puolentoa

mistä ollaan täyttelisiä, ei ole informoinnu

oikein puolenjohtaja.

Sitten putkonen

uskollisena puoluen soturina

sanoi, että minä kannan täyden vastuun.

Kas kun hän ei sanoi, että kannan

täyden poliittisen vastuun, mutta

koska hän ei ole tarkoittanut mitään, mutta

joo, näin pääsi

käymään. Miten

iso

ongelma tämä on perussuomalaisille?

Tässä on kuitenkin

aika iso osa ihmiset on käynyt äänestämässä,

joo, mutta onks tämä nyt semmoinen

kysymys, joka jotenkin

siellä moni

perussuomalainen olisikin äänestänyt

Demaria sitten sen sijaan,

jos olisi tiennyt, että hetkinen

he eivät kannata tätä

kikymaksun palauttamista.

Niin, no se vaan, että

persoja ja Demareita

yhdistää tämä työmarkkinapuolta,

se on joku asia, mikä heitä,

eli se onkin vera yhdistää se, että monivat kannattaa

esitövuutta ja suurin piirtein on

käsittääkseni monia

saman tyyppisinäkemyksiä

työmarkkinäen liittyen. Joo ja ansio on se,

että noin se lyhentäminen ei kelpaa,

mutta porrastaminen niin, että

sitä ei kuitenkaan lyhennetä, niin se on

kelvannut. Se on se, mistä

yhteinen sävän löytyy näinpä, mutta

että nyt tässä sitten

ollaankin eri mieltä, ja on tässä

ihmeellis

vähän kummallinen, että on kuitenkin

jo tosiaan Helmi kuin alku puolella,

mutta on vaalikampanja

tai DiMarien vaalikampanjatottakai

samalla myös, ja

kysely on perus, on julkaistu jo.

Miten niin samalla myös viittaat,

kun sieltä A-yliittä olisi tietenkin

poliivisoitunut? Niin.

Jarikin tuossa lausessa.

Rippumalto on A-yliikki. Tuli se S-sakojainen

ja Antti Lindtman silleen.

Saatteko mennä sekasin?

Antti Lindtman sulussa

S-sako on

eiku hetkinen, mikä se on.

Meillekin näitä on lopattu aika silleen

sanotaan näin DiMarien

ja sieltä S-sako on puolelta näitä asioita,

mutta tää on ollut S-sako vaalikampanja

ja heijosen kyselyn tehneet, ja jos perussuomalaiset

on vastannut siihen, ja sillä on Helmi kuussa,

niin heivät olleet kuitenkaan ottanut asiakseen

korjata. Tässä on kuitenkin puoltoista kuukautta

mennyt. Muistan, että se on 10. Helmi kuuta

julkaistu se kysely,

niin ei perussuomalaisesta onhan rikkapurrakisen

nähnyt aikaisemmin. Jos olisit halunneet,

niin kyllähän olisivat tuoneet sen esille, että

tässä on käynyt virhe. Tietenkään heivät ehkä halunneet sitä tehdä, koska sillä on

hejutus vähän ikävää valoon,

mutta toisaalta on se äänestäjille

aika ikävää, että joskus on voinnet kutenkin

kattoa ehkä tätä asiaa

kuortaista. Siinä

vaihtoehdo tavalla, mitä siinä on käynyt

kumpikaikkovin Imartelava se, että

on ajateltu, että no,

toivotaan, että tämä ei nouse, miksi kään teemaks.

Ja katsotaan, että mennään näillä,

ja sitten kattellaan, jossa hallituksessa,

jos päästään hallitukseen, että jos se

kävelee joskus vastaan, mitä sitten tehdään.

Ja myös se, että puoleltoimistolla on niin eri

käsitystä asiasta, että Matti Putkonen,

joka on sen viestintä vastaava,

niin hän on niin kuin automaattisesti ilmeisesti

ajatellut heidän kantan tämä,

jos hän ei olisi puolelta johdon pöydellä sitä käyttänyt,

että puoleltoin johto on eri mieltä.

Niin, kyllä kyllä. Vaikein tietää sitä,

minulla on jotenkin tulossa ennen kuvaa, en tietysti

voi tietää totuutta, koska tässä on

tämä vaihtoehtoinen selitystä

virheestä, mutta kyllä mä ehkä

itse ehkä lähtsin

siitä, että perussomalasta on yrittänyt

ihan normaalia poliittista tempua,

eli ajaa kaksilla rattailla,

että heillähän on tietysti se ongelmaseen

kikymaksun kautta sitä kautta,

että teollisuus puolen

duunareissa

ei niinkään palveluilujen duunareissa,

vaan teollisuus.

Teollisuudesta työskyntelevistä duunareissa

he ovat ovat isoin puolueen,

paljon isompi kuin demarit nykyisiin,

siis kannattaa siis äänestäjien,

tähän segmenttiin kuuluviin

äänestäjien joukossa.

Onko se sitten ne työmarkkinakysymykset

juuri se asia, minkä takia

nämä teollisuusduunarita äänestävät

perussomalaisia, tuskimpas

on se ykkösasia, koska veikkaasin, että

se isoin asia on kuitenkin

ehkä maahanmuuttokysymykset

ja sen sellaiset identiteettipoliittiset asiat.

Tuolla puoltoainehinta.

Ja nämä, mutta

totta kai se on merkitystä.

Ja sitten se, että nämähän on

hyvin hankalia nimenomaan tämän takia

perussomalaisille, nämä työmarkkinakysymykset.

Ja Matti Putkonen, joka on tietysti

entinen Hakanieme Rotweiler,

joka on ollut niin kuin metalliliiton

viestinnäpääli, kyllä hän on

Matti varmasti pahastuu tästä,

mutta sanosin kuitenkin, että hän on

työmarkkinasioissa vähän niin kuin demari.

Niin silloin hän on varmaan,

joka hän on voinut tehdä se virheen, että hän on

äätoutta, että perussomalasten kantaa on

tälläin ja pysyy tälläisenä, tai sitten haeavat

vaan kaksilla rattailla, koska nyt

tietysti kun ne ovat heidän

olienkortensa mennä hallituksia, niin on

porvaripohja, niin siinä

kategoriassa sitten tietysti tämä, että

niitä maksujia ja nämä palautetta

sitten työntekijöiltä työnantajille

on juuri se oikeakanta

siihen pohjan

tähdettäessä. No sitten vielä haluan

siitä, kun sanoit tästä, kun tämä on

tämmöinen tyyplinen vaalien alus

keskustelu, että totta kai

tässä on tämä kaksilla rattailla

ajaminen tai se virhe, mutta se,

että Hakaniemen nyt erityisesti

ja Demarit haluaa paukuttaa

tämä vaalien alla, se on taisin

ymmärrettävää vaalitaktisista syistä,

mutta se ensiäkin se

tämä kikymaksujen

siirtäminen tai niitten palauttaminen

ei millä tavalla kuulu

puolueille, se on työmarkkinaasioiden

välinen sopimus, millä ne on

tehty toki Juha Sipilän hallituksia

ja Juha Sipilän painostamana

tehtiin aikana se siirto,

jolloin se siirrettiin työntekijöille,

mutta ei puolueet voisi sitä

palauttaa sitä asiaa.

Jos puolueet voisi sen palauttaa,

niin minkä takia Demarit ei ohtomaan

nykyinen hallitus, ei ole palauttanut

niitä maksuja. Tämä asiahan nousi

esille nimenomaan, että

palkkaneuvottujen yhteydessä, koska

SAK ryhtyi ajamaan sitä

kikymaksujen palauttamista, että se olisi

osa tätä palkkaratkaisua,

että pystytään palkansaajien

ostovoimaa

korottamaan tällä muutoksella,

mutta ei tarvis palkkoja nostaa niin paljon.

Työnantajat tämän tyrmäsen

Se haiskahtaa tubolta.

Työnantajat tyrmäsen, nimenomaan esimerkiksi

näistä, kun heillä on tämä tubokammo,

siitä syystä ja se ei

tullut osaksi sitä palkkaratkaisua.

Ja nyt se palkkaratkaisu on tehty,

niin tuskin nyt ruvettaisiin

vielä sen palkkaratkaisun päälle,

joka oli muutenkin kohtuullisen kallis

nimittäin kuntasektorille.

Pitäisikö sitä palkkaratkaisua? Ruvetaan vielä

sillä kikumaksun palauttamisella veivaa

vielä ylöspäin. Tähän on tällainen

olkiukko, joka on sopivasti rakennettu

tähän vaalien alle, ja toki tietysti

persuen oma sekoulu on

edesauttanut tämän olkiukon rakentamista.

Mutta tätä pitäisi

eihän tässä ole kysymistä sellaista,

että puolueet voivat nyt päättää,

koska ne ei voi päättää sitä.

Tässä ensi vaalikaudella on aika

selvää, että meillä tulee olemaan

eläkejärjestelmää koskeva

uudistusta, ja se tulee,

tullaan todennäköisesti kirjamaan hallitusohjelmaan,

että aloitetaan eläkejärjestelmää koskeva

uudistuksen valmistelu.

Tähän on nimenomaan eläkejärjestelmää koskeva

kysymys. Tämä liittyy

työeläkkeiden rahoittamiseen.

Hauskaan

just eiden tuli Kelani ja ETK

on yhteinen tilastotieto.

Työeläkkeisiin, joiden

rahoittamiseen tämä nimenomaan

nämä kikymaksutkin liittyy,

tai ennen kikymaksut on, mutta kikyssä

muutetut maksut, niin niihin kuuluu

31,4 miljardia euroa.

Kun puhutaan

31,4 miljardin euron

vuotuisesta meno-erästä,

joka peritään kuitenkin

sitten pääosin työntekijöiden

ja työnantajien eläkemaksuilla,

niin se on aivan selvä,

että se rakentaa

meidän verojärjestelmään

aivan hillittömän ison

kiilan.

Kaikki eläkeuudistukset, mitä

viime vuosien eläkejärjestelmää

tehdyt muutokset,

ja toi edelleen

eläkeuudistus, niin hän on tähdennyt siihen,

että eläkemaksu taso ei tarvitse

lähteä nostamaan, mutta kun tämä meidän

huoltosuhde on, mitä on, ja väestön

tuleva tai kehitys on,

ja nyt vielä

taloustilannekin on ollut välillä mitä on,

niin se paine sinne

siellä eläkeuudistuksilla aika kova,

ja kukaan ei haluaa enää niitä maksua

nostaa, koska se syö verotus

varaa kaikilta muulta hyvinvointiyhteiskunnan

rahoituksilta. Pelkona siis tavallaan on se,

että

yhä suurempi osa yhteiskunnan

rahoista menee siihen,

ei valtionpudetista,

ne on valtionpudetia ulkopuolisia,

mutta ihmisten rahoista menee siihen,

että me pystymme maksamaan

eläkkeellä olevia ihmisten eläkkeelle.

Tämä on pelkotustaustalla,

tämä on ihan pieni

detts, kun asian ympärillä,

mistä nyt sitten kohkataan,

kun pitäisi tavallaan puhua siitä

isosta kuvasta, että mitä tällä

eläkejärjestelmälle tullaan

tulevaisuudesta tekemään.

Ja siellä ei ole työmarkkina järjestä, tulee

neuvottelmaa mahdollisesti jonkinnäköisestä

jarrusta, eli indeksijarruun

tulee sinne mahdollisesti,

jos se menee läpi. Ja tämä tulee olemaan

todennäköisesti tämä

maksu, että miten ne maksut jaetaan

työntekijöiden ja työnantajien välillä,

niin se on mennyt yleensä 50-50,

kun niitä korotetaan, eli puolet

toisella ja puolet toisella puolella.

Mutta sitä voidaan niissä neuvotteluissa

rukata, ja voin kyllä sanoa, että oman

olis poin mikä tahansa, niin sinne ei tuu

politiikot sitä hommaa sörkkimään.

Ei varmasti tuu, ja tietysti se, ja nimenomaan

se, että kyllähän se,

vaikka mä tiedän sen, että sen onko se

kikymaksu, tai siis tämä järjestetään

siirrytotehtiin, sen on 2016, niin olihan

se katkera palaa a-yliikkeelle, koska

sibilä ikään kuin pakottisen,

hän ajoa tavallaan

väläyttöllintä pakkolakien

mahdollisuuteen, ois lähdetty

palkkoja laskeen,

jos tätä ratkaisua ei tule.

Mutta se, että siitä huolimatta

niin yhtä lailla

hakaniemessä,

kun kaikkeellä muuallakin tiedetään,

että se tehtiin nimenomaan teollisuuden

kilpailukyvyn parantamiseksi,

mikä, ja käsittääkseni,

niin kuin sen jälkeen tehtyyn

selvityksen mukaan se onnistui, ei mitenkään

täydellisesti, ei voisi sanoa, koska

esimerkiksi työajan pidentäminen

oli ehkä enemmän naisvauta sille aloille

lopulta, lopulta toteutettiin

niin kuin täsmällisemmin, eli todennäköisesti

julkisen sektorin työpaikoilla.

Mutta kyllä se oli joka tapauksia

meidän teollisuuden kilpailukyvyn parani

ja sitä kautta luotiin uusia

työpaikkoja ja saatiin

palkkatuloja ja kaikkeen, mitä tämä yhteiskunnan

tarvitsee, niin eihan se ollut myöskään

lopputulemahan, ei ollut mitenkään

aayyliikkeen

tavoitteita vastaan.

Mutta mä ymmärrän sen, että haluavat

nyt sen palauttaa, mutta tämä vaalikeskustelu

ei ole nyt sen paikka,

missä se asia palautetaan.

Tämä on puhdasta politiikkaa, että se

käydään sitten työmarkkina, niin kuin

mainitsi tässä, se tapelaan sitten

työmarkkinajärjestöjen

keskeisen asiaa tulevissa

neuvotteluissa ja miten se jaetaan.

Plus siihen ratkaisuun muistaakseni liittyy

aika merkittävä useiden

100 miljoonien eurojen

tuloveron alennus, siihen

niiden

maksurasituksen siirtymiseen.

Mä en ole sitä nyt kuullut, että haluakas

demarit ja vasemmistoja

yliket peruaan myös sen

tuloveron alannuksen.

Tämä oli jari tuossa kuvaa siitä tavoin.

Hyvin pieni osataan, kuten Juha sanoi,

että ei tätä nyt puolue, että tässä hetkellä se päätä.

Mutta on tämä nyt yleisemminkin meidän

vaalikeskustelun ongelma, että me täältä

puhutaan joistaan ennen kuin tällaisista

hyvin pienistä nippeliasioista, jotka ei

välttämättä edes nyt juuri tähän hetkeen

tai politiikoille kuulujaa, ja siitä vaan

on tavallaan rakennana se keskustelua.

Pähetätte sinä, että jarin kuimene

minuutin monologikäsittely tai nippeliasio.

Mutta se on helppo.

Tällä hetkellä me puhutaan

fascismista ja kikymaksuista.

Tässä huomaa juuri se, että ketkä ovat lähellä eläkeikää

ja ketkä eivät. Tässäkin keskustelussa.

Hei, otan vielä nopea.

Nimiä maalitsemat.

Ihan nopeasti puhutaan vielä siitä,

koska ennen kuin sinä pääsit eläkkeelle,

niin suusta tulee

sotejärjestelmä, suurku luttia, Juha.

Kyllä.

Niin puhutaan vielä soteista.

Täällä on eläkkeelleen veikkaan

tai ainakin kaksi sote-mallia on ehtynyt vielä kaatumaan.

Kyllä.

Kun tässä on nyt puhuttu

demareista ja

persuen ongelmista,

kokoamuksen on nyt ollut hankaluksi

selittää sitten tämä, että miten siitä

sotejärjestelmästä

saadaan sellainen miljardisäästöaikaan.

En ole tähän päivään mennessä nyt

saanut kiinni siitä, että miten ihmeessä

sieltä voidaan

menojen kasvua hillitä

miljardilla eurolla.

Ajatus on siis se, että kun tänä vuonna

ne on apautu 23 miljardia euroa,

hyvinvointialueiden

valtionantaman sinne fyrkkä,

niin vuonna 2027,

eli ensi vaalikauden loppuun mennessä,

niin se olisi noin 26 miljardin.

Orpon ajatus on ollut se,

että tätä menojen kasvua hillitään

miljardilla.

Ja siinä järjestelmässä on jo tehty

tässä juttuukin tällä viikolla,

voi olko se viime viikolla, jo

että sinne on rakennettu ja jarruja.

Eli kun meno kasvua

on jo nykyisellään

taitettu sellaisella 20 prosentin

menoleikkurilla, ja sitten on vielä asioita,

mitä valtion rahoituksessa,

kun valtion rahoittaa nää hyvinvointialueet,

niin mitä ei huomioida. Ja yksi on tämä

varsin avokätinen

kunta- ja hyvinvointialueen palkkaratkaisu,

mikä tulee maksamaan silloin

vuonna 2027,

niin jo 1,2 miljardia

enemmän, kun mitä

niillä hyvinvointivalalueelle on

siltä fyrkkäisen palkakehetyksen takia

luvattu. Sitten on palkkaarmonisaatio,

ja sitten on kiinteistöjä, ja niihin liittyy

kaiken maailman kikkaluena, ja rupeaa niitä avaamaan

tässä, mutta sitä rahaa

tarvitaan itse asiassa paljon enemmän,

sitten leikkausta joudutaan tekemään siellä,

ja nyt yhtäkkiä

kokoomus selittää, että tässä vain

tai jotaan tämmöinen teostus.

Tämä on ihan määrä keskustelu, että

tätä ei oikein raketti insinööri ymmärrä,

että mistä tässä on kyse tässä sote-rahoituksessa.

Koska ensinnä meillä on hallitus,

joka on rakentanut sote-

mallin, jossa on

valtavat alijäämät jo olemassa.

Pelkästään se mallin takia, ja sitten

tämä mainitsi semmoisia palkkaratkaisun takia.

Ja he, toisaalta sanovat, että

me niin kuin Demari esimerkiksi sanovat,

että sotesta ei saa sitten leikata

yhtään. No, tämä heidän

oma, oma, oma himme, luomassa himme,

eli leikkaa jo sotesta miljardia,

jos ei sinne ajatella lisää rahaa.

No, sitten on tämä kokoomuksen malli,

joka ikään kuin

leikkaa vielä

näiden miljardialijäämien lisäksi

vielä miljardin.

Mutta sitten tuli mieleen sitä,

koska sehän oli sinä suoraan asianohjelmasta

ja lasselehtoni, joka on siis tavallaan

kokoomuksen

husin diagnostiikkajohtaja

ja kokoomuksen tämmöinen sote-kuru

voisi sanoa. Ja hän hän esitti sinä

itse asiassa niin, että

sote-moneen nousu

rahoitettas leikkaamalla

näistä

työllisyyskulujista, esimerkiksi

asumiskuluista.

Eli onko nyt

kuitenkin niin, että

sote-kuluja ei leikatakkaa,

mutta koska leikataan

sieltä sosiaalikuluista,

niin se on itse asiassa se leikkaus,

jolla sitten rahoitetaan sote-menoja

ja se on tavallaan se leikkaus,

minkä kokoomushalua tehdään

lisätäkseen

sote-menoja

ja sitten leikatakseen niitä miljardilla.

Oliko näin?

Jotenkin näin, koska

mä kysyn, että

täältä lehtoiseltä siinä lähetyksessä,

jossa toisena vierona oli Aki Lindeen

kannattaa katsomaan se keskustelu, koska

mä en osaa, mä en ihan osaa

referoida, että mikä se,

kun he niinku pyöritti, nämä sote-kuruut

pyöritti sitä niin, että tavallaan on

ongelma, tai Lindeen kiisti sen, että

nykymalli leikkaisi

ja sitten lehtonoi sitten me, että kyllä se leikkaa

niin, ja sitten

Lindeen olisi sitä mieltä, että

tämä nykyrahotus riittää,

mutta lehtonoi sitä mieltä, että ei riitä,

mutta silti pitää säästää miljardia

ja tämä on niin, kun heidän vastaukset

oli mun nähdeksien varsin

käsittämättömät.

Miten sitten, niin eikä kovaa?

Mutta just tähän kysymyksen, mä kysyn, että

onko tässä niin, kun eri taskumista näitä

niin, kun lehtoista kysytään, onko se niin,

kun eri taskuista otetaan näitä rahoista?

Joo, no tavallaan, että

pystytään sitä painopistettä rahoituksessa, että

sosiaaliturvasta sinne tervenökuoltoa.

Niin, mä en tiiä siis, kun

tämä

tämä, niin kun tekee

ihmisen ihan voimattomaksi,

ajautuu turvattoman tilaan,

kun miettii tätä koko asiaa, koska

koska se lehtökohtaan tässä oli

niin kun alun perinkin aivan, niin kun

metsään se, että yritettiin luoda semmoista

järjestelmää, joka olisi kustannusneutraali.

Eli siis, niin kun tämä

uusi sotema oli, ei lisäisi

tavallaan niin kun kustannuksia, että se oli

tehtäisi niin kustannusneutraalisti, jolloin

ajauduttiin siihen, että

esimerkiksi kunnat rupeaa salipuudet oimaan

niitä omia sotemenoja, jotta he vain

saisivat sitten vastaavasti, niin kun he liäisi

enemmän rahaa käyttää niin muihin menoihin.

Ja kun tämä olisi pitänyt alun pitäenkin

tehdä niitä katsoa vaan kylmästä,

paljonko ne hyvinvointialueet tarvitsee sitä rahaa.

Ja sitten antaa niille

se rahoitus, jotta suomalaisten terveys ja

sotemenoit katetaan.

Sehän on nouseva summa, kun

väestö vanhenee ja näin poispäin.

Mutta se, että luotiin tämä tämmöinen

rahoitusmalli, joka pakotti

kunnat alipuudet oimaan, joka johti

siihen, että hyvinvointialueilla

on nyt miljardien alijäämä.

Niin tähän on semmonen

systeemit, että tämä uskon vanha

erkkikään enää, että mitä tässä oikein on rakennettu.

Koska todennäköisesti,

kun kaikki tehdään suurana

kompromissina, niin siellä on

nämä, jotka on yrittänyt painottaa

sitä, että tulotei saa

ja sitten on hauttu

kuitenkin hirveän määrä hyvinvointialueita

ja sitten on hauttu, että

eihän tässä nyt vain yksityisesti

voi tulla mukaan, koska tämä pitäisi olla

tämmöinen sosiaidemokraattinen

julkisen järjestelmän unelma

ja kaikkea. En tarkoita sitä erillisen malli

hallituksen malli, olisi sen parempi.

Mutta ohan tämäkin semmonen malli, jota joudutaan

ainakin kaksi seuraavaa vaalikautta vielä korjailee.

Mutta jos mennään seuraalle vaalikaudelle,

niin kenelle

tämä on hankalin tai

jos demarit jatkaisi päivänisteripuolueena

niin

sitten joutuisi, koska siellä on se leikkuri, kyllä

vaikka he tavallaan kiistää sen, niin se siellä on

niin sitten joutuisi vain diilaan sen kanssa

joka tapauksessa

pitää niin pistä hyvinvointialueella

tai sitten tulee kokoomus, jonka pitää

leikata vielä enemmän

mutta kenellettään malli on kaikkein hankala.

Tämä varmasti kaikille hankala

ja kokoomuksille tämä on totta kai

erittäin hankala sen takia, että kun

se sitten

käydään vaalit ja jos kokoomukset tulisi

päivänisteripuolue ja varmaan he tietävät

se jo nyt jo, sitten kun

valkenee, että paljonko sinne sote-alueille

oikeasti pitää laittaa rahaa

niin sitten voi kyllä heittää

heipat kaikille muille menokohteille sen jälkeen

ja kyllä myös

mun mielestä

miljardin tulovero-alennukselle

että jos aikaa siis pitää

edes hitusen verran kiinni

sopeuttamistavoitteesta, mikä on kuitenkin

heidän politiikkaansa ydinne.

Ja mä väitän, että kun tässä vaaleen alla

yksikään puolue ei oo

ollut sitä mieltä, että sote-palveluista

pitäisi lähteä leikkaamaan

niin se on kyllä semmonen lupaus

mikä tällä niin kuin rahoitusuralla

on mun käsitteenäköisenä niin mahdolliton

pitää kiinni. Kyllä. Ei semmoista

sopeutusta tai semmoista säästöjä

löydy vaan sieltä

hyvinvointialueesta, kun puhutaan jo

varmaan niin kuin usein prosentti

yksikön säästötarpeesta, mä soittelin

läpi osa noista hyvinvointialueista

kysyä, että mitä tää tämmöinen niin kuin lisää

miljardin vielä tämän kaiken niin kuin päälle

tarkoittaa. Siinä sanotaan, että

taustakeskustelu sieltä sanottiin talouspuolelta

monesta paikkaa, että no sit olisi kyllä

asiallista kertoa, että mistä

palveluista me luovutaan, ja mitkä

velvoitteet meidät poistuu, koska semmoista

ei voida tehdä. Ja samaa mieltä on

nimenomaan valtiovarainministeriö todennut siinä

muistaakseni menokarttuksessa, että

ei voida

säästää sieltä

hyvinvointialueilta ilman, että se tarkoittaa

palveluiden leikkaamista.

Tätä ei kukaan halua myöntää.

Niin kuin se on kokoomuksia on pitänyt kiinni siitä, että

heivät leikat se heidän miljardisäästönsä

siellä ei olisi joten palveluista,

vaan se on jostain sitten hommani

tietysti kiinni. Joku kaiken, että muun

todellisuuden ulkopuolella pyörivät

tämmöinen miljardisäästön, joka

unohdetaan tavalla, että siinä on nyt

kohdistuja nyt aika kovat menopaineet.

Kyllä, koska se

kun se onnomaan sinänsä

yksinkertainen, mutta kukaan haluat

vaaleja, koska tiedetään, että

a, sinne pitää laittaa

miljarditolkulla lisää rahaa

tai b, jos ei laiteta,

niin sitten leikataan palveluja ja

keskitetään. No se on väestämättä ehkä

muutenkin edessä, ja hyvinvointivaa

aluetaan tekevät sitä nyt.

Mutta niinhän siinä vaan tulee käymään, mutta

eihän tämä olla semmoinen aihe, jota kukaan

näistä puolueista

haluaa varsinaisesti pitää näin vaalien alla

esillä. Ja vaikka tässä on nyt parittu kokoomusta,

niin heidemarit, tai tavallaan

ei haluaa jollain tavallaan myöntää sitä, että

heidän tekemässä leikkure siellä, niitä

ei ole leikkaa, joten hekin joutuvat niitä

päätöksiä tekemään, vaan he ovat jotenkin

tämän ulkopuolella ja sanot, että he eivät

myöskään sammilla säästymään. Kyllä, ja seuraavalla

VM kirjoittaa näissä omissa papereissaan

tulee esiin, pitääkö asiakasmaksuja

nostaa riippaasti, pitääkö

hoitota kuista ja muista tinkkiä,

hän on kaikki edessä. Ja esimerkiksi myös kokoomuksien

kuitenkin, tää lehtonenkin sanoo siinä

Jari Sulle lähetyksessä, että hän kään mielessä

on se, kun näitä asiakasmaksuja ei pitäisi nostaa.

Ei voi muuten, kun toivottaa hirveästi voimia kaikille

ihmisille ketkä on noissa hyvinvointialueen

aluevaltuustoissa

valtuutettuina. Koska aika monissa

hän on jo yhteyttä kohta tulossa tai

muuten kävellä. Se on niin, kun epäkiitollisin

homma, mitä löytyy, koska he eivät päätä

rahoituksesta, vaan heidän pitää

järjestää hommat niin, että

lakisääteiset tehtävät hoidetaan

päätti vanha hallitus

rahoituksesta tai eduskunta

rahoituksesta, mitä tahansa.

Ja vielä ennen, kun mennään

kaikkien odottamaan viikon vitsiin,

niin pakko mainostaa

vaalipäivä sunnuntoina

menkää äänestämään.

Toivottavasti ei ole ihan kamottavia jonoja

niin kuin ennakoäynnestyksessä on ollut.

Mutta menkää käyttämään

äänioikeutanne, tehkää palvelusdemokratialle

ja sitten menette kotiin

sen vaalikaffen

nautittuanne ja sen

vaalipullan syötyänne

ja käynnistätte iällän

vaalilähetyksen, jossa tulee

kovaa ajoa koko ilta

tulosjuttuja, seurataan

etenkin kolmen suurimman puolueen

meisinkejä, mutta

unohtamatta näitä

pienempiäkään puolueita

tiukkaa ajoa

ja kovaa meininkijä

rohkeuskasvaa ja almaspirittiä.

Eiks vaan näin?

Voit sen varovaa sanoa, että

tuljossa maan parhaat kommentaattorit

Lauri Nurmen lisäksi, siis

Järmo Korhonen ja Juhan Aunes Luoma.

Kovaa menoo.

Seuraavaksi

Viikon vitsi.

Keskusta yllätti sunnuntain vaaleissa

tekemällä kovan tuloksen.

Tää ei ollut vielä se vitsi osa.

Hyvän vaalituloksen myötä

Kepu löysi itsensä jälleen kerran hallituksesta.

Mitä pääministeri sanoi

keskustan puheenjohtajalle

koskien hallituksen sisäistä luottamusta?

Muista Annika

Ei saa rikkoa.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Vaaliviikon jaksossa Politiikan puskaradio käy läpi skenaariot hallitustunnusteluista. Miten hallitus lopulta syntyy ja kuka joutuu pettymään? Lisäksi puidaan gallup-kärjen sekoilua, jota on loppukirin aikana tapahtunut niin perussuomalaisten, demareiden kuin kokoomuksen riveissä. Jotain kertoo se, että jopa politiikan toimittajakonkari Juha Ristamäellä menee aivot jumiin sote-säästöjä miettiessä. Vaalihurmoksen lisäksi muistetaan kiittää asianosaisia Nato-ratifioinnista. Juha Ristamäen kanssa studiossa vaali-iltaan valmistautuvat toimittajat Jari Hanska ja Elli Harju.