Politiikan puskaradio: 84. Kokoomus alkoi tehdä perussuomalaisten vaalityötä - IL:n rötösselvitys paljastaa selvän "voittajan"
Iltalehti 3/17/23 - Episode Page - 1h 4m - PDF Transcript
Tämä on Ilta-Lehden podcast.
Politiikan puskaradio.
Ja studiossa tänään Laurin Urmit.
Mika Koskinen.
Ja Jari Hansk.
No niin.
Tänään on jälleen kerran...
Kuinka monta kertaa tämä on muuten sanottu tässä lähetyksessä, että suuri nato päivä.
Mutta pitää nyt taas kerran sanoa tämä.
Sellainen disclaimer tähän kaikille kuulijoille heti alkuun.
Että me nauhutetaan tosiaan tätä ohjelmaa.
Tämä ei ole suora lähetyssä ja tässä potifaista tai mistä alusta otetaan ja kuuntelette kaan tätä.
Mutta kello on siis täällä 10.54, kun tämä hölinä lähtee käyntiin.
Ja Suomen presidentin Sauli Niinistön ja ulkomenisteri Pekka Haaviston vierailu Turkissa on parhaillaan käynnissä.
Ja tarkoitus puhut tänään natosta.
Aloitetaan siitä.
Tämä Suomen natojaisen yhden ratifiointiprosessi, jota me sitten ruotsalaisten kanssa ollaan kutsuttu,
nimellä Viä Dolorosa on viihdoisavuttomassa päätepisteen, kun tosiaan Niinistö on siellä Turkissa hakemassa erdykäniltä hänen lupaustaan.
Turkki ratifioisi vihdoin viimeen Suomen.
Ja samassa tässä tällä viikolla tuli myös tietoa, että Unkarion ilmoittanut tehtiin sitten kierriästämään.
Tämän kuun loppuun mennessä ilmeisesti kuun viimeinen päivän, niin tämän parlamentin istunnon, jossa sitten tämä ratifiointi hoideltaisiin alta pois.
Lauri, sä olet meidän NATO-lähettiläsi, niin tuota, onks nyt aikaa voitaisi kumppapullo tevetästä NATO-lippu-mökin lipputankoon?
Vuonna 1949, ihan pakko aloittaa järjestelmässä.
Hei sä et, mutta hei, siis sä et lähtee nyt tuota 1800-luvut kuitenkaan.
NATO perustettiin Washingtonin sopimuksella 1949 ja nyt on erittäin lähellä se hetki, että voi alkaa laittaa sitä kaupuaihin tullut, että NATO-olutta,
kaupallinen mainos ei ostettu.
Kylmänemään tai sitten kumppapullon tai jopa investoida Sampan jaan, mikäli NATO-jäsenyttä haluaa juhlista sillä?
On lähellä se hetki, että Suomen liittymisasiakirjat talletetaan Holviin State Departmentissa, joka on Yhdysvaltain ulkoministeriö Washingtonissa,
ja sillä hetkellä kun nämä liittymisasiakirjat laitetaan sinne Holviin sisään ja se Holviin ovimenee kiinni, niin sillä hetkellä Suomi on NATO-ntäys.
Sitten se on se oven kiinni menohetki?
Kyllä.
Kun se aseekirja on sellaan Holvissa, se ei riitä vaan se pitää sulkea myös se Holvi.
Näin minulla on kuvattu sitä, kun olen kysynyt sitä amerikkalaisilta NATO-päämajassa ja sitten Suomen ulkoministeriössä,
niin sillä hetkellä tulee täysi jäsen, kun on tehty talletus.
Englanniksi käyttävät tällaista sanaa kun diiposit, ja sitten arvelleet, että kyllä se on se hetki, että talletus hän on tehty vasta sillä hetkellä, kun se suljetaan.
Kyllä, kyllä.
Se on tehty valmiiksi, sitten se talletus on siellä tästä ajasta ikuisuuteen.
Ootko akreditoitunut jo siihen pressitilaisuuteen, kun se ovea suljetaan siellä?
Nyt en hän pieni mainot siis.
Latelon varmaan se avain.
Se on sama aina, kun sul oli tämä NATO-kynän.
Joo, Latelon varaa avain siitä, koska sulla ei taas ku saippua pala, mihin sä painoit kuuman avaimen, kun sä et hypistellä sitä ja sä oot tänne itsellessä oman kopion siitä.
Kyllä.
Ja nyt siis, hyvä tuota, naiset ja herrattorakkaat kuulijat, siis on pakko kerrata, eikö näin, että siis Suomen hakemus NATO on allekirjoitettu Jari Hanskan vaimon kynällä?
Joo, kyllä, tämä pitää tosiaan paikkaansa.
Ja siitä tuli vielä kotukseen muistaakseni uusiotermi eli NATO-kynä.
Mutta sitten, jos mennään tähän tosissaan, että kahden maan ratifiointi puuttuu Turkin ja Unkarin, niin ehkä se mikä voi olla kuulijoille hyvin kiinnostavaa on se, että itse asiassa ruotsalainen politiikan tutkija,
Robert Dahlsjö, arvioi jo vuosi sitten, kun tapasin häntä Tukholmassa. Siinä vaiheessa ruotsi ei ollut vasta empi, että olakko vai ei kuulla. Suomi oli täyttä päätä menossa jo maaliskuussa NATOon ja se olettiin kerrottu ruotsin pääministerille Maktanena Anderssonille.
Julkisuudessa Andersson vielä oli Jävla Finland, mutta sitten tämä prosessi tapahtui siellä ja iltalehti sitten kertoi siitä lähteideensä kautta lähes realiaikaisesti, mitä oli tapahtumassa.
Mutta tämä Robert Dahlsjö tosissaan sanoi jo viime huhtikuussa, että arvioi mulle, kun nähtiin Tukholmassa, että ruotsille tulee tässä ratifiointiprosessissa vaikeuksia. Ruotsin on niin kauan opettanut moraalisesti muille maille, esimerkiksi Turkille, että miten tulee käyttäytyä.
Ruotsille halutaan maksaa potut-pottuina tämä toiminta. Ruotsin edeltävien 60-50 vuoden ulkopolitiikka, jossa aina julkisuudessa heristetään sormejaan, sanotan tso-tsot, näin kuuluu, toimia.
Ja sitten samaan aikaan kuitenkin myydään Tiskinalta aseita sinne tänne ja tonne, niin siinä on ollut tällainen kaksinaismoralismi, joka on äärsyttänyt maita. Ja Robert Dahlsjö ennakoi, että Ruotsin natojäsenys ei tule olemaan läpi huutujuttu ja arvioi, että Suomen on helpompi saada ne ratifioinnit.
Ja tämä hän on toteutunut.
Kyllä, tämä on toteutunut. Oisittain myös Suomen osalta, että kyllähän Suomenkin otti tuossa aikamoisen tuotani Tuomarin moralisojan roolin, esimerkiksi suhteessa unkarin.
Niin, näissä EU-keskusteluissa kun on...
Suomi olisi hyvin aktiivinen, ja eikä tämä tapahtunut sillä Suomen puheenjohtaja Kaudella peräti?
Kyllä, joo, ainakin osa näistä kun...
Tyttytuu purainen ja kumppanita.
Kun unkarin delekaatio kävi, tämä puoli fitsikäs delekaatio, kävi tutustumassa sitten Suomeen, ennen kuin lähtivät tätä oma ratifiointiprosessiaan pyörittämään tässä hetkinen viikko pari sitten,
niin yksi delekaatio, esimerkiksi mun mielestä, lista oli näitä puheenvuoroja, joita olivat pitäneet jotenkin loukkaavana,
ja siinä oli mun mielestä osa niistä ajottui suomen puheenjohtaja Kaudelle.
Mutta sitä voit esittää sen toisen kysymyksen, että kuinka suokea suhutaan esimerkiksi EU-tyyppisessä yhteisessä,
halutaan niin kuin pitää sitten, kun puhutaan esimerkiksi oikeusvaltio periaatteiden toteutumisesta, ja kuinka herkästä halutaan puuttuun.
Niin, ja semmoinenkin kysymys kannattaa esittää, että kannattaako pienen valtion, kuten Suomi, niin olla kovin aktiivinen tällaisessa asioissa.
Et onks meillä varaa siihen?
Niin, sillahan tullaan juuri, niin kuin Mika hyvin sanoi, niin tullaan tähän realippoliittiseen ulohtuvuuteen,
että Suomessahan ymmärrettiin, viime kesänä, Madridin huippukokouksessa, jossa Erdogan suostui sitten siihen, että Suomi ja Ruotsi pääsevät tarkkailijan jäseniksi,
ja saavat tällaisen invite-in, statuksen englanniksi, naton sisällä, niin sitten kun nämä ratifioinnit jäävät edelleen puuttumaan,
niin Suomessahan ymmärrettiin, että nyt ei ole kovin viisasta vääntää vitsiä iskender-kepopeista,
eikä tuota välttämättää kertoa, että sympatiat ovat kurdien puolella,
vaikka väittäisin, että tämä enemmistön suomalaisten sympatiat, jos pitäisi tässä Turkin konfliktissa, ovat kurdien puolella,
joita on sorrettu vuosikymmeniä, niin nyt ei ehkä kannata vuoden mittaan näistä asioista pitää hirveän suurta meteliä,
eikä myöskään kannata tehdä tuo pilkata vaikka Allahia tai Islamia,
ja koska tämä Venäjän uhka on meille se ykkösjuttu, ja itse asiassa tehdään tähän muutama pieni paljastus
ratifiointiprosessin kulisseista, niin jo viime lokakuussa Suomen valtiojohdossa tultiin siihen johtopäätökseen,
että todennäköisesti tämä nato ratifiointi tapahtuu ennen Ruotsia.
Iltalehtihan kirjoitti tästä silloin, mutta mitä silloin lokakuussa, nyt voidaan vähän valottaa lisää sitä,
että mitä silloin viime lokakuussa jo tapahtui.
Tapahtui se, että turkkilaiset alkoivat viestiä, että Suomen ratifiointi on ok, mutta Ruotsin ei ole,
ja silloin Suomen valtiojohdossa oltiin sen Kimurantin paikan edessä, että voisiko Sauli Niinistö kysyä erdokanilta,
että ratifioitteko tätä Suomen jäsenyt.
Se oltaisiin voitu tehdä jo lähteideni mukaan jo viime vuoden puolella.
Siinä varras joulukuussa viimeistään, ja Suomi olisi voinut saada ratifioinnin turkista,
ja sen jälkeen myös todennäköisesti unkarista, koska Orpan oli luvannut suomalaisille, että unkarin ei ole viimeinen.
Mutta ongelma tuli siitä, että ehä Suomi voinut tällaista pyytää.
Jos Suomi olisi itse poliittisesti lähtenyt sitä turkista pyytämään, se olisi vuotannut välittömästi,
vaikka se olisi yritetty tehdä salaa, se olisi vuotannut jouluki.
Eikä tuolla sitä voi tehdä salaa.
Ja sitten turkintaktiikka lyödä myös kiilaan Suomeen ruotsin väliin tässä,
niin sehän olisi sitten onnistunut, että se olisi voinut jäädä roikottamaista ruotsia mielepidempää.
Mutta toisaalta nyt päädytään samaa lopputulokseen vähän hitaammin, vaan teotapaan.
Mutta se ilma sitä, että ilmeisesti Suomesta ei ole signoloitu turkille, että me haluamme ratifioitte meidät.
Nyt se tarina on Suomen kannalta, jos ajattelee Suomen ruotsin välisiä suhteita,
niin ollaan toimittu kohdentistien ja ollaan pyritty pitämään ruotsia kädestä kiinni niin kauan kuin mahdollista.
Kyllä. Ja juuri Suomen valtiojohto oli tarkoittaa Sanne Marinin johtamaan hallitusta
ja tasavalla presienti Sauli Niinistöä, niin valitsi sen julkisuustrategian,
että toistettiin julkisuudessa tällaista ilmaisua hieman eri sanoilla,
että Suomi voi vetää omaa hakemustansa takaisin ja on kunkin jäsemaan suverenissä päätösvallassa
päättää milloin se ratifioi jäsenyyshakemukset.
Ja tällä haluttiin ilmaista hyvin hienovaraisesti, että Suomi on valmis liittymään ennen ruotsia Mikäli Turkkisen ratifioi.
Ja näissä erilaisissa pahimmissa uhkakuvaskenaarioissa, niin tämä Venäjän ihan sotilaallisen iskunkin vaikka ohjusten ampuminen Helsinkiin
tai johonkin muuhun suomalaiskohteeseen on koko ajan ollut yksi pöydällä oleva asia.
Se on edelleen sitä. Ja sen takia kun ulkomenisteri Pekka Haavisto,
esimerkiksi tapasin vuoden vaihteen jälkeen Ruotsissa Seelenin turvallisuuskonferenssissa,
niin Haavisto painotti, että nyt on kiire päästä natoon.
Että Suomen tilanne on kuitenkin vaarallinen. Ja sitten kun ei voitu suoraan pyytää Erdoganilta,
niin tässä käytettiin vaikka sitä ei tullut välttämättä koskaan sanomaan julkisuuteen,
niin tässä käytettiin myös suurvaltojen naton sisällä suurvaltojen apua.
Eli Britit ja Yhdysvallat tekivät töitä Suomen natoratifioinnin eteen Turkissa,
ja Britannia ja Yhdysvallat kääntöivät peukalon ylös sille, että Suomi voi mennä ennen Ruotsia.
Ja vielä lyhyt kertaus tähän, mitä sitten tapahtui, koska minä luulen, että tämä on kiinnostava.
Hiltalehtihan kirjoitti Helmikuun alussa, että Suomi on lähteisiinsä perustuen,
että Suomi on valmis menemään ennen Ruotsia natoon, mutta edelleenkään
ongelma Helmikuun alussa oli se, että niinistö ei voi nyt kutsututtaa itseään sinne Turkkiin,
koska se olisi Ruotsalaisten silmissä näyttönyt pahalta, eiköhän hän halunnut tehdä sitä.
Kutsun täytyi tulla Erdoganilta, ja sitten piti saada joku kertomaan, että Erdoganille,
että voisitko kutsua niinistön. Ja tässä peliin astui Uncle Sam, eli Ameriikan Yhdysvallat.
Myöhennin turvallisuuskonferenssissa Helmikuun puolivälissä Pekko Haavisto tapasi Yhdysvaltain ulkoministerin Antoni Blinkenin.
Se tapahtui perjantaina, olisiko hän ollut suurin piirtein 16. päivä Helmikuutta tai siellä perjantai.
He keskustelivat Haavisto kertoiminulle siellä myöhennissä, että keskustelin Blinkenin kanssa
Suomen mahdollisimman nopeasta pääsystä natoon.
Blinken lensi suoraan myöhennistä Ankaraan tapaamaan Erdoganin hallintoa.
Tällä matkalla puhuttiin maanjäristy-suhrien auttamisesta, mutta sillä matkalla puhuttiin myös Suomen NATO-jäsenyyden ratifioinnista.
Blinkenin vierailun jälkeen palaset alkoivat mennä eteenpäin. Niinistö lähti Yhdysvaltoihin.
Ameriikkalaiset järjestivät spontaanin tapaamisen paitenin kanssa, koska ei haluttu,
ei voitu etukäteen laittaa vaikka tietoa, että Niinistö on kutsuttu kahden välisesti valkoseen taloon.
Ruotsalaiset olivat pahottaneet mielensä ihan järkyttävästi.
Se olisi myös paljastanut julkisuuteen, mitä on tapahtumassa.
Sen sijaan edyt vielä ihan lyhyesti, ettei viedy liian pitkälle, mutta tämä on niin kiinnostava mun mielestä tai kuvio.
Seik Salivan, Paidenin ykkösneuvonantaja, sopii Niinistöon kanssa tapaamiseen torstaille.
Reiluviikko sitten ei valkoiseen taloon, vaan Suomen Washingtonin suurlähtystöön.
Kun Niinistö odetti tapaamansa Salivanin siellä Suomen suurlähtystössä Washingtonissa,
hänelle tulikin ihan vähän ennen tätä kohtaamista viesti,
että jos Diers Auli tulisitkin tänne kaikkein pyhympään valkoiseen taloon,
ja sitten vielä Oval Officeen, ja siellä olikin Paiden.
Sitten valkoiseen taloon virallinen kuvaa ja otti valokuvan Paidenista ja Niinistöstä,
ja se jaettiin sitten vaailmalle.
Tässä valkoiseen taloon tapaamisessa, viikko sitten,
käytiin läpi tämä viimeinen askelkuvio, että Erdogan pyytäisi Niinistön Ankaraan,
ja Suomi voisi edetä natoon ennen Ruotsia.
Ja heti tämän tapaamisen jälkeen Niinistö tapas sitten järjestettiin TPU-utva,
silloin sunnuntaina vielä, ja otettiin kaikki ministerit, jotka olivat jo lähtenyt vaalitöihin,
niin vaalitilaisuuksia peruttiin ja painottiin takas Helsinkiin, ja sitten oli TPU-utvan tapaaminen,
niin niinistöbriefas sitten koko hallituksen, tai siis ulkaturupalle turvuspoitisen johdon tästä tilanteesta.
Kyllä, niinistöbriefasi Sannanmariinin, sitten viisikon jäsenet puolustusministeri Antti Kaikkosen,
ja siinäpä se sitten onkin, eli tämmöisen ihan ydinpiirin,
ja sitten hän kilautti kaverille Ulfille.
Mitäpä mietit, kun sale on soittanut Ulfille, ja sanon, että Ulf nyt on kuule juttu tällä lailla?
Ulfi on varmaan potuttanut, mutta toisaalta tämä ei varmaan kyllä Ulfille,
joka on tullut suurena yllätyksenä, että kyllähän varmaan kaikista merkeistä on pystynyt lukemaan,
että erkan jo hyvissä ajoin, ja sitä mä jäin ehkä eniten tässä miettimään,
että kun on aika paljon puhuttu siitä, että ADO on tekee tällä ratifioinnilla.
Sisäpolitiikkaa vaalit tulossa, olisiko hän ilman tätä yhdysvaltaen vahvaa roolia,
niin ollut valmis muuttamaan tätä aikatauluaan?
Kun nyt Turkissa puhutaan siitä, että hänelle ei oikein ollut tästä enää välttämättä,
niin kuin sitä sisäpolitiista hyötyy, mitä tässä hän on hakenut,
ehkä joutuu nyt vähän niin kuin länsimainen, koska oppositio nojaa enemmän tai vähemmän länteen,
korostaa demokratiaa, ja että ADO onkin joutuu nyt vähän niin kuin tavalla
siinä sisäpolitiisessa näkökulmassa muuttamaan sitä omaa hommaansa, niin miten sä näet tämän kokonaisuuden?
Ilman muuta yhdysvaltaen roolion tässä aivan ratkaisema.
Turkki on kuitenkin tietyllä tapaa kokea olevansa erdokan,
ja Turkin puolustusvoimat niin uhattuna eri suunnilta aseellisesti syrjasta,
kurtikapinalisten puolelta, sitten heillä on historiallisesti jänniten myös venäjän kanssa,
ja Turkki liittyy aikanaan natoon Saaraksensa suojaasta alinilta,
ja neuvostoliitolta pari vuotta naton perustamisen jälkeen Turkista ja Kreikasta tuli jäseniä,
niin Turkki-laiset kokevat myös piiritettynä olemisen tuntua,
ja heidän omalla alueellansa, heidän tällainen suurvalta aseman sillä omalla alueella,
rakentuu siihen, että heillä on amerikkalaiset aseet, jotka ovat teknologisesti ylivertaisia,
verrattuna ympärysmaiden aseisiin ja jopa venäläisiin aseisiin,
ja sitten heillä on maaperällään yhdysvaltaen yhdyn asettukikohta,
ja suhteessa yhdysvaltoihin tullaan siihen pisteeseen, että edokan on ärsyttänyt
nato-jäsenyksienkin estämisellä niin paljon paiden ja valkoista taloa,
ja myös republikaaneja, eli toista puoluetta, niin paljon, että ollaan tultu rajalle,
jossa alkaa oikeasti olla kysymys siitä, että saako hän enää amerikkalaista teknologiaa edes varaosia näihin olemassa oleviin aseisiin.
Puhumattakaan, että hän saisi uusia F-16-hävittäjiä. Hän haluaisi, oliko se noin 40
tällaista elektronisen sorankäynyvaatimuksiin modernisoitua uutta F-16-hävittäjiä.
Jenkki otti herneet näin siinä vaiheessa, kun Turkki päätti ostaa venäläisiä aseijärjestelmiä.
Kyllä Turkkilensi ulos F-35-ohjelmasta päättäessään ostaa S-400-venäläisiä ilmatoriuntaohjuuksia,
tai se ollaan vuonna 2019.
Siitä ei ole pitkäaika.
Otaa vielä tähän NATO-kuvioon yksi aspekti, ennen kuin mennään muihin aiheisiin,
koska meillä on muitakin teemoja, mutta nyt hän on siis sitten käymässä tilanne,
että Suomi liittyy NATO-JSNX ja Ruotsi tulee olemaan vielä sellä eteisessä.
Ja tässä on jonkun verran kirjoiteltu tästä tilanteesta, että Suomesta tulee
naton pohjoisen ulottuvuuden etuvartio.
Toki siellä vielä pohjoisemmasta löytyy Norja, mutta kun se maara on se 37 metriä siinä,
siis se on niin mahdollisimman lyhyt se Norjan ja Venäjän yhteinen raja,
mutta sitten kun tulee lähes 2000 kg Suomen ja Venäjän yhteisten rajaan tähän
naton uudeksi, ulkorajaksi, niin on puuttu siis siitä, että mitä se tarkoittaa sitten,
että Suomen NATO-JSN-yydän ja Suomen puolustuksen kannalta.
On puhuttu tästä puolustuksen syvyydestä, joka saadaan sillä, että
sekä Suomi että Ruotsi on NATO-JSN.
Mutta minua siis hämmentää, minua kiinnostaa nyt kuulataan molempien
näkökulman tähän, koska minua hämmentää tässä keskustelussa se,
että on jotenkin ajatus siitä, että jos Ruotsi ei ole NATO-JSN,
niin Ruotsin kanssa puolustusta ei voisi jotenkin suunnitella ja koordinoida
samalla tavalla. Koska Suominen Ruotsin puolustusyhteistyöhön on
niin kuin, meillä on keskinäinen tosi vahva...
Joo, ja sitä on harjoiteltu hyvin pitkään.
Minusta tuntuu, että siinä on ollut enemmän kysymys tämmöisessä
neuvottelutaktiikasta, tai että sitä on haluttu käyttää
argumenttina silleen, että Suomi ja Ruotsi pitää samana aikaa saada
NATO-JSN, että mikä siellä käytännössä.
Toki NATO on oma johtojärjestelmät ja Ruotsi ei varmaan pääse
ihan sillä intesitetillä, kun Suomi tulee pääsemään,
ja kun nyt pääsee ensimmäisen ennen Ruotsiin,
mutta jotenkin tuntuu, että ei siinä nyt käytännössä voi
kovin suurta merkitystä olla.
Jos sitä nyt ihan arkijärjillä ajattelää.
Suomi ja Ruotsi on harjoiteltu yhdessä niin pitkään, niin tiivisti,
että miksi se nyt muuttuisi yhtäkkiä huomattamasti vaikeammaksi.
Jotenkin kaikki tämmöinen joukkojen kuljettelusu muuta.
Ei väiskö Ruotsi NATO-joukkojen ja kaluston siirtämisen
maaperässä kautta Suomessa?
Täältä on kuulossa aivan jotenkin niin kuin absurdiota.
Tässähän on juuri niin kuin Mika sanoi, että Suomi ja Ruotsin välinen
puolustusyhteistyö alkoi syventyä sieltä kriimiin
miehityksen vuoden 2014 jälkeiseltä ajalta,
ja siihen nimenomaan sisältyi yhteisen taistelukyvyn luominen,
ja siitä käytettiin tämmöistä kertoilmaisua kuin
Uuttan for Fred Teets for Hollanden, että rauhanolojen ulkopuolella,
eli sotaoloissa.
Mutta sille pitikeksia tällainen ruotsalaisessakin
diskuteerauskulttuurissa kertoilmaisuuteen.
Se on muuten, sehän se kattaa muutakin kuin sotaoloissa,
kattaa semmosen harmaan periodin, jolloin ei olla enää syvän rauhan tilassa,
vaan ollaan niin kuin välivaihe.
Siinä mielessä se on antaa niin kuin vapaa-amat kädet itse asiassa
toimii tuon tyyppinen, että ei rauhan tilaa.
Kyllä. Ja sitten, sitten tota, mä tapasin Tammikuussa Ruotsin EB,
hän on Ruotsin ylipäällikkö, Mikko Elpyden,
ja Ruotsissa hän ylipäälliköllä on tällainen
aika itsenäinenkin keskustelu rooli.
Ja sitten kysyi Pydeniltä, että minkälaisia suunnitelmia nyt on,
että jos Venäjä hyökkäisi vaikka Päinsiviikolla Suomeen,
vaikkapa Suomen Saaristoon, yrittäisi ottaa haltuun
Etelä-Rannikkoa saada sillon pääosemaan, tai hyökkäisi vaikka Kotlantiin,
tai Pohjoisessa Suomen Lappiin.
Tai Ahvenamuolla.
Niin, niin Pyden kertoi, että heillä on Berkan Rannikkojääkäri
varuskunta Tukholman Saaristosta,
ja josta lähtisi välittömästi useamman tuhannen sotilaan yksikkö,
esimerkiksi Turun Saaristoon taistelemaan
Traxviikin Rannikkojääkäreiden Rinnalla Venäläisiä vastaan.
Sitten hän kertoi, että jos Venäläiset taas hyökkäisivät Kotlantiin,
Traxviikista lähtisi välittömästi aluksilla
joukkopuolustamaan Kotlantiin,
ja tähän puolustamiseen osallistuisivat myös suomalaiset hornetit.
Sitten hän kertoi, että Ruotsilla on Pohjoisessa Brikaati,
jonka siirtymistä harjoiteltiin jo viime vuonna,
viime vuoden loppupuolella Suomen rajan lähelle.
Ja jos Venäläiset hyökkäisivät Lappiin,
tämä Ruotsalainen valmiusbrikaati siirtyisi
Tornion puolelta Suomen puolelle
ja taistelemaan Venäläisiä vastaan.
Ja tämä kaikki kerrottiin iltalehden jutussa.
Ja nyt tulee tämä hauska juttu.
Tunnen korkeanarvoisia upseereita,
ja tässä mennä aikoina tapasin erästä heistä,
ja hän sanoi, että he lukivat esikunnassa
tätä iltalehden juttuja,
ja aamukahvit menivät väärään kurkkuun.
Sitten kysyi, että miten niin,
että meillä on ihan ehdoton kielto
puhua näistä operatiivisista yhteis- suunnitelmista Ruotsin kanssa.
Ja Ruotsin kommentteja kertoo,
että Ruotsalainen Brikaati tulisi Lappiin
sotimaan Venäläisiä vastaan,
ja että Perkan varuskunnasta lähtee,
ja että suomalaiset tulevat Kotlantiin.
Sitten mä kysyn, että
ilmaisesti nämä pitää paikkansa,
ja sitten upseeri sanottu,
Perkelenne pitää paikkansa.
Tässä ehkä tulee esille just se,
että toisella valtiolla
on suoraan Venäen kanssa
yhteistä rajaa valtavamäärä,
ja toisella ei.
Se suhtautuminen
sotillastoimintaan liittyviin,
ja valmistautumiseen, varautumiseen,
ja suunnittelun liittyviin asioiden julkisuuteen
on hyvin erityyppinen.
Ehkä tästä lähtökohtaisesta syystä.
Joo, ja just tästä syystä,
niin tämä keskustelu, mikä sanoi,
että Suomi joku olisi etu-vartio yksin,
niin se on todellisuudesta irtaantunut,
että oikeassa tilanteessa Ruotsihan on naton sisällä.
Meillä on kaikki yhteistyö,
että taistelukyvyit harjoiteltu jo,
ja sitten yhdysvallat eivät tulisi
kuuna päivänä suvaitsemaan sellaista,
että Ruotsi sanoisi, että
että joo, että me ollaan tässä välissä,
ette voi kuljettaa Suomen,
meidän ilmatilan läpi lentää Suomeen,
koska A,
Ruotsin nykypuolustus on täysin riippumainen
yhdysvaltainohjus- ja ilmataistelukyvyistä Saapilla,
eli Ruotsin teollisuuden
kruunun jalokivellä on
yhteisyritys amerikkalaisen
asetteollisuuden kanssa
tuotantoa yhdysvalloissa,
ja sit vielä
tämä, että Ruotsi ostaa
peitriotilmatoryntäjärjestelmiä,
ja peitriottien
tuomista amerikkalaiset ovat jo harjoitelleet
Kotlantiin.
Ainoa mihin lopetan tän,
koska ikso kiva paljon sitä aina näitä
skenaarioita on.
Se riskiskenaario, joka Suomen
valtiojohdossa on ollut,
yksi niistä on ollut tähän Ruotsin
ulkopuolelle jäämiseen,
että jos se pitkittyisi,
niin ajatellaan tilanne,
että Venäjä uhkaisi Suomen maalu,
että sitten se
samaan aikaan kertoisi
julkisesti, että me
ammumme sitten iskander-pallistisia
iskander-ohjuuksia
Suur-Tukholman alueelle,
jos Ruotsi sallii
vahvistusten kauttakulun.
Tässä tilanteessa
Ruotsin median
puolueet
saattaisivat toistaa
talvisotaa edeltäneen toimintansa,
eli julistautua puolueettomiksi
ja kieltää kauttakulun.
Ja sitten ikään kuin
tämä Venäjän uhkaus
näistä ohjuuksista Tukholmaan,
Ruotsin hallituksen saisikin tosi paikassa
toimimaan näin, ja jos,
ja kun Ruotsi on natossa, niin on varmuus,
että hallitus ei voisi jäädä
ulkopuolellisesti Ruotsin hallitus,
mutta mun mielestä tää on
jotenkin vanhanajan
maailman.
No kyllähän siltä kuulosta.
Kaikkiaan voisi sanoa, että
pitkää aika tämä ratifiointitanssi
lipponeen tätä kuvasia.
Se on ollut tietysti se harmaa
aika, minkä tiedet tiedet tulee.
Kun
liittymishakemus jätetään,
niin kaikkiaan
kuitenkin minulle on jäänyt
sellainen tunne, että
tämä meni paljon paremmin,
kuin piti siis
toki tämä pitkitty,
mutta se, että
tapahtunut mitään niistä
kauhukuvista, mitä maailmaa laitettiin
viime kevään, että siinä mielessä
tämä on mennyt aika
hyvin.
Ja
lähdetään sitten
NATO-aiheista kohti meidän
eduskuntavaaleja, ja nimittäni hän koittaa
kahden viikon kuluttua
vaalikuumen nousee, ja
olen ollut huomaavina, niin myös jonkinlaista
vaaliuupumusta erästä kansanedustaja tuossa
tällä viikolla jututinä,
sanoin, että kyllä alkaa olla veto
vähän pois, ja vielä olisi
niin kuin loppukirijäljellä.
Suuret vaalitentit
on pyörähtänyt käyntiin, ja ekana oli vuodossa
tämä Maikkarin puheenjohtajatentti, ja
eileme nähtiin tuo
ylempiä pienpuoluetentti, mutta
ei pä mennä nyt siihen, mutta
voi varmaan sanoa
ihan hyvällä omatunnolla, että
tämä tilanne, missä kolmen kärki
kokoomus perussuomalaisesta
SDP on mennyt sinne
virhemarkinaalin sisään Kallubeissa,
niin se on kyllä sähkystä
nyt tämän vaalin ihan
poikkeuksellisellä tavalla.
Ei oo enää mitään semmoista
tilannetta, missä kokoomukselletta
olisi joku läpi huuto
homma, jotta pääsisivät
nauttimaan hallitus
tunnustelian roolista
tässä vaalien jälkeen.
Päin vastoin jopa.
Mutta käytännössä tilanne on se, että mikä tahansa
näistä kolmesta suuresta voi
nostaa vaalien myötä
voittajaksi. Lähetään
vähän perkaamaan tätä tilannetta.
Tuossa tuli kiinnostava tämmöinen
imankoselvitys
yleisradioilta.
He olisi saanut tämän puolen
parometrin imankovertaalun tulokset
käyttöönsä, nähän ei oo siis
julkisiin, mutta muistakseni
kuusi suurinta puolue, että on
yleensä tilannut tänne.
Se on sitten puolueiden omaa käyttöön, mutta
ylelle jostain syystä
oot ilmaantuneet.
Täällä on ihan kiinnostavia tuloksia.
Nimittäin
kokoomuksen vetovoimaisuus on
täytyy sanoa, että tässä puhutaan
nyt kokoomusjohdot ja puolueiden
puheenjohtajista, niin
Petteri Orpo vetämään
kokoomuksen vetovoimaa pudonnut
romahtanut.
Sanna Marinilas on tasaisesti noussut
tässä ja myös Riikka Purraan
nostanut aivan huomattavalla
tavalla
vetovoimaisuutta.
Ja sitten kokonaisimagossa järjestys on
muuttunut niin, että kokoomus on
menettänyt kokonaisimagossa mitattuna
kärkipaikan demareille
ja tokana tulavat perussuomalaisita
sitten sen jälkeen kokoomusvasta
ja sitten vasemmistovihreet ja
keskusta, joka on
myös, ei pelkästään kallupeessa
menestynyt huonosti, vaan myös tämä
imago on
aika kovaa tullut alaspäin.
Ja ehkä vielä nostan tähän alkuun
tämmöisen toisen huomioon, joka on se, että
vihreiden imago on
siis huomattavasti
heikompi kuin vasemmistoliitolla.
Esimerkiksi puheenjohtaja kuten
katsoo, niin vasemmistoliiton
Li Andersson pärjää tuota
tässä vetovoimaisuudessa
yhtä hyvin kuin Riikka Purraan.
Kos?
Musta tämä tulos korreloi aika hyvin
näiden kannatusmuutosten kanssa, mitä
tässä on tapahtunut, että kokoomus on
menettänyt myös kannatustaan
niin nämä, jotka tuossa nyt on sitten
myös imakomielessä
menneet eteenpäin, niin heidän
kannatuksensa on ollut viime mittauksissa
nousussa. Ja tässä on mielenkiintoinen
tai mä näen tämän
jotenkin niin, että
tämä myös
ennakoi jollain tavalla näitä
tulevia mittauksia, että
mulle syntyy tästä
semmoinen kuvaa, että mitä
tämä imago, että kun se
imago pitää eikaks synnyttää ja
näkyy niin kuin kannatuksessa ehkä viiveellä,
että tämä saattaa
kyllä ennustaa
kokoomukselle koviaikoja,
mutta sitten täytyy kyllä sanoa se,
että STP-inimago
niin se rakentuu kyllä niin pitkälti
Sanna-Marinin varaan,
että mä en nyt lähti STP-ssä
välttämättä vielä
ihan vaalivoittajaksi
julistautumaan tai siis sanotaanko se
nyt fiksumin niin, että
siinä on niin paljon Marin
lisää, että
se miten se kantaa
vaalipäivänä
niin se on muista eri asia,
mutta
on varmaan näissäkin lähetyksissä
monta kertaa tullut todettua se,
että STP on tällä hetkellä
hyvin erityinen puolue siitä,
että puheenjohtajan
imago, puheenjohtajan
merkityspuolueen koko kannatuksen
kannalta on todella
iso ja
siinä on varmaan myöskin pieni riski,
että jos Marin
esimerkiksi tässä sitten
sanotaan nyt vaikka nää viimeiset tentit
niin jos ne menee huonosti
niin se voi jo kyllä sitten
kostautua ikävälle tavalla
ja tuossa esimerkiksi mitä
MTV'n tenttiin katseliin
niin mun mielestäni hän ei siinä
ollut kyllä kovin hyvä, että
kun hän on
paistotellut tässä kansainvälisessä
hienossa
julkisuudessa ja kieltämättä
hoitannut varmaan
monia asioita hyvin, mutta
että
nyt tulee kuitenkin vaalit
joudutaan tiukkoihin paikkoihin
tuolla väittelyissä ja kuten sanottu niin
oli vähän
altavasta ja siinä
MTV'n
tentissä, että kun joutui
muiden haastettavaksi
niin kiinnostavaa
tulee tästäkin näkökulmasta
ja nyt hän sitten
kun me tuijotetaan näitä imakomittauksia
niin näissä
kannattaa sitten aina katsoa, että
mitä se on oikeastaan kysytty
ja miten on saanut vastata
eli tässä on kysytty
puoluejohtajien vetovoimaisuudesta
ja
sitten
vastaa ja saa halutessaan valita
useita vaihtoehtoja
eli vastaa ja saa valita kaikki puoluejohtajat
joita hän pitää vetovoimaisina
ja Mariinin
luku on 43
ja se on kaikista puolueista
korkein
niin mä väitän, että
Mariinin ovat valinneet
kutakuinkin kaikki vihreät vasemmistoliittolaiset
edemareiden kannattajat
ja sitten osa sellaisista
vaikka porvarin miehistä, jotka pitää
Mariin ja vetävänä mimminä
ja koska hän on
kansainvälisesti natotähti
ja se, että kun sä saat valita
useita puoluejohtajia
niin
se ei kerros siis olekaan
äänestystuloksesta, oikeastaan yhtään mitähän
Meinaatko sä, että
siis Petteri Orpo
ei pidetä vetävänä kollina
vasemmistolla naisten mielestä
No ei pidetä, kun tässä on kysytty
vetovoimaisuutta, niin Petteri Orpo
luku on 18 prosenttia
Tähän on sama tyyppinen, kun se
se on tämmönen tietty, mikä se
suomenkeinen termiselle voteability
äänestettävyys, eli tarttuuko
mahdollisesti äänet ja että
kuinka herkästi äänestäisi, niin
mä muistelisin, että jossain vaiheessa
siis kymmenen vuoden sisään
nyt on todella tarkkaa
tarkkaan, mutta siis
vihreillä oli erittäin hyvä
tämmönen äänestettävyys
reittaus, että monet ihmiset
koki silloin, saat olla mitäs
Ville Niinistöjohtaman
vihreiden aikana, että koki voisi
äänestää puolue, niin
se on ihan totta, mitä lauri sanoit, että
tämä on vähän saman
tyyppinen, kun siinäkin saa valita
siinä kyselyssä, mun mielestä on ollut
aina se, että saa valita useamman
puolueen. Niin, että sit kun sä kysyt
jonkun vetovoimaisuutta, niin mä ainakin
mielensin vetovoimaisuuden, että se on
siisti tyyppi, mutta
vähän niin kuin kuuluu.
Petteri Orpo,
ei Petteri Orpo, on kuuluu,
mutta sit kun täällä on kysytty toista
kysymystä, että on pitänyt sanoa, että
valitse kaikki, joita pitää
taitamattomana,
niin Marinian pitää
taitamattomana 27 prosenttia
ja Petteri Orpoa
25, että he ovat ihan
samassa, etsas Marini
prosenttioilu tulossa 2 prosenttiyksiköä
huonompi kuorpoilla.
Kyllä, joo, mä en lainkaan
kista tätä, niin
laiteto ihan oikein pointsi tesiin, mutta
mutta tuota, niin
mut Marinin
ettovoimalla on
iso merkitys STP-kannalta.
Sitä ei
voi kukaan kista.
Se on suurin
puheenjohtajan merkitys
suurin kuin millään muulla puolueella.
Aivan erottomasti, ja siis
tähän on trakedia
vihreille, poliittinen trakedia.
Ukraanessa on trakedia,
poliittiset trakedia tuovat erikseen,
mutta tämä on vihreille ongelma.
Vihreiden kannatus uhkaa sulaa,
koska moni vihreiden äänestä
ja tämän vetovoimaisuuden takia äänestää
demareita. Kyllä, ja tässä on,
jos mennään vielä siihen MTV-tenttiin,
niin
ohisalo on arvosteltu siitä,
että hän on vähän
näkymätön, hän on
kovin rohkeen haastamaan, hän on
vähän tuppa
jäämään seinaruusuks
viisikossa
poliittisissa väittelyissä,
ja nyt huomasi
selkeästi sen, että kun hän tuli
tämä MTV-tenttiin, hän oli ottanut,
hän oli varmasti brieffattu, että nyt
pitää olla lujana,
ja hän oli, hän haasto,
mutta siitäkin jäi vähän ihmeelleen vaikutelmat,
jos hän ei on luonnostaan
ihan tota, niin syntyy vähän
sellainen vaikutelma, että
oliks tuossa nyt jotain,
se oli vähän niin kuin päälle liimattu,
että se meni sen haastaminen
ja se meuhkaaminen
jopa vähän niin kuin poomiseksi.
Petteri Orpoa haastaa
ihan niin kuin aiheist kysymyksistä,
mutta siinä kävi oikeastaan niin,
että jäi kertomatta
paremmin se, että mitkä
vihreiden näkemykset on,
ja lähdettiin keskustelemaan tavallaan
kokoomuksesta, ja sitten kun ne ei välttämättä
aina osunut sitten kohdilleen sen teeman kanssa,
mistä siinä kohtaa väittelyä keskusteltiin,
niin siinä ei tullut
Petteri Orpolle sitten semmos, siinä ei pääse
oikeastaan haastamaan, koska puhuttiin eri teemasta.
Se meni kyllä vähän penkin alle.
Kyllä, ja kyllä tässä niin,
vielä kun katsoo esimerkiksi
nyt niin kuin tätä ohisalon,
ja Li Anderssonin
iso ero tässä
vetovoimaisuudessa, niin
en mä yhtään ihmetellis, että
vasemmistoliitto
ajaa vihreiden ohi vielä
kannatuskyselyissä, on ehkä
jopa tehnyt sen, jossain en
ihan tarkkaan muista.
Oliko näin, ja sitten
lopullisesti vaaleissa
voi hyvinkin olla niin, että
vas on ennen vihre.
Kyllä, edellinen ylenkallup
keskusta 9,5
vihreät 9,0
vasemmistoliitto
8,9
oliko näin, eli
vihreät ja vasemmistoliitto
aivan samankokosia,
ja nimenomaan
Li Anderssonin vetovoimaisuusluku
on 22 prosenttia,
vihreiden marja ohisaloilla 10 prosenttia,
keskustan Annika Saarikolla
se on katastrofaalinen 8 prosenttia,
ja ohisalo
ja Saarikko
ovat molempien
vetovoimaisuuslukuon,
siinä on kaksi huonointa vetovoimaisuuslukuon,
ja nämä korreloivat kyllä
niin kuin Kosso muistutti
niin kallup-tilanteiden kanssa
niin, että keskusten
ja vihreät ovat suurimmat pudottajat,
molemmat ovat menettäneet
useita prosenttiyksikköjä
kallupsuosiostansa,
ja nämä kaksi ovat ne,
kelle tulee
todennäköisesti lähtöpuheenjohtajan paikalta,
sanotaan melko
lähitulevaisuudessa, sekä Saarikolle
että ohisaloille,
niin todennäköisesti
ainakin jommalle kummalle valien jälkeen
tulee tilanne, että joutuu jättämään
paikkansa, jos Saarikko on ministeri hallituksessa,
niin sitten
välttämättä Saarikko ei,
mutta jompikumpi.
Ja nostettakone,
että tässä, kun oli tämä toinen
kysely tässä sisällä,
niin, kun kysyttiin
taitamattomuutta, niin
laate tuossa nostikin esitän
Mariinin taitamattomaksi oli katsonut
27 prosenttia,
Orpoon 25 prosenttia,
mutta siis
keskusten puheenjohtaja on, niin ka Saarikko
vetää kyllä pohjat tässä
40 prosenttia,
mutta miettikää nyt siis
Saarikko kuningansa jätus oli se,
että mikä lintilälle
annetaan, tässä natotilanteessa
vaativa nelinkeinoministerin
salkun lisäksi, jossa demarit
oli kritisoineet, että lintilä ei saanut
viimeisyksynä aikaiseksi sähkötukien
valmistelua, vaikka oli kuukausia aikaa
ja no, sitten lintiläpuolustautuu,
että kyllähän me jotain tehtiin,
no ilmeisesti ei ihan tehty.
Okei, tämä oli vielä tämmös
normaalia poliittista riittelyä,
mutta sitten, kun on tämän natoprosessin
kriittisimmät vaiheet,
niin Annika Saarikko esitti Mika Lintilälle
tupla salkkua, atti kaikkosin
isyysvapaan ajaksi
ja tämä tulossa on tehty sen jälkeen
tämä mittaus Helmi Kuussa
2023, niin
ei ihme, että Saarikon
saarikon taitamattomuusluku on
syöksynyt muutamassa kuukaudessa
30 prosenttista 40.
Joo, ja sitten on ollut
näitä muitakin, missä on tullut
aika vahvasti sellainen vaikutelma, että
oma eduskunta ryhmä esimerkiksi
ei ole ihan niin kuin näpeissä.
Siis vaalin näkymähän on nyt hyvin sumeja.
Me emme siis
tiedä, että mikä puolue tulee
ykkösellä vahvella.
On.
Se on siis ihan loistava.
Ja reellisesti
sanottuna, niin mun henkilökohtainen,
koska minä rakkaat iltalehden
puskaradion kuulijat arvellen, että haluatte
kuulla sellaisia ihan rohkeita, räväköitä,
ennustuksijakin, niin edelleen
tämän päivän kultinalla
kokoomus on Petteri Orbun
imakovaikeuksista huolimatta, niin mun
papereissa ennakkosuosikki vaalivoittajaksi
ja se
perustuu silleen, että
kokoomuspäis keräämään nämä ehrokas
listat vaalipiireissä siinä vaiheessa, kun
Kallupsuosio huiteli 2.5.
2.6.
Heillä on paikallista asolla
Suomen vaalipiireissä
tunnettuja vetovoimaisia nimiä
ja Marinia saa äänestää
vaan siellä Pirkanmaalla
ja Demaritkin on minulle sanonut, että
heidän ehrokaslistansa eivät ole aivan niin
terässä. Perussuomalaiset
se on sitten jokerikortti
Timo Soini kirjautti 2011-19.1
jos Rikka Purra
saa lisää naisia äänestäjiksi
niin voiko perussuomalaisest
nousta 20 prosenttia?
Tuo varmasti voi palata siihen vielä,
mutta mun on ihan
pakkorreakoirakku tuota, niin Laate
otti tämän
että voi äänestää vain
Pirkanmaalla.
Niinhän
sanottiin silloin 2011
kun tuli perussuomalaisten
ensimmäinen suuri
vaalivoittu, niin sanottu
en mä vihti sanoa ääneen, mikä se olisi
niin inflatoitunut
niin termi, mutta muistatko
että silloin kaikki
perussuomalaisten
poliittiset vastustajat
syötti julkisuuteen ja varmaan osa usko
siihen ihan aidosti, että soinnia
voi äänestää vain uudellamaalla
eli tuota niin
kaikki perusteli sitä, että
perussuomalaista ei voi nousta
isoksi puolua, niin pääperustelu oli se,
että kun sitä soinnia ei voi
äänestää muuta kuin
uudellamaalla. Ja kyllä
mun mielestä
niin se, että vaikka
Sanna Marin olisi ehdolla
Lapin vaalipiirissä, niin kyllä
hän edelleen kannattelee
ja hänen menestyksestään
niin hänestä johtuu
erittäin paljon se, miten
STP tulee näissä vaaleisiä
pärjäämä, mutta vielä noihin
lateveikkauksia, niin
minulla on sellainen kutina, että
että
perussuomalaiset tulee tekemään
ison yllätyksen, ja se
yllätys voi olla jopa niin iso, että
he
kerää isoimman
äänimäärän se saavatko
hei tuota, niin tästä vähän
epätäsäisestä ehdokas
joukostaan johtuen
niin eniten kansanedustajin
siihen ei välttämättä uskon, mutta
siihen uskon, että he on
ihan hyvät mahdollisuudet
nousta äänimäärällä
mitattuna suurimmaksi puolueen.
Mutta kun Demarit sitten sun papereissa
kolmonen,
muistan sen 2011
sanotaan nyt se, kun se soini oli
siellä Pottala
tuli iso
jytky
niin sä sanot itse, mä en sanot
niin tota
siellä oli nämä vanhat SMP-parlat
eli ne ääniharavat
muissa vaalipiireissä, oli
sitten sellaiset, jotka oli SMP-sä
ollut toimimassa, ja mä en
Demariten kohdalla, mä en ole
ihan varma, että onko
onko nämä AY-aktiivit,
jotka on heidän kärkinimien
monessa vaalipiirissä, niin
onko hei niinku samalla tasolla, kun nää soini
SMP-aktiivit, ja tämä on
just niinku Mikak, totesi on
se on tuhannen
valtakuolta paikan
meidä valjärjestelmä on kuitenkin, että pitää aineistaa jotain
henkilöä, ja sen takaa jääni menee
sitten de Hontein järjestelmässä menee
puolueelle, mutta se määrittää sen,
että mikä se tota ehdokkaiden
puolueen sisällä se järkkäsitten siellä
tota on, ja tota niin vaikka
niinku Riikka Purra ei mun mielestä, niin oo
mitenkään siis erityinen
puheenjohtaja, että hän on mun mielestä ihan tavallinen
puheenjohtaja, mutta että tota niin, tässä on
niinku perusuomalaisten vaaliminnestyksen
kannalta, on iso asia sillä, että heil
on se naispuheenjohtaja
Laate tai sivuta teemaat olisi vähän
aikaisemmin, mutta kun heil on niin
lemallisesti oo ollut tuota ni
äijapuolua, että käytännössä niinku
80 prosenttia vai mitä eduskuntavaaleissa
niin äänestäistä on ollut
miehiä, niin niin mä uskon,
että tämä Purra-kuvio,
eli nyt on eka kertaa
eduskuntavaalit, joissa on
tullut suuri joukko heille, niin ku
potentiaalisiin ajan äänestäjiä
ja sitten tota nää tutkimukset,
mitä on tehty tota nuorten
joukossa, niin heillä on siellä todella
iso kannatus, eli tässä on
muista niinku kaksi semmoista iso
tota ni syytä, miksi he voi
noustaa tuota niin
hyvinkin paljon vielä näistä
tota niin tota niin, tai
niin tästä niinku nykyisestä tota
ni kalup kannatuksesta,
että se, että jotkut nyt
haluu sanoa esimerkiksi niin, että
nyt heillä on niinku pääkatossa, että
siellä ei oo enää niinku potentiaaliin, mutta
kyllä siellä on potentiaali edelleen.
Hallaaho, aikanaan
nosti esille sen, että
toki Hallaaho, hän ei itse sitä päätä,
mikä on perussuomalaisten katto,
mutta hän piti 25
prosenttia puolueen
talaisena kattona, ja se perustui
siihen, että eva,
eli elinkoinen elämän valtuuskunta,
oli teettänyt talaisen selvityksen
ääri ajattelun kannatuksesta
Suomessa, ja nyt huom.
Siis tämä nimenomaan tämä
selvitys, jos joku nyt loukkaantuu, että käytän
saadaan ääri, niin tämä evaan
selvitys nyt oli ääripuolueiden
kannatuksesta. Siellä kysyttiin,
kuinka moni voisi äänestää ääri vasemmistolaista
puoluetta, ja kuinka
moni ääri oikeistolaista puoluetta,
ja ääri oikeistolaisella puoluella
oli teoriassa
25 prosentin kannatuspotentiaali,
ja kun tästä
Hallaaha olet kysynyt, niin Hallaaha sanoi, että
kyllä tällä sellaan hyvin maahanmuutto
vasta sellaan
ääripuolueksikin
ajatella tavalla ehkä oikeistopopulistisella
puoluella on 25 prosentin
kannatuspotentiaali, ja
näin on...
Ja sitten täytyy muistaa vielä tähän
persukuvioon, että nyt esimerkiksi
kuinka paljon keskustellaan
vaikkapa
katujengivallasta, niin
nähän ei ole sinällään maailman
suurimpia kysymyksiä, mutta
kuitenkin sellaisia, että
ihmiset reagoivat
aika voimakkaasti, eli
niillä on kuitenkin vaaleissa
niissä on merkitys.
Tässä on nyt ollut tilanne, että
nää
katujengeistä on ollut tässä uutisoitu
tässä
viime viikkojen aikana.
Oliko muuten sattumaan, että tuli tähän valjaa?
Joo, poliisilla tuli tämä
korpeen tämän ulostulot.
Sitten kun ollaan tehty poliisitten keskuudessa
kyselyitä siitä, että mitkä ovat
poliisimiesten ja naisten suosituimpia
puolueita, kokoomus
ja perussuomalaiset, niin onko ihan
sattumaan, että sitten poliisit tästä
katujenkin?
Poliisilla on ollut tapana kyllä eduskuus.
Poliisilla on ollut tapana ennen
vaaleja
nostaa jollekin tapalla esiin, että
on olemassa jotain ilmiöitä, joiden
torjuntaa poliisilisää rahaa.
Tässä on tämmöinen resurssi
ja resurssi näkökulma myös olemassa.
Mutta
ja sitten on ollut näitä lasten,
siis huomattavan nuorten lasten
väkivaltaisia
tekoja, puukotuksia ja näin
pois päin.
Viime eduskuntavaaleen
alla tapahtui Oulussa
nämä raiskaustapaukset,
mitkä satoi aivan varmasti perussuomalaisten laariin.
Nyt perussuomalaiset
varmaan näkee tässä niin kuin mahdollisuuden
hyödyntää
tätä keskustelua.
Kokoomus
lähti tavallaan mukaan tähän
keskusteluun
ja tekee tämän oman avauksen tällä viikolla
näistä katujengien.
Tässä on pitää vielä kuulijoita,
että on siis olemassa kaksi eri ilmiöitä
on olemassa nää
katujenget
ja sitten on olemassa nuorisorikollisuus
ja nuorisoväkivaltarikokset,
jotka on eri ilmiöitä
kaikki nuorisorikollisuus
ei ole katujengivärikollisuutta
ja kaikki nämä
katujengessä toimivat henkilöitä
eivät suinkaan ole lapsia ja nuoria
vaan siellä on myös jonkin verran vanhempapurukka.
Mutta mitätä ajattelen, että
oliko tämä kokoomukset
huutin lähteä
P-samainen nostattamaan itse asiassa
tätä keskustelua näistä jengiäistä, koska
ei se kokoomuksen vastaus
ole kuitenkaan niin tiukka,
mitä perussuomalaiset
siihen vastaukseksi tarjoavat.
Tässä voi käydä niin, että jos kokoomus lähtee
aktiivisesti nostamaan tällaista teemaan
niin sitten hyödytään loppaa lopuksi
vaan perussuomahan.
Ruotsalaisessa
politiikan tutkimuksessa
ja politiikan jornalismista
on talanin käsite kuin jonkun
teeman omistajuus.
Siellä on tehty
jo vuosien ajan säännöllisesti
sellainen mittaus, jossa
kysytään ihmisiltä, ei kysytä näitä, että
kukaan vetovoimainen
tai taitamat on, vaan siellä kysytään,
mikä puolue omistaa jonkin
asiakysymyksen äänestäjien silmissä.
Siellä on teemoina vaikkapa
sosiaali- ja terveydenhuolto,
ulko- ja turvallisuuspolitiikka,
talouspolitiikka,
maahanmuuttopolitiikka,
rikollisuus, tämmöisiä.
Ruotsissa
samlingspartiet
niin
sen nimi on moderaatit,
eli ei kokoomus vaan moderaatit,
ja tämä kotimaisen
kotukokomuksen sisarpuolue on usein
omistanut äänestäjien silmissä
talouspolitiikan.
Sväriedemokraatit ovat omistaneet
maahanmuuttopolitiikan, sosiaalidemokraatit
sitten taas terveyspolitiikan.
Ja
kun on keskusteltu
Ruotsissa julkisuudesta taloudesta,
moderaattien
kannatus on noussut. Kun on keskusteltu
maahanmuutosta, vaikka sitä olisivat käyneet
muut puolueet kuin sväriedemokraatit,
niin se on nostanut sväriedemokraattiin.
Ja just niin kuin Mika sano
tälle löydettävissä ihan siis
todistusaineistoa, että tämä ilmiö on totta,
että se hyödyttää vain sitä yhtä.
Kyllä, ja mun mielestä tässä on kokoomus
tehnyt nyt semmoisen virheen, että
niin he lähtivät
noille vähän niin kuin väärille
apajille, ja samaan aikaan
tässä heidän pääteenmassaan
niin siellä on ollut tämmöistä
vähän niin kuin horjumista, eli
tuossa on ollut, katsomme eräänneiltä
varapuhajohtaja
Elina Valtonen
tai Solaas Studio
ja hän ei siis
osannut kertoa sitä kokoomuksen
sanomaan, että heillä on tiukkatuotani
valtion talouden, julkisen talouden
tasapainottamisohjelma, hänä
kysyttiin suoraan, että mistä kokoomus
nyt leikkaa, hän sanoi, että
kyllä ne siellä meidän
vaaliohjelmassa on, eli tavallaan
niin kuin, että tässä tulee
tämmöinen tupla-sokkivaikutus, että
jos he eivät nyt oikeasti
pysty niin kuin selkeällä
Suomen kielellä äänestäjille kertomaan
tätä talous
teemaansa, joka on
ihan luokinen
lähtökohdiltaan, ja jokainen
ymmärtää sen, että ylivarojen
ei voi elää, mutta se pitäisi nyt
vähän osata heidän kertoa,
mutta he on mun mielestä siinä
hoiperrallu, ja sitten tavallaan
just tämä, että jos he tekee samaan
niin ne leikkaa vielä persuille
vaalityötä, niin mä en
näe tolta pohjalta
niin kuin kovin hyvää lopputulemaa.
Ja tässä on vielä se, että tänään
tuli SDP-iltä
tiedotetta. Antti
Liintman pelottelee nyt
oikeistohallituksella,
tiedotettiin, että
nyt on rakenteella sodan jälkeisen
historian oikeistolaisin hallitus,
eli DeMarit on haistanut
tässä kyllä tosi vahvasti nyt sen, että
kun tämä tilanne on näin tiukka,
mikä tahansa kolmesta suuresta
voidaan pöydän putsata,
niin hän näkee, että
heidän pitää saada se
ykköspositiohinnalla, millä hyväänsä,
ja nyt tämä
sodan jälkeisen
historian oikeistolaisimmalla
hallituksella pelottelu on otettu
tähän aseeksi,
eli katsotaan, että annetaan
äänesteille kuvaa, että
kokoomus on lähdössä tekemään,
että jos se voittaa, niin he lähtevät tekemään
perussummaisten kanssa hallitus.
Se oli varmaan ihan hieno tiedetä, mutta
saanut se, että tässä on ollut
ehkä myöskin viimeiset neljä vuotta
pitkiin, pitkiin, pitkiin aikoihin
Suomen vasemmistolaisin hallitus.
Eikö voisi oikeastaan sanoa, että
annika Saarikon keskusta on ehkä
vasemmistolaisempi kuin Juha Sipilän
keskusta.
Luulen, että tästä unohtuu
esimerkiksi edellinen hallitus,
kun katsotaan, että mikä on oikeistolaisin hallitus.
Kyllä, jos nyt tässä vähän virkistetään
muistia, niin STP-silloin
puheenjohtaja Antti Rinne
syytti
Juha Sipilän johtamaan,
jossa oli kokoomuksessa perussuomalaiset,
niin syytti, että se oli
tämmöinen pata-musta
porvarihallitus.
Ville Niinistö kutsui sitä myöskin
naisvihamieliseksekin hallituksiksi
ja nimenomaan oikeistolaisiksi
aivan
pyhäin häväistyksiksi.
Ja tämä retoriikka
kuuluu tähän peliin, että
kaivetaan näin tällaiset
jos nyt sanotaan lahtaripunikki.
Se on politiikasuola.
Se olisi osastot kaivetaan esille, kun
vaalit on näin lähellä.
Jengi ja katurikollisuudesta
on pakko todeta se,
että se mikä, mitä tästä
seuraava hallitus ei pääse pakoon.
Ja tiedän, että
tämä on poliittisesti täysin epäkorrektia.
Mutta sanon sen nyt ääneen,
kun olen sattu minun ensin tiedän,
mihin minun meninkin suomalaisissa
monissa peruskouluissa tällä hetkellä on
Helsingissä, Turussa, Tampereella.
Niin siellä on
kymmeniä tuhansia lapsia,
joiden
kotona
ei käytetä Suomea,
vaikka vanhemmat,
vaikka lapset ovat jo syntyneet Suomessa.
Sitten
nämä lapset koululuokissansa
eivät osaa kirjoitettua Suomea,
vaan opettajat joutuvat
päästämään heitä luokalta toiselle,
siksi, että
luokalle jättäminen, joka olisi oikein,
ruuhkauttaisiin
ja pysäyttäisiin koulujärjestelmään
esimerkiksi koko Helsingissä,
pitäisi jättää tuhat lasta
luokalla, joka
luokkaastella.
Ja sitten he kasautuisivat vaikka luokalle
kolmen tai neljä.
Virallisestihan tästä
puhutaan vaikka kuinka paljon,
ja politikot tai virkamiehet
eivät uskalla sanoa totu-tään.
Ne ihmiset,
kenellä on kohtuullinen
ansiotaso,
muuttavat
kiihtyvällä tahdilla niille asuinalueille,
joissa tilastollisesti
on vähemmän maahanmuuttajia kouluissa.
Ja näiden asuinalueiden
asuntojen hinnat
ovat ampuneet viimeisen 10 vuoden aikana
raketilailla ylös,
ja tämä vauhti tulee kiihtymään.
Ja suomalainen
peruskoulu on täydellisessä
kaauksessa
laajoilla alueilla
suomalaisia kaupunkeja.
Kyllä, ja tämä tapahtui Ruotsissa jo aikaisemmin,
siellä homma sitten
purkautu niin, että
perustettiin näitä yksityisiä
kouluja. Kyllä, ja Suomessa
kun yksityistä ja yksityisiä kouluja
haluttaisiin perustaa.
Helsingissä niitä, Helsinki on ainoa
kaupunki, jonne ne aikanaan sallittiin,
että saa jäädä yksityiset koulut,
kun tehtiin peruskoulu.
He vanhat oppikoulut saa jatkaa Helsingissä,
ja Helsingissä on itse asiassa paljon yksityisiä
kouluja. Mutta nekin jo käytännössä aika peruskouluja.
Kyllä, mutta ne sattumoisin ovat usein
sellaisilla alueilla, joilla sitten maahanmuuttajia
ei kovin paljon ole.
Ja näihin kouluihin sitten hakevat
esimerkiksi lapset sellaisilta alueilta,
joilla on maahanmuuttajia.
Ja tämän lisäksi Helsinkiin on syntynyt
sellaisia ihan tavallisia kaupungin kouluja,
ja sama koskee Tampere, Turkko ja Oulua,
joissa maahanmuuttajia taustaisen väestön osuus
on 5 prosenttia, tai ainakin
vähintään alle 10.
Ja näille asuin alueille pyrkii
muuttamaan
suomalaiset taustaiset ihmiset
melkeinpä
hinnalla, millä hyväänsä vaikka
asuntolaina olisi tuplasti yli varojen,
niin niille alueille halutaan muuttaa.
Samaan aikaan
maahanmuuttajia taustaisen
lasten osuus ampuu 10 kouluissa
30, 40, 50,
60 prosenttia.
Hyvä esimerkki oli
Vihreän
sisäministerin Krista Mikkosen
johdolla tehty sisäisen
turvallisuuden raportti 2021.
Sitä ennen,
jengivääkivalta
ilmiö oli jo
syntynyt, ja siitä oli
kirjoitettu, ja siitä oli
monet asiantuntijat lausuneet, mutta
eistä siihen haluttu laittaa
sisäisen turvallisuuden raporttiin,
koska se oli poliittisesti epäkorrektia.
Joo, eihän itse asiassa noin, mitä mä tuossa
puhuin, niin tämä ilmiö ja
nämä luvut, niin tota,
ne löytyy tämmöisesti Helsingin yliopiston
tutkijoidenkin tekemästä raportista,
jonka Sanna-Mariinin hallitus
valtioneuvoston kansliä tilasi pari vuotta
sitten. Sitten kun se tutkimus
valmistui, niin arvatkaa mitä sille hallitustekin.
Se haudattiin
hiljaisesti.
Hei, otetaan tähän
jakson loppu vielä yksi
meidän
omaa tuotettaa meillä iltalehteen
mainostava asia. Tämä ei ole vielä
se viikon vitsi.
Se olisi kova, jos meidän
omat vaalitentit, joita ajattelin
tässä mainostaa, olisi viikon
vitsi, mutta toivotaan, että
ne eivät ole, tai voi hänä hauskoja
kin olla, ei sinä mitään, mutta
tuota ensi viikolla Maanan
taena meillä on täällä puheenjohtajan
puheenjohtajatentissä Liya Anderson,
ja Kossu Saat siellä
tenttaamassa häntä.
Maanantaan aloitetaan
ja mun lisäksi
Greta Karvala ja
Hanna-Mari Ahonen me tehdään nää tenttet
yhdessä.
Maanantaan alkaa ja pari viikkoa
tulee tuossa sitten lähes päivittäin.
Tiistana ohisalo, keskevikkone Henriksson
Torstaneessa ja
Perentana Harkimo, ja sitten tänään
suurimpien suurimmat jäisitselle
vaaliviikolla.
Se on semmoisen nousevaan
draamana kaareen.
Ja sitten meillä onkin seuraavan viikon
Maanantan 27. maaliskuutoon
iltalehden suuri vaalitentti
ja vaaliiltana on
tietenkin aivan
astronomisen
tiukkaa kamaa sisältävä
vaalistudio ja vaaliilla
lähetys ja sitä vetää itse
oikeuteltuusti politiikan toimitta
ja ulkoa
ja turvallispolitiikan erikkoistilannemies
Lauri Nurmi.
Kyllä mainio.
Katsokaan kaikki Kossun
Kretan vetämät ja Hannamarin vetävät tentit
ja laittakaa jo nyt sinne omaan kalenterin
että
sunnuntaina toinen päivä huhtikuuta
noin kello 18.45
alkaa
2000-luvun
päräyttävin modernin
ajan. Ja pisin!
Ja pisin!
Vaalilähetys
niin jossa
todellakin meillä on tulospalvelu
meillä on analyysit
vieraina ovat Jarmu Korhonen
ja poliittisen historian professori
Juhana Aunesluoma
ja he antavat analyysejä studiossa
sitten meillä on reaaliaikainen tulospalvelu
ja kentällä
reporttereina
ovat sitten Jari Kossuh
Greta
Elliharju
ja vierailemme livetilanteissa
joilla meillä on tunnelmat
ja iltarehden
vaalilähetyksessä perinteiseen tapaan
mennään asiantuntijuus
ja rohkeus edellä
juuri näin, rohkeus kasvaa
näitä hommia tehtäisessä
pakko mainostaa myös
että meillä on myös vaalikoneauki
käykää sitä täyttelemässä kohta alkaa
ennakkaan ennestys
ja sitten meiltä valmistui
iltalehden
erittäin hieno
tuote eli rötösselvitys
meillä toimituksessa on käyty läpi
näitä
eduskuntavaali ehdokkaiden tekemien rikoksia
toi Marko Oskari Lehtonen
politiikan puskaradiostekin
tuttu mies
ja sitten jatta Lapin Kangas on käynyt
läpi kaikkien ehdokkaiden tuomiot
kymmenen vuoden ajalta ja siellä tähän löytyisi
72 rikoksista tuomittu ehdokasta
ja tämä
Anno Turtiaisen
VKK eli valtakuulua kansallepuolue
erottu jälleen edukseen
heidän ehdokkaistan
tai nyt tämän yhden noston
mutta tämä lukoon niin käsittämätön
heidän ehdokkaistaan
23,4%
oli tuomio
se on niin kun
osalla puolueesta on niinku prosenttia
kahta
karua verkkomaan
siellä ei ole varmaan ollut sellaista a4
mikä on löyty ehdokkaalle
että onko jotain juttuja
vireillä
mutta hei tästä tuli kyl aika pitkä lähetys
vaalito tulossa
voidaan varmaan sillä vähän pyydällä
anteeksi
joo ja sitten
rakkaat puskaradion kuulijat
seuraavan puskaradion
ennen sitä on jo mahdollisuus
käydä äänestämässä
ennakko äänestyksessä
koskaan en tee kyllä sitä virheettä
ja tautaa ne että vaulipäivää
ja tiedättekö mitä
minä teen nyt tunnustuksen
en aio kertua ketä äänestän
mutta painotan että äänestän
eli kun joskus on ollut tätä
että politiikan toimittajan
pitäisi käydä jättämässä joku tyhjelappu
en kuullut tähän porukkaan
sama juttu
käykää tekin
viikon vitsi
mitä ero on Vladimir Puttinilla
ja Mika Lindtilellä
Puttinilla
on Longerot kaikkiaalla
Lindtilellä vain ministeriautossa
Tää on hyvä.
Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.
Samalla kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö hieroo Nato-kauppoja Turkissa, asetellaan Politiikan puskaradion studiossa kuohuviinipulloja kylmään. Kohta Nato-kirjeenvaihtaja Lauri Nurmi saa kilistellä, mutta sitä odotellessa hän kertoo vielä tapahtumia kulisseista, ja mikä sai korkea-arvoisen upseerin aamukahvit väärään kurkkuun. Nato-asioiden lisäksi pureudutaan tietenkin eduskuntavaalien loppukiriin, kun ennakkoäänestyksen alkuun on enää päiviä. Tekeekö perussuomalaisten vaalityön sittenkin osaltaan kokoomus ja missä puolueessa on eniten rikoksista tuomittuja? Studiossa politiikan toimittajat Lauri Nurmi, Jari Hanska ja Mika Koskinen.