Uutisraportti podcast: 28.9.2023: Yliopistovaltaus, Inkerin kirkko, Nuorisourheilu

Hei ja tervetuloa Helsingin sanomien uutisraporttipodkastiin.

Tuliko tuomasmaisen innokkaasti? Ehkä ihan.

Aika hyvä, aika hyvä.

No niin, minä olen Marko Junkkar ja Tuura, on tänään tuomas Peltomäkeä, joka on Ties missä.

Mukaan jossain paremmissa hommissa.

Jossain paremmissa hommissa.

Tärkeimmissä.

Kyllä. Tänään tulee nyt tänne tuomas Vapaa vakavamielinen lähetys.

Studiossa on politiikan toimituksen ykköstorpeido, Anni Keskiheikkilä.

Justävien kesken AKH.

Terve.

Heipä, hei, kiva olla täällä.

Mitä saattaa tänään tehneet?

No tänään enkaasti hirveesti mitään, että älä kysytään tästä päivästä.

Valmistautunut tähän ja ome jotain pieniä asioita tehneet.

No niin, mutta yleensä AKH on, työpäivät eivät ole tyhjiä, koska hän ei ole tekemänsä työmäärän aivan käsittämätön.

Ise ota näkään ollut tyhjä, teemme tänään kauheasti, mainitsemisen arvoista.

Ja siinä vieressä on sunnuntain toimituksen, featuratoimituksen libero.

Libero, selvä.

Mä oon kunnen liberoittanut muuten palaamassa Fudikseen.

Onko näin? On aikakin.

Tomi Nieminen.

Moi Tomi.

Moi Marko.

Mulla on tosi siunattu olo kun mä oon pitkästä aikaa päässyt tänne.

Se oli tiimeks joskus viime keväänä.

Se mei oli valtavan hyvin, että päätettiin kutsua sotuudestaan.

Joo, todella otettu.

Mitäs saattaa tänään tehdä?

Mä oon soittanut Strasburi-erället suomalaisen rouvalle, joka on tekemisissä muun muassa Sotarikos.

Tuomioistuin asioiden kanssa ja sitten mä oon puhunut Sipolaisen naisen kanssa.

Koska olen menossa Siposeen viikon loppuna kouluttamaan nuoria journalisteja.

Wow.

No niin, mutta nyt olet podcastissa.

Tämän viikon podcastissa käsitellään ensin puhutaan vähän siitä, että ylioppelautavat vallanneet yliopiston.

Siitä laajennetaan jollain asin sillä käsittelemään laajemmin Suomen poliittista tilannetta ja työmarkkinatilannetta ennen kaikkea.

Kakkosaiheena puhutaan Ingerin kirkosta.

Tästä oli viikonloppuna parikin erittäin kiinnostava juttu.

Kiehtova ilmiö.

Kerrotaan sitä kohta lisää.

Ja kolmasaihe on oma suosikini eli nuorisourheilu.

Maailman tylsimmältä kuullostava sana.

Mutta me puhutaan siitä kiinnostavasta.

Kyllä, se on ihan mahtavaa.

No niin, ja lopuksi vielä hyviä keskustelunaiheita hiljaisiin hetkiin.

No niin, tänään on taas tapahtunut yliopistolla.

Eli aamulla tuli viesti, että yliopiston vaatii Helsingin yliopiston valtaajia poistumaan.

Koska tänään on maanpuolustuskurssi-yhdistyksen tilaisuus,

ilmeisesti yliopiston juhlasalissa.

Ja tämän vuoksi, jossa puhuu itse asiassa tasavalla presidentti Sauli Niinistö.

Koska sinne on tulossa paljon väkeä.

Ja yliopiston on tietyt määrä, kuinka paljon saa ihmisiä olla yhtä aikaa sisätilaissa.

Ei vaativat, että nämä valtaajat poistuvat.

Poistuvat aamulla kello yhdeksän eivät lähteneet.

Sitten se on aika siirrytty yhteen toista.

Ja mikä siinä on tällä hetkellä tilanne?

Ilmeisesti ne ovat edelleen siellä.

Ilmeisesti edelleen.

Joo, me nähdään tätä torstana eltapäivällä.

Nyt tänä hetki, ne notsikkoon, että Helsingin yliopisto antaa valtaajien jäädä.

No niin, kiinnostavaa.

Lainaus nyt en enää jaksa.

En tiedä, kuka ei jaksa.

Se oli käsittääkseni joku yliopisto hallintojohteen, joka oli yrittänyt neuvoitellaan sitä asiasta.

Mutta hän ei enää jaksa.

Okei, ja kyse on siis siitä, että viime viikon tiistaina.

Muistaakseni samana päivänä, kun tämän Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiriihi alkoi,

niin joukko opiskelijoita valtasi yliopiston päärakenuksen aulan,

niin kuin se voi määritellä.

Kielehä ovat nyt istuneet poltoista viikkoa siitä lähtien, ja tämä on myös levinnyt.

Siellä ainakin kallio on lukiossaan vallattuja, aalossaan vallattuja, eri puolilla maata on nähty näitä valtauksia.

Valtvajat protestoivat kai ensisijaisesti Orpon hallituksen kavailmia,

opitotuen indeksijäädytyksiä vastaan sekä myös asumistueleikkauksia vastaan,

jakaa jossain määrin myös, että ukomaisten opiskelijoiden tulemista on vaikeutetaan.

Ja sitten tästä se on laajentanut tämmöiseksi, ehkä yleiseksi hallituksen vastaiseksi protestiksi.

Uutisessa on kerrottu ainakin Helsingin yliopistossa iso osanaista keskushenkilöistä,

on asemistolaisia, ymmästi sitoutumattomaan asemistanedustajia tai asemistoliiton jäseniä,

ja tämä on leemattu aika poliittiseksi, ja tästä on nyt sitten väännetty kättä,

että mitä järkeä tässä kaikessa on, mutta sanoppas, sanokapas te.

No siis mun mielestä nää oli, silloin kun joskus viime viikolla tuli tätä niin kuin,

tuli se ensimmäinen valtaus muka, niin mun mielestä siinä oli ihan aiheellisesti

otsikoitu, että siellä oli kourallinen ihmisiä, koska siellä oli tosi vähän ihmisiä.

Ja mä vähän niin kuin oli viime viikolla sellaista, että onpa niin kuin leimto-uhua tämmöinen,

että sanotaan valtauksaksia näin, mutta siis nyt hän tämä on jotenkin

sillä on ei kunno meininkiä, niin kun nyt on, eihän valtaus on valtaus muuten kuin,

että jos siellä ei saa olla, siis vastata, että nyt kun vasta, kun Helsingin yliopistossa sanoi,

että teidän pitää lähteä pois, niin siitä se vastaa valtaus, muuten hän on vaan hengailu

sellaista yliopistossa. Ja tässä hän on ollut se, että jos yleensä,

jos on vaikka lakko tai joku valtaudu, siellä on yleensä niin kuin se,

mitä estää jotain, mutta hän ei ole itse asiassa myöskään estänyt mitään.

Sä olet luennut jatkunut entiseen malliin ja kaikki olen saanut liikkua avapasti,

että tämä ei ole siinänsa haitanut ketään.

Niin, ja tämä oli ihan harmitonta touhu, niin sinänsä, mä olin niin kuin valmistautunut

jo olen täällä vähän sillä ei niin kuin jotenkin haukkumaan näitä valtauksia,

että tämä onpas niin kuin nollon pientä touhua, mutta siis nyt, tänään tämä on

niin kuin esikalla löytyä yliopistossa.

Eli yliopiston hallinto on tähän asti pilannut, että on valtauksen olemalla liian kivaa.

Niin, niin, siis että eikö kukaan ole kieltänyt niitä aiemmin lähtemään,

siis mä tinkin ylletyvin, että nyt vasta on niin kuin kiellettyä lähteä,

mutta siis niin, ja nyt hän siellä on ollut siis mesti satojen ihmisiä paikalla,

että ei ole enää vaan kourallinen.

Että nyt on niin kuin sillain kunnan meininkiä.

No milläs mielellä Tomi on tätä asiaa?

No siis haukkukaan kyyniköks vaan mua, mutta mä oon kattonut tätä koko homma

ihan toisesta kulmasta ja mä kattun tätä valtaperformaanssina.

Mä en usko, että oikeesti siellä niin kuin syvällä, syvällä kyse,

mistä hallitusohjelmasta tai maahanmuutos tai muusta,

vaan tota, tämä on ihan täydellinen.

Tämä on siis tietyllä aina niin kuin kopio 68 vanhan ylioppilastalon

valtauksesta siinä mielessä, että silloinhan siinä,

sit tuli ihan mahtava performanssi, koska siihenkin saatiin kekkonen

linkitetyk siihen ja ne lähettiin silloin sähkeen kekkoselle nää valtaa.

Jos Tomi seis hetkistä ei tyyä tarkentaa,

koska vanhan valtaus 68 on kuvittanut maa ehkä enemmän kuin

mikä on muu tässä maailman kaikkeudessa, niin se meni näin.

Tässä on selvät parallellit, mutta silloin oli

esim. ylioppilaston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhliin.

Kyllä, juuri sinä ollaan.

Ja kekkosen piti tulla sinne puhumaan.

Ja sitten opiskelijat olivat ytymättömiä,

kun ei saanut tarpeeksi marxilaisia abitopiirejä tai jotain muuta.

Ja ne valtat sen oman talonsa, jonka takia ne juhlat jouduttiin siirtämään

jonnekin toisalle.

Kyllä, mutta he lähettivät kekkoselle silloin sähkeen,

jossa he pyysivät, että kekkonen ei tulisi sinne 100-vuotisjuhliin,

edes sinne siirrettyn paikka 100-vuotisjuhliin,

kekkonen meni sinne kuitenkin sinne juhliin.

Ja Anto siellä tukeensa näille valtaajille kertoi,

että hän jollain tasolla ikään kuin tukee heitä.

Mutta nyt tässä on ihan mahtava sama kuvio,

nimenomaan tällaisen performatiiviselt kannalta sama kuvio,

kun tuli tämä mahtava maanpuolustusyhdistyksen

maanpuolustuskurssien juhlatilaisuus,

jonne itse tasavallan isä Aurinkoenne tulee

Ruotsin puolustusministerin kanssa puhumaan.

Ajatelkaapa näitä nuoria nyt siellä.

Mä sanon, että ihan samalla tavalla 68-valtauksessa

niin me löydettiin seuraavia vuosikymmentä

vasemmistolaiset ministerit sieltä,

niin kuin valtaajaporkasta.

Kattokaapa tarkkaan nää

tänkertaisen valtauksen keskeiset hahmot sieltä.

Te näette 2030- ja 2040-lukujen

vasemmistohallitusten ministerit sieltä paikan päivä.

Nimet vaan ylös. Nimet ylös, niin te näette valmiiksi,

niin kuin voitte ruvata rakentelemaan.

Sillä on ainakin tämä vasemmistonuorten

vuohenjohtaja Piinja.

Piinja Vuorinen on jollain laalla

keskeisessä roolissa siellä.

Mennään mitään hänittäin niin kuin

2030-luvun ministeriksi.

Kyllä mä näkisin, että siitä voidaan

suoraan opetusministeriä laittaa

niin sanotusti peliin.

Tämä on tämä kuvia.

Mä oon jännittänyt, että mitä niinista tekee.

Siis Veherra Jestas.

Tästähän tuli ihan kunnon jännitysnötelmää,

koska siellä ne opiskelijat nyt on.

Ja niinistaan pitäisi mennä sinne.

Tekeekö se, Kekkoset?

Tekeekö Kekkoset ja halaa siis

kuoliaks tämän koko liikkeen.

Antaa tukeensa.

Niin, antaa tukeensa.

Tämä on todellista dramaa.

Se on ihan hirveän hyvä drama.

Ja jos nämä nuoret pelaavat oikeasti hyvin

tämän pelin, niin he saavat

nimenomaan mieletöntä julkisuutta

ja sitä kautta

nostavaa tomaprofilia,

mutta totta kai tämä on vähän kyyninen.

Ehkä heillä on ihan

Aito A.T. palo kuitenkin.

En tiedä, voi olla.

Kyllä mä vähän ostin tuota ajatusta,

että ei se nyt ehkä ihan se opintotukille

viideksi jäädytys on

jotenkin.

No, niin.

Siinä on muutakin.

Neku, että se ei ole pelkästään.

Niitä sanoisi. Käytyy myös keskustelua.

Joo, ja kyllähän opiskelijat

toimeentulua on heikkoa,

mutta näinhän se on tähän kuuluu sanoa,

että niin se olisi semmoinen kuin mekin opiskeltiin.

Mutta näin se kumminkin on

ja nää leikkaukset indeksiääritys

on käytännössä siis opitotukileikkausia.

Kyllä se vaikuttaa ihmisten toimeentuloon

ja myös asumistuen muutokset

vaikuttavat opiskelijoiden

elämiseen.

Tästään alkoi tästä sama keskustelu,

joka alkaa aina, eli siinä, että

kuinka paljon yhteiskunnan pitää

tukea opiskelijoita, jotka kumminkin ovat valmistumassa

ammatteihin

ja tulevaisuudessa

tienaamaan ja tavallaan opiskeluohan on investointi

tulevaisuuteen

ja sitten ajatuksena

on se, että onko se väärin,

jos opintotukin muuttuu

yhä enemmän lainapainotteista,

koska nämä ihmiset myös hyötyvät itse taloudellisesta

opiskelusta myöhemmin.

Niin kyllä, ja tässähän nyt siis

hallitus on tehnyt sen valinnan,

että ne viestä lainapainotteisempaan

luuntaan, että sitä,

kun opintotukeen tehdään

itseksi jäädytys, eli summa

pysyy samana ensi vuonna, mutta sillä vähän

olla saa vähemmän, koska hinnat

nousee, niin sitten hallitus

kuitenkin nostaa sitä

enemmän määrää, mitä voi ottaa opintolainaa,

niin se menee siihen suuntaan.

Että sehän tässä nyt on se

lainapainotteisuus, vai sitten tässä

suoraan opintotakin.

Kyllä, ja nyt tässä pitää tosiaan kuulu, että

sedät muistelee, niin itsekin

nostin opiskeluaikana, otin varmaan

yksimioopintolainat, ja käytin

ne billetykseen. Mulla oli yks

kaveri, joka otti kans maksimittasi,

jotta oli ne osakkeisiin.

Hän ei meidit paljon paremmin.

Mä valitettavasti Marko muistanen sun

billetykset.

Mullakin on jossain verran

kulunut muutama vuosi

opinnoista.

Mutta sehän on

massiivinen ero, mikä nyt on

nykyakaa, ja ihan siihen muutama vuoden takaisinkin se,

että mä nostin myös paljon opintolainaa,

mutta ne olivat siis nollakorkoista.

Ja mä pystyy vielä maksamaan

suureltaisiin pois, kun ne olivat

vielä nollakorot.

On se ihan eri asia, niinku nyt ottaa

niitä tappiin asti. Toki

korot on ollut varmaan aika

ei ollut mitenkään nollissa silloin, kun

te ootte niille käyttäneet billetykseen.

Kyllä, mutta mikä on nyt meidän

kekkostyyliini, mikä on meillä virailinen

kannannut

valtaukseen? Annaanko meille tukeensa vai emme?

No mä annan yhdellä asialle heillä

kyllä tukeensa siitä siis

lokaatiovalinta, eli tää on siis

tuhat kertaa parempi, kun se

68 valinta.

Tää siis yliopiston päärakennus.

Siinä on sen, tää jota

munaa tässä, tässä

Vallatun kohteenvalinnassa,

ihan se 68 on ollut tietenkään mikä

valtaus, vaan se oli siis linnoittautuminen.

Tiedätte,

kun suomalainen mies on koko

kesänvetänyt viina ja

nyt tulee syksyjä pitäisi palata töihin,

niin hän linnoittautuu omaan asuntoonsa

ja hänellä asia liikaa

viinaa ja sitten vanha isoisen haulikko

ja sitten hän soittaa

paikallislehteen, että

en tulee enää asunnostani

ulos.

Mitä en tiedä?

Tää on legendarinen

suomalainen,

legendarnin suomalainen

instituutio linnoittautuminen,

keskikäisen miehen linnoittautuminen.

Niin, siis pointtoisit,

18-valtaus,

jossa ylioppilaat

ottivat oman

talonsa käyttöönsä.

Se oli se linnoittautuminen,

eikä valtaaminen.

Hoisi siis oman asunnon linnoittaminen.

Nyt on sen tää vallattu

jonkun toisen mesta.

Se on hyvä. Niin, ja vähän vahingossa tullut

siihen tommonen tapahtumaa, että siitä tuli kiellettyäkin.

Kyllä, kyllä, joo.

Voi laudattu, kun mä luoskelin näitä juttuja,

näitä on siis eri puolella maatoja,

koulussa, niin tässä on jossa ammattikorkeakoulussa,

missä oli kans-valtauskäynnissä, niin siellä

vahtimästäri

valtailee sellaiset paperit,

ei ollut häytämässä, heitä on heille pitivään allekirjoittaa

tehdä tämmönen

tilannuhallinta-sopimus,

mikä on yliopisto-bürokraattinen käytäntöötö,

jossa käytät lokkavodetta C5,

niin sun täytyy panna nimiokin paperi,

että se on mulla käytössä.

He joutuvat sitten alle kirjoittamaan laput,

että he ovat siellä aulassa.

Nimenomaan, tääli,

jotenkin siitä tuli vähän semmoinen,

että no voi heranjasta, se on niin kuin

tommoinen plää, mutta

joo, emme läheä ottaa kaltaa siihen,

että onko heille nyt tukea

vai en, mutta on tässä niin kiinnostavaa,

että ei se ole kaikki opiskelijat tosiaan,

että lähinnä

vasemmisto

vasemmistolaiset eivät ole vahti,

ja siis kokoomus nuorista

eikö kokoomusopiskelijoista on ihan niin kuin tullut

tukea silleen, että kyllä se on hyväkin, että

opintolainaa painotetaan enemmän,

ja tota, että

tämä on ihan, ja myös se pointti, että

kun nää indeksi jäädytyksetkin tehdään

julkisen talouden säästöjen saamiseksi

ja niin kuin velan vähentämiseksi,

niin että se on ihan vaan opiskelijoiden

oman edun mukasta.

Ja tätä painotti myös

sosiaaliturvoministeri Sanningkran

Laosanen, kun haastatteli viime viikolla

häntä tästä.

Kyllä, no, mä nyt vedän, että

yhteen kyllä me annetaan vahavatukiheille,

että se on parempi, että ne on siellä yliopiston aulassa,

että on parempi tolassa yrdäämässä,

että parempi näin.

Ja sille saa myöskään dockata.

Ei, joo, se on nimenomaan sopäihteetön tila.

Jaa, mutta siis ihanaa, että

yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat,

vaikuttavien kiinnostavat,

lukekaa uutisia.

Ja tästä tulee nyt se luvattu aasinsilta,

että ihan tämä yliopisto

vallankumous oli on ainut asia,

ainutvaikka, missä saamaleissa yhteiskunnassa

tällä hetkellä kuohuu, että tässä hän on nyt

työmarkkinoilla tuossa, niin kuin

Hernelli.

Kerrataan lyhyesti nyt tämän viikon tapahtumat.

Eli viime viikolla

SAK ja sen

muutama iso liitto,

neljä isoa liitto, ennoittava, että

tällä viikolla alkaa

lyhyet ulosmarssit

työpaikoilta, ainakin teollisuusliiton

työntekijöitä on marssino

ainakin Pohjoisessa alpissa

ja Oulussa, niin tunniksi pois

työpaikaltaan. Ja nyt on nyt eri puolilla

Suomea ollut tämmöisiä toritapahtumia.

Tällöinen oli Turussa ainakin

Pamien rakennusliitto ja IHL

ja Pamien rakennusliittomuistakseen

oli Porissa ja näitä on ollut muuallakin

ja siellä on jaettu Makkaraa ja

Mehua ja Munkke ja kansalaisille

ja tavallaan viedään sanomaan

eteenpäin.

Ja tämähän on

tavallaan ammatti-yritysliikkeen

tämmöinen,

tämähän on ensimmäinen askel

tässä protesteessä, jota varmaan tulee

lisää, näitä oikeastaan nyt

aika lieviä, jonka jälkeen

niitä saattaa hyvinkin tulla lisää.

Tällä viikolla on Petteri Orpo

pääministeri kutsu työmarkkinoosapuolet

kesärantaan eilen keskiviikkona

ja tota

vielä puuttiin yleisesti tilanteesta

ei varmaan asiaa ennennyt yhtään

mihinkään, mutta se lisäksi Orpo

antoi muun muassa

työntekijöä keskusjärjestöille

ja työnantaja keskusjärjestöille tehtäväksi

aloittaa tai ryhtyä valmistelemaan

esitystä tulevasta

työeläkeudistuksesta ja tähän on

tavallaan, jos

suomalaisen työmarkkinan järjestelmän

perustuu tämmöisen kolmikantaa

tai kakskantaa kolmikannassa

on työnantaja, työntekijät ja hallitus

ja kakskannassa on työntekijät

ja työnantajajärjestöt

ja tavallaan tän kakskanta

neuvotteluiden, niin kuin semmonen

kaikkea parhaiten aina toiminut on

eläkkeistä, eläkejärjestelmästä

neuvottelu tai kaksikko on pystynyt tekemään

esityksiä useamastakin eläkeudistuksesta

ja tavallaan heille itselleenkin vähän semmoinen

ylpeyrön aihe, että tässä pystytään

tekemään yhteistyötä ja tekemään

työnantajan että työntekijöiden

ja koko maankannalta järkevien ratkaisuja

ja nyt on kiinnostavaa nähdä

miten tässä seuraavassa eläkeudistuksessa

käy, koska

tunnomaan on kyllä todella

tulehtuneet tällä hetkellä

työntekijä puolella

koetaan, että

ekotyönantajajärjestö ja

Suomen yrittäjät ja keskuskaappakamari on saanut

kaikki toiveensa, mitä on ikinä

vaan uskaltanut toivoa ja keksiä

niin sinne hallitusoja on vaan

lyhyt niitä ollaan runtaamassa

aikalailla läpi

ja työntekijä puolen mukaan

nää neuvottelut, näistä hallitusoja on

kirjauksistaan niin kuin pelkkää teatteria

ja vähän semmoinen kova tulee olemassa eläastoliössäkin

kuin jyriäkämiä sanoo, että

näitä nyt vaan viedään eteenpäin

lähden yhteistyyskoordista neuvotellaan

Mitä sitä tuumaattiin?

Mitä tässä käy?

No emmät oon, mä menisin tarttua tosiaan

eläkeudistusasiaan.

No puhutaan siitä.

Puhutaan siitä hetki.

Eikö sitä ollut vähän

nyt semmonen

sä ilmeisesti nyt tässä vähän epäilee

että tuleeko siitä, että miten

nämä nyt sujuun nää ne en neuvottelut

tällä kertaa, niin se tehtävä ei

kuitenkaan ole ehkä niin vaikea

kuin mitä vielä aiemmin piti olla

että tässä on hallitus ja orpotenu

vähän kärdenojennusta heidän suuntaan

Tiedot oli vielä kesäkuussa

että sen uudistuksen pitäisi vahvistaa

julkista taloutta kahdella miljardilla

ja nyt tällä viikolla kuultiin

että miljardilla

eli se on aika merkittävästi

keventynyt ja tavoite

ikään kuin he helpotettu sitä niin

kuin heidän tehtäväänsä tässä

aikahan tässä oli sinne

vuoden 25 tammikuuhun asti

sopija

että toisaalta ehtii tässä paljon tapahtua

ja se tehtävää on helpompi kuin mitä

vielä aiemmin piti olla

No mä tavallaan just tästä aiheesta

kirjoitin juttuja, joka ilmestyi siitä

huomenna, mutta jut keskustelen

mm. erään pitkään

työmarkkinoilla toimineen johtajan kanssa

ja sanoin että

tavallaan että se on

kauhean vaikea erottaa

että jos se yleisesti

työmarkkinoilla on hyvä epäluottamus

ja taistelut käydissä niin et se pystyy

erottamaan eläkenneuvotteluita

erilliseksi osa-alueeksi

Okei, jännittävää

jännittävää

joo, mutta tässähän on nyt ollut

vähän sama asianlaista

lakoista, mitä nää on ollut

toimissa

mieleenilmauksissa

että onhan nekin ollut aikaisissa

oikeasti leime

ja sillä on herännyt mun mielestä vähän se kysymys

että

että on työajan ulkopuolella

olevia, jotain tälleisenä

tai työpäivän loppupuolella olevia

myöhään iltapäivästä

tehdä jotain mielenosituksia

torin tapahtumia tai että lähdetään

lounasaikaan tunniksi

pois työpaikalta

sehän on semmoinen vaan pitkä lounas-tauko

niin onks tämä oikeasti

strategiaa, onks se oikeasti valinta

että he haluaa

sääställä paukkuja

vielä tuleviin

ja tällä tavalla käynnistellään hitaasti

vai onko siis kyse siitä

että siellä ei ole ehkä niin paljon sitä voimaa

saada ihmisiä

toimimaan, ei saada ihmisiä

ihmisiä innostumaan

olen tämä

aika suurin osa ihmisistä

liittojen jäsenistä

ei väättämättä

kauhean hyvin edes tiedä

mitä hallitus on vielä tekemästä

tässä on tämän armankin tietoisuuden

lisääminen on yksi tavoite

ja tapahtumat tuo

sitten ja saa nää julkisuutta

toinen on se, että

se on vilpittävästi huolissa, että miten

ne saanejoukot mukaan

jos tämä saman tien on saakannut

isommat lakot

niin ois voinut herättää ihmisissä kysymyksiä

että vähä, miksi nyt

tämä on hitaasti etenävä prosessi

ja sitä vai et sinä toimet hanovastan

niin tähän nyt ensimmäisenä

tulee siis näitä, mikä menee budjettilakeina

ansiosirannaisen

työttömyysturvan liikkaukset, ne tulee sitten

lopuudesta, mutta nämä esitykset

muista tulee vasta

niin kuin ensi vuoden puolella eduskulta

tai monet tulee vasta myöhemmin

vielä ei ole vielä se momenttuma

mutta toi on mielestäni tällyttömän

kiinnostava kysymys se

joukkovoiman mahdollisuus

edes nykypäivänä

että onks sitä edes olemassa

potentiaalista joukkovoimaa

perinteisessä vasemmistossa

me nähdään se ihan vaan

jos me katsotaan vasemmiston vappumarse

ja

takavuos kymmeninä

30 000 ihmistä varmaan

oli niin kuin vasemmiston

vappumarsilla, nyt siellä on ehkä

800 tai jotain

joka on

suoraan mun mielestä niin kuin

rinnastettavissa tähän asiaan

mä en ole varmaan niin kuin kuinka paljon sitä joukkovoimaa

enää löytyy siis silleen

että ihmiset todella on valmiita

niin kuin lähtemään niin sanotusti

barrigadeille

ja nostamaan panderolli

tylös ja siis

luopumaan myös

omistaa eduistaan tällä hetkellä

joidenkin ehkä tulevien

taisteluvoittojen eteen

en mä tiedä sanokaa te

onko joukkovoiman

aika oikeasti ohi

no siis joissain tilanteissa han on

ihmiset lähtenyt liikkeelle, oli tää rasismin vastainen

mielenosotus vaikka alkus yksistä

niin siellä oli en valtavasti yäkeä

ja niin kuin tällaisissa

Black Lives Matter asioissa ja muissa

miikkareissa on oma jengi

mutta siinä on se iso ero

että silloin kun sä meidät rasismia

vastustamaan niin sä et pistä

mitään itestäs peliin

tavallaan sä et pistä

omaa tuota omia tulojasipeliin

esimerkiksi sulla ei ole minkälaisia

taloudellisia

huolia sen suhteen

että se on mieleniluaas jossa sä et

sulla ei ole kauheasti hävittävää

se ehdottomasti, joo kyllä

no oli, musto on myöskin herittäin

kiinnostava asia ja siis

ehkä tästä niinku paras verrokki on se

2015

johan Sipilän hallitus oli just aloittanut

ja Juhan Sipilä teki tätä yhteiskunta-

sopimusta ja sitä se kuvio oli se

että jos se ei järjestöt

suostu, niin sitten hallitus on

käyttänyt tämmöistä pakko-laitelinä

pidentää työpäivää

ja leikkaa sunnutaan korvauksia ja muuta

ja näitä pakko-lakeja vastaan

oli silloin syksyn lää 15

niin rautateetorialla oli 30 000 ihmistä

ja koko maassa ja kaikista tapahtumissa

oli 300 000 ihmistä

se on aika paljon

ja nyt kun mä tätä juttuat teen niin

jutteleen eri ihmisten kanssa

mutta ainakin sieltä työn antajapuolella

niin kyllä ne epäilee, että uskin

30 000 ihmistä

ja välttämättä enää liitot saa Helsinkiin

mutta hei sit on niin kauaa aikaa

on sit ainakin mihin 8 vuotta

niin, no joo, mutta

eikö silloin ollut kuitenkin

myös sillä tavalla, että

kesti hetken aikaa ennen kuin

et se ei ollut heti

se ei ollut hetisen hallituksen alussa

se oli märkeä heti, se oli alkus yksistä

se on ollut

kaks tämmöistä isoa miekkareita

oli nää pakko-lait ja ne tuli silloin

muistakseen se oli systaan lokakuussa 15

eli minkin samoihin aikoikun nyt

ja sit oli toinen, joka koski

tätä koski sitten, oli myöskin sipillä

mutta sit tuli tämä aktiivimalli

joka oli senatintorilla

ja se oli paljon pieni

se ei ollut heti

ja se oli vasta tulivasta

kansalaisalotteen kautta

myöskään nää AI-toimia

teilun oikein havahtunut

on tulossa ja sit se lähti vähän eri kautta

mutta se tässä on

pakko-laittaa oli jotenkin

noin niin helposti ymmärrettävissä

ja myös jää se pakko-laki

termi, jonka

joka oli Akaneemissa keksitty

ja sehän on tosi tehokas

ja tässä itse asiassa AI-yliike on taitava

nyt hän on brändännö jo

ihmisen esitys siitä, että

lakiin tulisi kirjaus, että

sairausloman ensimmäinen päivä

on niin kuin menen ihmisen omaan pikkin

ja sitten ei olisi palkkaa

ja jos ei tessisi, että työtysopimuksessa

muuten sovita, niin se on nimetty

sopimus, ei kuulisi sairaussakoksi

pitää olla hyvät eri, helposti

ymmärrettävät

ja sitten tämä

toinen missä hallitus haluaa poistaa

tällä hetkellä lajissa sanotaan, että

ihmisen irtisanomiseen pitää olla

tämmöinen

onko se asianmukainen ja painavan

painava

asiallinen ja painava

eli se pitää olla niin kuin

asiallinen tarkoittaa sitä, että

työntekijä tekee jotain, mikä on

selvästi

rikko sovittua

niin se on se rikkoista asiallista

mutta se painava on tuonut sen

tavallaan harkinnan siihen, että

onko se, että jos nieminen myöhästyy nyt

5 minuutin saa

hyvin harvoin

niin onko se 5 minuutin myöhästyminen

onko se painava syy

aika myöhästyminen on

asiallinen syy, mutta onko se

5 minuuttia painava

ja nyt tämä painava sana ollaan poistamassa

ja tämä uristus on nimetetty

nimetty potkulaiksi

ja kyllä sekin on

aika tehokas

niin osaa brändätä

näitä ja

jos puhutaan jostain

neuvottelujärjestelmän rakenteellisesta

uudistamisesta, niin ei sillä saa

ihmisiä rautotietorille

mutta on joku sairaussakko voi saada

Niin, tässä on ehkä se ero

jos oli

helppo, okei se pakkola

se ei ollut ehkä Juhan Sipilän suusto tullu

asia, mutta

se oli hakannemmässä keksikin, mutta

aktiivimalli

se Sipilän aloitus ehkä teki siinä virheen, että he itse

brändästään tälläisellä helposti

mieleen jäävällä nimellä

niin kun onhan tässä se ero, että

esimerkiksi

näistä nyt on paljon puhunut vaikka työministeri

Arto Satoneen, niin siitä

hänen puheestaan ja ulosannistaan

on aika vaikea saada mitään otetta

ja sillä on

siitä on vaikea saada sellasta

otetta, että totamme vastustan, koska

hän on aika taitava siinä, että puhuu

niin kun todella sillä, että

se rauti yppisen politiikkomaisesti, että

ei ole vähän hämärtyä kuulijalla

että mitä sinne nyt oikein sanottiin kaan

kyllä, ja tässä on

kiinnostavintaan tässä kaikessa on se, että

hallitusohjelmassa

näitä työelämää koskevia lakimuutoksia

niitä on niin älyttömän paljon

niin se on suurin osa semmoisia, että yksittäisinä

asioina, ne olis varmasti

hyvinkin aajyliikkeen, hyväksyttävissä

mutta sitten kun niitä tulee

tuommoinen valtava kasa, niin tämä on

vetänyt, ne vetää, että siinä liinat

kiinni ja siellä on osa, jotka

ainakin tän hakaniemen

aajypuolen tulkina mukaan, niin saattaa

johtaa yleisitovuuden käytännössä

romuttumiseen, mikä on aajyliikkeen

pyhistä pyhiniä, täällä on

tämmöisiä isoja

periaatteellisia kysymyksiä

tosi monta, mistä aajyliikkeen

käytännössä on mahdollisimman

tämä noivaan periksi. Niin, ja sehän on paljon

myös siitä, että

ei välttämättä niin paljon heikennys

yksittäisen työntekijän asema

kuin heikentyy se aajyliike

tai näissä

iso kuvaaseja, että heikennetään aajyliikkeen

jotenkin voimaa ja valtaa

ja se taas on pojolla

niille työntekijöille

ehkä hähmänen asiaa

vastustaa ja lähteä parikaan edellisellä

niin jos heikennetään jonkun ammattiliiton

instituutionaalista valtaa, niin se ei ole

ehkä semmoinen asia, millä ihmiset lähtee

torille. Niin, vaikka se voisi olla

heiden oman etusonmokasta, jos jotenkin

sillai näin.

Mutta sitten haluaisin sanoa

vielä jotain, minkä minä ulosin.

Tiin, tiin minua on välissä vielä tärkeä musta

että tämä on

aika tässä tuntuu, että

SSK nyt etenkin on

keskusjärjestönä ja sen liitot on aika

yhteisenä rintamana STT-kosta

mitä on se toimihenkilöitä, koska vaa

keskusjärjestönä, sieltäkin ainakin pro

ja tehy on nyt jo jotain touhunnutkin

mutta muuten oltesi tosi hiljasta

ja akavasta jokuun oikein mitään

että tämä ei ole vielä koko tätä

palkansa ja kenttää yhdistävää asia

ja sitten se on myös siellä

jos SSK on sisällä

niin nämä eri liitot

on nämä yksittäiset asiat, niin kuin on merkityksellä

jotain erilaisia, erilaisille ammattiryhmille.

Ja siellä on ainakin

yksi esitys

on se, että tämmöinen palkkamalli

eli käyttää vientivetoinen

vientivetoiset liitot

ja neuvottelut määrittäisivät sen

katon, mitä muuten saa ylittää.

Se kirjattaisi lakiin.

Tämä niin sanottu Suomen

malli on yritetty muutenkin, mutta nyt se tulisi lakiin.

Ja sitten nyt naisvaltaiset liitot

kuten vaikka JHL

on nyt niin kuin aivan hiilenä

että jos tämä kirjattaisi lakiin

niin naisvaltaisilla aloilla ei ole senään

tavallaan niin kuin betonois

niin kuin he sanoo tän

naissten palkkakuopan ikuisiksi ajoiksi.

Sitten on jotain esimerkkejä

joku ansiosirannaisen työttömyysturvan

leikkaukset ja porrastaminen

ja se tuskin

niin kuin vaikka tehyläisiä

sairaanhoitaan ja tuskin kauheasti heilaottaa

kun ei henne ole työttöminä.

Sitten on jotain esimerkkejä

jotka haluavat töitä niin saa töitä.

Sitten on ansiosirannaisen leikkauksesta

jollekin perinteisemmin

tehdästuunnareille niin kuin tosi iso asia

että nyt on lomautettu paljon ihmisiä

ja harmaan suhdanne on niin hekkua

että kun harvakoittaa taas työttömyys lähteä nousuun

että tässä on niin kuin

nämä liitot eivät ole yhtä mieltä näistä kaikista.

Vähän tommonen hajanainen

ja mikä on kuullekin tärkeää.

Tätys on, että minä olen ollut niin tyhmä

että kun SAK on puhunut hashtag

syy asiasta

minulla ei ole auennut.

Minulla on pari kertaa pysätynyt siihen

että mistä tämä tulee

että miten tämä liittyi kaikkeen

mutta siis se oli

se asiallinen painavasyy.

Oh my god.

Onko meillä enää muuten nykypäin

onko meillä lakkokenraaleja olemassa enää

niin kun siellä on sellaisia

niin kuin auypuolen

niin kuin karismaattisia johtoahmoja

jotka pystyy vetämään

vetämään ne isot joukot

mukanaan

työtäisteluihin.

Marko, sä hän oot siis

sekä pohjoisen että eteläisen

vallonpuoliskon johtava Asser siuvatti

asian kuntia niin minun täytyy sanoa

että mä siis

toistuvasti kaiholla ajattelen

Asserin aikoja.

Sä voit lyhyesti kertoa kuka oli Asser siuvatti.

Asser siuvatti oli tämmöisen niin kun se oli

rautaruokin väläluottamusmies

ja se oli siis tuolla, se oli se

eksoluraheista. Se oli osasto

joku minkä numeroa määrittää

se oli sen pääloottamusmies

ja vimmainen kommunisti

ja hän oli aina silloin

takan vuosikymmeni näin uutisissa

sanomassa kun pantiin persettä

penkiä. Mutta eiks Asser siuvatti

ollut järjestämässä siis jotain tyyliin

kahdeksan tuhatta lakkoa tai

oli ja mun mielestä rautaruokki oli niin kun

se oli siis tyyli joka toinen

viikko lakossa.

Mut siis onhan meillä vaikka

joku milla rytkönen

mutta se on vähän niin kuin eri alaa

kyllä hoitajat on saatu liikkeelle kyllä.

Rytkössä se voisi olla sellaista

generaalitarta kyllä

ehkä me ei niitä tämän rytkötti

on aikaan, rytkönen aikaa me siuvattiin

joo kyllä

rytkötti

kyllä nimitetty

mutta tässä hän on niin kun

jos me koitan

mitä yhteen täytyy mitä on puhuttu niin

eiku empäs yritäkkää

me yritin oikeesti

me yritin tosi kovasti rakentaa

nyt aas niin siltaa että kun puhuttiin

opiskelijoista

näistä hallituksen toimista

että ketkä

ikäänkuin nyt kantaa sitä taakkaa

mutta

että on opiskelijat ja sitten

tukia saavat ihmiset mutta siis

palkansaajathan palkansaajien verotus

myös siis kevenee ensi vuonna

että se on vähän eri asia

että toisaalta sitten verotus kevenee

niin kun siitä siltä puolelta

jotenkin tähän

velkamäärän laskemiseen

osallistuta mutta sitten on nämä

peikennykset että tämä ei nyt ihan onnistunut

tämä asin siltä, mä halusin mennä asiaan

niin meiltä asiaan eläkeläiset

ole hyvä

että se

hän on se ryhme jota mikä hän näistä

asioista ei koske

siis eläke-uudistuskin niin se koskee siis

tulevaisuuden eläkeläisiä, ei nykyisiä

se on hallituksilta arvovalinta

tietenkin ollut ja hän on sen sanonut ennen

vaalajäkiä näin on ihminen tänestänyt

että tällaiset puolueet jotka eivät halua eläkeläisiltä

niin kuin mitään ottaa

että he eivät osallistu mihinkään tästä

kaikesta mutta

ei niillä kyllä ole minkäänlaisia

perusteluja sille

onhan niille se iksevä perustelua et eläkeläis tänestään

niin menomaan

niin menomaan, mä rytin

Sanne-Kranlaa asaisilta viime viikolla kysyä

että miksi eläkkeitä ei otettu mukaan

näihin indeksiäärityksiin

että näin on sovittu hallitusneuvotteluissa

niin miksi se on sovittu

no näin on sovittu, että ansaituu

he eläkkeisiin ei kosketa

niin me joudutaan tässäkin palaamaan

68 vanha valtaukseen sukupolvee

koska se sukupolvi on järjestänyt

asiansa niin täydellisesti

kuvo ikinä missään järjestäisiin

etujärjestöistä järkyttävin ja pahin

niin on aikoinaan inflaatio

se ei heidän asuntolaisessa jää

nykona

joo rasittavia tyypä

kivaa kivo ja

päivä vain eläkelläisiin

joo mennään eteenpäin

mennään eteenpäin

mutta halutaan vielä tässä työmarkkinakuvioista

että tämä on pienestä alkaunut

mutta tässä oletekin on kyseessä

niin isot periaatteelliset kysymykset

että tämä voimaks tämä lähtee

täysinkin lapasesta

tämä on oikeastaan aika hurjata ja tilanne

ja tavallaan en aiemmin

ei ole nähty tämmöistä

esimerkiksi, että tässähän ei taistelä nyt

että tämä on hallitus ja työntekijät

ja tämä on senänsä

ekkoa ja kumppalit katsomaan sitä katsomasta

kun hallitus tekee likaisen työn

eihän tämä nyt ole harvemmin

ole nähty tällaista, että tavallaan

lopputulos määrätään ja sitten ehkä

josta yksityiskohdista voidaan neuvotella

että minä myös ymmärrän sen A-yliikkeen

lieväni järkytykset tässä

että aika vähän tässä on jousto

joo ja tämä vastakannesettelu ei ollut mitenkään

yksi puolistaa, että myös

vuodeltavasti rikapurran kyllä osallistunut

niin kuin aikamoiseen

on yliikkeen haukkumiseen

ja parjaamiseen julkisesti

että se ei ole ainakaan vähentänyt tällaista

vastakannesettelun ilmapiiriin

ja musto oli kiva

AKH, että sä sanoit mulle, että nyt mennään eteenpäin

se toivon se mun vuorossa

mä ajat tota

mutta mä siirräkin nyt vastuun, koska

aikaan ollaan Tomi Nieminen, joka tietää

Inkerin kirkosta, mikä se Inkerin kirkko

on ja miksi me puhutaan siitä

miksi me puhutaan Inkerin kirkosta

tällä hetkellä varmaan sen takia, että

meidän Hesari kollegamme

maanmainio Kaja Kunnas

teki tuossa

joitakin vuorokausia

sitten useamman jutun

liittyen Inkerin kirkkoon

ja suomalaisiin pappeihin

se oli aivan älyttömän kiinnostava kuvio

ja

siitä aukee

ties mitä

ja se homma meni niin, että kun

Suomen evankelisluterilaisen kirkon

sisällä on hyvin arvokonservatiiveja

henkilöitä, jotka

haluavat saada pappisvihkymyksen

mutta heivät voisi sitä enää

Suomessa saada

kirkon sisällä sen takia, että he itse

vastustavat naispappeut

eivät haluaa sitä saada

heivät haluaa saada Suomessa pappisvihkymystä

koska heivät suostu antamaan

periksi siitä omasta pyhästä

periaatteestaan, että nainen ei voi

olla pappi

ja nämä luonnollisesti nämä on kaikki miehiä, jotka näin

ajattelevat

ja tämä on

Suomessa itse asiassa aiemmin ollut semmoinen kuvio

että tietyissä hiippakunnissa

jos se kyseinen

piispaa on ollut itsekin vanhoillinen

ja hän on voinut antaa jonkunlaisen

mahdollisuuden myös

näille miehiille

saada pappisvihkymyys

mutta nyt se on mennyt Suomessa lukkoon niin

osa suomalaisista

tällaisista vanhoista

vanhoistiajattelivista pappishalukkaista

lähtee tällä hetkellä

Pietariin

niin sanotun Inkerin kirkon

eli Inkeriläisten kirkon

piiriin hakemaan

Pietarista pappisvihkymyys

itelleen

ja viimeeksi näin tapahtui

syyskuun alussa

syyskuun alussa siellä oli

useampia suomalaisia miehiä

vihittiin

perian kirkossa

papiksi ja yhteensä näit suomalaisia

pappeja on vihitty

Venäjällä

noin 60-2000-luvun aikana

ja miksi tämä on älyttömän

kiinnostava kuvio

tai älyttömän kiinnostava kuvio tietysti sen takia

että Venäjä on tällä hetkellä sotaa käyvä maa

meillä on

täydellinen välirikko

Lännen ja Venäjän

Suomen ja Venäjän välillä

ja tästä herää kysymys siitä

että kun suomalaiset

tällaiset hyvin

arvokonservatiivit miehet

lähtevät hakemaan pappisvihkymyksen

Venäjältä Pietarista

niin antautuvatko he silloin

niin kuin väkisinkin jonkinlaiseen

sellaseen asemaan jossa Venäjä

voisi käyttää heitä

ikäänkuin omien

tavoitteidensa ajamiseen

Suomen puolella

esimerkiksi siihen, että he

omalta osalta yrittäisivät

puraa ja hajaannusta Suomen

evankirjoisuuteliraisen kirkon sisälle

mikä varmaan tapahtuu joka tapauksessa

tämän tyyppisten haamojen

kautta

ja tuota

Suomessa on siis vuodesta

vuodesta 1988

1988 meillä on ollut naispappeus

ja Suomessa ajateltiin silloin alunperin

kun naispappeus tuli

että

änkyrä porukka ongelma

hoituu

itsestään ajan kanssa

että kun se tietty vanhojen

ukkojen sukupolvi

siirtyy hautaan

kirkon piiristä

naispappeusvastustuskin

itsestään katoa

mutta nyt me tiedetään, että niin ei tapahtunut

vaikään kuin uusi nuori sukupolvi

toinen samat

raamattu fundamentalistiset

ja ylipäätään tällaiset

äärikonservatiiviset arvot mukanaan

aika uskomentantaa

mutta

siis

Venäjän kirkon

se, että suomalaiset käy Venäjällä

vihkytyttömässä

itseensä papiksi

on kyllä kysyä tästä välissä

eikö se on niin, että heidän pitää

kun heidän vaan mees sinne hakemaan sitä

samalta kun haetaan rajan yli

tai haettiin aikoinaan bensaa

eikä sinne mennä vain hakemaan sitä vihkimistä

niiden pitää myös olla siellä

osallistuu joihinkin seminaareihin

ja viettää siellä jonkun verran aikaa

ja varmasti ikään kuin

jollain tavalla

sitoutua siihen paikalliseen

yhteisöön inkerin kirkkoon

jolloin tietenkin heidät

ikään kuin otetaan siihen Venäjälläiseen

juttuun mukaan

mutta

ongelmallin piirrettäessä tulee muun muassa

siitä, että Venäjällä

käytännössä kaikki kirkot

erityisesti

ortodoksinen pääkirkko

niin

on enemmän tai vahemman

suoraan sidoksissa valtioon

ne on niin kuin osa valtioita

osa valtion koneistoa

niin kuin tuota kollegani

kollegani tuota

ulkomaan toimituksesta tänään

sano mulle, että hän luonnehti

Venäjän ortodoksikirkkoa KGB

yhdeksi osastoksi

niin se, että

nämä kaikki Venäjän kirkot tällä hetkellä

esimerkiksi, koska osa valtion koneistoa

niin suoraan

kannattaa Venäjän soot

hyökkäys sotaa Ukraenassa

automaattisesti

inkerin kirkko ei ole varsinaisesti suoraan valtion

koneiston osa

mutta se ei pysty niin kuin olemaan valtioista

erillinenkään

niin se ei ole tätä ortodoksista tietenkään

se on niin kuin luterilainen

mutta sekään

ei pääse niin kuin Venäjän valtion

riippuvuudesta millään tavalla irti

niin silloin me tullaan käytännössä

siihen tilanteeseen, että meillä on

nyt evankelilaisluterilaisen

kirkon piirissä

suomalaisia pappeja

jotka on

Venäjän

valtion sidoksissa olevan kirkon

siunaamia pappeja ja ikään kuin Venäjän

valtion koneisto on tietyllä tavalla

mukaan otettuja pappeja

ja se, että

vaikuttaako tää jollain lailla

niiden pappien

toimintaan tai ajatusmaailmaan

tai suhtautumiseen

niin sitähän me ei

vielä osata sanoa, mutta kyllä tässä kaikki

riskiit on ikään kuin siihen, että Venäjän

voisi käyttää tätä jollain lailla

jonkinlaiseen

läntiseen vaikuttamiseen.

Tuossa on kun moutuu heti se

puolustuspuheen minkä yksi näistä pappeista

kun kaiakunnassa häntä oli haastateltu

Hesarissa niin sanoi, että

hän erottaa politiikan

kirkon, mutta

että tämä ei vaikuta häneen

mitenkään yks näistä pappeista sanoa

niin tota

ei hän niin voi vaan

ei se voi sanoa näin

niin ja se on haastus

tai okei tott, mä ymmärrän, että hän tietenkin

siinä tiukassa paikassa sanoi

niin, mutta pointtihan

ei ole tavallaan se, että hän ei erota

vaan pointti on se, että kun Venäjän

ei erota niin kuin kirkkoa ja valtioita

toisistaan niin

sillä on yksittäisen suomalaisen

Papin

päämäärät ja toisuus usein auta

ehkä hirveä pitkälle siinä asiaa

Nämä on näitä urheiluja politiikkaa

Nyt taitikin todella hämmentää

kaikin puolin

ja onko se niin, että

nämä suomalaiset konservatiivipapit

niin mihin lahkoon kuuluu tietysti

Joo siis siellä on periaatteessa

kirkon sisällä

Suomen evolutkirkon sisällä on kaksi tällaista

voisiko sanoa vähän niin kuin kapinalista

ryhmää siellä on evankelisluterilainen

kansallähetys ja sitten

luterilainen evankelyymmi

yhdistys, eli ley

ja tota ja

nämä on kaksi tällaista niin kuin vähän

isompaa

hyvin konservatiivista

mä sanoisin suoraan naisviha mielistä

tota

ryhmittymää

jotka on niin kuin erittäin

jyrkällä tavalla vastustaa

naispappeutta siis niin jyrkällä

tavalla, että heivät tavallaan niin kuin

heivät suosto tekemään minkälaista

yhteistyöstä naispappien kanssa

eivät suosto tulee vihityksi

Suomessa, koska Suomi hyväksyy

naispappeuden eikä

ja ylipäätään niin kuin

ylenkatsavat mun mielestä toista

sukupuolta

aika raalla tavalla niin

niin

ja tässä on semmonen

kiinnostava kuvio muuten, mikä

sitten linkittää tämän koko keissin

ihan tohon

selkämme takana olevaan

eduskunta

eli

kristillisdemokraattien

päiviräsäsen

päivi hän on Suomen

tunnetuin

tällaisten konservatiivikristittyjen

oikeuksien puolustajan

niin hänen miehensä Niilo

Räsänen on tämän

kansallähetyksen ihan keskeinen

patrona siellä

ja silloin

niin kuin tästä

inkerinkirkon kuvioista

itse asiassa

aika suoraan tulee

yhden ihmisen kautta linkki

päiviräsäsen ja eduskunta

kyllä, en nyt tässä sano

että päiviräsänen

vehkeilee Venäjän kanssa

pois se minusta

jokainen tehkyyn omat johtopäätöksensä

asioista, mutta sanonpahan

vain, että päiviräsäsen

kautuna on ihminen, jolla on suora linkki

tähän asiaan

päiviräsäsen hän itse otti tähän kantaa

myös tällä viikolla lähdetiedottajan

ja hän olisi tämeltä, että ei pidä käyttää

Venäjäkorttia tällä tässä tilanteessa

että hän sanoi, että ei ole tavannut

yhtään suomalaista herätyskristittyä

joka olisi

putinisti tai jotenkin Venäjämielinen

että hän käytti vähän niin kuin tätä samaa

että pitää

ei, mutta minusta oli hyvä toi

toi oli hyvä toi tommin pointti, että se ei

ole se pointti, että

nämä ihmisyksilöt erottavat

asiat toisistaan eivätkaan ole potinistejä

vaan se, että mitä ajattelee

tämä Venäjän kirkko ja mitä

ajattelee Venäjän valtio

Eikö nämä nyt ollut siis ensimmäiset

siellä Inkerinkirkossa vihityt

suomalaispapit

tuon Venäjän aloittoman hyökkäysodon jälkeen?

Venäjän hyökkäysodon jälkeen ensimmäiset

kyllä, että

heitä on 2000-luvun aikana about 60

yhteensä siellä

inkerinkirkossa, mutta nyt

tuli niin kuin

ja se on niin kuin sinänsä jo hyvä kysymys

että miksi

nämä

kaks

äärikonservatiivia porukkaa

kattoivat nytten syyskuussa

2023

ihan keskellä niin kuin Venäjän

sotarikoksia

ja kauheuksia

siellä, miksi he katsoivat, että

nyt on ikään kuin sopiva

aika taas jatkaa

ylipäätään mennä

Venäjän le

mennään toimimaan Venäjän

jollain tavalla virallisen koneiston kanssa

vihityttämään

itseensä siellä niin

kyllä se on mun mulla

herättää ihan

todella paljon sekä moraalisia kysymyksiä

että sitten tällaisia Venäjän vaikuttamiskysymyksiä

pitäisikö asunut on mitään

tuosta juttu

mun pitäis ehkä

niillä on räsäsen kanssa jutella

ja vaihtaa pari sanaa

mutta eikö tässä

kuitenkin siis, jos kuitenkin ajattelen, että tuo on mittavaa

vaan se on siis viisi ihmistä

ja siis heistä ei olleet tullut

nyt sellaisia pappeen jotka voisi toimia

Suomeen, evankeliisulta Ränsäkirkassa

ihan vaan sellaisena normaali pappeen

että heillä on niin kuin tämmöinen rajoitettu

että he voivat erityistapauksissa

ja oliko se kirkkoherran

niin kuin luvalla

jotain asioita

joiden toimituksia tehdä

että on siis kuitenkin

vielä niin kuin pientä

että ei tämä nyt ole mikään massiivinen

suoluttautumisoperaatio

ei tämä mikään massiivinen

tietysti niitä hän on 60-yhteensä

näitä konservatiivinaisvihamielisiä

konservatiivipappeja

jotka on siellä

vihityttänyt itseensä

ja niitä on muuallakin

vihityttänyt, siis muuallakin

käsittääkseen Suomen rajojen ulkopuolella

on niin kuin käyty vihityttämässä itseensä

että näitä

tavallaan niin kuin tämän tyyppisiä

tämän tyyppisiä

niin kuin pappeja on

kirkon piirissä

kuitenkin sitten sut paljon

ja sitten niitä konservatiivisia

kirkkoherroja on

todennäköisesti Suomen niemi-pullollaan

jotka antaa näille

tyypeille mahdollisuuden

toimia ja se miksi

mua niin kuin nyppi

tämä ihan älyttömästi

ei pelkästään

niin kuin sen esimerkiksi onko

niin kuin Venäjän mahdollisen vaikutus

tota yritysten suhteen

vaan ihan se että

miksi helvetis anteeksi

nämä rumat sanat, mutta miksi ihmeessä

tota meidän

meidän pääkirkko

salli tälläisen

työsyrjinnän, miksi on sallinut

tälläisen työsyrjinnän

1988

jolloin meillä on ollut

naispappeusvoimassa

eihän oikein missään muussakaan

työpaikalla

niin kuin jos on tehty

joku laki

joka määrittää

tietyt oikeudet

työntekijöille niin ei se sitten enää

se työpaikka on voinut

vuosikymmeni sen jälkeen sallia

näitä ihmisiä kohtaan

syrjinnän siellä

mutta jostain syystä

kirkko, okei siellä on kaikenlaisia vanhoillisia

klikkeä ja ongelmia

minkä takia kirkko on vaikea

uudistua, mutta kyllä tässä

Piispojen pitäisi

viimeen ryhdistäytyä

pistää se homma jotenkin pakettiin

että sitä naispappeuden

syrjintää, siihen liittyvää syrjintää

ei vaan

se ei olisi enää mahdollisesti

tukittaisi ihan totalisesti

esimerkiksi että nämä

tyypit jotka käyvät sitten jossain

inkerissä hakemassa sen vihkimyksen

niin et heille

vaan ei avata mitään mahdollisuuksia

toimii suomen kirkon sisällä pisteä

joo

emmä tiedä, mulla tulee tästä niin monia ajatuksia

et eikä viedä tätä kapea

ei viedä tätä kapea isoiksi

mutta siis arkkivirvan api on omaan on kyllä tästä

esimerkiksi sitä inkeringirkkaasiasta

jyrähtää nyt

ensilti on eri mieltä

ja sit ehkä se on kiinnostavaa

että sit jos sitä kauheaa

konservatiiviporkkaa kirkon sisällä

ruotaan

joo, jos heitä

niin kun mitä sen sanois

heitä ei mielytetä niin sitten

mitä se tekee kirkon olemassa

ja sellaisella

no joo, mutta ehkä me nyt mennä tähän

ja nämä isommin

mutta siis se peruskysymys

minkä mä äskee sit että onko

kirkon kaltajainen organisaatio

vuosikymmenestä toiseen

salli, työ syrjinnän

niin kun tiettyjä

no siis naissukupuolta

kohtaan, niin onko se

ok, no mun mielestä se ei on 40

vuote ollut ok

todellakin mä oon samaa mielessä mun kanssa

niin tästä päästiin

tää oli selkeä, että tästä ollaan kaikki yhtä mieltä

terkkuja vaan sinne

ei ollut kirkkoa

tota kolmasaihe

puhutaan nuorissa urheilusta

lempia aiheeni, tota tänään oli

tänään oli oma sitten

arvinaisen koskettava juttu

iltasanomissa, vesarantainen

vesarantainen

vesarantainen tota

IS-kurheilun

tuottaja tai pomaa

tai joku kuminkin merkki

merkittävässä asemassa siellä ja hän julkaisi

tämmöisen, olisiko se ollut niin merkillä

Janne perheen isä

ja sitä, se oli niin kuin Janne päivä

Joonas

ja tota

siinä kerrottiin hänen päiväkirjassa

miten hän kuskaa lapsiaan harrastuksiin

ja mun mielestä koskettavaan siinä oli se kohtamissa

tota

Joidaksen poika Mikko, tai mikä se nimi

nyt nimi muutettu, olikaa siellä Jaahallissa

niin se Joonas isän nukku siellä

Uupumusta on sellainen Jaahalle

parkkipaikalla

oli hän niinku ihan häkellyttäviä, että siellä on

viikonloppuohjelmassa, niin 7. laittaa

niin kun jonnekin keski Uudellemaalle

lasta matsiin ja sitten kun päästään

takaisin tiedä toista lasta seuraavaan paikkaan

ja

tota mitä se te tuumaatte tästä

No mä niinku havahduin

havahduin tässä semmoseen tosiasiaan

että tällä hetkellä siis mä hänen siis tunne

yhtään lasta

enkä nuorta

okei

että tää vaikataan mun keskustella

että lähin

kosketuspinta on silloin kun olin itse nuoret

että no ne on oma olla yksi

mutta siis oikeesti ei niin koko ei ole elämänpiresä lapsia

se on kaveripiresä jo lapsia

ei mun kaveri nii nyt täällä hetkellä kuulla lapsia

niin sillä ei niinku vaikeeta

mutta joo, mutta jos tästä asiasta

mä oot olleen kysymyksen toisin, koska muun mielestä oli tota

siis muun mielestä tässä hän ei ole

mut se

toi Vesa-Rantason juttu on hyvä ja siinä pyöridiin tätä eri tavoin

mut tota

lähdään siitä liikkeelle, että

joku vuos sitten puhuttiin siitä

että miksi ei tiukemmin integroitas

niin kuin

miksi urheiluseuro ja koulua yhteen

voisin sanoa niinku niin paljon kivempi

että ne lapset voisi sitten

jäisi koulun jälkeen fudisharkkoihin

joka olisi jollain tavalla vaikka se urheiluseuro

järjestäisi ne, mutta se tapahtuisi

koulupäivän

päätteeksi jollain tavalla koulusateevarion

alla

että niinku näin hän toimitaan

ennen jenkeissä tai tämän suuntaisesti

ja sitten on Islannin malli, joka on

kuta kuitenkin juuri tällainen

kaikkien elämää, että se että niinku lapset

voisi

niin mennä jo ensin koko se päivä siihen

esim. on koulussa, kolmeen ja

sitten käy himassa ja sit voi harkatoilla

niin kuin kyllä kahdeksan illalla, niin mennä

niin kuin koko se päivä

niille jo tavallaan sitten musta lainarsmerkässä

vapaa aikaan ollenkaan

tota ja pienemmille lapsille vanhemmat

joutuvat ne kumikin viemää sinne

harkkoihin omassa tapauksessa

meidän on lapset kuukien itse, että se on

niin iso ongelma, mut kyllähän toi syö

sen ajan ja energian, että vanhempien

ajan ja energian aika totalisesti

niin mihin se on jäinnyt tai Islannin malli

tai se ajatus siitä, että miksi se ei voi

jollain tavalla koittaa yhdistää koulua

euroa tai koulua ja harrastuksia

en mä tiedä

tuo erittäin hyvä kysymä, haluan ehkä

seuraa kuvailla tätä tilannetta

nyt kuuntelijoille meillä, että

näki sittenpä

Marko Junkkarin katseessa olevaa

semmoista kyynelvirvaa

ja järkytyksen

kauhu, mikä siis liittyy tietenkin siihen, että

Marko on itse

poikansa jalkapallon joukkueen

joukkueen johtaja

oliko se herto vai

ei mennä

ei mennä nyt siihen

ei mennä siihen, mutta siis tämä

kuopaisen erittäisyyvältä

yhtä keskustelija tässä meidän piirissä

mutta se on hyvä kysymys

minkä takia itse asiassa

hirveän monessa maassa

tai

olen itsekin viettänyt aika

monissa maissa lasten kanssa

ja olen huomannut sen, että

todella monissa esimerkiksi

Euroopan maissa koulua

ja harrastuksia on ihan eri tavalla

integroitu yhteen ja se ajatus

nimenomaan kulkee silleen, että

tavallaan niin kuin

perheet pääsee

helpommalla, lapsi pääsee helpommalla

asia tapahtuu

jokin kello 5 mennessä

ja sitten loppuilta

voidaan

olla rauhassa ja perheen kanssa

ja tehdä mitä

huvittaa

en tiedä

miksi Suomessa on niin eriytynyt

siis meillä on tietysti

toisaalta meillä on myös

hirveän pitkä

perinne sille, että on

hyvin

organisoituneet urheiluseurat

ja

jotka on

hyvin itsenäisiä toimijoita

ja

tavallaan varmaan urheiluseuroille

on kautta historia

ollut

tärkeää, että

heitä ei integroida johonkin

isompaa valtiolliseen

tai kunnalliseen

viranomaiskon eistoa

vaan he saavat toimia

mää tiedä, onko se

tostakaan? Mä luulen, että se yksi keskeinen

ongelma tässä on se, että iso

urheilus seuraava rakenteista

perustuu

talkotyöhön

ja se, että valmentaina on

vaikea lasten vanempia, mutta kumikin

ihmisiä, jotka on päivätöissä

ja tekevät iltaisin tulevitelään

fudisharkkoja tai muita harkkoja

ja se on teknisesti

mahdollisesti aika hankala saada

nämä

harrastuksenaan valmentavat

ihmiset, jotka on 15

valmentamaan

käytännön ongelma, että

miten

nämä harkat voidaan järjestää iltapäivällä

kun valmentajaa saattaa olla töissä.

Niin, kyllä kyllä

mutta tietysti varmaan tässä on myös

kysymys siitä, että ikään kun

meillä on

kahdellaista

nuoriso-liikuntaa ja nuoriso-urheilua

silleen hyvin karkeasti ottaen

on tavoitteellista

kilpatoimintaa, jossa

tähdätään oman

jäluokan huipulle

ja ehkä sitten joskus aikuisena jonnekin vielä pidemmälle

ja sitten suurin osa

kuitenkin

nuoriso-urheilua on ihan

vaharrastetta, jolla

pidetään hauskaa

ollaan samanikäisten kanssa

pelataan

ei ehkä tavoitella

tukuta taivaalta

ja se, että

mun mielestä on ihan selvää, että silloin kun me puhutaan

sellaista hyvin tavoitteellisesta

kilpahurheilusta, jossa

nuoriha halutaan

jonnekin

Suomen mestaruuksia kohtia

vielä isompiin asioihin, niin

silloin se pitää olla

mahdollisimman

ammattimaisesti organisoitua

ja silloin se käytännössä varmaan tapahtuu

iltaisin, koska me ei voida

olettaa, että jotenkin koulun piirissä

voisi saada jotain

laatuvalmennusta.

Mutta kun varmaan

80 prosaa

80-90 prosaa

siitä kaikesta

nuoriso-liikunnasta ja nuoriso-

urheilusta on

vähemmän tavoitteellista, enemmän

hauskanpito-harrastusta,

niin voisiko se

koko sesslotti tavallaan

olla paljon enemmän integroituja?

Mutta itse asiassa tommisessa on

ehkä ainakin osin päinvastoa, mitä sen juuri sanoit.

Itse asiassa tätä huippuurheilua on

ehdommästyttävästi integroitu sinne

kouluihin. Tähän on monessa

koulussa näitä urheiluluokkia

ja sehän on

fuudisluokilla, niin

se on hyvinkin, vaikka ne harkattavat

aamuharjoitukset tehdään koulussa,

mutta siinä on hyvinkin tarkkaan keskusteltu

varsinaisen valmentajan kanssa. Nimenomaan

on, jos puhutputaa huippujunnufutaista,

itse asiassa on integroitu

paljon enemmän huippujen

osalta kuin muiden osalta.

En sano ole huippu, mutta

mäkin kävin päsäpallopaidotteisen

yläkoulun ja

lukeon liikun ja sillä, että oli

niille kertaa viikossa reenia tai

ei nyt ehkä ylastella niin paljon, mutta kuitenkin.

Tän täytyy olla sitten

hyvin lajikohtaista, että missä lajeissa

se on mahdollista, koska

meidän

kahdesta

teiniikäisestä

kaksostyttäreistä

molemmat harvastaa

kilpaa urheilua,

mutta kummankaan

laji

molempien lajit on aika isot.

Toinen harrastaa

cheerleadingin ja toinen harrastaa

sulkapalloa

kilpaa, niin kummankaan

lajit ei ole sellaisia, että mä aisin huomannut, että

Helsingissä ainakaan on mahdollista

kouluun

linkittää sitä.

Mä oon missä kyllähän se taas näille urheilu-luokilla

mun mielestä, jossa on lajikirjoa isompi, on

olemassa fudisluokkia tai koripalouluokkia,

tai näin mun sit on myös yleisiä urheilu-luokkia,

jossa voi harrastaa käsittääkseni ihan mitä

vaan periaatteessa.

Mutta siellä ei ole varmaan sitä lajivalmenusta,

että saa siihen koulussa.

Mutta siis mä mietin

myös sitä, että jos ei mietin vain

Helsingin ja Isoja kaupunka ja

niin jos olis jotenkin enemmän koulu-

koulupäivän yhteydessä, se liittyisi

jotenkin enemmän siihen koulun jälkeen

olis yreinit, niin oikeasti on siis

tosi monella paikkakunnilla, niin eisin

yhdessä koulussa on niin paljon,

vaikka niitä lentopalloilijoita, että ne

järjestää reintet, sit se vaatii

kuitenkin liikkumista ja siis koulut voivat

olla kymmeniä kilometrejä, niin kun toisistaan

kaukaa näyttä, sit se vaatii, et jotenkin

käytän käytännössä, niin sit isoissa

kaupungeissa se voisi olla ehkä ratkaisu, mutta

niin kuin ymmärrissä mun späyksissä.

Lähdetään, kun äsken lähetettiin terveisiä

sinne evolutkirkoon, lähdetäänkö nyt

onneen poliittisille päättäjille, että

integroikaanen.

Mä lähdettäisin myös sille Joonakselle

terveisiä, että totta, että voimia

sitten käytä tuota

kuulokkeita, kun yrität nukkuu siellä

parkkipaikalla

ja Markolle myös voimia.

Voimia.

Mut siis, mun harvittaa, että me ei puhuttu

toisista aiheeseen liittyvästä jutusta ollenkaan,

koska siitä me sytyy paljon enemmän.

No, puhutaan vielä, me ei tässä edukäteen sovittia,

että se oli kerron sitten toisista jutuissa, me

edukäteen sovittiin, että meillä oli kaksi urheilua

liippaa vaiheetta. Joo, joo, ja tämä toinen,

siis liittyy samaan asiaan, eli siis siihen,

että

tässä puhuttiin siis Annikka

Hesariin kirjoittamassa jutussa, puhuttiin

siitä, että miten

urheiluseuratoiminta pienillä lapsilla

ei ole mikään, eikä se ole välttämättä

paras tapa parantaa

lasten motorysejä tai toja fyystäkuntoa

vaan ulkoilu

ihan vaan. Ja tässä oli tosi paljon hyviä

poitteja, ja

tämän

pointtina oli siis myös, että

ei ku niin, toi oli just se pointti,

toi oli just se pointti, että se ei paranna

ja oikeastaan melkein päinvastoin, pitäisi

niin kuin. Kyllä, ja se on

kai

jonkin sorti tai isokin ongelma, että

se lajivalinta tapahtuu

niin kuin liian varhain, että nämä seurat

pakottaa sen, että jos sä haluut pelata

kilpaa, lätkää, niin sä joudut oikeastaan

aika nopeasti jättämään kaikki muut lajit,

että sä voit keskittyä vaan lätkää.

Ja sehän on todettu, että

sen myöhemmällä jälkeen välttämättä on

yhtään hyvä juttu, että se on pelannut 5-vuotiaasta

asti lätkää pelkästään, tai foodista,

tai pesistä.

Ja tässä siis puhutti myös siitä, että miten

se luottamus

siihen omiin taitoihin liikunnassa,

niin se tulee jo sieltä

päiväkotiijästä, ja se vaikuttaa siihen

loppuun elämään, niin kuin, että miten

kokei. Ja tässä oli mun mielestä ihan järkyttävää,

että siis

kun

ajatellaan päiväkotiikäisiä lapsia,

niin jos siellä päiväkotiikäisissä lapsissa siis

koeitellaan, että he miettii, että

kuinka laitava olen liikunnassa, niin

pojat yliarvioi oman osaamisensa

ja tytöt aliarvioi. Siis jo päiväkodissa

ihan käsittämätöntä.

Ja siis toi tuntuu jotenkin, että

se,

tai emme tietysti, mistä se johtuu, mutta mitä

sille voisit tehdä, niin ehkä voisi puhua

tytöistäkin reippaina

ihmisinä, eikä vain, että poikauden

reipasi tyttöön kiltti ja rauhallinen.

Järkyttävin tähän tuossa on se, että

toi siis ihan yksi yhteen pätee

aikuisten työelämään.

Kyllä!

Me esim. Markonkaa olla yliarvioitu

kykymme jo vuosikymmeniä

ihan karmeilla tavalla.

Siis mennä aurataa, mutta

tämä ei ole mitsi.

Mennä aurataa, mutta Marko Taas

tulee kyynä, eli ja sille, mistä hyvät

katsovat.

Mutta muistoin ihan ajan, että

esim. varhaiskasvatuksessa, niin

ainakin edistyksellisissä päiväkodissa on

nykyään siis sellaista meninkiä, että

ei esim. kiellätä käytävällä juoksemista,

että kaikkea tällaista

lasten liikkumista, siihen vain

otetaan aivan turhaa

turvallisuusrakosuutta, että

miksi se ei saa juosta käyttävää,

jos se käyttävää on tyhjä ja

hyvä vaan kuin juoksee, tai jos kiipelle

ei onnettakin missä pystyy kiipelle.

Mitä sitten kun ootte siellä

parkkipaikalla nukkumassa

ja sitten havahdutte ja rupeette

sijoitustelemaan se viereisessä autossa

nukkuan vanhemman kanssa,

niin mistä sitten

ohuisitte?

No

minnepä varmaan puhuisin

Taylor Swiftin

uudesta poika-ystävästä

Travis Kelseystä

olitko jutun?

oliko hyvä juttu, voidaan

voidaan, minä olisin sitten sitte ainakin

New York Times ja saada mainio juttu.

No niin, Taylor Swift Pop

tähti seurastelee siis nykyään

amerikkalaisienkifuuta-ajan

Travis Kelseyin kanssa, ja

tämä on täyttänyt oikeastaan minun

sellai oikeastaan kokonaan, että muutama

päivä sitten tämä asia, he tuli

julkija, se oli aivan mahtava.

Tästä oli ollut pieniä huuhuja

ja sitten Taylor

osallistui

meni katsomaan sen kutaan

ja sen peliä

ne voitti sen pelin

niin kun se joukkueen, se oli aivan mahtava

kameratkuvas koko ajan Tayloria

ja niistä tuli nyt tämmönen uusi

itse kapo. Ja tässä on valtavasti kiinnostavia aspektejä, koska

jenkkifudiksessa hän on

koko se maailman pyöriä

Kodoback, eli

pelinrakentoja

pelirakentoja on ympärillä

ja

pelirakentoja on aina

vaimoina supermallia

hengäälle ja julkispiireissä

mutta tämä

Kelsey on hän on saatu running back

tai joku tämmönen ihan tavallinen jampa siellä

ei, mä tiedän mikä se on

mutta hän ei ole Kodobacka, hän on

aivan tavatonta

ja hän on ylipäätään sitä jo ennen tätä

seurustelua, niin hän on tämmönen

ihan tavattoman suosittu

niillä on semmonen oma, hän pyörittää

veljensä kanssa podcastia

joka pelaa jokkua sitä vastaan

viimeks Superbowlissa

ja nää veljeksissä vastaankainen on yhteyden

podcastia, se on ihan super suosittu

ja hän on tosi

karismaattinen ja semmonen

hän on jenkkifudiksen

supertähti ja se on hyvin harvinaista, että

joku muu kuin Kodoback on supertähti

joo, joo, kyllä

ja sit mä näin sellaisenkin, että se yhdistyy

täydellisesti

tai vähän täydellinen tämmönen

fuusio, siis

yritysten fuusio

siinä yhdistyy kaks

ryhmää, kaks kuluttajaryhmää

jotka todellakaan ei muuten kohtaa

ollenkaan, että siinä ei oo mitään

saa sitä ristikkeä sitä, että siinä on

jenkkifudiksen katsojat ja Taylor Swiftin

fanit ja niissä ei oo kauheasti

tällaista

yhtymäkohtia, ei oo kauhean montaa

tai no, okei, muu on monia, mutta

siis kuitenkin, ja sit tää oli

silläkin tavalla täydellinen

teko myös kaupallisesti heille molemmille

kyllä

joo

mitäs tästä tulikaa nyt mun suosit

no, mä voisin sanoa vaikka, että

jos haluaa perheettyä, että Taylor Swiftin eksiin

enemmän, koska se on kanssa kiehtova maailma

niin tota

tää on nyt mun kavereiden podcast, mutta mun

kavereet julia ja Elina pitää sellaista

kodinimistä podcastia, joka käsittelee

suhdeasioita, niin niillä on mun

mielestä aivan hienoa Taylor Swift jaksoja,

jos sä käsitellään kaikki Taylorin exet

mitenkään se vaikuttaa niinkuin ihmissuhteeseen

jos sä tiedät, että se rupeet seurustelemaan

ihmisen kanssa

joka kumminkin puolen vuoden päästä

ja sä oot jostain sen biisissä

yleensä aika synkässä

seilun on vähän lopettanut sitä muista ihmisistä

kirjoittamista, on jo

semmoista viimeisimmät levyt on käsitellyt

niinku fiktiivisi tarinoita ja tällaista

no niin

toivoitetaan onnea heille

terveisiä

no mitä sanoo Tomi Nieminen

siis mä ärsynyt

kaikista nykyajan

geiteistä ja kohuista

ja tällä viikon mä oon ärsyntynyt ihan

siis suunnattomasti

PMMP-kohusta

joka tiivisteisesti meni niin, että

PMMP

järjestää

ensisyksynä

oli kahdessa syyskuussa

siis ensivuoden syyskuussa

Paluukeikan

Olympiastadion

elokuussa, Paluukeikan

Olympiastadion

jonne liput meni

0,7 sekunnissa

50 000 lippua

ja sitten

no siitä jo millä tavalla ne liput myytiin

niin nousi gate ensimmäinen gate

sitten seuraava gate synty siitä

että paljastu että

PMMP tekeekin kolme

festarikeikkaa

samana kesänä jo ennen

tätä Olympiastadionin

suurta paluukonserttia

ja siitä kyllä sitten

ihmiset niin koottivat vielä

entistä kovemmat kierroksit

joten kaikki koki itseensä

tulee kusetetuksi jollain tavalla

ja

mä en oikein vielä käy ymmärtänyt

millä tavalla nyt kuka tässä on tullut

kusetetuksi, että tommonen iso

kuin vihde-business on

se on liiketoimintaa

jossa käytetään kaikkienlaisia

mahdollisia markkinoinnin keinoja

ja ihmisiä houkutellaan erilaisilla

koukulla ja ketkuilla

ja mainonalla ja

sisimarkkinoinnilla ja muulla että

eihän tässä nyt oikeesti kukaan on kärsinyt

mitään vääryttä

minua kusetettiin

me kaikki saamme

ja nyt rauhottukaa

ihmiset rauhottukaa hyvät

PMMP-fanit siellä

ja kuunelkaa vaikkapa

ihan helvetinhyvä PMMP-levy

uudestaan

Veden varaa vuodelta 2009

se on muuten ihan törkeen kova levy

mua katsotaan, että mustin liputsin

ne keikalleen no niin

mä ostin mustin ja posteheita

näin asuspankin kantaa asiakkaana

just nimenomaan siihen, mikä tuli ekanan myyntä

sehän on itse asiassa näistä viidestä keikasta

nyt se viiviä

koit samaa, samaa

ihmisoikeuksia me oon loukatu

saamari

suuri väärys

no mitäs Marko

en oo ihan lopussa vielä loen parhaillaan

tämmöinen kirja

nimeltä Super Pumped

Super Pumped the Battle for Uber

kirjoittaja Mike Isaac

jotenkin

ihan

siis tämä Uberin tarina on

niin kuitenkin ihan huikea

ja siis se on yleensä tämmöiset

tarinat tämmöisistä start upeista

ja kasvyritystä, ne on sellaisen suuri

apsankari tarinoita, mutta tämä on kyllä ihan

niin kuin päinvastota, lähennä kertoo

miten kauhekusi pääse Uberin

pääpomoon on ollut koko ajan

ja semmoista

se niiden niin kuin

rahan holvaaminen

ja se miten ne, niin kuin mitä te kohtelee

niinku omia sijoittajia, miten te kohtelee

kilpailijoita, niillä on kaiken maailma

niin kuin

seurantalaitteita ja muuta laitoita

koko ajan niin kuin seuraa mitä lyft tekee

että ne pystyy kampittamaan lyft ja kilpailijoita

ja kaikki mahdollisin keinoin

ja se on niin kuin semmoista, se on ihan sikaa

mitä ne on tehnyt

siitä huolimatta

maailmaan suurimmista firmoista, mutta tosi kiettä

ovat tarina tämmöisestä

silikon välin

start up skinnen tästä syynkästä

puolesta ja myös mikä se yrityskulttuuri

siellä oli ja miten työ tekiä tai kohdeltiin

niin kuin ihan kamala firma

Sanoisin, että

koko taksi

bisneksessä niin kuin hyvät ajat oli

viimeeksi silloin, kun taksia kutsuttiin

vuokra ajuureiksi

ja siitä saattaa olla 140 vuotta

mutta silloin siis se toimisen järjestelmä

oli hirveän hyvä

ja sitten on vielä tähän liitty ehkä se että

yberinkokoisen tavallaan filosofia

oli se että nehän, koska se oli tämmöistä disruptiota

ja niin tavallaan

hajutetaan olemassa olevaa järjestelmää

ja sitten tavallaan perustu siihen, miten ne

haastokaupunkeja ja maita

niin kuin heidän olemassa olevaa taksijärjestelmää

ja vaikka miten olisi olleet laitoita

tai kiellettyä

aloittaa ybertoimia, niin siitä huolimattaan

sen tekijän ja sitten pystyt tavallaan saamaan

kun ihmiset huomasivat, miten kättäväisiä palveluon

niin tavallaan sen suosi on kautta

sitten onnistu muuttamaan näitä lakeja

ja näin edespäin

mutta sitten samaan aikaan mitä kaikkea ne on tehnyt

ja se onko tämä niin kuin ainut taho

jotain niin kuin totteli tai pelkässä

oli sitten aple

ja sen takia jossain vaiheessa semmoisen

että

kun ne maksoa kyllä ja valluuttiin uusia markkinoita

ja Kiina oli se niiden kaikkein

Kiina ja Inti oli näin niin kuin

olemassa meni niillä aika pieniä

mutta niin kuin valtavia markkinoita

ja sitten ongelma oli se, että kun ne makso

tavallaan jokaisesta

yberkuljetuksesta Kiinassa

niin itse asiassa niin kuin ybermakso

ne käyttiin niin kuin satoja miljoonaa

viikossa valluuttaaksesta Kiinan markkinaa

ja kun sitä rahaa holvattiin sieltä

niin sitten tuolla oli valtavia väärin käyttöksiä

niin kuin ajavinaan

yberiä ja keräs vaan

näitä korvauksia sieltä

ja sitten ne rupes niin kuin seuraamaan

yksiköikka tehtävälle löytää

näitä väärin käytöksiä

ja sitten kun ongelma oli se, että

iPhoneissa on semmoinen mahdollisuus

koska apleusko on tämmöiseen

yksityisyyteen ja yksilön suojain

ja siihen, että yksilö ei saa

niin kuin ei saisi valvoa isovelijan taholta

niin se pystyt niin kuin

tyhjentämään iPhonein

tavallaan tuhoimaan

sisällön ihan täysin

ja sitten ei pystyä millään palauttamaan

sitä kamaa mikä siellä on

ja sitten ollaan uudestaan

käyttävämmin iPhone-uudestaan

missä kaikki on vanhat synnit siivottu pois

ja nämä väärinkäyttäjät Kiinassa

niin aina kun ne mennät siidät Kiinille

vaan tyhjäisne pohelimet

ja sitten ne aloitti

uudella numerolla

puhelimesta niin kuin sen saman toiminnan

ja koska

Uber tai just tämän

ja sitten ne

pikkufirma kehitti semmoisen seuranta-softan

millä pystyttiin seuraamaan

erilaisia reittejä niin kuin

että esim.

ihminen latas Uber-appin saan tuon luvan

että se Uber saattaa

kaikkisen ihmisen tiedot kaikkiaalta käyttöönsä

ja ne tyhjäistä tavallaan ottiin

puhelimesta kaikki tiedot, koska ne saa

etukäteen tässä vaiheessa

että ne pystyvät myöhemmin jäljittämään

ne tyhjelityt pohelimet, että missä sitä käytetään

uudestaan

ja tekee tätä salaa

ja sitten jossain vaiheessa Applelle selvis mitä ne tekee

ja sitten

ne antoi Uberille tukkapöllyä

ja sanoi, oli jo poistamassa

Uberin Applen tuota

appikaupasta ja näin

ja se olisi tuhannut sen yhtiä

niin se oli ainut hetki kun Uber oli nöyre

ja sanoi, että sorry, emme teet tätä koskaan enää

ja niin ne vain tekistä taas uudestaan vähän myöhemmin

Marko Sahman vetää tämän sujuutun yhteen

ja sitten tehdään siihen loppu

uutisraportti

tuolla sen kannanoton, virallisen kannanoton

uutisraportti

kehottaa

kaikkia suomalaisia käyttämää

vapasti mitä tahansa vuokraajuri

yhtiöitä, myös Uberia

tarpeen mukaan

vain yhtä ei saa käyttää

venäläistä jangoa

me tuli kauheesti lausuntoja

jotenkin, joo olipa

kantaattoma

haluuko se kaivaa noin loppusannat

mä muistan ne

mulla on ne tässä yhä

haluatko se lausua ne

okei, kiitos

siinä kaikki tältä erää

ei menny edes oikein

siinä kaikki tältä erää, kiitos

annikeskihekkilä

kiitos Tomi

ja minun nimeni on

Marko Junkkar

äänen ja kuvan ja kaiken muun mukaan

meille tänään teki Mikko Peura

muistakaa lähettää meille

palautetta ja tuutisraportti

kyllä ja kuulaa toisestaan me taas ensi viikolla

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.