Vitsit Sikseen!: 35. Vitsit Sikseen! ∣ Helena Pöllänen

Tervet! Heikki-Vilja, olen Minä ja tämä on vitsitsikseen podcastia. Tänään meillä on vieraana stand-up-komikko Helena Pylänen. Helena, tervetuloa!

No niin, terve, Heikki. Kiitos.

Tää on mun mielestä ikinä emeen vanhaks tää, Helena.

Ei mene, on tietyt komikot, jotka minua täällä tavalla kutsuu ja se linkittyy johonkin vitsiin niin se, että ei anneta sen kuolla, ei anneta sen kuolla, se aiheuttaa mun monenlaisia tunteita.

Musta on hienoa, että joku kymmenen vuotta on vanha vitsi ja siitä aina jaksa, Helena.

Mutta se on sama, kaikki tekee mustaimitaatioja on silleen ja sit kun saa vaimo-hileseksi lapset aloittaa.

Heikki-Vilja! Tarkoitetko tätä?

Kyllä.

En mä kuulostot tuolta.

Ei, mei.

Kyllä kuulostaa. Mitä kuuluu? Tää puhu vaan.

Niin, että vähän innokkaamalta kuulostat sitten.

Vielä innokkaamalta.

Mutta se on auska, koska nyt hän sitten se nähään livenä, koska nyt kun tämä tulee ulos, niin meillä on juuri ollut live-podcast.

Se meni tosi hyvin.

Tai sitten leikataan tämä kohta pois sanotaan, se meni huonosti, ei tie kumpi.

Mä uskon, että kun aina sanotaan, että lopputuloissa alkaa hoolla, että se on mennyt hyvin tai huonosti, niin mä uskon, että se on se ensimmäinen.

Niin.

Tai molemmat yhdessä niin hyvin huonosti.

Ei, mä en uskon siitä, mä luotan.

Ja sitten jää se kolmas häpeä.

Niin, sekin vielä.

Mä oon kovaa luottoa, että sä olet tehnyt näitä jaksoja vaikka kuinka monta.

On, mutta enikin nää livenä, että saa nähä mitä siitä tulee.

Ja sitten mun vieraltoja on paskoja.

Mutta eihän näitä alkuvottoja ole kukuus.

Niin, en mun mielestä se nähti ihan hyvin liikereen.

Aika hankalla sanoi, että mikä on tämä podcastin nimi, kuka minä olen kukaan vieras, ja silti kuusottoa.

Joo, joo.

Tervemmälle, Helenaa.

No niin, hei.

Mitä kuuluu sitä olin kysymässä?

Kiitos, kiitos hyvää.

Tämä on, nyt mun näkään, ja maailman tylsinpäin puheen aiheeseen.

Tälle sää, että on nevöending kesä.

Niin, niin vaikka tämä on pyörähtänyt syyskaudelleen.

Ja ollut ihan oikein kivoja klubeja.

Ja tota, mä teen esiintymisen lisäksi.

Hän noi tuotanto-hommia.

Nyt mainitaan heti tähän all female panelin.

Joka silleen työllistää myös sen puitteissa.

Sitten on ollut vähän fudiista.

Mä aloitin taas tuossa alku kesästä pelaamaan vitosdivaaria.

Niin se on ollut superkivaa, en ole vielä loukkaatunut.

Ja muuten kuin henkisesti.

Kun ei oikein lähtenyt, en ole tehnyt yhtään maaleja, vaikka mä oon kärki.

Okei.

Niin, niin tota, ei kuulun, kun mä tähän yhden on.

Vaisitetaan siihen nolla perään, niin tuntuu paremmalta.

Joo.

Niin, niin tota, et meillä on vielä muutama pelijälle.

Niin se ei engissä se pelaa.

Se on semmonen kuin HPS, elikkä Helsingin pallosajouran.

Se on FC Reva.

Okei.

Joo.

Ja tota, siis se tulee siitä, että se on revähdysvaara.

Joo, nimenomaan ja sitä ei ole sulle vielä tapahtunut.

Joo, mutta mun pää oli silleen, kun mä liityin tuohon porukkaani,

että ah, vitsi, rejähdysvaara.

Tää on, mä tullin tän, et joo, et mä löydän vielä se mun kakskympisen futuaarin sisältä,

niin se olikin sitten revähdysvaara.

Niin se revähdysvaara olis revähdysvaara.

Niin, niin olis.

Joo.

Joo, se olis erinäköinen juttu.

Niin, niin tota.

Joo.

Mutta se on myös hyvin, et sä oot tehnyt yhä maalia sitten,

että muistanut sitä, et varmaan ollut ikimuisto.

On, on ollut, on ollut siis silleen,

mun se on sen verran koirkeini, et mä oon fiiliksi,

jos mä vaan saan juosta niinku pallon peräisiä,

näin pois päin.

Joo, niin siinä on varmaan, varmaan silleen,

niinku kuulumisia, että, että...

Mut oot sulla sit joku futistausta niinku pidemäaikaan,

tai siis, et oot sä pelaanut joskus aikoinaan?

On, on, jonkun verran, niin ku mä pelaasin

varkaudessa ja siten, tota, se oli niin ku lukiaaikaa,

ja ennen sitä mä olin pelaanut sitten,

mä oon juolta kotoisin kaikilla, meillä on synkkämenneisyys, niin,

niin tota siellä, siellä pelaasin, mutta se oli sen verran pieni paikkakunta,

et mä pelaasin vaan poikien kanssa,

ja sitten kun tuli ikää lisää, niin sit,

sit piti vaihtaa pesäpalloita, et tota se ei ollut enää silleen,

niinku...

Niin, et tytöt ei saa pelaata futista, kun tiettyy, niin käy,

ja sit mä pitää laittaa.

No, tai, tai niin ku silleen, et ehkä silleen,

sekaan joku aina, tai silleen, et ehkä koin itse vähän

jotain ulkopuolisuutta, että oli ehkä parempi vaihtaa.

Ja, ja sit opiskeluaikaa Jyäiskylässä pelaasin,

ja sit mä oon pelaanut vähän semmoista Höntsöfutsaalia ja tälleen,

mutta toi oli niin ku pitkästä aikaa, niin ku iso lakentelee.

Oli itse silloin pelaakko, oli se Helsinki Comedy Festival,

se futismatsi.

Eikä, et mä oon ollut vielä,

et mä oon ollut vielä tolleen niin ku iso, niin ku sinä,

et mä oon vaan panderinä ollut ja kattonut,

niin ku silleen voi, ku toi näyttää kivaalla.

Se meni tosi huonosti, se me ei osattu yhtään futista.

Se menee niin, ku tuli mieleen, että olisi ollut hyvä,

että joku olisi osannut.

Hapala Antti osas niin ku vähän,

joku velimatti puumala, mut sit kaikki,

mut mä muistan, että Vaismaa joku on

kaikista paras kuntokietys,

joku on kova urheilijani.

Aina lähetettiin se juokseessa,

ku se on vielä pitkä, mut ku ei se osannut

se pallolta, ja mitään ei me.

Mut se voisi olla suo futiksessa hyvä,

mä oon muutamia kertoja käynyt siellä,

ja sit mä oon niin ku ärsyttää silleet

suunnistaan, että niin perheessä kaikista

parhaa, niin ku tuli se saakeli juokseisella

pskassa, mättäältä, mättäälle,

ja se ne vaan niin ku säheltää sen pallon

kanssa, ja sitten, niin tota,

ei futareilla ollut samaa laista

kuntoon, ja kroppaa, ja sykekelloja,

niin niin tota.

Sehän se ratkaisee.

Se ratkaisee.

Mulla on sykekello, ei se silti auta tuon.

Joo, joo.

Mutta tota, joo, Mikko autos myös se,

että ku muutuu pois kaulaa, niin hän

olisi vasta nilkkakastunut, et se on.

Kyllä se on.

Kyllä se on kuusi metriä, ei paina mitään.

Mut se, se sanoi tuon,

just sä oot juvalta kotossa.

Hän on oman purjeveneensä,

se masto.

Hän on oman purjeveneensä vankin.

Se on.

Tota, millasta oli juvalla

lapsena?

Siis,

muk, oikein mukavaa varmaan niinku

tiettyy, tiettyy ikään asti silleen,

että pienellä paikkakunnalla niin on

saanut harrastaa, ja on ollut niinku

helppo,

helppo, niin ku tota,

sanotaan niinku välimatkat, et

kykän ku asustaa Helsingissä, ja silleen

voi olla jonnekin harrastuksen,

niinku 50 minuuttia, jos menee

julkisilla, tai,

tai näin pois päin, niin tota,

joo,

siis silleen,

tosi kivaa,

tosi kivaa silleen,

mä oon opettaja perhe-lapsia,

tämmöinen helkkarin pienellä paikkakunnalla,

niin on siis ollut silleen,

silmätikkuna siellä.

Oliko sulla siis silleen, et

sä kävit kouluun, missä sun vanhemmat olin?

Totta kai.

Ui, kauha.

Totta kai, joo.

Mitä sun vanhemmat opettajat?

Jos opettaja silleen,

tota, en ollut, en ollut hänen,

hänen opissa ja sitten mun isä on ollut ylä,

nykyinen yläkoulu, sillä on yläaasta,

niin matiikka fysikkakemia ja,

ja tota, pysynyny

helventin kaukona niistä aineista,

sitten.

Niin, se ei pereytynyt sitten.

Ei, et muis tuli niinku ihan pimpon päälle

humanisti sitten,

ja että tota,

joo, se on,

se on niinku jännä yhteylle pienet paikkakunnalle,

niinku juorut kiertää, ja

sit se on sellaista,

sellaista niinku,

kun tulla on.

No mä yritän miettiin juvaa,

mä en nyt, siis,

aapeseen.

Joo, juvan aapeseen on hyvin tuttu,

eikä sitä vastapää tullut se anoturti

ja sen krilli.

Onko se juva?

Se on joku viikinkin krilli,

joku semmonen outo semmonen ympyrä.

Onko hän tullut silleen,

niin kuin myöhemmin, niin kuin,

no siis varmaan, joo,

joo, mut se oli jonkun aikaa,

mun mielestä sekin on mennyt konkkaa,

mut mä muistan vaan,

että joku,

joku koomikon kollega oli silleen,

että se on nyt pitkä mennyt ostaa siitä,

jota on ollut ihan jotenkin tyytyväistä,

junut kenen se on.

Okei.

Minulla on niin kuin,

harvoin noin semmoisia krokotiilinkyynelijä

vieraitaan,

mutta eikö tämän kohdalla?

Joo.

Joo, joo, joo.

Juva.

Joo.

Hyvä.

No, oliko sulla sitten,

sä tiesit, että

se on et tullut fysiikkakemia siihen

ja sitten jalkapallokaa

ja onnistu, kun pitää voittaa pesäpalloon,

niin oliko sulla jotain niin kuin

lapsena, mihin sä tähtäisit,

niin kuin, mikä olisi sun,

niin kuin, unelma ammattita joku?

Siis tota,

mä mietin pitkään niin,

liikunnanopettajan dunia.

Okei.

Ja silleen, että se on ilmeisesti

opettaja vanhempien lastenkirous,

että hyvin moneesta tai isolla prosentilla

tulee sitten opettaja ja

mut sit mä hylkesin sen,

sen homma ihan totalisesti,

kun sit mä rupesin katsoa sitä,

yritin katsoa vähän silleen niin kuin

objektiisesti,

että se ei tarkoita sitä,

että itse pääsee niin kuin,

vaan pelaajille,

vaan vaan sillä on sitä

kasvatushommaa ja

sit niin kuin yläaasteilla,

jotenkin silleen,

että miten niin kuin motiivoida

sellaisia tyyppejä liikkumaan,

joita on kiinnostunut millään tavalla

ja sit joku uintikerrat on silleet,

jos pitäis niin kuin anteeksi,

mut mä sanon tämän tosi suoraan,

että ruveta pitää niin kuin

mimmien menkkakalenteriä.

Kyllä sinä,

nyt rupeet menemään,

jos sinne uimaa ja muuta, niin

mä hylkesin sen,

ja sit mä mietin jotain muuta opettaja

hommaan,

mut sit mä teen jonkun verran

sijaisuuksia alakoulussa ja toteisin,

että vaikka kuinka mä rakaustan

puhua ja oma ääntä,

mut mä en kuitenkaan jaksa

7 kertaa sanoen sitä samaa asiaa.

Ei, ja kun ei kuulesta oma ääntä,

se on kanssa toinen.

Totta, totta toikin.

Mut se on jännä, mä teen niitä sijaisuuksia

kans joskus aikoina,

vanhempana just oli alakoulu ja yläkoulu,

ja mä muistan aina se vaan,

että sit kun se meni sijaita aamulla,

soitetaan, että ei päässytkin tule,

niin sit en,

mä jaksaan lähteä mihkä.

Mut sä hän oot lasketteluope?

Joo, sit mä oon.

Ja tohon se liikun aupe?

No joo, se on tavallaan,

mut se on täysin,

silleen kermat päältä.

Se on silleen,

että välillä voi olla sellaisia

vähän haastavampia

tapauksia.

Ne ehkä liittyvät siihen,

että lapsella ei ole itse ollut sitä

haluatulla, niin kun tunnilleen,

ja sit siellä voin olla vähän vanhempien

painostusta, ja sillä lailla,

että on sanottu, että tunti pitää vetää

loppuun, vaikka minkälaista,

niin sit, että sellaiset

lapset ja aikuiset,

ja sit on ollut ihan

vanhema-ikäluokankin ihmisiin,

niin jos siellä on sisäinen

kivaatio, niin sehän on ihan

mahtava yhtälö.

Ja ihmiset on monesti lomalla,

ja niillä on hyvä meininki,

ja sit siellä voi kertoa

samoja vitsiä, mitä on kymmenen vuoden

aikana keksinyt.

Niin, se on vähän sellaiset fiiliksen

luomista, mut totta kai se myöskin se

taito, ja yritän kuunnella aina,

että mikä on se oppilaan ja asiakkaan

tahtotilasi, että

mitä ne hakee sieltä,

että mä olen ollut esimerkiksi

tahkola-opettamassa, niin sit siellä

yksi, semmoinen

nuorehkonainen,

joku kaksikyt jotain,

niin mä kysyn, että joo, mitä sun tavoite,

mitä sä haluaisit?

Mä haluaisin pystyä päästä hissillä,

että olin Pehku-baariauterski,

mä olin selleen asiakunnossa,

että mä opetan, että sulla oli hissin

käytä, mut sä tuut siellä

taksilla alas,

koska se oli selleen rintäjuhuilla.

Joo, Pehku-baari on tuttu, tai siis

olen ollut tahkola keikalainen, kaikki puhuu

Pehku-baari, sit pitää laittaa settiin.

Joo, kyllä, joo, se on

tärkeä mainita.

Mut joo, mä olin

kaksikyt, olin kaksikyt kaksikymä alautin,

ja nyt mä oon nyt...

Mitä sä oot, sit se on ihan irveä hyvä laskea?

No joo, mä alautin.

Kiitos, kiitos. Juva on hasaamään, mä oon

ollut neljä vuotias, mä oon aloittanut

sen, että se on ollut silleen

harrastuksena lapsesta asti, mut mä en oo

koskaan kilpailu, ja sit mä alautin

lumilautaaleen, mä olin kuten mä oon

kahdeksa vuonna hana tai jotain, ja...

Joo, juusti.

Mut sit silleen, et kyllä mä

niinku noilla kursseilla, niin mä oon

ja mä oon joutunut niinku

opettelemaan sen, niinku

nyt jo, niinku

tämmönen perus

suksii, tämmöset niinku

karverit, mut sillä on, kun mä oon

laskenut, niin oon ollut semmoset

sukkapuikat, et se tekniikka on muuttunut, niin

kyllä mä oon niinku

oikeasti

tampasin siellä rinteessä ja

höyläsin silleen, et mä saan niinku

polvet ja kulmat ja nylkat, ja

et silleen, et mä oon

niinku aika paljon kurssit autunut

myöskin, mut että, et kyllä mä

musta on tullut ihan...

Oikein saana vai kuka kertoa, et sun

kars lasket, se on ihan aika, kun

sä lasket väärinpäin ja silleen

ohjaat?

Joo, joo, joo, kyllä.

Mennään, et toden laskee alaspäin,

se elikää menosuuntaan, niin

sanotusti, niin.

Se on tota tosi hyvää

opetustekniikka silleen, et se

pystyy tärkeä asiakkaan, ja jos

pitää niinku rauhotella ja

jenki sanoo sitä, et saanaa nyt

olisi erityisesti pitänyt

rauhotella, mutta...

Saana kuuluu ehkä niihin, jotka

tulee pehkupääristä taksilaa

tässä sanotaan.

Joo, joo.

No se oli saanailla silloin semmonen

niinku, taas semmonen

alkoholiton kausiliin.

Neoharvassa.

Niitä on.

Aika kauhea, mikä pohdu.

Meillä aina, aina on.

Näet.

Mut tota pakko sanoo, tota

siis tuossa laskettelusta sen verran,

et mä laskin silloin joskus

90-luvulla.

Siinä on ku se, että viimeisen kertama

oli niinku vuostoanne vaihteen,

sit mä kokelin pari kertaa

lumilautaa vielä,

mut sit mä taisin, et sä sattuu

niin hirveesti, ku kaatuu.

Työksikö just semmonen vielä

tähän sujuu hyvin,

niin nyt tää sujuu,

mä menen vähän kovempaan,

niin se on aina se virhe.

Joo.

Teekö, et sit se sattuu,

mut sit mun oli pitkään niinku

varmaan 15 vuoden tauko,

ennen ku mä rupisin käymään

noin lapinkeikoilla.

Joo.

Ja sit yhtäkkiin nyt mennään

ja sit teekö sä meidät vähän

silleen vielä Krapulassa

sinne rinteeseen

ja tajutu yhtäkkiin,

että onkin ihan erilaista,

ku onkin 20 vuotta lisää ikää.

Joo.

Se on kyllä aika hurjaa,

nyt mä en enää oikein

esuuskalla.

Nyt mä oletin rukalaviimetalvena,

niin mä huomasin,

et mä vaan niinku enää,

niinku et ne mä et

missä mä tykkäsin laskea

oli sit loppuun lopuksen

aika tylsii

ja sit ne liian jyrkät

oli tässä silleen,

et mä nyt lähtenä auraavaa

vaan.

Niin vähän mukaan

voi sanoa se.

Joo, joo, joo.

Joo, et ei se niinku.

Se oli semmoinen ko

lapin tuottaja nääsmänille,

et laittaisi meiä

et samalla keikalla

ja sit mä voisin

jotain,

ei mä sitä,

et mun pitää päästä

peruttaa sun.

Ei silleen,

mutta et jotain,

jotain vinkkeä,

vinkkeä ehkä ois

sit,

se ois hienoa.

Joo,

mut oon,

mut siis mä oon huomannut

siis, et koemikot on hirveä

hyviä laskea,

aika moni on.

Joo,

niinku toi

Freddy,

no Freddy nyt on ihan

ja sit miksuhan sillehään

no miksuhan on

kilpailuja.

Inka ja sit

Johannakin

on aloittanut,

aloittanut niinku

aikuisia eroillaan.

Oh mut Johanna oli vast sille,

et kämäräinen opetti sitä

aikoin,

jotta esimerkiksi siis

mulle oli käsittämät

mä joskus Haapala ja

Tuominen

ja Anders,

kaikki ne ihan sika hyvin.

Joo.

Niinku laskee,

et mä tiedä,

kai ne on vaan sit käynyt.

Mä en oo koskaan nähnyt

maasille.

Ai on vai?

Niinoo,

ei ne nyt

niinku takaperimme

muhuperätunut kaikki

tavallaan,

jotka menee niinku eteenpäin.

Joo.

Mut joo,

mut joo,

se oli hyvä laskettelu,

keskustelu,

kiitos siitä.

Tehä kiitos.

Tuota,

puheenviestin tää,

sä opiskelit sit loputu.

Jotta ystäväni suosittelee

monaa tämmöisen

pääaineen,

Jyväskylä yliopistossa,

jossa ei tarvii hirveesti

lukea,

noit pääskua kirjoja.

Okei,

puhumalla sisällä.

Joo,

joo,

mutta ei ulos,

tästä on mulla

läppäkin lavaalla.

Niin,

joo,

se oli tosi,

tosi kiva,

sinne mentiin,

joo.

Ja missä se oli?

Jyväskylässä,

joo.

Ja puheen ja

ja sit jotain

analyysiin,

jostain

ryhmäviestintätilanteesta

haastattelussa,

joo,

oli niinku tiukimat profantti,

mustuun tuntuu,

että se oli semmonen

hyvä poliisi,

paha poliisi,

joo,

nii,

nii,

nii, se kuuluu,

nii,

vähemmän.

Niin,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

niin,

niin,

niin,

niin,

niin,

niin.

Niin,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

nii,

niin,

niin,

niin,

niin,

niin,

niin.

Niin,

niin,

niin,

Metralla.

Sitä on muista kun se katto, molemmat kattoisivat.

Huu, kirjottu. Mut pääsin kanssa, tein tie.

Se oli se.

Joo, erottu.

Joo, joo, olisi pitänyt sanomaan läsnä.

Joo, joo.

Se olisi ollut tosi huono.

Koekset puheenviästintä.

Siis jos sä oot vielä Jyväskyläs-opiskelu, niin hän törmät, että se oli siellä stand-upia.

Joo, siellä mä niin ku löysin sen.

Mun siskonin, se oli asunut Jyväskyläs parivota aikaisemmin.

Ja sit se oli silleen, että hei, Helu, että mennään katsoa tämmöinen.

Ja se on alipaineessa tämä legendarinen stand-up-luvi.

Niin, että mennään katsoa tänne.

Mikä vuosi silloin? Milloin sä opiskelin?

Siis ihan vaan tällei aikareillaan.

Mä olen aloittanut 2006.

Opiskelu.

Niin, että se on ollut se.

Joo.

Ja tuota, 2016 sitten graduuloa.

Niin, se on jäällä.

Joo, se oli niin ku...

Ei se nykyhallituksesta väkkelpaa.

Joo, ei.

Siihen tuli stand-upin muun muassa, mukaan sitten sen väliin.

Se on ollut 2016, kun mä en nähnyt stand-upien kakera.

Ja mä olin ihan myyty.

Mä olin silleen, että mikä juttu tää on, mikä laji tää on.

Ja tuota, sit mä...

Muistan, että ketään siellä oli?

Muistan, siellä on ollut Mikko, Vaismaa ja Marko Kemääräinen.

No niin.

Ja tuota, muistan niin kun läpäänkin.

Mutta siis mille, että mulla on sekoittunut päässä,

se on ollut, mikä on ollut sitten niin...

Se liittyy silleen, että pesukoneeseen, jossa on niin ku etulasi,

jos sinne laittaa, tai se on ollut,

se on varmaan ollut siis Vaismaa läpä.

Niin, niin tuota, nyt mä poltan hänen kymmenen...

On aikakin sit jokat 20-vuotiaat aikaa, et voit polttaa.

Joo, mutta tää on niinku kunnia asiaa, niin siis silleen,

että noin lestaadiloista ei saa katsoa telkariin,

niin voiko niinku viihdyttää ittei saa katsoa mulla ne pesukoneetta,

niin laittaa sinne kumpparit, niin onks se sitten silleen kinkii,

että mitä ne katsoo, jos siitä lasin läpi on.

Niin se oli joku tämmöinen läppä, niin sitten mä olin silleen,

että okei, joo, tää on niinku hauskaa.

Ja tota, sitten ilokivi ja ismo ja ketää kaikkea siellä sitten vierailee.

Joo.

Sit mä huomasin jossain vaiheessa, kun mä istun siellä yleisössä,

et mä rupeasin miettiä niinku niit läpiä,

tai niinku, toki naudin yleisön jäsenenä olemisesta,

mutta tota, et mä rupeasin miettiä sitä,

et mihin juttu, minne suuntaan tää läpä oikein menossa,

tai niinku panseja, tai en mä istiin, mitä panssi tarkoittaa,

silläpaan muuta, ja sieltä sitten.

Tuntuuksisulta, et se näytti helppo, et mä hän miettiä nyt,

että se on, kun sä näit ekan kerran stand-upia,

niin tuntuuksia silleen, että varsinkin, jos siellä on ollut vain

smääkämmäränä, jotka oli varmaan jo sinkivaiheessa tosi hyviä, niin

tuntuuksia silleen, että tää on niinku aika helpolai.

En silloin vielä ajatella, et mä vaan ajatella,

mitä muuta, kun olin seistii, et mä en ruenu niinku arvioimaa,

mut sitten niinku pari vuotta myöhemmin,

niin ku silleen, mä rupeisin katsoa stand-upia,

niin ku YouTubeista ja näin,

ja sitten mä katsoin jeamkärjä,

ja mä oon sitten nyt tää näyttää helpolta,

et sillä oli niinku jotenkin,

jotenkin niinku kasvanu itse luottamu.

Ja mä en oo vielä tehnyt niinku.

Mä pystytte.

Joo, mä oon niinku silleen,

se on mun lapsuuden tämmöisiä kommeria,

telefaideoleita, niin, niin tota.

Sillä on uskoma, et on niinku se,

tekee niit imitointeja ja muita,

sit se niinku, sillä on joku vielä joku,

et se siin set-apiski sanoi, et mä vaan imitoimamme,

on muutun heiksi.

Joo, joo.

Sitten oot yhtöki, mitä hei,

et sä en muttuu niinku ihan erinäköiseksi,

et hän on se tyypy.

Joo, joo.

Niin hyvää, et sä sellasii katsoit,

et hei tietokäteen silleen.

Kyllä mä tuon pystyn.

Joo, joo, joo, silleen.

Mut, mulla oli ihan sama, mä katoin Robi Williamsia,

joo, oli jotenkin silleen tolleen,

mä kikkaton vauhdilla meen,

ja jotenkin, ja sitten jäksee joku

ekalla keikaa,

tai joo, emmä oikein itse käy,

pysyn mukana tässä.

Joo, hän muttuun kaan häneeksi.

Joo, joo, joo, jotenkin.

Miten se, miten se ei tuu nyt

nii luonnostaan tää nopeus?

Joo, kyllä.

Vähän, vähän ehkä vastaan vain,

olen itsekin sitten kokenut, mutta,

joo.

Onko se tota, mun tuli vaan mieleen, mun oli täällä,

mun, siis se ohi, kun se oli,

sun on lavallansa tarinaa missä piäksämästä,

onks sä oikeesti missä piäksämäki?

Ei, mä oon, mä oon toinen perintöprinssissa.

Sä toinen perintöprinssissa?

Milloin tämmöinen on?

Tähän voi edituloida semmoset,

niinku, joko puhutaan,

cheers, applause.

Ei, kun me oon laavaan cheers,

toinenkin perintöprinssissa on hyvä.

Piäksämällä on kuitenkin ainakin

neljä ihmistä.

Joo, siis se on, se on,

se on niinku tullut, mun stand-upi

kavalkaadi ihan tälleen, niinku pari,

pari vuotta sitten, mut siis mä oon ollu silleen 18,

ja se on, se on niinku,

se on hitoauto, se on todella, todella auto,

ja tota, siis mä olin, mä olin,

silloin lukioaikaa töissä,

Varkauden Arnold's Donutsissa,

ja sitten tämmöinen Missimamma tuli,

tuli, niinku, pyörähtää siihen.

Sitten mä katoin, että nyt,

nyt ei oo niinku oikein yhtälle,

tonnakin ne Daami tulee jotain

Donitsia tänne kattelemaan, että

nyt on aika piukkaa pöksyjä, niinku,

on paljon lakkaa tukassa ja,

ja meikkiä ja näin poispää, ja

ja sit siinä vaiheessa olisi pitänyt

hälytyskellojen, niinku, jotenkin soida,

kun se tulee tilaa vihreitä teitä,

ja sit se rupeisi kannaa,

mun oli niinku, silleen päästä varpaisiin,

ja ja sit mä olin silleen, että ei mun olisi

sitten semmoinen vetsäkarjauta,

joka alkui vai mitä tämmöistä,

ja sit se oli silleen,

että otsä koskaan miettinyt lähteä,

niinku, missäkin soi, ja sit,

minä, jolla on niinku, juvaa tausto,

jossa mun paras ystävä Simo,

niin me ollaan ajattu ollaan peltoautoilla,

ja ollaan oikea siinä mopoilla,

ja mä oon pelannut foodista ja snookannu,

ja sit silleen, niin, niin,

sit silleen, et, ei oo ollu,

niinku, semmonen ensimmäinen asia,

niinku, tullu mieleen,

mut silleen ehkä vähän yllytyskullu,

ja lisäksi myöksi semmoista,

että mä oin, jollain tavalla,

niinku, kokeilen vähän silleen,

et mä oon liian poikomainen,

tai jotain semmoista,

missä mä oon silleen, et,

Jumalista, no lähdetään nyt,

ei numaku sen etteä sitten,

että tota, et joko kelpaa,

kelpaa sitten, ja tota,

joo, toinen perinte prinsessa

tuli, tuli titteliksia,

ja tota, sit se,

Daamiky syy, että lähden,

kun seuraavalla kierruksia,

niin sit mä en tiedä,

miten sen kaunisesti sanoin,

niin, niin, en vitussa lää,

mut tota,

koomikkona,

ja ihminen, joka kouluttaa

ja puhuu häppäjästä,

niin, näin,

niinku, matskuu, matskuu.

Oliks se sit ihan semmonen,

niinku, perinteinen,

missikisää, et hässä käset piti?

Siis, se, ne oli ennakkokarsina,

ennakkokarsina.

Ennakkokarsina.

Okei, okei, niin just,

ja sit siellä,

oliks siellä kaikki nää kauheet?

Se on, niinku, näitä tyyliin,

miskala, kukka, maksalatikko,

mitäkin,

näitä tuli samaan paskalaan.

Missä maksaa?

No, ei se,

ei se sen korkeammalla ollut, mutta tota,

niin, mut olisit sit silti,

oliks siellä kaikkeet piti sit sanoa,

mitä haluaisi?

Joo, oli sille,

ja sit, et mä käytiin niin,

kun meillä oli siis paikallinen vaatesponsori,

osmoteks, ja,

joo.

Ja,

musta varmaan huokuu tämmönen kiitollisimman.

Se oli,

se oli todella sekavaa aikaan.

Niin, niin, niin, tota,

sit mä käytin vanhaen kodissa,

morjestaanit vanhuksia,

tuommassa heliota, iloja, valoja.

No joo.

Kaa siellä joku maailman rauho-kommenttikin,

on,

tullut kehiin ja muuta,

muuta sitten,

mut mä olin lehdistön ihan, et,

no niin,

on se lukeeksi CV-sä vieläkin.

Ei se,

ei se lukee,

ei se lukee, et,

mä en oo ihan käsitellyt tätä vielä, et,

mut,

onhan se, et,

helvetti hyvä, et,

on tommoset siis kokemu,

ajattele,

toihan on niinku,

jos ajattele,

et,

mikä ainut,

niinku, mitä stand-up-komikko voi tehdä,

niin elää mielenkiintoista elämää.

Joo.

Niin,

sehän on niinku heti,

joo, joo,

todellakin,

et,

siis,

siitä on se vähän,

vähän päälle,

20 vuotta,

vähän päälle,

20 kiloa,

sitten,

et,

et,

niin,

missä matso-arvot?

Missä matso-arvot.

Mä olen sponsorina Arnold's Donuts.

Hei, kauhe.

Jos mä oon punaani, niin se on tää.

Se on täältä taustakangas,

kyllä joo.

Tota,

okei,

no mut,

sit sä kiinnostuit,

sit stand-up,

et,

mennään,

et siihen välä heti,

siihen välä heti,

ei?

Helenaa,

sit sä aloitit stand-up-komikko miikan?

Joo.

Mulla on vähän tämmöinen hassujärjestelmä, koska mä en tiedä, miten tämä stand-upi toimii ja klubiitti ja training-klubiitti ja tämmöiset.

Niin niin sitten, että mä oon tehnyt ensimmäisen keikka, niin meidän aina järjestöpikkujouluissa.

Ja sitten se meni ihan kivasti.

Ja sitten seuraavana vuoden kysyttiin, että voisinkas me tehdä uudestaan.

Ja sitten meidän pikkujoulut oli siis samassa paikassa, missä on tämä stand-up-klubi ilo kivi.

Ja sitten siellä se ravintoloitsija oli nähnyt sen keikaa.

Ja sitten se oli sanonut tuottajalle ilo kivi sinne 7 paikakulmintuottajalle.

Täällä on tämmöinen, että tämä on ihan hauskaa, että otat.

Ja sitten mä pääsin sinne ja siin tyy.

Ja ne meni ihan kivasti.

Tupla veto, se eka aloitus oli tosi tyhmä.

Ja sitten mä skarpasin sen keikaa ja sitten tajuisin sille seuraavalle keikalla, että nyt ei mitään improvilla, vaan suoraan patskuun.

Ja sitten mä olin oukkana nauranulla.

Sitten mä saan ihan naurattavia spotteja.

Joo joo, suoraan, hyvät.

Joo, ja sitten mä kävin kuoleen introssa.

Ja siellä oli joku, mä en muista kukaan siellä sanoa, että ei enää ikinälavalle.

Ja se oli mun ensimmäinen tämmöinen.

Okei, oliko se siis joku kollegää, kun sanoi?

Joo.

Okei.

Mä en muista kukaan siellä oli esiintymässä, mutta se meni oikeesti tosi huoneellisesti.

Juuri tämmöinen, mitä nyt ymmärtää sen, että jokainen keikka lähtee alusta.

Joo.

Ja sitten oli vähän silleen, että no vitsin, nähän on mennyt kivaasti.

Joo joo.

Ja sitten sen jälkeen mietin, että mitä mä oikein teen.

Ja sitten me kipuun niin tosi paljon siihen kanssa, että haluuko mä tehään standappia ja miten tämä homma toimii.

Ja myöskin sitten se, että voisinkin mä olla uskottava jossain viestinnän puolella.

Mulla on ollut haluu tehdä siellä juttuja.

Niin, niin sitten...

Voista se niin kuin Riisti Riidessä sit olla viestinnän alan ammattilainen ja stand-up koinni.

No siis mä koin sen.

Mä koin sen tosi vahvasti silleen, että ihmiset tykkää laittaa lokeroihin,

ihmisiä, että se olisi jotenkin söys pois mun akateemistä tulevaa uskottavuutta.

Niin, niin.

Ja tota, no sitten meni hetki ja sitten oli tämmöinen Naaman Häkkärillä stand-up-kilpailu.

Joo.

Oliko se 2011?

Joo.

Ja tota, sit mä voitin sen.

Ja sit sit tuli, joitain tämmöisiä niinku yksityiskeikkoja aivan niinku päätön oli yksinkin.

Joo.

Että ei sinä olen niinku mitään järkeä.

Mulla on ollut niinku mitäs kilissä ja siihen.

Ja sit meni taas joku pari vuotta.

Ja sit mä tapaasin Joonatan pitkäisen ja Jaakko Suomalan,

Suomalan heikkimulta sen.

Joo.

Että silleen, että ah, niin täällä on jotain niinku...

Niin, sä olis mut hyväsköä siellä.

Joo, niin jotain niinku yhteistyötäkin niinku porukka tekee.

On tämmöisiä klupaa, että minne pääsee treinaa.

Ja ja sitten niin tota, 2013 syksyllä,

14 syksyllä, 2013 keväällä 14 syksyllä, niin sit mä olisillet okei,

että mä oon kiinnosteleet tää homman paljon.

Joo.

Että mistä vaan niinku saan just treinispotteja.

Joo.

Että kierran ympäri Suomen ja sit rupeistutuustuu porukkaan.

Ja tota sit, sit jotain, jotain niinku tapahtuu oikein,

että tuli naudun tasapainoja.

Tuli 2015.

Joo.

Joo.

Sitten se tota, niin sanottu, panostaminen rupees.

Sitten näkyy mä...

Mä muistet mä tietysti, että jos sä nyt kertoi,

että sä olit tehnyt jo paljon ennen kuin tavallaan,

tai just mun mielestä tuli hirveän nopea,

niinku jotenkin kans, että niinku tosi,

niinku joillekin käyvät, niin tulee hirveän niinku valmiina.

Tai jotenkin silleen, yhtäkki onkin silleen,

että osaa esiintyä ja no totta kai, kun sä olet harjoiteltu missinkisoissa.

Mutta niinku jotenkin, tiekkö se, että niinku...

Siis mulla oli tosi autoa, kun ei saanut olla pikini täällä.

Niin, niin, niin, niin, niin, niin, niin.

Joo, joo, joo.

Ja sitten...

Ei mennä tää.

Joo.

Mutta niin, niin mä muistat sit jotenkin tosi nopeasti,

ja sithan 2015 me oltiin aurun tasapainossa joja.

Joo.

Ja...

Miten se meni?

Mä muistan missä...

Siis mä olin kolmas, joka tippu.

Eli lap...

Lappeirassa.

Lappeirassa.

Joo, joo.

Ja tota, harmitti tosi paljon.

Joo.

Mutta sit silleen superkivaa kokemus ja silleen,

niinku tuustu muun muassa.

Heikkiviljaan.

Heikkiviljaan.

Ja, ja sitten tota, tota, niinku saanan,

ja sit Faddi Pietari Jyväläpatronen.

Joo.

Mitäs siihen, siihen vielä.

No nyt täytyy sanoa, että se on hankone.

Hankone.

Joo.

Ja sitten oli Faddi.

Daavid ja Mebe.

Ah, juuri.

Ettei nyt unohda.

Joo.

Mä jätin sokerin tuohon vielä.

Joo.

Jätin juuri näin.

Ja tota.

Se ei rupees naura.

Meiä, joo.

Tää on meidän klippi.

Joo, tää on.

Tää on se.

Tää on se mainuspätkä.

Tää on.

Tää on se.

Ja nyt rupeaa, tää kolisipaita on jo aika,

vähän liian lämmin.

Joo, mutta sinä se lähti.

Siitä sä, sit siitä sä,

ei mennyt, siis varmaan kun hetki,

sä olis villiskortissa.

Joo, mä olin yhden kauden,

yhden kauden, ja tota,

siis oli kivaa,

mut mulla ei, mulla ei niinku

kirjoitustaita vielä.

Okei.

Ja naurun tasa painostakin,

ja mä sain,

sain sitten palautetta,

Anna Daalman oli,

niinku siellä,

joita, että just sille,

että on saanut kehuja esiintymispuoleista,

mut sitten,

että kirjoittamiseen,

niin sitten,

että sit mä menin kirjoituskurssille.

Okei.

Sit mä menin iidan,

iidan tota,

stand-up-kirjoituskursselle.

Mä menin vähän niinku,

kesken siihen mukaan,

mut että,

et sit tavallaan niinku,

vitsi,

niinku,

tuommos tiivistämistä,

ja muusta,

mutta näin,

sit mä olis sille,

että tää on hyvä muille.

Joo, Joo, Joo.

Mä en niinku,

et se ei ehkä ihan,

ihan semmoseen,

niinku,

miten omaa ääniä kerrontaa,

niin mä oon,

mä oon aika semmonen,

niinku, stooritelleri,

mut mä tiedän,

että mun pitää tiivistää,

ja on niinku,

tietynlaisissa tilanteissa,

on hyvä,

että on niinku,

napakoita juttuja myöskin.

On mut,

ei se kaikille sovi siis myöskään,

niinku,

et mä oon vähän eri mieltä aina välillä kanssa,

jotenkin kun ne se olisit tiivistä,

ja tiivistä.

Kyllä mä ymmärrät sen,

et se on myös,

mutta niinku,

mut jo tekin se,

tiekset,

että kun sulla on vähän sama,

kun mulla onkin,

että me ollaan vähän joka puolella,

tiekset tavallaan,

et sit jos siitä rupeaa hirveästi,

niinku tinkiin,

niin se muuttuu ihan eri,

tiekset tavallaan tavaks,

tai katsotaan jotain miksua,

Ertovaaraa,

niin et se voisin siitä,

niinku,

vaan,

jos sä teet siitä yhtäkkiin,

semmoseen,

yhtä halkitsevan sanan käyttäjän,

ku vaikka jukkaliinsu,

niin ei se sit vaan niinku,

tekee tavallaan toimiin.

Joo,

mä oon,

vähän silleen samaa mieltä,

silleen,

et sieltä tulee niinku,

et se perusona tulee

jokaisella koomikolla,

niinku,

tai se laavaa hahamo,

eri tavalla ulos,

ja sitten,

et niinku,

ehkä saanut

viime aikoina sellaista itsevarmuutta,

siihen tekemiseen,

ja ehkä niinku,

Matskukin on,

on silleen enemmän,

tietyllä tavalla,

voi olla henkilö kohtaisempaa,

tai silleen,

että mä uskallan olla jotain mieltä,

ja joskus,

ja tota,

ja se,

mikä se mun tyyli on,

siis mä oon semmonen,

niin,

MC-tyyppinen,

tai,

ja toki jos tekee,

niinku, pitkijä spotteja,

niin se,

että sillon pitää olla,

niinku,

niinku,

napakampaa,

mutta tykkään

tarttua hetkeen,

ja olla,

olla sillä lailla,

niinku,

vähän,

vähän niinku siellä täällä.

Joku,

missä me oltiin kesällä keiko,

mikä se oli siellä,

kemiö,

mikä se oli?

Joo,

joo,

kemiö,

kemiö,

niin,

minusta tuntet useampi vuodesta,

tai sitten se oli toi korona-aika,

te oon nähnyt,

niin se oli,

sitten se oli tosi hyvä,

se oli ihan sikä hyvä,

niinku, iltasi,

kokonaisuutena osittain,

just johtuen,

kun sä aloitit sen,

se oli tosi hyvä.

Kiitos,

ja sinä tuli sitten teidän

rajätyt,

spotinut.

No,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ei nyt,

ihan niinku,

kivaa,

kiv olsa sillee,

että

ei se mun parhaista ole,

ei se mun parhaista ole,

ei mutta siis mun mielestä

niin kuin vaikea sitä

lähtacoidystä tekee.

Vmäkset,

ilaa oli hyvä,

yleisö oli kiva,

mutta lähdyn bet documentari olleen,

mm,

mun mielestä se oli,

niin kuin jotenkin,

että siinä oli,

nimet myy,

nimet myyy,

joo,

nimenoma,

mutta oli huono ilma,

ihan tutkin ns.

sweetheart Kensäpääدة?

Joo,

pinsää HearthnДiv

Siihen kun sanotaan, että koumikon oman tekemisen ja äänen löytämiseen menee,

onko se sanottu 7 vuotta tai on ite joku kymmenen vuotta.

Mulla on mennyt ennenkin kaunisemmin, en ole vienkään löytänyt mitään.

Se on sulla laitunut omainen monotominen ääni, olisikä toi sujottu?

Hyvää paikalla.

Niin siis, se kyllä vaatii tekemistä ja kiertämistä ja silleen itse reflektiooni.

Sitten se teit siin biisonimafiassakin jotain.

Ei kivaan tajunut mitään se ohjelmaa.

Siis aina törmät siis, että mitä tämä on?

Siis ne on kaksi tuolta tuolta punkaharjulta kotoisin olevaa seko-päätä.

Ja tämä on kaikilla rakkalla ja kunnioituksella sanottu.

Jätkillä on ollut unelma olla silleen tämmöisiä vähän ekstriim-ehenkisiä tyyppejä,

jotka tekee kaikkiaan siistiä ja ne haluavat tehdä skeetsejä.

Meillä oli yhteisiä kavereita ja sitten me tehtiin yksi semmoinen lyhytelökuva,

että heillä ansaita mallit ja se, miten ne pyörittävät omia brokkiksi

ja sitten ne tekee kaupallista yhteistyötä, niin se oli helkamalle sellainen.

Siinä oli ideana, että lähtee polkee rakkauden perässä Suomesta Italiaa asti.

Sitten meillä oli kuvauspäivi Italiassa kiinni ja sitten olin TV-manaakari siinä.

Mutta hehän on nyt tehnyt koko pitkää leffoa ja ne on elisä viihteellä ollut silleen.

Ne on suosittu ja niillä on aika semmoinen vanka ja tosi uskollinen fan-base.

Onko se tupeessa?

Joo, tupeessa.

Tämä syvittäis, missä mä en jotenkin löydä mitään.

Joo, siis nehän teki tuon viivipumpasen kanssa, kai niillä oli tällainen joku missä juttu.

Niin se voi olla, joo, joo.

Mä en ole tajunut tätä aikaisemman, mutta jätkellä selkeästi meni huonommin.

Viivillä lähti ura rokkaamaan, niin sitten on selleen aaa täällä joku maksalaatikkoon juo.

Joo, niin me testiin toviin ja se on tosi tosi kivoja tyyppejä.

Ja niillä on semmoisia suuruuden hulloja ja ne on saanut paljon aikaa.

Okei, siistiin.

Joo, oma toimisiin, oma varasiin.

Miten sitten jossain vaiheessa, kun minäkin olen kaikkiin keikkaa,

niin tehdään istuisiin starttevasta, jos ei haluu, mutta sit sä katsoit johonkin?

Joo, mulla oli semmoinen tovi, et mä en keikkalojen,

kun tehnyt oikeastaan paljon muutakaan.

Okei. Mitä sillä on viste?

Pientä bönauttia ja aika tiukka masennus sitten

ja siihen liittyen valtaisen häpeä myöskin sitten mukaan.

Okei.

Ja se on osa asiaa, mikä sitten kumpua on puhuja puoli,

mutta ei paljon vitsiä lähtenyt, kun ei ole oikein elämäkä,

millään tavalla kiinnostunut.

Mistä se oliko se vaan niin kuin bönautin joku vaihjun?

Joo, se on. Se on ollut niin kuin bönautti yhdistelmä ja semmoinen.

Niin, sulla ei ollut taipumusta mihkään masennukseen tai onko?

Joo, mulla on ollut aikaisemminkin.

Ei ollut kakkoseksi misspieksemäessä.

Joo, se oli niin kuin suurin.

Ei johtunut kyllä niistä vanhoista misspieksemäki murheista,

että silleen, että on niin kuin taipumusta siihen,

että innostuu tekee liikaa ja sitten vähän polttaa itseä loppuun,

niin se ei ollut ensimmäinen kertaa, että on tolleen tullut.

Väsähtänyt, mutta se ei ollut sitten semmoinen,

että mikä on tälleen komikassa jo, että on päässyt tekemään

jo duunikseen ja muuta.

Se on tosi veemäinen tilanne sillä lailla,

että kun mielikääntyy niin syynkäksi ja sitten ei oo uskoa oikein,

mihinkään sitten, niin se kyllä oli super super mälsä vaihe,

mutta onneksi on siitä sitten eteenpäin ja oppinut ja sanoin sillä lailla,

että on häpeä puoleen ammentaa.

Mikäsin sitten, mistä sä koit niin sanotusti häpeä?

Epa onnistumisesta.

Siitä, että ei jaksanu ja ei pystyny.

Ja ylimpäätään se, että jos on mielenterveyden kanssa ongelmia,

niin se on yksi tabuista ja yksi valtasista häpeä aiheista.

Jos ajatellaan länsimaisessa yhteiskunnassa,

niin ne on vähän semmoisia, että tykätään kierrillä.

Paitsi nykyään kyllä puhutaan hirveän paljon terapioista

ja porukka shoppailee oikein, että onko minkälaista terapiaa,

missä terapiassa sä käytin pääpääpää.

Hyvää silleen, että asioista puhutaan,

mutta semmoinen syvyysaste ja suhtautuminen,

että esimerkiksi maseenussanaa,

sitä käytetään aika arkikielisesti.

Ja siis mä en millään tavalla dumaa sitä,

että toki sanotaan, että se on ihan narsisti,

niin ei sieltä välttämättä ole narsisti.

Puhekielessä...

Mä tykkäen, että monen entiset puoliset.

Kaikki eksät on ollut narsisteemat.

Pitsi, mikä käy näinkin harvinaidensa diagnoosissa.

Nimenomaan.

Siitä oli, että maseenuksesta sanomassa,

että se on...

Ei sitä vähätellä tai silleen,

että se ei tullu ihan arkiseksi.

Siitä oikeasti puhutaan maseenuksesta

ja vakaavasta maseenuksesta, mikä itse asiakia on ollut.

Että kun mennään sellaiselle tasolla,

että kun ei elämä kiinnostaa enää millään tavalla,

niin sitten, että jos siihen suhtautuminen on silleen,

että lähes leinkille ja nähäs vahantavareita,

ja hei, no sulhaisi.

Miten menisikö klubille, et sul ois joku puukata

tai joku tommonen treini juttu,

niin se, että sit se vielä vähän nakertaa enemmän sitä,

että mä en pysty mihinkään ja ihmiset ajattelemaan,

että se olisi niskasta kiinni ja näin.

Niin, nimenomaan.

Hei, kaikkiin meitä maseentaa.

Mulla onkin jollinen ääret zukaan tänään.

Niin se oli reikä.

Työkäverit näkivät.

Mut se on jännä.

Mä mietin mielen terveys, mitä sanoit siitä.

Mä olen vähän vanhempi sinä,

mutta näkivuista ehdospuuttu mitään.

80-90-luvulla lakaa vielä hirveästi.

Tai aina jos joku kävi joutu vaikka koulupsykologille,

niin se oli ihan vihittu, se on huullut.

Jotenkin vaikka siis nyt, kun miettii,

että eihän siellä vaan kävä.

Niin, se on kävä.

Otetaan selfiä postaa.

Niin, mutta siis jotenkin, että mun mielestä on aika hienoa,

että se muutos on ollut sellainen.

On, on tottakaan.

Haluan tässä sinun...

Olu miljoona kuuntelijassa.

Miljoona kuuntelijassa suurempaa.

Täällä olen vähän vettä.

Joo, syytäkin.

En missään nimessä haluaa vähän tällä sitä,

että porukka käy terapiassa.

Se on merkittävä, mutta vähän siihen,

että minkä tyylisiä ne terapiat sillä lailla on.

Se vaatii aikaan indesiteettia.

Tuohon häpeään, mitä ei puhuttu asioista.

Jos kävi koulupsykologilla, se oli häpeä.

Mä olen käynyt opiskeluaikaan ensimmäisiin kertoja terapiassa.

Muistin sen fiiliksen,

että se oli kolmannessa kerroksessa,

ja haluin yksityiselle.

Haluin yliopiston työterveitä.

Kyllä se ei saa saa tänään duunia.

Kyllä se opiskelu oli,

mutta sitten Y-T-H-R-lään.

Ja se oli tietty kerros,

että mistä porukka tulee.

Jotenkin ajattelin sitä leimaa tosi vahvasti.

Mulla oli hyvä säkää silleen,

että sain jeisiä porukoilta,

että pystyn käymään jonkun ajan yksityisellä.

Sitten se häpeä,

kun mä tiesin, että seuraava asiakas tulee.

Mulla on aina hukku ja pipo tosi syvälle,

että ei kukaan tunnistaisi.

En mä kertonut sitä keillekään kaverille tai muuta,

että käy siellä.

Silloin seurustelukumppani kanssa,

että se oli pitkän aika,

että pystyn sanoa ja luottaa.

En alkuu,

mutta mä haluun hullulla leimaa,

että se on lähtisi seurustelua.

Ehkä se on silleen, että seurustelussa on jonkun aikaa.

Mä tiedän, että se on seurustelua.

Joo, nimenomaan.

Kyllä se on niin kuin se,

mä uskoin, että se häpeä silloin

niin esti myös sitä toipumisprosessia

ja niitä asioiden käsittelyä,

koska ei uskaltanut kuitenkaan kertoo

niistä syvimmistä ajatuksista

ja tunteista,

mutta huonosti itse tunnosta ja muustani.

Niin.

No, mutta siis on jännä.

Itse, kun on tullut aina terapiasta,

kun näkee itseällä odotushuoneista,

niin jotenkin tulisi semmoinen olos,

no hei, teotte täällä kans.

Joo, tulkaa keikä.

Niin, että se on vaan minä.

Joo, se on.

Ja nimenomaan, että oi häpeä hällevenneen siinä mielessä,

että ymmärtää sen,

että ei ole niitä haasteiden kanssa ainut

ja silleen tuloin nähdyksiä ja hyväksytyksiä,

että sitähän me pelätään hirveästi,

että meidät dumataan

ja että silleen ajatellaan,

että me ei ole riittäviä.

Joo.

Ja sitähän se,

monesti voi olla nimenomaan

mielenterveyden puitteessa,

että sit rupeesi ihmiset karsastaa

ja sä et kelpaa

ja sitten jätetään sulkupuolelle,

niin se on ollut mun suurin pelko.

Mutta se on mielenkiintoinen ammativalinta.

Sulla siinä mielessä,

jos häpeä on tää juttu

ja sitten kee stand-up-komiikka.

Joo, joo.

Ehkä se on myöskin sellasta,

ollut semmoista hyväksyna hakemista

ja silleen, että mitä mulla on

niin kuin perhettaustana on silleen,

että miten mulla on niin sanottu

kahlitseva häpeä on syntynyt.

Tämä on se asia,

mistä mä puhun noissa koulutuksissa

ja noissa puhessa teissä.

Niin on sillä lailla,

että jos sä syntyy

tai kasvaa semmoisessa ympäristössä,

jossa ei saa semmoisia

emotionalistukea

tai omille tarpeilleen vastinetta

ja meillä on

tosi kiva perhe ollut,

mutta siellä on varjona alussa,

että isä on alkoholismia

ja kyllä monilla koomikoilla on

se, että löytyy sitten

perheestä tai historiasta

semmoisia haastavia asioita

ja mulla on sitten huumori muuttunut semmoseksi,

että se on ollut semmoinen

turva ja se on ollut semmoinen

defenssi ja se on ollut semmoinen

käsittelytapa, niin

että mä en ihmetellä sitä,

että musta on tullut koomikko,

koska se sopii vähän siihen

kaavaan,

mutta onhan se siis

ihan todella perverssia

ajatella, että on

sitä häpeää

ja laittaa itse saa haavoittuvaksi

ja alttiiksi joka kerta tuonne keikalle,

mutta ehkä se palkinto on

siitä aika suuria

ja ikään on tullut

sen verran ja on tullut perspektiivien

ja on ollut ammattiapua

niin kyllä koen, että

mä en rikki noista keikoista

ja sille, että

en sitä sanoa, että kun mua kiinnostaisi

ollenkaan, jos menisi

huonosti, mutta ylipäätään se,

että mä tässä sun

miljoonien kuuntelijoiden

podcastissa pystyn

kymmenen miljoonaan. Nyt se just nousi.

Joo, tämä on niin hyvä jaksa.

Joo, aivan, ja hyvä. Tämä ei ole tullut vielä

ei suluasut. Niin.

Niin,

kyllä se kertoo jostain

sellaisesta eheytymisestä

ja silleen uskaltaan

olla oma itse asiassa.

Mulla on aina suurin pelko stand-upis,

mikä mulla on hävettänyt, mulla tulee fiilis, mitä jos

ne nauraa mulle

niin kuin väärällä tavalla.

Se on mun se kaikist kauhean, että ne on silleen

eiks toi taiuu.

Eikö mä taiuu, että tää menee huonosti?

Joo, joo, joo, kyllä se

joo.

Tiedän tuonkin tunteen.

Mut oon se sama itse kärsin siis täysin

uskomattomaan huonosta itsetunnosta

ja sit se on niin hassuun kanssa se sama, että sit kuitenkin on

jotenkin kaikki. Miten sä oot niin itse varma?

Mä oon näyttelijä.

Mä oon. Mä oon.

Mä oon ja jotenkin.

Mä vaan haluan teette

rakastuttamaan.

Niin, niin.

Mut kyllä mä haluaisin uskoa, että siinä myöskin

on sitä, niin kuin aitoa

sitä itse varmuutta ja se tuloja

nimenomaan kokemuksen myötä ja on

niin kuin se, että pystyy

luketilaan, että ihmisiä, energiaa ja

luomaan.

Joo, ollaan ne lavalla itse varmu, ja se täytyy sanoa,

että se on, paitsi sit kun ei ollaan,

no sit se meneekin huonosti, mutta

tai mä oon ainakin huomannut,

sit jos sitä on P-päileä.

Te vedätte siis, sä teet

koulutuksia tai siis noita puhujia.

Se on niinku sitä viestintää, mitä sä

sanoit, että viestinnä hommin, ei oo häirinny

kyllä koomikko siinä varmasti.

Ei, ei kyllä.

Joo, ei, ei kyllä.

Niin tota,

mä oon siis puheviestintä, se tutkii

osaamista eri konteksteissa, niin siitä on

ollut kyllä tosi paljon hyötyä,

niin kuin, että ymmärtää teoriaatasolla

ja

vaikka niinku esiintymistilaan, että

tai sitten, että ryhmädynamiikkaa,

ja miten just esimerkiksi M-C-duunissa,

että meidän pitäisi ehkä luoda semmoinen

yhtenäisyyttä sinne yleisöntä, että mitä siellä

mahdollisesti tapahtuu, niin kyllä siitä on

ollut hyötyä, ja sit mä oon

opettanut vuorovaikutusosaamista

ja puheviesti näin tuommoista peruskursseja,

niin kun aikoinailla ajan saloonopistossa,

ja nyt mä oon viime syksynyt, niin siis

tuolla taideyliopistolla on ollut

siellä on ollut noita

ohjaajia, käsikirjoittajia

ja tanssijoita, niin on käynyt muutamia

kursseja vetää siellä, niin se on ollut tosi

makeita ja siis niin kuin pelottavaa

älykkäitä nuoria.

Joo, mun tilette kei hyvää kyllä se,

niin kuin aidosti tuommoinen, niin kun koska

no joo. Okei.

Ei mä tiedä, ei te käynyt sen kouluja,

mutta jotenkin niin kuin muistan

vaan, että vaikka kuinka ollaan ja käsitellä

puhutaan työkseemme, niin silti mä oon huomannut

miten helvetin vaikea, että se

kommunikaatio sitten kuitenkin on,

ja miten paljon siellä tulee väärinymmärryksiä

kaikkea, ja samaa mun mielestä

komiköidenkin kaan vähän semmoset,

eikö sä sanoit jotain, että on

sille niihin ja sä ajan päästä niin kuin

kahden kuukauden päästön silleen,

niin sä sanoit, että silloin kerran näin.

Kilahtaa joku meseen viesti, että joo.

Mitä tapahtuu?

Joo, mutta siis Simo takasen kanssa te vedette

niitä oikein enemmänkin.

Joo, siis meillä on tämmöset

kun Simo puhuu epäonnistumisesta,

mä puhun häpeästä, niin meillä on

tämmöinen mokaas Simo ja häpeä Helena

ja Otsikolla

hei hei häpeä, epäonnistumalla voittoon.

Joo.

Tämä on pari vuoden takaa

me niin kuin pondrattiin silleen, että

meillä on jotain

yhteistä näissä meidän jutuissa,

että ehkä voisi taisi tehdä jotain

kiimpassa ja sitten syntyy tällänen

ja, että me tehdään

yhdessä, mutta

sitten molemmat meistä tahoillaan

tekevät näiden aiheiden parissa

ja

nyt me ollaan sitten aloitettu yhteistyöt

on hidasta elämää kanssa,

vaan tästä ajan naapurissa

niin sinne blokitekstijä

ja sitten meillä on semmoinen kirjaprokkis

heille. Heille tässä menossa

niin se on ollut

tosi kivaa,

koska noi puhujat setit

niin ne voivat olla aika silleen

yksinäistä kivomaa ja

minä olen vielä tosi alussa siinä

niin

on ollut kiva saada

amerikkalaisen jalkapallon pelavan

olkapää.

Siinä on kyllä sellainen, että

siinä on jotenkin ihana,

että kaikki sujuu

ja se on hirveän rauhallinen

vaikka onkin ihan kivaa mukaille

mutta poitti näin, että

se saa vakuutettua munkin, että kaikki menee hyvin

ja vielä mainittako on se,

että on superkivaa, että

meidän energiat on aika

samaan henkisiä, että

jos ollaan tehty kimpassa, että kun on

toinen vetää puoletuntia, toinen puoletuntia

niin sitten, että siihen

ei tuu semmoista hirveitä kappia siihen

energiaa ja silleen tosi erityyliisiä,

että meistä on

aika tämmöisen

tavantalliaisia, mutta silleen, että me ollaan

aika hyvin

improomaan ja nappaan niistä tilanteestiin,

koska Simoki kun tekee

paljon juontotöitä ja MSE-hommia

niin nähin näinhän

...

Tänään vain on pari tuntia, sekä keväsin

että syksyy sinne

kun käy rainsmestareilla

autoni renkata Simon firman

painplan

on, on, on, olet ets käynyt on joku ja mä wykon

ne menesattendu ja sit bli site

jutellaan juoda kahvia ja päästymään

suurin kerranäInnaminen

Alpha

sehän häpeä, mutta yritän olla häpeä, mutta siis pakko sanoa tähän, että se oli jo joskus, oliko se 2019, 2020, sitten niin kuin tota kaisa, pylkkäisen kaisa niin kuin sanoa, sanoa mulla, että siis Helena, että se niin kuin koulutat häpeä sitä Suomessa, että sulla ei varmaan on duunia, etteikä suomalaiset osaa hävetä, jo ihan riittävä hyvin, niin tota oli niin kuin hauska pointti siitä, että sitten niin kuin, että nimenomaan puhun siitä ja koulutan siitä, että ei

tarvitse sehän häpeä tai ja menee sitten. Niin, että se työ sarkaa riittää. Niin, niin, että nähtäisi se, nähtäisi se tota, sellaisena asiana, että mitä voi, voi sitten taututtaa, että vois elää niin kuuluisaa oman näköstä elämää, että ei antaisi sehän häpeä torppaila.

Niin, se on paras nelvo, mitä mä oon kuullut ikinä, sen sanon mulle yksi tyyppi, niin se on, että sun pitää elää oman näköstä elämää, se on jotenkin ihan mahtava.

Niin, nyt mä vaan tiedän minkä näköstä se on. Niin, mutta se löytyy. Tässä on onneksi aikaa ehkä servittäviä.

Hei heiki, kroppa kertaa. Kroppa kertaa, että se on ahdistaa jossain tai jotenkin silleen, niin sit se, että asia ei tunnu kivältä.

Vitsi, tota sulla oli mahtava ilmeen.

Eikö mä rupasin liittynyt, miksi mä maksat terapiasta? Mä voisin vaan pyytä sua vierääkset tämän. Niin, mutta sen tota ei tää ilmasta ois.

Ai niin tota, mutta mulla on kymmenen miljoonaa kuuntelijää.

Heikkihan ottiin, mutta tähän podcastiin, kun mä laitoin viestiä tarjoaisin, niin todellakin se monta tuntia voit puhua.

Joo, joo, joo, ei vaan tietysti tähän podcastiin, koska siellä oli niin hyvä keikka silloin viimeisestys, että herronen aika nyt täytyy.

Ja kyllä mä tiedän sitä häpeänkin, niin kun joo, niin että vaan oli jotenkin sitä, että nyt täytyy kyllä.

Kyllä keskustella, mutta sulla on tuossa pitäiskö hävetä sologi?

Joo.

Onks se näitä, tää kuulostaa nyt, ei ole tarkoitus sitystä, mutta onks se näitä monia koronapurahasoloja alunpäin?

Ehdottomasti, mä ajattelin, että me etsä siihen, niin tota, mut mä haluan nähdä sitä aavista myös sellaisena, että on taiteen niinkuin...

Se siis itsetään ihan samaan, joo, joo.

Että se on niinku jollain tavalla noteerannu.

Noteerannu, että ainakin kun mä kerron yhden mun vanhalle opiskelukaverille, josta joku on siis tulossa kattoo tätä soloon, niin sit mä sanoin, että joo, että se oli niinku tämmönen taikei juttu, niin se oli ihan...

Joo, että sä saanut sellasena, niin niissä mä olisilleet, joo, että ihan samaa tulee säälistä tai koronasta, niin tota mä olen saanut yhden ilan ihan elävän katseen, niin...

Joo, se linkittyy siihen, ja tota mä oon tehnyt sen kerran tuolla Olfinmölpanelin tuottamalla naisten päivän komikka-festareilla, se oli maaliskuussa 9.3.

Ja nyt on tulossa bottalle samaisen paikkaan, niin tota sinne Tinasaliin kolmanteen kerrokseen, niin 18.10.

Ja Mikkelissä 19.10. Ja 19.12. tämän Rain, tota Hallinnoimalla, Porvon pahtilualla, joka on Porvon paras standa-lupi ikinä ja...

Ja ainut.

Hei, riippuen, mitä markkinoin on?

Tää on nyt reitävänä haukku, kun se ymmärtää.

Mutta siis...

Ja sit on seuraava vuoden puolen, mä menkään mä Oulussa ja...

Mutta tässä tulee ihan hirveesti nyt niinku päivämääriä, niin mistä nämä...

Vvv, helenaplunnen.com

Helenaplunnen.

Pollanen.

Pollanen.

Mä ajattelin, että se oli kun, ratkaisu se sitten kun ei voi laittaa yötä, niin se on...

Joo, mun äiti on ratkaisu sen komilla G-mail-tilieellä.

Äitä mä muistan.

Mä kerroin kesän.

Kerralle.

Voiksä kertoa, että tässä oli niin hauskaa.

Äiti leppi terveisiä.

Lähetän rahaa.

Lähetän rahaa.

Niin, jos sä et lähetä rahaa nyt, niin mä kerron nää jutuun.

Ei tullut tilille vielä.

Nyt kerralla.

Ei oleko laittanut.

Joo, siis mun äiti on...

äiti on tota superihana ja semmonen energinen erityisopettaja ja...

Ja sitten...

Mutta hänellä, plus sitten olen huomannut myös monilla muilla ihmisillä, unohtuu salasanaat.

Ja hän ei oo sitten kyselyä niinku, josta kuulkee tuesta, että mikä hän ei salasanaa ois.

Hän on aina luonut vaan uusii tilejä.

Siellä on ollut sitten tuulla.pollanen ja sitten on ollut niinku...

hänen toisella nimellä Lea.pollanen, ätke-emal.com.

Ja sitten on ollut jotain niinku T.pollanen jotain tämmöstä.

Ja sitten viimesin on ollut se tuulla.pollanen.

No niin, et lähetä nu rahaa.

Jäksi on joutunut selittäästä jollekin sähköpostiossa.

Joo, sitten on aina niinku, et mihinkä se laitetaan sähköpostia.

Tuulla.piste.pun.

Elikkä...

Pöllänen mut ilman...

tota aata tai...

Tiedsä pelkää.pun.

Joo, siis...

Onks hän oo erityisopettaja?

Joo, nimenomaan.

Hän on special forcesin kanssa siellä.

No mut Elena...

Pollanen.piste.fi.

Löytyy ne...

Kom!

Tää oli suoraan niinku, jollain tota...

Shame.

Shame is shit.

Sitä ei piiä shamed.

Joo, joo, joo.

Joo, sieltä löytyy.

Totta...

Oks se oli joku komedia muisto?

Sellainen, mikä on tehnyt suun merkittävä vaikutuksen.

Joo, siis on.

Ja sanoisin ehkä se tämmönen...

Se on ollut hyvin kasvattava.

Ja mä olin 2018, niin...

pyörin jonkun verran Londonossa...

kävin kattoo siellä klubeja ja kävin tekeen...

niin ku tämmöisenä, niin ku treeni klubeilla ja...

ja haluisin vähän oppia.

Koleksulla silloin siis mielenää myös,

että se ihan menisi tulkavalle tekemään, niin ku pysyvästi.

Tai siis tämmönen, että...

ei pysyvästi, mutta te ajattelitse, että se voisi olla semmonen...

ihan mielenkiinnosta.

No siis, ajattelin semmoista, että se...

se, niin ku...

pakottaa se ehkä kirjoittamisessa sellaseen,

ettei voi tyytyy sanoa leikkeihin.

Niin, niin tota...

Että semmoseen, että saada...

saada, niin ku...

vitsiä kulkemaan.

Ja tota, et toki...

niin ku kiinnosti myös, et mikä...

olisi niin ku semmonen...

niin ku seuraava askelien, en sanoo sitä, että...

Suomessa olisin päässyt vielä sellaseen...

niin ku...

missä menon kuuluisi olla?

Joo, joo, joo.

Niin ku, mikä voisi semmonen, niin ku tavoite, että...

et sit semmoista, niin ku...

niin ku väli...

välii potkuaiseen tekemiseen.

Joo.

Et tota, et säilyy niin ku...

semmoista, niin ku motivaatioja mielenkiintoa.

Niin, niin tota...

tota tota...

eh...

siellä Lontossa, niin...

osallistui myös, niin ku...

muutamaan stand-up-kisaan.

Joo.

Yhteensä neljän.

Kaksiniista meni...

meni silleen hyvin.

Ja...

ja kaksiniista oli tosi...

tota kasvattavia.

Ja ku sanoo...

sanoo...

kasvattavia, niin...

tarkoitan pitkin vittuja.

Joo.

Ja tota...

toinen oli, niin ku...

komedistoreissa.

Siellä oli ton kongshow.

Joo.

Otko sun kertoi yle kertonut?

Tai kunteli ei ole kertonut, mikä on kongshow?

En varmaan ole.

Kerro sä.

Kerro sinä.

Okei, kongshow on siis sellainen...

en mä tiedä...

tota ei vaan siis se on sellainen, että niinku yleisö päättää,

että siellä on näitä yleisölle valtaa ja usein niitä on kolme.

Ja sitten...

kun he kyllästyy, he nostaa jonkun lapu...

ylös...

ja kun kolme lappuu ylhäällä, niin kongshow ja se on siinä.

Ja erityisesti nää komedistoren...

lontoon, mä oon kuullut niistä, niin nehän on niin brutale.

Ja ne ei kyllä kuuntelee hetkeekään.

Joo.

Joo.

Joo, juuri näin, että siellä oli aika...

aika tota silleen...

se illan mc provosoi porukkaa, että sitten alkaa brutaleja

näin poispäin.

Ja siinä iltana oli varmaan niinku vähintään 15.

3. osa on niinku enemmän tehneitä ja vähemmän tehneitä.

Vähän niinku Suomessakin stack-upkisoissa, että porukkaa

ehkä saa jotain seuraavaa askelta ja puusti.

Ja toivo, että tulee nähdyksi.

Ja sitten tota...

siinä iltana oli...

meitä oli...

naispuolisiin koomikoita tasan kolme.

Ja mä olin tokalapuolisesti olla esiintymässä.

Mä olin mun paikallisen ystävän kanssa kattoon,

niinku siinä yleisön puolella ja sitten ekaan puoliskoa.

Ja sitten tota...

porukka...

ne ei ollu ihan hirveän fiiliksissä niistä naispuolisista.

Ne oli hyviä, mutta kun ne puhuu sinkuudesta,

niin jengi oli heti se...

No, minä ajattelin, että tämä on ihan mahtavaa,

koska minun ensimmäinen vitsini on sinkuudesta.

Ja sitten mä rupaisin mietin, että pystyn,

kun mä aloittaan jollain toisella tavalla,

mutta totesi, että minulla ei oo mitään semmoista lyhytta

että mä pystyy sinne jotenkin myymä itteni.

Ja sitten jollain muilla klubeilla,

niin se oli toiminut tosi hyviä,

että sitten mä pääsin sen matskuun.

Ja sitten mä olin mun on pakko vetää tää.

Ja sitten mä menin lavalle,

ja se oli niinku heti vähän...

jengi ei mä aloittanut kuulee,

että sitten tulee lappua ja toista lappua.

Ja mä en siellä todellakaan pitkää ollu sillä lauteilla.

Ja tässä oli tämä niinku kasvattava kokemus,

niin oli sille, että mä en ikinä edes Suomessa

aloita keikkaa siitä, että mä oon niinku sinku,

vaan niinku mä oon silleen, että mä oon parisuuttaessa,

vaikka mä en ees ollu.

Ei vaiskaa siis aloitin epätoi sen etimisen.

No ei vaiskaa.

Mutta siis se oli niinku semmonen,

että mun on niinku pakko löytää jotain muuta mielenkiintoista itestäni,

tai jotain semmoista, että minkä näkis hauskana,

että ehkä toi sinkuun sen naiten ja bla bla,

että tää on niinku nähty, että tää ei oo niinku...

että se on has been homma.

Niin se oli mulle sellainen, että piti käy komedistorella avalla sille,

että mä oon aloittanut eri läpille ja...

Kaivaa syvemmältä sitten niinku, joo.

Mut siis no, joo, ne on ihan kamalia.

Kongshout Suomessakin, siis mä muistan aina,

että mun oli vielä ollu se vuosi, 2012 oli sitten se kamala vuosi.

2011 mä voitin kaikki kisat myös Kongshout.

Ja esikom...

Sit mä menin 2012 keväällä,

oli siellä tomaattia hämeellinassa.

Ja mä muistan, mä en tiedä miten mä sinne niinku lähin sinun muut,

mut mä muistan vaan, että mä ehdin sanoa just joku kaks lausetta.

Mä näin eka lappunous.

Oho, toinen lappunous.

Mä sanoin, mut yhä sitä kolmatta,

en ehtinyt lausettaisiin loppuun ja kolmas lappunous.

Ja mä muistan mun aikali, siis mä olin ainut,

joka ei selvinnyt lähes käes minuuttia.

Ja mä muistan, se häpeä oli kyl hirveä.

Ja mä kyl oli vielä se, että niin mun ei oo kannattanut ikin tulla tän,

että mä olin jo voittanut.

Ja mä muistan, et sit jotenkin tuntuu,

et ku kaikki kollee katki kattoo sen ääliä,

jotenkin...

No onhan siellä...

Vitsi muusta, haapala voitti sen,

sit oon tommi tuomisen kanssa kyl,

ja on kyl, jos et säkää pärjänny,

niin on kyl tosi brutaali meininki.

No hitto, mun mitään mul käy,

ja sit se meni heti viiteen minuuttia,

vaan se...

Niin menomaan.

Ehkä niisi paperessa lukee, et heikki, we love you.

Miekkä se oli jo jengi tajusen väärin.

Niin, et heikki nyt lähdetään kaljalle, et ne ei alunut.

Olis tii ki, en siis poidusti,

että tätä tää oli ihan omaa,

mut joskus mä oon kattonut myös,

että miten ne MSE toimii niissä,

niin liikaa tulee sille, et ahaa,

tässä on päässyt liian pitki hyvin aikoja,

niin ne tulee sinne välissä,

että hei, olkaa rajumpi,

olkaa, et te kuuntele yhtä sitä sille,

niin mut nyt on just muun vuoro,

et miks sä just niille sanoitte, eiks sä?

Joo, ja tossa tulee myös tämmönen,

tämmönen niinku ryhmapaine,

niinku muulta,

että vaikka se tyyppi on,

niinku et tykkäis,

mut sit jos ykski huutaa selle,

tämmönen sille lappo,

niin nii, niin se tulee sille, et sä ei oo auta.

Mut oon siis,

tämä on yrittänyt sanoa nyt,

että se ei ole semmoinen minuuttia,

ihan helposti siinä,

jos ei oo se niinku...

Jos ei noissa kukaan

nostanut niitä lappuja,

niin mä olisin voinut vetää 7 minuuttia.

Jos kaikki olisi tykännyt,

niin mä olisin voinut vetää.

Mut täytyy sanoa,

kyllä aina niinku,

tältäkin kuuntelee,

monet koomikot,

aloittelevammat koomikot,

niin kongshow on oikeesti vaan peli,

ja niille on mitään tekemistä,

siis aidosti,

siis on totta kai,

eihän niitä nyt kukaan

huono varmaan voita,

mutta siis tarkoita,

että siinä,

vaikka ne laput nousissa,

voit olla silti ihan hyvä ihminen.

Enää mulla 100 000 kuuntelijat,

ei jälkeen.

Se oli sun komedia-muisto,

se oli hyvä muisto.

Mitä sä aluisit suositella?

Me aloitettiin tää podcastilon

koronakuriudessa,

ja sitten mä aina

kyseltiin,

että mistä,

mitä voisit suositella

meidän kuuntelijakatselijoille,

että,

niin onko sul jotain suositeltavaa?

Mä suosittele lemmikinhankkimista.

Lemmikinhankkimista?

Okei.

Onko siltä liin minkä?

Ei silleen,

mutta sellaisen,

jonka pystyt handlaamaan,

ei kannata ottaa

vaikka booa-ajos pelkää

tai jotain semmoista...

Onko sulla lemmikin?

Joo,

meiltä löytyy

sellainen pieni koira,

se tuli,

mun puolison mukana,

ja se on

reskiukoira.

Se on tullut 5 vuotta sitten

esim.

Ja on kadulta löydettyä.

Minkä ikäinen se sitten on?

Se on noin 10-vuotias.

Se on noin 10-vuotias.

Mutta suosittelen

sinne lemmikinhankkinassa

pienintä semmoista

tutkailua,

että minkälaisia luonteita

niillä on,

ja mikä sopii sun

arkeen,

ja näin poispäin.

Mutta tässä

koktailissa on erilaisia rotuja,

niin sieltä on ehkä kaikkien paskimmat.

Okei.

Tullut...

Joo,

tälle elmo on

ihan astuttava koira täysin,

mutta ei ole ehkä silleen,

että jos itse hankkisin

koiraa,

niin se,

että elmo esim.

on maailmalla

aiskillenkeilijä,

ja sitten,

kun ihmiset on silleen,

että ihan hankkinut

koiraan,

niin tulee liikuttaa,

niin mä kun on hankkinut elmo,

niin mä olen liianut

6 kiloa,

tai kun elmo tuli

mun elämä,

niin kannattaa

tutkalla,

että mikä se on siihen

oma elämää,

hyvä koira,

ja myöskin sitten

ehdottomasti suosittelen

reskyykoorahankkimista,

koska tuolla maailmalla on

paljon ihan ihan koiria

ilman kotia,

ja

elmos kuitenkin,

niin mun mielestä on tosi jännää,

että unohdetaan

sitä historiata,

hän on kuitenkin löydetty kadulta,

hänellä ei ole ollut kotia,

niin hänellä on tullut

aika nirso,

että ihan kaikki ruuat

eikä ole paaja,

ja on ihan suostu

kaikkiaan,

koirampeti ei,

että hän käyttää

minun otsaa-tyynynä,

ja itse asiassa

istuin paikkana,

ja muuta näin poispäin,

niin se on,

tekee mielivälillä

silleen,

että ymmärrät sä,

että on ollut pelastettu,

ja mä oon nyt tullut

kansasua hoitamaan,

myöskin silleen,

että kun elmoilla on

korvien kanssa vähän haasteita,

ja häntä käytetään

korvallääkärissä,

niin hän on ihan saakeli

vihane siitä,

että hänet on sinne viety,

ja lasko on ollut 350 pehmeä.

Joo,

mutta ehkä se oli

sellaiset

jättetelämään kadulla,

hemmä tiedetään,

ehkä sillä oli joku

ranskalainen Michelin ravintolla

siinä,

että jäksee, joka antoi

hänelle tähteitä.

No,

se on jostain marbejasta,

niin se on se parempia,

mutta mä veikkaa, että se on ihan

puudas fukelainen,

koska sillä on alapureen,

tai että se on ollut vanha

tölki aukas,

ja se on vanha juoppaa

oikeasti.

Se oli hirveä juttu fukessa,

luonnollisesti on paljon

suomalaisisuus,

mutta mä kuulin

tämmöisen jutun,

kun se oli siellä,

niin kun siellä oli nää,

niin säkin oot ollut fukessa

keikon paljon,

tai mä olen ollut kahdesti,

mutta se on niin hyvä,

kun siellä on niitä...

Kiitolle terveisiä.

Niin, kyttelen,

Kimmo, atletikuun...

Parastaikina.

Kimmo laittoi just joku

mainosvideo,

mä oot kyllä Kimmo,

mäkin muistan,

kun se oli...

Ei se tänä kuutele,

mä muistan,

kun mä olen tutustunut

se 90-luvulla,

kun se oli semmonen tiaksen

niinku,

semmonen niinku tikunka,

semmonen tiaksen,

pukeutu aivan,

helvetin,

kireisiin,

semmoisen 70-luvun

parittajan luokkia,

kun se meni,

se oli semmoisen kippuraa,

viikset,

ja mä oot jotenkin

muistamaiset,

että tää on kuulejatkinä,

kyllä, se oli siellä...

No, joka on, niin se oli ennen,

hän oli...

Kalju hän oli silloinkin,

mut niin ku sellainen,

että jossain vaiheessa

keskiikä sai kiinni.

Aika uhi,

ei terkku,

jäkin minulla.

Mutta,

niin fukessa,

kun saa näitä,

tietysti ruokajonopaketteja,

niinku muu alaki,

ja sit

Espanen saatellaan,

että viini on elintarvike,

niin sit jotkut

suomalaiset vielä vissiin turistit,

oli käynyt jonottaa

niit paketteja,

heittänyt kaikki ruuat,

helvettiin,

mut ottanut ne viinit,

ylitylähtiin,

ja tietysti tietenkin

sitä ihmetä,

että...

Ois sitten nyt voinut,

ja todennäköisesti nimenomaan

turisteja vielä,

että itse,

että muuten voi juoda

kyllä kuuden euron tuoppeja,

mut sit,

ei nyt saada ilmast viiniä,

edetään nää.

On mahtavaa.

Joo.

Olako me käsitelty

sun mielestä kaikkeen?

Onks me vielä jotain,

mihin sä haluaisit,

puuttuu?

No siis,

mä en tiedä,

mä oon ainakin viittelnut

hirmuhäviin,

niin mä voisin heikki sun kanssa jutella,

pitkään, mut mä huomaan,

että toi varmaan semmoinen

korrekti tapa, että...

Ei,

kiirei jo,

ei jo,

kiirei jo, voidaan jutella

vaikka mitä.

Mä voisin mainita pari

sanaa old-film-panelista.

No,

ehdottomasti,

se oli minulla täällä kans.

Okei.

Mut mä en jostain

siis puhunut siitä.

Joo,

kun et haluunut.

No,

ei kiinnosta noin

naisten jutunaan.

Niin.

No,

se pöökun ei yritä.

Nyt tuli häpeä tästäkin.

Joo.

Joo.

Joo,

se oli noita

naistenpäivän komiikka-festivaaleja.

Ja tota,

et sinne,

sinne saadaan

taas uusia soolueesityksiä,

ja sit siellä on

perjantaina tulossa

tämmöinen yllätysiltä,

se on siis koko viikon,

viikon kestävä,

ja sitten

meillä on tämmöinen muijamaraaton,

jossa esiintyy 15

naispuolista koomikkoa,

ja se on semmöinen

kolmen tunnisoo,

niin nyt me viedään se vähän

isompaa sali,

et se tulee apolloa.

Okei.

Se on,

se on niinku makejuttu,

et siellä on just

kumppaneita,

niin se on,

se on niinku makejuttu,

ja itse pyörin siinä taustajoukoiseen,

ja toki myös,

myös lavaalla,

ja tota,

meillä on kolmas 11.

on sit tuolla

Pottola keikkäiseen kanssa,

ja tota,

mä oon tosi jylpeen

meidän promo-kuviista,

ja, ja...

Mutta olfi-imelppäinen

on aina ollut hirveän hirveän,

se on niinku alusta lähtien,

siihen on panostettu.

Joo, kiitos.

Joo.

Mä sanoin Simoilla,

et paljonko toi,

niinku kuvaa makso,

niin sitten,

et ku se oli silleen,

se arvona,

ja sitten ku mä sanoin,

et no,

et siihen meni ehkä

puoltoista tonnia.

Se on,

et ei se on niinku,

ei se kyllä niin kallis,

ei se niin arvokasoa.

Mut joo,

siis mä oon,

niinku tosi,

tosi tyytyväinen sille,

et siinä on semmoinen,

niinku,

hyvä,

hyvä meininki ollut,

ja mietitään sit vähän,

et millo,

millo seuraavat,

ehkä ne tulee

ensi vuoden puolelle,

et mietitään teemaa sitten,

ja,

joo, joo, joo.

Ja, ja kaikki,

rakkauden profsit,

ja niinku,

saana Peltolalle,

että tää on,

tää on tota,

eh,

erityisen

kiitollista,

ja kivaa,

saada tehdä tolleen,

niinku,

tietyssä porukassa keikkoa.

Eikö se ole kiva,

et mun mielestä se on tavallaan

siisti,

et kun tää on aika yksinästä

puuhaa,

niinku monesti,

niin sit on välillä kiva,

et on tuonne niinku,

jengi,

kenen kanssa.

Niin,

sulla onkin ollut useampia.

No,

on,

joo,

mut sit jotenkin ainahan ne vaittuu,

mutta niinku,

onhan sit tietyt tyypit,

huomaa vaan,

että on se niinku,

kiva.

Niin,

on sillei,

vaikka,

koomikot on,

oikein mukavia ihmisiä,

ja silleen,

mut osaa näkee tosi harvokselta,

ja sit on niinku,

Päkkarilla,

vaan silleen vähän,

heivo,

moi,

hei,

ja kaikki keksikittyy,

ettei hisä,

ja sit on silleen,

no,

viittikö häiritään,

ja ainahan minä häiritseen,

ja sit mä teivän pitää,

turponi kiimiä,

ja näin pois päin,

niin sit,

sit on niinku,

huomenna sen,

että on,

ja sit tavallaan,

tietää sen showinkin,

että puntein,

niin kun toisen matskut,

ja silleen,

et minkälaisen,

niinku,

kokonaisuuden,

pystyy tarjoamaan porukalla,

niin se on,

se on kyllä niinku,

kivaa,

mutta,

www.olfimelpanel.com,

tai tää ollaan,

tämäkin.

Tämäkin on,

totta kai,

koska se on englanniksi,

ja sitten,

ja sitten,

elena,

boom!

Joo,

pistekom.

No ei, kiitoksia,

kiitoksia tästä,

oli kiva, kun tämä on,

niin stui.

Kiitos, heikki,

tämä on ollut ilo.

Hyvä,

ettei hävetä tämä sitten.

No katsotaan sitten,

katsotaan sitten,

minkä on,

oli ihanaa,

et mulla oli äiti,

äiti,

ja kun oli,

jos äitisuuttu,

mulla oli sitä.

Nii, oli äiti,

mä olisin et Heranekollaks,

nyt puhuttiin,

jos nyt tulee uutena,

silleen,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

ei,

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.