Uutisraportti podcast: 4.10.2023: Här kommer dödspatrullet!, sote-räjähdys, Täydellinen pako

Uutisraportti podcast Uutisraportti podcast 10/4/23 - Episode Page - 1h 14m - PDF Transcript

Hei ja tervetuloa! Helsingin saadaan meidän uutisrapportti podcastiin torstaina.

Aikä ole. Nyt on keskiviikko, neljäs päivä, toukokuuta vuonna 2023.

Minun nimi on Tuos Peltymäki.

Toukokuuta.

Ei, mikä nyt on?

Sä oot niin kuin aivan tiponokarryltä.

No niin, wow.

Olen ollut niin kiikeä uutisviikkoa, että mä oon paljon pyörähtänyt etiäpäin.

Ei ku, aurinko se, mikä se...

Nyt me aloitumme aluusti.

Hei ja tervetuloa Helsingin sanomien uutisrapportti podcastiin keskiviikkona.

Neljäs päivä, lokakuuta vuonna 2023.

Minun nimi on Tuos Peltymäki.

Ja kansani täällä Helsingin sanomien podcaststudiossa Helsingissä, Suomessa.

Mutta myös virtuaalisesti Tukholmassa Ruotsissa ovat Helsingin sanomain tutkivain juttujen tuottaja Salvo Orekoski.

Hei Salla.

Hei.

Ja Sallan vieressä on Helsingin sanomien politiikannan toimituksen nyrkkinumero Uno.

Anni Keski Heikkilää, Ystävien kesken AKHO, hei AKHO.

Hei.

Mutta kaiken tämän ihastuttavuuden lisäksi meillä on ilo ja kunnia olla tällä hetkellä suorassa yhteydessä Pohjallaahden toisille puolelle.

Eli entiseen mm. Ruotsiin.

Ja siellä on Tukholmassa ilmeisesti omassa komerossaan istuu Helsingin sanomien Tukholman kirje vaihtaja Jussi Sippola.

Terve Jussi.

Terve, terve ja hyvää Kanelipulla päivää kaikille tältä komerostaan.

Suomessa tunnetaan korvapuustipäivänä tullut Ruotsista.

Ajaa.

Joo, näki kuulin tämän.

Onpasta vaikeaa.

Tätä on korvapuustipäivä.

Pitääkö hän sitä niin kuin itse tehdä vai voiko ostaa kaupastavaan?

Niin se tehdään, itse tehdään.

Iki on tehnyt korvapuustia.

Onko se vaikeaa?

Ei se on vaikeaa.

Tässä kaulitaan sellaista levyksiä.

Sitten laitetaan kanelia ja rasvaa ja kaikkia ja sokeria ja rullataan.

Ja sitten veitsellä sitten.

Mä oon niin.

Siitä on sitten puolka.

Mä roin neuvon.

Hei, ilmastossa asia.

Eli pieni oikaisu piti tehdä jo viime jaksossa, mutta unohdettiin.

Eli toissa jaksossa käytiin tämmöinen keskustelu, jossa aluksi minä luonehdin hallituksen hallituskauden velanottoa silleen,

ja se pysyi suurin piirtein vuosittain saman mittaisena.

Mutta sitten Marko korjasi minua, että se laskee.

Mutta se ei laskee.

Eli korjaus oli väärä.

Nimittäin ensi vuonna velka otetaan heti 12 miljardia, eli ensi vuodeksi se nousee.

Paattelut tästä virheestä ja ei tehdä sitä enää koskaan.

Tämän viikon podcastissa keskustellaan nimittäin Ruotsin tilanteesta.

Tällä viikolla Suomessa Otsikoita on hallinnut yhä kiihtävät väkivaltaisuudet Ruotsissa,

ja on tullut jotenkin tämmöisiä symbolisesti jotenkin tosi, tosi, tosi kuumattavilla tuntuvia tietoja,

jonka mukaan esimerkiksi tai yksi tämmöisestä tiedosta on se, että vain Mexiko on rauhan ajasta nauttivista maista Ruotsia

väkivaltaisempi paikka, mitä tulee pommituksia räähdyksiin.

Joo, mikä kuitenkin on jotenkin, en tiiä, Mexiko on silleen kartellien omistamamaa ja ilmeisesti,

ja myös naupurimaamme kiinni.

Sen lisäksi Ruotsin entinen pääministeri Magdalena Andersson oli ehdottanut, että Ruotsissa olisi syytä kutsua armeia avuksi näitä jengirikollisia vastaan.

Mua itse ja vaivaa tässä tavallaan vähän ehkä pinnallisesti ja typeräisesti, mutta mun suurin pulma liittyy siihen,

että mä en tiedä mikä on totta ja mikä on mediaa.

Mä en tiedä, mikä on totuus tässä Ruotsin tilanteessa, ja sen takia mä otin välittävästi yhteyttä just sinun, että sinulta tulee sieltä Ruotsin muolta totuus.

Ja sen lisäksi puhutaan sosiaali- ja terveysuudistuksesta, joka näyttää useastakin syystä johtuen

heti syntymään sen jälkeen jotenkin syttyneen, tuleen ja palaneen poroksia, niin kuin kaikki näyttää menevän isolla kädellä väärin.

Yksi tällä viikolla eniten huomiota herättäneistä asioista on se, että hyvinvointialueet ovat joutuneet ryhtymään käyttämään.

Tuosta palveluita, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että nämä olisivat terveystaloit ja muut tämmöiset terveydenhuollon yksityisbusinekset,

niin he fittumaisen kovan kiskuri hintaan myyvät lääkäreitä hyvinvointialueelle sinne, missä niitä sieltä puuttuu.

Ja tämä kaikki paisottaa laskua ja pahentaa entisestään tilannetta hyvinvointialueella.

Ja vielä lopuksi puhutaan Sallan ja tämän podcastin ystävän Paavo Teittisen aivan erinomaisesta jutusta täydellinen pako

ja siihen liittyvästä podcast-sarjasta, joka tehtiin minä, Paavo ja Salla yhdessä.

Ja siinä mua kiinnostaa varsinkin kaikennäköisesti juridiset kysymykset tämän irakilaismien tarinan ympärillä.

Summataan tarina myös tässä podcastissa, eli ei haitteossa ole lukenut juttuan tai kuunnella podcastia.

Meillä hyviä keskustelun aiheita pitkien epäimukavien hiljaisuusien varalle.

Okei, Ruotsissa on tapahtunut tänä vuonna yhteensä noin, ja nämä numeroit voivat vanhentua hyvin nopsaa,

mutta noin 260 ampumaan välikohtausta ja käytännössä joka päivä joku ammutaan Ruotsissa.

Jengiläisten tekemijän räjähdysiskuja on tapahtunut noin 130 ja kuollon uhrit lasketaan kymmenissä.

Huomiota herättävästi tosiaan Ruotsin entinen pääministeri Magdalena Andresson oli sitä mieltä,

että on syytä muuttaa ilmeisesti lainsäädäntöä sillä tavalla, että armeja pystytään kutsumaan apuun.

Tässä tilanteessa kysymys on Ruotsalaisilla tosi vaikea, koska armeja on syyllisten Ruotsissa veritekoihin Ruotsalaisia kohtaan,

joten se on hyvin monimutkanen ja en tiedä, oliko se sen takia Andresson jälteisen kevyt heittö tietään, että se tuu tapahtuu.

Mutta ylipäätä se mulla on semmoinen fiilis, että tässä on nyt paljon tapahtuu semmoista, mitä ei täältä Suomesta käsin tiedetä.

Joten Jussi, käymme sinun puoleen.

Täällä Suomessa Mediamyritys Ruotsin aiheen tiimoilta on merkittävä,

ja mä kiinnitin huomiota, että esim. olit tehnyt entiseen Twitteriin nykyisen äksään tämmösen valtavan pitkän tweetiketjun,

jossa sä linkkasit käytännössä, ne jutuut, joita sä olet kirjoittanut sinun kirjevaihtaa uran aikana Ruotsista tästä jengiväkivallasta,

ja se lista oli hengästyttävän pitkä. Kun sä katsoit tavallaan taaksepäin sinun muutaman vuoden siellä Ruotsista,

on ollut ja sä olet kirjoittanut tästä jengirikollisuudesta, kun sä katsoit taaksepäin sitä sinun repertoaari,

niin mikä fiilis sinulle tuli siitä kokonaisuudesta?

Joo, kyllä se itsekin vähän hengästytti, kun siitä alkoi linkkailemaan, että mä ajattelen, että siinä on ehkä joku parikymmentä juttuja,

mutta sitten niitä olikin useintaa kymmeniä, enkä mä muistanu itsekään, että olin niin paljon juttuja kirjoittanut,

eikä siinä ollut kaikki niistä jutuista. Se kertoo ehkä siitä, että jotenkin tässä kolmen vuoden aikana ollaan täällä Ruotsissa

jengirikollisuuden suhteen taas ylitetty uusia rajoja, ja tästä on tullut yhä isompi ongelma,

ja tää on noussut politiikassa uudella tavalla agendalle. Samalla, kun mä luin niitä juttuja, niin kyllä sitten tuntuu,

että tää nyt on kyllä kuultu tämä juttu jo aikaisemmin, että tuntuu, että täällä toistuu tämä sama tapa keskustella,

ja aina siirrytään jollekin uudelle tasolle, aina ylitetään joku uusi rajo, aina toistella näitä samoja asioita,

että Ruotsin täytyy nämä jengit pysäyttää ja muuta, mutta tuntuu, että tilanne menee vaan pahempaan suuntaan.

Ja mä jotenkin, kun Suomessa nyt alkoi tämä keskustelu näistä jengeistä,

tämä Ruotsin viimeaikaisen kuukauden sisällä tapahtuneen väkivallan lisääntymisen myötä,

niin mä ajattelen, että siitä voi olla apua keskustelussa, että siellä on näitä juttuja pidemmältä ajalta,

ja sitten kyllä se vähän yllättää ehkä tää, että Suomessa tämä nyt,

tämä jengikehitys tuntuu tulevan vähän jotenkin yllätyksenä.

Mulla olisin niin sukeltaan heti tähän näihin mun tiktokysymykseen,

mutta mä kysyn nyt teiltä eka.

Oot se jengitiktokissa?

On.

Joo, mä en kuullu, että Mori on.

Joo.

Sen kuulemme hän hirvee.

Se on ihan kauheeta.

Siis ihan sitä ompumista.

Voitteista kertaa vanhukselle, mikä on itse.

Okei, mut kun mä tunnistan, että mä oon niin boomeri,

että mä en enää tiedä, mikä on tottaja, mikä on ei.

Eli tiktok syöttää mulle ruotsista videokuvaa.

Se näyttää välistä livevideokuvalta,

ja silleen yksi klippi toisensa perään, missä se näyttää ihan joltain syrjan sisällissä odolta.

Jengi juoksee siellä, mätkii poliisiautoja,

poliisit pakenee, on rynkkyä ja on metalliputkeja,

ja se on häkellyttävää se videokuvaa.

Koska se on, tiktok on niin, etsä tiedä, milloin se video otettu,

ei siinä ole mitään lähde viitteitä, en oo mitään,

se on joku nimi-numerokirja-yhdistelmätil, joka sen videon ladannut.

Et se tiedä, mikä se on, se voi olla kuuden vuoden takaa ja näin.

Mutta tiktok vyörittää tommoista.

Sitten mä käännä oikealle.

Sitten Suomen media-vyörittää sitä, että aaa joo ruotsissa,

sitä, että tämä raja-hyksiä tämmöstä ja kuolemaa näin.

Tulee semmonen, että aaa vitsi, mä en tiedä, mikä on enää totta.

Mä jatkan vielä sen takia, että jotenkin mä muistan sen ajan,

jolloin se, että jos sä ajattelit, että ruotsissa ihan oikeasti on jotain jengirikollisuutta,

joka liittyy maahanmuutteja muihin, niin sä olit niin kuin idiot,

sä olit niin kuin pösilö ja rasisti ja juntti.

Ihan sitä on kahden kauaa, ettei siis yli viime hallituskauden ihan alussakin,

niin oli mun mielestä vielä sellaista, niin kuin,

johon se on oikein muista niin sellaista vähän ajatusta, ettei niin kuin...

Tai ainakin, että sitä liiotellaan.

Niin, että varsinkaan Suomeen ei ole minkäänlaista samallaista tulossa.

Niin, ja sitten ainahan voi tota...

Mun mielestä aina se, että jos joku ilmiö on jossain ruotsissa tai yhdysvalloista

tai saksasta jossain, ja sitten ihmiset sanovat, että Suomeen tämä ei ole tulossa,

niin silloin pitäisi jotenkin tosi isona kysymysmerkkinä kysyä, että ai, miten niin.

Mikä on se logiikka, miksi joku ei ole liisi tulossa,

että sitten tässäkin ihmiset menee rajoja yli ja asiat menee rajoja yli.

Eihän ne samanlaisena välttämättä siirryn, mutta ei ole tavallaan mitään ilmiselvää syytä,

miksi näin ei olisi.

Mutta voisiko Jussi kertoo nyt meille totuuden?

Miten se on?

Jussi, please!

Joo, okei, no yritetään. Tässä on kyllä aika paljon kulmia.

Muistat on aika hyvin sanoit, että tuomasi, että mikä on totta ja mikä on fiktio,

että sillä on todella illuusion raja hälvenee.

Ja tässä jengi-hommassa se on just niin, että jos me ajatellaan, että meillä on täällä tällainen haamo,

joka on kurdikettu, ja sitten hänen vasti jengikumppani oli Mansikka,

nämä on heidän lempinimia ja tällaisia aliakseja, joita he käyttävät,

siis ihan tällaisia sarikuvan haamoja.

Kyllä.

Ja sitten okei, se tiktokissa, mä en tiedä mihin kaikkiin videoihin sä viittaat,

mutta tässä jengi-kulttuurissahan on keskeisenä osana se, että esimerkiksi tällaisia palkkasurmia,

tämmöisiä kidutustekoja, erilaisia rikoksiä,

niin me ollaan väkivaltaa, niin siihen kuuluu se, että se videoidaan.

Se, että se videoidaan, se teko levitetään sosiaalisiin medioihin,

on osa sitä kulttuuria, ja se saattaa olla myös se,

että sä saat sen palkkiorahan siitä palkkavurhasta vasta sen videonhansiosta.

Ja tätä materiaaleista jaetaan tällaisessa halventamistarkoituksessa.

Onko se tarvitseet?

Tähän todella illuusion kysyvansalla.

Ei ku, että onko se tarkoitus, että kun sitä, että palkkiorahan saa sitten,

kun video on tehty ja julkaistunut.

Onko se ajatus se, että se on nimenomaan osa sitä sen vaaran esittämistä,

eikä niinkään sen todentamista, että olen tehnyt sen teon,

vaan se on nimenomaan tällaista performanssia ja propagandaa.

Kyllä, sekä että sanoisin, että sitä voidaan käyttää se propagandatarkoituksessa,

ja sitten se on myös todista siitä, että se teko on tehty todella.

Ja sitten tähän todella illuusion rajan hämärtymiseen liittyy myös se tavalla pieni kulttuuri,

niin kuin tämä rap-musiikkia, tämä gangsta rap,

että on niin kuin rapetään näistä rikoksista,

ja se rap on osa sitä propagandaa ja muuta.

Tämä on kiinnostava tämä rap-musiikki tässä, kun se nyt tuli tässä mieleen.

On niin kuin keskustelua siitä, että onko tämä rap jotenkin hyvä vai huono juttu,

että gangsta rapin kauhistelu on vähän tyhmää, että sehän on vain tällainen taidemuoto,

ja niin pois päin, että onhan se sitäkin, mutta on se täällä Ruotsissa aika keskeinen propagandan työkalu,

jota mä vertaisin siis johonkin isiksen propagandaan.

Mitä erosiina on, sitä mä en ymmärrä, että siitä keskustelusta,

että onko se jotenkin hyvä vai huono juttu, niin okei, on tietenkin rap-musiikkia,

joka on nyt hyvä.

Se ei ole mitään aivo-pesuavaa, se on markkinointia.

Se on huomenkauppa elämän markkinointia kuulina ja tällainen.

Kyllä mä sen ymmärrän.

Eiks tämä on meidän tämän ajan kulttuurin piirre,

että kaikki muutetaan tietynlaiseksi tälläiseksi esittämiseksi ja netfliksoidaan elämään.

Poliitikot tekevät itsestään videoita ja kaikenlaista esittää sitä poliitikointia julkisesti.

Rikolliset tekevät sitä samaan, että tekee siitä omasta elämästä jonkunlaista TV-sarjaa,

jossa on jännitystä ja paukettapaitsi, että se on totta.

Ja siis lukuisilla muilla elämän alueilla.

Tämä on meidän kulttuuri ui tällaisessa viihteellistamisessa.

Ja sitten tossa tavallaan tietenkin kaikki nämä kurdiketuut ja muut tälläiset,

niin kun sanoit sarjakuvan sankarimaiset nimitykset, niin tässä on se huolestuttava piirre,

että näillä selkeästi pyritään iskemään.

Ei tälläiseen 46-vuotiasen tähtiin, vaan sinne nuoreen porukkaa laikeisiin.

Kyllä, ja siihen se, että TikTok näkyvyyskin tähtää, että näitä palkkamurhia ja rikoksia

hän täällä Ruotsissa tekee alaikäiset lapset usein huumet päässään,

jotenkin huumattuina, että se on helpompaa ja muuta.

Ja tietenkin sitten tätä huumosoon, että täytyy usein käyttää, että pystyy ylipäätään elämään

sitten tällaisessa ympäristössä tai tällaista tekojen jälkeen.

Okei, mulla on tyhmäkysymys ja rumakysymys. Tyhmäkysymys on se, ja tämä on niin kuin

viiton tyhmäkysymys tämä.

Esittää tämä, mutta mä voin esittää tämä jollain haastulla äänellä silleen.

Nyt kun saavun, eikö ne oli määrässä?

Kun minä saavun sinne Risteilijalle Stockholmiin, niin Räödyketiä laiturissa.

Kuinka paljon se siellä oikeasti näkyy, se niin kuin jotenkin meininkiseen

uhkajaa se semmoinen rajattelu ja ammoskella, niin kuin monen dronnin

kauttamilla. Tämä ei ole ihan synkassa, että tämä aihe ja tämä tyylilajia,

mutta ei se aina ennenkään ollut.

Niin, siis kuinka paljon se oikeasti näkyy siellä Ruotsissa kaan

muualla kuin Somessa ja Otsikoissa on se kysymys. Vaikka se on tyhmäkysymys,

mä tiedostoin se.

Kyllähän siis täällä on useita eri todellisuuksia täällä Ruotsissa.

Jos sä pystyt elämään siinä hyvässä Ruotsissa, niin tähän on

aivan upea paikkaa asua, eikä siinä mitään.

Sä voit sulkee sun elämässiltä kaikilta pahuidalta, mitä täällä

ympärillä tapahtuu. Ruotsissa on paljon enemmän

sellaisia jännitteitä ja konfliktejä ja kriisejä, jotka on

jossain tämän maan sisällä, mutta sitten täällä on myös

paljon enemmän vaurautta ja sellaista, että sä voit luoda

täällä todella hienoen elämän itsellesi.

Jos sul on käy hyvä tuuria ja sä teet sen ettei töitä ja näin.

Mutta sitten täytyy, että kyllä täällä on turvallinen olo sanoisin.

Tämä on tosi tukholma keskustassa, on paljon alueita,

täällä on paljon etkan turvallisia ja täällä on paljon leikkipuistoja

ja tosi ihana lapsi-ystävällinen kulttuuri, jossa on mukava elää.

Mutta sitten samaan aikaan, tämä väkivalta esimerkiksi

viimeisen kuukauden aikana on edennyt siihen pisteeseen, että

tämä yksi rikollisiengi, jota tämä kurdikettu johtaa,

meidän pitäisi ehkä ruveta käyttämään heidän oikeita

nimiä, ettei me tätä pönkitettaisi sitä tällaista

saarekuvahan kulttuuria.

Mutta joka tapauksessa niin, tämän jengin,

tämä foxtrot jengin, jota tämä jenginjohtaja

sitten tuolta Turkista käsin johtaa, niin tämä jengin sisäinen

konflikti on johtanut siihen, että nämä jengin,

jengin niin kun johtajat sitten tapaa ja ottaa kohteiksi

toistensa sukulaisia ja läheisiä, eli tavallaan

räjähdyksiä, ammuskeluita on nyt tapahtunut

ihan useammin sellaisissa paikoissa, missä sivulliset on vaarassa.

Et jos käy huonossa äkä, että jengin rikollisuudella

niin kun suuren omaisuuden tehnyt ihminen tai hänen

sukulaisensa asuu sun naapurissa, niin toivottavasti

hänen ei ole kohde ja sun kämpä räjähdän ilmaan

siinä samalla. Et tässä on niin kun viikon sisään

räjättänyt moneen niin kun ja sit kun se uutisista

tavallaan kerrotaan, että joku kerrostalo, kerrostalo

se räjättää ja julkisivu romahtaa ja okei,

no sit mennään eteenpäin, tämä oli tämmöinen pieni

uutinen, näitähän sattuu satoja Ruotsissa, niin

miltä se tuntuu, kun sun oman kerrostalon julkisivu

romahtaa ja naapurissa räjättää ja sun ikkunat hajoa.

Et okei, sun ei käynyt mitään, mutta miltä se

elämä tuntuu sen jälkeen, että sun, sun niin kun

normaalinen, sun elämä on vaan normaalinen elämä

ja sitten sun naapurissa räjättää, niin kyllä

satoa alueella.

Eiks se on just sellaista, että niinkun sivullisesta

uhreista ei välitetä, et no ei, no ei nyt niistä

niinku hirveästi, se on ihan sama.

No sit, sit tässä on niin kun tulkittu, että se

sivullisten uhrien niin kun heistä välittäminen on

koko ajan muuttunut vähäisemmäksi, että

tuossa kesällähän tulitettiin konekkivääreillä

tällaisella farsta metroasemman

edustalla olevalla torrilla.

Itsekin on siellä käynyt monta kertaa, se on

niin kun ihan tavallinen ruotsalainen lähiö

niinku keskellä päivää lauantaina, niin

joku alkaa tulittaa siellä konekkivääreillä.

Siis täytyy sanoa...

Järkyttävää.

Niin, täytyy sanoa, että siis kun saasut siellä

koko ajan, mut siis mä kävin siellä, kävin

vienä tässä syyskuussa pari päivää.

Niin, olisi se, niin kun aluksi olisi sillä, että

eihän tässä mitään, kävin Uppsalassa ja Tukholmassa,

mut sit kun siellä Tukholmassa sillä aamulla

niin kun Heräs-Hoteli-Huonnesta laittu TV-päälle

ja olisi sillä, että Vaasastaanissa ammuttu

jotain miestä ja sit Uppsalassa väkivallan

kierre, niin olisi aika siis niin kun iha hirveätä.

Niin kun, et vaikka nyt ei tullut sillä tavalla

turvatodolla siitä niin kun omasta, niin kun jotenkin

siellä omassa Hoteli-Huonneessa, niin onsi kuitenkin

nyt kauheeta. Mut sit samaan aikaan

myös ehkä se kuitenkaan ei ole, että mulle

ei tosi vahvasti mieleen just suun jutusta

kesältä, kun Suomalaiset turistit

oli siellä sillä, että he vältti

käymistä tai vältti jotenkin väisti

T-centralen ja omalla reitillään,

jotta ei jotenkin tapa näkisi liikaa

ihmisiä tai mitkä se syy oli, mutta mun

mielestä se taas oli vähän niin kun eikä

sillä ei tarvitse perätä. Siihenhän nää tietysti

jengit ovat sitten näitä nykyjengiöjä tai

entisvanhaan nämä mottorypyöräjengit, jotka

toki elävät ja hengittävät edelleen, niin

siihen he tavallaan pyrkivät, että tällainen

pelon luominen tai isiis voidaan ottaa

mikä tahansa näistä tällaisista julmista

porukoista, niin pyritään luomaan pelkoa ja

aika hyvin tänään esimerkiksi kun on puhuttu

tästä Keskusrikospoliisin tutkinnasta,

on uutisoitu, että miten on saatu

pysäytettyä tällainen huumemarkkinoille

tuloa sieltä Ruotsista päin, niin

tavallaan siitä hyvin tulee ilmi se, että

miten huumemarkkinoiden nimenomaan se

ylätason ottaminen haltuu, kun jokuhan

sitä pyörittää, niin se yrität tulla

markkinoille, niin se vaatii nimenomaan

kovaa väkivaltaa ja väkivaltaista

mainetta ja niin kuin Dirt Spadrullen,

mikä on tämän yhden porukan nimi

Kuoleman Partio, niin tavallaan

se on niin iso pelote, ja sitten miten

selleviä tavallisia ihmisiä, johonkin

onnettomien risteliä, turisteihin, niin

se tulee siinä mukana samalla, mutta

mä sanoisin kyllä, että se on aina

tämä brändäminen ja miten ruvetaan

nimeämään, osinhan media tekee sitä

myös itseä, että jos meillä on joku

porukka, niin me saatetaan itseästi ruveta

vähitellen käyttää jotain ilmaisua siitä.

Tässä tapauksessa juuri sitä täältä

varmaan paremmin, mutta nää on

näiden toimijoiden itseänsä luomia

nämä kurkiketut ja foxtrotit

ja muut, ja ehkä sitten perinteisen

median pitäisi vaan jotenkin

kieltäytyä ja ruveta nimeämään

näitä uudelleen, vaikka joku

yksinaisten poikien rikoskerho

tai jotain muuna.

Niin kuin, ja se oli saunti, ja se oli

saunti.

Joo.

No ehkä, niin mut.

Jussi, sä tutkut muistaa, että

tää on nyt vähän niin kuin

toivottavasti sä oot kiinnyt tästä, että

aikoja sitten,

siis sanotaan melkein kohta 10

vuotta sitten, kun

Yrisvaltoiho oli valittu uusi presidentti

tämmöinen kuin Donald Trump,

niin hän piti tämmöisen

niin kuin tosi paljon huomiota

herättäneen puheen,

jossa hän

mainitsi

yhtenä asiana, että

last night in Sweden,

että

did you hear what happened last night in

Sweden, Sweden

for God's sake tai jotain tälle

ja sitten

Trump piti tämmöisen puheen

ja sitten siitä tuli semmoinen

niin kuin maailman laajuinen

naurun remakan

kohde, että

lopuuttuvasti paraudia videoita, että

mitä se Trump, että last night in

Sweden, että siellä

vittu ei mitään pullaa syötä ja näin

sitten mä oikein mietin

sitä, että minkä se Trump siinä

viittaisi, sitten mä kävin kattoa, että

mikä se Trumpin pointti oli, mistä sille

näin, ja sitten se oli

tosiaan silloin, että Trump

viittasi siihen, että last night in

Sweden ja se vittasi sellaisen Fox

Newsista tullu ja sen uutisklippiin,

jossa sanottiin, että Ruotsissa on

niin paljon maahanmuuttoa, joka on

johtanut sellaisen silmittämään

väkivallan kierteeseen Ruotsissa

ja sitten siinä oli haastateltu

kahta tällaista dokumentarista, jotka oli

tehnyt

dokumentin siitä, että miten Ruotsissa

rajähtää kaksi kertaa viikossa jopa

eli ja sitten

Trump viittasi tähän ja sitten koko maailman

nauro siihen, mutta se on laittanut, että

Trump oli sitten loppueluvuksi ihan

oikeessa

ja joo, tämä oli niin kuin pitkällinen

siihen, että

miltä nyt yhä kiihtyvästi siellä Ruotsissa

kun

tavallaan tavalliset ihmiset on silleen

silmät suurina, ulkomailla ollaan

silmät suurina, ollaan vähän silleen

jopa, että Trumpki oli tässä asiassa

oikeessa, niin onko se,

mikä se Ruotsin poliittinen keskustelu

nyt tämän ympärillä on

Armeia kadulle ja

näin?

Joo, kyllä

tämä

Last Night in Sweden taisi olla 2017

ja sitten

mä muistan tota toi Carl Pilt Ruotsien

treen pääministeri

laittoo Twitterin kanssa silleen

että what has he been smoking?

Joo, näin oli, kyllä

kommentin

joo, se oli niinku Fox Newsin

reportaasi sitten Ruotsista ja

siinä oli ilmeisesti jotain niinku faktavirheitä

ja ehkä siinä oli se pääajatus

sitten väärin, että siinä oli veretty

niinku

tavallaan se ajatus oli, että se

Ruotsin ongelmat johtu

niinku sitten 2015-2014

isosta turvapaikahakia määrästä

että se olisi niinku

käynnistänyt nämä rääjäytykset ja muut

ja tietysti

se niinku pahensi sitä Ruotsin tilanne

tästä integraationgelmaa, että Ruotsi otti

niinku 100 000

160 000, paljonko sitten tulikaa

ihmisiä Ruotsiin, niiden kaivojen

aikana ihan todella todella paljon

ja Ruotsi

on myöntennyt sen, että ihan liikaa

tuli, ei pystytty näin paljon

ihmisiä ottamaan kerralla vastaan

niin, mutta

oikeesti ihan ongelmat

juontuu paljon pidemmältä ajalta

joo, ja

tässä puhutaan vuodesta 2017, siitä on

aika lyhytaika, että

jos lukee niinku Ruotsalaista mediaa

ja lukee vaikka Helsingin sanomia

tuolta ajalta, niin silloin Ruotsissa

oltiin kyllä herätty jo

tähän jengirikollisuuden ongelmaan

tähän lähiöiden ongelmaan, ja siitä puhuttiin

ihan korkeammalla poliittisella tasolla

jo tota niin

silloin jo 2017

esimerkiksi pääministeri Stefan Lööveen

kutsui hallituksen

Hätäistuntoon jengiväkivallan takia

tästä

on puhuttu poliisi varoittanut Ruotsissa

jo 2005

2008 isoja

varotuksia siitä, että jengiläiset

värvää alaikäisiä lapsia neihin

jengeihin, 2008

tällainen erityinen poliisi

päällikkö

teki sellaisen ison toimenpiden listauksen, että

mitä Ruotsin pitäisi tehdä, jos näitä

ei tehdä, niin tämä ongelma räähtää

käsiin, silloin

2008

ja silloin näitä ryhdyttiin tekemään jo

näitä muutoksia ja siinä nimenomaan tällaista

varhaista puuttumista ja

tota tällaista sosiaalitoimen ja poliisin

yhteistyötä ja näitä tällaisia salassa

pitosäännöksien poistamista, että

poliisit ja sosiaalivielonomaiset

ja koulut voisi jakaa toisesta

väliä tietoja paremmin, niin

tällainen paperi esimerkiksi tehtiin

ja fanfarein

julkistettiin, mutta näitä

toimenpiteitä ei sitten tehty

tai niitä tehtiin, niitä aloitettiin

ja sitten ne keskeytettiin

ja muuta, ja nyt tätä poliisiin

mäkin tota, niin

ajoin tätä poliisia tässä kohta haastatella

niin hän sanoi, että

nää tota, hänen

silloin 2008 on tekemät

toimenpiteerotukset on edelleen

sellaisia, mitä Ruotsin pitäisi tehdä

heikää

niin siis tavallaan, kun ajattelen

niin Ruotsihan ei ole maailman ainoa maa

johon on maahanmuuttoa ja

myös sellaisista lähtomaista, joissa

jos se tilanteet on ollut ihmisillä tosi vaikeita

niin sit se, että nyt Ruotsi on tällaisessa tilanteessa

niin sehän ei ole

tavallaan täytyy löytyä muitakin selityksiä

kuin se, että maa on ottanut paljon

maahanmuutta ja epä on nistunut

integroimisessa, varmaan

eri tavoin, että jollain tavallaan

siellä täytyy, Jussi voi ehkä avata

sitä tarkemmin, on täytyyhän siellä

myös poliisin sisällä

ja muiden viranomaisten sisällä käydään

jonkunlaista pyykkia siitä, että miten

asiat on hoidettu

Joo, kyllä ja sitä on käytykkia

poliisilla on ollut kaikenlaisia

sisäisiä kriisejä ja

organisaatiouudistuksia, jotka on

mahdollisesti sitten heikentänyt tätä

näihin asioihin tarttumista

mä en tiedä mikä kaikki siellä on mennyt vikaan

se on olisi niin kuin tosi tärkeää

nyt, kun Suomi katsoo Ruotsiin

ja Suomi pohtii niin kuin mitä tässä pitää

tehdä, niin sitten katsoo

myös, että mitä Ruotsissa

ei ole tehty ja mitä olisi pitänyt tehdä aikaisemmin

ja se kuulostaa ihan hyvältä

miten paljon Suomi ja Ruotsin poliisit nyt tekee

yhteistyötä ja

Hesari kuukausiliitteessä

oli annun nouseen sen juttu

näistä Suomen jengeistä

varmaan joku vuos sitten

niin siinä esimerkiksi käy hyvin ilmi, miten poliisi

pystyi estämään ennalta

tällaisen erään jengi

konfliktiin, joka oli sovittu

Helsingin kaivuhuoneella järjestettäväksi

jos taisi voinut tulla niin kuin sellainen

verilöily, että täällä Ruotsissahan

niin kuin se jengiväkivalta on

riistäytynyt käsistä

juuri niin kuin tällaisten sisäisten

konfliktien

tai jengien välisten konfliktien

takia ja tämän kostonkierteen takia

että jos Suomen poliisissa on näitä

ennaltaehkäistyä

näitä konflikteja niin siinä ollaan

niin kuin tosi pitkällä jo

näin niin kuin se näyttäytyy

täältä Ruotsista käsin, mutta samalla

niin kuin puhun tuosta Suomen poliisista

niin kyllä se näyttää vähän oidolta

ja huolestuttavalta, että

että Hesarissa oli julkasti esimerkiksi

STT-juttu muutama päivä

sitten, jossa KRP

sanoi, että Ruotsalaiset

katujenki teivät olevan rantautuneet

Suomeen, sitten seuraavana päivänä

Hesari kertoo, että Dödspatrullen

Ruotsien niin kuin yksi

pahamainen ja väkivaltaisimpia

jengen ja on rantautunut Suomeen

ja sitten

jatkan vielä sitten

sitten niin kuin

samalla päivänä vielä poliisi,

Hesari haastelee poliisjärjestöjen liitopuheenjohtaja

joka sanoi, että

Suomi on nyt jo useita vuosia myöhässä

näissä toimenpiteissä, niin

miten yhtäkkiä, että Suomessa poliisiä

päättää, että ei ole mitään

katujenki-ongelmaa, sitten yhtäkkiä onkin

katujenki-ongelmaa ja ollaan

vuosia myöhässä näissä toimenpiteissä,

niin mistä tässä on kyse?

Mä itse asiassa kuuntelin tänään

KRP ja Helsingin poliisi yhteinen

suuroperaatio, olen pysäyhti

tällaisen huumeprojektin,

niin mä vähän tätä hain just tätä eroa,

että mistä tässä puhutaan,

kun toisella sanotaan, että ei ole rantauduttu

ja toisaalta näyttää siltä, että on rantauduttu,

niin jos mä ymmärsin oikein poliisin

edustajia tästä tiedotustilaisuudessa,

niin he katsoo, että

tätä huumeprojektia varten on ikään kuin

tultu sieltä Ruotsin puolelta ja oltu

ja ole eskeltu täällä kyllä,

mutta ei ole sellaista tavallaan

organisatorisesti, ei toimita

Suomessa, niin kuin Suomen

Dødspatrullen yksikkönä, että he näkiin

siinä, niin kuin, että se on tavallaan

tämä huumekauppa ja bisnes on tuonut

niin kuin jossain määrin

käymään ja omien kontaktien se kautta

olemaan tänne, mutta sellaista rantautumista,

ehkä tässä on vähän semmoista semantiikkaa,

niin kuin, että mitä sillä tarkoitetaan.

Ja jotenkin, että

Suomessa poliisi on nimenomaan

könvestämään ja löytämään ja näkemään.

Joo, nyt tuomasi näyttelöltä.

Mulla on oikeastaan kaksi kysymästä

vähän, jotka laajentaa pois tästä

varsinaisesta väkivaltarikoskierteistä,

mutta

kun tätä keskustelua käydään,

mä olen aika varma, että

nämä samat sävyt on

ollut käytössä ainakin aiemmin Ruotsissa,

mutta Suomessa puhutaan aina

tässä yhteydessä, puhutaan, että

on ruotsalais nuoret,

että heillä on tämmöistä näköalattomuutta.

Mä katoin

esimerkiksi A-studion

keskusteluita näistä taaksepäin

johonkin 2015

vuoteen asti, ja sillä aina

nostettiin esillettää, että Ruotsissa

näillä tota ja

nimenomaan maahanmuuttaja taustaisilla

nuorilla, että heillä on tämmöistä näköalattomuutta.

Samaten

just tällä viikolla Suomessa

esimerkiksi Eva Biaude on viitanut

tähän samaan, että on kyse tästä

Ruotsalais nuorten näköalattomuudesta,

ja samaten esimerkiksi

A-studiossa oli erittäin

kiinnostava tutkija Maria Norman,

joka on siis kriminologi,

niin hänkin sanoi, että

kyse on tästä näköalattomuudesta.

Ja sitten, okei, ja mulla on vaan semmoinen

filosofinen parahdus

kautta kysymys sulle just se,

että

musta tuntuu ihan silleen

ihan vaan mun tunne Ruotsia kohtaan

on silleen, että okei, että

Ruotsin nyt on kaikista

maailman maista

eniten se,

jonka pitäisi

pystyä tarjoamaan maahanmuuttaja

nuorelle, nimenomaan semmoista

helppoa

tietäintekroitua maailman silleen

mukavimpaan yhteiskuntaan,

joka on tiedostavaa

ja on huomioon ottavaa, että

Ruotsi, jos joku maa

niin Ruotsi tämän hanskaa, ja siitä on

kiista tonta

evidenssiä Ruotsissa, ihan vaan katsomalla,

että miltä Ruotsalaiset nykyään näyttää

niin näyttää siltä, että sinne on

integroitos sukupolvien ajan onnistuneesti

maahanmuuttajia. Mutta silti

puhutaan tästä, että on joku tämmöinen

näköalattomuus, niin mikä se

näköalattomuus just siis,

mitä sillä tarkoitetaan?

No, mä voin

alata nyt, kun mä just

törmesin tämmöisen kiinnostavaa videopätkään.

Tämä oli tämmöinen haastattelu Ruotsalaisesta talkshowista

vuodelta 2009.

Siinä oli haastattelu tämmöinen

gangsteräppäri

Ken Ring

ja hän on

on kanssa tuomittu

rikoksista, ja tehnyt hienon

myös hip hop-uran

ja

mm. ysi-ysi hän,

että otettiin yksilta festareilta

Ruotsissa poliisiottiihänet kiinni,

kun hän oli esiittää nyt uuden

kappalensa

spring rejeeringen, eli rääjältä hallitus

ja tässä kappalensaanotuksessa

muun muassa mennään

murtaurutaan kunikallinnan

ja raiskataan prinsassa Madelein

poliisiottiihänet

kiinni, ja

hänestä

kuitenkin

tuli hyvin tällainen

kunnioitettu artisti

Ruotsissa, ja hän puhuu

haastattelussa siitä, kun haastattelija

kysyi 2009, että

miten siellä rinkepyyssää, että

siellä asuu niin paljon maahanmuuttajia, että

olisiko ne, että maahanmuutta ei pitänyt sijoitella

vähän eri puolille, vai onko siellä rinkepyysssä

hyvä olla, niin

hän sanoi, että nyt on aivan

liian myöhäistä sille keskustelulle

2009,

että Ruotsi

on ottanut ihan liikaa maahanmuuttajia,

ei pitäisi jottaa enempää, nyt pitäisi huolehtia

näistä, jotka täällä jo on

ja

kyllähän Ruotsissa on

valtavan paljon onnistunutta

maahanmuuttoa, sen

näkee, kun täällä

kaduilla kulkee ja muuta, mä oon itsekin

maahanmuuttajana täällä, ja ihan

oikeasti menee

suomalaisi on ollut täällä paljon, ja

suomalaiset oli aikoinaan

niitä halveksuttuja maahanmuuttajia,

ja tota

niin suomalaiset on integroitunut

hyvin, nythän Ruotsissa

ei ole esimerkiksi yhtä paljon

tämmöisiä entrylevellä

työpaikkoja tarjolla, kun oli silloin

kun suomalaiset muuhti Ruotsiin

sankojen joukoin.

Tehdästööpaikkoon tällaisen?

Kyllä, joilla pystyy

elämään oikein hyvää elämään Ruotsissa,

ja tähän sekoittuu

tavallaan sitten se, että minkälainen elämän

ykypäivänä on sellaista tavoiteltavaa

ja semmoista haluttua,

niin se on sellainen

liisti, cool elämä, jossa sulla on

niin kuin vaurautta, Ruotsi on tosi vauras,

minkälaista mahdollisuudet

sitten on tavoitella sellaista

vaurautta, jossa asut siellä

rinkepyyssä, niin se

jengipolku tarjoaa aika nopeen

tien sinne vaurauteen.

tapasin tuolla, no rinkepyyhyn, kun menee

juttukeikaalle, kävelemään sinne

torilleen ja muuta, siellä on ihan

niin kuin tosi viihty, siellä rinkepyyssä,

siellä on kiva

torin ja kiva

tunnelma, mutta

kun siellä kadulla ihmisille juttelee, niin

siellä olisi ihan hyvä olla tulkki

mukana, ettei välttämättä Ruotsi tai

Englanti luonnistua ihmisiltä niin hyvin,

mutta tapasin tuossa

viime kesänä vaalien, tai milloin se nyt

oli syksyllä vaalien jälkeen

siellä yhden naisen, joka oli siellä

kasvanut siellä rinkepyyssä, hän oli

sitten jatkanut opintojaa

lontouussa, ja hän sanoo siellä lontouussa

niin kuin, että hänille tuli siellä

ensimmäisen kerran elämässään

semmoinen olo, että tääl hän voi olla

ihan normaalisti, että

lontou oli hänestä semmoinen

aito, monikulttuurinen

kaupunki, jossa hän tai

katsottu niin kuin oudosti, ja hän koki

niin kuin, että hän kuuluu sinne, mutta hän

sanoi, että sitä samaa ei voi kokea

Ruotsissa, että

voi hän sitä pohtiaa, että

miten helppo, niin kuin Ruotsiin on

oikeasti integroitua

ja sulautua

ulkomaalaistaustaisen.

Jos suomalaisilla on ollut vaikeuksia

silloin 60-70-luvulla, niin kuinka vaikeita

se on sitten

nykypäivänä, jos vielä

näyttää erilaisilta kuin

Ruotsilaisesti.

Okei.

Okei, hei, kiitos Jussi.

Kiitos sinne Tukholmaan

ja tota...

Stay safe!

Joo, ja hyvää

Kanelikuulla taivaan jatkoa kaikille.

Hyvää Kanelikuulla päivää sinne.

Kyllä Komero saa varmaan ihan

turvallista.

Joo.

Olipa kiinnostavaa oikeasti kuulla.

Ja vielä olisi voinut puhua niistä huumemarkkinoista

ja luksushuume käyttäjistä.

Hei, okei. Ihan oli myös

kovaa aluksi kysyhteellä.

Mulla hän on myös, koska minä olen

tällainen vanha boomer, joka on

myöhemmällä iällä tutustunut

rokkiin ja jytään ja discoan.

Mä oon huomannut, että

esimerkiksi

todella monet ihmiset käyttävät bilehuumeita.

Varsinkin

tiedostavissa piireissä, kuuleissa

berlinin

matkaavilla

konemusikki

ystävillä ja moilla. Sitten vedetään bilehuumeita

ja se on sellainen elämäntapa.

Siinä ei ole läheskään yhtä

niin kuin paha elämäntapa,

mikä mun mielikuvan silleen

ysärin kasvat.

Minun mielikuvan ja ehkä salla tunnistaa tänne,

että meidän mielikuvan huumeista on silleen, että

jos sä näät jossain huumeita,

niin sä ehkä kuulet siihen.

On mulkin vähän.

Sä vedät jotain

huumetta, niin sä seuraavaksi

nyljät omaan mummos.

Tämä on se mielenkuvaa.

Kouluissa kävi sillä aina joku

nipaa, jolla oli

pahataustaja.

Nykyan asenteet on hyvin erilaisia.

On parempia tai oikeampia,

mutta ne on hyvin erilaisia,

kuin joskus Way Back When.

Mä oon kiinnostanut,

että suoraan tämä nykyinen bilehuume kulttuuri,

joka on äärettömän yleistä,

joka

vetää jotain viivaa tuolla jossain pöpelkössä,

niin

siihen ei linkiteta tätä.

Nimenomaan Ruotsin tilanne,

se johtuu suoraan siitä,

että tämä jengi vetää näitä bilehuumeita.

Sehän suoraan johtaa silleen.

Petrullen tuo on niitä huumeita,

jota jengi vetää.

Se on ihan äärettömänä.

Sama tyypit, jotka on silleen,

että ei saa täytyy tiedostaa,

mitä kasvia viljellä jossain

etelä-amerkassa.

Mutta silti ne ignoroisen

uskomattoman

kivun ja tuskan veripolun,

joka kulkee sieltä koko

viljellimilta etelä-amerkasta

Tukholman kautta Helsinki.

Se on semmoinen kognitiivinen dissonanssia,

johon hieno ihmisten naamaan.

Mä olen tietysti itse asiassa

vanhakin vanhempi boomeri,

en näistä bilehuumeista

tai oikeastaan mitään

omakohtaisesti.

Mutta ehkä

me voidaan mennä toimittaa

myös peiliöteeseen seisomaan,

että ollaanko me esimerkiksi pystytty

piirtää tätä kuvaa.

Nyt piirtetään.

Hierotaan tätä nyt meidän naamaan.

On jatelkaa sitä.

Niitä videoita sieltä

Discon

takahuoneesta, VIP-kuoneesta,

niin oi luo, ja tämä on

niin kuin...

Niin, mutta sieltä ihan turha selvittää jonkun

hitovaatteen alkuperää

jonnekin sinne tehtaille

ja niiden lasten käytö Siinaasti.

Samalla kun sun kokapussin takia

joku meksikolainen perhe,

valettu sementillä tyynnöry ja työnnetty

alasjokea.

Niin, haluaa.

Sitten tietysti nyt ei avata sitä keskustelua,

mutta sitten jotkut on avannut sen

keskustelun siitä, että pitäisikö

näitä huomenmarkkinoita ylipäätään

jotenkin tuoda laillisuuden

piirti.

No sen mä olisin oikeastaan...

Saataisi tämä yksinäisten poikien rikoskerho

kuriin?

Koska se, että jos Suominen

ottaisi vain iso loikaa, joka laillistaisi

kannabiksen, niin jäiskö sitten

joku sellainen askel näiltä

huomenjengelta saamatta?

Siis se en oo saa yhtään sanoo.

Kyllä se puhutaan paljon muustriin,

kun kannabiksesta.

Mutta olisikö se kannabis sellainen,

että se on niin iso potti siellä jossain,

että sitten ei ole kannattavaa tulla

Suomen markkinoille ollenkaan,

tai jotenkin näin.

Tästä varmasti tässä on

tutkimusta ja juttuja ja ihmisiä,

jotka tiedät tästä.

Puhutamme sen sijaan tällä viikolla

suuresti kohduttaneesta

paitsi

tutkimuksen ongelmista

myös

mun mielestä

spesifisti osto-lääkäreiden

käytöstä täällä

Suomen sote-järjestelmän.

Muusta tuntuu, että iso osa

tästä keskustelusta on itseisestä

lähtenyt lääkäreästä

itsestään liikkeelle.

Sillä tavalla, että esimerkiksi Helsingin

sanomien mielipideossastolle on kirjoittanut

osa nimellään, osa nimettomasti erittäin

mielenkiintoisia tekstejä lääkärit itse

ja he ovat itse kritisoineet

että mihin sote-uudistuksen myötä

mutta myös jo pidemmässä

vuosikymmeniä kestäneessä jatkuvassa

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on mennyt.

Mä luen pari otetta.

Nimimerkillä

mielipidekirjoituksen

kirjoittanut lääkärikirjoitti näin.

Pola-lääkäreistä on julkisella puolella

valtava tilannetta, käytetään hyväksi

eikä ahneudella ole rajaa.

Esimerkiksi etelä-karialla on

hyvinvointialue

vuokrosi mehiläiseltä

eli siis

tällainen yksityinen lääkärin bisnes

mehiläinen

kolme silmälääkärjä

kolmella sadalla

viidellä toista tuhannella

eurolla kuukaudessa.

Ennen kuin mehiläinen lähestyy

meitä oikeusupyynnöllä niin mä sanon

että se on

mehiläisen mukaan siis heidän

tämä antamassa työpanossa on suurempi

olen sitä henkilötyövuosien määrää

eli se on enemmän.

Hyvinvointialueen mukaan se on

noin kolme henkilötyövuotta

ja mehiläinen

sanoo että sitä tehdään siis useamman

lääkärin voimen kuin kolmen.

Tämä huomioon.

Kolmella sadalla

viidellä toista tuhannella

eurolla kuukaudessa

kolme silmälääkärjä.

Mutta tästä tuottaa

tässä on tämmöinen kiinteä hintä

että tätä tuottaa mehiläisen 22 silmätaatin

eri kunniin.

Tämä on se päällä tyys mitä

pitää sanoa että me oikeastaan ensimmäistä on.

Joo totta kai mutta siis jos puhutaanko

kuitenkin kolmeista henkilötyövuodesta

kuinka moni ihminen sen sitten yhteensä

kasaa niin se on. Mutta ehkä mä myös sanoisin

että onhan se nyt kans jos niin kuin

hyvinvointialueella ja firmalla on

jotenkin vähän eri näkemys siitä

että mitä on sillä rahalla myyty

tai jotenkin se kavaa viestintää tai muuta

niin ehkä se kertoo myös

kaikesta. Kirjoitus jatkuu myös omassa

hoito yksikässä niin etätyötä tekevät

ostolääkärit saavat ruonsaasti

parempaa palkkaa kuin oma ylilääkärimme

absurdia.

Näin siis kirjoitti lääkärin nimi merkitakaan.

Sitten heikkilainen niminen

Anesteisiologian ja tehohoidon

erikoislääkärin Mikkelistä kirjoitti ihan

omalla nimellään näin.

Ostopalvelu rahastamisen myötä

meiltä on kadannut moraalia kunnia jonka

on korvanut ahneus. Järjestelmä pitää

lainsäädännön voimin purkaa kiireellisesti

koska rahastaminen

syö julkisen terveydenhuollon

perusta. Mutta ennen kaikkea

se on kutenä nimi merkit kirjoittajakin

toi esille kaikin puolin sairas

ja eettisesti kestämättöön.

Ja tämä siis

nämä silmittämät

lääkärin palkkiot, joita

mehiläisen tai jonkun muun

pöriäisen kautta

rahastavat lääkärit

pyytävät, niin ne tulee

siihen tilanteeseen, jossa meille on

paljastunut ihan viime

aikoina, viime kuukausien aikana

että hyvinvointialueet on jo

tällä hetkellä 1,2 miljardia

euroa alijäämäisiä

ja tähän on useita syitä.

Ensin sote-uudistus

kaikkinen se, jonka Marini hallitustekin

niin se aliresurssoi nämä

hyvinvointialueet.

Mitä mä ymmärsin niin

siihen se on monien osien

summa käytännössä sillä tavalla, että

kun

aiemmin

terveysmaksoni, mitä terveydenhuolto

Suomessa maksui, niin se oli siellä kunnissa

kunnat maksoneen, joko sillä tavalla

että kunnat maksoja on kun eriköis terveydenhuolon

kuntayhtymien kautta tai sitten, että

kunnat maksovat sen oman perusterveydenhuoltoon.

Mikä tarkoitti, että kaikkinen

rahat oli kolmessa saassa 50 eri

tilikirjassa ympäri

Suomeesta, oli vaikea nähdä sitä kokonaisuutta

ja sitten kun siellä oli alijäämiä,

niin sitten se oli vähän niin kuin joka paikka on

pireskoteltu, sitä ei sillä tavalla niin

nähty. Plus kunnat oli autonomisia,

eli jos heillä oli alijäämiä, niin heillä oli

enemmän kykyä silleen

tavallaan. Mä kuulostan nyt joltain

keskustan kuntarakastajalta, mitä mä en todellakaan

ole, mutta on se syy.

He pysty reagoimaan, sen kunnat

pysty myös ottaa lainaa itseä

hoitamaan omat kulunsa omalla laidalla, mitä

hyvinvointialueet ei pysty tekemään

imman valtionvarainministeriön lupaa,

niin tällä tavalla sitten yhtäkkiä

meillä niin kuin

tätä kautta tumpsahti se, että ah okei

jo valmiiksi hyvinvointialueet oli

alijäämään siellä. No sen jälkeen

sitten tuli tämä ehkä perusteltu ja

niin kuin siihen oli monia syitä, mutta

hoiteelle annettiin hyvin positiivinen palkkaratkosu,

missä he sai isomman palkankorotuksen

kuin esimerkiksi nämä hyvinvointialueiden

kaikki rahamallit ja muut

oli ajatelleet, että mitä heihin

tulee. Sitten lisätään siihen, että

inflaatiojyllä nyt nostaa kaikkia kuruja,

siellä on kaikki vuokraa, sieltä kaikki

tällaiset ja näin. Sitten

kivistukseen yhteydessä

työnantea vaihtuu, esimerkiksi

lääkäreiltä, jolloin varmaan ehkä

osa heistä on pullahtanut, että ah okei

työnantea vaihtuu anyway, no

tässä on vähän tämmöistä, ehkä mä siirrynkin yksityiselle

ja meidän sitten vuokralääkärinä ja näin,

kaikkia tämmöisiä kuvioita ja näin.

Ja sen seurauksena nyt

nämä uudet hyvinvointialueet, jotka on

ihan juuri perustettu ja ihan juuri

käynnistetty, niin ne ovat nyt jo

aivan kusessa. Ja myös kunnissa voi olla

vähän vikaa siinä, että kunnat

ne eivät laittaneet siihen lisää rahaa

enää viimeisinä vuosina, kun ne ovat

otteet, että tämä ei ole meillä ensi vuonna.

Ja sitten se näytti, että okei, ei tarvin

niin paljon rahaa, ja sitten kun hyvinvointialue

taloitti niin, että oikeasti...

Ja kunnat vielä kaiken lisäksi

pumpattiin koronarahoilla, niin kun todella

ylijäämäksiksi, niin kun annettiin aivan

liikaa sitä rahaa silloin, mikä

vääristi myös näkymä. Mutta mä haluisin,

kun sä kepurakasta ja nyt piti tän

luennon tässä edellä,

niin mun mielestä on kuitenkin hyvää

aina muistaa samalla, kun me huidataan,

että tämä sote-uudistus oli ihan surkeen

ja susi syntyessään.

Sitten on se vaihtoehtoinen

historia, joka olisi toteutunut

siinä kuntamallissa. Ja mä väitän,

että ei se tilanne

olisi yhtään sen parempi,

se voisi olla vielä

katastrofaalisempi. Että oli ihan se

aivan tiensä päässä se

kuntakuvi, joku

katotaan, millaisia kuntia. Toki siellä oli ne

himmelit, kuntien yhteistyöelimet

ja näin. Mutta että se

tavallaan ehkä se sote-uudistus,

tämä on hyvä analysoida ja katsotaan, että onko siellä

miten ne rakenteet sitten ja kuinka monta

niistä nyt laitetaan yhteen näistä alueista.

Mutta kyllähän se

perimmäinen syy löytyy tästä meidän

väestön

rakenteesta, ikärakenteesta

ja siitä kulujen vaan kasvasti.

Tietysti. Mutta sitten meillä on aina

näitä perimmäisiä syitä, jotka me olemme

tiedettyä 40 vuotta. 40 vuotta on

Exceleseen ollut selleen ihan vitunisoimiin

tuolla, että ei saatana, me ei tulla

pärjäämään, jos tämä homma ei ole.

Me ei voida enää perustella sille, että

ah, vitsi, tämä on nyt vain silleen, että

nyt meillä on tosi vaikea tilanne, niin siitä

tämä johto ei me voida perustella sitä.

Mä en tiedä, oks mä sanonut sen täällä aikaisemmin,

mut mulla on jäänyt niin mieleen joskus

puoltoista vuotta sitten tai sillain

keskusteli yhden erittäin hyvin sote-

uudistusta ja asioita tuntevaa

ihmisen kanssa ja mä sanoin sille, että

eikö tämä on ihan siis,

eikö tämä tuu aivan käsille, että

jättämään tämä homma jossain vaiheessa,

koko tämä ajatus, tai niin kuin tämä

ikärakenteen muutos ja

työtä tekevien ihmisten

niin kuin vähennemmin ja siihen

päälle niin kuin kaikki, niin kuin

hoidon kallistuminen ja kaikki tällaiset,

niin hän sit sanoo mulle

jotenkin näin, että on sellaisia

asioita, jotka ovat niin isoja,

että niitä ei oikein voi ajatellakaan.

Siis tarkoitti sitä,

tarkoitti siis sitä, että kun mä kysyn,

miksi politikot ei puhun näistä,

miksi me ei kohdata tätä, että mikä se

oikeasti on se kuvio 10 vuoden päässä,

niin hän sanoo, että politikoille

se on niin kuin jotkut on liian isoja

asioita puhuttavaksi.

Mä keskustelin meidän toimittajan kanssa,

joka on siis Paanase Veeran,

joka tietää kaiken sotesta

ja seuraa tätä asiaa, kirjoittanut

aivan valtavan hyviä juttuja,

tosin myönnän valtavan

kuohuttavia juttuja tästä

näistä soterrahoista,

hän mainitsi,

ei sanatarkkaan tälleen,

niin kuin kaikki mitä hän sanoi,

oli paljon tasapuolisempaa ja fiksunpaa,

kuin miten mä sen tässä niin kuin lainaan,

mutta hän mainitsi siitä, että mutta on tässä se,

että säästöjä on tultava

ja sitten se, että tässä nyt on

olla niin kuin 1,2 miljardia alijäämäisiä

ja juupa joelta ja tämmöisiltä

joudutaan siirrtää ne terveyskeskukset,

siitä kaupunkikeskustoihin,

niin se on toisaalta just se,

mitä on sanottu vuosikausia,

että näin pitää tehdä,

jotta me pystytään hanskaan tää.

Ja sitä ei vaan politikot

voi missään nimessä sanoa ääneen,

että nyt se juupa jokin sieltä suljataan.

Mä en tiedä, onko juupa jokin

ees oikein paikka, mutta

siis jokuunkin alaperäsjärvi,

niin että sieltä se suljataan

ja that's the point.

Niin, koska nyt hän siis on kuultu,

että siis hyvinvointialue tekee

kaikenlaisia leikkauksia.

Mä muistasit, mainitlin sitä tuossa sun introssa

ja siis tosta samasta asiasta sanoi,

siis paaleissa verran hienossa

haastattelussa siis

THLen Liinakaisa Tynkkinen

tutkija, joka olisi sillä, että tää olisi

koko pointti soteulistuksessa.

Ja se on se asia,

että palvelut parannat.

Ja se on se asia, jotta tavallaan,

että jos me ruvetaan käymään läpi viime aluevaalien,

eli hyvinvointialueen valtuutettu,

ja kun on valittu, niin niitä vaalipuheita,

että ketkä politikot

ovat maalanneet sen kuvaan sellaisena,

kun he ovat ihan siis suuri,

jos on tiennyt, mitä edessä on,

niin kyllä niitä aika vaikea on löytää,

että se palveluverkon tarkastelu

se tulee joka hyvinvointialueella eteen,

ja se on karua meininkiä.

Sitten ainakin heidän näkökulmasta,

joilta sieltä läheltä sitten joku tuttu

terveydenhuollon toimeenpiste sulkeutuu.

Noita kyllä, tuossa on kyllä

medialla nyt semmoinen paikka, että

pitäisi jollain tavalla saada

siitä kiinnostavaa,

tai siis tehdä juttuja,

että niitä lukisi ihmiset

noista, että haastattaisiin

hyvinvointialueiden päättäjiä,

että se on vähän semmoinen, että

nyt meillä on kauhean selkeästi

ne ihmiset siellä keiden vastuulla,

se on kullakin alueella,

mutta sillä heissä reivoivat

niitä kaikkiin jo haastatella,

koska niitä alueita on kuitenkin

ihan sikana, mutta...

Joku vähäisimmät meriä...

Juupajokki on kuuntapirka

maa-maa-kunnassa 1008.

Pahattelu nyt Juupajokilaisille,

en tiedä oikeasti teidän terveyskeskuksen

tilanteesta yhtään mitään.

Mulla on yksi kysymys vielä tähän.

Tämä on isoja filosofiinen kysymys,

joka närkästetti lääkäreitä

niin suuresti, että valehtelematta...

Mä tviittasin tästä aiheesta,

ja valehtelematta mulle vastattiin

eihän Twitterissä vaan Tinderissä.

Se niin paljon...

Aiheutti semmoista raivostuista,

että kaikki kanaavat otettiin käyttöön,

ja viesti siellä sille taistaa,

mutta se pointti oli se,

että mä jätän jotain aitopohdintaan,

ja mun ei ole tarkoitus tietenkään

mollata kokonaista ammattikuntaa.

Mä arvostan lääkäri tosi korkealle

niin kuin ammattinaa,

ja myös sinuhan ekipitilaisen suurana fanina,

mutta siis mä näin,

mutta että mun mielestä mediassa

ja julkisessa keskustelussa

ei ole läsnä yhtään,

paitsi näin se mielipidekirjoituksessa,

ei ole yhtään läsnä semmoista ajatusta,

että lääkäreillä olisi moraalinen velvollisuus

hoitaa ne asiansa,

myös Juuba-joella, myös Alapersi-järvellä,

että sen takia ne on koulutettu,

ja sen takia niiden ammatin

6000-vuotisessa historiassa

ja paraselsuksen, seikkailut, lepra,

Euroopassa ja kaikki,

se ammatti tarkoittaa,

että te hoidatte ne,

että se on sitä varten te ootte olleet,

se on se koko eetos,

ja mun mielestä tämä puuttuu kokonaan tästä

keskustelua, me puhutaan lääkäreistä

ihan niin kuin ne olisi jotain

niin kuin Excelin jatkeita, ei ne ole,

ei se ole siitä pelkästään,

siitä systeemistä kiinni,

ei lääkärin on joku otus, joka on

maksimoin omaa voittoa,

tahdottomana, olminaa

silleen osakeyhtiö Himmelin avulla,

vaan lääkärin on nimenomaan

valinnan, et mä palvelen

näitä rumia mummoja koko elämän

ja niin kuin

hieman niitten pohkeita ja sit

silitän niitten liian karvasia

käsijäjä.

Mutta et se on lääkärin

ja se on ja mun mielestä joskus

siihen voi vedota ja julkinen vetoaminen

siihen on tärkeää, että jotta esimerkiksi

opiskelijat, että niillä on siellä omissa

piireissä se keskustelu, et niin

tämä on se meidän juttu.

Tämä voi olla ehkä julkisesta

jotenkin poissa tai onkin varmasti,

mutta siis

kyllähän niitä lääkäreitä on ihan

sairasti, jotka on todella paljon, jotka

ajattelee näin. Kyllä, kyllä.

Ypä oot kaikki siis, ketkä se oli julkisella

työskentelee. On, joo, joo, ja arvostan

heitä aivan. Tämä tuli ilmi

myös siis, Hesar teki semmoisen jutun,

missä oli kysytty lääkäreiltä, et

niitä omasta palkasta ja työstä ja

tällaista niinku fiilikseen nyt

näiden uutisten aikana, ja siinä

oli sillä, et siinä jakautune lääkärit

oman moraalinsa takia,

ja sitten ne, jotka olivat menneet

yksityiselle paremman palkan ja

työolojenpä takia.

Ja se oli tosi kiinnostava. Siinä oli tosi

kiinnostava ja ne moraalipohdinnat

niitä aikaa. Mä en näy tuolla.

Mulla on yksi yleislääkärituttu,

niin mä hänelltä kerran kysyn sitä,

et mitäs niinku yksityinen

ja työterveysvuoltoja kiinnostaa,

kun hän oli vähän sillä, että

hän haluaa tehdä sellaista mielenkiintoista

työtä, että toimisto

ihmisten flunssat ei niin paljon kiinnosta.

No ehkä se on vähän karkeistus, varmaan sielläkin

puolella on kiinnostavia työtehtäviä.

Mutta mielenkiintoinen tällainen

niinku asettelu, et kun just

luin noista

rikollisiengeistä ja

siitä työstä, mitä poliisi tekee, niin

poliisiäristö, poliisiäristö,

poliisiäristö, poliisiäristö,

liitto vaati ja on aina vaatinut

lisää poliisejä Suomeen,

kun taas lääkäriliitto

on toiminut

vuosien varrella niin, että hän on vastustanut

näiden koulutusmäärien lisäämistä.

Ei tiedä, mistä tämä kertoo,

mutta se on musta mielenkiintoista.

Tämä on tosi mielenkiintoista.

Ja siis miten se,

että siis hoitajien

kohdallahan puhutaan paljon julkisuudessa

sellaista kutsumus, ammatista ja

ynnemuusta ja sitten hoitajien

ihmisten henkiöjä.

Hoitajilla tämä samaa sitten niin kuin nää palkassa.

Niin, mun mielestä tästä pitäisi puhua kuitenkin

enemmän, olisi niin kun järkevää, että se olisi

enemmän läsnä se

moraalinen vaade,

millä ei ole tarkoitus mollata niitä, jotka

tätä moraalista vaadetta selkeästi toteuttaa

eikä sitä kaikkien aina tarkoituttaa.

Vastausongelmia on aika usein se,

että ihmisten pitäisi vahaa olla parempia.

Niin, se on vahaa.

Pitäisi vaan puhua Suomen kieltä ja vanhempia pitäisi

olla lapsilöä.

Ja mä luulen, että

me mediassa käytetään

yleensä yhteiskunnallinen koulutus

ja me tarkastellaan systeemeä ja järjestelmiä,

niin meidän sellainen selkä rankareaktio

aina silleen, että järjestelmän pitää

hoitaa tämä ja ihmisillä on mitään

vastuuta itsellä.

Mä olen jotenkin henkilökohtaisesti loukkas

syvästi, silloin kun oli koskelassa

se kiusaamis tapaus,

missä kiusattiin hengiltä se yksi

koululaispoika.

Ja media oli täynnä juttuja, että se on

koulun vikaa.

Että sen koulun olisi pitänyt estää.

Jotenkin niiden opettajien pitää olla

murhapoliiseä siinä samalla.

Mä oon niin kuin, että sä oon jotenkin

silleen, että mitä helvettiä.

Eiks näillä ihmisillä, eiks vanhemmilla,

eiks siinä lähellä on niillä ihmisillä

se vastuu.

Ja totta kai, meillä ihmisillä on vastuu

toisesta ihmisestä.

Mä voin lukea sulle esimerkin,

tämä on sun ihanne ihminen,

turkulainen hammaslääkäri esimerkiksi

sanoi hisarinkysellyssä, että oma tuntoni

ei kestäisi tehdä ostopalvelua.

Hänelle lähetetään mitään.

Me lähetetään.

Mä oon vastaan ja saan kuussa noin

3600 euraa, saisin yksityisellä

jopa 15 000 euraa.

Mutta pysyy työssään, koska julkisella

puolella on työntekijöistä pulaa.

Jos saasit

tuomas

jossain yksityisessä terveydenhuolto-

yrityksessä podcast-hommesta 15 000 euraa

kuussa, niin mihin sä päätysin?

Kaikki mun kaverit on mainosalalla

ja niille on joku 9 kertaa isompi

palkka kuin mulla. Ja mun kaverin

on verrattuna nero.

Joste

ihmiset, joita Anni-Askil siterasi

tota

eihän tota, eihän mun aavan parhaat

korkeat. No niin, joste ihmiset

lähetetty mulle nimenneen osattelin, niin mä lupaat

Jussi Sippola Leipo teille

koronpuolta. Teidän kanssa, teidän keittiössä.

Okei, vielä viimeiseksi aiheks,

koska nyt mennään tosissaan yliajalle

niin tota

Salla-vuorikoski

sinä pyysit minua

mukaan tulemaan aivan erittäin

mielenkiintoiseen juttohankkeeseen

jonka

hedelmät julkaistiin viime lauvontaneen Helsingin

sanomissa toimittajapaava teittisen

kirjoittama juttu

täydellinen pako. Ja sitten minun

ja sinun salla

ja sitten paavon yhdessä tekemä

podcast-minisarja

tämmönen narratiivinen, tarinallinen

sanoisi jopa elokuvallinen

podcast-minisarja täydellinen

pako, joka on jonka

kaksiaksoa on jo julkaistu kaikissa

elomaiskanavissa ja sitten kokonaisuudessa

Helsingin sanomien sovelluksessa

ja se oli

ihan huikea tarina

ja aion mieletön

jotenki

mutta mä kysyn nyt Annilta

koska Anni, sä oot

tässä tavallaan

ulkopuolinen ja oot

lukenut juttuja ja kuunnollut podcastia

niin mitä sä summaisit sen

tapauksesta?

Mulla on olemassa semmonen

issi puhe siitä, mistä

siinä on kysymys mutta

mä voin tästä Lennosta

yrittää heittää sellaisen,

sä oon ihan uskumaton tarina, mä luin sen

silloin tuliko se lauvan tailemaan sun on

taidena, niin siis aamulla sillä ei heti kun avasin

silmät niin luin sen koko pitkän

pitkään sepustuksen ja sinä meni

yli puoli tuntia tyylin, kun sä luketetä

se

kertoo, siis on tällainen

kes, joka

muutti norjaan

ja sillä

sillä oli perhe norjassa

norjolainen vaima

ja sä eivät lapsia, sitten ne meni

lomamatkalle irakin

Kurdistaniin

ja sitten

se oli tilannut sille vaimallensa

palkkamurhaan, se vaimamurhattiin

siellä Kurdistanissa

ja sitten sä sai siellä

hirto tuomion

ja sitten

mutta koska se oli

norjan kansalaisuudenkin saanut

ja näin, niin sitten käytännössä

sitä ei tapettu

siellä Kurdistanissa vaan

se meni

vankilaan näin, elin kautisen

vankausvankastuksen käytännössä sai

no sitten se sieltä vankilasta pakei, niin vuonna

2012

ja sitten vähän katos

ja sitten vuonna 2014

se tuli Suomeen, mutkien

kautta Suomeen, ja sitten olevansa

muu kuin oli, ja sitten

siltä ei voitu esim.

sormijälkiä, niin sitten se sen takia

käytännössä

sitten sai olla Suomessa, vaikka sen

tarina oli todella todella leipäuskottavia

ja sitten se

supokia olisillaan, että tämä on nyt

uhkaakaan salliselle turvallisuudelle, mutta silti

silti se vaan on saanut olla Suomessa

koska kaikenlaiset

vihmeelliset syyt, ja sitten

nyt Hesari löysi sen täältä Suomesta vantaalta

se on ihan usko matoon

mä en löytänyt yhtään virheettä

se oli koulussa, vaan

mä oon tosi hyvä

mä kirjoitin tästä ihan pienen uutisen

ihan äsken, niin se on vuosikirran

joo, siis

tämä toi on hyvä summaus

meille pähkinäkuoraskysymys oli siitä, että

meille tuli toukokuussa

Norjasta, Kolleikoilta, VG Lehdestä

tuli pyyntö, että voitteko

auttaa, että on vihijää, että tämmöinen

vankilasta vuonna 2012

on ollut mies, olisi Suomessa

ja sitten se juttu kertoo paitsi, että se kertoo

että miehen tarina, niin se kertoo

myös sen, että miten

moneen mutkan ja umpikuja jälkeen

sitten me hänet löydettiin

sinähän

siinä jutussa itsessään

se itse tarina on tosi jännittävää

tietenkin, ja sitten

varsinkin siinä podcastissa käydään tosi paljon

läpi sitä, että miten sitä

miestä etsittiin ja löydettiin

ja näin, mutta

se kaikista kuohuttavin asia

siinä on se suomalaisen

lainsäädännön

lähestäydellinen

voimattomuus, tämän kaiken edessä

tai ok, lainsäädäntö

plus byrokratia

plus viranomaisten

toimivalta, niin

että jotenkin tämä mies on kaiken

ulkopuolella

häntä ei voida palauttaa mihinkään

häntä ei voida komentaa mihinkään

häntä ei voida

laittaa vankilaan, häntä

ei voi uudelleen syyttää

hänen rikoksia, ei voida edes tutkia

ja

joten hän on täällä Suomessa vähän

nauttiin tällaista diplomatiista

koskemattomuutta, että hänelle

ei vain kertakakia mahdollita mitään

ja se jotenkin

tuntuu sille, että ok, miten tämä on

mahdollista

täydellinen pako, niin kuin se on sen

koko jutun nimi

joo, se kiteytyy jonain

yöntuntena tämä nimi jutulle

että se on täydellinen pako

ja toi diplomatinen koskemattomuus

aika hyvä termi kuvaamaan sitä

meillä itse asiassa julkasti eilen

jatko juttu aiheesta

miten jopa siinä tilanteessa

kun hän todettiin

ja tosi piaan maahan tuloin jälkeen, että hän on

väärännetyt asiakirjat mukaan lukien

passi, niin sitten

vasta vuosien päästä

kun hän oli siis, hän sai kaikista näistä

huolimatta, turvapaikan

Oleskeluluvan Suomeen, niin sitten

vasta vuosien päästä ruvettiin

tutkimaan tätä väärännysrikoista

joka nyt on ehkä tässä pienemmästä

päästä näitä asioita

mutta että sekin sitten lopulta

tämäkin tutkinta, jonka aikana

tehtiin kotietsintä ja tällaista

mutta sitten se vaan vanhennipoliisin pöydälle

eli myöskään tästä vääränyksestä

ei koskaan sitten seurannut

hänelle mitään

että

että hän on

hän on tavallaan esimerkki

sellaisesta, me jotenkin kuvasi sitä

että tässä on ihminen joka kelluu

semmoissa valtavaan kokoisessa

porsaareijassa, jonka ympärillä on

kansainvälisiin sopimuksia, laisäädäntöä

kaikenlaista, siellä jopa laissa on

sellainen sanomuoto virhe

jonka takia häntä ei edes teoriassa

voisin myöskään Norjan palauttaa

ja nythän ministeriö ilmoitti, että näitä korjalla

niin siis tuli uutinen just ennen

kun aloitettiin tätä pariin ahottamaan

että Suomi-aikoo keskustella

Irakia ja Norjan viranomaisten kanssa

tästä asiasta, emme tiedä mitä sinne voi

käytännössä tapahtua, mutta niin ne

aiko tehdään ja aiko on myös korjata näitä

virheitä laista ja sillä ei jotta vasta

vai tapahtuisi uudestaan mikä

Hommassa aina tehdään asiat silleen

että jotta ei enää uudelleen tulisi

tällaista, näin. Anni, se

podcast täydellinen pako on mun tekemä

ja salla on sen tähti, joten

sä oot nyt tässä kuulian oma

ominaisuudesta, halutko yhdellä lausella

jotenkin sanoa, että minkälainen se podcast oli?

Se oli sairaan hyvä, mä koulutuin

siihen

tietysti ajattelin, että se on primaa

mutta

mä ajattelin, että sieltäkin vaan referaus sitä jutua

mutta siinä on sairaan paljon

enemmän kaikkea muuta, kun pelkästään

se mitä siinä jutus on.

Joo, se on ajateltu niin kuin, että ne toimii

yhtenä pakennetta.

Siis todellakin, jos on lukennu jutun

niin siinä tulee ihan sikana

uutta tietoa, joka kei tosi mielenkiintoisiin

asioita

ja se on todella hienosti

rakennettui

ja kunnon rauman kaari

ja kaikki oli tosi...

Annikin saa korvapuustia.

Se oli ihan oikeasti tosi

ja sitten siitä sai tosi paljon lisää

verrattuna siihen, että olis lukennu vain se jutu

ja sitten taas paikkaan, jos lukennu jutua

niin se käde hoittaa, että siinä pääsi tosi hyvin

käyrä, että siinä kerrottiin

se podcasten käsittelee

siitä, että miten te saitte sen selville

ja miten te sitä jäljititte eri paikoissa

ja se on todella mielenkiintoista

ja siis toimintainen työhän ei usein

miten ole mielenkiintoista, mutta siis herrajestas

toi on sellaista kunnon

joo.

Kaks Dekkari kamaa.

Vakko nyt tähän sanoa, että

jutun

tähti, jos tällaisia termejä

nyt voi käyttää joulullismiyhteydessä

mutta jutun

dynaamoompaa avoteittinen, joka on

tämän toimittajamaalin

tässä pomohommissa ja tuottajahommissa

mutta tosihän on kyllä siellä

mutta niin kuin paavolla yleensä

niin tämä on huimaa-duunia.

Kyllä, uskomattomaan.

Okei, hei, sitten

kun

syyssatee

tulee pikku hiljaan iskaan

ja

kävelemässä tuolla

Helsingin kaduille ja sitten yhtäkkiä

joku juokseen ohja sille

Dönspatrullen

ja sitten oot silleen ohja, kauheaa

tarvitseen Sherrya nyt

ja sitten meette vaikka kafeesplanaariin

ja otatte yhden

kaivuunelle ja otatte

yhden rauhuttavan siinä niin

mistä sitten

sormustin

tutisten avattenaapuri pöytään

tiellä keskustelemaan.

Mä jättelin

hirrot tätä huumehommaa vielä

ihmisten aamaan.

Ihmisen enää ajatteli tiellä.

Tuosta aiheesta,

mistä me vähän puhuttiin tästä

bilekäyttäjien vastusta

niin siitä oli oikein erilainen

kirjoitus Suomen Lehdistö

julkaisussa

Jecaterina Mansinen

kirjoitti

aivan loistavan tekstiin siitä, joka

mun mielestä kaikkien huumeiden

bilekäyttäjien ja kaikkien ihmistenkin pitäisi

lukea.

Se oli nimenomaan

hyvin perusteltu se, että

se nimi oli joku nyt, mä en muista minulle

josta tässä ylhäällä, mutta se nimi oli joku

tämmöinen rikollisiengin, joka näyttää

meiltä Suomen Lehdistö.

Se on tämmöinen ammattialan julkaisu,

niin jos sinne sivulle menee, niin siellä näkyy.

Se oli hyvä

kolumnikirjoitus.

Mä kehottaisin

lähtemään Osloon,

nimittäin just tämä norjalaisprojektin, josta

äsken puhuttiin yhteydessä

sai ilon käydä Osloossa

ja siellä on

kaupungin ytimessä

veden äärellä on tällainen

rakennus, joka minun mielestä

näyttää vähän

raviradan

mikä se nyt on rakennus

siinä, mistä katsellaan niitä raveja.

Se on semmoinen, että se katoa sitä,

että ooksi, tykkääksy mä tästä?

Vai onko sitä aivan kauhe?

Kysymyksessä on siis Munkmuseo

jossa ehdimme

työnteon yhteydessä käymään

ja on kyllä hieno paikka.

Mä rakastan siis

taaskalaisia, norjalaisia, ruotsalaisi museoita.

Ne on aina ihan mahtavia

ja tietysti

tämä on taidenmuseo, niin kuin nimensä mukaisesti

Munkin

huutotaulun tekijän

ja hänet siitä tunnetaan hyvin,

niin hänen nimeä kantava museo, jossa

siis on paljon hänen taidettaan.

Siellä oli sitten niin kuin

ylimmäskeroksessa, oli Amerikkalaisen

taidemaallari Alice Nealin

näyttely ja oli

hieno kokemus, suosittelen

että Timo soinnikin voi mennä

kun me naurettiin paavun kanssa siellä

ja Timo soinnikin tykkäisi, kun tää näyttää ravirataan

rakennukset, vaikei ehkä mistään

muusta siellä tykkäiskään, mutta

sehän on aika uusi rakennus.

Sitten ei ollut vielä, mä olin oslossa vaihdassa

muutama tai no, siitä on juo aika kauan aikaan

mutta siis silloin kun olin vielä opiskelija

niin sit ei vielä ollut.

Joo se muutti tähän ravirataan rakennuksen vuonna

2021

kun kohun kerää on tämä syntynyt.

Okei ja hauskaasti ollaan

sallankaan se jälleen synkronissa

mullakin on matkustamiseen liittyvä.

Keskusteluaihe nimittäin

se on käänteinen

rakkaat kuulijat

olen lähtemässä

tältä istumalta varsovaan

puolaan

ja aion siellä olla x-päivää

ja toivoisin että

must see

vinkit tänne päin

mä tykkään kaikesta hämärästä

sit semmoisesta tyylielämästä

kaikki hipsterikaupat ja sellaiset

kaikki design kaikki tällainen

ja myös ruoka

ja kummallisuudet

niinku pornoluolat

jos on siileä

tai ihan mitä vaan kaikki omituinen

ja ruoka

ja kirjakauppakahvillaat

niin laittakaa instagram on

paras tapa tavoittaa

mutta yksityisviestillä

joten laittakaa minun instagramiin

varsava vinkkeä kiitos

Tinderin voi myös laittaa

näin mä vihasin

okei

siinä kaikki täältä erää

kiitos anni keskeheikkilä

kiitos sallavuori koski

mun nimi on tuossa peltoimankin

ääniäkuvan kaiken muun mahtava

meillä tekee tällä viikolla Mikko Peura

kiitos Mikko

se onnistuu

saakuposteihin

instagram DMiin

ja Tinderiin näin mä

ja sitten myös

äksässä jostamaa aion

vittu lähtää pois kun se musko on niin

se on sellainen venäjätrollia

kätyrjä saatanaan maan petturi

no ni

äät uutisraportti siellä nyt kuitenkin

toistaiseksi kunnassa eikä sitten tapahtuu

ja kuulla on taas ens viikolla

sorry viimeisestä kirosanasta

ääniäkuvan

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Tämän viikon podcastissa keskustellaan suomalaista mediakenttää kuumottavalla otteella hallinneesta Ruotsin jengirikosaallosta, joka aiheuttaa kauhunväristyksiä, vanhan kyseenalaistamista ja itsetutkiskelua myös Pohjanlahden tällä puolella. Lisäksi aiheina ovat sote-uudistuksen ongelmat ja lääkäreihin liittyvät moraalikysymykset, sekä Täydellinen pako -podcast, jonka Tuomas, Salla ja Paavo Teittinen ovat tehneet.
Studiossa Tuomas Peltomäki, Jussi Sippola, Salla Vuorikoski ja Anni Keski-Heikkilä.
Jakson leikkasi Mikko Peura.

Jaksossa mainittuja linkkejä:
Trumpin Last night in Sweden -puhe: https://www.youtube.com/watch?v=ak3-YHxoKyc

Mielipidekirjoitus vuokralääkäritoiminnan poskettomasta hintalapusta: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009870263.html

Toinen mielipidekirjoitus samasta aihepiiristä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009878165.html.

Lue podcastista lisää tästä jutusta: hs.fi/uutisraporttipod

HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: #uutisraportti #podcast #fyp #politics #politiikka #uutiset #news #suomi #Finland #podtok #helsinginsanomat #hs.