Uutisraportti podcast: 31.8.2023: Kaja Kallas, budjettiesitys, Jukkatalon konkurssi

Uutisraportti podcast Uutisraportti podcast 8/31/23 - Episode Page - 55m - PDF Transcript

Hei, ja tervetuloa Helsingin Sanomeen Uutisraporttiin podcastiin elokuun viimeisenä päivänä vuonna 2023.

Minun nimen on Venla Kuokkanen, Sanomatalon sateisessa studiossa ajankohtaisista ja kutkuttavista uutisaiheista ovat tänään keskustelemassa ulkomaan toimittaja Matilda Jokinen ja politiikan toimittaja Joona Aaltonen.

Tervetuloa.

Kiitos, kiitos. Vaikka studiossa ei kyllä onneksi sadan.

Vaikka viimeinen sate, kyllä sai Sanomatalon kellarin tulviomaan, että toivotaan, että tämä 7-kerrossa säilyy kuivana.

Siitä, että tulva on pahassa tilanteessa.

No joo.

Yes, asiaan. Tänä viikon podcastissa keskustellaan skandaalin keskelle joutunasta viron pääministeri Kaja Kallaksesta, ensi vuoden budjetti esityksestä ja Jukka-talon konkurssista.

Jaks on lopussa luvassa vielä henkeviä keskustelun aiheita, joilla voi tehdä joko vaikutuksena keskustelukumpaniinsa tai saada kiusalliset tilanteet tuntumaan vielä entistäkin kiusallisemmilta.

Ja todettako on vielä tähän loppuun surru-uutinen tai loutinen.

Erliippuen siitä, että mitä asia näette, mutta tämä on käsätiimin vika-jakso.

Ja täällä, medetään.

Joo, ensi viikolla taas. Markot ja Annit ja Tuomakset vauhdissa.

Kyllä.

Pitäisikö sanoa tuo maat?

Ahaa.

Puraalis. En tiedä. Jatketaan jatketaan.

Miran pääministeri Kaja Kallas on joutunut skandaalin keskelle puolisonsa Arvo Hallikin liiketoimien vuoksi.

Hallik omisti noin 25 % kuljitusalan yrityksestä, joka on jatkanut kuljituksia myös sen jälkeen,

kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäysotansa Ukrainaan kanssa.

Asian tultua julkit Hallik myyi osuutensa yrityksestä.

Kallas on sotkeutunut kuvioon lainamalla 350 000 euroa puolisonsa yritykselle,

jonka kautta kallakseen miehllä oli osuuslogistiikka toimiaan jatkaneista yrityksestä.

Miten merkittävästä asiasta nyt on kyse?

Kyllä virossa merkittävästä asiasta, että kuitenkin kyseessä pääministeri,

ja ei pelkästään, että kyseessä on pääministeri, vaan kyseessä on pääministeri,

joka on aivan erityisesti sekä virossa, että maailmalla on justesti profiloitunut tosi vahvana äänenä,

tiukasta linjasta Venäjää vastaan, ja just kannustanut sekä kaikkia yrityksiä,

että muita Euroopan maita yhdysvaltoja ottevat tiukemman linjan Venäjän kanssa,

ja ollut tällainen hyvin moraalisesti puhdas, hyvin sellainen, että hän on ainakin tiukan linjan kannalla,

ja sanonut, että sodassa ei ole sotaomusta valkosta, että siinä ollaan jollain puolella tai ei olla,

niin tavallaan tässä musta valkoisessa linjassa, jota hän on ajanut, niin se näyttää sitten aika mustalta töhryltä,

että hänen miehensä on ollut mukana kuviossa, jossa jatketaan tuota noin toimintaa Venäjällä,

ja hän on itse sanonut, että hän ei ollut tästä tietoinen, mutta sitten heräänää kaikki kysymykset vastuusta,

kun kuitenkin on muun muassa lainattu tätä rahaa, niin pitäisiko olla tietoinen minne rahansa lainaa.

Mä haluan heti tarttua tohon, että onko oikeasti mahdollista, että hän ei ois tiedyn liiketoimista?

Onko kuinka uskottavaa tämä on?

No kyllä se sinänsä on mielestäni ihan mahdollista, että totta kai hän tietää, että se on mennyt siihen kohonkin liiketoimintaan,

mutta ei hän välttämättä ole tuo tiety, että miten se toimii Venäjän kanssa tai muuta tällaisia yksityiskohtia,

se on kuitenkin puolisen työ, jos itse kukin miettii kuinka paljon tietää oman puolisen työn sisällästä,

pääosieti ehkä, mutta ei ehkä näin yksityiskohtaiselta kannalta,

mutta onhan tämä aika poikkeuksellinen tilanne.

Meistä varmaan kukin voi ajatella, jos yhtäkkiä kävisi ilmi, että Petteri Orbon vaimolla olisi joku tällainen erikoinen Venäjän bisnes,

niin kyllähän se olisi Suomessa kaikkien uutisten pää, uutis aihe, vaikka pääministeri siitä ei olisi kannunut tietoinen.

Tässä nyt korostan, että tämä nyt vain valikoitui esimerkiksi, koska Orbonsuomen pääministeri ei sen takia,

että hän vaimolla olisi jotain nämä rapointeja.

Emme vihjaile.

Mutta siis jos tällainen on Suomessa, niin olisin se aivan kukin voi itse ajatella, kuinka iso uutinen soisi Suomessa.

Ja se, että viroon on vielä näyttäytynyt tässä esimerkillisempänä maana historiansa puolesta kuin Suomi.

Ja ovat onnistuneetkin ehkä profiloitumaan siinä, että Kajakallaskin on sanonut,

että ilmaissut iloaan siitä, että sota on saanut Suomen näkemään Venäjän samoilla silmillä kuin viro.

Ja näin pois päin, niin tässä on aina ollut vähän tällainen, että viroon aavistanut, kuinka paljon ongelmia yhteistyä Venäjän kanssa tuo,

ja viroon ymmärtänyt pitää oikeanlaista etäisyyttä ja tiukkuutta.

Ja sitten nyt on sillä, että no, mutta bisnekset ovat jatkuneet.

Ja Kajakallasan on perustellut tätä mummassa sillä, että on sanottu, että on autettu,

että virma on auttanut siellä ajamaan toimintoja alas, niin kuin toista virolaista yritystä ja näin.

Mutta tässä ollaan silleen aika harmailla vesillä, koska aika moni yritys, joka on jatkannut toimintaa Venäjällä,

on vedonnut siihen, että tässä ei voida lähteä rytisemällä, vaan pitää turvata työntekijöiden selustaa

ja turvata näitä omia varoja ja muuta.

Ja sitten siinä emenee, että missä kohtaa mennään selittelyn puolelle.

Toi on hyvä pointti.

Samaa keskustelu on käyty myös Suomessakin, että missä menee yritysten vastuun rajat.

Jos on hyvin kauan vaikka toiminut Venäjällä yritys tai tehnyt jollain tavalla liiketoimintaa sinne suuntaan,

niin missä menee se rajaa?

Kyllä kaikki varmaan ymmärtää senkin, että kerralla kaiken pistäminen poikki,

ja se, että ihmisiltähän vielä työpaikat siellä villasi ongelmia, niille ihmisillä voi tulla,

siellä Venäjpaltion tilanne on, mikä on, niin se on hyvin kinkkinen kysymys,

mutta ainakin mun mielestä tässä keississä tosi mielenkiintoista oli se,

että aina voi puhua siitä, että olisiko hän voinut jo aikaisemmin myydä tämän,

miten kohtalokasta juuri tämä oli, että oliko mahdollista, että olisi myyty vaikka aikaisemmin.

Niin just se, että kun tämä asia tuli ilmi, niin tämä hallik totta tosiaan myy osuuteissa näin,

mä ymmärsin niitä tavalla, että ei vaikuta siltä, että siinä olisi ainakaan nyt tämän uutisoinnin valossa,

että olisi ollut sellaista, että tämä ei olisi pystynyt luopumaan siitä,

että se oli aika kerrastaa poikki tai hyvin nopeella aikatauluilla sitten, kun tuli sellainen olo, että nyt on pakko.

Tässähän on just pientä tällaista ristiriitasuutta, että jos se kertaa oli moraalisesti kestävä se toiminta,

niin minkä takia se on nyt sitten heti myyty, kun se on tullut julkisuuteen.

Ja vähän sama kuin Kallas on sanonut sitä, että se on tavallaan pyytänyt anteeks,

mutta sitten se on kuitenkin ollut silleen, että hän toivoisi, että vielä käsitellään tätä asiaa,

jotta hänelle selviäiset, mistä hän tä oikeastaan syytetään, niin sitten toimitteet on virossa ollut vähän silleen,

mutta jos et se tiedä, mistä sua syytetään, niin mitä saat sitten pahotellut.

Mutta mun mielestä, tämä on, me ollaan just asian ytimessä myös tässä kohtaa,

että just tämä, hän on puolustoutunut, että ei tiedä toimista,

ja myös tämä juuri mitä sanoitkin, että vähän, että mistä häntä syytetään,

niin ylipäätään se, että kuinka pitkälle, tämä on moraalinen kysymys,

ja tähän ehkä yhtään oikeata vastausta, mutta kuinka pitkälle,

sen politikon tai jonkun muun julkisuuden henkilön, niin se vastuu, ulottuu.

Tietyllä tavalla, että jokainen ihmin on loppupeleissä vastuussa omasta itsestään,

mutta on voiko, pitääkö olla puolisonsa taivaakka lastensa tekemisistä,

jollain tavalla vastuussa, jos on aikuisia lapsia, niin missä se raja menee?

Aikuisten lasten tekemisistä on varmaan aika hankala olla vastuussa.

Mutta minkä toki on puolison tekemisistä?

Ei hän puolisonkaan tekemisistä voi olla silleen suoraan vastuussa.

Tässä tietenkin herää kysymys, että no a, siitä, että jos on lainattu sitä rahaa,

niin siinä kohtaa jo enää, kyse pelkästään puolison tekemisistä,

vaan siinä hän on ollut taloudellinen toimija, jonka rahalla tätä toimintaa on mahdollistettu,

ja sitten tietenkin kyllähän siitä väkisin tulevahan teko pyhävaikutelmakun,

kun kuitenkin on se imagopelistä, jos hän on käynyt kaikissa jenkkilehdissä,

muissa kansainvälisissä lehdissä esiintymässä tiukan linjan,

niin kuin Venäjän vastustajana, niin ei hän se vaan imagopelissä näytä hyvältä,

jos hän puolisonsa toimii sitä vastaan, minkä tuloilla hän on puhunut kaikkialla.

Ja tuonut tuloja heidän talouhteensa sillä Venään kanssa käytävällä liiketoiminnalla,

niin kyllähän se niin kuin pahalta näyttää.

Ja sit ehkä vielä se, että no ehkä tästä tapauksessa se ei ole siitä asiasta kyse,

kun ei ole liittynyt suoraan politiikan tekemiseen, vaan on ollut kyse niistä liiketoimista,

mutta eihän se varmaan monessa tilanteessa ainakaan haitaksoa myöskään, että sun puolison pääministeri,

että siitä voi olla myös tällaista epäsuoraa hyötyä monissa tilanteissa,

ja sitten se epäsuora hyöty mun mielestä tuo myös sellaista tiettyjä lisävastuuta siitä tilanteesta.

Ja kuinka monen puolisolla on Vipata 350 000 euroa, niin kuin ei kaikkien puolisolla.

Jebi siinä ei nimenomaan puhuta mistään ihan pienistä rahoistavaan,

se on oikeasti sen verran merkittävä rahasuma, että siinä voi oikeasti kyllä sanoa,

että pääministeri on rahoittanut Venäjän kanssa käytävää liiketoimintaan,

niin onhan se aika tilanne.

Käsittääkseni tarkemmin vielä, että kyse ei ollut Venäjän valtioista, mutta Venäjällä tehdystä.

Mutta haluan silti vielä jatkaa sitä, että missä se menee sen rajan,

jos ei me puhuta pelkästään tästä keissistä, vaan vähän nostaan ylätasolle,

että kuinka pitkällessä voit olla vastuussa tai kuinka pitkään sulta voidaan penätä eri asioiden perään.

Ja mä mietin itse sitä myös siltä kannalta, että miten ihmisillä on valtavaikuttaa

merkittävissä poliittisissa asioissa, asemissa oleviin henkilöihin,

ja heidän tekemään politiikkaansa.

Jälleen kerran varmaan hyvin paljon erilaisia tilanteita, kun puhutaan parisuhteista tai puolisoista,

se on aina tosi vaikea mennäkään suudettaa ulkopuolelta tarkastelemaan,

mutta tyypillisesti kuitenkin jollain tasolla ehkä ajatellaan,

että se puoliso on aika läheinen.

Toivottavasti.

Mutta sille lähtökohtaisesti.

Siin voisi olla myös sellaista, että ihmisen näkemykset vaikuttaa tai vuorovaikuttaa

tällee, jos menemme hyvin karvallakkimalliin,

niin mun mielestä sillä tavalla voidaan myös perustella sitä,

että minkä takia, vaikka jonkun puolison tekemisistä saattaa noustaa jonkunäköinen kohu

tai sitten niillä toimilla ja just se tavalla, että onko teot ja saana tristireidassa.

Mitä te ajattelette tästä vastuun?

Anteeksi valtakasiasta?

Mun mielestä tämä sama kysymys nähtiin nyt Suomessa

tämän kokoumuskanssendustajan nuora Faagerstramin puolison kohdalla

oli iltalehden tätä löppiä jakaneita ihmisiä,

jossa oli Faagerstramista tehty uutinen, missä hän en nyt siten rakkuen muista,

mitä sinä tarkalleen luki, mutta puhuttiin siitä, että on oikein leikata niiltä

pieni tuloisilta, koska he ovat siellä kotona tai jotenkin tälläin siinä artikkelissa

tuot ilmi, niin hän sitten lähettiin hyvin roiseja yksityisviestejä,

mun mielestä Paavo Arhimmäälle ja joillekin muille...

Niitä puoliso?

Niitä puolisoja, joka oli Instagramissa,

tämän Faagerstramin nuoran toimintaa ja siellä sitten oli tällaista

istumiekkaan ja en ihmittelee, että ihmiset haluavat lähteä

tapaukkauksia ja sellaista tosi erikoista kamaa.

Niin kyllähän siinäkin mun mielestä oli se kysymys, että no joo,

voiko olla vastuissa puolisoja toiminnasta, mutta varsinkin

tollaista tilanteissa, missä hän...

Miten se nyt tässä muoto olisi, missä hän ikään kuin puolustelee vaimonsa

toimintaa, niin kyllähän se liittää siinä itseasiassa siihen

vai muun aika vahvasti?

Joo, et kyllä mun mielestä silloin voi vähintään odottaa sitä,

että se henkilö, jos se ei ole samaa mieltä puolison kanssa,

joka häntä puolustaa rumin sanoen, niin vähintään on ehkä

vastuussa ilmoittaa se julkisesti ja irti sanotua siitä viestistä.

Sitten toisaalta, jos olisi tilanne, jossa hän olisi

vain lähettänyt mihinkään liittymättömiä jotain viestejä,

jollekin muutevan törkeyksiä, että onpä typerän mielipidet

tai niin kuin tämän tyypistä johonkin muuhun asian täysin liittymästä,

tai puolisonsa täysin liittymättömästä aiheesta, niin en mä usko,

että se olisi noussut uutiseksi.

En mäkä usko, että se olisi kiinnostunut samalla tavalla.

Että ylipäätensä ei olisi noussut varmaan median tietouteen,

koska ihmiset uskinneet sitä, että kansaidustajan puolisu.

Täällä koisikin niin ei se olisi uutisaihe ollut,

koska siinä ikään kuin se liitenta siihen puolison ja siihen politiikkaa

ei ole niin suuristettu.

Tuossa Kaja Kallaksen tilanteessa me uskon,

että toi on sen verran iso kohu, että vaikkei Kallas

olisi noita rahoja lainannut, niin se olisi silti ollut uudissa.

Se olisi riittänyt.

Ja se olisi noussut uutisiin, niin kuin joka tapauksessa.

Ei ehkä samalla volyymillä, mutta olisi kyllä noussut

ja olisi sitä vetvottu.

Mulla on täällä tämä jultalehden artikkele.

Mä voisin siitä ratata täältä pienempätkään.

Kaikki kuuletkin varvasti teetavat, mistä puhutaan.

Vaakerströmin mielestä Suomessa on liian helpoa elätukien varassa.

Hallitusaikoukin leikata sosiaaliturvasta

ja sosiaaliturvaetuuksista 1,2 miljardia euroa.

Sitaatti.

Totta kai toimet kohdistuvat pienempi tuloisiin,

mutta sen takia, kun he ovat kotona ja saavat etuuksia,

kun he menisivät töihin, vaakerström sanoo.

Eli tällainen vatkä.

Kyllä tämä oli se.

Se oli se, mikä erityisesti kirvattiin

vakerströmissä kritiikkiä.

Mutta mun mielestä siinä on yksi taas esimerkki

tällaista rajavedosta.

Milloin se asia on merkittää, milloin ei.

Eihän siihen simppeliä mitenkään ole.

Ei varmasti.

Mietin kanssa sitä,

jälleen kerran me ei tarkkaa tiedetä

myöskään, mitä ihmiset on ajatellut

ja mitä heidän päässä on liikkunut,

vaikka he sanoo antakin lausuntoja.

Mutta minä mietin sitä vielä,

kun mennään kajakallaksen puoli.

Se on arvo hallikin.

Mitä sen päässä on mahtanut liikkuun?

Eikö tämä tullut mieleen,

että tästä voisi tulla ongelmia?

Pitäisi tulla.

Ja Venäjä, kuitenkin kun on kyse se profiilin ihmisestä,

kun vaikka kajakallas, joka on

Naapurimaan pääministeri

ja tosi äänikkäästi vastustanut Venäjää,

niin olisi syytä olettaa,

että Venäjällä on aika hyvin tiedossa

hänen lähipiirinsä toiminta

ja Venäjä voi olla valmis

käyttämään niitä tietoja,

joita sillä on, niin viroaja

kajakallasta vastaan

sopivaksi katsomallaan hetkellä,

että siinä mielessä aika erikoista,

jos tällä miehellä

ei olisi se tullut mieleen,

että jotenkin se tuntuu sen kokoselta riskiltä,

joka pitäisi ymmärtää,

kun tollaisia bisneksiä tekee.

Jeppiä varsinkin, kun on mielestäni tässä kanssa

se nopea irtautuminen tästä liiketoiminnasta,

se ei jälkeen, kun asiasta tuli uutinen, niin jotenkin

lisää mun ihmeitystä siihen, että mitä on mahtanut

tuolla mielessä, kun se eisi tilmeisesti ollut niin hirveän vaikeeta

siitä irtautua, niin

ehkä ei vaan ajateltu, että ehkä tämä ei tule julkita,

en tiedä, mikä siinä on mahtanut.

Ei kyllä ajateltu loppuun asiasta.

Niin tai onko unohtunut, että missä kaikissa jatkuu

omaisuudet on? En mä tiedä.

Ne on siihen 350 tonnia.

Laittaa ne sitä ei ehkä unoida kuitenkaan.

Ei uskoi viron pääministerin palkka tai puolisu,

joka on vaikka ihan niin lisä, että tällaiset erät jastakin.

Ja siis, nehän väittää nyt tai siis,

jos kajakallaksen haastatteluissa on ollut sille, että

yritys on kokenut toimivansa oikein,

että se on tehnyt siinä yhteistyötä,

niin kuin sanojensa mukaan, niin Venäjällä toimivien

toisen virolaisen yhtiöön kanssa eikä suoraan

niin kuin venäläisyhtiöiden kanssa,

ja noin, ja että ei ole vaikka ostanut polttoainetta

tyyliin, niin kuin Venäjän puolella,

vaan viron puolella, ja jotain tällaisia.

Mutta sitten kuitenkin siinä,

siihen on liittynyt kaikkea sellaisia detaljeitä,

joista voisi olettaa, että pitäisi ymmärtää,

että voi tässä asemassa tulla kohu,

että suoraanhan se ei rikkonut pakotteita,

vaikka et se ei ollut laitonta toimintaa,

jota myös jotkut yritykset on jatkanut,

vaan siinä ollaan enemmän tällaisella moraaliaspektilla.

Moraaliaspektilla, mutta kun nimenomaan kajakallas

on puhunut tästä moraaliaspektista aivan valtavasti,

niin sehän siihen heittää sen varjonsa.

Mutta kyllähän kajakallas on sitten saanut tästä

milläkohtaisestakin kritiikkiä,

mikä ei liity ihan suoraan siihen tai siihen miehen toimintaan,

niin siitä, että millä tavalla hän on handlannut

tätä parlamentaarista kriisiä,

ja millä tavalla hän on vastannut tai ollut vastaamatta

ja kantanut sitä vastuutaan, niin osa tästä kritiikistä

kohdistuu ihan tähän hänen omaan vastaukseensa

ja siihen, että se on ajoittain koettu ylimieliseksi

ja näin pois päin.

Hän usein poliitiikassa nää kohut lähtee,

että se ikään kuin alkuperäinen aihe

saa sitten ikään kuin lisää pontta,

niin me olemme siitä, miten se alkuperäisen aihe

reagoidaan, että usein jos se ikään kuin ensi reaktio

olisi toisen lainen, niin sillä voisi saada sen kohun aikalailla alas,

mutta jos siinä vaiheessa mokaa,

niin se voi lähteä sitä aika isoille kierroksille.

Taidokas kriisiviestintä olisi usein pelastus,

monen asiaan ja yllättävän hakusessa usein.

Vähintäänkin helpotus.

Vähintäänkin helpotus, joo.

Mietin myös sitä, että kun on uitunut just ota asiassa,

että onko se kaja kallastiennyt,

eikö se ole tiennyt, niin siinä on myös sellaisia seikkoja,

jotka näyttää sen kannalta tosi pahalta.

Mä en muista missä jutus se nyt oli,

mutta oli kuvaa, jossa oli sellainen kajan takana olevan,

joku diaesitys tai tämän tyyppinen powerpoint

tai joku vastaava, ja sitten siellä oli tähän,

ei juurikyseeseen yritykseen, vaan sitten just tämä yritys,

joka teki ylin toimia, ei ole tavallaan kytkeytynyt yritys,

niin sitten tavallaan semmoisia,

mitkä näyttää julkisuudessa tosi pahalta,

että sä sanot, että sä et tiedä,

ja sitten on semmoinen kuva, missä et sinä,

ja sitten sä yrityksen nimiä jotain asioita,

vaikka ne ei nyt suoraan taaskaan kerro välttämättä siitä,

että täällä tilaisuudessa olisi keskusteltu juuri näistä asioista,

ja ne olisi pitänyt tulla ilmi,

mutta kyse on nimenomaan siitä,

että miltä ne asiat näyttävät,

eikä välttämättä juuri, että mitä ne asiat ovat olleet myöskin.

Ja politiikassa jos jossain asiat usein ovat sitä,

miltä ne näyttävät,

tai ihmisten mielikuvat on...

Demokratiassa.

Kyllä, ihmisten mielikuvat näyttävät sinne,

niin se on rooli, että jos joku mielikuvat tulee,

niin aika vaikea siitä on sitten pyrkiä,

pyrkiä sen jälkeen eroon, jos se jää.

Ja tämä onkin just, että millä tavalla kukkalla

pystyy jatkossa, että voisi olettaa,

että jatkossa, kun tulee näitä isoja media-haastatteluja,

vaikka kansainvälisiä,

niin hän täisilleen ehkä päästetään enää niin helpolla,

koska tähän asti hän, että on ehkä siinä mielessä päästetty

vähän helpolla, että on ollut kiva nostaa

tällainen pienen maan,

noin naispääministeri silleen,

joka on pitkään jo puhunut Venäjänuhasta,

niin se on ollut sellainen kiva esimerkki,

ja silleen, että hänellä on viesti maailmalle.

Mutta nyt ehkä jatkossa kysytään,

että miten nää meni.

Jos nyt saa ensin kotimaassa laantumaan

tämän kohun ja pystyy jatkaa tehtävissään.

No mut hei, mennään siihen,

että miten tämä todennä just vaikuttaa tämä kriisi?

Vaikuttaa...

Hänen itse asiassa, joka jokallakseen.

Vaikuttaa isosti, sanotaanko näin,

että jos olisi kyseessä sellainen,

jos olisi kyseessä johtaja, joka olisi vähemmän suosittu,

ja jolla olisi vähemmän silleen syvällä

kannatusta ja pysyvyyttä puolueessaan

ja maassaan, niin sitten voisi olla aika heikoilla kantimilla.

Mutta Kaja Kallas on ollut tosi ylivoimainen suosikki

maansa pääministeriksi viime aikoina,

ja hänellä on sen puolueen sisällä

aika vahvaa tukea, ja hänen isänsäkin

on aika vahvassa asemassa puolueessa,

ja toiminut pääministerinä aiemmin,

niin tavallaan siinä ei ole sellainen tilanne,

kun välillä on vähän odotettu kohua,

ja sitten kun se kohu tulee,

niin ollaan silleen, että nyt on hetki päästä eroon

tuosta tyypistä.

Niin tässä ei ole kyse tällaisesta.

Kaja Kallas ei ole sellainen ihminen,

josta olisi odotettu, että päästäänpä eroon.

Useinhan jos miettii tällaisia tilanteita,

missä joku korkeaa tasollinen politiikka on joitunut eroon,

niin aika harvoinhan se erojohtuu,

että siitä, että ulkopuolinen paine on käynyt liian kovaksi,

vaan siitä, että se ikään kuin puolueen sisäinen paine

on alkanut käydä liian kovaksi.

Että jossa puolue kestää yhtenäisenä sen kritiikin,

se iso sen takana, niin ei hänestä,

ja jos hallitus kokonaisuudessaan kestää sen kritiikin,

ja ikään kuin se iso hänen takanaan,

niin ei siinä sitten ole mitään ongelmaa,

mutta tämä näkisi, että tämä voi olla sellainen aihe,

mikä herättää myös puolueen sisällä riitasointuja.

Varmasti herättääkin.

Että se on kyse varmasti pitkälti siitä,

kuinka hyvin hän saa pidettyä ne omat joukot itsensä takana.

Että tavallaan lähtötilanne on ollut niin hyvä,

että on mahdollista päästä yliaikatuullisistakin ajoista,

mutta kyllä tämä iso kupruon ja myrskynen hetki hänelle,

ja jatkossa voi tulla vaikeemmaksi, niin johtaa,

ja hantelata näitä tilanteita nyt,

niin jokainen uusi ongelma voi olla silleen isompi kuin tähän asti.

No niin, me jäädään katsomaan,

miten tilanne kehittyy ja mitä seuraavaksi tämän suhteen tapahtuu.

Mennään meidän seuraavan aiheeseen.

Valtiovarainministerin budjettiesitys on valmistunut.

Suomioon ottamassa ensi vuonna lisää velkaa 10 miljardia.

Budjettin aljäämä on 15 miljardia euroa pienempi kuin keväällä arvioitiin.

Valtion budjettin arvioidaan olevan vielä vuonna 2027

yli 9 miljardia euroa aljäämäinen.

Mitä ihmettä nyt tapahtuu?

Miksi velkaa otetaan lisää,

vaikka hallitus on tekemässä merkittäviä menausopeutuksia?

No ehkä voi lähteä siitä liikkeelle,

että kun ollaan tilanteessa, jossa velkaa otetaan 10 miljardia,

leikkaa ensimmäisessä budjettisesta 10 miljardia pois.

Tai niin voi tehdä, kerran on hyvä esimerkki yksi valtionkai.

Tässä maailmassa päässyt pelattomaksi.

Se oli romaniat chasess, kun aikana.

Siellä ihmiset kuoli nälkä.

Valtion ramahtia.

Lopulta päämiä esikin telotettiin.

Mutta se, että 10 miljardia leikkaa,

jos valtion budjettista noin vain ensimmäisessä budjettisessa,

on yritännössä mahdotonta.

Eikä sellainen vielkaantumisen lopettaminen,

niin kuin tämän hallituskauden aikana varsinaisesti on ollut,

missä vaiheessa, mikä lupauskaan,

että tämän hallituskauden jälkeen Suomi ei näyttäisi yhtään velkaa,

vaan nimenomaan se velkaantumiskehitys pyritään taittamaan.

Eli niin, että se velanoton määrä ei kasvaisi,

niin kuin absoluuttinen määrä ei kasvaisi.

Tässä on muuten voinut olla nousuuralla.

Minkä lisäksi sitten tavoitteena se,

että se velansuhde bruttokansantuotteeseen

niin pysyhyllittynä.

Eli jos bruttokansantuoten nousee riittävästi,

niin se ikään kuin velanottaminenkään ei ole niin iso ongelma,

koska sillä on ikään kuin valtion talouden yleinen rullaaminen,

niin ei ikään kuin velkaisil on aiheita ongelmia.

Nyt nämä korkomenottokin on sitten myös sellainen asia,

joka ei ainakaan helpota sitä velkaantumisen laittamista,

mutta ei tässä nyt mitään erikoisia yllätyksiä

tässä budjetissa tullut, että sillä hallitusohjelman linjalla jatketaan.

Niin, eikö se ole jotenkin sillä tavalla sanottu,

että iso laiva kääntyy hitaasti jotain vastaavaa pertauskuvaa käytetty,

että ei nopeasti saada niitä toksia?

Kyllä, se on toki totta, että isoja leikkauksia on luvassa,

niitä ei ole luvassa vielä tässä ensimmäisessä budjetissa suurintaa osaa,

koska ne vaatii lakivalmistelua, ne vaatii lainsäädettyä,

että moni tällainen prosessi vie vähintään vuoden useita vuosia jotkut,

niin ensimmäiseen budjettiin ei nyt vielä mitään valtavan suuria muutoksia senkään puolesta vielä saa.

Mutta kyllä siellä selkeitä leikkauksia on.

Toki siinä on myös se, että kun ne leikkaukset tietyllä tavalla valuivat myös verojen kevennyksiin

eikä niinkään siihen, että sitä velkaantumista vähennettäisiin niillä,

niin se sitten myös näkyy tuossa kokonaismäärässä.

Mitä ajatuksia Matilda tähdättiin Sussa?

No kun keskusteltiin just noista mielikuvista, niin vaikka se on totta,

että ei voida katkasta velkaantumista seinään,

niin näyttää hän se siksi vähän pahalta tai ymmärrän,

jos jotkut ihmiset katsoo äänestäjät sitä lukua silleen, että mitä nyt tapahtuu,

koska ennen vaaleja keskustelu pyöri kuitenkin niin paljon sen ympärillä,

että velkaantuminen seis ja näin, ja vaikka sitten pienellä printillä oliskin kerrottu

kaikki nämä realiteetit, niin ehkä sellaisessa someviestinnässä

ja yksinkertaisemmissa puheenvuoroissa, pelkistetyissä puheenvuoroissa,

niin saattovälillä tulla sellainen kuva, että nyt suunta kääntyy nopeasti

ja me emme ota uutta velkaa mihin käännomiin hankkeisiin,

niin kuin ei varmaan sanottu ihan näin, mutta tälläinen kuva pystyy hyvin tulemaan.

Joo, kyllä. Tässä on varmasti se, että suurin osa siis keskivertoihminen

ei kyllä varmasti ymmärrän, miten valtion talous toimii,

tai miten valtio ottaa velkaa tai miksi valtio ottaa velkaa,

että on hän se poliitie kanssa lähtökohtaisesti aina isossa skaalassa,

kyse nimenomaan niistä mielikuvista mitä luotaan.

Ja kun niillä sinne päästään tai niillä sä saat äänestäjät puolelle,

niin silloin sillä millaisen mielikuvansa annat on välijä

ja sitä voidaan käyttää hyväksi, ettei ihminen ymmärrä.

Mä siis juuri sen takia haluisin myös keskustella tästä aiheesta,

että itse se reaktio, jonka olen sosiaalista mediasta huomannut

ja olen myös ihmisten kanssa keskustellassa huomannut,

niin tavallaan juuri tämä mielikuvatversuus, mitä on oikeasti luvattu

ja mitä ihmiset on ehkä kuvitellut tai ymmärtänyt,

että on luvattu esimerkiksi ihan vaalikampanjoiden aikana.

Saatikasit myös siinä sitten hallitusohjelman työstön aikana.

Mä mietin, että onko erityisesti kokoomuksen,

jos puhutaan siitä just vaalikampanjasta

ja sitten myös muiden hallituspuolueiden,

niin onko sehän viesti ehkä ymmärretty väärin

tai onko sitä vähän ehkä jopa tarkoituksella yritetty hämärtää,

mitä on tarkoitettu, vai onko se kyse siitä,

kuin jo on semmoiset tavanivaikeaset,

että tämä voi ymmärtää.

No siis kyllähän tämä voi ymmärtää,

että tämä ei ole niin vaikea asiaa,

mutta siis totta kai sitä on tarkoituksella yritetty myydä

sellaista kuvaa, että kokoomus on tiukka valtiohoitajapuolue,

ja kokoomus laittaa Suomen asiat kuntoon

ja Suomen talouden kuntoon totta kai,

koska se on se signalle, mitä ne haluan myydä

ja vastaavasti totta kai ihmiset on se ymmärtänyt väärin

myös ehkä vastaavalla tavalla,

voi ajatella, minkä tahansa puolueen

tällaisia suuria tavoitteita,

mitä he linjaa vaikka vihreät huukovasti

ilmaston suojelusta ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä,

ok, ehkä heilt tulee aika selkeästi se,

että he ei pysty pysäyttää sitä ilmastonmuutosta.

Se olisi jo todella paljon luvat,

että täällä Suomi lähti nyt.

Mutta siitä huolimatta he edellisellä hallituskaudella,

niin ilmastotoimet on ollut mitenkään

aivan jotenkin päräyttävän poikkeuksellisia,

toki siellä on myös muita puolueita,

mutta ei se koskaan se hallitus

ikään kuin politiikka tuolla

sellaista, mitä yksittäinen puolue

mainoksessa on ikään kuin brändää,

että näin tulee tapahtuma.

Ja kokoomuksellekin on ehkä se,

että käännetään Suomen

vielkaantumisen suuntaan se,

mitä ne usein puhuu,

että sehän vielkaantumisen suuntaan

nimenomaan sitten...

Tulkinnan varainen, mitä sillä tarkoitaan.

Se voi hyvin ymmärtää eri tavoin,

kukin, sitä voidaan tarkoittaa.

Ehkä tässä on myös se,

mikä monilla tuntuu,

että sitten just se,

minkä mainitsitkin,

että ne leikkaukset

ei sitten merkittävissä väärin,

kuitenkaan me vain siihen,

että otettaisiin vähemmän vielkaa,

vaan niihin kevennyksiin

ja uusiin tukiin, mitä siellä on mukana.

Joo, se on jännittävä nähä.

Ja sitten minun mustuun tuntuu,

että isoin ehkä ongelma,

tässä on tietyllä tavalla se,

että ihmiset eivät ymmärrä,

kuinka vaikea se on oikeasti

leikata valtion budjitista asioita pois,

että sieltä kuitenkin suurin osa

menoista on sellaisia, mitä...

Miksi se on vaikeeta?

Suurin osa menostaa vaikka sote-kuluja,

sosiaali- ja terveyspalvelukulja.

No aika laki säteisiä.

Sä et voi vaan päättää,

että puoleen Suomen ei tuenne

sosiaali- ja terveyspalveluknoita.

Kaikki hoitotakuut ja muut on kuitenkin

aika lakiinkirjattuja asioita.

Niin, että siinä on ongelmana se,

että totta kai lakeja pystyy muuttamaan

ja tällaisia tiettyjä leikkauksia

pystyy tekemään, mutta

joko kymmenen miljardin leikkaus vaikka

niin siihen vaatisi käytännössä se,

että täysin alettaisiin alas

hyvinvointivaltioon

ja tuki-järjestelmät ja terveydenhuollot

ja koulusjärjestelmät,

että kaikki, mitä voi alasajat,

ne on niin isoja summia.

Nyt lähtis varmaan talous nousuu.

Niin, että ne ei vain

löydy sellaisilla pienille etsimisillä,

vaan ne on oikeasti

isoja vaikutuksia.

Ja vaikka niin kuin

tämä hallitus leikkaa

paljon monista asioista,

niin musta tuntuu,

että se ristiriitä varsinkin

voi olla monelle vaikea, että

tämä velkaantuminen ei katoa minnekään,

että valtion talous ei mystisesti

täysin pelastunutkaan, mutta sitten

kun oma sarjassa alkaa kuitenkin näkyä

niitä leikkauksiin, niin sitten me veikkaat

siinä saattaa alkaa tulla se ihmetys,

että no, mihin kun muilta leikattiin

tämä asia X saanut tähemmän tätä jotain etuutta,

niin miksi se ei näy nyt

heti tuolla valtion taloudassa, että miksi

tässä velasta puhutaan yhä, kun tästä

hän selkeästi mun elämää on vaikuttavasta

asioista tai leikattu jo asioita,

että me veikkaat tämä voi olla se, missä

ihmisillä alkaa ihmetyksiä heräämään.

Ja symbolisesti, niin eihän se tällaisessa

yhtälössä kauhean hyvältä näytä, että

sitten eniten verokevennyksistä hyötyvä ryhmä on,

se oliko se 14 000 euron kuukaus tulot,

joka on apaut pääministerin palkka,

niin eihän se silloin hirveän hyvältä

näytä sellaisena, niin kuin

siinä yhtälönä, niin jonkun

sellaisen ihmisen kannalta, joka on,

että nyt joudunkiristämään paljon

ja pelka ei kadonnutkaan minnekään

hemmettiviäköön ja

sitten vielä, niin kuin

kuka nyt saa, niin.

Mutta mä mietin, että tavallaan

et, eiks tämä on ihan itse

masentava viesti, tehdään

merkittäviin toimia

tai pyritään merkittäviin toimiin,

joilla tulee tosi paljon vaikutusta

monien ihmisten arkeen

ja sitten samaa aikaa just, niin kuin

tilanne silleen,

niin sanotaan, että no ei meiä nyt huonon paan suuntaan

valtion talous vaan, että saadaan, niin kuin

esikkä se, niin kuin hillittyystä,

niin eiks se aika masentava viesti?

No jaa, lähtökohtaisesti siis

ylipäätä se,

vaan,

ehkä, ehkä en

masennut tästä niin helposti, lähtökohtaisesti

ihan Suomen valtion talous on siis oikein

suhteellisen hyvässä kunnossa, että eihän meillä on mitään,

niin kuin ikään kuin tällä hetkellä

meidän talous

kantaa ihan hyvin, että ehkä se on enemmän

nimenomaan se huoli siitä suunnasta, mihin se on

ollut menossa. Ja tulevaisuudesta?

Niin, ja tulevaisuudesta, että ikään kuin

ikään kuin

se tietyllä tavalla ehkä myös kokoomuksia

perussuomalaisten siinä

viestinnässä ja viestinnässä, jotenkin ehkä

saattaa saada sellaisen kuvan, että suomen

valtion talous on jotenkin aivan katastossa

yllässä ja mitä nää

kreikan tietsun muutun on, sitä nyt ehkä

näissä vaaleista, mutta kuitenkin

niinhän tällä hetkellä Suomen valtion talous on

mikä katastrofaalinen, mutta se enemmän

se huoli on nimenomaan se, että jos velkaantumiskehitys

jatkuu, niin joudutaanko me alkaa olla

sellaisella stellanteessassa, vaikka korkomenot

vie niin paljon ikään kuin rahaa,

että meillä ei ole enää varaa

kaikki niin hyvinvointivaltion palveluihin

mitä on, että se on

se, mitä niinkun

lähtökohtaisesti ikään kuin kokoomuksessa on pyritty

heidän näkökulmastaan

näkökulmastaan estämään. Ja

mikäli se velkaantumiskehitys,

eli se, että velkaajat niin paljon

lisää joka vuosi kuin aikaisemmin

ja sitten se, että se suhteessa

bruttokansantuotteeseen, niin

ei ole velan määrä

niin suuri niin ikään kuin sen kokoomukseen

omat tavoitteet

täyttää, mikäli niissä onnistutaan.

Ja kyllähän kokoomuksen omia tavoitteita on myös

se, että rikkaat saaveronkävennyksiä

ja että

kyllähän se on heidän

poliittinen linja on ollut

niin kuin pitkään

tai ehkä

tohon mä ehkä vielä lisää, että kaikki saa

veronkävennyksiä, mutta totta kai ne sitten

vaikuttaa kaikista eniten niin kuin

rikkaimpiin, rikkaantiin, koska

ne on aika erikoisesti annettu kyllä, koska se ei

meen mitenkään lineaarisesti, me tehtiin

joskus sitä sen laskurilla ja me

ihmeteltiin, että minkä takia kaikki saa

sen saman veronkävennyksen, kun

HOS-sällä oli se laskuri, että kaikki saa

sen saman ja sitten alkoi kokeilla sitä

laskuria, niin se oli se sama

veronkävennys, mikä tuli, mikä oli just

joku reilu 10 kuussa, joku ehkä

12 euroa kuussa, niin siihen

asti, että saa jotain

6 tai 7 tonnia

niin kuin 6

ja vasta sen jälkeen se lähtee jyrkästi

niin kuin keventymään enemmän,

että se ei missille, että se tasaisesti

kevenis,

niin kuin jos se on pysynyt siinä samassa,

kun se on laskurin aikana, niin se ei

silleen tasaisesti muuttunut, vaan se pysy aivan

sabana ne ekat

6 tai 7 tonnia ja sen jälkeen

vasta hyppäsi. Mä muistan tuon

saman laskurin, mä en

ihan noin tarkkaan niitä, tai

kanssakliksut, eli menemään, mutta

siellä oli alku päästä jotain pientä

pientä muutosta hyvin

marginalista muistaakseni, ja sitten

siellä oli just kriittinen kohta

nyt ulkomuistista heitän, että

en suhtautukaan

varauksella. Ja mä käin muista sitä tarkkaan

luku, mutta se oli iso

kuukaus tulo, missä se hyppy tapahtui, että

se ei ollut lähellä suomalaisen keskituloa.

Kyllä, tämä johtu

nimenomaan siitä, että se

solidarisuusvero

pitetään

olemassa, mikä en muista,

milloin tämä solidarisuusvero on

säädetty, mutta se on niillä

kaikista suurituloisiin millä

ikään kuin vero

ylimääräinen vero,

vaikka sitä pidetään, niin sitä

loivennetaan siitä, mitä se on ollut aikaisemmin,

niin se on

nimenomainen syy sille, miksi

rikkaimilla sitten

suurituloisimilla, niin

verotus kevenee suhteessa

enemmän ja spärille.

En mä uhuisi, että mitään suuret veronkevennykset

olisi enemmistölle tulossa, koska

mielestäni reilukymppikuussa ei kyllä

suomalaisen elämässä monelle

palkansaajalle ehkä ole sellainen

elämää

muullistavaa asia. Ei, ei tietenkään, ja sitten myös, jos se

suhteessa, vaikka antais saman prosentin veronkevennyksen

kaikille, niin kyllähän se

pitää enemmän se tiedän, että niin sitä enemmän rahaa

asolla siitä säästyy, totta kai

totta kai, mutta ei se mennyt silleen, että

se olisi sama prosenttikai. Kyllä se on juuri

solidarisuus, veronkeven. No niin, hei,

nyt ihan loppuun,

tämän aiheen loppuun tämmöiset

hyvin tiiviit, tiiviit,

kommentit, pieni ajatusleikki,

miltä politiikan syksy vaikuttaa?

Mitä, mitä asioit nousee

esiin, mitkä aiheuttaa

hankaustaan sitä kunnassa entä hallituksen sisällä?

Tähän on tämä klassikko kysymys.

Mitä näyttää politiikan syksy?

Näyttää sateiselta.

Tääkää, ettei olla haka,

niin emmässä soppatukit varmasti

jo niitä putsaillaan,

putsaillaan syksyä varten.

Kymmen veikkaa, että isoimmat

niin kun

politiikan toimittaja

teemu luukki analyysissään,

analyysissään nosti ensin niin kaikista

niin kun isoimmat

politiikan syksyn

teemat tulee olemaan totta kai

rasismitiedonanto

mikä itse asiassa tänään

vähän puolen tunnin päästä saadaan julkiseksi

se, että miten se keskustelu siitä etenee

miten

budjettikeskustelut etenee, mun mielestä

tulee tosi mielenkiintoista nähdä, että löytyy

hallituksen sisäisiä jakoliinjoja, kun budjettiin

lopulta aletaan sormaamaan

valtionvarainministeriön ehdotuksen pohjalta

vai onko siinä hallitus yhtenä,

niin jos hallitus pystyy yhtenäisenä

niin sitten se etenee kun junaa, mutta

se mikä ei välttämättä

se mikä välttämättä ei etenee kun junaa on sitten

nämä

työmarkkinaasiat

eli työntekijärjestöjät

on jo antanut signaalia siitä, että

ne valmistautuvat järjestöllisiin

toimiin. Mitä se ikinä tarkoittaa kaan?

Esimerkiksi

mielenosoituksia ulos marssa, jonkin

neköisiä lakkoja voi tulla

monet työmarkkinajärjestöjät ilmoittaneet, että

ne tekee kaikensa, että tällaiset ikään kuin

nimenomaan työntekijäjärjestöjen

asemaa heikentällä tuudistukset, mitä hallitusaiko

tehdään niin, niitä vastaan tehdään

kaikensa, mitä voidaan, niin varmasti syksyllä

niitä voi tulla

ja niistä varmasti värittää sitä poliittista

keskustelua kyllä aika paljon.

Niihin ollaan varmaan aika varauduttuja

päin, että

tuolla hallitusohjelmalla niin kun

Se ei varmasti tule yliopeksellinen kenen

niin, kyllä.

Joo, sanotaan kyllä työmarkkinatilanne

niin minuakin kyllä kiinnostaa syksyllä, että

mitä siellä tapahtuu.

Mutta se on kyllä juona tyhjensä

hyvin tässä.

Sori tästä tuli tämän lääväytys, että

tällästä on luvassa.

Mutta tämä politiikan syksy keskustelua

se on käytämustantuu ja niin monta kertaa

tässä nyt.

Joka syksy tulee uusi.

Joka syksy tulee uusi, mutta siellä on

lopuus, että tämä politiikan syksyyn on

katseltu tässä niin pikkältä.

Mutta että tämä tulee jo kova levelta,

että mitä odottelen, mitä odottelen

politiikan syksyltä.

No hei, mennäänkö siis siinä tapauksessa

niin pien talo valmistaja Jukka

talo on hakeutunut konkurssiin.

Silloin on velkaa ainakin 2,3

miljoonaa euroa

3 miljoonaa euroa edestä.

Yrityksellä on keske vielä noin

50 rakennusprojektia, niistä suurin

osa on yksittäisten kulutteihin

omakotitaaloja. Mitä ajatuksia

tämä konkurssehakemusherättiteissä?

Me kaiotus oli ainakin se, että

on aika ikävää olla rakentama sellasta taloa

parasta aikaa.

Sehän jos olisi unelmoinut talosta vuosikymmeniä

ja sitten olisi valinnut Jukka talon ja se on

niin.

Perustukset on valmiina, sä oot kaiken laittoneen

ja odottelet, että se talopakit tulee

siellä rekka-alaisien pihaan ja sitä

ei vaan tuu.

Ja kun sai vielä sellaisen käsityksen,

että ei ollut kauhean helpoa

kommunikoida, että mitä talolle

kuuluu, niin onhan se

yksittäisten ihmisten kannalta

hirveätä epävarmuutta aika isossa

kysymyksessä, koska koti nyt on

tärkeää.

Niin ja nimenomaan siis Keskimäärin Suomessa suurin

investointi, mitä sä teet, on se

koti, minkä sä ostat sen, mikä halkaa.

Tärkeinomaisuus ja se missä sä

joka päivä nukut ja olet

ja missä sulla on eniten rahaa pelissä.

Joo, mä sanoin vielä, mä tuossa sä koillen

ootte lukujen kanssa, niin siis on tosiaan

se 23 miljoonaa euroa

se velkosumma.

Joo, mä pohdin ihan tota samaa asiaa,

että millaisia vaikutuksia tällä on

sit kuluttajiin ja erityisesti juuri näihin

omakotitalhoan odottaviin.

Käsyttääkseni, tilanne ei kuitenkaan

ole se, että vaikka

vois maksana 400 tonnin taivaan

tuuliin ja sit oisit silleen, mitä

ihmettää, että enemmän se on sitten aika

ja vaivaa vievä asia, mutta

varmaan henkisesti voin kuitenkaan

ottaa tosi raskas tilanne näille

asiakkaille.

Varsinkin kun lähtökohtaisi miettiä kodin

rakennusprojekti, niin se ei

henkisesti ole kevytä, niin kuin läätaiköstä muutenkään

tai muutamien ihmisten, tai vaikka

me kaikki olemme tuomaksin kodin rakennusprojektiista

vaikka kuulee, niin

kaikki ei aina mei välttämättä ihan sieltä

helppoimman kautta.

Joskus tulee muitakin haasteita, niin

tällainen haaste vielä voi olla aika

huolta siinä on hymy, ei oo hirveän

herkässä siinä vaiheessa.

Varmasti ihmisiä tosi eri asemissa, että

vaikka missä tilante, missä vaiheessa saat

suunnitelut muuttavasti sinne,

niin sit joskuluu paljon aikaa

ja saat suunnitelun muuttavasti

melko pieni ja vaikka luopumassa

toista asunnosta, niin sitten

siinä voidaan olla perissä tilanteissa.

Kyllä, voi olla tosi joutujatilanteita,

pitää ankkia yhtäkkiä vuokrakämpää,

jos on kaksi omistuskämpien välillä

tai toinen vaihtoehto, että

nollan asunnon loukko, erilainen

kuin kahden asunnon loukko.

Niin siis juuri tämän tyyppisiä

tilanteita ja sitten kaikki

semmoinen säätö ja selvittely ja

että mitä tapahtuu seuraavaksi

ja muuta, niin se varmaan on henkisesti raastavaa

ja vie tosi paljon aikaa.

Mutta hei tuota...

Se minkä mua niin kuin tässä kiinnostaa

myös se, että mä siin siten

mitenkään erityisesti seurannun rakennussalata

markkinoita, mutta sä vellaan,

sä oot seurannut, sä oot seurannut.

Kyllä. Ja musta tuntuu, että

muiltakaa rakennusyhtiöiltä ei ole välttämättä

kuulunut hirveän hyviä uutisia,

hyviä uutisia tässä kevään mittaan,

niin miten tämä niin kun

peilaantuu tähän koko rakennussalan tilanteeseen.

Sä ehkä mestausat parhaiten sitä ajatella.

Joo, mä haluisin keskustella tästä

eihesti juuri sen takia, koska rakennusalan

tilanne on tällä hetkellä tosi mielenkiintoinen

ja tosi

haastava. Esimerkiksi

konkurssien määrin, joka katsotaan

niin konkurssiin on asetettu

390 yhtiöitä tänä vuonna

ja pitää tähän kyllä sanoa

sellainen disclaimer, että

se kuulostaa ihan hirveänä

tämä asalto suurin virtein mitä

kaks per päivä

tyyppisesti, mutta konkurssimäärät on

myös tai konkurssihakemus ja

asetus siinä on ero, mutta joka tapauksessa

konkurssi, niin se on isojainen

luvut joka tapauksessa on ollut

aikaisemminkin, mutta että nyt ne on

selkeästi merkittävästi isompi.

Sitten on vielä arvioitu,

että alon pohja olisi vasta

edessä. Esimerkiksi lehdon

toimitusjohtaja on arvioinut

lehdon sellainen yhtiö,

jonka konkurssi on odotettu

ihan tässä julkisuudessa

sanotaan näin, että on tullut ihan

julkisuudessa lausuntoja, hän on myös itse

toimitusjohtaja, joutunut

kommentoimaan tällaisia, että miltä se näyttää.

Tilanne on tosi haastava.

Voisin vielä

nostaa esiin esimerkiksi yhden

tilanteen, joka

on siinä mielessä

mielenkiintoinen, että heillä on

oliko se

yli 600 myymätöntöasunto

Suomessa, yhteensä yli 700

on, jos otetaan yli

Suomen ulkopuoliset ja

esimerkiksi Suomen

pääkaupukseudulla, niin on noin

neilestaa myymätöntöasuntoa.

Jos noitakin ajattelee

rahasummana, niin pääkaupukseudulta

asuntoja, mikä ihan halpa,

halpa, että jos sen

kertaa sillä neljellä sadalla, niin siitä

aika iso

tulhon menetys on, jos niitä

odotellaan myytäviksi. Joo, ja siis se mikä

siinä on haasteena tällä hetkellä,

sanotaan näin, että rakennusalolla

luvuut näyttää tosi pahoilta,

että just

esimerkiksi velkaantumisasteet, esimerkiksi

üiteen velkaantumisasteen nousee 99%

ja sanotaan näin, että

siis heidän tavoitteena on alle 50%

ja nähän

näyttää tosi paholta.

Lehdon velkaantumisasteista ei kannata

edes puhua, se näyttää aivan hirveiltä,

mutta

sitten siinä on myös semmoisia, että on tällaisia teknisiä juttuja,

esimerkiksi tämä velkaantumisaste, niin

kun ne asunnot saadaan myytyä,

niin sitten se palautuu, koska osittain

siellä on taloyhtiolainoja.

Myös sellaisia asioita, että nyt tavallaan,

missä kohtaa on haaste- ja rakennusalolla,

niin se on erityisesti se, että koska

asuntokauppa on jäässä

ja ei kauppaa tehdä,

niin se on haaste siellä.

Tuliko tyhjennettyöpankkiliikaa?

Miltä se sitten näyttää

tavallaan yksittäisen asuntoon

ostoa harketsevan ihmisen kannalta?

Tämä on vähän siinä mielessä, että

kun ihmisitä on odottaa vähän silleen kielipitkällä,

että jos siellä on paljon myyvättämiä asuntoja

tarkoittaakseet, että uudiskohteiden hinnat laskee,

valitettavasti ei.

Ei valitettavasti tarkoita sitä, ja siellä on

kaiken maailma vippaskonsta ja nähty.

Emä tiedä, ooteko huomannut, että myydään

esimerkiksi kaupan päällisgrillejä,

siis kun ostat asunnon,

niin sä oot jonkun laadukkaan grillin tai saat esim.

Luuliset, että se on aika pieni lohdu tuosta alkinto

siinä kohta, kun on laittanut

rahat likoina asuntoon.

Joo, ja sitten oli myös joku sellainen

tyyliin Tesla

tai minkä sähköautoon käyttöön

mahdollisuus, että saa käyttöön.

Kuitataan jotain vastikkeita

joku tietty aika kaksi vuotta

tai vastaavaa.

Siellä on kaikki mahdolliset

keinot, joita voidaan käyttää,

jotta ei jouduttaisi laskemaan

niiden asuntojen hintoja.

Toivon, että suomalaisten ei ole niin pahaa grillikansa,

että se riittää.

Ei teidän täytellä laskee asuntoja hintoja.

Jos menny sen kesägrillin,

saisin vähän paremman mallin, niin sillä irtoa.

Vaikka siellä on ihmisiä, jotka odottelevat

kieli pitkällään, että

laskiskoukunnolla niiden uutisikohteen

hinnat ja tulisiko sieltä sellaisia pakkomyntejä

vastaan, niin sellaista

ei ole ilmeisesti viitettä, ettei enää kyse

siitä, että

alennuksen näkyy enemmän sijoittajille

ja sijoittajien ostamissa osun osassa,

että jos joku etsiä

omaa kotiaan ja pohtiin,

niin siinä kohtaa ei ole

kyllä sellaiset tiedossa.

Mutta se,

mikä on kanssa

olennoista, on se, että tämä vaikuttaa

varmaan alan työllisyystilanteeseen

ja sitä on umoitu, että sillä on aika merkittäväkin

vaikutus mahdollisesti. Luvut vaihtelevat

tosi paljon, sen välillä, että mimoinen sen vaikutus

voi olla, mutta se voi olla

aika paha.

Olisiko se ollut 20 000

tai mitä on

jo rakennus teollisuus on arvinut,

että ala työllistää

200 000 tai ihmistä Suomessa ja työtymäksi voi

jäädä näin 20 000.

Ylipäätään miettiä, että uskaltaako

kukaan täällä ja rakentaa taloja

tässä massaa, että kuitenkin kyllä

ei Helsingissä ole mitenkään sellainen

tilanne, että täällä on jotenkin rajattoman

paljon ylimäärsiä asuntoja

ja tarjolla, että

kyllä se asunnoehtiminen

voi olla täälläkin haastavaa, niin

milloin kunhan aletaan seuraavan kerran

kunnolla taas rakentaa, kun tässä on

rakennusvuumi hiljentynyt näin?

Sitä on arvioitu, että

se on kuitenkin

tärkeää välin kehitys se, että kaupungistuminen

ja tämä suunta, että

olet oikeassa juona siinä, että rakentamista

on ollut ihan älyttömästi viime vuosina

ja se tottakaan myös näkyy

ja siinä, että sitä tarjontaa on itseasiassa

tällä hetkellä aika paljonkin, mutta

se on eri asia, että onko sitä,

jos sitä omaa kotia, niin onko juuri sitä,

mitä sinä haluaisit sillä alueella, mitä sinä haluaisit,

niin se on eri asia. Ja eikö näissäkin on vähän menty siihen,

että esimerkiksi joku asuntosiottaminen

on joillain alueilla haukannu

aika ison osan siitä

tavallaan asuntotarjonnasta

ja niinkuin ehkä sijoittajia varten

on rakennettu tai suunniteltu joitain

paketteja, mitkä ei sitten välttämättä aina

vastaa, niin kun

yksittäisen kodinesti siihen tarvetta samalla tavalla.

Kyllä, juurikin näin, että siellä on

tämmösiä kehityskulkaa, jotka on vaikuttaneet

tosi paljon tilanteeseen.

Ehkä vielä siis asia, mitä

voisin ostaa esiin, on myös just

ylipäätäntä asuntakoupan tilanne

ja asuntojen

lasku, niin se,

että miten se nyt

kehittyy, niin tosiaan se vaikuttaa

rakennusalan. Ja erityisesti juuri se,

että asuntorakentamispuoli

on se asia, mikä on siellä

se

missä on suurimmat ongelmat,

sitten on myös infrarakentaminen

ja sitten on toimitila- ja kauppakeskuus, jossa se tilanne

ei ole ihan...

Kaupakeskuksi on Helsinkin rakennettu viime aikoina,

niin siirvoisi tulla pieni tauko nyt

tässä.

Mä otan täsin illalla vastaan kauppakeskus

rakentamistaauvan.

Tervetuloa muunlainen rakentaminen.

Joo, mutta

juuri tavallaan se, että siellä alankin

sisällä on eroja, että miten kysytte

jossain vaiheessa, että miten yrityksillä menee, niin se

riipuu siitä, että mihin on keskittynyt

yritys ja sit voi tapahtua siellä

ollaan sisällä sellaista, että siirrytään

enemmän vaikka korjausrakentamiseen,

tai esimerkiksi yhtäkiä taloyhtiöiden

voisikin olla helpommin saada putkiremontteja.

No, tää oli nyt vaiheittoa, mutta se saadaan

samme, että ei jossakin

yhtäkkiä työvoimaa tavallaan käytettävissä

ja muuta. Siellä voi olla myös tämmöisiä

kääntöpuolia.

Sehän on tosi hieno, jos tämä lisäisi

nimenomaan korjausrakentamista, koska

Suomessa kuitenkin rakennusta

se elinkaari ei välttämättä hirveän

pitkä kaikilla,

niin se on kyllä

epäsuora vaikutus, että korjattae

enemmän niin se hoistavaa.

Jep, hei, mä katoin, että meidän

kello näyttää nyt sen verran, että

mennään vielä suosituksiin.

Kun te läheette

kesän viimeisille, after

eille, jos koulette siinä hurteisillä

tai höyrävillä juomilaan,

kun siinä sijaamauksen jälkeen

silmakulma on alkaa kiotakosteutta

helputuksen tai haikeuden

hetkellä, eli mille sinä alatte harhauttaa.

Vierustoverianneta,

tai ehkä itsenne, jotta tunnelmaa

ei muutu liian mollivoittaisesti.

Nyt täs oli vaatimuksia.

Nyt täs on vähän selleen tunnelma,

että kesä olisi siltäkin lopussa,

mä siis itse syyskuussa, syntyneen on

siltä, että syysku on vielä aika pitkälti

kesä-kuukausi, ainakin se alkupuoli.

Siellä on vielä lämpimie, mukavia hiltäjä.

On se kattanut ulos viime aikoja.

No joo, vähän tästä harmaa,

että mä usko, että syyskuussa me nähdään vielä

ainakin parisella sitä kivaa aurinkoista

viikonloppua, että nyt älkää vielä antakoo

periksi vielä täs vielä lämpöä.

Siis kritisoaksä just mun juontoo tässä?

No, mentaliteettiä siitä, että

kesä olisi jo ohi jotenkin.

Ei, mitähän mä suosittelisin.

Mä oon nyt alkanut

katsomaan. Ekaan jakson verran

on kattanut sitä

Star Wars

Shouka

Sarjaa.

Sarjaa. Ja se on kyllä

Ekaan jaksu oli oikein lupaavaa

ja mielenkiintoinen musta.

Disney on ollut ihan hyviä

joitain näitä Star Wars sarjoja.

Jotkut olen vähän flopimpia, mutta tää vaikuttaa

sieltä, minkä itse voin suositella

tähtien sotasaagan ystävänen.

Joo, mä en oo syksyy

ihminen.

Mulla on mitään suositelta

vaan tähän iltojen pimeinämiseen.

Patsi, vaatero lehdet on kauniita.

Ne on kauniita.

Ne on kauniita. Ja syksyllä on

se parin viikon hyvä hetki.

Mä niinku sitä odotan kyllä

ihan optimistisin

mielin, mutta sen jälkeen alkaa

huonommat ajat.

Mä...

Anteeks!

Meillä on nyt selkeästi tosi erilainen suhtautuneen syksyn.

Mä kyllä pidän syksestä.

Ihan, kun sä alettaa villapaidan päälleen.

Kynttilöitä, teetä.

Sitten sisäilman laatu laskee,

kun sä oon täynnä kynttilöitä.

Jos pitää ikku noita auki.

Joo, mä kyllä...

Tulee joku etana sisään.

Okei, mä tiedä, haluutko suositella jotain vaiheita?

Mä suosittelen teetä.

Se suosittelen teetä.

Mä oon lukenut Miikka Nousiaisen

juuri hoidokirjaa

Romaan ja vuoden 2016

itse asiassa olen kuunnellut sitä.

Siinä isän kaipuu

yhdistyy humoristeeseen

ihmiskuvaukseen, ja sit siellä on

kaikemman kummallisia sattumuksia.

Se poin suositella

tätä teosta,

ja oon myös lukenut

muita teoksia. Siinä on sellaista hyvä syksy

tunnelmaa, humoria, mutta sama aika

johan tällaista hieman vakava hengistä,

mutta ei liian vakavaa.

Hei, yes, siinä kaikki tältä erää.

Tosiaan, tää oli kesäteiminen

Vika Jakso, ensi viikolla

studion saapuu siis iki ihanaa

vakio-poppousta koostava porukka.

Kiitos täällä kertaa

studiossa oleelle, Matilda Jokisella

ja Joona Aaltoselle.

Kiitos, kiitos

kesästejä tästä illasta, tai päivästä.

Kiitos myös

kesäteimissä Olleelle, Alli Hallonplahdille

Joachimvere, Vestreendollille.

Äänne ja kuvanne meille tällä viikolla tekee Mikko Teura.

Kiitos

kesästä minunkin puolestani. Moi moi!

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.

Tässä jaksossa keskustellaan Viron pääministeri Kaja Kallaksesta, ensi vuoden budjettiesityksestä ja Jukkatalon konkurssista.
Studiossa Venla Kuokkanen, Matilda Jokinen ja Joona Aaltonen.
Jakson leikkasi Mikko Peura.

Jaksossa mainittuja linkkejä:
Iltalehden juttu Noora Fagerströmistä: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4f89de24-a15e-4b1c-afac-ab275c24e005
Teemu Luukan juttu politiikan syksystä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009809720.html.

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html

HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/uutisraporttipod.