Uutisraportti podcast: 26.10.2023: Putki vs ankkuri, presidentinvaalit, influensserit politiikassa

Hei ja tervetuloa Helsingin sanomien uutisrapportti potkäästiin torstaina 86 päivä

loka 6 vuonna 2023, mun nimi on Peltomäki Tuomas, eikö ei oo, Peltomäki Vesatuomas

Peltomäki tässä hei. Tuli miele, tuli miele.

Mikä se oli tää hepun nimi? Asiasta hämmentyi mutta suloisen lahkujertavalla äänellä

Salla vuorokaski, jonka ulkonäkö pettää siinä mielessä, että hänähän on talon

karskeen ja kovintoimittaja. Miten se ulkonäköisten näyttää?

Ei ainakaan karskiltä kovalta. Nimittäin tutkivain juttujen tuottaja ja

Dr. Dynama nr. Uno ää salla. Sen lisäksi näille lapsellisille nimittelyille

naureskelee varsin poikomaisesti tänään politiikkaa toimittava Helsingin sanomessa

Marko Junkari, hei Marko. Hei Tuomas. Mitäs teille kuuluu?

Siis valtavaa hyvää. Todella hyvää. Aivan ihanaa.

Mitäs sinulle kuuluu? Ihan hyvää kiitos. Mä juon Finrexiin ja tässä

tämä ei ollut maksettu. Influencer mainos vaan ilmainen mainos

suomenlaisille rohdosvalmistajalle. Hei tähän alkuun iloisia uutisia

ehkä meille kolmele kaikista ja niiden mutta myös podcastin kuulijoille

nimittäin pikkujoulut on saatu sovittua. Siellä on hirveää kalenteriteettris- ja palapelivärkkäys

ja näin mutta vaikeat ratkaiset on tehty ja päätökset on päätetty ja uuteen

rapartinpatkaisesti pikkujoulut järjestetään siis kahdeskymmenes yhdeksäs päivä

yhdettätoista, kello 18-22 Helsingin kuuleimmassa ja myös

helppoiten saavutettavissa ruokaravintolaissa kautta jazz barissa

kautta esiintymis Gastropubien mekassa nimeltä Restobarttenho

osoitteessa Helsingin katu 15. Se on nyt me paljastaan Oululaisuuteni

mutta se on Joko Sörnäistä tai Kalliot. Jossain siinä ehkä välimaasta.

Mitä olet, Marko Helsingilainen?

Määlää yhtään tähän Kalliot-Sörnäinenä.

Valilaa.

Sulla löytää itse sua eruvaista.

Oha, koska en emmekin oikein.

Mä tajusin, että mä oon muuten silloin lomaalla, mutta tietenkin mä tuun siltit.

Ja siellä on ohjelmaa.

Siellä on ohjelmaa.

Ei kyl tiedetä vielä mitään, mutta on siellä.

Nyt mä just paljattelin tonne, että ohjelmaa.

Kaikki on suunnitelta.

Ehkä uusille kuulijoille, joita joku verran on mukana vuosittain,

niin tiedoksi, että siis täällä podcastilla, uutin raportin podcastilla,

on ollut jo yllättävän pitkään ehkä vuodesta 2018 tai 17.

Tapainen järjestää tämmöiset varsin lämminhenkiset

ja jotenkin semmoiset inhimillisen kokoiset ja näköiset pikkujoulut.

Se on meidän kuuntelijoille ilmainen tapahtuma, joka me järjestetään Helsingissä.

Siellä tosin on huomattavan paljon parukkaa ihan ympäri Suomea.

Ja mikä on todella siistiä?

Äälyttömän siistiä.

Ja sitten mitä me tehdään siellä on, että me nauhoitetaan tämän podcastin yksi jakso.

Ehkä yleensä joskus on liveestriämättä, mutta se vähän aika kallistahanmaan, niin katsotaan.

Mutta ainakin nauhoitetaan jakso ja sitten me tässä lyödään päätämme yhteen

ja järjestetään sinne ohjelmaa.

Yleensä ohjelma on ollut todella hyvää ja puhujat on ollut tosi mielenkiintoisia.

On ollut hauskaa, jotenkin semmoista välitöntää ja todella mukavaa.

Joten tulkaa tämän podcastin pikkujoulun jouluihin 29. päivä 11. Helsingissä Tenho Restobaarissa.

Tässä on semmoinen ehtolauseke, että tapahtumaa ilmainen,

mutta koska se ravintolatilavuokra ei ole ilmainen,

niin me olemme sovittu aina näiden ravintoloiden kanssa,

että te tulette ja te otatte vähintään kaksi juomaa siellä ravintolassa,

joten ravintolakin saa tästä omansa pois ja ennen kaikkea me 3 eivät ole maksana sitä tilavuokraa.

Tule ihmeessä, mutta tuu sillä tavalla, että sinulla on aivan käsittämättömän kova jano ja nälkä.

Tässä hirveästi rahaa.

Tässä kun tullistelee nineroja ja sen jälkeen pyydät kaikki kaverit ja sukulaiset.

Pitääkö sinne ilmoittaa?

Pitää ilmoittaa tuo kyllä. Voit ilmoittaa itse ja Avekin.

Se onnistuu sillä tavalla, että menet osoitteeseen www.lytipistein kautta uutisraportti.

Eli www.lytipistein kautta uutisraportti.

Tämän podcastin saatetietoihin, niin laitan tämän linkin,

eli sieltä löytyy ilmoittautuminen.

Mä postaan sen ainakin Twitteriin.

Ehkä sä ollaan Marko, te voitte myös postata sen Twitteriin.

Eli sieltä löytyy se ilmoittautumislomakka.

Haluaisin tähän väliin nostaa tällaisen vienään kolminkertainen sen eläkionhuudon tuomakselle,

koska olet yhdessä ottanut tämmöinen lyyti ihan tämmöisen järjestelmällisen ilmoittautumisen mekanismi.

Käy viime vuonna, jolloin meillä oli hyvin sekava ja epämääräinen lista.

Jossa kyseltiin ihmisiltä, että muistatko itse, että mistä sä posti osanteesta ilmoittautuista?

Meillä on tämmöinen aivan äärettömän uskamattoman upea kuulija,

nimeltä Hannele Luukkoinen, joka on toimituksen johdon mun mielestä.

Hannele on ihan paras.

Tällainen kontoriihminen ja järjestelijä kautta, mitä se nyt kuvaisi.

Hän vastaa siitä, että tämä koko talopyöri.

Hannele oli kuunnellut viime vuonna tätä podcastia ja kuullut myös sen,

että ilmoittautuminen ja nimien check-aus Ovella oli ajatunut totallisen kautsen,

jossa Marko oli nimillistä kädessään vaan päästänyt kaikki sisään, jotka tuli.

Joten Hannele otti minuun hyvissä ajan yhteyttä, että tämän voisi järjestää tälle vähän järkevää minkintämättä.

Mä epäilenkin, että en uskon ihan omarakkaansa.

Eli lyhyt.in kautta uutisraportti sieltä onnistuu.

Tämä viikon podcastissa keskustellaan kaasuputkiasiasta lyhyesti tähän alkuun.

Koska tämä on... Mä oletan...

Mä en tiedä, minkä verran sallalla on salaisia tietoja tai totta kai Marko sinulla,

mutta tämä on ehkä semmonen asia, missä semmonen varsinainen analysoitava fakta on vielä toistaiseksi

Xi Jinpingin päässä.

Eikä sinänsä meidän tässä pureskeltavana.

Joten ehkä enemmän vaan käydään ne reaktiot läpi, että mitä on tapahtunut ja sitten,

että kuin vitosta pelattaa.

Ja sen lisäksi keskustellaan sitten varsinaisesti presidentinvalleista,

presidentinvallian asetelmista.

Mä haluan sanoa, että salla olit tuottajana aivan erinomaisessa

Jussi Hallahoa käsittelemässä presidentinvallisarjan toisessa jutussa,

jonka oli kirjoittanut käsittämättömän kovatoimittaja Paulina Siniauer.

Ja mä olin tästä niin hämästynyt, koska miten voi Jussi Hallahoasta

saada mitään enää irti, mitä ei ois 16 miljoonaa kertaa kuultu.

Ja tässä siinä jotenkin onnistut niin upea juttu.

Se oli toinen, jos oli Reenistaan tullut tosi hyvä profiili meillä.

Ja sen lisäksi kolmas isän profiiliin presidentti Eidokas Mika Aaltala

on ollut paljon otsikossa puhutaan tästä niin sanotusta fuengirolamysteeristä.

Ja vielä puhutaan ajasta projellerit versus influencerit.

Joo, muutamia viikkoja. Suomessa on keskusteltu aika järkevästi,

mutta me ois aika tunteella tästä ajatuksesta, että suomalainen politiikka

on influenssiroitumassa.

Eli että politiikan korkeimmille astraadeille pääsee ihmiset,

joilla on huomattavaa julkistavaltaa ja jotka kykenee sille,

puhumaan ja olemaan yhteydessä suuriin määrin suomalaisia Somen kautta.

Tämä useakin asiantuntija mukaan tulee olemaan se tulevaisuus

myös politiikassa, että nämä ihmiset tulee nouseen sinne politiikkaan.

Puhutaan siitä, että mitä seuraamuksia täällä voi olla,

millä tavalla se ehkä muuttaa politiikkaa, mikä on influensserin

politiikan rahansuhde.

Mutta puhutaan myös tästä isommasta kuvioista siitä,

että mun mielestä esimerkiksi Trump oli ensimmäinen tämmöinen kovalluokan

influensserin, nimenomaan joka kaapas politiikan itselleen.

Ja Mariin on tavallaan ehkä käänteisesti Suomen Trumpetta aloitti

politikkona, mutta päätyi sitten tämmöiseksi,

ei tosi TV-tähdäksi, mutta tosi Instagram-postaus-tähdäksi.

Puhutaan siitä.

Sitten lopuksi vielä hyviä keskustelun aiheita,

pitkien epämukavien hiljaisuuksien varalle,

kaks aivan mainilta.

Aihetta, puhuttavana.

Okei, keskustelun rikospoliisi tutkii New New Polar Bearia

liittyen Suomen lähden tuhotöihin.

Aluksen liikkeet sopivat yksi yhteen Baltic Connector-kaasuputkivaurion

synty ajan ja paikan kanssa.

Keskustelun rikospoliisi kertoi tiistaina, että rikkoutuneen

kaasuputkien lähetyviltä löytyy nyt tämmöinen möykkö.

On kuin onkin ankkuri, jonka epäällään olevan.

Siis se syy, miksi Suomen ja viron välillä kulkeva kaasuputki rikkoutui.

Ankkurista on julkaistu jo kuvia,

samaten tästä vauriosta on tavallaan aivan täysin kiistätonta,

että se tuhotuja tapahtui täällä ankkurilla

ja että on 99,99 prosenttia keistätonta,

että se tuhotuja syypää oli tämä New New Polar Bear

nimenen laiva, jolla ei enää ole ankkuria kuvissa,

koska se on merenpohjassa ollut.

Keskustelun rikospoliisi järjesti tästä tietystilaisuuden tällä viikolla.

Se oli, en tiedä, se oli iloja ylpeyskuunnella,

että miten hyvin Suomessa toimii kaikki nämä asiat.

Myös jotenkin se armea heppukäyttisentilaisuudenkin

tätä ysmäärasesti, väkseen kehuakseen ja puolustusvoimien kikyjä.

Mitkä ei varmasti ollut mitenkään liiteltuja, mutta kiinnittävää huomioon.

Mutta tietenkään vastauksia, mihin kään semmoisiin,

niin kuin varsinaisiin jatkokysymyksiin ei saatu.

Ja ne jatkokysymykset on tosi jotenkin kuumattavia.

Se on se, että miksi tämä laivan kapteen ei vastannut.

Suomen viranomaisille ei totellu pysähtimiskäskyjä tai pyyntöjä,

koska ei voi käskää talousvesillä vaan ainoastaamilla aluevesillä.

Ja sitten, että mikä intressi Kiinalla voisi olla tähän,

oliko Kiinan hallitustietoinen.

Laivahan oli siis menossa Venäjän alueelta Venäjän alueelle

ja on ilmeisesti tällä hetkellä Venäjän satamassa ja näin.

Näistä ei poliisin tiedotustilaisuudessa sanottu yhtään mitään.

Eikä me tiedetä niistä varmaan yhtään mitään.

Mitkä oli tunnelmat, kun katsoitte silmäkovana keskustelikas

poliisin tiedotustilaisuutta ja selvisi,

että kyseessä onkin tämä Kiinalaiska.

Mä en itse asiassa nähnyt tätä viimeisintä infoa,

jossa pitänyt tietysti katsoa, mutta mä havahduin vasta jäljikäyttäen.

Onhan tässä kysymyksiä vielä vaikka kuinka paljon.

Ensinnäkin tämä on tämmöisestä, joka Remexer-rumaanissa

tapahtuu, niin kuitenkin nämä kaikki ovat vaikea uskoa ja vaikea ymmärtää.

Onhan tässä se edellinen ja se ensimmäinen viranomaisin

info, mistä Vetteriorpo-vetiä.

Sitten oli nämä rajan ja armeijan ja poliisin tyypit siellä.

Siellähän käytännössä suljettiin, pidettiin äärimmäiseen.

Toimittaa kysymyksiä kaksi kertaa, että voisiko se olla ankkuri.

Pidettiin hyvin epätoida.

Nyt se sitten onkin ankkuri.

Mä olin maanata näin myös tilaisuudessa, jossa puhu tämmöinen,

en nyt sano kukaan, mutta tämmöinen merkittävä

suomalainen turvallisuuspolitiikan tuntia

ja tämmöisen kokonais-turvallisuuden tuntia.

Oletko se Mannerhin?

Hän piti täysin päivän selvenä, että

tässä käy sama taulakusin Nord Stream putkessa,

yli sitä ei tule koskaan varmasti tietämään.

Sitten tulee seuraava päivä ja tiedetään ysijysi pilkkuisiin varmuun alla,

että se on kiinalainen putski.

Tästä herää kysymys, että jos tämä oli sabothassa,

mitä ei tiedetä tarkoituksellinen, niin miksi se on tehty noin?

Noin viidessä minuutissa näkee, että se putski on noin kahdessa viikossa.

Se näkee, että se on näin helppo silvittää.

Oliks tämä sitten haluttiin, mihin sillä pyrittiin,

että tämä tehtiin niin, että se tavallaan viesti välittyy,

että se on nimenomaan tämä putski.

Siihen minulla ei ole evinkeinolasta vastausta.

Semmonen vanha viisaus, jonka eräs kollega itse niistäuttiin,

joskus on, että ei ole huppumiehiä.

Siis tarkoittaa sitä, että yleensä se todennäköisin selitys on se todennäköisissä totuus.

Jos mennään remeksen romaaneihin ja monimutkaisiin juoneen kehittelyihin,

niin se on yleensä epä-todennäköistä, että se olisi totta.

Mutta tässä se vaikeasti pätee, koska tässä on joka tapauksessa,

että mikä olisi todennäköisin selitys tällaiselle tilanteelle.

Oisiko todennäköisin tämä tämmönen käy vahingossa?

Tähän moniasiantuntija on sanonut, että ei.

Voisi ajatella, että vahinko on yleensä todennäköisin,

mutta sitten kruetaan miettiä niitä asioita, että ei vastata kutsuihin

ja ei olla valmita selvittämään.

Ankkurin rahautuu kilometrien ajan.

Miksi tapahtuu keskellä merran näyllä?

Juuri siinä kohdassa.

Ehkä se todennäköisin selitys siirtyykin siihen, että tämä on suunnitelto.

Sitten ottaan huomioon se, mitä Marko sanoi,

että tällaisesta jää ilmiselvästi kiinni.

Sut pystytään paikantaa, missä se laiva on ollut.

Se ankkurin löydetään, se pystytään matsaamaan siihen laivaan.

Pystytään näkemään, että laivalla ei ole ankkuria,

ja se on vielä kulkenut AIS-tiedoilla.

Eli siitä on saatu paikkatiedot, jolloin se...

Sitten hän me tullaan helposti spekulatiivisiin pohdin toihin.

Onhan me nähty aikaisemminkin, että joillain tahoilla

sanoi Venäjä, niin tarkoituksellisesti tehdään asioita,

joista jäädään kiinni, ja sen tehtävä on lähettää joku viesti.

Se on sellaista spektakkelin kautta hän mennystä.

Niin, että me pystytään tähän, ja kohta me ehkä tehdään jotain muuta.

Tässä hän ei ole kauaa siitä, kun niinistö...

Mä en muista tarkkaa hänen sanojaan, mutta hän hän on tavallaan

tällaisia lausontoja, että on tulossa kaikenlaista.

Niin, että Venäjä teki jotain pientää kiusaa tai inhottavuutta,

tai jotain tällaista sanavalinta oli vähän rikannut.

Sitten, että Venäjä vielä mutkikkaamassa, koska taalaivaa on siis

kiinnanvaila, vaikka silloin onkin mistä, joka vahvat Venäjä-kytkökseet,

mutta kyllähän se vielä vaikeuttaa yllä reagointioon.

Niin, mutta saanko tohon puuttaa, että eikä nykyään se,

että mikä lippulaivassa on, niin sehän tarkoittaa yhtään mitään.

Ne on ihan mistä sattuuko tosiaan, ja niillä on kaikilla joku

länsi-panaman alakreivikunnan lippu, ja näin.

Tämä varmaan on vielä osin ehkä niistä taustoista jotain selvittämättäkin,

mutta näyttää siis siltä, että ne omistusjärjestelyt

on laivan taustalla, että mitä firmoja siellä on,

että ne ovat kiinalaisia.

Mutta kun käytännössä on niin, että josta tämä uutta koillisväylä,

tai siis tätä pohjosta merireittiä käytetään,

tähän on uusi linja.

Oliko tämä nyt ensimmäisellä matkallaan?

Alushan ei ole uusi, mutta se oli ensimmäisellä matkallaan

tällä reitillä, niin tavallaan se et voi siellä liikennöida

järkevästi ilman, että on venäläisten kanssa nämä sopimukset,

ja rosat ovat ilmeisesti tämän Venäjän valtiofirma,

se mikä antaa sinne sen tavallaan turvallisuustakuut siellä,

kulkee siellä alueella.

Se kiinalaisuus-venäläisyys on...

7. päivää heinäkuuta.

The China-Russia Arctic Route Container Line Launching Ceremony

was successfully held at the Greenwood International Trade Center

in Moscow.

Ja paikalla oli kiinalaisia, venäläisiä aika näyttävällistä,

ja tämä reitti on kulkee siis jäämereiltä Pietariin.

Tämä on Maritime Silk Road,

eli mereellinen silkkitie tai sitten on tällainen

Belt and Road, mikä on vyö ja tie suomeksi.

Kiinnan tämmöinen aloite, joka etsii uusia...

Kulitossa reittää kiinalaisin hyvin, mistä mihin en tiedä,

mutta et siis kyllähän tämä nyt kiinalaisten ja venäläisten

yhteisöltä vaikuttaa ainakin tämän...

Tämä on tavallaan puuttiin poliittinen hankeytyri

tästä Pohjoista merireittiä avataan lisätä siellä voimakkaasti

rahtiliikennettä ja korvata sillä muita reittejä.

Mutta tietysti jos palaa tuohon spekulointiin,

niin sitten, että mikä olisi se todennäköisiin selitys,

niin entä jos on käynyt sillä tavalla usein käy,

että on ollut tarkoitus tehdä jotain,

ja sitten hommat on mennyt niin sanotusti vihkoon,

että entä jos on ollut tarkoitus tehdä siellä jotain,

ei niin päivänvaloa kestävää,

mutta se homma on tavallaan poikennut suunnitelmista

ja lähtenyt loppaa sestää lopputuloksena

ankkuriotielä Pohjoissa.

Jotain vähän hämäraa, mutta siinä on jotain vielä enää

enää mennyt pieleen.

Sitten kapteeni on yritetty pysäyttää näin,

mutta sillä on ollut mitään hajoa, mitä se voisi sanoa,

ainakaan ilman, että se kysyy jostain vähän ylempää,

että mikäs tässä on nyt selitys, kun homman meni mäkeen,

ja sitten se on ollut silleen en vastaile mihinkään,

että palataan ihan mahdollista.

Mutta tämä on hyvää opetus.

Me itse asiassa Tuomas, sun kanssa oltiin eilen yhdessä

Perään Ystävän kanssa puhuttiin tästä,

ja sitten mitä kaasassa on tapahtunut,

ja tavallaan niistä molemmista keiseistä,

niin kuin median kannalta minusta olennaista on se,

että opitaan se, että ei sännä tämä johtopäätöksiin,

vaan keskitytään siihen kertomaan, mitä tiedetään,

ja ollaan rauhassa niiden,

että meihän varmaan aika moni oli silleen,

että Venäjä tekii tämän kaasuputkiiskunta,

eikä me nyt sitä kutsuttas,

mutta sitten me huomataan,

kun päivät menevät ja tietoa kasaantua,

että se kuvio onkin vähän monimutkaisempia,

saadaanko me koskaan sitä selville,

että ainakin se toimittajien on hyvä muistaa

semmonen hold your horses.

Mutta saanko sanoa vielä?

Niin kuin ihan hyvin ollaan, joo.

Vanha myös maksimita,

sen teitellä näin on maksimita.

Jos on englanniksi sanoa,

that walks like a duck,

it's a duck,

että jos muistetaan tätä

koronavirus-lab-league-teoriaa,

eli se, että jos se koronapandemia

olisi saanut alkuun se

kiinalaiselta,

Wuhanissa sijaitsevalta koronavirusten

labrasta,

ja sitten se taas,

sitä pidettiin hirveän

foliorasistisena teoreana,

tai se on jotenkin onnistu läviistään

median ja somen,

että se on väärä mielipide,

että toisaalta sitten taas siinä,

jos olisi ollut tämä Occam's Razor,

että yksinkertaisin vastaus on oikea,

niin sitten hän on kaikkein

sellaisten totta kai se

vaarallinen muunneltu,

koronavirus on karannut sieltä

vaarallisten muunneltujen

koronavirusten labrasta,

siitä kaupungista,

missä oli ensimmäinen tartunta,

ja näin,

että siis,

joo, maksimia löytyy.

Kyllä.

Paljon viisauksia,

mutta emme nyt tiedä vielä,

mikä on totu.

Mutta tässä mun mielestä,

tässä meidän nyt

keskustelussa,

joka päätti just tähän,

niin tässä tuli myös semmonen

hyvä totuus,

että heti,

kun ihmisillä on mitään

tietoa asioista,

niin sitten ruvetaan heittelemään

semmoisia sanontoja.

Okei.

Tietoa ensin on

Suomen presidentti-kuvioista.

Meillä on täällä paikalla

kaksi keskeistä tuntiaa,

mutta mä haluaisin ihan ensiksi

jotenkin,

niin kun paitsiin kuitenkin

avata tänne,

että millä näyttämällä ollaan

Suomen presidentin vaalien suhteen,

mutta myös sieltäkin vähän

parahtaa siitä,

että mikä on tilanne.

Tällä hetkellä,

kun kuuntelee uutisia

tällä viikolla,

niin mun mielestä siinä koko ajan

hyllään se,

että se Ukraina,

tota,

vastahyökkäys

ei oo mennyt niin hyvin,

kun on ois toivottu.

Ukraina asia rupee

tämän Israelin kriisiakia.

Asia vähän niinku unohtuu,

ja Amerikassa asiat menee

vielä enemmän sotkuun,

ja Amerikan mielenkiintoropeia

kääntyy ehkä kohti Israelia.

Venäjä sen sijaan

niillä näyttää minä,

mutta tosi hyvin.

Mä pelottavasti näyttää siltä,

että

jälleen kerran

näyttää,

asia näyttää siltä,

mitä se on.

Eli näyttää siltä,

että Venäjä on matkalla

sotilaallisesti,

jos sotilaallista

väkivaltaa

käyttömällä takaisin

ja ostoliitoksi.

Trump, Orban,

ja sitten Fico,

Slovakia,

on Venäjän

ja kätyreitä,

ja tulee tahmaltamaan

länttä

poliittisesti

tästä eteenpäin.

Ja kaikki nämä

on ongelmia

läntisille liberaaleille.

Ei voi enää sanoa,

es maille,

vaan faktioille

maiden sisässä.

Nämä on suuria ongelmia,

varsinkin pienille maille,

joiden koko

poliittinen vaikutusvalta

perustuu siihen,

että meillä on

säännöt ja laitioita

kaikki noudattaa.

Aivan samaa kuka siellä

saattaa tuolemaan

pääministerinä,

jossa ei vitun

Slovakiassa milloinkin,

niin silti kaikki noudattaa

näitä

yhteistä sovittuja pelisääntöjä.

Eli mä näen,

että Suomi on nimenomaan

tässä

vähän paskaraossa

Olli-Reenia lainatakseni,

että nimenomaan

tämä huono kehitys

heijastuu meihin.

Mutta onneksi Suomessa

on käynnistämässä

presidentin vaalit

ja nimenomaan presidentti

on se heppu,

joka tulee ratkomaan

näitä tosi massiivisia

kysymyksiä,

joita meillä on

ihlan just edessä.

Joten,

jotenkin

niin kuin

laittia auki ja näyttämme

avoinna ja muuten,

että miten te ajattelet,

että

suomalainen

tämä presidenti-kavalkaadi,

presidenti-halukas-kavalkaadi,

mitä he pystyvät tähän tilanteeseen

lähtemään reagoimaan,

mitkä on kenenkin mielipiteet

ja kyvyty.

Ainakin voisi sanoa

tällaisena sivuuhavaintona,

että jos aiemmin presidentin vaaleessa

on usein tuskailtu esim. vaalitenttiä

osalta sitä,

että voitaisiko nyt puhua

presidentin toiminvaltaankuluvista

asioista,

niin kuin vaikka ulkopolitiikasta,

eikä vaikka sisäpolitiikan asioista

tai talouspolitiikasta,

niin luulen, että nyt tällä kertaa

meillä ei ole sitä ongelmaa,

vai mitä olet, Marko, mieltä?

Se on aina silloin aika semmoissa

presidentin vaalitenteissa,

perusteltu se, että kysytään kaikkia muutako,

mitä presidentin tehtäviä liittyy sillä,

että presidenti on arvojohtaja

ja se näkikansalaisten pitää tietää,

mitä mieltä on avospolitiikasta.

Olet itsekin kääntänyt nämä sanat,

että se on vaalipaneelis.

Joo.

Näin on.

Mietin, mitä Tuoma sanoi,

joo, tämä tilanne on hankala,

mutta aiemmin näistä,

ensinnäkin mun mielestä meillä on tosi hyvät

ehdokkaat, ja en tiedä,

kun koskaan on semmoinen historiassa

ollut näin,

katsomaan näiden tyyppien CV-tä,

niin sieltä hän löytyy

tosikovat,

ehdokkaat tosikovat listan.

VKK on puolen perusta.

Ei se ole ehdolla vielä.

Eikä, eikä.

Rokote, kritiikani.

Muutta siis,

musta kauhean vaikeaa,

mutta eihän toisaalta,

että kukaan vaikka on ollut,

vaikka on ollut,

vaikka se listalla on pääministeriä

ja olukaan ministeriä,

ja vaikka ketäniin,

eihän he ole koskaan ollut

presidenttenä tietenkään,

ja se on niin kuin,

mä jotenkin lähinnä uskon,

että se tilanne,

eikä se ole aina,

tuolla sanon pitää kattaa sanontoja,

eikö yks sanon taas se,

että jos herraa antaa,

viran se antaa myös järjen.

Niin, niin mä luulen, että se...

Kuten Trumpin kohdalla näimme,

että te hyvin se pitää paikkus.

Niin, mutta siis ajatus siitä,

että kyllähän näistä,

vaikka kuka tahansa valitaan,

niin se joutuu sitten tavallaan,

niin kun sopeutumaan siihen,

ulkoturvallisuuspolittiseen tilanteeseen,

joka on käynnissä,

ja siihen tiedetään,

että totta kai siihen voi valmistautua,

mutta emä näe,

että tämä tilanne,

jollain tavalla perustelisi,

erityisesti ketään näistä edokkaista,

mutta tämä niin kuin,

tavallaan kaikki,

tavallaan joutuu selviämään sen kanssa.

Ja kaikki kykenee selviämään sen kanssa.

Niin.

No, toivo, toivo, toivo,

tämä näin.

Ehkä siinä on,

ehkä tässä on,

ehkä mikä altolla on heikko,

mikä varmaan tulee osa matenteessa,

on se, että hän neille,

hän koittaa käyttöä,

että valttinaan sitä,

että hän ei ole politiikko,

mutta osalta myös hänen,

kyllä ongelmanso se,

on se, että hän ei ole politiikko,

että hän ei ole koskaan

käynyt poliittisia neuvotteluita,

ei jonkun toisemaan presidentin

tai kenenkään muukaan politiikan kanssa,

ja se on myös ihan oma taitealaisu.

Niin, että siinä myöskään

suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä,

hän ei ole TP-utvassa istunut,

eikä,

eikä tavallaan

työskennellyt eduskunnan kanssa,

ja näe, että...

Kyllä.

Mutta valitaan kyllä,

täytyy sanoa, että valitaan presidentti kyllä,

niin kun on todella.

Ja nähä menee,

kun jotenkin,

se on oma historiaa,

itsekin opiskelu historiaa,

ja jotenkin sitä oma historiaa

oikein tai vääristä,

kauheus ei miettiä

presidenttikausien mukaan,

että miettiä,

mimo ne olis Stolbergin kausia,

mimo ne olis Rielanderin kausia,

mimo ne olis

Koiviston kausia tai Kekkosen kausia,

jotenkin katsoo,

että maailma historia

jakautuu näiden presidenttikausien mukaan,

mutta tässähän se tuli

oikeeseen kohtaan,

niin päättyy siihen,

että Suomi liittyy natoon,

ja käytännössä nyt seuraava presidentti

joutuu sitä aloittamaan

tämän selkeästi uuden vaiheen

Suomen historiaissa.

Kyllä.

Ja kyllä sille,

jos ajattelee,

että minkälaisia henkilökohtaisia

ominaisuuksia,

tietysti tämä kokemus taustalla

on olennainen asia,

mutta kyllä mä luulen,

että tämmönen paineensietokyky

on varmaan asia,

jota kannattaa katsomaan

ehdokkaissa,

että ne voi

ne voi olla aika kovia tilanteita.

Mä mietin tätä,

tämä on nyt vaan tämmönen hajatella,

mutta mietin sitä,

että jos meillä on tulossa

semmoisia heppöä,

kun Trump,

ikään kyllä,

ja sitten siellä on Orbania

ja siellä on Fiköä,

kaikkea tällaista,

ja että presidentin

hommana ehkä osittain

tavallaan uutena piirtenä,

on jotenkin kyetä

hanskaamaan semmoisesti kukkuu

heput,

joita sikia tuolla

missä sattuu.

Sitten mä jäin mietin sitä,

että kuinka paljon esimerkiksi

erdokaninsuhteen,

joka on kuitenkin ihan vitonhuollu,

niin

kuinka paljon oli Niinistön omaa

jotenkin kyvykkyyttä,

että Suomi

sai sen erdokanin

olemaan vähän meille

hellämielisempi kuin Ruotsille,

vai että oliko se vaan

tämmönen makrotason,

että erdokan olisi silleen,

että noin ei tarvitse liitty teihin oikeasta,

että meidän ongelmaa Ruotsin kanssa.

Oli asiakin ymmärtääkseen,

niin se, että erdokaniihmet

oli jo pitkään,

miksi se ei niilistötu

kyllä sinne

tapaamaan häntä

tämän jäsenyydän suhteen,

ja sinähän

Niinistön ja Suomi toimi käsittääkseni

aika nerokkaasti,

että oli ilmoitettu,

että tulema vasta sitten,

kun se jäsenyys on selvä.

Okei,

tota

erdokasta ehkä.

Mä sanoisin tuohon vielä,

onhan tässä myös se,

että

jos silloin miettiin

aikoinaan jotain

eristorytiä tai

paasikiveä,

joka on neuvotelun

neuvostaliiton kanssa,

ja joutunut neuvottelemaan

suoraan näiden,

suoraan näiden,

vaikka nyt suoraan jälkeenkin,

niin suoraan

muiden valtioiden

suurmaiden

päämiäisten kanssa,

mutta tähän on siinä

mielessä muuttunut,

että nyt Suomi on sekä EU,

että nato on jäsen,

niin tähän ei ole niin kuin

ihan seuraavaa

presidentti joudu

vääntämään kättä,

niin kuin

anvoimida tapaamaan

Yhdysvaltainpresidentiä,

mutta eihän se ole niin kuin

Yhdysvaltainpresidenti

VS Suomen presidentti,

vaan se on niin kuin

Suomen presidentti on

yhden EU-maan

okapolitiikka-johtava taho,

ja nyt kyllä Suomella on

niin kuin tavallaan

molemmin mukana,

jossa on joukossa,

mikä aika elvottaa sitä

asetielomaa

keskustellessa

suurvaltuilta.

Mä vielä,

okei, vielä niin kuin

yleiskysymys,

niin kuin ehkä puredotaan

Halla-ahon,

ja sitten

Alto-Laan,

ja ehkä reeniin,

on se, että

mä jäin,

mä edelleen mietin,

että minkä verran meidän,

jotka ruvetaan sitten

seuraamaan näitä

keskusteluita

ja lukemaan

heidän blogautuuksia,

mitä ikinä,

niin minkä verran,

mihin asioihin me

tässä mielessä

heihin kiinnitetään,

että siihen,

että he pystyy

käymään Ormanin kanssa

jotain

hivutuskeskustelua,

sille ilma,

että hikipuhkea

järpeä

kädettärisen,

tai näin,

vai siihen,

että he on

niin kuin sulavia

sellaisia

EU-naton sisällä

puikkelehtevia,

niin kuin siellä

neuvotteluita käyviä,

jonkin tiettyyn,

vaikka Pohjoismaiden

plus holla,

niin ryhmään

kuuluvia,

tai jotain,

niin kuin

tämä on semmoinen,

mikä on vaikea

ulkopuolilta arvioida,

kumpit on tärkeä.

Mutta emme tiiä

pysty yks tota,

niin kuin ulkopuolinen

tai äänestöjen,

niin kuin oikeastaan

arvioimaan,

että varmaan

jossain määrin,

ja kyllähän siinä,

mitä katsoo,

mitä on tehnyt,

mutta ehkä myös

äänestöjä kannattaisi

olennaisempaa,

että niin kuin katsoo,

mitä sille,

mimoinen,

niin kuin sen ehdokkaan

semmonen kokonaisnäkemyys

tuohon paikan maailmassa,

ja niin kuin mitä tälleen,

niin kuin,

mitä mieltähän on asioista,

kun se,

koska emme tiedä,

että jäätyykö hän sitten

erdokainen kanssa,

vai ei.

Niin sen näkee sitten,

kun testaa,

ja miten itselle käy.

Mutta tota,

kyllähän,

kyllähän tavallaan

myös se,

että miten presidentti,

jos me ajatellaan niin,

niin sitten on kauden vahvuutta,

niin hän hän on ollut,

siihen varmaan monia selittäviä tekijöitä,

mutta hän on ollut vahva kokoava voima,

joten takanaan on aika jykevästi seisty,

tarkoitaan niin kuin muita,

esimerkiksi kuolueita,

ja muita, muita politiikkoja,

että hän on ehkä pystynyt

luotsaa sitä semmoista Suomen

tietyllaista konsensushenkistä

ulkopolitiikkaa.

Kyllä.

Ehkä jossain kohdassa

sitten niin kuin,

se muuttukin se suunta sitten,

niin kuin tänä natosuuntaan,

mutta kuitenkin,

niin kuin porukka on ollut hänen takanansa,

että sitten muista myöskin kysymys,

että jatkuuko tämä presidentti-instituuti

on piirrä seuraava, valittavan.

Niin, tämä koissi.

Mä en oo,

kun musta oikeastaan ei mennyt noin.

Musta se oli niin kuin...

Ai, ei seisottu niin,

niin sitä on takana.

Seistii,

mutta se ei niin kuin tavallaan musta

oli vähän munataikanaa,

siis mä oon mielestäni niin,

että se on valtaperustaa,

tämä on valtavaa kansansuoja.

Niin, niin mä tarkkein.

Kyllähän niin,

esimerkiksi koko,

jos miettii,

että ehän niin kuin puolueet

hoisi seissy niin,

kiltesti niin,

niin kuin,

jonossa perässä,

ja kaikki tees,

että häntä ei kannata haasta,

että kyllä niin kuin kokoomuksen,

niin se on omassa puolue,

se on niin kuin todella pitkään,

todella tyytymättömiä,

niin kuin niinistön hitauteen,

natoja sen yhden.

Joo, joo,

mä oon ihan samman...

Ei he se niin kuin,

niin mistä tavallaan sai

kansan taakseja,

mikä pakottii puolueet

tulemaan,

ne taakseja.

Tämä on juuri sen,

nää tietyistä syistä,

jolloin viittasin.

Mutta kyllä mä saankin,

niin mä oon samaa mieltä

sellaisun kanssa,

kun hyvin pitkään linja on

suomalaisten ulkopolittisessa

perinteessä,

missä tietyissä asioissa

pistetään ne niin kuin

keskinäiset kärhämät,

ja silleen,

että mitä jossain

vitun ala-ähtarin kokoomuksissa,

mä hän nyt vahivillilen tätä

vee sanomaan lopetun,

niin,

että jos sain hiton,

kun ala-ähtarin kokoomuksissa

ollaan mieltä,

että pulinnat pois,

ja sit nyt tässä asiassa

kaikki ollaan niin kuin yhtä mieltä,

niinista selkeistä kuitenkin

edusti sitä vanhaa

suomalaista tapaat tehdä

ulkopolitikkää,

mä uskon salla,

että mihin sähä,

että ero on just sitten,

että jos meillä on

presidenttinä,

esimerkiksi Jussi Halla-aho,

joka herättää niin voimakkaita

tunteita sekä,

tottakai myötä,

että vastaan,

että onko enää semmoista

puoluekkien tässä olevaa

semmoista,

että voiko STP,

kuka silloin onkaan puheenjohtaja,

niin mennä Jussi Halla-ahon

taakseja sanoa,

että tässä on meidän mielestä,

meillä on kaikki.

Mä oon siis,

mä oon samaa mieltä sekä itseni,

että Markon,

että sun kanssa tästä asiasta,

että mun mielestä tää on just näin,

että Marko sanoa,

että Niinistöllä oli tosi voimakas

kansan suosio,

ja sitten ehkä jotain

tähtipölyä,

jota leijaa,

eli maakisesti hänen ympäri lähti.

Onko täällä välillä,

että se tähtipölyä

oli jo ennen,

kun hänes tuli presidentti,

että hän on roikkunut siellä,

että sulla on

turmissa palmussa.

Ja on lamassa,

antaa raippaa niin paljon

kaikille köyhiltä,

kaikki pois.

Hän on ollut niin,

kun hänen on liitettu

niin paljon sellasta

suosiota,

että se oli varmasti se yksi,

ehkä merkittäviin syy siihen,

minkä takia hänen takanaan oltiin.

Siinä hän oltiin

myös sellaisissa tilanteissa,

että...

Olen oponnoin tätä kysymystä

nyt vielä,

koska mä väitän,

tää on niin kuin vaihtoehto

historialla,

ei voida tietää,

mutta mä väitän,

että vaikka Niinistöllä

ei olisi ollut sitä ihme

Niinistö-sädekkihää,

niin tuossa tilanteessa,

missä venää sitä,

ja apua Suomioon yksin,

ja niin kun tiukka ulkopoliittinen

tilanne,

niin myös jos siellä on ollut

joku sellainen,

niin kun ihminen,

tai välttämättä edes pidetä kovin paljoa,

niin silti olisi tapahtunut se

konsolidoituminen

presidentin taakse,

riippumatta henkilön karismassa.

Siinä vaiheessa...

Siinä vaiheessa,

kun alkoi surhyökkäys Ukrainaan,

niin varmasti just näin.

Mutta sitten niin kuin aiempinaan vuosina,

vaan esimerkin omaisesti

siitä takana seisommisesta,

ne kun mentiin kohti vuoden 15-vaaleja,

ja Niinistö kutsui puoluejohtajat,

silloin se oli 14-vuoden puolella,

mäntyniemeen keskustelemaan

aiheesta NATO

ja otetaanko sitä vaaleissa esille.

Silloinhan paikalla oli muun muassa

Alexander's Tube, joka on ollut

NATO-kannatta jo vaikka kuinka pitkään,

ja Karhaglund samoin.

Siellä nämä tyypit laitettiin ruotuun,

tai he menivät ruotuun,

mä en tiedä miten he sen itse kokevat,

ja tästä ei tehty vaaliteemaan.

Tämä himmattiin

tämä NATO-kysymys vuoden 15-vaaleissa.

Se oli Niinistön tahto,

ja sitä noudatettiin.

Me voidaan tietysti jälkikäteen sanoa,

että se oli hyvä vai ei ehkä se ei ollut

ihan demokratian pelimerkkien mukaista,

mutta näin silloin on tapahtu,

ja se kertoo siitä Niinistön

auktoriteetistä.

Se oli yhdessä

aivan erinomaisen toimittaja

Paulina Siniauren kanssa tekemässä

Jussi Hallahosta tämmöistä profiiliaa

julkaistiin viimeen sunnuntaina

Helsingin sanomissa.

Otsikö olla rikkiviisas villitsiä?

Tämä juttu on

29 000 sivua pitkälti.

Mä en voi siterata sieltä,

mitään olennaisuutta,

mutta tämän jutun anti oli ehdottomasti se,

että Jussi Hallahosta

olen lukenut kaksi kirjaa

ja tuhat juttuja,

ja kaikki ne gliseet,

ja legendat,

ja purnauksen aiheet,

ja

kaikki ne asiat tän hyvin,

hyvin, hyvin näkyvän ihmisen ympärillä

on kerttu 6 miljoonaa kertaa,

ja silti tämä juttu jotenkin antoi

sellaisen uuden ja syvän

kuvan Hallahosta.

Tämä oli mestarillinen suoritus

kirjoit täältä,

mutta haluatko,

koska välttämättä kaikki kuuntelijat

ei ole lukenut tätä juttu, niin haluatko summata

jotenkin, että mikä tämän jutun

suunta pointti?

Ehkä mä voi ensis taustoks kertoa, että meillä tosiaan

Hesarin tutkivasta ryhmästä tehtiin

tällainen, päätettiin

tämmönen projektijat otetaan

kärki-ehdokkaat

tällaiseen syvempään

suumaukseen, ja vähän sellaisella ajatuksilla,

että nämä eivät ole ehdokkaiden haastatteluja,

jossa he voivat puhua omista

arvoistaan ja ajatuksistaan,

vaan otetaan vähän ulkopuolinen katse

ja kysytään sitten jotain, mitä on

tarve kysyä.

Me on ruodittu hyvin laajasti

käyty arkistoja,

läpi tehty tietopyyntöjä,

yritetty katsoa

sellainen

lempeä ruumiin avaus näille

elelossaleville ihmisille,

ja tämä

metodi myös tuo

asioitaisiin, joita ei välttämättä

kaikissa näissä kirjoissa

on kerrottu.

Ja halla on osalta itse asiassa,

mulla jotenkin tuli sellainen

ajatus, kun me siitä ruvettiin

hänen osaltaan tekemään, että

että joo, hänestä on kirjoitettu paljon,

hän on ehkä yksi

silleen kirjoitetuimista

politikoista, että hänestä on tehty

valtavasti juttuja mediassa,

mutta itse asiassa hänestä ei ole

tontyyppisiä juttuja

juurikaan, eli

hän tämä ei ole sillä tavalla

poliitikon kasvutarinaa

katsoittu tontyyppisellä

otteella.

Sitten loppujen lopuksi

olette varmaan yksi edelmällisimmistä

maaperistä kuitenkin.

Oli älyttömän hyvä juttu, ja mulla jotenkin

miellytti se, että sikätoi, että se reen juttu,

niin vaikka molemmat olisivat silleen

tavallaan tiukkoja, mutta eihän ne mitään

niillä ole tahallisen viemäisiä,

joten tuntuu teidän vanneutraaleita.

Se oli kiva lukea, että en usko,

että kellään perusulakaan on kauheasti

nokan kovuttamista jutun suhteen.

Paitsi sitten

jotenkin se meni

ihmellisellä jengoille keskustelu tuolla

pienessä ankka-lammikossa, jota

äksäksi nykyään kutsutaan, että

sain

paljon palautetta tuosta jutuusta,

ja tosiaan muutamaan

perusutkin oli tyytyväisiä, että

kiinnostava kuva on häneestä piirrettänyt,

mutta sitten kävi sellainen, että

toinen media siten rastotaan meidän juttuun,

ja laittaa tässä oli yhtenä

haastateltavana siis monista haastateltavista,

oli Jukka Relander, joka on siis

tunnetaan vihreiden

entinen kaupungin valtuutettu,

ja sitten hän on ollut samassa

tuttava piirissä silloin.

Nykyään energiateollisuuden on pari.

Hän oli silloin 2000-luvulla

samassa tuttava piirissä, siis halla on

puolison kanssa samassa bandissa,

ja niissä vähän niinku porukoispyöriä,

hän on sitten vähän kertoo niitä

havaintoja siitä ajasta, niin

sitten toinen media kutsui sitten

Relander ja Ystäväksi

Otsikossaan, Hallaahon Ystäväksi,

jonka sitten Hallaaho tuli kiistämään,

että eivät ole Ystäviä, niinku varmaan asiaa

ihan oikeasti onkin, että eivät ole Ystäviä.

Eivät edes tuttavia.

Mitenhän se menti, ei oikein tunnetkaan,

mutta ollaan se oltu samassa tuttava piirissä.

Tää ei olla tavattu.

Hyvastun samassa huoneessa,

toista me olemassa sellaista.

Tää oli Hallaahon luonehdintossa.

Hän tuli tällä sellaista.

Hallaahon kuulosti siltä, niin hän olisi puhuneesta

madoosta.

Sitten tällä korjauksella hän tuli julkia,

sit varmaan oli paljon ihmisiä.

Tiedästän, että tuolla takapihalla mönkii

kaiken näkestä.

Niin, että jos ollaan samoissa häissä,

esimerkiksi omissa häissä, niin ollaan

siinä samassa tilasta tietysti ihmisten kanssa

sikäli totta, mutta siitä jotenkin alkaa

sellainen ihmeellinen keskustelu siitä,

mitä meidän jutussa oli sanottu

ja ei ollut tosiaan ystävistä puhuttu

mitään, mutta

lopulta joku jopa oli sitä mieltä, että

ei saisi juttuin, ei saisi haastatella

kuin ystäviä.

Mulle tuli

vaan siinä sellainen

päivänpäätteeksi

totesin, että meillä on kyllä

suomalaisessa politiikassa on kaksi

todellista tällaista supertähdeä,

jotka on hieman eri formeilla

sitä, mutta

Sanna-Marin ja Jussi Hallaho

näyttäytyvät näin median edustajan

silmiin sellaisen, että heillä on valtavan

kiihkeä fanilaoma,

että

aina löytyy puolustajia

mitä erikoisemmillakin

argumentteilla.

Se kuvaa,

minkä tämä juttu maala

Hallahoista, kuten sanottua

taidokkaasti, niin se on se, että

Hallaho on tosiaan politikkana,

hän on tämmöinen

just villitseja, agitaattori

hän on

omin millaan siellä, mitä hän tekee

hän bloggaa ja hän puhuu

ja sitten, että itse asiassa siellä

politiikassa hän ei tee sitä

politiikkaa, hän ei tee sitä

prosessia sitä lainsäädännön ydintä

sinänsä. Siinäkin hän itse sanotaan

se jutussa, että hän hoitaa

politikon jopia sillä tavalla, että hän

keskustelee, hän tuo

niitä omia ajatuksia hän sinne

osaksi sitä politiikan

sekotelmaa, esimerkiksi

että Helsingin kaupunginvaltuustossa hän

ei tota, missä se täällä on

tullut, hän ei tota

hän ei ole tehnyt käytännössä yhtään

mitään. Ihan itse asiassa piti

typeränä kysymysstä, että mitä on

suurin parassa avutuksesi

kaupunginvaltuustossa, niin

tämä oli hänen mielestään niin kuin

tyhmäkysymys. Kyllä.

Ja sitten, että hän tavallaan

jotenkin on suhtautunut vastahakoisesti

kaikkien

sekä kaikkien tämmöiseen lisäpoliittiseen

vastuuseen,

mutta se, mikä tässä vähän vielä jää

auki ja mihin mä en saanut vastausta

estästä jutusta, on se, että mikä sitten

käänsi hänellä kielkan tämän presidentti

ehdokkuuden suhteen.

Sehän on itse asiassa mielenkiintoinen

kuulu, kun siellä hallaahon

uralla on se, että hän toistuvasti

tavallaan on sanonut, että hän ei haluu

valtaan eri positiioihin

ja sitten hän kuitenkin hetken päästä on

ehdolla ja on hakemassa. Seä ryhtyykin

puolueen puheenjohtajaksi. Ja lopulta on presidentti

ehdokkaana, että hän on

ihminen, joka tavallaan ainakin sanoo,

että hän ei haluu valtaa, mutta

toistuvasti tavoittelee valtaa.

Siellä on ihan suomalaiskansallinen

tapa, että kuvitellaan, että se on

siltäkin nolloa pyrkiä jonkin, että se on

parempi sillee sanoa, että minä nyt,

kun hän kannan vastuuta, niin olen valmis

kantamaan tämän taakaan tästä presidenttiivisesta

harteellani.

Mutta hallaahon siihen, se sikottuu

jotain sille halveksiin taas

juttuun avaus sikatti oli,

mä luentän.

Luin tuon eduskuntakeskustelun

läpi, ja minulle tuli

hallaahonsuusta. Luin tuon eduskuntakeskustelun

läpi, ja minulle tuli sellainen vahva

vakaamus, että en minä tuonne haluaa

suoni meinaa katketa päästä.

Jos nuo ovat kansakunnan kermaa,

miten tyhmiä ihmiset ovat keskimäärin.

Tämä on siis jostain hänen vanhasta blogista.

Joo, mutta kyllähän sit hallaaha

vaikka toki on väärin sanoa, että hän ei

tee mitään politiikassa, mutta kyllähän

sään on, hän oli aikanaan siis hallinta

valiokonnan puheenjohtaja, ennen kuin

joutui lähtemään siitä näiden

kiihotustuomioiden jälkeen.

Ymmärtääkseni hän veti sitä

niin kuin tosi hyviä sitä valiokunnan

takia, niin ei ole mitään valittamista

sitä avasta, joilla se ei ole miksi

eduskuntatyötiehä iso osa valiokunnissa.

Sama nyt sitten ulkaasien valiokunnassa

nyt viime kaudella, että kyllähän

hallaahan on myös

kyllähän se ihan pieteetille hoitaa

sitä hommaa. Ei se mitään vasemmalla

sitä. Mä en tiedä, onko se mittari

tässä sitten, että jos se ei valtuustossa

käypä puheenvuoroja, niin

en mä nyt tiedä, onko se ansiolla

tai ei. Niin ehkä me ajateltiin vain, että

yleensä ihmisillä on jotain, että pystyy

jotenkin löytämään jonkun teeman

tai asian, jonka on itsellä

edennäis silloin omassa

valtuuston aikana.

Mutta kuitenkin ehkä hallaahosta

piirtyy kuvaa, että hän on

tietyn ja tuolla asioihin keskittyvä

ihminen, hän varmaan hoitaa just näitä tehtäviä

hyvin. Sitten samaan aikaan hänellä

tuntuu olevan sosiaalisesti aika

vaikeeta monissa tilanteissa.

Hän on välillä todella

tylyy ja kylmä ihmisille

tästä varmaan monilla

toimittajilla, ehkä erityisesti toimittajille,

mutta tästä oli kokemuksia

niin kuin muillakin. Ja hän on itse

sitten selittääkin sijutussa sitä, että

että hän vähän

miettiä, että tuleeko sieltä kohtaa, että

jos joku on ystävällinen, niin

onko siihen ikään kuin haudattuna

sitten jotain. Mutta

käsittääkseni aika yleistä tunnetuilla

poliitikoilla, että on

hiipi tämmöinen epäluulo

selkää taputtelevia

ihmisiä kohtaa, että ne kuitenkin

jotain sitten vaihilla. Niin, mutta kyllä

minulla on ehkä siis niin kuin hallaahonkohta

tuosta, kun tietysti kaikkien noita, kun tehdään

profiileja, niin mietitään

sitä sitten niiden

johtaja ominaisuuksia vasten, että

miten presidentin tehtävissä sitten

menestyisi, niin varmaan se

presidentin työhöhöhön liittyy

paljon semmoista kuitenkin,

tai sehän on ihmisten kanssa

toimimista, ja

siinä on myös tämmöinen kansan parissa

kulkeminen, ja nämä

halutaan tätä arvojohtajuutta, mitä

niin kuin Marko-Kes sanoi, että

hallaahon osalta se on

kiinnostava kysymys, että miten hän sitten tämmöisen

tämmöisen teettävän. Mutta siinä on kyllä se ero, että

siinä on se ero, että se on aika paljon kiinni, sitten presidentistä

itsestään, että itsestään presidentillehän on

tällaisia pakollisia hommia

tässä todella vähän. Sen pitää vetää

sitä utvan kokoosta, ja

sitten ottaa vastaan, kun tulee

valtionvirailulle jotain muuta, että sehän on

niin kuin, että sehän voisi vetää siellä

nonkkaa periaatteessa, niin varmaan puolet

joka kuukaudesta, mutta siis

sehän on siis niin kuin itsestä kiinni, että haluaako

lähteä maakuntamatkolle ja soostuuko

puhumaan joka paikka ja antaako haastatteluita,

niin kuin lähteäkö valtionvirailulle, että

se on niin kuin aika, että mä luulen, että

se presidentti voi hyvinkin

olla kuus vuotta presidenttinä

joutumattaa aivan dolkottavasti

puhumaan ihmistä kanssa. Niin, ja kuinka paljon haluaa

sitten kosiskella kansan suosijoita

ja näin, että se on tosiaan ihan totta.

Uskoitteko te, että Hallaaho

oikeasti haluaa presidenttiksi?

Mä luulen, että hän on niin radionaalinen,

että jos hän, tietysti me itse asiassa puhuinkin

tuossa yhdessä porukassa siitä, että

miksi perussuomalaisten kannatus

ei heijastu Hallaaho-kallup-

kannatuksessa, miksi hän

nimensä hän ei saa ikään kuin kerättyä

sitä omaansa, mutta sitten siinäkin

keskusteluissa pohdittiin sitä,

että onko siellä piilossa olevaa, että

perussuomalaisilla on välillä ollut se,

että kannupeissa ei näy, ja sitten vaaleisi näkyy.

Mutta en tiedä,

ajatteleeko Hallaaho

niin, että hän on

kisassa mukana muista syistä,

kun sen takia, että hän tulisi valituksia.

On sekin...

Se on kiinnostavaa kyllä nähdä,

kun jotenkin Hallaaho

on nähnyt silloin, missä puheenjohtajana

näissä erilaisissa

vaaleja edeltävissä

puheenjohtaja-kiertueissa.

Hän on aika introvertti,

hän ei selvästikään nauti näistä

vaaliväittelystä,

ja se on usein...

Heisarilla on aina se toisiksi viiminen,

vaaliviikon, keskiviikon on se tentti,

ja siinä on aika monta kymmentä tenttiä,

ja on vetänyt, ja kyllä se näkyy,

että hän ei mitään muuta toivoa,

kun nämä tentit olisi kohta ohi.

Ja kyllähän tämä pressa-kampania on vielä

tiukipenä tenttä, ja on ihan järkyttävä määrä.

Samaat kysymykset

toistuvat kerran toivottavasti jälkeen.

Mä huoltaen, että hän on

todella veemäistä hänelle

henkilökohtaisesti, mutta siitä

olemattaa hän näköjään rupesi.

Toinen presidentti Erkos, joka tällä viikolla on hallinut,

merjätilaa on...

Kasihan nyt on joku kansanliike,

vai mitä hän edustaa? En tiedä.

Valitsiä yhdistys.

Valitsiä yhdistystä edustava Mika Aaltola,

joka...

Häneltä siis tuli tämmöinen pressanvaalikirja,

nimeltä Havahtuminen

Turvallinen Eurooppa.

Ja sitten tässä

kirjassaan Aaltola,

paitsi kehuu itseään

ehkä typerästi tai ehkä

taitovasti, en tiedä kummastaan kyse.

Haukkumedian

ja median käytännöt ja

kirjoittiin aikamoisia väitteitä siitä,

että miten media toimii

Suomessa. Osottain

jotenkin joko

omaa ymmärtämättömyyttää tai

sitten ymmärrystään ja tiesit asantarkkaan,

millä saa itselleen otsikot.

Mutta tätä viikkoa on siis tosissaan

hallinnottava kysymys siitä,

että kuka helvetti

mennä tarjomaan Mika Aaltolalle

pakettia

siitä, että tehdään susta

hei, Mika Haastis, ja

laitetaan kuvalehtiä, jos maksat

tämän mainakseen. Ja näin se tietenkin

selvistämään mysteriä kyseessä oli

fuengiralan

paikallis lehti,

mistä lisää kohta.

Havahtuminen

kirjassa Aaltola kirjoittaa

itsestään tällä tavalla.

Aaltola kertoo,

että se, että olin

kansan edessä kun sota alkoi,

on tietysti itsestään

vaikuttavaa, mutta pyyteen

työ ja hyvä sanoitus oli

tärkeää strategisen päättäväisyyden

lisäämiseksi.

Ihmiset pysyivät rauhallisena

Aaltola siis kuvailee omaa rooliaan

tässä.

Miksi se on vähän epäsuomalaisu?

Se on itseasiassa kaksi ihmiset, jotka

veisivät Suomen natoja, Mika Aaltola

ja Lauri Nur, iltaleiden

politiikan toimittaja, jonka

fani olen.

Aaltolan

kirjassa on paljon täytyy

antaa anteeksi, koska kyseessä on

vaalikirja, mutta

hän kirjoittaa siellä muun muassa

sen, että mitä hänellä on

velvollisuus asettua presidentin

ero kaksi, koska...

Hän on toinen kirjahan, julkaisin

aikana osan näistä päiväkiremerkinä

varivuotta sitten tai joskus.

Tämä on jatkoa sille.

Okei, onko se se tuulinen

sielu, missä se on?

Se on samanlaisia päiväkiremerkitä.

Hän perustelee sitä sillä, että

hänellä on ulkopoliittista

kokemusta 30 vuotta sen

eri muodoissa

ja se on se syy, miksi hänen

antautua Suomen kansan

käytettäväksi.

Kirjassa

altolaa, mun mielestä hän on

semmoinen, mulla tuli semmoinen

kuva, että hän on semmoinen Nynny Trump.

Semmoinen hyvin, hyvin

hyvin, hyvin Mamo

Trump. Hän puhuu tällä tavalla, että

mediasta, että

media ei ole vallan vahtikoira, vaan

vallitsevan politiikan portin vartia

näin sitten sumaa, teem lukka

meidän toimittajaa, kirja-arviossaan.

Heristelevät sormean ja julistavat

säätyy yhteiskunnan perussääntöä

suutaripysyköellestissään. Sillä tehdään

mahdollittamaksi politiikan uudistaminen

murrosaikana, jolloin uusia

raikkaita kasvoja kaivataan.

Ja mun mielestä tässä niin kun altola hakee

vähän mitä Trump teki

Yhdysvaltaen politiikan, tällainen ulkopuolinen

niin kun. Niin Taimakrooni

Ranskassa. Niin, kuivatetaan

Swampia näin päin pois.

Mutta sitten

ajatus, minkä

altola tavallaan on tällä viikolla onnistunut

maalaamaan, on ihan käsittämätön, että

niinku media kohtelee siltäkin häntä

niin kun tosi jotenkin

väärin, koska hän vaikee kuvitella

ketään ihmisten kanssa on enemmän positiivista

julkisuutta kuin altola.

Ja siis itse asiassa tämä ehdokas

altola on, on median

luomus siinä mielessä, että toki

hänen tuotiin tai hänet

haluttiin hänen asiantuntemuksensa takia

silloin sodan

puitteissa, aastudijoihin ja muihin

kertomaan, miten asiat on.

Mutta sitten hänet hän myös

lisättiin median toimesta jossain vaiheessa

näihin kallupeihin.

Mä itse asiassa, ehkä sä Marko...

Niin olenkin vähän unutkinut.

Marko ehkä muistot tarkemmin, että kuka on

ollut ensimmäinen, joka on väläyttänyt

ajatusti, se on varmaan jostain kansan syviistä

riveistä alkanut noustaa, että onpa siinä

presidentillinen.

No se lähti mun mielestä, kun ne ekat

presidentin kalluvi kuin ei ole yhtään eikö

jokasta, niin siellä hän on aina 30

erkki liikasta.

Siellä on vähän kaikki, jota vaan se on

keksimään, siksten Korkmania.

Siellä on ketä vaara mieleen välähtäen

panelistalla.

Niin, mutta mä muistelen, että jotain

ehkä semmoisia sen tasosta, että ihmiset

vähän keskustelupalstalla he kumoivat,

onpa siinä hän on vähän Ronald Reagan

tyyppisesti.

Ja sitten Iltasanomat tai Iltalehti

tai joku, mikä olikaa, niin laittaa hän

ensimmäisenä sinne kallupeihin ja

huomattiin, että okei, tää vähän

oli.

Ja sitten tätä tavallaan lähteekö altola,

eikö lähde.

Sitä tavallaan seurantaa tehtiin aika

intensiivisesti. Hän antoi aina lausuntoja,

että nyt hän harkitsee harkinnan

aloittamista tai jotain tämän

tyyppistä. On hän hän saanut

niin valtavan media huomioon,

että täysin vaikea puhuta hän ei

ominaisuuksistaan mitään, niin kyllä hän

on selvä, että

ilman sitä hän ei

olisi siinä tilanteessa, että minäkin hän

huomenna itse asiassa kirjamessuilla

tein sitten osana pressa

vaan oli panelia siellä, että

silloin

minusta se on hänellä on ehkä

mittasuhteet vähän kadoksissa

tässä mediakritiikissa. Sitten kun

Mika Altola oli

jotenkin alkoin

tölviä mediaa, niin sitten mediaan tästä

pillastui ja sitten alettiin kaivella näitä.

Niin kuin aina. Minäkin

pillastoi.

Alettiin kaivella näitä väitteitä

ja ehkä keskeisikö siellä oli paljon

kaiken näköistä. Minun mielestä

Mika Altola kirjatti, että hän tämä on uhkailtu

toimittajien toimesta, että jos hän

lähtee

presidenttiin

erokkaaksi, niin sitten

lähdetään kylin alia jotain tälle,

missä on päätä. Onko se ollut

kielikuva vai?

Siinä ei oikeasti ollut mitään pohjaa sinä

omassa keksijän päästähän tuon jutua.

Näitän siis eri media.

No ei se välttämättä keksin. Onhan joku voinut niin

sanoa. No joo.

Sitä sanoi, että tää oli jossain luottamuksellisessa

taustakeskustelossa, joko toimittaja hänelle sanoi.

Mutta se kuulosti hyvin epäusko tuolta

hänen väitteensä.

Mutta se mihin lopulta kaikki tarttui,

oli se, että hän väitti, että joku

suomalainen media, ja hän niinku,

en tiedä, kuten hän se tahallaan, mutta hän

maala oli semmoista kuvaa, niin kuin se olisi

yleinen toimintatapa suomalaisessa mediassa

kentiesi, elisinkin sanomissa kenties,

yleisarviassa kenties, Maikarella tai näin.

Ja että oli joku

media oli hänelle ehdottanut, että jos heidän

kampaniassa ostaa vaalimainoksen

lehdestä johonkin siihen voisi enää summaan,

niin sitten tehdään myös, kun se on siihen

vähän kaupanpäälleen, niin mieltä se

koin ennen henkilöhaastattelu.

Ja sehän totta kai, se on

niin jotenkin korruptoituneen

kuuloneen metodi, että

se syystäkin herätti, se on vähän

pillastokset, mitä helvettiä,

ei todellakaan ole tapana mediaista

tehdä tällaista, ja sitten siinä alkoi

se kaivelu, ja sitten demokraatti.fi

vastustajan leiristä

lopulta sen korkkas, että

kyseessä oli tämmöinen

10 000 kappaleen

fuengirola.fi lehden.

Se on siis painettu lehti,

jonka ne mien pistefi

fuengirola.

Mä en osaa sanoa, että se ei

erikseen avata.

Saanko arvata?

Mä luulen, että he on saanut

vinkieräältä asiaa

tuntevalta taholta, että mikä se on ollut,

ja sitten he on saanut soittaa ja kysyä,

että he on saanut pekkarinä, jonka

me nuoret aikoiset muistamme

jyrkiin ohjelmasta.

Hän oli sitten jotenkin siinä

demokraatin jutussa

sanoa, että olin ehkä

huonosti muotoillut sanoa, että hän

vähän niin kuin tunnusti, mutta se jäi

minusta vähän siinä ei ollut sitä, että

miten hän ne sanat nyt oli muotoiltu, mutta

ilmeisesti se on se sylty tehdä.

Joo, juuri näin. Eli Espanjan

aurinkorannikolla ilmestyi tämmöinen

10 000 kappaleen jälleen kerran

ja nimi on fuengirola.fi

ja tota

he ovat muun muassa tehneet

sitten ole reenistä jutun

ja sitten mainoksen, mutta

kieltävät jyrkästi, että tässä yhteydessä

olisi kuitenkaan ollut tämmöistä kytkökauppavaa,

että sitä tarjettiin vain hähmäisesti,

mikä altolalle.

Varmastihan sillä lehdellä myös

nimensä mukaisesti on jotkut verkkosivuuteen.

Joo, joo, joo, joo.

Narttata.

Okei

ja sitten

okei, ja kaikkia miettiin tätä, että

aavitsi mitä, mutta päin miettiin

sitä fuengirolaa. Fuengirolassa oli

käynyt siis Olli Reen.

Sitten siinä oli melossa Mika Altola

ja hähmästyttävästi sinne on jo buukattu

Pekka Haavisto

ja ilmeisesti monet muutkin presidentin ehdokkaat

on menossa jälkeen hikiseen fuengirolaa

ja sitten mulla herrassa kysymys, että miksi

helvetiä sinne menee jonnekin fuengirolaa.

Hienoa todella paljon äänestöä. Ja silloin emme rytääkseni

kokoomuksen suurin piiri on

Orikurannalla.

Eli eläkellä

prosirruskeat eläkelläiset siellä.

Siellä asuun emme tehdä määrää, mutta siis

semmoset vaaleen harmaat

rintäkarvat auringossa

heiluen.

No mut jos sä miettiin pihtiputaalla käymään

niin miksi et menis käymään fuengirolaa?

Joo joo, mutta mun mielestä et mä voin sanoa, että

tässä on jotain vähän huvittavaa.

Ei, siellä on hyvin toimeentulevia eläkelläisiä,

että äänestävät varmasti

ja niin kun sinne kannattaa

kyllä kyllä.

Siinä ei kannata niin kuin liian

edesoneen.

Siinä ei kannata ottaa lentolippuja.

Eli varsinkin niin Pekka Haavistula on

kun ongelmaa, kun vihreät hän ehdotti, että

eläkelläisten verotusta pitäisi kiristää.

Pekala tulee sanomista siellä.

Mä mielenkiintoista selvitin

tätä asiaa ja

fuengirolan asiat on ollut peräti

eduskunnassa esillä 25 kertaa.

Mä uskoin, että sä oon paljon enemmän

kuin joku Suomalaankunta.

Ja sit fuengirolassa

käydään tämmöistä jatkovaa

keskustelua siitä, että kun siellä on

siis suomalainen lukio

ja sitten sen rahoitus on aina jotenkin

sillä ahjust uupallissa ja toimiko vai

eikä toimia. Tarvii jonkun luvan sille,

että saa olla lukio ulkomailla ja

kaikennäin. Tämä on semmoinen sydämen asia

kansaedustajille. Siitä on

esittäneet kirjallisia kysymyksiä

muun muassa joukolakselle, kokoomuksesta

joukoskinnari, joka on siis

nykyisen ex-ministeri Villeskinnarin

eikä ole lähelläkin.

Pia Kauma kokoumuksesta on

fuengirolalaisten asioista.

Pauliina Viitamies, Demareista,

Märkärietta Pietikäinen RKP

9.6. ensimmäinen fuengirola kysymys

eduskunnassa. Ja Karina

Dromberg, muistakseni

kokoumuksesta ja sitten Merja Mäkisala

Ropponen, muistakseni STP-stä.

Ja tämä on selkeästi

fuengirolaisten

sielusta taistellaan

kokoumuksen STP-en

välillä. Se on

verinen komppailu.

Siellä eläkeläisten.

Luitsen noin nimeä, että nyt vähän

syntilistanaan.

Mä luin tämän joreenkin muistassa

jotain absulttia.

Sinänsä mä mietin sitä, että on varmaan

selvä, että jos Suomen

presidentti ehdokas, hehän ovat nyt

aika isoja taroja

tässä hetkessä, niin jos se

menee fuengirolaan pitämään jonkun

kahvittelu tai

joittelutilaisuudentia, kun piöne

enemmälti ovat, niin varmaan se on

aika selvää, että tällainen fuengirola

tekiisi joka tapauksessa

jutuun, koska

voisin kuvitella, että

se on aiemmin.

Siinä on kolme kilpailavaa lehteen.

Kolme kilpailavaa suomenkielistä lehteen.

Me ruvetaan jokattelemaan

työllistymismahdolliseksi.

Ja sitten se on vielä ymmärtääkseni, koska

tämä on varmaan muuallakin, missä on suomalaisia

ekspatteja maailmalla, niin suomalaisesti me

pitäisi tehdä joku etänauhotus

joskus fuengirolaasta.

Mä luulen, että minun pitää nyt

matkustaa selvittämään.

Minkälaista lämpätilat

siellä on?

Vielä lopuksi

keskustellaan

lyhyesti, koska ollaan menty yliajalle,

niin

viime viikkoinen, tämä käynnistyy

koko keskusteluun STB-tenrapeuttivillen,

eli Ville Merisen, joka on

tuorekkaan saidustaja, niin hän

otti tämmöisen aloitteen käsinsä.

Hän halus,

hän en ku

ainakin julkisanottu motivi on se, että hän en

mielestään influensserit ovat hyvin

järkeviä ihmisiä, joilla on suora kontakti

suomalaisiin

ja monia hyviä ajatuksia,

ja olisi kaikkien kannalta hyvä,

jos influensserit enemmän

tulisi kansanedustajiksi.

Joten STB-tenrapeuttiville

ehdotti, että

influenssereiden pitäisi

pystyä tekemään omissa sosiaalisen

median kanavissaan tämmöistä mainosyhteistyötä.

Ihan samaan

tapaan kuin Jyvänjemmari voi

kasvattaa ohraa, ja sitten

ilmeisesti olla kiitollisuuden verassa

ohralle,

tai sitten

no ne, joo.

Vitsit siksi, että jollakin kansanedustajilla on

siis firmaaja otetaan omistaa, ja sitten

ei näitä firmaaja pistetä säppiin sillä

aikaa, kun he ovat kansanedustajien,

että on siinä ihan pointtiakin, mutta

tämä sitten jotenkin herätti se osu

semmoseen hermoon,

missä jotenkin mä luulen, että

Ville merisen se ulos tulo,

että haluan rahaa

ja haluan pystyä tienaamaan rahaa

myös poliittisen ulan uran jälkeen,

niin se tuli semmoseen

aikaan jolloin, jotenkin

koko politiikka,

ja sitten nämä sosiaalisen median

kanavat ne on sotkeutunut

niin pahasti toisinsa, että

politiikka etsii semmoista identiteettijän

tällä hetkellä, ja nyt tuli joku

tämmöinen ihminen, joka tuli täysin siitä

nurkasta, että tämä politiikka on

yhdennäköistä influenssereiden

sivubisnöstä, vaan eikä yhtään

sen arvokkaampaa, niin sieltäkin tuntui

ehkä pahalta monen ihmisen mielestä,

ja siitä tuli aikamoinen

älähdys. Me halutaan se,

että eduskunta on semmoinen

arvovaltainen paikka, joka

ei ole hollitupaa, niin kuin tässä

Mariinin lähdöyhteydessä

sanoittiin, että

sitten samaa aikaa jotenkin,

kun katsoo sitä meininkiä

siellä, tai ehkä aina tuntuu,

että nyt on jotenkin poikkeuksellista

onhan sitä kaikkea hassua tapahtunut

eduskunnassa aikaisemminkin, mutta jotenkin

tuntuu, että se sellainen

viihteellistämiseen ja kaikenlaisten

performanssien ja omien henkilökohtoisten

niin kuin

sommeen asioiden

yhdistäminen siihen politiikkaa on

niin kuin vallannut kauheasti alaa, että

sitten mä oon niin kuin miettiä, että pitääkö sen

edessä vai jotenkin nostaa kädet

pystyy, että tämmöstä, tämä nyt

tämä aika on,

ja mikä villemeristä

muuten estää tekemästä

kauppalisiin yhteistyötä, onko se puolueen vai

puolueiden käytännöt, mun mielestä.

Minun mielestäni miksi hän täytyy tehdä kauppalista yhteistyötä

hän on nouss maineseen

sillä, että hän puhuu

mielenterveydestä ja on ilmeisesti

tosi suosittu ja ilmeisesti puhuu visasti

nuorille mielenterveysasioista,

mutta mikä estää, että hän ei jatkaisi

tämmöistä ilmaan sitä kauppalista yhteistyötä,

ei hän se niin kuin muuta sitä sen.

Hän haluaisi nyt, kun hän on noussut

tavallaan suurempaan julkisuuteen,

hän haluaisi hyödyntää sen taloudellisesti.

Hän on rahaa.

Kansainedustajille maksetaan palkkijoita

7000-37 euroa kuukaudessa,

yhden kansainedustaja

kauden aikana tarkoittaa 350 000 euroa.

Mutta kun hän hän se argumenttiin,

se oli se, että tavallaan tämä

nämä algoritmit muuttuu nopeasti,

ja se tavallaan, että jos häviää

niin kuin Somme todellisuudesta,

niin sitä niin kuin bisnesta on kauhean vaikea

neljän vuoden tauon jälkeen ostaa pystyyn.

Mutta miksi hän ei nyt sitten, jos hän on tuon

eduskunnassa ja sääntää hän on meidän

korkeaman sääntävän elimen

jäsen ja sääntää meille lakia ja

päättää Suomen elämästöjä, kuolemasta

ja tulevaisuudesta ja kaikesta tärkeästä,

niin miksi hän ei voisi jäänyt ilmasi

niitä videoita niillä niin paremmin kuin kerkiä?

Mä tiedän, että se on...

Ja osa on kansainedustajan työtä, se on kuullustajan järkevältä.

Mutta jos ajatellaan vaikka hamerkkaleista EOC,

joka on

kongressiirustaja yhdysvalloissa, niin hän tekee

jatkuvalla...

Tavallaan se kaupallinen yhteistyö estää sitä

tai ne voisi tehdä heitä videoita.

Mä en suoraan sanottuna ole katsonut hänen videoita

eikä tiedä hänen bisnesmalliinsa rakennetta,

mutta tietenkin jossain käyttää

esimerkiksi henkilökuntaa

editoimaan jotain videoita

tai tekemään muuta, niin sitten hän varmaan

miettiä, että millä hän sen elää.

Esimerkiksi me kuloin vaan, kun en nyt tiedä...

7 000 euroa kuussa on aika paljon rahaa.

Mutta jos sinulla on 7 000 euroa kuussa

ja sinä voisit saa vaikka 15 000

kuussa, niin minä olen ajattelut,

että minä kyllä haluisin sen 15 000.

Se on niin kuin...

On sekin vanhintaa, että miksi lähtee sitten

eduskulta vai liehdoita.

Mä olen niin kuin harmittaa tässä se

semmonen asia.

Poliitikko on eri asia.

Nyt mennään siihen

kovaa ytiimeen. Mikä on kova

yniin siinä, mikä erottaa

muista.

Kova ydin.

Viime kätinen. Ihan viime kätinen ydi.

Mikä erottaa

poliitiikkoon demokratiossa muista

ihmisten. Väkivalta.

Se on ainoa taho, joka pystyy

päättää väkivallan monopoliista.

Se on kaiken

ytimessä. Se on se, että se on ainoa taho,

joka pystyy pakottaa toisen ihmisen

johonkin.

Viime kädessä siitä on kyse.

Ja tämmöstä valtaa

ei ole kenelläkään muulla.

Se on ihan sikaa arvokausvalta.

Se on totaali eri asia kuin jonkin näköinen

influenssoit.

Poliitikko on eri asia kuin

kansaedustajasta.

Poliitikko on eri asia kuin

kukaan muu. Nimeomaan tämän takia, että

he kykenee pakottaa ihmisiä asioihin.

Ja se tapahtuu väkivallan

monopoliin kautta.

Eli sen kautta, että meillä on lait ja rangaistavuus.

Joo,

mutta tää oli muista älyttömän hyvä

se sili ja silmastin kirjoittamaan,

mikä sä käskit meidän lukea tästä teemassa.

Se on todella hyvin punteroittu.

Mutta kyllä tästä tää liittyy myös

se, että iso osa

meistä vähän iäkkäämistä ihmisistä

niin me suhtavuuteenkin vähän

kilkallisen kyynisesti näihin influenssarehikomia,

oikein se teerätä mitä ne tekee.

Ja se instaava edelleen mulle vähän mysteeri.

Niin niin tota,

sit on helppo jotenkin dissata

nuoriso-sanoa niitä. Tämä on tietämättä,

mitä ne tekee.

Musta on ihan kiva, että

Suomessa on paljon influenssareita ja

ovat suosittuja ja heillä on vaikutus

valtaa kivaa, että ne tulee politiikkaan

ja kai se pitää olla mahdollista,

josta pitää mitenkään tieten tahtojen

torpata.

Mutta kyllä mulle sitä kaupallinen

yhteistyötä onks se on

vaan ongelmallista, että se teet

kaupallista yhteistyötä esimerkiksi

eduskuntapuheissa sikältä näissä silloin.

Mitä seuraa siitä, että jos sä omistat jotain firmaa?

Aini, että eduskuntapuheissa ansaa.

Ei varmasti.

Merinen ehottaa jotain.

Ihan sinänsin järkevän kuulosta,

että perjantaina hänen Suomessa

olekaan kansa-edustaja vähän on tämmöinen

mainosreklaamimies.

Kertoo, mitä

Pesee pyykkinsä juuri tietyllä

no joo.

Tarki, mä tiedän, että siellä pöntössä

tavallaan sovi, mitä hän

sovissee, niin onko yksityisen

terveystalon kanssa, että

hän nyt tämän päivän

terveyspuhek eduskuntapöntössä on

terveystalon sponsaama, ei.

Kyllähän nämä eduskunnassa olevat

niin tyypit, jotka osaa käyttää

sommeja Sebastian Tynkynen

ja Miko Bäribum

ja muon, niin kyllähän nähän käyttää

niitä eduskuntapuheita. Siihen on

varsinkin Twitter on ihan täynnä näiden

kansa-edustajien pikkuklippejä, pitää

näitä eduskuntapuheita. Ja käsittääkseni

niitä hänäkin voisi hyödyntää siellä

Suomessa, en tiedä, mutta

siinä mielessä kyllä eduskuntapuheita

on siellä sulassa sotkussa

näiden terveystalon tai minkä tahansa

taho on yksityisen

sponsaaviin tekstiä kanssa, niin on hän se

vähän ongelmallista. Mä haluan, mun mielestä

tässä on, mun mielestä tässä on kaksi

isoa kysymys, ja mä haluan päättää tämän

keskustelun. Ensimmäinen on

semmonen niin kuin politiikan

olemusta koskeva kysymys, joka on

mun mielestä läsnä tässä.

Mun mielestä on arvokasta tämä keskustelu,

jonka teraveutti Ville Merinen

on käynnistänyt, että

kun myösmän mediassa

ei meillä ole mitenkään syyttömiä

siihen, etteikö me käsiteltaisi

politiikkaa pelkästään

yksin omaan julkisuuspelinä.

Ja monesti

me käsitellään sitä niin kuin tyhmät

kanat, niin pelkästään omasta

perspektiivistä, että ihan niin kuin ne

politiikot tekisi politiikkaa ollakseen

julkisuudessa politikoita.

Ja siis mä ollaan siihen syypäitä.

Mutta se kuitenkin on

jonkunnäköinen ydin politiikassa

on olla silleen, niin kuin ihminen, joka

puhuu ja viesti julkisuudessa

muille ihmisillä asioita, sitä on

olla politiikka, se on yksi niistä ytimistä.

Toinen ydin on,

se on vähän niin kuin saman asian käänteinen

puoli, mitä esimerkiksi, missä

Trump oli niin kuin musertavan hyvää.

Okei, sorry,

se on toisinpäin, ehkä tässä

Trumpen ei ole paras esimerkki.

Toinen puoli on se, että on

semmoinen ihminen, joka pystyy ottaa

sieltä ihminen, niin kuin kansalaisista

niitä ajatuksia, asioita

ja sitten tuomaan ne osaksi sitä politiikkaa.

Se on myös politiikan se, niin kuin

syvä ydin. Ja

sitten, mun mielestä,

nämä kaksi on itseasiassa semmoista, missä

meillä on syytä olettaa, että

influensserit voisi olla huomattavasti

kovempia ja parempia politikoita

kuin nämä, mitä

valtaosan politikoista on, jotka on näitä

projilereitä, joilla ei ole yhtään seuraavaa missään,

jotka on koko ikänsä vaan ollut, jossa on

poliittisessa koneistossa, joka kasvattaa

heistä tämmöisiä ammattipoliitikoita.

Sitten

mä tuun kolmanteen.

Tähän sisältyy se kysymys on se, että

politiikan semmoinen kolmas kova

ydin on se, mikä mulle

on ihan täysmysteri, mutta minkä sääisin

Marko, saatat tietää, jos myös sinä salla,

että sitten, kun

sut on valittu,

saat saanut ne ihmiset

valitsemaan sut sinne politiikoksi, niin

miten helvetissä saat sen

politiikan tapahtumaan, mitä se lupasit

mennä sinne tekemään, että kun

sä oot sanonut, että mä hoidan teidän

hoitajien asioiden kuntoon, tai joku

spesifimpi, että teidän ylityö

lisää pitää irrottaa tästä

pykäläkytkökseksi, tai joku tämmöinen,

niin mikä se on se tietty taito,

mikä on näillä ammattipoliitikoilla,

jota on jokkut Juskovitzit ja se

Pakäärijäiset ja varmasti Sauli

Niinistyt ja tällaista, ne osaa sen

jonkun mystisen politiikan osa-alueen,

joka on sitä, että se asia

myös tapahtuu ja menee sinne lakikirjan

ja näin käy. Ja tätä taas

näillä influenssireillä ei ole.

Mä luulen, että nyt joku kansainrys

tää kuuntelee tämän meidän keskusteluun

ja sitten se kihisee silleen, että vitsin,

et noi ei taju, miten kovaa työtä

tää on, ja mä haluan vain mainita,

että se oot niin

todellisen oikeassa siinä, että se

sellainen esittämisen pinta

korostuu jornalismissa, koska

jornalismi on viestintään, niin sitten

viestinnällinen pinta korostuu, se on

näin, mutta et sittenhän, jos me mennään sinne

eduskunnan valiokuntia, esimerkiksi jossain

erilaisilla kiesityksiä käsitellään, niin

kyllähän siellä, no

työtä voi tehdä varmaan monella tavalla,

mutta kyllähän se on kovaa sellaisesta asioihin

perehtymistä ja paneutumista

ja sitten kun neuvotellaan

ja haetaan kompromissee. Pitä tuntee omapuolue,

pitä tuntuu tuon naapuripuolueet,

pitää tietää, mikä juriidisesti mahdollista,

pitää tietää, että näistä kaikesta

seittymästä eri ratkaisusta tähän kysymykseen,

niin kaksi on semmoisia, jotka maksaa niin paljon,

että ei kyetä ajattelen, ja yksi on haulut.

Keskeisin työn on se, että sieltä

ei siellä yksin saa kukaan yhtään, mitä

aikaisesti täytyy, jos sulla on, niin kun

olet havainnut epäkohdamihin, niin pitäisi saada

jonkinlainen laki muutos tai

oikaisu tähän asiaan, niin siis on täytyy

puhua sitä omassa ryhmässä ja sitten puhua

naapuriryhmissä ja puhua uudestaan, niin

kolmannen kerran ja sarainen kerran ja koittaa, niin kun

saadaan läpi tämä, että muutkin ymmärtää, mikä

tämä huoli on, ja sitten vähitelle

koittaa saada silleen enemmistö,

ja sitten voi laittaa Insta-postauksia.

Niin, että jos tankin ajan käyttää

niihin Insta-postauksia, niin sitten

ei koota sitä asailusta järjestää.

Tämä jätetään päästä olemaan

taas sitä.

Hyvää Tomi.

Okei, tai kysymys,

mä haluan viimeisellä siellä sanoa,

mä haluan myös puolustaa

influenssereita, mun mielestä

influensserit on,

se on tärkeä ammatti,

mä itseasiassa uskon, että

se on ammatti, joka tulee

säilymään.

Me toimittajat tullaan

tekoälyytä meidän hommat paljon paremmin,

yhdistelee jostain tiedätteistä

vanhoista arkistopätkistä uuden jutun.

Joo, mutta tämä ei ole mikään ole.

Lääkäri tulee korvautuun samantien,

juuriistit on jo

korvautuneet kaikille kenkään,

näin tulee käymään.

Mutta influensseri on semmoinen, mitä tekoäly

ei voi tehdä sitä hommaa, koska

influensserin pointti on olla ihminen,

joku ihminen, jota muut ihmiset seuraavat,

ihmiset on sosiaalisia eläimiä.

Varsinkin nuorana meillä on ihan sikä tärkeää,

että meillä on joku, jota me katsotaan,

josta me opitaan, matkitaan,

seurataan niiden elämää, niiden

parisuhteita ja toi laaluea käännisekoilua.

Se on niin kuin ihmisyyden ydin.

Onko hän influensserit jo järjestäytynyt?

Tuleeko joskus influenssereiden liiton

lakko esiin?

No niin, ihan niin kuin Onlyfans-tyyvetkin.

No niin.

Okei, kun

kun

kun

menette

ihan

työpäivän päätteeksi,

johonkin on ollut niin uuvottavaa,

että nyt on hetkellä aika olla somessa

ja sitten otattisin ehkä yhden

pienen tuopin, jossain kivassa

vähän rahallisessa ravintovassa eropin, että scrollaailmaa

on aivottomasti,

ja sitten kommentoitte siinä,

naapuri pöytää ehkä vähän, että mitä siellä näkyy,

tai että mikä tässä on mielenpäällä,

mitä silloin.

Olisin mainostaa, olin viimeiikolla

Syyslomalla, mikä varmaan näkyy

lähetyksessä, kun en ollut täällä,

ja olin Turussa,

ja olin elämän ekaan kertaa

pakohuoneessa.

Ja se olisi tuolla

Kakolan vankimielisairaan rakennettu

pakohuoneessa,

on siellä oikeassa, se on aivot ne vankikopit

ja sitten se tehtävä on päästä

vankikopista.

Varttia on kolkattu ja on tuntia

aikaa päästä sieltä huoneesta ulos,

ja se oli tuota

ehkä saa vihjeitä.

Se oli ihan sairaanivin tehty

ja sitten se oli aivan liian vaativaa

vaativaa liikaa järkeää teemme,

me olemme aika paljon pitää siellä apua,

mutta oli tosi makiasti tehty,

se vaatii todellakin sellaista

oivallusta ja oksaamista,

mitä meidän jukkuista ei kauheasti

löytynyt, mutta hauskaa se oli.

Mä oon huomannut tuossa, että

ainakin mulla on välittänyt semmonen kuva,

että nua on lapsille semmoisia

tärkeitä kokemuksia, nimenomaan on perhekokemuksina,

ja mä luulen, että

ainakin mun lapset muistavat tosi hyvin kaikki,

kun mä oon käyty perheen kanssa pakohuoneessa,

ja mä luulen, että se johtuu siitä, että

he eivät tottuneet näkemään

vanhempiaan tollaisessa tilanteessa,

missä vanhemmat voi olla väärässä,

tai ei tiedä asioita, tai joutuu pyytää

jostain vähän vinkkejä ja näin,

ja se on mielenpainuvaa lapsia.

Mä kerron, en paljastaa sitä niitä tehtäviä muuteen,

mutta siinä oli yksi semmoinen kohta,

että tää on täällä lappu, missä oli numeroita,

ja sinne pystyi yhdistämään,

että se olis ennen pieni sähkö pieno,

ja niiden numeroiden ja kodien ammalla

tietiin, mitä koskettavia pitää siinä pienossa painaa,

ja jos mä painelen,

niitä sen lappuun osoittamassa määrässä,

ja mä joutuin, että mitä ihmeellistä siinä on,

kun ne sitten lapseli sanoi,

että toi on siis tuikittuikittähtöden viisi.

Mä olet otottanut ilmäs onkin,

ja sit se löyty taas,

että sitä pääsee tehdä päin.

Salla.

No,

mennään 90-luvun alkuun,

ja lamaa vuosiin,

ja jokaisella on varmaan sieltä kaikenlaisia muistoja.

Mä olen miettinyt,

että onkohan mulla valenmuisto,

mun pitää ehtiä kysyä äidiltä niitä asiaa,

että onko mä keksinyt tämän päästä,

mutta mä väittasin, että meillä

laukaa leppävedellä

kävi pölynimurikauppias.

Mulla on sellainen kuvitelma siitä,

että meidän olouhuonnees joku tyyppi

jotain sellaisia esittelykamojaan.

Mä olen siis niin kuin viime päivät miettinyt

tätä valenmuistoa,

tai mahdollista valenmuistoa,

niin sen takia, että katsoin viikonloppuna

ylearenasta pölynimurikauppiaat

dockarin, jota siis kutsutaan

klassikkodockariksi.

Ja

nämä ihmiset,

jotka siinä esiinty,

on pyörinny mun päässä tämän valenmuisto,

niin ohella viime päivät. Se siis kertoo,

se on John Websterin

ohjaamman dokumentti

yhdessäluvun alussa, kertoo tällaista

Hedenkreen firman pölynimurikauppiaista,

joiden tehtävä oli siis

kulkea ovelta ovelle

esittelemässä ihan sikakallista

pölynimuria,

joka sitten jonka avulla

pääsee niistä oikeasti

niistä pölyysteeroon.

Ja tota

tämä dokumentti pystyy

jonkin semmoisella ihmeellisellä tavalla

ihmeemään sisäänsä niin,

että sä alaat

sinne sellainen päähenkilö kimmo,

joka on

jotenkin yrittää hirveästi

aloittaa pölynimurikauppia.

Jotenkin se homma on vaikeata, mutta hän on

yrittää olla innostunut.

Ja sitten sinne on toisena henkilö,

nämä on sitten sellainen kähneetunimänsä.

Nyt mä jo unohdinkin semmoinen

nainen, joka sitten saa

firman kulta merkit ja hän on paras myy

ja ever.

Ja nämä tyyppien kohtalat jotenkin

alkaa kiinnostaa ihan tosi paljon.

Ja sitten siinä on myös siinä

dockarissaan sellainen ihana puoli, että jos on elänyt

niitä aikoja, niin

se on niin kuin ihan mieltä

nostalut ja trippi. Sitten tulee mieleen.

Sain, että mikä sen nimeli?

Sen nimi on pölynimurikauppia, että

se löytyy arenasta, en tiedä kuinka pitkään, mutta

että siis...

Salla sun on saatu 600

ylearenas.

Mutta mulle, siis mun puolissa sanoo, että sä et voisi

sitä, koska tuomas

ei tykkää, josta mä sanoit, että mä en välitä.

Mä sanoo sen siltä.

Mä haluan suosittela, mä haluan sanoa tähän välä, että

mä oon jonkun aikaa datealla pölynimurikauppiasta.

Ei mut siis, eiku mä antakas, mä sanoo vielä

tän, että mä kuulin,

kun mä keskustelin tässä dockarista

kiihtynä sitten erään ihmisen kanssa, niin mä sanoit, että

täällä sikko, ovelta ovelle meneviä pölynimurikauppia,

että on edelleen.

Joo, ja ne on kaikki järjestäty

erikollisuuden edustajia ja tulossa keikkaamaan

sen talon.

Ei, en tiedä, pitääkö vaikka...

Suhtautuisin hyvin varauksella.

Kenenkäänkäänkään tulee kaputtelemaan ovelle.

Okei, mä haluan suosittaa antisoa,

sen tuossa tavallaan.

Itse tuotteessa on mitään vikaa, mut mä oon

lukenut, en oo ihan vielä lopussa, mut melkein

lopussa kirjaa, jonka kirjoittaja

yhdessä Jarkko Pajuusen

kanssa on

Pankkiri Bjönvaaruus, kirjon nimi on

Sateen tekijät eräänlaiset päiväkirjat

1902-1901,

siis Bjönvaaruusin

päiväkirjojen toinen osa.

Ja mä oon lukenut sen.

Tää on siis tämmöinen kirja, mä en oo

ikinä ajan lukenut Bjönvaaruusesta

yhtään mitään.

Mä kuuntelin tätä kirjaa, samalla kun

mä pistin räästäslautoja

pakkaisessa ja näin.

Kirja on siis ihan maini...

Mä hän suosittelikin.

Ehkä, no niin.

Kirjaa hän maini on siis hyvin kirjatettä

ja hyvin tehtyä todella laitokamaa

ja näin.

Mä oon pystynyt vältymään

siinä sellaiselta läpi tunkevalta

ajatukselta, että Bjönvaaruus

on elänyt

aivan käsittämättömän

tylsän elämän.

Se koko kirja

ja se mistä se puhuu siinä, niin se on

niinku kuuntelis

loputtoman pitkää

Ysäri Uutis lähetystä, jossa sinun iskä

koko ajan sanoi, että Hys hiljaa nyt tulee

uutiset. Ja sit sinun on pakko olla

siinä ihan hiljaa, tulee uutisia

jotain, että meritän urbankken

fuusi, oitiin siihen ja tähän ja tuota.

Ja se,

mut se oli niinku katarttista

tajuta, että Bjönvaaruus

jollain on annettu kaikki rahaa

ja valta maailmassa, niin hän ei

ole tehnyt sillä yhtään mitään.

Hän lähtee niinku

semmoilta fancyrapuillallisilta

jossain, niin ku jossain

kolmpialaisia prostituoitya

ja niinku koksua

kuustoista kilosakia, okei

mä keksin nää itä, mutta hän lähtee

niinku mistä tahansa ihan mielettömistä

niin hän lähtee silleen ensimmäisten

joukossa, koska täytyy ruveta

perehtyyn huomiseen tapahtumien

biarnen kanssa, jossa on siis

yksi fuusio listalla ja näin

ja se on niinku niin boring

se, mitä se on tehnyt elämällään

se itminen, että se on jotenkin

vapauttavaa, että ah,

kenelläkään meistä ei ole mitähän syytä

kadehtiä, mihin on Varus

ja koska sen elämää on ollut sille

rrrrrrrrrrrrrrr

okei, siinä kaikki tältä

erää. Kitos Salvo-Orikoski

Kitos. Kiitos, Marko Junkkari

Kitti, mun nimi on Tomas Peltovargi

äänen ja kuvan ja kaiken muun

mahtavan tällä viikolla tekee Janne

Elkki

ja hei

tulkaa ihmiset hyvät pikkujouluihin

pikkujoulut

ovat osoitteessa

Resta-bar

Tenho, 29. päivä 11. ja ilmoitautuminen, johon linkin laitan tämän podcastin niihin saatettiin ja toihin löytyy sieltä lyyti pistä in kautta uutisraportti sieltä onnistuu.

Nähdään ensi viikolla ja sitten muistakaa, että nähdään myös pikkujoukossa.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.