Politiikan puskaradio: 84. Kokoomus alkoi tehdä perussuomalaisten vaalityötä - IL:n rötösselvitys paljastaa selvän "voittajan"

Iltalehti Iltalehti 3/17/23 - Episode Page - 1h 4m - PDF Transcript

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Politiikan puskaradio.

Ja studiossa tänään Laurin Urmit.

Mika Koskinen.

Ja Jari Hansk.

No niin.

Tänään on jälleen kerran...

Kuinka monta kertaa tämä on muuten sanottu tässä lähetyksessä, että suuri nato päivä.

Mutta pitää nyt taas kerran sanoa tämä.

Sellainen disclaimer tähän kaikille kuulijoille heti alkuun.

Että me nauhutetaan tosiaan tätä ohjelmaa.

Tämä ei ole suora lähetyssä ja tässä potifaista tai mistä alusta otetaan ja kuuntelette kaan tätä.

Mutta kello on siis täällä 10.54, kun tämä hölinä lähtee käyntiin.

Ja Suomen presidentin Sauli Niinistön ja ulkomenisteri Pekka Haaviston vierailu Turkissa on parhaillaan käynnissä.

Ja tarkoitus puhut tänään natosta.

Aloitetaan siitä.

Tämä Suomen natojaisen yhden ratifiointiprosessi, jota me sitten ruotsalaisten kanssa ollaan kutsuttu,

nimellä Viä Dolorosa on viihdoisavuttomassa päätepisteen, kun tosiaan Niinistö on siellä Turkissa hakemassa erdykäniltä hänen lupaustaan.

Turkki ratifioisi vihdoin viimeen Suomen.

Ja samassa tässä tällä viikolla tuli myös tietoa, että Unkarion ilmoittanut tehtiin sitten kierriästämään.

Tämän kuun loppuun mennessä ilmeisesti kuun viimeinen päivän, niin tämän parlamentin istunnon, jossa sitten tämä ratifiointi hoideltaisiin alta pois.

Lauri, sä olet meidän NATO-lähettiläsi, niin tuota, onks nyt aikaa voitaisi kumppapullo tevetästä NATO-lippu-mökin lipputankoon?

Vuonna 1949, ihan pakko aloittaa järjestelmässä.

Hei sä et, mutta hei, siis sä et lähtee nyt tuota 1800-luvut kuitenkaan.

NATO perustettiin Washingtonin sopimuksella 1949 ja nyt on erittäin lähellä se hetki, että voi alkaa laittaa sitä kaupuaihin tullut, että NATO-olutta,

kaupallinen mainos ei ostettu.

Kylmänemään tai sitten kumppapullon tai jopa investoida Sampan jaan, mikäli NATO-jäsenyttä haluaa juhlista sillä?

On lähellä se hetki, että Suomen liittymisasiakirjat talletetaan Holviin State Departmentissa, joka on Yhdysvaltain ulkoministeriö Washingtonissa,

ja sillä hetkellä kun nämä liittymisasiakirjat laitetaan sinne Holviin sisään ja se Holviin ovimenee kiinni, niin sillä hetkellä Suomi on NATO-ntäys.

Sitten se on se oven kiinni menohetki?

Kyllä.

Kun se aseekirja on sellaan Holvissa, se ei riitä vaan se pitää sulkea myös se Holvi.

Näin minulla on kuvattu sitä, kun olen kysynyt sitä amerikkalaisilta NATO-päämajassa ja sitten Suomen ulkoministeriössä,

niin sillä hetkellä tulee täysi jäsen, kun on tehty talletus.

Englanniksi käyttävät tällaista sanaa kun diiposit, ja sitten arvelleet, että kyllä se on se hetki, että talletus hän on tehty vasta sillä hetkellä, kun se suljetaan.

Kyllä, kyllä.

Se on tehty valmiiksi, sitten se talletus on siellä tästä ajasta ikuisuuteen.

Ootko akreditoitunut jo siihen pressitilaisuuteen, kun se ovea suljetaan siellä?

Nyt en hän pieni mainot siis.

Latelon varmaan se avain.

Se on sama aina, kun sul oli tämä NATO-kynän.

Joo, Latelon varaa avain siitä, koska sulla ei taas ku saippua pala, mihin sä painoit kuuman avaimen, kun sä et hypistellä sitä ja sä oot tänne itsellessä oman kopion siitä.

Kyllä.

Ja nyt siis, hyvä tuota, naiset ja herrattorakkaat kuulijat, siis on pakko kerrata, eikö näin, että siis Suomen hakemus NATO on allekirjoitettu Jari Hanskan vaimon kynällä?

Joo, kyllä, tämä pitää tosiaan paikkaansa.

Ja siitä tuli vielä kotukseen muistaakseni uusiotermi eli NATO-kynä.

Mutta sitten, jos mennään tähän tosissaan, että kahden maan ratifiointi puuttuu Turkin ja Unkarin, niin ehkä se mikä voi olla kuulijoille hyvin kiinnostavaa on se, että itse asiassa ruotsalainen politiikan tutkija,

Robert Dahlsjö, arvioi jo vuosi sitten, kun tapasin häntä Tukholmassa. Siinä vaiheessa ruotsi ei ollut vasta empi, että olakko vai ei kuulla. Suomi oli täyttä päätä menossa jo maaliskuussa NATOon ja se olettiin kerrottu ruotsin pääministerille Maktanena Anderssonille.

Julkisuudessa Andersson vielä oli Jävla Finland, mutta sitten tämä prosessi tapahtui siellä ja iltalehti sitten kertoi siitä lähteideensä kautta lähes realiaikaisesti, mitä oli tapahtumassa.

Mutta tämä Robert Dahlsjö tosissaan sanoi jo viime huhtikuussa, että arvioi mulle, kun nähtiin Tukholmassa, että ruotsille tulee tässä ratifiointiprosessissa vaikeuksia. Ruotsin on niin kauan opettanut moraalisesti muille maille, esimerkiksi Turkille, että miten tulee käyttäytyä.

Ruotsille halutaan maksaa potut-pottuina tämä toiminta. Ruotsin edeltävien 60-50 vuoden ulkopolitiikka, jossa aina julkisuudessa heristetään sormejaan, sanotan tso-tsot, näin kuuluu, toimia.

Ja sitten samaan aikaan kuitenkin myydään Tiskinalta aseita sinne tänne ja tonne, niin siinä on ollut tällainen kaksinaismoralismi, joka on äärsyttänyt maita. Ja Robert Dahlsjö ennakoi, että Ruotsin natojäsenys ei tule olemaan läpi huutujuttu ja arvioi, että Suomen on helpompi saada ne ratifioinnit.

Ja tämä hän on toteutunut.

Kyllä, tämä on toteutunut. Oisittain myös Suomen osalta, että kyllähän Suomenkin otti tuossa aikamoisen tuotani Tuomarin moralisojan roolin, esimerkiksi suhteessa unkarin.

Niin, näissä EU-keskusteluissa kun on...

Suomi olisi hyvin aktiivinen, ja eikä tämä tapahtunut sillä Suomen puheenjohtaja Kaudella peräti?

Kyllä, joo, ainakin osa näistä kun...

Tyttytuu purainen ja kumppanita.

Kun unkarin delekaatio kävi, tämä puoli fitsikäs delekaatio, kävi tutustumassa sitten Suomeen, ennen kuin lähtivät tätä oma ratifiointiprosessiaan pyörittämään tässä hetkinen viikko pari sitten,

niin yksi delekaatio, esimerkiksi mun mielestä, lista oli näitä puheenvuoroja, joita olivat pitäneet jotenkin loukkaavana,

ja siinä oli mun mielestä osa niistä ajottui suomen puheenjohtaja Kaudelle.

Mutta sitä voit esittää sen toisen kysymyksen, että kuinka suokea suhutaan esimerkiksi EU-tyyppisessä yhteisessä,

halutaan niin kuin pitää sitten, kun puhutaan esimerkiksi oikeusvaltio periaatteiden toteutumisesta, ja kuinka herkästä halutaan puuttuun.

Niin, ja semmoinenkin kysymys kannattaa esittää, että kannattaako pienen valtion, kuten Suomi, niin olla kovin aktiivinen tällaisessa asioissa.

Et onks meillä varaa siihen?

Niin, sillahan tullaan juuri, niin kuin Mika hyvin sanoi, niin tullaan tähän realippoliittiseen ulohtuvuuteen,

että Suomessahan ymmärrettiin, viime kesänä, Madridin huippukokouksessa, jossa Erdogan suostui sitten siihen, että Suomi ja Ruotsi pääsevät tarkkailijan jäseniksi,

ja saavat tällaisen invite-in, statuksen englanniksi, naton sisällä, niin sitten kun nämä ratifioinnit jäävät edelleen puuttumaan,

niin Suomessahan ymmärrettiin, että nyt ei ole kovin viisasta vääntää vitsiä iskender-kepopeista,

eikä tuota välttämättää kertoa, että sympatiat ovat kurdien puolella,

vaikka väittäisin, että tämä enemmistön suomalaisten sympatiat, jos pitäisi tässä Turkin konfliktissa, ovat kurdien puolella,

joita on sorrettu vuosikymmeniä, niin nyt ei ehkä kannata vuoden mittaan näistä asioista pitää hirveän suurta meteliä,

eikä myöskään kannata tehdä tuo pilkata vaikka Allahia tai Islamia,

ja koska tämä Venäjän uhka on meille se ykkösjuttu, ja itse asiassa tehdään tähän muutama pieni paljastus

ratifiointiprosessin kulisseista, niin jo viime lokakuussa Suomen valtiojohdossa tultiin siihen johtopäätökseen,

että todennäköisesti tämä nato ratifiointi tapahtuu ennen Ruotsia.

Iltalehtihan kirjoitti tästä silloin, mutta mitä silloin lokakuussa, nyt voidaan vähän valottaa lisää sitä,

että mitä silloin viime lokakuussa jo tapahtui.

Tapahtui se, että turkkilaiset alkoivat viestiä, että Suomen ratifiointi on ok, mutta Ruotsin ei ole,

ja silloin Suomen valtiojohdossa oltiin sen Kimurantin paikan edessä, että voisiko Sauli Niinistö kysyä erdokanilta,

että ratifioitteko tätä Suomen jäsenyt.

Se oltaisiin voitu tehdä jo lähteideni mukaan jo viime vuoden puolella.

Siinä varras joulukuussa viimeistään, ja Suomi olisi voinut saada ratifioinnin turkista,

ja sen jälkeen myös todennäköisesti unkarista, koska Orpan oli luvannut suomalaisille, että unkarin ei ole viimeinen.

Mutta ongelma tuli siitä, että ehä Suomi voinut tällaista pyytää.

Jos Suomi olisi itse poliittisesti lähtenyt sitä turkista pyytämään, se olisi vuotannut välittömästi,

vaikka se olisi yritetty tehdä salaa, se olisi vuotannut jouluki.

Eikä tuolla sitä voi tehdä salaa.

Ja sitten turkintaktiikka lyödä myös kiilaan Suomeen ruotsin väliin tässä,

niin sehän olisi sitten onnistunut, että se olisi voinut jäädä roikottamaista ruotsia mielepidempää.

Mutta toisaalta nyt päädytään samaa lopputulokseen vähän hitaammin, vaan teotapaan.

Mutta se ilma sitä, että ilmeisesti Suomesta ei ole signoloitu turkille, että me haluamme ratifioitte meidät.

Nyt se tarina on Suomen kannalta, jos ajattelee Suomen ruotsin välisiä suhteita,

niin ollaan toimittu kohdentistien ja ollaan pyritty pitämään ruotsia kädestä kiinni niin kauan kuin mahdollista.

Kyllä. Ja juuri Suomen valtiojohto oli tarkoittaa Sanne Marinin johtamaan hallitusta

ja tasavalla presienti Sauli Niinistöä, niin valitsi sen julkisuustrategian,

että toistettiin julkisuudessa tällaista ilmaisua hieman eri sanoilla,

että Suomi voi vetää omaa hakemustansa takaisin ja on kunkin jäsemaan suverenissä päätösvallassa

päättää milloin se ratifioi jäsenyyshakemukset.

Ja tällä haluttiin ilmaista hyvin hienovaraisesti, että Suomi on valmis liittymään ennen ruotsia Mikäli Turkkisen ratifioi.

Ja näissä erilaisissa pahimmissa uhkakuvaskenaarioissa, niin tämä Venäjän ihan sotilaallisen iskunkin vaikka ohjusten ampuminen Helsinkiin

tai johonkin muuhun suomalaiskohteeseen on koko ajan ollut yksi pöydällä oleva asia.

Se on edelleen sitä. Ja sen takia kun ulkomenisteri Pekka Haavisto,

esimerkiksi tapasin vuoden vaihteen jälkeen Ruotsissa Seelenin turvallisuuskonferenssissa,

niin Haavisto painotti, että nyt on kiire päästä natoon.

Että Suomen tilanne on kuitenkin vaarallinen. Ja sitten kun ei voitu suoraan pyytää Erdoganilta,

niin tässä käytettiin vaikka sitä ei tullut välttämättä koskaan sanomaan julkisuuteen,

niin tässä käytettiin myös suurvaltojen naton sisällä suurvaltojen apua.

Eli Britit ja Yhdysvallat tekivät töitä Suomen natoratifioinnin eteen Turkissa,

ja Britannia ja Yhdysvallat kääntöivät peukalon ylös sille, että Suomi voi mennä ennen Ruotsia.

Ja vielä lyhyt kertaus tähän, mitä sitten tapahtui, koska minä luulen, että tämä on kiinnostava.

Hiltalehtihan kirjoitti Helmikuun alussa, että Suomi on lähteisiinsä perustuen,

että Suomi on valmis menemään ennen Ruotsia natoon, mutta edelleenkään

ongelma Helmikuun alussa oli se, että niinistö ei voi nyt kutsututtaa itseään sinne Turkkiin,

koska se olisi Ruotsalaisten silmissä näyttönyt pahalta, eiköhän hän halunnut tehdä sitä.

Kutsun täytyi tulla Erdoganilta, ja sitten piti saada joku kertomaan, että Erdoganille,

että voisitko kutsua niinistön. Ja tässä peliin astui Uncle Sam, eli Ameriikan Yhdysvallat.

Myöhennin turvallisuuskonferenssissa Helmikuun puolivälissä Pekko Haavisto tapasi Yhdysvaltain ulkoministerin Antoni Blinkenin.

Se tapahtui perjantaina, olisiko hän ollut suurin piirtein 16. päivä Helmikuutta tai siellä perjantai.

He keskustelivat Haavisto kertoiminulle siellä myöhennissä, että keskustelin Blinkenin kanssa

Suomen mahdollisimman nopeasta pääsystä natoon.

Blinken lensi suoraan myöhennistä Ankaraan tapaamaan Erdoganin hallintoa.

Tällä matkalla puhuttiin maanjäristy-suhrien auttamisesta, mutta sillä matkalla puhuttiin myös Suomen NATO-jäsenyyden ratifioinnista.

Blinkenin vierailun jälkeen palaset alkoivat mennä eteenpäin. Niinistö lähti Yhdysvaltoihin.

Ameriikkalaiset järjestivät spontaanin tapaamisen paitenin kanssa, koska ei haluttu,

ei voitu etukäteen laittaa vaikka tietoa, että Niinistö on kutsuttu kahden välisesti valkoseen taloon.

Ruotsalaiset olivat pahottaneet mielensä ihan järkyttävästi.

Se olisi myös paljastanut julkisuuteen, mitä on tapahtumassa.

Sen sijaan edyt vielä ihan lyhyesti, ettei viedy liian pitkälle, mutta tämä on niin kiinnostava mun mielestä tai kuvio.

Seik Salivan, Paidenin ykkösneuvonantaja, sopii Niinistöon kanssa tapaamiseen torstaille.

Reiluviikko sitten ei valkoiseen taloon, vaan Suomen Washingtonin suurlähtystöön.

Kun Niinistö odetti tapaamansa Salivanin siellä Suomen suurlähtystössä Washingtonissa,

hänelle tulikin ihan vähän ennen tätä kohtaamista viesti,

että jos Diers Auli tulisitkin tänne kaikkein pyhympään valkoiseen taloon,

ja sitten vielä Oval Officeen, ja siellä olikin Paiden.

Sitten valkoiseen taloon virallinen kuvaa ja otti valokuvan Paidenista ja Niinistöstä,

ja se jaettiin sitten vaailmalle.

Tässä valkoiseen taloon tapaamisessa, viikko sitten,

käytiin läpi tämä viimeinen askelkuvio, että Erdogan pyytäisi Niinistön Ankaraan,

ja Suomi voisi edetä natoon ennen Ruotsia.

Ja heti tämän tapaamisen jälkeen Niinistö tapas sitten järjestettiin TPU-utva,

silloin sunnuntaina vielä, ja otettiin kaikki ministerit, jotka olivat jo lähtenyt vaalitöihin,

niin vaalitilaisuuksia peruttiin ja painottiin takas Helsinkiin, ja sitten oli TPU-utvan tapaaminen,

niin niinistöbriefas sitten koko hallituksen, tai siis ulkaturupalle turvuspoitisen johdon tästä tilanteesta.

Kyllä, niinistöbriefasi Sannanmariinin, sitten viisikon jäsenet puolustusministeri Antti Kaikkosen,

ja siinäpä se sitten onkin, eli tämmöisen ihan ydinpiirin,

ja sitten hän kilautti kaverille Ulfille.

Mitäpä mietit, kun sale on soittanut Ulfille, ja sanon, että Ulf nyt on kuule juttu tällä lailla?

Ulfi on varmaan potuttanut, mutta toisaalta tämä ei varmaan kyllä Ulfille,

joka on tullut suurena yllätyksenä, että kyllähän varmaan kaikista merkeistä on pystynyt lukemaan,

että erkan jo hyvissä ajoin, ja sitä mä jäin ehkä eniten tässä miettimään,

että kun on aika paljon puhuttu siitä, että ADO on tekee tällä ratifioinnilla.

Sisäpolitiikkaa vaalit tulossa, olisiko hän ilman tätä yhdysvaltaen vahvaa roolia,

niin ollut valmis muuttamaan tätä aikatauluaan?

Kun nyt Turkissa puhutaan siitä, että hänelle ei oikein ollut tästä enää välttämättä,

niin kuin sitä sisäpolitiista hyötyy, mitä tässä hän on hakenut,

ehkä joutuu nyt vähän niin kuin länsimainen, koska oppositio nojaa enemmän tai vähemmän länteen,

korostaa demokratiaa, ja että ADO onkin joutuu nyt vähän niin kuin tavalla

siinä sisäpolitiisessa näkökulmassa muuttamaan sitä omaa hommaansa, niin miten sä näet tämän kokonaisuuden?

Ilman muuta yhdysvaltaen roolion tässä aivan ratkaisema.

Turkki on kuitenkin tietyllä tapaa kokea olevansa erdokan,

ja Turkin puolustusvoimat niin uhattuna eri suunnilta aseellisesti syrjasta,

kurtikapinalisten puolelta, sitten heillä on historiallisesti jänniten myös venäjän kanssa,

ja Turkki liittyy aikanaan natoon Saaraksensa suojaasta alinilta,

ja neuvostoliitolta pari vuotta naton perustamisen jälkeen Turkista ja Kreikasta tuli jäseniä,

niin Turkki-laiset kokevat myös piiritettynä olemisen tuntua,

ja heidän omalla alueellansa, heidän tällainen suurvalta aseman sillä omalla alueella,

rakentuu siihen, että heillä on amerikkalaiset aseet, jotka ovat teknologisesti ylivertaisia,

verrattuna ympärysmaiden aseisiin ja jopa venäläisiin aseisiin,

ja sitten heillä on maaperällään yhdysvaltaen yhdyn asettukikohta,

ja suhteessa yhdysvaltoihin tullaan siihen pisteeseen, että edokan on ärsyttänyt

nato-jäsenyksienkin estämisellä niin paljon paiden ja valkoista taloa,

ja myös republikaaneja, eli toista puoluetta, niin paljon, että ollaan tultu rajalle,

jossa alkaa oikeasti olla kysymys siitä, että saako hän enää amerikkalaista teknologiaa edes varaosia näihin olemassa oleviin aseisiin.

Puhumattakaan, että hän saisi uusia F-16-hävittäjiä. Hän haluaisi, oliko se noin 40

tällaista elektronisen sorankäynyvaatimuksiin modernisoitua uutta F-16-hävittäjiä.

Jenkki otti herneet näin siinä vaiheessa, kun Turkki päätti ostaa venäläisiä aseijärjestelmiä.

Kyllä Turkkilensi ulos F-35-ohjelmasta päättäessään ostaa S-400-venäläisiä ilmatoriuntaohjuuksia,

tai se ollaan vuonna 2019.

Siitä ei ole pitkäaika.

Otaa vielä tähän NATO-kuvioon yksi aspekti, ennen kuin mennään muihin aiheisiin,

koska meillä on muitakin teemoja, mutta nyt hän on siis sitten käymässä tilanne,

että Suomi liittyy NATO-JSNX ja Ruotsi tulee olemaan vielä sellä eteisessä.

Ja tässä on jonkun verran kirjoiteltu tästä tilanteesta, että Suomesta tulee

naton pohjoisen ulottuvuuden etuvartio.

Toki siellä vielä pohjoisemmasta löytyy Norja, mutta kun se maara on se 37 metriä siinä,

siis se on niin mahdollisimman lyhyt se Norjan ja Venäjän yhteinen raja,

mutta sitten kun tulee lähes 2000 kg Suomen ja Venäjän yhteisten rajaan tähän

naton uudeksi, ulkorajaksi, niin on puuttu siis siitä, että mitä se tarkoittaa sitten,

että Suomen NATO-JSN-yydän ja Suomen puolustuksen kannalta.

On puhuttu tästä puolustuksen syvyydestä, joka saadaan sillä, että

sekä Suomi että Ruotsi on NATO-JSN.

Mutta minua siis hämmentää, minua kiinnostaa nyt kuulataan molempien

näkökulman tähän, koska minua hämmentää tässä keskustelussa se,

että on jotenkin ajatus siitä, että jos Ruotsi ei ole NATO-JSN,

niin Ruotsin kanssa puolustusta ei voisi jotenkin suunnitella ja koordinoida

samalla tavalla. Koska Suominen Ruotsin puolustusyhteistyöhön on

niin kuin, meillä on keskinäinen tosi vahva...

Joo, ja sitä on harjoiteltu hyvin pitkään.

Minusta tuntuu, että siinä on ollut enemmän kysymys tämmöisessä

neuvottelutaktiikasta, tai että sitä on haluttu käyttää

argumenttina silleen, että Suomi ja Ruotsi pitää samana aikaa saada

NATO-JSN, että mikä siellä käytännössä.

Toki NATO on oma johtojärjestelmät ja Ruotsi ei varmaan pääse

ihan sillä intesitetillä, kun Suomi tulee pääsemään,

ja kun nyt pääsee ensimmäisen ennen Ruotsiin,

mutta jotenkin tuntuu, että ei siinä nyt käytännössä voi

kovin suurta merkitystä olla.

Jos sitä nyt ihan arkijärjillä ajattelää.

Suomi ja Ruotsi on harjoiteltu yhdessä niin pitkään, niin tiivisti,

että miksi se nyt muuttuisi yhtäkkiä huomattamasti vaikeammaksi.

Jotenkin kaikki tämmöinen joukkojen kuljettelusu muuta.

Ei väiskö Ruotsi NATO-joukkojen ja kaluston siirtämisen

maaperässä kautta Suomessa?

Täältä on kuulossa aivan jotenkin niin kuin absurdiota.

Tässähän on juuri niin kuin Mika sanoi, että Suomi ja Ruotsin välinen

puolustusyhteistyö alkoi syventyä sieltä kriimiin

miehityksen vuoden 2014 jälkeiseltä ajalta,

ja siihen nimenomaan sisältyi yhteisen taistelukyvyn luominen,

ja siitä käytettiin tämmöistä kertoilmaisua kuin

Uuttan for Fred Teets for Hollanden, että rauhanolojen ulkopuolella,

eli sotaoloissa.

Mutta sille pitikeksia tällainen ruotsalaisessakin

diskuteerauskulttuurissa kertoilmaisuuteen.

Se on muuten, sehän se kattaa muutakin kuin sotaoloissa,

kattaa semmosen harmaan periodin, jolloin ei olla enää syvän rauhan tilassa,

vaan ollaan niin kuin välivaihe.

Siinä mielessä se on antaa niin kuin vapaa-amat kädet itse asiassa

toimii tuon tyyppinen, että ei rauhan tilaa.

Kyllä. Ja sitten, sitten tota, mä tapasin Tammikuussa Ruotsin EB,

hän on Ruotsin ylipäällikkö, Mikko Elpyden,

ja Ruotsissa hän ylipäälliköllä on tällainen

aika itsenäinenkin keskustelu rooli.

Ja sitten kysyi Pydeniltä, että minkälaisia suunnitelmia nyt on,

että jos Venäjä hyökkäisi vaikka Päinsiviikolla Suomeen,

vaikkapa Suomen Saaristoon, yrittäisi ottaa haltuun

Etelä-Rannikkoa saada sillon pääosemaan, tai hyökkäisi vaikka Kotlantiin,

tai Pohjoisessa Suomen Lappiin.

Tai Ahvenamuolla.

Niin, niin Pyden kertoi, että heillä on Berkan Rannikkojääkäri

varuskunta Tukholman Saaristosta,

ja josta lähtisi välittömästi useamman tuhannen sotilaan yksikkö,

esimerkiksi Turun Saaristoon taistelemaan

Traxviikin Rannikkojääkäreiden Rinnalla Venäläisiä vastaan.

Sitten hän kertoi, että jos Venäläiset taas hyökkäisivät Kotlantiin,

Traxviikista lähtisi välittömästi aluksilla

joukkopuolustamaan Kotlantiin,

ja tähän puolustamiseen osallistuisivat myös suomalaiset hornetit.

Sitten hän kertoi, että Ruotsilla on Pohjoisessa Brikaati,

jonka siirtymistä harjoiteltiin jo viime vuonna,

viime vuoden loppupuolella Suomen rajan lähelle.

Ja jos Venäläiset hyökkäisivät Lappiin,

tämä Ruotsalainen valmiusbrikaati siirtyisi

Tornion puolelta Suomen puolelle

ja taistelemaan Venäläisiä vastaan.

Ja tämä kaikki kerrottiin iltalehden jutussa.

Ja nyt tulee tämä hauska juttu.

Tunnen korkeanarvoisia upseereita,

ja tässä mennä aikoina tapasin erästä heistä,

ja hän sanoi, että he lukivat esikunnassa

tätä iltalehden juttuja,

ja aamukahvit menivät väärään kurkkuun.

Sitten kysyi, että miten niin,

että meillä on ihan ehdoton kielto

puhua näistä operatiivisista yhteis- suunnitelmista Ruotsin kanssa.

Ja Ruotsin kommentteja kertoo,

että Ruotsalainen Brikaati tulisi Lappiin

sotimaan Venäläisiä vastaan,

ja että Perkan varuskunnasta lähtee,

ja että suomalaiset tulevat Kotlantiin.

Sitten mä kysyn, että

ilmaisesti nämä pitää paikkansa,

ja sitten upseeri sanottu,

Perkelenne pitää paikkansa.

Tässä ehkä tulee esille just se,

että toisella valtiolla

on suoraan Venäen kanssa

yhteistä rajaa valtavamäärä,

ja toisella ei.

Se suhtautuminen

sotillastoimintaan liittyviin,

ja valmistautumiseen, varautumiseen,

ja suunnittelun liittyviin asioiden julkisuuteen

on hyvin erityyppinen.

Ehkä tästä lähtökohtaisesta syystä.

Joo, ja just tästä syystä,

niin tämä keskustelu, mikä sanoi,

että Suomi joku olisi etu-vartio yksin,

niin se on todellisuudesta irtaantunut,

että oikeassa tilanteessa Ruotsihan on naton sisällä.

Meillä on kaikki yhteistyö,

että taistelukyvyit harjoiteltu jo,

ja sitten yhdysvallat eivät tulisi

kuuna päivänä suvaitsemaan sellaista,

että Ruotsi sanoisi, että

että joo, että me ollaan tässä välissä,

ette voi kuljettaa Suomen,

meidän ilmatilan läpi lentää Suomeen,

koska A,

Ruotsin nykypuolustus on täysin riippumainen

yhdysvaltainohjus- ja ilmataistelukyvyistä Saapilla,

eli Ruotsin teollisuuden

kruunun jalokivellä on

yhteisyritys amerikkalaisen

asetteollisuuden kanssa

tuotantoa yhdysvalloissa,

ja sit vielä

tämä, että Ruotsi ostaa

peitriotilmatoryntäjärjestelmiä,

ja peitriottien

tuomista amerikkalaiset ovat jo harjoitelleet

Kotlantiin.

Ainoa mihin lopetan tän,

koska ikso kiva paljon sitä aina näitä

skenaarioita on.

Se riskiskenaario, joka Suomen

valtiojohdossa on ollut,

yksi niistä on ollut tähän Ruotsin

ulkopuolelle jäämiseen,

että jos se pitkittyisi,

niin ajatellaan tilanne,

että Venäjä uhkaisi Suomen maalu,

että sitten se

samaan aikaan kertoisi

julkisesti, että me

ammumme sitten iskander-pallistisia

iskander-ohjuuksia

Suur-Tukholman alueelle,

jos Ruotsi sallii

vahvistusten kauttakulun.

Tässä tilanteessa

Ruotsin median

puolueet

saattaisivat toistaa

talvisotaa edeltäneen toimintansa,

eli julistautua puolueettomiksi

ja kieltää kauttakulun.

Ja sitten ikään kuin

tämä Venäjän uhkaus

näistä ohjuuksista Tukholmaan,

Ruotsin hallituksen saisikin tosi paikassa

toimimaan näin, ja jos,

ja kun Ruotsi on natossa, niin on varmuus,

että hallitus ei voisi jäädä

ulkopuolellisesti Ruotsin hallitus,

mutta mun mielestä tää on

jotenkin vanhanajan

maailman.

No kyllähän siltä kuulosta.

Kaikkiaan voisi sanoa, että

pitkää aika tämä ratifiointitanssi

lipponeen tätä kuvasia.

Se on ollut tietysti se harmaa

aika, minkä tiedet tiedet tulee.

Kun

liittymishakemus jätetään,

niin kaikkiaan

kuitenkin minulle on jäänyt

sellainen tunne, että

tämä meni paljon paremmin,

kuin piti siis

toki tämä pitkitty,

mutta se, että

tapahtunut mitään niistä

kauhukuvista, mitä maailmaa laitettiin

viime kevään, että siinä mielessä

tämä on mennyt aika

hyvin.

Ja

lähdetään sitten

NATO-aiheista kohti meidän

eduskuntavaaleja, ja nimittäni hän koittaa

kahden viikon kuluttua

vaalikuumen nousee, ja

olen ollut huomaavina, niin myös jonkinlaista

vaaliuupumusta erästä kansanedustaja tuossa

tällä viikolla jututinä,

sanoin, että kyllä alkaa olla veto

vähän pois, ja vielä olisi

niin kuin loppukirijäljellä.

Suuret vaalitentit

on pyörähtänyt käyntiin, ja ekana oli vuodossa

tämä Maikkarin puheenjohtajatentti, ja

eileme nähtiin tuo

ylempiä pienpuoluetentti, mutta

ei pä mennä nyt siihen, mutta

voi varmaan sanoa

ihan hyvällä omatunnolla, että

tämä tilanne, missä kolmen kärki

kokoomus perussuomalaisesta

SDP on mennyt sinne

virhemarkinaalin sisään Kallubeissa,

niin se on kyllä sähkystä

nyt tämän vaalin ihan

poikkeuksellisellä tavalla.

Ei oo enää mitään semmoista

tilannetta, missä kokoomukselletta

olisi joku läpi huuto

homma, jotta pääsisivät

nauttimaan hallitus

tunnustelian roolista

tässä vaalien jälkeen.

Päin vastoin jopa.

Mutta käytännössä tilanne on se, että mikä tahansa

näistä kolmesta suuresta voi

nostaa vaalien myötä

voittajaksi. Lähetään

vähän perkaamaan tätä tilannetta.

Tuossa tuli kiinnostava tämmöinen

imankoselvitys

yleisradioilta.

He olisi saanut tämän puolen

parometrin imankovertaalun tulokset

käyttöönsä, nähän ei oo siis

julkisiin, mutta muistakseni

kuusi suurinta puolue, että on

yleensä tilannut tänne.

Se on sitten puolueiden omaa käyttöön, mutta

ylelle jostain syystä

oot ilmaantuneet.

Täällä on ihan kiinnostavia tuloksia.

Nimittäin

kokoomuksen vetovoimaisuus on

täytyy sanoa, että tässä puhutaan

nyt kokoomusjohdot ja puolueiden

puheenjohtajista, niin

Petteri Orpo vetämään

kokoomuksen vetovoimaa pudonnut

romahtanut.

Sanna Marinilas on tasaisesti noussut

tässä ja myös Riikka Purraan

nostanut aivan huomattavalla

tavalla

vetovoimaisuutta.

Ja sitten kokonaisimagossa järjestys on

muuttunut niin, että kokoomus on

menettänyt kokonaisimagossa mitattuna

kärkipaikan demareille

ja tokana tulavat perussuomalaisita

sitten sen jälkeen kokoomusvasta

ja sitten vasemmistovihreet ja

keskusta, joka on

myös, ei pelkästään kallupeessa

menestynyt huonosti, vaan myös tämä

imago on

aika kovaa tullut alaspäin.

Ja ehkä vielä nostan tähän alkuun

tämmöisen toisen huomioon, joka on se, että

vihreiden imago on

siis huomattavasti

heikompi kuin vasemmistoliitolla.

Esimerkiksi puheenjohtaja kuten

katsoo, niin vasemmistoliiton

Li Andersson pärjää tuota

tässä vetovoimaisuudessa

yhtä hyvin kuin Riikka Purraan.

Kos?

Musta tämä tulos korreloi aika hyvin

näiden kannatusmuutosten kanssa, mitä

tässä on tapahtunut, että kokoomus on

menettänyt myös kannatustaan

niin nämä, jotka tuossa nyt on sitten

myös imakomielessä

menneet eteenpäin, niin heidän

kannatuksensa on ollut viime mittauksissa

nousussa. Ja tässä on mielenkiintoinen

tai mä näen tämän

jotenkin niin, että

tämä myös

ennakoi jollain tavalla näitä

tulevia mittauksia, että

mulle syntyy tästä

semmoinen kuvaa, että mitä

tämä imago, että kun se

imago pitää eikaks synnyttää ja

näkyy niin kuin kannatuksessa ehkä viiveellä,

että tämä saattaa

kyllä ennustaa

kokoomukselle koviaikoja,

mutta sitten täytyy kyllä sanoa se,

että STP-inimago

niin se rakentuu kyllä niin pitkälti

Sanna-Marinin varaan,

että mä en nyt lähti STP-ssä

välttämättä vielä

ihan vaalivoittajaksi

julistautumaan tai siis sanotaanko se

nyt fiksumin niin, että

siinä on niin paljon Marin

lisää, että

se miten se kantaa

vaalipäivänä

niin se on muista eri asia,

mutta

on varmaan näissäkin lähetyksissä

monta kertaa tullut todettua se,

että STP on tällä hetkellä

hyvin erityinen puolue siitä,

että puheenjohtajan

imago, puheenjohtajan

merkityspuolueen koko kannatuksen

kannalta on todella

iso ja

siinä on varmaan myöskin pieni riski,

että jos Marin

esimerkiksi tässä sitten

sanotaan nyt vaikka nää viimeiset tentit

niin jos ne menee huonosti

niin se voi jo kyllä sitten

kostautua ikävälle tavalla

ja tuossa esimerkiksi mitä

MTV'n tenttiin katseliin

niin mun mielestäni hän ei siinä

ollut kyllä kovin hyvä, että

kun hän on

paistotellut tässä kansainvälisessä

hienossa

julkisuudessa ja kieltämättä

hoitannut varmaan

monia asioita hyvin, mutta

että

nyt tulee kuitenkin vaalit

joudutaan tiukkoihin paikkoihin

tuolla väittelyissä ja kuten sanottu niin

oli vähän

altavasta ja siinä

MTV'n

tentissä, että kun joutui

muiden haastettavaksi

niin kiinnostavaa

tulee tästäkin näkökulmasta

ja nyt hän sitten

kun me tuijotetaan näitä imakomittauksia

niin näissä

kannattaa sitten aina katsoa, että

mitä se on oikeastaan kysytty

ja miten on saanut vastata

eli tässä on kysytty

puoluejohtajien vetovoimaisuudesta

ja

sitten

vastaa ja saa halutessaan valita

useita vaihtoehtoja

eli vastaa ja saa valita kaikki puoluejohtajat

joita hän pitää vetovoimaisina

ja Mariinin

luku on 43

ja se on kaikista puolueista

korkein

niin mä väitän, että

Mariinin ovat valinneet

kutakuinkin kaikki vihreät vasemmistoliittolaiset

edemareiden kannattajat

ja sitten osa sellaisista

vaikka porvarin miehistä, jotka pitää

Mariin ja vetävänä mimminä

ja koska hän on

kansainvälisesti natotähti

ja se, että kun sä saat valita

useita puoluejohtajia

niin

se ei kerros siis olekaan

äänestystuloksesta, oikeastaan yhtään mitähän

Meinaatko sä, että

siis Petteri Orpo

ei pidetä vetävänä kollina

vasemmistolla naisten mielestä

No ei pidetä, kun tässä on kysytty

vetovoimaisuutta, niin Petteri Orpo

luku on 18 prosenttia

Tähän on sama tyyppinen, kun se

se on tämmönen tietty, mikä se

suomenkeinen termiselle voteability

äänestettävyys, eli tarttuuko

mahdollisesti äänet ja että

kuinka herkästi äänestäisi, niin

mä muistelisin, että jossain vaiheessa

siis kymmenen vuoden sisään

nyt on todella tarkkaa

tarkkaan, mutta siis

vihreillä oli erittäin hyvä

tämmönen äänestettävyys

reittaus, että monet ihmiset

koki silloin, saat olla mitäs

Ville Niinistöjohtaman

vihreiden aikana, että koki voisi

äänestää puolue, niin

se on ihan totta, mitä lauri sanoit, että

tämä on vähän saman

tyyppinen, kun siinäkin saa valita

siinä kyselyssä, mun mielestä on ollut

aina se, että saa valita useamman

puolueen. Niin, että sit kun sä kysyt

jonkun vetovoimaisuutta, niin mä ainakin

mielensin vetovoimaisuuden, että se on

siisti tyyppi, mutta

vähän niin kuin kuuluu.

Petteri Orpo,

ei Petteri Orpo, on kuuluu,

mutta sit kun täällä on kysytty toista

kysymystä, että on pitänyt sanoa, että

valitse kaikki, joita pitää

taitamattomana,

niin Marinian pitää

taitamattomana 27 prosenttia

ja Petteri Orpoa

25, että he ovat ihan

samassa, etsas Marini

prosenttioilu tulossa 2 prosenttiyksiköä

huonompi kuorpoilla.

Kyllä, joo, mä en lainkaan

kista tätä, niin

laiteto ihan oikein pointsi tesiin, mutta

mutta tuota, niin

mut Marinin

ettovoimalla on

iso merkitys STP-kannalta.

Sitä ei

voi kukaan kista.

Se on suurin

puheenjohtajan merkitys

suurin kuin millään muulla puolueella.

Aivan erottomasti, ja siis

tähän on trakedia

vihreille, poliittinen trakedia.

Ukraanessa on trakedia,

poliittiset trakedia tuovat erikseen,

mutta tämä on vihreille ongelma.

Vihreiden kannatus uhkaa sulaa,

koska moni vihreiden äänestä

ja tämän vetovoimaisuuden takia äänestää

demareita. Kyllä, ja tässä on,

jos mennään vielä siihen MTV-tenttiin,

niin

ohisalo on arvosteltu siitä,

että hän on vähän

näkymätön, hän on

kovin rohkeen haastamaan, hän on

vähän tuppa

jäämään seinaruusuks

viisikossa

poliittisissa väittelyissä,

ja nyt huomasi

selkeästi sen, että kun hän tuli

tämä MTV-tenttiin, hän oli ottanut,

hän oli varmasti brieffattu, että nyt

pitää olla lujana,

ja hän oli, hän haasto,

mutta siitäkin jäi vähän ihmeelleen vaikutelmat,

jos hän ei on luonnostaan

ihan tota, niin syntyy vähän

sellainen vaikutelma, että

oliks tuossa nyt jotain,

se oli vähän niin kuin päälle liimattu,

että se meni sen haastaminen

ja se meuhkaaminen

jopa vähän niin kuin poomiseksi.

Petteri Orpoa haastaa

ihan niin kuin aiheist kysymyksistä,

mutta siinä kävi oikeastaan niin,

että jäi kertomatta

paremmin se, että mitkä

vihreiden näkemykset on,

ja lähdettiin keskustelemaan tavallaan

kokoomuksesta, ja sitten kun ne ei välttämättä

aina osunut sitten kohdilleen sen teeman kanssa,

mistä siinä kohtaa väittelyä keskusteltiin,

niin siinä ei tullut

Petteri Orpolle sitten semmos, siinä ei pääse

oikeastaan haastamaan, koska puhuttiin eri teemasta.

Se meni kyllä vähän penkin alle.

Kyllä, ja kyllä tässä niin,

vielä kun katsoo esimerkiksi

nyt niin kuin tätä ohisalon,

ja Li Anderssonin

iso ero tässä

vetovoimaisuudessa, niin

en mä yhtään ihmetellis, että

vasemmistoliitto

ajaa vihreiden ohi vielä

kannatuskyselyissä, on ehkä

jopa tehnyt sen, jossain en

ihan tarkkaan muista.

Oliko näin, ja sitten

lopullisesti vaaleissa

voi hyvinkin olla niin, että

vas on ennen vihre.

Kyllä, edellinen ylenkallup

keskusta 9,5

vihreät 9,0

vasemmistoliitto

8,9

oliko näin, eli

vihreät ja vasemmistoliitto

aivan samankokosia,

ja nimenomaan

Li Anderssonin vetovoimaisuusluku

on 22 prosenttia,

vihreiden marja ohisaloilla 10 prosenttia,

keskustan Annika Saarikolla

se on katastrofaalinen 8 prosenttia,

ja ohisalo

ja Saarikko

ovat molempien

vetovoimaisuuslukuon,

siinä on kaksi huonointa vetovoimaisuuslukuon,

ja nämä korreloivat kyllä

niin kuin Kosso muistutti

niin kallup-tilanteiden kanssa

niin, että keskusten

ja vihreät ovat suurimmat pudottajat,

molemmat ovat menettäneet

useita prosenttiyksikköjä

kallupsuosiostansa,

ja nämä kaksi ovat ne,

kelle tulee

todennäköisesti lähtöpuheenjohtajan paikalta,

sanotaan melko

lähitulevaisuudessa, sekä Saarikolle

että ohisaloille,

niin todennäköisesti

ainakin jommalle kummalle valien jälkeen

tulee tilanne, että joutuu jättämään

paikkansa, jos Saarikko on ministeri hallituksessa,

niin sitten

välttämättä Saarikko ei,

mutta jompikumpi.

Ja nostettakone,

että tässä, kun oli tämä toinen

kysely tässä sisällä,

niin, kun kysyttiin

taitamattomuutta, niin

laate tuossa nostikin esitän

Mariinin taitamattomaksi oli katsonut

27 prosenttia,

Orpoon 25 prosenttia,

mutta siis

keskusten puheenjohtaja on, niin ka Saarikko

vetää kyllä pohjat tässä

40 prosenttia,

mutta miettikää nyt siis

Saarikko kuningansa jätus oli se,

että mikä lintilälle

annetaan, tässä natotilanteessa

vaativa nelinkeinoministerin

salkun lisäksi, jossa demarit

oli kritisoineet, että lintilä ei saanut

viimeisyksynä aikaiseksi sähkötukien

valmistelua, vaikka oli kuukausia aikaa

ja no, sitten lintiläpuolustautuu,

että kyllähän me jotain tehtiin,

no ilmeisesti ei ihan tehty.

Okei, tämä oli vielä tämmös

normaalia poliittista riittelyä,

mutta sitten, kun on tämän natoprosessin

kriittisimmät vaiheet,

niin Annika Saarikko esitti Mika Lintilälle

tupla salkkua, atti kaikkosin

isyysvapaan ajaksi

ja tämä tulossa on tehty sen jälkeen

tämä mittaus Helmi Kuussa

2023, niin

ei ihme, että Saarikon

saarikon taitamattomuusluku on

syöksynyt muutamassa kuukaudessa

30 prosenttista 40.

Joo, ja sitten on ollut

näitä muitakin, missä on tullut

aika vahvasti sellainen vaikutelma, että

oma eduskunta ryhmä esimerkiksi

ei ole ihan niin kuin näpeissä.

Siis vaalin näkymähän on nyt hyvin sumeja.

Me emme siis

tiedä, että mikä puolue tulee

ykkösellä vahvella.

On.

Se on siis ihan loistava.

Ja reellisesti

sanottuna, niin mun henkilökohtainen,

koska minä rakkaat iltalehden

puskaradion kuulijat arvellen, että haluatte

kuulla sellaisia ihan rohkeita, räväköitä,

ennustuksijakin, niin edelleen

tämän päivän kultinalla

kokoomus on Petteri Orbun

imakovaikeuksista huolimatta, niin mun

papereissa ennakkosuosikki vaalivoittajaksi

ja se

perustuu silleen, että

kokoomuspäis keräämään nämä ehrokas

listat vaalipiireissä siinä vaiheessa, kun

Kallupsuosio huiteli 2.5.

2.6.

Heillä on paikallista asolla

Suomen vaalipiireissä

tunnettuja vetovoimaisia nimiä

ja Marinia saa äänestää

vaan siellä Pirkanmaalla

ja Demaritkin on minulle sanonut, että

heidän ehrokaslistansa eivät ole aivan niin

terässä. Perussuomalaiset

se on sitten jokerikortti

Timo Soini kirjautti 2011-19.1

jos Rikka Purra

saa lisää naisia äänestäjiksi

niin voiko perussuomalaisest

nousta 20 prosenttia?

Tuo varmasti voi palata siihen vielä,

mutta mun on ihan

pakkorreakoirakku tuota, niin Laate

otti tämän

että voi äänestää vain

Pirkanmaalla.

Niinhän

sanottiin silloin 2011

kun tuli perussuomalaisten

ensimmäinen suuri

vaalivoittu, niin sanottu

en mä vihti sanoa ääneen, mikä se olisi

niin inflatoitunut

niin termi, mutta muistatko

että silloin kaikki

perussuomalaisten

poliittiset vastustajat

syötti julkisuuteen ja varmaan osa usko

siihen ihan aidosti, että soinnia

voi äänestää vain uudellamaalla

eli tuota niin

kaikki perusteli sitä, että

perussuomalaista ei voi nousta

isoksi puolua, niin pääperustelu oli se,

että kun sitä soinnia ei voi

äänestää muuta kuin

uudellamaalla. Ja kyllä

mun mielestä

niin se, että vaikka

Sanna Marin olisi ehdolla

Lapin vaalipiirissä, niin kyllä

hän edelleen kannattelee

ja hänen menestyksestään

niin hänestä johtuu

erittäin paljon se, miten

STP tulee näissä vaaleisiä

pärjäämä, mutta vielä noihin

lateveikkauksia, niin

minulla on sellainen kutina, että

että

perussuomalaiset tulee tekemään

ison yllätyksen, ja se

yllätys voi olla jopa niin iso, että

he

kerää isoimman

äänimäärän se saavatko

hei tuota, niin tästä vähän

epätäsäisestä ehdokas

joukostaan johtuen

niin eniten kansanedustajin

siihen ei välttämättä uskon, mutta

siihen uskon, että he on

ihan hyvät mahdollisuudet

nousta äänimäärällä

mitattuna suurimmaksi puolueen.

Mutta kun Demarit sitten sun papereissa

kolmonen,

muistan sen 2011

sanotaan nyt se, kun se soini oli

siellä Pottala

tuli iso

jytky

niin sä sanot itse, mä en sanot

niin tota

siellä oli nämä vanhat SMP-parlat

eli ne ääniharavat

muissa vaalipiireissä, oli

sitten sellaiset, jotka oli SMP-sä

ollut toimimassa, ja mä en

Demariten kohdalla, mä en ole

ihan varma, että onko

onko nämä AY-aktiivit,

jotka on heidän kärkinimien

monessa vaalipiirissä, niin

onko hei niinku samalla tasolla, kun nää soini

SMP-aktiivit, ja tämä on

just niinku Mikak, totesi on

se on tuhannen

valtakuolta paikan

meidä valjärjestelmä on kuitenkin, että pitää aineistaa jotain

henkilöä, ja sen takaa jääni menee

sitten de Hontein järjestelmässä menee

puolueelle, mutta se määrittää sen,

että mikä se tota ehdokkaiden

puolueen sisällä se järkkäsitten siellä

tota on, ja tota niin vaikka

niinku Riikka Purra ei mun mielestä, niin oo

mitenkään siis erityinen

puheenjohtaja, että hän on mun mielestä ihan tavallinen

puheenjohtaja, mutta että tota niin, tässä on

niinku perusuomalaisten vaaliminnestyksen

kannalta, on iso asia sillä, että heil

on se naispuheenjohtaja

Laate tai sivuta teemaat olisi vähän

aikaisemmin, mutta kun heil on niin

lemallisesti oo ollut tuota ni

äijapuolua, että käytännössä niinku

80 prosenttia vai mitä eduskuntavaaleissa

niin äänestäistä on ollut

miehiä, niin niin mä uskon,

että tämä Purra-kuvio,

eli nyt on eka kertaa

eduskuntavaalit, joissa on

tullut suuri joukko heille, niin ku

potentiaalisiin ajan äänestäjiä

ja sitten tota nää tutkimukset,

mitä on tehty tota nuorten

joukossa, niin heillä on siellä todella

iso kannatus, eli tässä on

muista niinku kaksi semmoista iso

tota ni syytä, miksi he voi

noustaa tuota niin

hyvinkin paljon vielä näistä

tota niin tota niin, tai

niin tästä niinku nykyisestä tota

ni kalup kannatuksesta,

että se, että jotkut nyt

haluu sanoa esimerkiksi niin, että

nyt heillä on niinku pääkatossa, että

siellä ei oo enää niinku potentiaaliin, mutta

kyllä siellä on potentiaali edelleen.

Hallaaho, aikanaan

nosti esille sen, että

toki Hallaaho, hän ei itse sitä päätä,

mikä on perussuomalaisten katto,

mutta hän piti 25

prosenttia puolueen

talaisena kattona, ja se perustui

siihen, että eva,

eli elinkoinen elämän valtuuskunta,

oli teettänyt talaisen selvityksen

ääri ajattelun kannatuksesta

Suomessa, ja nyt huom.

Siis tämä nimenomaan tämä

selvitys, jos joku nyt loukkaantuu, että käytän

saadaan ääri, niin tämä evaan

selvitys nyt oli ääripuolueiden

kannatuksesta. Siellä kysyttiin,

kuinka moni voisi äänestää ääri vasemmistolaista

puoluetta, ja kuinka

moni ääri oikeistolaista puoluetta,

ja ääri oikeistolaisella puoluella

oli teoriassa

25 prosentin kannatuspotentiaali,

ja kun tästä

Hallaaha olet kysynyt, niin Hallaaha sanoi, että

kyllä tällä sellaan hyvin maahanmuutto

vasta sellaan

ääripuolueksikin

ajatella tavalla ehkä oikeistopopulistisella

puoluella on 25 prosentin

kannatuspotentiaali, ja

näin on...

Ja sitten täytyy muistaa vielä tähän

persukuvioon, että nyt esimerkiksi

kuinka paljon keskustellaan

vaikkapa

katujengivallasta, niin

nähän ei ole sinällään maailman

suurimpia kysymyksiä, mutta

kuitenkin sellaisia, että

ihmiset reagoivat

aika voimakkaasti, eli

niillä on kuitenkin vaaleissa

niissä on merkitys.

Tässä on nyt ollut tilanne, että

nää

katujengeistä on ollut tässä uutisoitu

tässä

viime viikkojen aikana.

Oliko muuten sattumaan, että tuli tähän valjaa?

Joo, poliisilla tuli tämä

korpeen tämän ulostulot.

Sitten kun ollaan tehty poliisitten keskuudessa

kyselyitä siitä, että mitkä ovat

poliisimiesten ja naisten suosituimpia

puolueita, kokoomus

ja perussuomalaiset, niin onko ihan

sattumaan, että sitten poliisit tästä

katujenkin?

Poliisilla on ollut tapana kyllä eduskuus.

Poliisilla on ollut tapana ennen

vaaleja

nostaa jollekin tapalla esiin, että

on olemassa jotain ilmiöitä, joiden

torjuntaa poliisilisää rahaa.

Tässä on tämmöinen resurssi

ja resurssi näkökulma myös olemassa.

Mutta

ja sitten on ollut näitä lasten,

siis huomattavan nuorten lasten

väkivaltaisia

tekoja, puukotuksia ja näin

pois päin.

Viime eduskuntavaaleen

alla tapahtui Oulussa

nämä raiskaustapaukset,

mitkä satoi aivan varmasti perussuomalaisten laariin.

Nyt perussuomalaiset

varmaan näkee tässä niin kuin mahdollisuuden

hyödyntää

tätä keskustelua.

Kokoomus

lähti tavallaan mukaan tähän

keskusteluun

ja tekee tämän oman avauksen tällä viikolla

näistä katujengien.

Tässä on pitää vielä kuulijoita,

että on siis olemassa kaksi eri ilmiöitä

on olemassa nää

katujenget

ja sitten on olemassa nuorisorikollisuus

ja nuorisoväkivaltarikokset,

jotka on eri ilmiöitä

kaikki nuorisorikollisuus

ei ole katujengivärikollisuutta

ja kaikki nämä

katujengessä toimivat henkilöitä

eivät suinkaan ole lapsia ja nuoria

vaan siellä on myös jonkin verran vanhempapurukka.

Mutta mitätä ajattelen, että

oliko tämä kokoomukset

huutin lähteä

P-samainen nostattamaan itse asiassa

tätä keskustelua näistä jengiäistä, koska

ei se kokoomuksen vastaus

ole kuitenkaan niin tiukka,

mitä perussuomalaiset

siihen vastaukseksi tarjoavat.

Tässä voi käydä niin, että jos kokoomus lähtee

aktiivisesti nostamaan tällaista teemaan

niin sitten hyödytään loppaa lopuksi

vaan perussuomahan.

Ruotsalaisessa

politiikan tutkimuksessa

ja politiikan jornalismista

on talanin käsite kuin jonkun

teeman omistajuus.

Siellä on tehty

jo vuosien ajan säännöllisesti

sellainen mittaus, jossa

kysytään ihmisiltä, ei kysytä näitä, että

kukaan vetovoimainen

tai taitamat on, vaan siellä kysytään,

mikä puolue omistaa jonkin

asiakysymyksen äänestäjien silmissä.

Siellä on teemoina vaikkapa

sosiaali- ja terveydenhuolto,

ulko- ja turvallisuuspolitiikka,

talouspolitiikka,

maahanmuuttopolitiikka,

rikollisuus, tämmöisiä.

Ruotsissa

samlingspartiet

niin

sen nimi on moderaatit,

eli ei kokoomus vaan moderaatit,

ja tämä kotimaisen

kotukokomuksen sisarpuolue on usein

omistanut äänestäjien silmissä

talouspolitiikan.

Sväriedemokraatit ovat omistaneet

maahanmuuttopolitiikan, sosiaalidemokraatit

sitten taas terveyspolitiikan.

Ja

kun on keskusteltu

Ruotsissa julkisuudesta taloudesta,

moderaattien

kannatus on noussut. Kun on keskusteltu

maahanmuutosta, vaikka sitä olisivat käyneet

muut puolueet kuin sväriedemokraatit,

niin se on nostanut sväriedemokraattiin.

Ja just niin kuin Mika sano

tälle löydettävissä ihan siis

todistusaineistoa, että tämä ilmiö on totta,

että se hyödyttää vain sitä yhtä.

Kyllä, ja mun mielestä tässä on kokoomus

tehnyt nyt semmoisen virheen, että

niin he lähtivät

noille vähän niin kuin väärille

apajille, ja samaan aikaan

tässä heidän pääteenmassaan

niin siellä on ollut tämmöistä

vähän niin kuin horjumista, eli

tuossa on ollut, katsomme eräänneiltä

varapuhajohtaja

Elina Valtonen

tai Solaas Studio

ja hän ei siis

osannut kertoa sitä kokoomuksen

sanomaan, että heillä on tiukkatuotani

valtion talouden, julkisen talouden

tasapainottamisohjelma, hänä

kysyttiin suoraan, että mistä kokoomus

nyt leikkaa, hän sanoi, että

kyllä ne siellä meidän

vaaliohjelmassa on, eli tavallaan

niin kuin, että tässä tulee

tämmöinen tupla-sokkivaikutus, että

jos he eivät nyt oikeasti

pysty niin kuin selkeällä

Suomen kielellä äänestäjille kertomaan

tätä talous

teemaansa, joka on

ihan luokinen

lähtökohdiltaan, ja jokainen

ymmärtää sen, että ylivarojen

ei voi elää, mutta se pitäisi nyt

vähän osata heidän kertoa,

mutta he on mun mielestä siinä

hoiperrallu, ja sitten tavallaan

just tämä, että jos he tekee samaan

niin ne leikkaa vielä persuille

vaalityötä, niin mä en

näe tolta pohjalta

niin kuin kovin hyvää lopputulemaa.

Ja tässä on vielä se, että tänään

tuli SDP-iltä

tiedotetta. Antti

Liintman pelottelee nyt

oikeistohallituksella,

tiedotettiin, että

nyt on rakenteella sodan jälkeisen

historian oikeistolaisin hallitus,

eli DeMarit on haistanut

tässä kyllä tosi vahvasti nyt sen, että

kun tämä tilanne on näin tiukka,

mikä tahansa kolmesta suuresta

voidaan pöydän putsata,

niin hän näkee, että

heidän pitää saada se

ykköspositiohinnalla, millä hyväänsä,

ja nyt tämä

sodan jälkeisen

historian oikeistolaisimmalla

hallituksella pelottelu on otettu

tähän aseeksi,

eli katsotaan, että annetaan

äänesteille kuvaa, että

kokoomus on lähdössä tekemään,

että jos se voittaa, niin he lähtevät tekemään

perussummaisten kanssa hallitus.

Se oli varmaan ihan hieno tiedetä, mutta

saanut se, että tässä on ollut

ehkä myöskin viimeiset neljä vuotta

pitkiin, pitkiin, pitkiin aikoihin

Suomen vasemmistolaisin hallitus.

Eikö voisi oikeastaan sanoa, että

annika Saarikon keskusta on ehkä

vasemmistolaisempi kuin Juha Sipilän

keskusta.

Luulen, että tästä unohtuu

esimerkiksi edellinen hallitus,

kun katsotaan, että mikä on oikeistolaisin hallitus.

Kyllä, jos nyt tässä vähän virkistetään

muistia, niin STP-silloin

puheenjohtaja Antti Rinne

syytti

Juha Sipilän johtamaan,

jossa oli kokoomuksessa perussuomalaiset,

niin syytti, että se oli

tämmöinen pata-musta

porvarihallitus.

Ville Niinistö kutsui sitä myöskin

naisvihamieliseksekin hallituksiksi

ja nimenomaan oikeistolaisiksi

aivan

pyhäin häväistyksiksi.

Ja tämä retoriikka

kuuluu tähän peliin, että

kaivetaan näin tällaiset

jos nyt sanotaan lahtaripunikki.

Se on politiikasuola.

Se olisi osastot kaivetaan esille, kun

vaalit on näin lähellä.

Jengi ja katurikollisuudesta

on pakko todeta se,

että se mikä, mitä tästä

seuraava hallitus ei pääse pakoon.

Ja tiedän, että

tämä on poliittisesti täysin epäkorrektia.

Mutta sanon sen nyt ääneen,

kun olen sattu minun ensin tiedän,

mihin minun meninkin suomalaisissa

monissa peruskouluissa tällä hetkellä on

Helsingissä, Turussa, Tampereella.

Niin siellä on

kymmeniä tuhansia lapsia,

joiden

kotona

ei käytetä Suomea,

vaikka vanhemmat,

vaikka lapset ovat jo syntyneet Suomessa.

Sitten

nämä lapset koululuokissansa

eivät osaa kirjoitettua Suomea,

vaan opettajat joutuvat

päästämään heitä luokalta toiselle,

siksi, että

luokalle jättäminen, joka olisi oikein,

ruuhkauttaisiin

ja pysäyttäisiin koulujärjestelmään

esimerkiksi koko Helsingissä,

pitäisi jättää tuhat lasta

luokalla, joka

luokkaastella.

Ja sitten he kasautuisivat vaikka luokalle

kolmen tai neljä.

Virallisestihan tästä

puhutaan vaikka kuinka paljon,

ja politikot tai virkamiehet

eivät uskalla sanoa totu-tään.

Ne ihmiset,

kenellä on kohtuullinen

ansiotaso,

muuttavat

kiihtyvällä tahdilla niille asuinalueille,

joissa tilastollisesti

on vähemmän maahanmuuttajia kouluissa.

Ja näiden asuinalueiden

asuntojen hinnat

ovat ampuneet viimeisen 10 vuoden aikana

raketilailla ylös,

ja tämä vauhti tulee kiihtymään.

Ja suomalainen

peruskoulu on täydellisessä

kaauksessa

laajoilla alueilla

suomalaisia kaupunkeja.

Kyllä, ja tämä tapahtui Ruotsissa jo aikaisemmin,

siellä homma sitten

purkautu niin, että

perustettiin näitä yksityisiä

kouluja. Kyllä, ja Suomessa

kun yksityistä ja yksityisiä kouluja

haluttaisiin perustaa.

Helsingissä niitä, Helsinki on ainoa

kaupunki, jonne ne aikanaan sallittiin,

että saa jäädä yksityiset koulut,

kun tehtiin peruskoulu.

He vanhat oppikoulut saa jatkaa Helsingissä,

ja Helsingissä on itse asiassa paljon yksityisiä

kouluja. Mutta nekin jo käytännössä aika peruskouluja.

Kyllä, mutta ne sattumoisin ovat usein

sellaisilla alueilla, joilla sitten maahanmuuttajia

ei kovin paljon ole.

Ja näihin kouluihin sitten hakevat

esimerkiksi lapset sellaisilta alueilta,

joilla on maahanmuuttajia.

Ja tämän lisäksi Helsinkiin on syntynyt

sellaisia ihan tavallisia kaupungin kouluja,

ja sama koskee Tampere, Turkko ja Oulua,

joissa maahanmuuttajia taustaisen väestön osuus

on 5 prosenttia, tai ainakin

vähintään alle 10.

Ja näille asuin alueille pyrkii

muuttamaan

suomalaiset taustaiset ihmiset

melkeinpä

hinnalla, millä hyväänsä vaikka

asuntolaina olisi tuplasti yli varojen,

niin niille alueille halutaan muuttaa.

Samaan aikaan

maahanmuuttajia taustaisen

lasten osuus ampuu 10 kouluissa

30, 40, 50,

60 prosenttia.

Hyvä esimerkki oli

Vihreän

sisäministerin Krista Mikkosen

johdolla tehty sisäisen

turvallisuuden raportti 2021.

Sitä ennen,

jengivääkivalta

ilmiö oli jo

syntynyt, ja siitä oli

kirjoitettu, ja siitä oli

monet asiantuntijat lausuneet, mutta

eistä siihen haluttu laittaa

sisäisen turvallisuuden raporttiin,

koska se oli poliittisesti epäkorrektia.

Joo, eihän itse asiassa noin, mitä mä tuossa

puhuin, niin tämä ilmiö ja

nämä luvut, niin tota,

ne löytyy tämmöisesti Helsingin yliopiston

tutkijoidenkin tekemästä raportista,

jonka Sanna-Mariinin hallitus

valtioneuvoston kansliä tilasi pari vuotta

sitten. Sitten kun se tutkimus

valmistui, niin arvatkaa mitä sille hallitustekin.

Se haudattiin

hiljaisesti.

Hei, otetaan tähän

jakson loppu vielä yksi

meidän

omaa tuotettaa meillä iltalehteen

mainostava asia. Tämä ei ole vielä

se viikon vitsi.

Se olisi kova, jos meidän

omat vaalitentit, joita ajattelin

tässä mainostaa, olisi viikon

vitsi, mutta toivotaan, että

ne eivät ole, tai voi hänä hauskoja

kin olla, ei sinä mitään, mutta

tuota ensi viikolla Maanan

taena meillä on täällä puheenjohtajan

puheenjohtajatentissä Liya Anderson,

ja Kossu Saat siellä

tenttaamassa häntä.

Maanantaan aloitetaan

ja mun lisäksi

Greta Karvala ja

Hanna-Mari Ahonen me tehdään nää tenttet

yhdessä.

Maanantaan alkaa ja pari viikkoa

tulee tuossa sitten lähes päivittäin.

Tiistana ohisalo, keskevikkone Henriksson

Torstaneessa ja

Perentana Harkimo, ja sitten tänään

suurimpien suurimmat jäisitselle

vaaliviikolla.

Se on semmoisen nousevaan

draamana kaareen.

Ja sitten meillä onkin seuraavan viikon

Maanantan 27. maaliskuutoon

iltalehden suuri vaalitentti

ja vaaliiltana on

tietenkin aivan

astronomisen

tiukkaa kamaa sisältävä

vaalistudio ja vaaliilla

lähetys ja sitä vetää itse

oikeuteltuusti politiikan toimitta

ja ulkoa

ja turvallispolitiikan erikkoistilannemies

Lauri Nurmi.

Kyllä mainio.

Katsokaan kaikki Kossun

Kretan vetämät ja Hannamarin vetävät tentit

ja laittakaa jo nyt sinne omaan kalenterin

että

sunnuntaina toinen päivä huhtikuuta

noin kello 18.45

alkaa

2000-luvun

päräyttävin modernin

ajan. Ja pisin!

Ja pisin!

Vaalilähetys

niin jossa

todellakin meillä on tulospalvelu

meillä on analyysit

vieraina ovat Jarmu Korhonen

ja poliittisen historian professori

Juhana Aunesluoma

ja he antavat analyysejä studiossa

sitten meillä on reaaliaikainen tulospalvelu

ja kentällä

reporttereina

ovat sitten Jari Kossuh

Greta

Elliharju

ja vierailemme livetilanteissa

joilla meillä on tunnelmat

ja iltarehden

vaalilähetyksessä perinteiseen tapaan

mennään asiantuntijuus

ja rohkeus edellä

juuri näin, rohkeus kasvaa

näitä hommia tehtäisessä

pakko mainostaa myös

että meillä on myös vaalikoneauki

käykää sitä täyttelemässä kohta alkaa

ennakkaan ennestys

ja sitten meiltä valmistui

iltalehden

erittäin hieno

tuote eli rötösselvitys

meillä toimituksessa on käyty läpi

näitä

eduskuntavaali ehdokkaiden tekemien rikoksia

toi Marko Oskari Lehtonen

politiikan puskaradiostekin

tuttu mies

ja sitten jatta Lapin Kangas on käynyt

läpi kaikkien ehdokkaiden tuomiot

kymmenen vuoden ajalta ja siellä tähän löytyisi

72 rikoksista tuomittu ehdokasta

ja tämä

Anno Turtiaisen

VKK eli valtakuulua kansallepuolue

erottu jälleen edukseen

heidän ehdokkaistan

tai nyt tämän yhden noston

mutta tämä lukoon niin käsittämätön

heidän ehdokkaistaan

23,4%

oli tuomio

se on niin kun

osalla puolueesta on niinku prosenttia

kahta

karua verkkomaan

siellä ei ole varmaan ollut sellaista a4

mikä on löyty ehdokkaalle

että onko jotain juttuja

vireillä

mutta hei tästä tuli kyl aika pitkä lähetys

vaalito tulossa

voidaan varmaan sillä vähän pyydällä

anteeksi

joo ja sitten

rakkaat puskaradion kuulijat

seuraavan puskaradion

ennen sitä on jo mahdollisuus

käydä äänestämässä

ennakko äänestyksessä

koskaan en tee kyllä sitä virheettä

ja tautaa ne että vaulipäivää

ja tiedättekö mitä

minä teen nyt tunnustuksen

en aio kertua ketä äänestän

mutta painotan että äänestän

eli kun joskus on ollut tätä

että politiikan toimittajan

pitäisi käydä jättämässä joku tyhjelappu

en kuullut tähän porukkaan

sama juttu

käykää tekin

viikon vitsi

mitä ero on Vladimir Puttinilla

ja Mika Lindtilellä

Puttinilla

on Longerot kaikkiaalla

Lindtilellä vain ministeriautossa

Tää on hyvä.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Samalla kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö hieroo Nato-kauppoja Turkissa, asetellaan Politiikan puskaradion studiossa kuohuviinipulloja kylmään. Kohta Nato-kirjeenvaihtaja Lauri Nurmi saa kilistellä, mutta sitä odotellessa hän kertoo vielä tapahtumia kulisseista, ja mikä sai korkea-arvoisen upseerin aamukahvit väärään kurkkuun. Nato-asioiden lisäksi pureudutaan tietenkin eduskuntavaalien loppukiriin, kun ennakkoäänestyksen alkuun on enää päiviä. Tekeekö perussuomalaisten vaalityön sittenkin osaltaan kokoomus ja missä puolueessa on eniten rikoksista tuomittuja? Studiossa politiikan toimittajat Lauri Nurmi, Jari Hanska ja Mika Koskinen.