Uutisraportti podcast: 21.9.2023: Miljardeja ziljardeja jee, Puola vs. Ukraina, työelämän mittaaminen

Hei ja tervetuloa Helsingin sanomien uutisrapportti potkäästiin torstaina, 21. päivä.

Ei vitsi, mikä? Ihan löytyy hyvää. Syyskuuta vuonna 2023.

Minun nimi on Tuomas Pelta, mäkin kovasti matkalle jo vanha kotiin.

Mutta onneksi kanssani täällä on paikalla nuori pilminpyven nimittäin Helsingin sanomisen politiikkaa toimittava.

Marko Junkkarin, hei Marko.

Hei sanomu, vanhus.

Sen lisäksi myös politiikan toimituksen tykkinumare 1, Anni Keskihekkilä eli ystäviä kesken AKH, hei Anni.

Hei, hei.

Mutta meillä on aivan erinomainen ilo ja kunnia saada tänne vieraaksi kesätiimin edustaja ulkomaantoimintokselta Matilda Jokinen.

Hei Matilda.

Tulee sen takia, että hän on kenties Suomen keskeisimpiä puolantuntijoita.

Haistakaa Homeen siellä, jossa ei Helsingin yliopisto onnut puolantutkimuksen laitoksella täältä peseen.

Nimittäin tämän viikon podcastissa keskustellaan ensinkin budjettiriihestä.

Pääministeri Petteri Orbun hallitus esitteli tällä viikolla yllättävänkin jotakin mutkattomasti ja pikaisesti kasaanlyödyn ja keskustelun ja sovitun ja hiertun budjettiesityksensä, joka lähti nyt valtionvaraamministeriöltä eteenpäin.

Kohti eduskuntakäsittelyä.

Marko ei ainakaan budjettelut päätään.

Mulle henkilökohtaisesti tosi vaikeaa aihe, paljon miljoonaa, paljon miljardia liikkuu.

Muutokset on joko ihan jättimäisiä tai pienempiä, mutta mikään ei jotenkin heti ois silleet aamä ymmärrantaan.

Mutta onneksi meillä on kaksi aivan todella hyviä budjettien perehtynyttä ihmiset tässä huonassa, Marko ja Anni.

Sen jälkeen me keskustellaan tosi yllättävästä, tosi huolestuttavasta käänteestä Ukraan ja Suhteen.

Nimittäin tällä viikolla tuli tietoja siitä, että puola ilmoitti, ettei se aio enää toimittaa Ukraanalle yhtään aseita.

Varmasti moni hieras silmiä, senkin takia, että ollaan jotenkin, ehkä Ukraan on seudainen intensiivinen seuranta, on jäänyt ihmisillä vähän vähemmälle.

Isot käänteet tulevat enemmän ja enemmän puskista. Onneksi Matilda on asioista kärryillä ja kertoo meille siitä.

Vielä kolmanneksi hyvin lyhyesti puhutaan konsulttitalojen työn valvonnasta, mikä kuulostaa aiheilta, joka on erittäin marginaalinen ja koskee vain konsulttitalon ihmisiä.

Mutta me käytämme sen tekoiseunna keskustellaksemme etätöistä, töiden valvonnasta nykytyöelämästä.

Lopuksi vielä hyviä keskustelun aiheita, pitkien epä-mukavien hiljaisuuksien varalle ja mä haluan sanoa, että mulla on kolmois keskustelun aihe.

Eli kolme aivan erinomaista suositystä teille.

Okei. Tällä viikolla Pöyministeri Petteri Orpo, valtivaraministeri Riikka Purra esittelivät budjetti-riihentulokset.

Ja sen jälkeen mulla meni sormisuuhun. Sen sijaan anni sulla meni sormet näppäimistölle ja aloitseuraamaan aihetta Helsingin sanomaissa.

Mä haluaisin lähteä hyvin yleisistä kysymyksistä liikkeelle, mutta joo vähän väärä järjestys, koska ihmiset kuitenkin on kiinnostuneita seuraa ja tietää budjetti-asioista paljon.

Joten mitä tällä viikolla tapahtui ja mitä sieltä tuli ja mikä siinä oli keskeistä?

Joo, voidaan lähteä korjaamaan noita suun virheitä tuossa esittelyteksessä.

Tällä viikolla hallitus päätti ensi vuoden tai sopii keskenään jo ensi vuoden talousarviosta.

Siitä mihin valtio käyttää rahaa ja mistä se saa tulla.

Talousarvioesitys.

Niin, budjetti ja se menee eduskuntaa loka kuussa.

Kyllä.

Ja eduskunta sen käsittelee.

Eli mielestäni ei ole tehnyt yhtään virheettä.

Mutta siis, se ei syntynyt yllättävän nopeasti.

Että se olisi virhe.

No ei siis, koska nyt on olisi...

Ei, sille varattu kolme päivän sille käsittelee, meni vain yksi.

Sille varattiin tiistoja keskiviikko ja sitten se valmistui tiistaina kello 9.

Tai ehkä vähän aiemmin illalla, mutta kello 9 tästä tein infosa ja sitteeltiin sen tuloksia.

Niin, tota, oli kyllä semmoista jotenkin ajatus, että olisi voinut mennä vieläkin nopeammin.

Että, koska kuitenkin hallitus on...

Hallitusneuvotteluissa sille on kesällä ja hallitusohjelmassa sopii nyt tosi tarkasti.

Kaikallaisia budjettikin liittyviä asioita.

Niin, olisi voinut mennä ehkä vielä nopeammin.

Mä en muista viime hallituksen ensimmäistä budjettirihtä, mutta joku sanoi, että siinä meni tunti.

Se voi hyvin olla.

Ja sitten jootin jotain pullakafeja siellä, että olisi voinut olla vielä nopeammin.

Mutta siinä tiistain, että siinä se on yllättävää, mutta ihan pikaisesti kuitenkin joo tiistaina.

Se, mistä tästä lähtisin avaamaan.

Jotenkin ajateltiin, että siellä olisi asioita valmiina.

Enemmän tai totta kai oli paljon asioita sovittu ennen.

Tämä oli kuitenkin tosi paljon asiat, olisi sovittu jo puolueiden kesken valmiiksi ennestä tiistaitakin.

Mutta sitten yksin alinkin tällainen isoinen asia.

Missä järjestyksessä me nyt lähdetään?

Lähdetään vain käymään niitä asiat läpi, mitä siellä on.

Jos voin jatkaa hetkellä.

No siis, ensimmäisenä yllätys hän oli se, että sillä on kun valtionvarainministeriä tätä valmisteli.

Elokuussa puhuttiin, että tän vuoden velkaantumistahti olisi vähäväni kymmenen miljardia.

Ja nyt tiistänä selviskin, että ensimmäisen vuonna on jotain velkaa yhdistöstä ja puolun.

Eli puoltoissa miljardia enemmän kuin pari kukatta sitten uumoiltiin.

Se oli muun mielestä aika iso yllätys.

Mutta tähän riikkapurrotin muut kielisiin selittelemässä Tälkkarissa ja muuta.

Ja se johtuu ihan lyhytkin selvillä.

Siinä on odotettu laskettua alhaisempi vero- kertomet.

Tulee vähemmän veroja, kun talous hidastuu, kun arvioitiin.

Sitten kymmenen ja valtionvarain korkomenojen kasvuja oli siinä muitakin.

Hyvinvointialueet tarvitsevat enemmän rahaa, kun olen laskettu.

Tää nyt onkin oikeastaan se iso asia, mihin mä ajattelen, että no mennäänkö me tähän nyt vain.

Mennään jotain tämän ensin.

Eli joudutaan ottamaan enemmän velkaa, kun elokus veloiteltiin.

Ja se iso asia, minkä sitten purra valtionvarainministeri nosti,

niin kuin Hisarin haastattelussa silloin tiistaina aamulla julkastossa

nosti esiin, että nämä säästöt, kuuden miljardin säästöt,

mistä hallitus sopii hallitus omanneuttelussa, niin ei välttämättä riitä.

Ehden mielestään tähän, että tämä velkaantuminen saadaan taitettua

ja päästään niihin tavoitteisiin mitään.

Joo, ja musta jotenkin tälleen sivusta seuraajana.

Tässä kumikin on nyt varsinkin oppositioon toimesta luotun mielikuva,

että tämä on tämmöinen hirmoinen porvarihallitus, joka leikkaa ja leikkaa ja leikkaa.

Mutta itse asiassa nää leikkauksesta on tämä kokonaisuuteen nähdä niitä aika pienet.

Nyt on tämän 700 miljoonaa.

Eli tavallaan, jos näitä nyt päätettyjä leikkaoksia ei ole tehty,

sitä vieläkaan suotettu, niin kuin teittämään 100 miljoonaa enemmän.

Ei se nyt kauhean isolta kuulosta.

Niin.

Se on oikeasti toisin mittakaava.

Joo.

Mutta siinä on siis netto.

Siinä on siis lisäyksiä sinne sun tänne ja leikkaoksiaan muolta.

Okei, wow.

Että samanaikaan kun on se tai jotenkin tässä ei ole ihan täysin kohtaa se,

että kun puhutaan, että velkautuminen on pahaa,

ja Petteri Orpakin sanoi infositiista iltana,

että tämä on vaikein talous tilanne, missä hän on ollut budjettariihessä koskaan,

niin sitten kuitenkin sieltä löytyy aika moniin asioihin rahaa ja verotuskeveneä osalla reilustikin.

Ja toinen musta yllätys vielä tähän oli se,

että budjettihan aina tehdään valtionvaraiministerien talousennusteen pohjalle,

suudena ennusteen pohjalle.

Ja sitä ei ole vielä julkistettu, mutta valtionvaraiministeriö mukaan

Suomen talouskasvassa ens vuonna 1,2 prosenttia,

joka on siis vähän alempi kuin alkukesästä tai sulle hallitusohjelmän tekemisen aikaan voivattiin,

mutta se on silti niin kuin tosi korkeaa verrattuna siihen, mitä kaikki muut ennusteet sanoo,

että kaikki muut veikkaa etens vuonna olisi niin kuin about nolla,

että tämä VM-än ennuste poikkeaa näistä muista,

ja tämä budjetti on tehty tän VM-än muihin verrattuna positiivisen talousennusteen pohjalle.

Okei. Niin on mihin toivoin johtaa sitten?

No jos talouskasvaa hitaammin kuin VM-än nyt ennustaa, niin sitten otetaan vielä edemmän velkaa.

Se siis vaikuttaa esimerkiksi siihen, että se, että mikä on yleinen taloustillinen,

vaikuttaa esimerkiksi siihen, että kuinka paljon veroja saadaan kerättyä,

että mitä paremmat tulot ja mitä usein pihminen on töissä,

niin sitä enemmän saadaan verotuloja, mutta sitten jos on meneekin huonossa taloustilanteessa.

Okei.

Mä en nyt jotenkin järkytynyt koosta mittakausta.

Voidaanko vähän avata sitä?

Voidaan.

11,5 miljardia euroa tänä vuonna ottaa.

Ens vuonna.

Anteeksi, ens vuonna otetaan velkaa.

Se on about suurin piirtein mittakaavassa, missä Mariinin hallitus operoi koko en.

Eikös about suurin piirtein?

Jopa vähän enemmän.

Jopa vähän enemmän, mutta ettei puhuta silleen yö ja päivä.

Ei, ei suurin yö ja saman.

Ja sitten tämä velkaa suurin piirtein saman määrä,

miljardit vähän heittelee, niin pysyy vuosittaisena,

seuraavaan neljän vuoden ajan.

Kyse laskee, mutta ennusteen mukaan.

Mutta mun mielestä se,

ehkä kun yleensä hallitukset tekevät kaikkien vm.

ja hankailmat asiat siinä heti alkuun,

ja toivoa, että äänestä jatunnohtaa sen neljessä vuodessa ennen seuraavia vaaleja,

mutta itse asiassa tässäkin,

tämäkin hallitus, nää suurin osa näistä,

jos sovituista ja suunnittelusta leikkauksista tulee voimaa,

vasta siellä kauden jälkimmäisellä puoliskolla,

että kansalaiset eivät tässä alussa välttämättä vielä kauhean rai justin nää,

mitä kaikkea on tulossa.

No okei, okei, siis se nähdään,

että sosiaaliturvalleikkaukset,

niitä on tulossa isosti ensimmäinen.

Joo, ota, mutta nyt,

mä haluan vielä jotenkin hahmottaa sen kokonaisuuden,

koska ne on niin,

jota nämä miljardit eivät niin kuin meinaa yhtään,

mitä yhtään kelläkkään,

koska tosi harvomeista käy liidissä ja kolme miljardin,

niin jos meillä on tämä 11,5 miljardia euraa ens vuonna,

mitä hallitus ottaa velkaa,

ja nyt voidaan ajatella, että tämä velkaa on,

se voidaan problematia,

jos hallitus olisi plus-miinus nolla,

niin sit tilanne olisi hyvä,

että se ei tarvi olla miinuksella,

se pitää olla nollassa,

koska silloin me eletään varojen me mukaan,

homma pyörii sillä ja kaikilla on hyvä olla,

ja ne rahat, mitä tulee,

ne myös menee ja näin päin pois.

Näin niin kuin karkeasti periaatteessa.

Eli velkaa on tavallaan

lähtökohtaisesti se on aina semmoinen,

mistä täytyy keskustella,

se on arvovalintas on semmoinen,

että okei, onks tämä nyt hyvä juttu.

Okei, eli sen takia tämä 11,5 miljardia euraa,

se tämä niin kuin problematisoidaan,

ja sitten toinen, mikä tässä on,

problematisoidaan on ne leikkausten määrät,

ja nyt mä kysyn uudelleen,

niin oliko sillä tavalla,

että me niin kuin toisella puolella on tämä 11,5 miljardia euraa,

lisää velkaa,

ja toisella puolella on tässä paliiko, 7?

700 miljoonaa on näin,

niin kuin nettoleikka.

Eli alle miljardia.

Mutta se, mistä kritiikki tulee,

on sinänsä ihan perusteltua,

se, että nää leikkaukset,

niin kuin miten ne kohdentuu,

ja siis tästä...

Mä ymmärrän sen,

mutta toi mittakaava edelleen,

niin kuin sykähdyttää.

No, koska katsoo sitä,

tiistain,

tiedotustilaisuutta,

missä niin kuin purra,

ja muut puheenjohtajat,

hallituspuheenjohtajat,

esitteli sitä,

sehän oli ihan koomista,

siinä pelkästään listattiin,

mihin kaikkea lepannaan lisää rahaa.

Sehän ne puhuttu leikkauksesta sanat.

Alkuun oli siis,

alkuun oli tämmöinen,

niin kuin,

just tämmöinen,

niin kuin Petteri Orpo on vakava henkinen puheenvuoro,

jossa puhuttiin velkalaivasta,

ja...

Koska on juun näin vakava.

Velkalaivaa,

ja velka reiki oli myös,

ja sitten puheenjohtajat puhun,

Suomi laivaa,

kääntyy,

ja pelastusliivee,

ja tarvitaanko,

ei tarvita.

Tällästä,

sillä oli kielikuvien,

sillä oli kielikuvien,

juhlaa,

mutta siis...

Miksi se oli näin mereellisiä turku?

Se varmaan se liittää.

Ja sitten välillä oli Suomi laiva,

oli Polulla,

ja sitten sä olet ulkosekava,

mutta,

mutta siis,

että puhuttiin,

niin kuin,

tuolla sitä vakavaa,

mutta sitten tosiaan se,

mitä esiteltiin,

niin ei esitelty niitä leikkauksia.

Sitten oli tunti,

niin kuin,

listausta,

mihin kaikkea lepannaan lisää?

Joo,

maakuntalentoihin,

lisää,

tutkimuksia,

tollekehitykseen,

ja kyllä niin kuin,

sitä pannaan joka paikkaan,

että se on,

mutta siis nää on,

ja tähän on tavallaan yksi näin,

hallituksista aina toimii,

että ne korostaa tässä viestinnässään

tavallaan kivoja asioita,

ja kivaan on aina rahaa jakaminen,

mutta siinä oli kyllä täydellinen ristiriita,

siinä alkusyynkistelyssä,

ja sitten siinä tunnissa,

kun listan taailisä menoja.

Ja siis,

meidän kannalta hän siis,

näistä leikkauksista puhuminen

on siinä mielessä hankalaa,

että meillä ei ole sitä,

varsinaista budjetti-esitystä vielä,

eli niitä tarkkoja lukuja,

mihin laitetaan kuinka paljon euroja,

vaan se julkistetaan vasta,

sitten kun se hallituksen esitys

menee eduskuntaan,

eli lohkakuun 9. päivä,

eli siihen asti me ollaan

enemmän tai vähemmän

sen varassa, mitä hallitus kertoo näissä.

Eli se keltanenkirja tulee vasta silloin?

Niin, niin.

Tai jos se ei se ole se keltanenkirja,

esitys tulee,

eikö ei se ole keltanenkirja?

No se menee sinne keltasille nettisivuille,

ainakin se esitys.

Ja sieltä sitten vasta,

että vasta lukakuussa me pystytään

tarkasti arvioimaan,

että mistä nyt leikataan.

Kyllä.

Mutta jos puhutaan nyt se,

miten ne kohdentuu,

niin se on tämä ison ongelma,

mistä tulee olemaan,

jos eduskunnassa nyt,

se on käydä tänään kyselytunnilla,

niin oppositiota tulee huutamaan,

mutta onhan se,

miten nämä kohdentuu

ja ne kohdentuu,

niin kuin kaikkein rajoimin,

niin kuin kyllä pienituloisimpiin,

ja se kerta on tuo,

että asumistuen leikkaus,

sitten tämmöinen työttömyyskorvauksen,

niin kuin tämä on,

mikä lapsi,

mikä se nyt on,

että lapsikorotus,

korotus poistuu,

ja sitten,

tota nämä ansiosirana

se työttömyysturvalleikkaukset,

niin ne on niin kuin,

ne osuu kaikki tämmöiseen,

hosuu yhteen

hyvin pienituloiseen yksinhuolta,

yksinhuolta ja perheeseen.

Ja se on aika hurjaa,

kun siis taas samaan aikaan,

niin niin tota,

tässä on myös niin kuin

ansiotuloveran alennuksia,

ja ne kohdistuu sitten taas

suurituloisimpiin,

suurituloiset hyötyvät

ja kaikkein köyhimeet kärsivät,

heidän ei ole kauhean kivo.

Ja siis noiden,

noiden mainittujen lisäksi,

niin siis näihin,

tosi moniin tukiin etuksiin,

tehdään indeksi jäädytys,

eli se,

että kun ne normalistin,

joka vuosi tarkistetaan,

ja katsotaan,

että okei,

inflaatio on kasvanut,

eli hinnat on noussut,

niin sitten niitä tukia myös nostetaan.

Kyllä.

Niin nyt tänä vuonna,

ja tästä tällä hallituskaudella,

niitä ei tehdä,

vaan ne jää.

Siinä oli jätetty eläkkeisiin,

ei kohdistu,

sitten siinä oli,

mä en muista ulkoa sitä listaa,

elatustuki,

vammaisten etuoksia,

joku tästä jotain

veteraania asioita.

Siinä on muutamia,

joihin se ei osu,

ja sehän on siis se asia,

mistä nyt tällä viikolla on myös paljon puhuttu,

että siis se koskee,

yleista asumistukea,

se koskee...

Opintotukea.

Opintotukea.

Siitä on niin kuin puhuttu,

että se tuli vähän yllätyksenä.

Ja opiskelijoihin osui nyt

sekä asumistuen leikkaukset,

että on pitänyt tämä indeksieritys.

Ja se on niin kuin asia,

mitä...

Se oli sovittu jo hallitusneuvotteluissa,

mutta sitä ei ollut niin kuin,

missään sellaan eksmisistisesti lukenut,

että tämä koskee myös opintotukea,

ja sitä ei ollut ehkä tajuttu,

ja huomattu,

ja ennen vaale,

ja kuitenkin koko musipatteri,

oposaneet,

että tämä ei koskisi.

Ja hallitusneuvottelen aika nautiin,

sitten mieltä, että ei koskisi.

Kun me puhutaan nyt AK-hoon kanssa,

tukui tupu-hupu ja lupu,

niin ne me jatkan tuosta.

Ja siis,

tästä hänet on kanssa,

että on ihmeteltä ensinkin,

mitä Rikka Purra,

perussomalaisten puheenjohtaja sanoi,

ennen vaaleja,

yksi sitaatti,

mikä leviä tuolla somessa koko ajan,

että koko omuus haluaa leikata,

kaikkea pieni tuloisi,

millä perussomalaiselle se ei käy,

ja nyt hallitus tekee juuri näin.

Ja sitten toisaalta se,

Petteri Orbon taas koulutuslupaus,

eli koulutus on kokoomuksen,

missä erityissuojeluksessa

ja hän niputti siihen muun maassa

opitotuen.

Joo, ja sanoi vielä erikseen

demokratilleen haastattelussa,

että indeksijäädytys ei koskisi

opinnotukea,

niin nyt sitten tällä viikolla

selviskin,

että kyllä se koskeekin opinnotukea,

eli se opintorahan

ensi vuonna käytännössä

se voidaan siis sanoa leikkaukseksi.

Tähän minulla on pakko sanoa,

kun taas tupu-hupu ja lupu.

Tänä oli demokratillehdessä mainio-kolumniin,

joka luin,

ja siinä oli,

siinä viitattiin

edellisten vaaleja,

joka tehtyyn eduskuntatutkimuksia,

missä oli kysytty suomalaisilta,

että luottavatko äänestäjät

puolueiden ennen vaaleja tekemien

lupauksiin,

ja niin kun

minä muistan lukea,

että 90 prosenttia sanoi,

että ei luota,

mutta se on niin kuin tosi

ootoa,

koska lähtökohtaisesti politiikot

pitää vaalilupauksestaan

kiinni todella hyvin.

Ja se on tutkittu,

ja se on niin kuin,

se on niin kuin aina poikkeus,

jos politiikko poikkeaa

vaalilupauksestaan,

ja harvoin näkee,

että vaalilupaukset

tavallaan syödään näin

totaalisesti 5 kuukautta

vaalien jälkeen.

Toi on kiinnostavaa,

ja ei ole ajattelisi,

että noin se on,

koska sen takia

niistä tulee

niin isoja uutisia,

kun niitä lupauksia

petetään.

Tosin,

voiko tässä olla sellainen,

että ne vaalilupaukset

kin on kyllä akelle

perreitä,

ympärypyöreitä,

mitä sattuu,

että ideologisesti

voin sanoa,

että eikö roteita veroja

ja blah blah blah,

että se on jotain sellainen,

että...

No, tietenkin niin kyllä.

...expekteeni.

Niin,

mutta siis,

mutta siis tässä on,

se kysymys tosiaan,

että kehen näin

niinku kohdistuu,

että nyt myös opiskelijat

on sillä listalla,

että keiltä leikataan,

ja että ne hyötyjät on nimenomaan,

tai ne,

jotka ei osallistu neihin

yhteisiin talkoisiin,

niin on

palkkensaajat,

siis niinku

hyvätuloiset ihmiset,

jotka on töissä

ja eläkeläisellä.

Ja sit vielä yksi,

sit mä lopetan

akoa,

voin jatkaa,

mutta sit vielä yks,

mistä tullaan

kans huutamaan,

eli työttömyys-

vakuutusmaksuja

oli kerätty,

niinku,

niit kerätään sekä

työnantajuta,

että työntekijöiltä,

ja niitä,

se voi sanoa,

rahastomihin,

ja kerätään.

Ja nyt se on tullut,

niinku,

tavallaan se rahasto on tullut,

niinku,

jotain rajoituksia,

kuinka paljon sinä voin

erittäin kerätä rahaa,

ja se on nyt täynnä,

joka johdostaisi,

että niinku palautettiin

puoliksi,

puoliksi tätä

työntekijöille,

mutta niinku,

on hallituspalauttaa

sen täysmääräisesti,

tota,

yrityksille,

mutta sitten nappasee,

nappasee niinku,

siivun siitä,

mitä ollaan palauttamassa

palkansaille,

niin nostamalla tota,

tota,

tai no,

käytännössä

nostamalla,

niin kiristävällä ansiotuloverotusta.

Niin,

mutta siis,

niin kun,

ihmisten,

siis se verotus kuitenkin,

se verotus kuitenkin kevenee,

mutta vaan vähemmän,

kuin pitikin.

Ja siis tavallaan,

että työntekijät eivät saa

täysmääräisesti,

niin yhtä rahaa,

jotka ovat itse sinne

rahastoon aikoinaan maksaneet.

No niin,

nyt tarpeisi kuulostaa jo,

niinku,

olisi latinän kielestä laittava,

kun...

Tuomastolle,

Kiemurtele,

jotenkin,

kylsystyinen näköisenä.

Kaikki tosi tärkeän,

kuulosia asioita,

niinku,

monta miljoonaa menee,

niinku,

tosi kryptisiä asioihin.

Vau,

niinku.

Mutta ei no,

ei no,

eihän kryptisiä,

joo, missä,

niinku,

että sä samaan aikaan

arvioit sitä,

että auki,

että mitäkään tää osinko

huojennuksen ala derivaatta

tarkoittaa,

ja että mitä tarkoittaa

asontotukivehennuksen.

Ja se on,

niinku, kokonaisuutena,

se on niin massiivinen,

että se on vaikeasti semmonen,

niinku,

hallittava,

ja nyt päästäänkin siihen

monen seuraavaan kysymykseen, mutta...

Mutta,

mä sanon vielä sen,

että siis mä oon palju jotenkin huomannut

just sellaista puhetta,

niinku,

hyvä tulosilta ihmisiltä,

että voi, kun tää on niin vaikea,

tai kryptistä,

ja nämä asumistuot,

ja kaikki työttömyystöt,

ja kaikki...

Mutta siis ne on,

niinku,

se vaan kertoo siitä,

että me ei nyt tällä hetkellä

saada niitä tukia.

Kyllä, kyllä.

Ja niinku,

että siis ne on ihan ylivoimaisia

taas niille ihmisille,

jotka niitä saa.

Kyllä.

Ja siis,

julkinen talous ilman muuta,

niinku,

kohdistuu enemmän ihmisiä,

jotka on julkisen talouden varassa,

eikä niihin,

jotka elelee täällä omille rahoillaan,

ja sitten ei tarvitse palipiittää.

Se ei oo mitään sellaista kryptistä

ylätason puhetta,

niinku,

niille ihmisille.

Kyllä, kyllä.

Se, että jos sulla on tuki,

joka tulee kuukausittaa sun tilille,

ja sit siitä,

että tuosta lähtee osa pois,

niin se on hyvin konkreettinen asia,

ilman muuta.

Tää oli tämmöinen horina,

joka tuli tässä mieleen.

Se oli hyvä horina.

Mä haluan,

koska mä haluan nyt,

mä haluan jonkun verran pohjastaan,

koska se,

mitä mä haluan seuraavaksi puhua,

voi tuntua sydämme,

että mä oltä,

mutta siis mun mielestä,

kaikki rahat pitäisi antaa,

vaan niille,

jotka niitä tarvii,

ja sitten,

ei me muut niitä tarvitaan.

Mä oon hyvin löperorahojen kanssa,

ja mun mielestä,

ketä ei tarvitse kurittaa,

ja me ollaan

maailman varakkain kansakunteja,

eikä meillä ole

varaa pitää huoli niistä ihmistä,

jotka täällä on.

Me ollaan myös maailman pienempiä kansakuntia.

Me kaikki jotenkin

tunnutaan silleen kaverilta

keskinään,

niin,

että mun mielestä,

kaikki köyhät ja tyhmät,

ja rumat ja ilkeit ja,

tota,

kaikki pidetään messissä,

näin,

saa valittaa,

sanon valinnassa.

Sä voit taas tyhmää.

Niin,

tota,

sanon myös rumaa

ja ilkeit,

ja,

tota,

näin.

Siis mun mielestä,

kaikki pidetään messissä,

mä olen sillä tavalla

täysin tämmönen,

niin ku,

ysäärilaman sosiaali,

tota,

rakkauden kasvatti.

Mutta,

musta tuntuu,

että aina,

kun me puhutaan näistä

valtionbudjetaista,

ja puhutaan budjetriiheistä,

ja siinä käydään just

tää rahakeskustelu,

niin ainoa on semmonen

parahdus,

mikä sieltä tulee,

on,

joko,

että,

tämä,

mitä nyt parhaillaan

käydään,

tai,

aa,

leikkaus,

ja sitten,

niin ku,

valtavat mieleenosotukset,

ja hankin,

aa,

leikkaatte köyhiltä,

ja tulee mieleen,

silleen,

että orbon kengän kantaa,

niin ku,

polkeita,

silleen,

ja semmoista,

niin ku,

köyhää,

haurasta mummaa

tonne katua,

ja näin.

Meillä käytiin vähän,

niin ku,

tämän keskustelun peilikuvaa,

missä laskeskeltiin,

että,

niin ku,

keneltä vietiin,

se 400 euraa vuodessaan,

niin ku,

lisäkulunkien muodossa,

että ei ollut veronkorotuksista,

koska Alttirin,

ne oli pihasti luvanut,

että ei ole verot,

ei nousee,

että,

tota,

palkansa jälleen,

moista tarkkaa,

mutta,

että sieltä saatiin laskettua,

että,

että se maksa ja puoli,

niin maksaa nyt se 400

enemmän vuodessa,

keskiväärä,

joku näin,

pulpahtaa,

näissä keskustelussa aina,

ja sitten,

musta tuntuu,

että onko tässä,

niin ku,

kun se polarisoituu se

keskustelun välittämäksi,

tämmöiseksi,

niin ku,

että ajatellaan sitä surkea

ihmistä,

joka jo,

joilta viedään nyt asumistua sitä,

ja siitä ja tästä ja tosta,

tai sitten tästä,

että,

ah,

että Suomi,

niin ku,

on uusi Japania,

Greikantiellä ollaan,

koska täällä,

niin ku,

talouden öljy,

eli rahaa ei virtaa,

niin,

että siitä välistä jää semmonen

hirveen syvällinen,

ja rikas,

kaistalle jotenkin

käsittelemättä,

ensinnäkin kysymystä,

onko teillä samanlainen fiilis,

ja sit mä haluan sen,

ehkä perehtyä,

tarkemmin kysymykseen tästä,

niin ku,

köyhyyden lisääntymisestä,

tämän hallituksen toimien

seurauksena.

Läs buddetti,

buddetti,

riihi tai buddetti,

uutisoinnissaan,

on tekin aina se ongelma,

että,

koska niin ku,

valtaosa,

muistoinen prosenttelu,

kuomattu yliin 80 prosenttia,

buddietin,

menoistaan,

lakisäteisiä menoja,

ja niitä ei niinku,

nii,

takai lakia voidaan muuttaa,

mutta ne tavallaan menee vähän,

buddietin loppusummaa oli jotain,

mitä 70,

paljon 70, jotain miljardia,

niin siitä on siis,

Se on paljon,

niin me,

87.9.

87.9, herranjestas se on.

No joo,

pitää katsoa siitä on niin ku,

valtaosa 80 prosenttia,

niin ku, lakisäteisiä menoja,

niistä ei puhuta yhtään mitään,

niin sitä buddiettiin riihessä,

tavallaan keskustellaan aina,

niistä muutamista,

kympi miljoonista,

tai sadosta miljoonista,

jotka menee sinne,

tiempitoon,

tai,

johonkin,

puhutaan vaan niistä,

että mihin pannaan lisää,

tai mistä leikataan,

ja tavallaan se kokonaisku,

vähän hämärtyy,

siitä valtaavasta rahassäkistä,

mikä tässä kuminkin on,

niin ku pelissä,

ja siinä korostuu joo,

varmaan,

niin ku,

silloin neljä vuotta sitten,

niin silloinhan se,

huuto tuli siitä,

ja silloin lisättiin,

melkein 15 miljardia,

niin ku, pysyviä menoja,

ja tota,

et,

kyllähän silloin,

niin ku,

tavallaan se huuto oli ihan päinvastainen,

kun nyt,

mut tota,

kokonaisuutena,

aina puhutaan,

niin ku,

että miten,

mimoinen tämä,

mimoinen,

niin ku,

tämmönen finanssipoliittinen,

viritystässä on,

että onks tämä,

niin ku, kiristävää,

vähän,

niin ku,

lieventävä,

tota,

buddietti,

ja tämä on aika lailla neutraali,

taloustieteilijöiltä,

että,

miten tämä buddietti sopii tähän,

hetkeen,

kun mikin talous on aika,

heikossa hapessa ja näin,

ja,

kyllä se kaikki arvioi,

että ihan hyvin,

että tämä on suht neutraali,

että tämä ei ole takaisin elvyttävä,

eikä tämä myöskään ole kiristävää,

että,

siihen nähden,

musta tähän huutoon nähden,

on,

jotenkin yllättävää,

että miten,

niin ku,

maltillinen tämä buddietti,

kun mikin on.

Mä oon,

mun yksi lempi ihmisiä,

koko Suomessa,

on,

prosessori,

heikki-hiilmo,

joka on paitsiä kolmannen danin,

musta vielä judoka,

niin,

kun minäkin paitsiä,

eikä minulla ei ole musta,

mutta harrastan judoa itse,

tota,

ja sen takia,

Suhtain on,

tota,

aina lämmällä judoka,

kuten Vladimirputin,

ja Osamopillaanen,

ja heikki-hiilmo,

no niin,

tämä nyt lähti ihme,

no niin,

ja heikki-hiilmo,

heikki-hiilmo,

heikki-hiilmo,

on semmoinen heppu,

joka aina,

kun hallitus tekee jotain,

niin,

peräselestä se on,

mutta heikki-hiilmo,

se,

niinku,

tavallaan tuomi,

tulee aina semmoista,

niinku,

todella hyvästä sydämestä,

musta tuntuu,

että semmosesta hyvästä sydämestä,

mikä laajalti jaeta on Suomessa,

että aah,

okei, just,

että,

että me ei saada tehdä hän,

ja se,

heikki-hiilmo,

pystyy sille,

niinku,

faktoroimaa,

ja sille alkebralla osoittamaan,

just tämän,

niinku,

sektion,

Suomen yhteiskunnasta,

joka nyt käräsiin.

Kiitos, kun ilmaisit sää sama asian,

tarkemmin ja tylsämmin.

Tota, niin,

hiilmo,

ja sitten,

sosiaali- ja terveysjärjestön

yhdistyksessä,

soste,

niin he on laskeskelu,

että okei,

että köyhyyden määrä Suomessa

tulee kasvaamaan tämän perusteella,

soste laskee,

että pienentulosten määrä tulee

kasvaa vuonna 2024,

eli pelkästään ensi vuonna,

noin 40 000 henkilöllä,

ja näistä noin

2000-1700 on lapsia,

eli varmaankin,

että niinku,

perhekunnan,

lapsat sitten on lapsia,

ei silleen,

että lasten osake tulot,

vaikka vähenee silleen,

että näin.

Niin,

niin,

okei,

ja tämä tottakai kamalaa,

miten voi,

niin kuin,

meillä on niinku,

fantastinen maa,

ja niin kuin,

upeaa,

näin kaikki,

tämä,

miten voi,

niin kuin lapsiköyhyys lisääntyä,

se tuntuu ihan järjettämältä,

mutta,

nyt me ollaan tulee

se niin kuin oikeasta laskysymys.

Onko,

onks meillä joku keskustelu,

mitä meidän pitäs käydä,

mitä vastauksia,

eikä teilläkään voi

olla tähän kysymykseen vastauksia,

mutta,

onks tässä jotain,

että me,

meidän pitäis käydä se,

että,

jos meillä on se paljon puhuttu

yksinhuolta ja,

perheen,

pyörittää,

vaikka äiti,

jolla on lapsi,

ja sitten,

he saavat tukia tähän elämiseen,

he asuvat Helsingissä,

jossain täällä,

ja sitten,

heidän asumistukia,

viedään pois,

niin näin.

Onks meillä joku keskustelu,

mikä meidän pitäis käydä,

silleen,

että onko hallituksen tarktuksena,

jollakin tavalla,

muuttaa tämän ihmiseen toimintaan,

tai elämäntä,

että tämä ihminen,

aktivoituu,

muuttamaan elämäänsä,

sillä tavalla,

että,

vai pitääkö meidän ajatella,

että tämä ihminen,

että,

okei,

hänen kohdistetaan hallituksen puolelta,

tämmöisiä rankasutoimia,

sulta viedään rahaa,

mutta me jotenkin mustuun,

että me mediassa ajatellaan,

että ne ihmiset pysyy paikalla,

että ne reagoivat siihen,

mitenkään.

Jos niiltä viedään asumistukea,

niin ne ei muuta,

halvempaan paikkaan,

missä he voivat asua,

jos viedään jotain

kodinhoidon tukemäntiä,

niin,

että he eivät niinku reagoittaa.

Myllähän tostaan nimenomaan puhutaan,

että hän on nyt,

hallituksessa on nyt tämä

budjettiesitys,

missä on näitä suoria leikkauksia,

mutta sen lisäksi hallituksella,

mistä tätä,

ehkä kaikkien kovin huuto tulee

nousemaan näitä erilaisia

työlakeihin koskevia muutoksia,

ja kyllähän niin kuin tämän

ansiosirannaisen porrastamisen idea,

on nimenomaan se,

että sitten, jos sulla on niin kuin

kolmen kuukauden jälkeen

ansiosirannaisen määrä tippuun,

niin sen odotetaan,

ja toivotaan sitten,

aktivoivaan sitä,

aktivoivaan sitä,

joka rapaa työnhakuun.

Mä ehkä tarkoitin,

en ansiosidonnan sillä olevaa,

joka kuitenkin vähän hyvä

osaa sempaan parukkaa,

kuin tämä,

niin kuin köyhyys,

mistä lähettiin liikkeelle,

kyllähän niin kuin hallitus perusteella

jotenkin näitä työelämäudistuksia,

sillä ne pitäisi juuri saada

ihmiset muuttamaan

toimintaan,

saada ihmisiä töihin.

Okei,

mutta mikä on sitten tämä,

että minkä seurauksena arvioida,

että tulee 12700

köyhää lasta Suomeen,

tai 40 000 henkilöä kaiken kaikkiaan,

hallitus tähtää tällä johonkin,

ei varmaan tähtää siihen,

että täällä lapsiköyhyys lisääntyy,

mihin he tähtää?

Säästöihin, säästöihin,

siihen me ollaan.

Ja kuitenkin ajatella,

että mitä näille ihmisille tapahtuu,

että mitä nämä ihmiset tekevät.

Olen omaissa sosiaalien

terveysministeriöstä,

jonka alaa nämä kuuluu,

niin heevet olleet niin kuin,

tästä ei oltu ehitty tehdä

tämmöisiä niin kuin tavallaan

kokonaisarvioita,

miten nämä kaikki toimet

yhdessä,

miten ne vaikuttaa.

Mä olen tämä niin kuin myös,

tämä olisi tämä varmaan moka,

ne ei ole niin kuin tajunnut,

miten nämä saattaa kaikki osua

yhteen ihmiseen,

tai yhteen kotitalouteen.

Se on tulossa laskenut siis.

Joo, Joo,

se on tärkeää,

että se on oikein kohtuullista,

että kaikki lekkaukset

osuvat siihen yhteen.

Ja varsinkin,

kun hallitus oli luvannut,

etteivät osuisi siihen yhteen

samaan tyyppiä,

mutta mun kysymys on vielä

enemmän jotenkin silleen,

että miten se toimii

se arviointia,

se politiikka silleen,

että kun

sosiaali- ja terveysministeriö,

virkamiehetä,

politiikot, jotka vastaan niistä,

kun he istuu alas,

niin se on silleen,

että okei,

nyt meidän pitää säästää ihan sikana,

koska oli koronat ja nää,

bla bla bla,

niin nyt me säästetään

tästä asumistuesta

tämän verran,

joku voi vaikka kylmästi ilmoittaa,

että siitä pitää nyt saada

juustohöylällä kaksi pinnaan pois.

Ja sitten, kun ne ihmiset lähtevät miettimään,

okei, että mistä pykälästää momentista,

että se likistetään pois ne euromäärät näin,

niin kai siinä joku istuu ja tietää,

että minkä tyyppiset ihmiset,

missä päin maailmaa,

minkä näköisissä taloissa,

missä elämäntila,

jokuhan tämän kelaa tämän,

että kuka se on,

kehentää vaikuttaa

ja siellä tehdään se arvio,

että okei,

että itseasiassa,

joo, että otetaan tästä,

tätä tukee pois,

nämä ihmiset voi siirtyä tänne,

tai nämä ihmiset voi elämällään tehdä

jotain vähän erilailla,

tehdään,

jossain varmasti tehdään tämä arvio,

mutta mun mielestä,

tästä ei tavallaan puhuta,

kovin paljon pahitsi

ansiosidonaisten,

no joo, sitä ei oo osalta.

No joo, sitä ei oo osalta.

Niin, ja siis,

aina kun hallitusarvio,

se puhuttuu vielä kyllä, jossa.

Niin, ja aina kun hallitus tekee esityksen,

niin toki siellä arvioidaan,

että paljonko se lisää,

tai siellä kerrotaan,

että mitkä arvioit työllisyydellisestä

ihmisestä,

sillä kysellisellä esityksillä.

Mutta siis esimerkiksi

tuossa Sosten laskelmassa,

mitä se sitten,

niin siinä käsittääkseni,

ei oo nimenomaan laskettu sitä,

että vaikuttaa,

miten ne vaikuttais työllisyyteen,

ja se ei niin kuin,

sitten ei otettu sinä huomioon,

ja siinä oli pari muu tekissä

lasta asiaa,

mitkä,

että se on sellainen noin arvio,

mutta siinä on vähän tosiaan.

Mutta, että,

niin,

että totta kai,

sitä pitää myös katsomaan,

että mitä sille,

miten ne vaikuttaa työllisyyteen.

Mä tiedän,

vastauskauteerun kysymyksessä.

Toinen ääripää,

samasta,

tai niinku,

toinen kysymys,

sama,

just tähän polaarisoiduvaan

keskustelun liittyen,

on tämä verotuskysymys.

Eli,

kun otetaan

ihan massiivisia määriä

uutta velkaa,

sillä tavalla,

että karri koiden hallitus,

tai samalla tavalla velkaa nyt,

kuin olisi korona ja

Ukraanansa tapäällä

koko ajan,

se jatkuu tän hallituskauden ajan

suurin piirtein saman paksusena

joka vuosi,

ja sitten,

kun tähän olisi niin ilmeinen

ratkaisu,

siis ottamatta kantaa ratkaisun,

oikeellisuuden puolesta,

hyvin ilmeinen maalaisjärkinen ratkaisu

olisi nostaa veroja,

mutta tämä hallitus ei tee sitä,

niin tapahtuuko se sitten,

niin kuin,

ideologiisin syyn vai,

ja jälleen kerrät,

onko siellä jossain koneessa

joku propellipää,

joka on istunut

Excelinsä ääreen,

sitten se nakuttelee,

ja sitten se on silleen,

että nyt ei nostetaan veroja,

koska se on parempi ratkaisu

objektiivis.

Varsinkin se koko ajan suunnu

tästä yhteydessä,

ja koko ajan pois,

niin kuin tavallaan,

tämä ideologi,

että kyllähän tämä on myös oikeisto hallitus,

joka niin kuin,

kokoomuksen pyhäperiaateja on se,

että verotusta pitää keventää,

ja sitä hän tässä nyt tehdään.

Ja siis siihen,

siis verojen kiristämisen,

sen siis rikkapurrahan,

oikeastaan on ollut jopa valmis,

tai sanoo,

että sitä ei pitäisi sulkea pois.

Viimeksi,

tota tänään torstunnan,

sanoo ehdessarissa,

niin tota,

niin,

että valtiovarainministeri,

siihen kyllä olisi ollut valmis,

ilmeisesti jo enskeväinen,

tekemään sellaisia päätöksiä,

mutta siellä ei ole joku propellipää

osoittanut näinkaan,

mutta ote.

Ei, ei, kun siis,

niin kuin,

se ite,

se oli se henkilökohtainen näkemys.

Niin, niin, just näin,

joo, joo,

okei,

varmaan joku laskee,

jossa jopa.

Niin,

mutta se,

se pitäisi,

että kaikkien hallituspuolueiden pitää

haluaa kiristää.

Kyllä.

Okei,

tota,

siirrtään keskustelemaan

hyvin,

hyvin,

hyvin,

hämmentävästä

tapahtumaketjusta,

missä aivan yhtäkkiä

totaalaisin puskista,

varsinkin meille,

normaali ihmisille,

jotka eivät ole seurannut

enää niin intensiivisesti

Ukrainaan,

sadaan,

tota,

kehittymistä,

ja sitten

näitä,

niinku,

Euroopan lännen

toimia

Venäjän suuntaan.

Niin,

tällä viikolla tuli Matilda

jokinen sinun kirjoittamassa

juttu siitä,

miten pääministeri,

puolan pääministeri ilmoitti

Ukrainaan aseavun loppumisesta

vaalikampanjassaan,

ja sitten,

että tämä liittyy

tämmöiseen

viljakistaan

Ukrainaan

ja puolan

välillä.

Ja sä et kirjoittanut tästä jutustaa,

ja raportoinnut tästä jutustaa

ansiokkaasti,

ja usean otteeseen,

mutta tämä ei välttämättä ole

semmonen, mitä kaikki on

tätä viljakistaa,

seuranneet,

intensiivisesti,

ja kaamu.

Niin, voiko sen

jotenkin pohjusta,

että mikä on viljakista,

miten se liittyy puolaan,

ja eiks nyt kukaan enää

haluakkaan tukea

Ukrainaa,

ja voittiko Venäjä?

Joo,

viljakista

on siis näitten

Ukrainaa

ympäröivien EU-vaiden,

niin tällainen

harmistus,

ja huoli siitä,

että kun

Mustammeren reitti sulkeutu,

niin Ukraina-laista viljaa...

Eli Venäjä tukki

Mustammeren reitin

sotalaivoillaan,

julmasti ja törkeesti haistakaa

vittu.

Aivan.

Niin, sitten

unkaripuola,

Slovakia,

Romania,

nämä maat

oli täällä huolissaan

siitä, että mitä heidän

omalle maataloudelleen

tapahtuu, kun

Ukrainaista tuli niin paljon

viljaa,

halvoin hinnoin.

Ja EU-ssa

hetkellisesti neuvoteltiin

Ukraina-laisen viljan tuontikialta

näille maille,

missä sopimus olisi se,

että saikulkee läpi,

mutta ei saanut

niin kuin myydä,

niin kuin tuoda näihin maihin.

Ja EU-komissio päätti

nyt viime perjantaina,

että tämä lakkautetaan

tämä kialto,

mutta unkaripuola

ja Slovakia oli silleen,

että

ei päs lakkauteta,

mikä ei tavallaan kuulu

heidän toimivaltaansa,

koska EU-lla pitäisi olla

päätösvalta tällaisissa asioissa,

mutta

nämä maat on nyt yksipuolisesti

jatkanut sitä,

ja

Ukraina on sitten

tehnyt tästä aika voimakkaita

ulos tuloja

Celenski

eilen YK-kokouksessa

vähän kyseenalaistisen,

että

onko tietyt EU-maat

ollenkaan

Ukraina puolella

tai vähän toinen kuin sellaista,

että nämä maat

vähän teatterin omaisesti

esittää solidaarisia,

mutta sitten

nostaa tällaista

vilja-asiaa,

niin kuin vilja-trilleria

ja pelaa oikeastaan

Venäjän pussiin tällaisella,

ja puolella on sitten

loukkaantunut näistä

Celenskiin kommenteista,

ja

eilen illalla TV-läheityksessä

pääministerit

totesi, että

Ukrainaan

ei enää anneta lisää

vain puolella

keskittyy nyt

varustamaan

ja parantamaan ja modernisoimaan

omia aseitaan

tai omaa asetteollisuuttaan.

Okei, wow.

Mutta siis se, että

täysin keskeytettäisiin,

niin siis

puolelahan on tehnyt

sopimuksia Ukrainaan kanssa,

ja alle kirjoittanut muitakin sopimuksia,

niin

tätä on tarkennettu tänään,

että kaikki mistä

on tehty sopimus,

niin ne kyllä viedään.

Okei.

Et eitu mitään

niin kuin äkkikatkosta tähän.

Onko ne kuin pitkiä

kattriana sopimukset

tiedätkö yhtään?

Mä en tiedä ihan minne asti ne menee,

mutta kyllä

niit on aika hitaalla,

niin kuin

Tenmoilet aiku sanotaan,

että joku maan on antanut

tämän verran,

vaikka niin kuin

aseapua,

niin yleensä

siinä on kyse siitä,

mitä se maan on sitoutunut

antamaan,

ja yleensä

ne summat on vielä niitä,

että se maa

ostaa

tavallaan,

minkä verran se maa joutuu

maksamaan saadakseen

niin itelleen.

Ne korvaavat aseet,

jotka voivat olla välillä

modernimpia,

kun ne aset sitten joita

lähtee sinne

Ukraanan puolelle.

Teillä oli tästä aivan erinomaisen

ansiokas jakso

kesällä,

kuuntelin sitä mielenkiinnolla.

Joo,

se on aika,

se on aika jännäkuvio.

Todella jännittää.

Ja puolellakin toki on ollut paljon

sitä neuvostokamaa,

että jotkut on sanonut,

että puolalt on nyt

vallopussa se neuvostokama,

niin ei ole enää mitään.

Nii,

käytännössä viedään jotain

neukkulaisia

rutkuja Ukraina,

ja sitten niillä annetaan

hintalappu,

joka on silleen

amerikkalainen

upoostussari.

No se on

osittain vähän tolleen.

Toisaalta,

kun se on tollaista kulutusotaa,

niin kyllähän Ukraina

hyötyy siitä kaikesta,

että jokainen ammus

ja jokainen on hyvä juttu,

mutta sitten

se, että kuinka merkittävä

tämä ulostulo oli,

niin tähän

on tosi merkittävä,

jos ois tälläinen

suurempia laajempi liike,

että asetapu alkaisi loppumaan,

mutta tästä yhtälöstä

ei voida sulkea pois sitä,

että puolassa

on ens kuussa vaalit,

ja se on aika keskeinen syy,

että todennäköisesti puola

aikaa vahvasti pelaa tällä hetkellä

maa sisäpoliittistä peliään,

ja sillä mitä tulevaisuudessa

tapahtuu Ukrainaan suhteen,

niin se ei ole niin keskeistä,

vaan se on keskeistä,

että tämä hallituspuolue

haluaa voittaa isostin ne vaalit.

Mutta jos ajattelen,

että Suomessa ennen vaaleja

joku hallituspuolue,

jos sanois, että ok,

meidän ei enää tueta Ukrainaa,

niin eihän se olisi hyvä asia.

Onko siellä erittäin erittäin

erittäin erittäin erittäin erittäin erittäin

segmentti, jota sitä äärsyttää,

mutta se on sellainen segmentti,

josta tämä

laki- ja oikeuspuolue usko saavansa

äärioikeistolta ääniä.

Ne taas sitten ei usko saavansa

sellaista liberaalimasta siivestä ääniä,

koska se liberaalisiipi on

niin kuin out of

niiden niin kuin haalinta-alue,

mutta äärioikeistossa on

sellaista porukkaa,

jolle Ukraina vanhojen

kiistojen takia näyttäytyy

ei hyvänä asiana,

joille ylipäänsä kaikki

kauppauhka vaikuttaa

niin kuin uhalta ja halutaan

niin kuin suojella sitä omaa.

Toki nämä maaviljelijöidenkin

huoli on siellä

laki- ja oikeuspuolue

että äänestetään paljon maaseudulla,

niin kaikki tämä

tavallaan, mutta

jos kyseltäiset, kuinka moni

tukee Ukrainaa, niin

minä olen aika vanma, että se olisi

selkeästi plussan puolella

Ukraina tukeminen, mutta tässä yritetään

osua

sellaiseen aika pieneen segmenttiin

joka sitten kuitenkin on se

aika vakaa ryhmä.

Onko se niin, että

taas en tiedä yhtään mitään koko

kiistasta, mutta onko se niin, että

puolelle on ihan ok,

että ne rekat kulkee sitä läpi

ja viene viene sitä viljaa

danskiin satamaan, mistä sitten viedään

välttämällä, mutta se ei käy, että sitä myydään

siellä puolassa.

Minun mielestä se EU-sopu, sitä mä en tiedä,

onko se puolelle oikeasti ihan ok,

että voi se häiritä,

mutta se EU-sopimus

sallikyllä näitten maiden

läpikulun,

että se oli tavallaan se komission

diili, mikä oli aiemmin kompromissidiili,

että kukaan ei ehkä ollut

täysin tyytyväinen, mutta

komissiossa

EU on siitä aika paljon riidellyt,

minun mielestä Romania,

jos oikein muistan, on luvannut, että

ne vauhdittaisiin

sitä heidän läpikulkumahdollisuuksia.

Siellä on paljon tällaista

eri mailluon vähän eri positiioita tässä,

mutta puolalla

varmaan se agressiivinen retoriikka

tulee aika paljon siitä, että

vaalit painaa päälle

ja on vielä tämä viisumikohu,

mikä on ollut tosi nollo

hallituspuolueen näkökulmasta

ja siellä on paljon

kertynyt tällaisia asioita, niin sitten on pakko

jotenkin löytää jotain.

Mä luin sitä sun juttuja

ja mä en siinä miettimään

sellaista puolasta, että

välttämättä me ei

voida ymmärtää, että miltä se

puolellaista ja itsensä mielestä näyttää,

siellä on tällä hetkellä ilmeisesti

puolitoista miljoonaa

ukraanalaispakolaista

ja sitten tässä ennen

nautusta sanoit mulle, että 15 miljoonaa

ukraanalaista on mennyt puolta

läpi.

Ei ole tarkka lukku muuten, että sieltä on se rajaa

kyllä. Ja mä aina

välillä täällä Suomessa unohtaiset,

minkälainen aivan onneton pussiin peräme

ollaan

niin sivussa mistään.

Mulla on yksi saksalainen ystäväiköä

kävi täällä ja sit

se vaan sano, että

se on tosi jännä maata

Suomi, että kun tänne ei pääse

mitenkään, että

se on silleen, että sä et vain

pääset tänne. Ja sit

mä oot miten niin, että kyllä on tänne

niin kuin miten niin, ja sit ei niin, että tänne ei

pääse mitenkään paitsi lentämällä.

Koska kaikkia ollaan muualla

Euroopassa sillä on sillä ajat tunnin,

niin sä oot Naapurimaassa ja näin. Ja tämä on ihan

ihme-dimensioissa ja tajuta mistään mitä.

Niin siihen liittyen, että

me voidaan tajuta, että miltä se tilanne

ja puolassa, missä yhtäkkiä on

puolitoista miljoonaa

ukrainolaista hoidettavana ja läpi kulkee

koko ajan vaikka minkä verran

ja jotenkin se on nyt tosi

havahduttavaa. Boggles the mind

on englantilainen sanonta

Suomeksi, että boglaa mieltä.

Eikö ne yli

maiden maattoa, eikö siis välitä on ollut

aikaisella läheisiä jo kyllä ennen

sotaakin myössä se lai.

Tää perustuu siihen, että mulla on yksi ukrainolainen

tuttu, joka oli puolen ukrainolaisia

puolassa, eli perustuu yhteen

ihmisen tai koko yleistys

yleistä. Sano tämän kuin, että

maailu on ollut

paljon pelissä

tai siis, että

on ollut

varmasti paljon ukrainolaisia puolassa

ennen tätä ja

sen takia on ollut paljon myös

tuttuja ja läheisiä, jotka on voinut

majottaa koteihin ja niin paljon sitä

kautta tulevaa solidaarisuutta.

Mutta myöskin

poltiikassa on ehkä ollut

hankaustakin.

En menenutkaan, että mikä on

valtiojohto välitoislemppi.

Mutta siis tällaista

Mä mietin,

mä olen hyvin tämmöinen,

mun mielestä yksi tavallaan

Venäjän hirvittävän

sotaryynnistyksen

harvoja positiivisia seurauksia on se, että on

syntynyt sellainen selkeä länsi.

Se voi olla tietenkin optinen iluus, joka tapahtuu

lähinnä mun päässä suomalaisena, missä

oletun vähän ihmeellinen metsäkanto,

jossa on sivussa ja sitten kansa,

jossa on sivussa

ja sitten nyt tavallaan, meistä on tullut

osa länttä viimeinkin.

Mutta mun se tuntuu, että on syntynyt

tämmöinen länsi, ja se on ollut

silleen jotenkin

upeetunneet. Ah, okei, vitsi, että

me ollaankin samaa parukkaa kaikki.

Se on päteinyt paitsi

EUun sisälle, myös siihen, että

EUun ja USAan välinen sitautuminen

toisensa on jotenkin

keytynyt mun mielestä. Tämä on

melkein sellainen tunnetason juttu.

Ja sen takia minä olen

kokenut hyvin uhkaavana

EUunkarin, ja

nyt sitten puolantapasten maiden

tämmöiset hangottelut

ja se rintamasta

lipeäminen ja muu.

Ja sitten

Kunmäluin suun juttuva Matilda, joka oli

erinomainen, ja myös toinen

erinomainen

tähän liittyvä

media tältä viikolta oli Ylen

politiikkaradio, jossa oli

Eilen Kenties, yksi parhaasti

politiikkaradiojaksoista Koskaan,

toimittaja Sakari Sirkkani on siellä

suverennisti veti. Siellä oli Suomen

Pankista tällainen hyvin vaikuttaja

vaikuttava ihminen. Tietekö

joskus kuuleen jonkun haastatteluja, että

ah okei, hito, että kuka tämä tyyppi on, että

mun pitää seurata sitä jossain.

Tietekö sen reaktion?

Niin jotenkin fiksujaa selkeä sanainen

ja selkeästi tuntee asiansa.

Siellä oli Suomen Pankista tämmöinen

Laura Solanko, nimiinen

vanhempi

kehityvien taloukseen, ja varsinkin

pakoteasiantuntijan upeen

nainen kannattaa tutustua.

Sitten hän vaan jotenkin tosi

kylmävästi, he puhuu Sakari Sirkkasen

kanssa siitä, että Venäjän

bruttokainsantuotehän on siis

tänä vuonna kasvamassa

kahdella prosenttilla. Samaan aikaan

kuin Suomessa se menee 0,2

prosenttia alaspäin.

Eli siis, että näillä pakotteilla ei

ollut Venäjän talouteen lainkaan

sellaisia vaikutuksia kuin

me ehkä täällä ollaan vähän

tällaisessa me-fiilistelyssä

ajateltu.

Sitten jotenkin, että jos ne

talouspakotteet ei ole toiminut

ollenkaan siis yhtään

niin kuin puhuttiin silloin alunperin.

Ja sitten, jos meillä EU-un

tämän ihananlännen

sisällä alkaa puolella tämmöisen

aika köyhistä vaalipoliittisista syistä

retteleemään ja sotakäivälle

ja urea saavalle

Ukrainelle

niin heristeleen nyrkkia

niin jotenkin tämä hermostuttaa

mua tämä meininki.

Mutta eihän lakia oikeus

puolueena, vaikka ikinä on halunnutkaan

profiloitua kauhean vahvasti

länteen. Että nytkin tää

pääministeriä säänsä

näissä haastatteluissa sanoi, että haluamme olla

kuin länsi, mutta välttää lännen virheet.

Että siinä otetaan aina sellainen

aika selkeä pesääero siihen, että

länsi ei ole ihan

hieno konsepti

tän poliittisen ryhmän

näkökulmasta tällaisen konservatiivisen

puolan

unkarin konservatiivien mielestä, niin

ei länsi näyttäydy sellaisena

huippujuttuna.

Niin, joo, kyllä.

Ja se liittyy tähän oikeasta populististen

puolueiden

meininkiin. Mä mietin,

ja nyt Marko, sulle

vielä ennen kuin sun täytyy

poistua tästä

nauhduksesta, niin

nythan meillä on Suomessa sellainen tilanne, että

tämmöisen ihlan valtavia ulkopolitiikan

asioita tapahtuu.

On tää EU-politiikka

EU-yhtenäisyys,

lännenyhtenäisyys.

Sitten on tää valittu venäjästrategia,

pakotellinia

asetoimitukset.

Ja nämä, ja nämähän nyt näyttää

tällä hetkellä, että ne on tosi

tavasti ajautumassa sellaisen

kyseenalaisen valoon, ja silleen

viheliäisesti ja vittomaisesti sellaisen

valoon, että tämmöiselle

normaali sivusta seuraajalle

tulee vähän mieltä, että okei, tepsiiks tää,

mitä me ajateltiin silloin, kun

Ukrainaisota alkoi tepsiiks

nämä meidän keirot. Ja mä muistutaan, että silloin

hän luvattiin, että se, että

venäjä poistetaan tästä maailman maksujärjestelmään,

mikä se oli nimeltään FIBA, FISA,

IBA, LIBA.

Näin, että venäjä poistetaan

siitä, että se on talouden

ydin tuho, että sen jälkeen

siitä ei ole murruakaan siitä maasta jäljelle.

Ja venäjä poistettiin samaan

tiedä, sillä on mitään vaikutusta. Nyt me kuullaan

kiitos Suomenpankin ansiokkaiden

analyysien, että pakotteella on

hyvin vähän ollut vaikutuksia. Tosin

se keskustelu oli monimutkaisemmin, kun mitä

mä tässä vedän mutkia, jos se oraksikkuun elkaa.

Niin, sit tulee mieleen, että okei,

tässä on iso keskustelu, mitä pitää

käydä Suomen presidentinvaljen yhteydessä.

Näin se varmaan on, mutta onhan

pakotellinjaus ja

venäjäpolitiikka

isossa kuvassa, sehän on EU-politiikkaa

ja nyt myös NATO-politiikkaa.

Ei tässä Suomen presidentti

sitä nyt pysty kovin

täydellisesti kääntämään, koska mihän

toimii, mitä tässä liittokunnan jäsenen on.

Siinä on aivan totta, mutta käsittääkseni

liittokunnan jäsenellä on vaikutusta

liittokuntaa.

Tästä tullaan varmasti puhumaan.

Onko tämä asia, mistä presidenttehdukkainen välillä on

järjityistä eri mielisyyttä?

Ollaista keskustelua tästä voidaan käydä,

koska me ollaan pelottaa, että meillä on

aivan mahtavaa tilanne silleen pohtia,

että mitä me tehdään Suomenä, Euroopanä,

mikä homma, toimikapakotteet.

Jos meiltä läntenä

ja varsinkin EU, joka ennen kaikkea

EU on semmoinen niin iso säkki rahaa,

että se on se EU-valta,

jos meiltä poistuu se pakote

kovana lyömäaseena,

niin mitä helvettiä me tehdään?

Kaikki nää keskustelut on mun mielestä aivan

erinomaisen tärkeää.

Nyt meillä on mahtava saamme presidentin

vaalissa käydä ne keskustelut.

Joo, siitä tulee varmasti puhumaan.

Ja sit mä luulen, että yksi aihe tulee

olemaan se, että kun tässä on nyt

yhä selvemmin, niin kun

kyllä se iso syy, miksi Venäjä on selvinnyt

ehkä vähemmällä, kun odotettiin on se,

että heillä on kumminkin löytyä kavereita

muun mua sieltä Kiinasta, ja tavallaan

kauppa käy, mutta vähän eri suuntaan kuin

aikaisemmin. Mutta kyllähän näissä

pressa-vaaleissa se iso kysymys on myössä,

miten tämmöinen maailma jakautuu

meidän leiriin ja myössä

tämmöinen läntisten demokratioiden

ja autoritäristen

maiden välinen kahtiajako syveinen

ja leirit vahvistuu.

Ja näin, että kyllähän se on se,

että miten tärkeää tässä olisi

Suomelle ja Länsimainen ja muuten

tavallaan pitää yhteyksiä ja

Afriikkaan ja latinoansa Amerikkaan

ja muuallekin, kun näihin

brickmaihin, niin mä olen, että tämä tulee

olemaan iso asia.

Mutta luulette, että me saadaan tämmöistä

suomeen ulkopolitiikkaan liittyvä

keskustelua käytyä esimerkiksi

presidentinvaaleja yhteydessä. Mulla on

hyvin, hyvin, hyvin empiväiset olot tästä.

Mä mietin ihan pelkästään sitä.

Sori, mä en nyt ihan käy tästä, Anne.

Samaan aikaan,

kun meillä on presidentinvaalit, niin yrjysvalloissa

valitaan todennäköisesti Trump-jatkamaan.

Se on niin kuin muullistava asia

Ukrainaan sodan kannalta.

Se on muullistava asia

Natosuomen kannalta, että se tuntuu, että sinä on niin

paljon asiaa sinne presidentinvaaleja.

Ehden ja pressealollit vielä on.

Läällä vasta vuoden päästä.

Uesan pressevalit.

Nyt alkaa.

Onko siellä vähän koko alkaa?

Kampanjointi alkaa, koska ensin valitaan

puolueiden ehdokkaat, mutta

tavallaan sitten en syksynä.

On siinä vuosväliä suomen ja

enkkiä valjevelillä.

Mutta, siis.

Suomessa on Tammikuussa ja Jenkeissä on

Marraskuussa.

Mutta, siis, mun jotenkin.

Kyllä, mulla on sillä on vähän toivoa

siitä, että saadaan fiksua keskustelua

ulkopolitiikasta, koska

on todettu

ihan fiksuja ehdokkailta.

Asiantuntivia ja kokeneita

ulkopolitiikan asioissa kokeneita.

Toivoisin, että se ei ole semmoista

markettien mummoille tehtyä

lätiinään jostain.

Puhuttaisiin nyt kunnolla sitä

ulkopolitiikka, jos niitä nato juttuja

ja nyt ihan täysillä.

Mutta, siis, mun mielestä lähtökohdat on hyvät, koska

niillä on ainakin se

tieto.

Meillä on sen tämä ehdokkaattu, jotka kykenee

oikeasti siihen, että

se ei joudu lätisemään siksi, että ne ei

tietäisi aiheesta tarpeeksi.

Mun luotto, niin kuin, siihen jotenkin

Yleisradio, jonka täytyy

rahoituksensa vuoksi palvella joka

ikistä kansalaista.

Niiden täytyy tehdä se pressavaali

tentit silleen, niin kuin 6-vuotiaalle

lapselle, 90-vuotiaalle eläkeläiselle

ja silleen kaikille siitä väliltä

se pitää palvella niitä kaikkia, joten siitä

tulee semmoista täysin taskulämmin

tapas.

Onnes meillä on muitakin kuin Yleisradio

esim. Helsingin sanomaan hallitettiin.

Sehän on tota kyllä, meillä tulee

paljon parempia.

Kuulemma puolan

nämä

pääjohtajat on hyvin

pihalla ulkopoliittisista

asioista, tällaista valittiin joku puolalais tutkija

näistä ulostuloista, että se

oli se tutkijallisille, että

näkee hän tämän, että

ne keskittyvät vain sisäpolitiikkaan

niiden ulkopoliittinen osaaminen on niin

huono, että ne ei ymmärrän, mitkä seuraukset

tällä tulee puolalla olemaan.

Ei olla niinku puolalaiset.

Se on tämän seuraavan pressavaalientona

teema.

Okei,

tota

vielä hyvin lyhyesti

Helsingin sanomissa julkaistiin,

aivan mainioartikkeli

Otsikolkuin Asteikolla

kirjoittaja oli meidän rakaskolleikamme

Sonja Tzaki

ja tota

tämä artikkeli, johon ei kovin syvällisesti

ehditä enää menemään, niin tämä käsitteli

sitä, miten konsulttitoimistoista tämmöinen

työntekijöiden suoritusten arviointi

on viedu kenties pidemmälle

kuin

missään muualla. Ja sitten

Anja Matilda, mä ajattelin,

että tämä voisi olla meille hyvä

tilaisuus

jotenkin keskustella

ja nyt sitä sitä etätyöajasta

myös silleen

tämä on tosi tämmöistä valkokaulusten

konttori-rotan

keskustelu, että kaikkinen run

saat

levyysepäihitserit, jotka kuuntelevat

tätä podcastia, niin voivat

kipata sinne suositteluihin

mutta mä oon jotenkin kiinnosta, että tässä on

meneillään semmoinen

paine sitä kohti, että

kuten konsulttitoimistoissa

niin laajemmin työelämässä

aletaan arvioida ja mitata

ja silleen

tarkastella työntekijöiden semmoisena

kokoelminen digitaalisia

pittejä.

Kunteluitasen artikkelin mitä teillä herästi

näitä keloja

mieleen.

Ensinäkin mä en tiiä sanottiin,

että Markon piti lähteä, se lähti tuossa äsken.

Vähän

ristiriintaisia fiiliksia,

että toisaalta

työpaikoissa, missä mä oon

tullut, niin isoin

monista asioista kritisoidaan

johtaa käkkeellä sitä, mutta

yksisokritiikki on yleensä se, että ei saada

tarpeeksi palautetta.

Ihmiset jonoavat palautetta

omasta työstään, mutta

se olisi hyvä palautetta

mutta tässä

se on viety sillä ihan superäärimmilleen

niin en mä tiedä,

mulla tuli ahistava fiilis

ahistavaa tällaista kaikenkyttämistä.

Siellä esimerkiksi kerrottiin tästä,

että

tässä tosi paljon näkyy

konsulttitoimistojen amerikkalaisperäisyys.

Että missä

on konsultit, jotka

saattaa olla silleen, että siellä on huipulla

ne omistajat

ja johtajat, jotka saadaan

hillittämään liksiä. Sitten on

keskitason senior consultant

ja sitten näet junior consultant, jotka on

sellaisen, että painaa aivan epäinhimillistä

60 tunnin työviikkoa

ja joka ikinen niiden liike

ja etätyötuntimitataan

ja arvioidaan

ja sitten käydään läpi, että joo, että tämä

Wipstackli

ei oo mennyt hyvin

ja että ne, mikä itseasiassa

tuntui sillä

julmiimalta on se, että

ne asetetaan keskinään gaussinkäyrällä

eli siitä porukasta

arvioidaan, että kuka siitä porukasta oli

paras ja kuka porukasta huonoin

ja sitten tietenkin valtaosa mennään gaussinkäyrällä

sen keskiarvaan.

Se ei tullut kauhean mielekkäältä silleen

ajatellen, että jos ideana työyhteisö

olisi kannustaa, että kaikki puhaltais

siihen samaan hiilejä saatas

yhdessä se paras lopputulos, niin ajaksi

sen parhaaseen lopputulokseen, jossa

niitä ihmisiä vastaan, joiden kanssa

sun kuului saada yhdessä aikaan

se paras lopputulos, että se varmaan

vähentää sellaista työkavereiden

tukemista ja sitä yhteistä

votetta silmällä pitämistä sen sijaan,

että kaikki keskittyy sellaisia osavoittoihin

ja sitten alvelee heidän

sitä omaa pikkuun.

Se voi olla kapitalisti sijaan koko

pläni, ettei tuu mitään

toverillisuutta siellä

pikku herhilaisilla.

Se ei välttä parannut sitä taloudellistakaan.

Niin, ja sitten jutus

sanottiin myös, että ihmiset, jotka on

siellä keskivälillä, niin ne kokee,

että se keskiväli on vähän niin kuin yhtä

kuin huono, että pitäisi olla siellä

ihan ylhäällä, ylimmässä siellä

kaikista parhaimistossa, että menee

hyvin, ja sitten se keskiväli on vähän

sellainen plääh, pitäisi meille parhaamaan.

Hän haluaa olla keskin kertainen, mikä on aika

vitsi samaan aikaan, koska yleensä hän

valtaa enemmistö on keskin kertasia

ja silti siitä on tullut sellainen

kamala asia.

Mä myös mietin tätä, että miten tämä

yhdistyy siihen, että

luorissaan asiantuntijat ja tekevissä

ihmisissä on ihan hirveästi anteksi,

tämä on kauhean sanonut, mutta siis huijärisyntroma

asiaa.

Jotenkin kuvitellaan, että ollaan huonompia,

että oikeasti ollaan 500 fiksueja

hyviä työssä, mutta sitten kuvitellaan,

että tai jotenkin on sellainen

olo, että ei ole kauhean hyvä,

niin sitten tähän vaan vahvistaa

vielä sellaista. Eikä pitääkään nuoreissa,

mulla onkin sellaisia massiivisia paskuuden

tuntemuksia aamusta iltaa.

Niin, niin sitten silloin, jos sitä vielä

vahvistataan sillä, että sinulle kerrotaan

silloin puolen vuoden, tai sinulla pitää koko ajan

miettiä sitä, kun valmiiksi jo

miettiin, että kuin tyypänä noi mua pitää,

niin sitten sinulle kerrotaan puolen vuoden

ja oot.

Joo, ja sitten mun mielestä tähän kaikkeen vielä,

tähän iskee se, että okei, että

katoaa ihan täysin semmonen

kyky, kun me tehdään

etätyötä aika paljon

meilläkin tehdään edelleen, ja sitten

tähän on koko naisen asiantuntijasektoreita,

missä ihmiset enää enää toisia ollenkaan,

niin siinä on monia

erinomaisia puolia, monia

kyseenalaisia puolia. Yksi on se, että

ei pysty arvioimaan itseä enää suhteessa

muihin, kun ei nää, miten

ei nää, että hikoilee, kun kollegat

yhtä lailla kuin minä, vai

onko tekeeksi ne jotenkin fiksummin

ja vähemmän, ja sitten, että ne

ennennäkin, ainakin vanhemmilta

kollegoilta, että ne muisti, että

hei, että kello 17

niin työvastuut

vaihtuu perhevastuiksi, ja mä en aio enää

vastata tähän Slack-viestiin, tai jotain

tälle tämmöisiä esimerkkejä enää nää.

Katoa semmonen just se

vertailu kollegoihin,

mistä näkis, että

mikä se on tämän hetkinen syket

työelämässä.

Niin, ja sitten se riippuu tosi paljon ihmisestä, että

kuinka se sit kokees, et ajatteleeksi

sillä, että ne on varmaan parempi

työntekijä kuin noin muut ja mä voin

tässä vähän chillalla, vai on

ajatteleeksi yksin kotona, on siellä

niin kuin pimeässä

yksin joulukussa, että ei vitsi, mä oon

niin kuin paskatyöntekijä koko ajan joka päivä,

vaikka suoriutuu tosi hyvin.

Tavallaan siinä mittaamisessa on se,

että mitä enemmän mittaa

ja mitä enemmän antaa painoarvoa sille

mittaamiselle, niin

super paljon tarkempi pitää olla siinä,

että ne mittarit on järkeviä, koska sit

jos ne mittarit ei oikeesti

tue sitä niin kuin lopullista tavoitetta

ja niihin keskitytään ihan hirveästi, niin

sit se koko homma menee ihan paskasti.

Organisaatiot ennen pitkänä rupaa

toteuttaa sitä, mitä mitataan.

Se on luonnollakin,

se tulee sieltä, että loppujen lopuksi sit

sitä mittaria vaan tehdään. Sille

aivan typerästi ja sille, että ihmiset

ottaa kokonaan, että mikä tämän ammatin

eetos tai paikkamaailmassa, vaan

lopulta ruvetaan vaan nakuttaa sitä

yhtetyperän numeroon, jonka joku

on jossain kokouksessa hätäpäissään

keksinyt. Sillähän

niin kuin, ei meidän,

mutta kaikissa muissa työpaikoissa

se toimii, että

ihmiset tekevät hyvin vähän

rantaista ravistellaan kaiken näköisiä

hyvin kauoskantosia päätöksiä.

Vielä viimeinen, tätä liippaava

kysymys on se, että kun

työn anteella ymmärrettävästi, jos mä pyörittäisin

jotain firmani ja maksasin

jotain miljoonaa euroja

työntekijöille ja bla bla bla, totta

kai mä haluaisin tietää, että okei, mitä

te teetteä näin.

Siihen tarvitaan varmasti jonkunnäköisen ja mittareteä

näin. Nyt on vielä tämä etätyö

kysymys, miten te suhtaudutte

siihen ajatuksien, että jos te

etätyöskentelette, niin myös

sitä mitataan jollakin

keinoilla, esimerkiksi nyt ollaan näihin

niin kuin orveljuttuihin, että

onks hiiri liikkunut

minä tunteina päivässä ja

kaikkien tällaisen, mitä kelloja siitä on.

Meillähän ei

sanomassa mun mielestä ole mitään

tällaista käytössä. Tosin se syy on se, että

jos sanoma ikinä mittaa sitä, että mitä

paljon täällä tehdään töitä, niin ne

joutuis maksaa niin paljon enemmän

ihmisille palkkaa, ettei ne halua tehdä

sitä, kun tämä on kuitenkin tämmöinen

elämäntapa ammattia, että

tehdään sairaasti elämän kulumaan.

Niin, niin mitä

ajattelen, että näistä

en tiedä hiiriträkkiväistä on?

Tiktokissa hän on ihan sikana vinkei

siihen, että miten saa sen hiiren pysymään

elossa, sillä ei maksaa, en maksaa

nukkuin, sit päivä on niitä jotain.

Sitten tulee sellainen olo, just

jos tollaiseen keskitytään, että onks se

sun työ niin turhaa, että kukaan ei

odota sitä lopputulosta,

vaan niiden pitää nyhvertäen

tuijottaa sitä prosessia.

Sehän on se vaikutelma, minkä

siitä saa, koska jos se lopputulos on

tärkeä ja ne oikeasti haluu lopputuloksen,

niin sitten ne on tyytyväisiä, kun se

täydellinen lopputulos lävähtää.

Eli onko siellä itse asiassa vähän

löysää?

Jos sitä hirta pitää tuijottaa,

niin siellä ei selkeästi on niin paljon

niitä tärkeitä tehtäviä, joista tulisi

joku lopputulosta. Me puhutaan tässä nyt

semmoisena työntekijönä, että meidän täytyy

about joka päivän päivän päättäksi

palauttaa meidän työmetrolos. Normaali duurithaa

ja ollenkaan tällaisia, meillä on

kaupäivä ja kojuttu, niin kun tästä tehdään

tämä podcast, sitten mennään ulos ja meidän

työ on tehty, ja sitten sitä arvioidaan

sitä podcastia, että kuivi tuhuonnollisesti

oli tällä kertaa perähdyttyä asiaa.

Ja normaalipäivänä kirjoitetaan juttu.

Normaaliduunnithan on sillä, että sä teet

jotain siellä joka päivä, ja sitten

neljän vuoden päästä katsotaan, että ok,

niin tämä projekti nyt oli sillä, että meillä

tuli asiakasvirtaa silleen 40 pinnaa

enemmän, että se ei kaksi pinnaa tuottaa

tästä. Ja näin, tuu tosi paljon

vaikeudet tilanne, kyllä se senkin

tässä toimitteethan projisoivat

omaa tällaista hyvin omituista

työelämänsä, aivan liian

paljon kaikkealle muolle.

Normaaliduunnit on aivan erilaisia,

kuin meidän duunit. Sehän on, että ainakin

medialla menee silleen

talousalaspäin, niin sitten rupeaa

tulee tämmöisiä juttuja, että kuin

työelämässä on ankea tai hirveekin

hirveekin.

Okei,

kun

meitte

Ovelina

nuorina

naisina menette

ajattelette siirtyä sinne konsultin

busineksen ja hyvä tapahaus, että

eiks mun mielestä Ernstet Jangen

toimitalo on tässä aika lähdellä sanoma-

taloon, joten lii vahdatti tonne

näiden pippeli-housuisten

titukkien suosimaan paariin

tässä Helsingin Rautotiaseme

läheisyydessä ja otatte silleen,

mikähän tänä negroni oli ainakin

joissakin vaiheessa tämmöistä

niin kuin

muotitietoisten

juoma, otatti sillä negroniin

ja sitten rupeatta

katsomaan, että missä täällä näitä

konsultteja on, että voin

tutustujakin ties livahtaa

konsulttibusinekseen töihin sitä kautta,

niin millä jutuilla

näitä konsultteja sitten avatte

viihdyttää?

Vään on siis nähnyt tätä porukkaa,

niin myös samassa baarisissa, missä

meillä on tapana käydä.

Tässä on tämmöinen on-aito-kohtamispiste.

Tää ei nyt houkuttele

konsultteja yhtään,

mulla on maailman epäkonsulttimaisin

asia.

Tämä on siis mun ensimmäinen

suositus myös

kesälaman jälkeen,

ajattelin vaan siitä, mitä tein

kesälamalla, miksi te tuntuu nyt olevan ikuisuus,

mutta siis mä tein käsitöitä.

Silloin kuskustaa,

mutta se oli ihan sika ihanaa.

Ompelu oli

ihan perseistä, sitä ensuisittelee.

Ompelukoneella

ei se oli ihan kauhe, että mä tein jotain

tyynyyn päällisiä,

mutta siis virkkaaminen.

Virkkaaminen on ihan yksinkertaisesta,

mä tein sellaisen, siis se mä virkkuu

koukulla, yhdellä koukulla,

ja laukalla.

Mitkä on kiinni sinun?

Ihan vaan on yksi tämmöinen koukkunen,

ja sitten koukitaan.

Se on tosi helppoa, ja mä tein

sellaisen juomapullo-pussukan

tai viinipullo-pussukan,

sellaisen hieno, mikä oli tiktokisikin kiertäni,

ja sitten kaikenlaisesti ihanaa voi

tähän virkkaamalla.

Vaistaapa mulle tähän?

Mä oon miettinyt, että mä tykkään koudata,

mut mä vihaan koudata työksellä.

Se on,

heti kun tulee deadlineit ja muut aivan kauheita

hommaa,

mutta iltasi ittekseen vähän koodaalla

jotain juttuja.

Tosi jotenkin sille, siitä tulee sellainen

ikkaan, mutta myös rentouduin

fiilis.

Mä mietin, että onks se sama asia kuin virkkaus.

Itse koodaaminen ja virkkaus on hyvin samanlaisia.

Iksä se varmaan joo,

koska siis siitä tulee todella konkreettinen lopputulla

sitä ja saa vähän sellainen, että

saa aikana asiaa.

Mutta siltä semmonen sen rentoutumisfiilis.

Joo, todellakin.

Mä en aio vaihtaa koodaaminen.

Mä hinnostaan koodaaminen.

Mä kui hauskan koulusta.

Pyytön kouravaa.

Silloin ollaan vielä päiväpäättöksin lisää näytöllä.

Ja sitten ollaan sinne nyt rentoudun.

Matilda,

mitä sulla on?

Ootko lukenut mitään,

kattanut mitään, kuunnellut mitään?

Mä en muista,

mä katson nykyään pelkästään

Netflixista

espanialaisia

teini- ja saippua-sarjoja.

Mä oon

tosi vihdyttäviä.

Mitäköhän mä viimeks katoin?

Mä en muista, minkään nimeä.

Mutta siellä on ihan mahtava valikoima.

Niitä on ihan

loputtomasti. Sitten osassa niistä on

vielä ne jaksot, sellaisia, että

yksi jakso saattaa olla joku puoltois-tuntii.

Niin ei lopukka, koska on

viisi tuottariin ja yksi jakso puoltois-tuntii.

Sä voit kattoo niit silleen ihan ikuisesti ilman huolta.

Vähän niinku Serranon perhe.

Erinomaista.

Mä haluan pikaisesti

tämä on joku triplea-suositus,

mutta kirja oli niin vaikuttava.

History of the Third Reich.

Mitä

mä puhun, Es?

The rise and fall of the Third Reich.

Ja tausta

tässä on se,

mä sanoin tämän jo aiemmissa jaksossa,

mä aina vihänun Natsi-Saksan historiaa,

mun mielestä niinku kuivinta, mä hallistaan ajateltavissa olevaa asiaa.

Mä oon vältelystä koko ikäni.

Kyllä, koko toinen maailmansota.

Kyllä, aivan hirveätä.

Ensimmäinen maailmansota, sen sijaan

uskomattoman kiinnostavaan.

Nyt tartuin tähän

vavahduttaa-alukukokemus.

Uskomaton kirja.

Upe, Humaani.

Täysin detalipitoinen,

seikkaperäinen, tiivis.

Mutta silti, Humaani hauskaa

se sarkas mimillä

tämä kirjoittaja käsittelee Adolf Hitler.

Ja siis kirjoittaa oli paikan päällä siellä

niin kuin miissä

Berlinissa, sillä on tapas Hitlerin useasti.

Ja oli niissä kokouksissa ja muissa seuraamassa.

Aivan uskomaton kirja.

Ja mä haluan sanoa ainakin storitellissä

lukijana on Grover Gardner,

joka on kautta aikojen paras

miespuolinen

lukija. Aivan uskomaton

ääni ja tapalukija

niin hyvä.

Tiestikö muuten, mitkä oli Hitlerin

loppusuunnitelmat Suomen varalli?

No.

Sen pläni oli esimerkiksi, että

isot osat maapallosta, niin ihan vaan

teurastetaan se porukka siellä.

Sillä kun kansa kuntia,

sekit ja muut, niin tuhotaan kokonaisuudessaan.

Mikä oli Suomen rooli tässä

Hitlerin loppusuunnitelmassa?

Suomesta piti varmaan tulla joku hieno

semmonen tämmönen

Croisostema.

Aika hyvä. Suomesta piti tulla

Saksan osa valtia.

Siis tasa veroseksi sinne

Saksalaista jokkoja. Tämä oli siis

toista maailmaista

Saksalaiset mielisi suomalaiset

näin sukulaiskansaksi, silleen

että kun neuvostoliitto hyökkäs Suomeen

se oli Hitlerille ihan

fitun moinen ongelma, koska

tavallinen Saksalainen ei hyväksynyt sitä

ollenkaan, koska suomalaiset

miellettiin Saksassa, että me ollaan

niin kuin näin, me ollaan niin kuin serkuskansoja.

Ja sen takia Hitler oli miettinyt,

että sitten kun hän on voittaa kaikki muut,

niin Suomesta tehdään Saksalle osa valtia.

Mä olin jokaisella, että onpa kiva, mutta siis

mä olin sellaista aika pisöä,

tuli eikä semmoinen, että

ei ku ei sitä käy, hetkone,

ei meitä on, voi, voi.

Mä haluan hyvin lyhyesti

suositella, mä huomasin, että

Lottavuorion mainiossa menneisyyden

jäljillä podcastissa oli tosi

kiinnostava kuulun ja jakso tullut juuri

ulos salaisia symboloja ja symbolien

historiaa, aion kuunnella, sen en ole

vielä kuunnellut, ja kolmanneksi

Mälkömm Gladwellin

New Yorkerin toimittajan

yksi aikamme

kovimista toimittajista

Mainio Revisionist History

podcast-sarja on aloittanut

mun mielestä ehkä kuudennen

kautensa. Tämä on

sarja, jossa tarkastellaan

vanhoja

historiallisia

totuuksia, tieteellisiä

totuuksia muita, tarkastellaan

niitä uusiksi, että menikse ihan

näin, ja se on todella

mainio. Seuraava kausi

riskittyy kokonaisuudessaan USAan

asenlainsäädäntöön ja asekulttuurin

ja mistä se on, ja nyt jo

parin jaksaa aikana on tullut

ihan todella, todella mielenkiintoista

ja peräättävä kamaa, kuten

esimerkiksi sellaista, että

miten koko Amerikan tämä nykyinen

asekulttuuri ja asenlainsäädäntö ennen

kaikkea ratkaistin korkeammassa oikeudessa

ja silloin korkeamman oikeuden

pohjana oli

1400-luvulla

Britanniassa tapahtunut tällainen

asenlainsäädäntö, josta tämä Malcolm

Gladwellin jakso kertoo

enemmän, missä

tämmöinen mies oli ratsastanut

Britanniassa, mä en muista sen

kylän nimeä,

oli ratsastanut sinne, ja sitten hänet

siellä oli

pakotettu luopumaan miekastaan

ja sitten tästä asiasta annettiin

siis tuhat vuotta sitten

Britanniassa oikeuden ratkaisu.

Ja tämä ratkaisu on edelleen

pohjana yhdysvaltalaisessa

asenlainsäädännössä.

Aivan huikeeta

kamaa.

Suosittelen

kuuntelemaan, että miltä kuulostaa

brillianttipodcastjournalismi

ja se onnistuu sarjassa revisionist

history.

Siinä kaikki täältä erää.

Kiitos Matilda Jokinen.

Kiitos Anni Keski-Heikkilä.

Marko Junkkarin täytyy

valitettavasti poistua kesken kaiken,

koska hän oli sopinut

vaamisen. Ei kohan meni seuraavan

jotain todella tärkeän kuulosta tilaisuutta.

Sä ette varmasti lukea asiasta

Helsingin sanomien sivuilta lähipäivinä.

Minun

nimi on

Tuomas Peltomäki ja

ääneäkuvan ja kaiken muun

mahtavan meille tekee tällä viikolla

Ville Veikko

Niemellä kiitos Ville Veikko.

Hei

lähettäkään meille palautetta

myös vihaista ja ilkeää

sanavalinnoista ja muista.

Sitä on riittänyt.

Sitä ajatetaan mielellään vastaan

ja kaikki virheet kyllä oikaistaan.

Ja sen

voi tehdä joko minulle sähköpostiin suoraan

tai kaiken näköisissä Someen kanavissa

At-Uutis-raportia.

Kuullaan jälleen ensi viikolla.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.