Uutisraportti podcast: 17.8.2023: Lintuinfluenssa, lentoliikenteen tuet, pojat koulussa

Hei ja tervetuloa Helsingin sanomien uutistraportti podcastiin torstaina 17. elokuuta 2023.

Minun nimi on Venlo Kuokkainen ja sanomätalon studioissa ajankohtaisista ja kutkuttavista uutisaiheista ovat tänään keskustelemassa politiikan ja taloudentoimituksesta Alli Hallonblad ja ulkomaan toimituksesta Matilda Jokinen.

Terve, terve. Terve, terve. Terve. Terve. Tämähän viikon vartkastinsa keskustellaan lintuinfluenssasta, valtion tukemasta junaa ja lentoliikenteestä sekä pojista koulussa.

Tähän alkuun pitää todeta, että me eletään yhä vuotta 2023, vaikka viikon jaksossa yritettiinkin kuvasti tehdä aikamatkaan tulevaisuuteen.

Itse hän mä en tätä asiaa huomannut lainkaan, mutta onneksi hyvät kuulijat kiitos teille, että huomasi tätä oikaisuopaativan asian.

Ja jakson lopussa luvassa vielä henkeviä keskustelun aiheita, joilla voi joko tehdä vaikutukseen keskustelukuppaniinsa elokuun pimenemissä illoissa,

tai saada kiusalliset hetket tuntumaan vieläkin entistä kiusallisen miltaa.

Lintuinfluenssa

Eli ekaaks lintuinfluenssaan. Lintuinfluenssa leviää Suomessa turkistarhoilla.

Lintuinfluenssa on todettu 24 län turkistarhoilla ja kaikille Suomen turkistarhoille on määrätty tehtäväksi tarkastukset.

Lintuinfluenssaan vuoksi turkiseläimiä on määrätty lopetettavaksi noin 80 000 määrät hiukan vaihtelee eri lähteissä.

Riistäkeskusanto myös poikkeusluvan tuhansien lintujen ampumiselle.

Tästä aiheesta voisi tietysti keskustella hyvin monesta erinäkökulmasta.

Esim siitä, miten tämä vaikuttaa lintuihin, miten tämä vaikuttaa turkistarhaukseen,

tämä ihmiset ja muutkin nisäkkäät, että miten nämä tartuntapuolet.

Mennään vähän erinäkökulmiin tässä läpi, mutta lähdetäänkö ihan ekaaks liikkeelle se, että mitä tässä on tapahtunut.

Miksi tämä on lähtenyt leviämään just pohjemalla ja just turkistarhoilla?

Tässä on korkeappatogeninen H5N1-virus, joka on levinnyt turkiseläimien ruuankautta,

siis villeistä linnuista turkiseläimiin.

Tässä taustalla on se, että turvatoimet ovat ehkä ollut hiukan vajavaiset,

että linnut ovat päässyt kosketuksiin rähun kanssa.

Siellä ei ole siis joissain tämmöisessä varjoita aloiksi tämmöisiä paikkoja,

missä niitä ruokitaan niitä turkiseläimiä, niin niissä ei välttämättä oovia tai seiniä

tai minkälaista lintu suojaa tai verkkoa.

Tähän ei just silleen ole mitenkään täysin uusi asia tai silleen täysin yllättävää asia.

Viime vuonna vaikka Espanjassa oli aika vastaava tilanne,

minkkeihin levisi just lintujen kautta lintuinfluenssaa.

Aika varmaan saman tyyppisistä taustatekijöistä.

Alkuvuodesta on jo varoteltu paljon, että tällaisia lintuinfluenssattavauksia

voi tulla enemmän ja enemmän.

Tutkijat on yrittänyt pitkään jo varottaa, että tälle asialle pitäisi tehdä jotain.

Ei jossin tehnyt mitään.

Kysäinen lintuinfluenssahan on riehunut Euroopassa vuodesta 2020,

että jonkin aikaa, mutta huolen aiheena on nimenomaan tämä leviäminen nisäkkäisiin.

Puolessahan nyt oli vaikka tämä kissa tilanne aika pahaa,

että siellä oli levinnyt kissoihin.

Okei, tätä en ole itse vielä vuongannut.

Pitää vielä palata tohon.

On ikohan se puolassa.

Pitää vielä palata tohon, että tämä voi olla aika monimutkainen.

Miten joku influenssaa leviää sitten?

Ja miten tämä kokosysteemi toimii?

Pitää suositella HS1-messäjuttua, Annika Muutainen ja Karolina Juntunen.

Siinä avaa tarkasti, että miten tämä auti leviää.

Ja oliko se juuri se juttu, missä näistä varjoitaloista puhuttiin?

Kannattaa se, että kuvat voivat avata aika paljon vielä lisää.

Grafikat on tosi hyviä siinä jutussa, tosi avaavia.

Mutta ei vielä siihen, että ensimmäinen tartunta todettiin heinä kuin puolvelissa Suomessa.

Ja nyt tartuntoja on todettu 24 turkistarhalla.

Tämä pautti on ollut aika nopeata.

Tämä on ollut koko kesänä ehkä pinnala oleva uudisaihe,

mutta se on vähän jäänyt, joissa ei ehkä vähän taustalla ole, mutta siellä on ollut.

Mitä ajatuksia tämä vauhti herättää?

Onhan se tosi huolestuttavaa ja kyllä asiantuntijatkin on sanonut, että se on aika huolestuttavaa,

koska lintuinfluenssa ei linnuista kauhean helposti tartu ihmisiin.

Mutta sitten näihin turkiseläimiin liittyy semmoinen riski,

että jos voit tulla sellaisia muuttuneita viruksia, jotka sitten tarttuvat helpommin ihmiseenkin.

Luin kans just jonkun New York Times, silloin oli sellainen juttu alkuvuodesta jo,

missä käsiteltiin sitä, että minkin tavallaan esimerkiksi jotkut tavallaan hengitys.

En tiedä oikeita sanaa hengitys.

Soluresectorit.

Niin on sen tyyppisiä, että ne on vähän idealle ja jotenkin,

että jos niissä pääsee jotenkin harjoittelemaan ja monistumaan ja oppimaan tavoille,

niin sitten voisi tavallaan oppia tulla myös ihmiseen.

Toi kuulostaa ihan kammalalta, että virus pääsee oppimaan tavoille.

Mutta se on se, mitä virukset tekevät.

Niin, se on se kohta sellaista elämässä.

Kokononä oli siinä, vaikka hyvin taitavaa.

Niin.

Toi sanottavaa kuulosti tosi pahaltaan, nyt kun sanoit sen noin.

Siellä se opettelee.

Jotkut parastavaa huhtia.

No, toivottavasti se jopi hirveän hyvin.

Mutta toistaiseksi oppi on ilmeisesti mennyt vähän liiankin hyvin perille.

Miten sitten tosiaan haluan sitä vähän käsitellä?

Tähän lintuininfluenssan taltuttamiseen on nyt otettu keinoksi.

Just aika ehkä raaltakin kuulostava tapa,

että ihan puhtaasti tapetaan ne turkiselaimet

ja sitten tapetaan myös niitä luonnon paraisiin lintuja.

Niin, ja sitten näitä nahtkoja ei voi esimerkiksi käyttää.

Niin, mitä ajatuksia ei herättää?

Tavallaan tämä koko kuvio, että kun tulee ongelma,

niin se tuhotaan, tuhotaan tappamalla.

No ehkä turkiseläinten kohdalla etenkin tuntuu vähän vaikealta

tavallaan se raan määritelmä,

ja ne eläimet hän on siellä hyvimpiä tapettavaksi tarkoitettuina muutenkin.

Että eipä niitä mikään avoinen tulevaisuus siellä odota,

jos se ei heitä listitä tällä tavalla.

Ei välttämättä niin avoinen nykyisyyskään?

Niin, ei nykyisyyskään.

Että tavallaan ehkä se heidän osaltaan on parempi tappaa nopeasti,

kun se lähtee siellä leviämään ja hitaasti kidutaan pois.

Mutta siis tavallaan hän vaikka raalta,

tuntuisi niin siis tavallaan pandemian ehkäisyssä,

niin aika oleellistahan olisi just niitten alkavien

pesäkkeiden tuhoaminen ennen kuin ne pääsee oppimaan

ja leviämään pidemmälle, että tavallaan sitten,

kun se lähtee kunnolla jylläämään se ratas,

niin sen jälkeen on hyvin paljon vähemmän tehtävissä.

Tämä luonnon lintujen tappaminen on sitten taas vähän eri asia,

ja se kyllä tuntuu kaiken tutkimustiedon valossa aika kiinnostavalta ratkaisulta,

koska se ei välttämättä olekaan heti hokas.

Esimerkiksi, koska tämä lintuinfluenssahan on levinnyt

ensisijaisesti naurulokkien kautta,

joka on semmoinen mustapäinen loppilintu,

mutta se on rauhotettu, niin tämä tappo lupaa,

esimerkiksi koskenut niitä laisinkaan vaan muita lintuja.

Sitten se on vähän ironista, että tapetaan tavallaan vähän niin kuin väärä yksilöitä.

Niin, ja sitten myöskin, että se, että tapetaanko niitä luonnon lintuja,

niin kuinka järkevää sitten lopulta on,

koska mitä ne tekee siinä kohta on, ne lähtee hajaantumaa,

ja sitten hän saattaa käydä niin, että ne vie sitä jonnekin muualle.

Joo, tätä on kritisoitu myös toki tätä asiaa,

ja mun mielestä se oli myös mielenkiintoinen tai hyvä pointti,

minkä Matilde nosti teisiin siitä myös,

että ne eläimet myös kun ne sairastuu,

nyt puhutaan näistä turkiselämistä, niin hän myös kärsii siitä taudista,

että se on inhimillisen kärsimyksen kannalta, niin sitä voi miettiä,

että kumpi se on parempi vaihtoehto,

vaikka ehkä ajatuksena ei kaksi voi tuntua aika julmoitakin se,

että päästetään päiviltä yksilöisentäkin, päästään ongelmasta eroon,

mutta just tavallaan se kärsimys on siellä taustalla myös.

Turkis siinä jutussa, siinä ytimessä jutussa oli aika kylmävästi kerrottu siitä,

että miten ne eläimet voi siellä tarhoilla, jossa sitä lintuinfluenssa on.

Ja sitten tavallaan ehkä olisi ihan taas ajankohtainen keskustelu,

että kun aika paljon on tai aika pitkään on jo varoteltu,

että pandemioiden riski tavallaan on koko ajan kasvamassa,

jos on tälleen havaittu tällainen ongelma, joka on turkistarhat,

joissa jo useimmassa maassa turkistarhoissa on alkanut leviämään lintuinfluenssa,

niin kyllä hän se vähän herättää keskustelun siitä,

että kuinka tärkeitä meille nämä turkistarhat on,

ja mikään itten kestävyys tai tulevaisuus on.

Haluan vähän haastaa enääkökulmaa,

koska tässä on myös käytö vaikka esarimielipidepääställä

keskustelua siitä, että pitäisi koko turkistarhaus lopettaa,

tähän on poliittisesti ikuisuusaihe,

mutta tavallaan se, että on aika äärimmäinen vaihtoehto

myös, että kun tulee ongelma,

niin sitten lähtee sitä tuhomaan sillä ajatuksella sitä ongelmaa,

että lopettaa kokonaan joku elinkeinoversus sitten,

että yritetais vaikka parantaa näitä oloja,

jotta ne vaikka linnut eivät pääsivät lentämään sinne

varjotaloihin, miksi niitä kutsuttiin, niin tavallaan sinne.

Asiat on aika silleen, niissä on monta harmaan erisävyötä.

Se on totta, mutta turkist tavallaan se tietenkin ei ole

keskustelu enää, mikä liittyy pelkästään lintuinfluenssaan,

että turkistarhaus nyt ei ole suomalaisten keskuudessa

kauhean yleisesti hyväksytty elinkeino muoto tällä hetkellä,

ja sitä asiaa ei ole hirveästi,

tai että siinä on aika paljon puutteita,

jotta se saadaisi sellaseksi, että isoin osa

kansasta voisi sen hyväksyä.

Se on myöskään Euroopan tasolla kauhean hyväksyttyä

enää tässä vaiheessa.

Joo, mutta hei, nyt mä haluan kuitenkin ottaa

myös tässä kohtaa tämän hatun päähäni,

tämän elinkeinonharjoittain hatun.

Ja just se, että Suomessa on yli 400 turkistarhaa,

ja tuotetaan yhtänsä noin miljoona turkiseläintä.

Mä miitin, että millaisia vaikutuksia

tällä lintuinfluossa voi myös olla

näille elinkeinonharjoittajille.

No siis varmaan ihan tosi isoja vaikutuksia

siinä mielessä, että jos joutuu tappamaan

kaikki eläimenensä mahdollisesti,

ja sitten niitä turkeeksiä ei saa edes käyttää,

niin kyllähän se on niin kuin inhimillisesti tosi tragista.

Ja mä just miitin myös sitä, että nyt pitää

oikeastaan myös toista juttuua,

jossa sitten Nadia Paavollaan kirjoittama juttu aiheestaan,

niin siinä tuodaan just tämän elinkeinonharjoittajan näkökulmaan.

Se oli hiukan aikaisemmin kirjoitettu.

Ja sieltä tuotiin myös esiin sitä,

ylipäätään sitä turkisalaan tilannetta,

ja sitä, että miten tavallaan mä se,

että tämä lintuinfluossa on nyt tullut,

ja sitten aiheuttaa tällaista haastata elinkeinonharjoittajille.

Niin sitten kuitenkaan se tilanne ei myöskään

sitä ennen helppo.

Eli just se, että siellä oli esimerkkiä,

oliko se huhtikuun 2022,

kun järjestettiin turkisuutokaupaverkossa,

niin 90 prosenttia vaikka minkinnahoista jäi myymättä.

Niin tavallaan se, että tämmösen kauden jälkeen

tulee sitten vielä tällainen toinen haaste,

niin se voi monessa elinkeinonharjoittajasta tuntua aika rajulta.

Varmasti voi.

Ja kyllä mä ajattelen, että jos tässä jotenkin aletaan

miettiä jonkin tyyppistä siirtymää tästä nykyisestä

turkistarhauksesta johonkin muuhun,

niin kyllä sen siirtymän pitäisi myös olla

niille elinkeinonharjoittajille oikeudenmukainen.

Se oli tietenkin aina sitten poliittinen kysymys,

että millä tavalla se oikeudenmukaisuus taataan.

Näinhän se on.

Ja siis niin kuin,

kyllähän toi tavallaan jo 90 prosenttia,

jotain tuotetta jää ostamatta,

niin se herättää aika ison kysymyksen,

että onko tää enää niin kuin sellainen tuote,

jota ihmiset haluavat tai jota kannattaa tuottaa,

jos se josta ja niin kuin ole ainakaan näissä

mittasuhteissa.

Kyllähän se vähän niin kuin siitä kertoo,

ja silloin kannattaisi niin kuin jotenkin pitäisi

yhteiskuntana katsoa vähän eteenpäin,

että mikä on se seuraava askel.

Ja sitten tavallaan niin kuin tässä on nyt vähän

hyppään taaksepäin tähän niin kuin yleisen

lintuinfluenssa asiaan, että se on se pieni pelko,

että ihmiset on varmaan aika silleen niin kuin

väsyneitä pandemian uhkaan,

ja ketään ei ehkä ihan hirveästi tällä hetkellä

kiinnostaa joku pandemian ehkäisy,

koska ihmiset on silleen, että come on.

Kyllähän tässä on jo kärvisteltä,

ja on ollut rajoitteita, ja on ollut sitä sun tätä,

mutta sitten taas jo niin kuin koronastakin

varoteltiin tai ei nimenomaan koronasta,

mutta siitä, että joku pandemia voi olla tulossa,

niin jo pitkään, ja sehän ei tarkoittanut sitä,

että sitten kun se yksi tulee, niin se jää siihen,

vaan se oli enemmän sellainen osoitus,

että meidän nykyinen maailma toimii vähän niin kuin

sillä tavalla, että ollaan tosi alttiita pandemioille,

ja se tarkoittaa, että se on hyvinkin todennäköistä,

että se tapahtuu uudestaan,

ja silloin jotenkin pitäisi reagoida ajoissa,

koska vaikka se nyt olisi esimerkiksi tietyille,

eli keinonharjoiteille iso juttu,

ja he tarvitsevat siihen tukea,

niin se on silti huomattavasti pienempi juttu,

kun jos sitten taas Euroopassa vaikka pääsee leviämään

niin kuin laajemmin, niin kuin tämä asia,

niin sitten se vaikuttaa kaikkiin taloihin siinä vaiheessa.

Puhuksen nyt tavallaan pitää vähän tarkentaa,

että puhuksen nyt pandemioista just tällä tavalla,

että ne vaikuttaa vaikeusteen,

eli keinonharjoittajien vaipuhuksen siinä mielessä,

että koska nyt huronan kohdalla on puhuttu myös ihmisistä,

ja ihmisiin tarttuvista viruksista,

niin tavallaan kummassa se nyt puhut tässä kohtaa.

Ihmisiin tarttuvista, että jos se virus kehittyisi sellaseksi,

että se pääsi ihmiseen, mihin on vielä matkaa,

mutta sitten se, että siihen on matkaa,

niin ei tarkoita, että se olisi vahdo tontaa.

Niin toki nämä leviävät virukset on ollut tosi vahvasti yhteydessä

nimenomaan eläintuotantoon,

sekä koronaa, että nyt tämä lintuinfluenssa,

ja lintuinfluenssalla on myös historiaa,

että se on levinnyt täällä tässä siibikoria

tuotantotlaitoksessa myöskin.

Niin kyllä mun mielestä tässä on ehkä sellainen

isommankin keskustelun paikka jossain kohtaa siitä,

että onko tämä nykyisen kaltainen tehostettu eläintuotanto

sellainen pitkällä tähtäämellä kestävä tapa,

jos sieltä sitten tulee näitä muuntuvia

ja tosi korkea patokienisiä viruksia.

Jossainhan just varoteltiin kanssa,

että tämä sama, mitä nyt on tapahtunut

niin kuin Turkistiloilla niin, että voisi tapahtua

periaatteessa myös possu sika,

possu eläimille, ja että niidenkin tilaa.

Mitä näitä nyt on?

Näitä on eläimiä, possu eläimiä.

Ja että nekin tilat pitäisi tarkastaa,

että joittenkin, jos on iso lintuinfluenssa uhka,

niin että pitäisi tarkastaa myös niitä,

ja sehän on vielä tavallaan,

sekä vielä isompi elinkeino,

että vielä laajemmilla,

niin kuin maantieteellisillä alueilla löytyy

isoja sikatiloja kuin mitä löytyy,

niin kuin Vaikkaminkki, YM, Turkistiloja niin,

tiinäkin.

Hei, vähän jo sivuttiinkin,

tätä ihmispuolta,

niin mennään vielä vähän tarkemmin siihen,

että millainen riski tai onko sellaista,

että se virus leviää ihmisiin,

niin vähän sitä sivuttiinkin,

mutta miltä se näyttää nyt tämän?

Niin, tietenkin just vähän riippuu siitä,

mikä sen viruksen seuraava oppimisaskel on,

että kuinka tarttuva se on ihmisiin.

Ehkä mä haluaisin nostaa sen asian esiin,

että yksi semmonen, mikä on luonnonlintujen näkökulmasta

tavallaan huolenaihe tai pelko,

on se, että ihmiset alkaisivat pelätä lintuja liikaa,

tai jotenkin, että lintuviha tulisi jotenkin esiin.

Se olisi sellaista aitoasia.

Perkeä nyt jo lintuja, vaikka kuinka paljon?

Minä kään kaikista linnoista välttämättä niin paljon,

ja vaikka poskihan heti esimerkiksi ei ehkä ole aivan suosikin lajini,

mutta lähinnä se, että kyllähän perushygienian avulla selviää aika pitkälle,

että ei tarvii mitään luonnossa liikkumista vaikka varoa,

tai jos et toki ois, ei kannata välttämättä kuolleita lintuja lähteä,

syömään tai...

Mitä mä ois näin maistattu kuolleita lintuja?

Minä ennen olen, sillä ei ihan raakana, jossa on löytänyt.

Mä luin Birdlife Suomen sivuilta tämmöisen yhdessä tapauksesta,

jossa ihmiset sairastoivat kyniessään luonnosta löytämään

lintuinfluenssaan kuolleita joutsenia ruuaksi.

Mitä? Kaikenlaista ihmiset puuhaa.

Naurulokki oli kyllä lapsena mun lempilintu,

että on vähän surullista, että niilläkin on tälläinen kohtalo nyt koittanut.

Siis mun täytyy sanoa kan samaan, että mä kuulin tämän naurulokkia.

Sittenkin herätti ihan eri tavalla syympatioita,

vaikka jostain valkoposkihan, tai sillä tavalla,

että ehkä tuossa oli mitä sä sanoit,

niin siinä on ehkä oikeasti pointtia,

vaikka mä vähän nyt nauraskelin tällä tai oli sillä,

että linnut on jo pelkää niitä muutenkin, mutta...

Taustalla ehkä se, että mä tosiaan harrastaan lintuja jonkin verran,

ja se on ehkä semmoinen harrastus, että aina välillä,

kun siitä asiasta puhuu, niin tuntuu vähän kuin olisi joku lapsi,

joka puhuu jostain mielikuvitus ystävästä.

Että tässä kuuluu aika tiltauttia, kuuluu hippiäinen,

ja sitten keskustelukumpani reaktio usein on sellainen,

että ah, et, ei kiva.

Kiva sulla.

Lyset ei arvosta lintuja tarpeekse.

No ei, emme tarkoita sitä,

mutta se on ehkä semmoinen...

Se on omaa semmoinen pieni kiinnostuksen kohteensa,

jos sitä kiinnostusta ei ole,

niin sitten jollain tavalla maailmaa ehkä hahmottaa vähän eri tavalla.

Ja siis tota, ja varmasti myös se, että tavallaan,

kun puhutaan myös näistä linnuista,

ja siitä, että kuitenkin lintuinfluensa on haastava tilanne,

linnuille siinä on kuollut paljon lintuja,

niin pitää ehkä jostainkin muistaa myös se,

että me ei voida luonnosta ottaa jotain yhtään asiaan,

mistä me vaikka ei tykätä.

Eli tämä nyt, että se on vaikka se valkaposkihan,

niin ei voida poistaa,

koska ikousysteemit on niin monimutkaisi jotenkin kokonaisuuksia,

ja just se, että voi olla myös tosi vaikea hahmottaa,

että miten se koko ketju menee,

ja mitkä ne seuraukset on,

niin tavallaan jotenkin tämmöinen kokonaiskuvan hahmottaminen

myös voi olla todella vaikeeta.

Näinpä, ja niin kuin tavallaan,

just se, että tällä arkiihmisenä,

vai kaikista meistä on nyt tullut ammattivirologeja,

koronan myötä ainakin jos Twitteriä sellaista nykyistä äksää,

niin tuli ainakin sellainen vaikutelma,

että varovainen on ykkös asiantuntija tässä, miten leviää,

mutta se on varmaan aika vaikeasti hahmotettava ja ennakoittava,

että missä kohtaa,

se muuttuu kuinkakin suureksi riskiksi ihmisille vaikka,

mutta tavallaan ehkä on nyt huomattu,

että kannattaa mieluummin olla ajoissa varovainen,

kun siinä kohtaa,

kun maito on kaikki alle kaatunut varovainen,

koska se, mitä vaatii, on ihan eri taso,

kun täistä lintuinfluenssastiust on ollut sitä,

että sitten jos se pääsi leviävään,

niin se on ihan hirveästi tappavampi,

kun vaikka korona oli,

niin sitten tavallaan se tuo siihen oman eri askeleensa,

ja nyt vaikka vielä ollaan ihmisestä hyvin kaukana,

niin on kuitenkin ollut esim. puolankissa jutut.

Nekin oli silleen, että ne oli aika silleen eri puolilla

ja aika erityyppisiä kissoja,

että oli sekä ulkokissoja, että sisäkissoja,

että siitä oltiin aika huolissa,

että miten se on levinnyt niin erilaisiin,

ja niin kuin toisistaan,

vaikka turkistarheeläimet on kuitenkin ollut silleen,

että se iskee yhteen paikkaan,

missä ne eläimet on aika supussa keskenänsä,

mutta sitten, että siinä kohtaa,

kun se alkaa tolleen leviään erilään toisista oleviin yksilöihin.

Joo, mä sain kiinni.

Hei, tämä haluan vielä lisätä tähän lintuinfluenssaan

ja ihmisiin, niin silloin,

tai hetkainen, silloin,

kun se oli oikeasti ongelma,

ja leviin ihmisten kannata siinä mielessä,

että se löysi ihmisiin, niin se tapotaan H5N1-virus puolet,

ihmisesti, johon se onnistu tarttumaan,

ja se ei kuitenkaan tarttunut silloin ihmisestä toiseen,

mutta mä mietin sitä, kun mä luin tämän ohdan,

ja mietin se, että mä oon seuranut tätä,

miten tätä on uutisoitu, ja miten tähän on reagoitu,

niin mulla on jotenkin välittömästi heräs se kysymys,

että jos tämä on oikeasti ollut jotenkin näin hirveän ja pelkoa lietsova,

niin miks tästä ei puhuta nyt enemmän,

ja sitten toisaalta mun tuli tämmöinen helpotus,

että hei, heranjasta se tämän kaad,

että jos ihmiset ei tällä hetkellä jakson jotain lietsoa

että onhan sitä panikkiä ollut tarpeeksi,

niin miten te ajattelette tästä?

Varmaan lintuinfluoseskoon, kun se on tavallaan vähän tuttu,

tai siis silleen, että erilaisia lintuinfluensseepidemioita

hän on ollut jo en muista kuinka pitkään,

mutta siis silleen jo vuosia, vuosiasiasta.

Ja siis tämä oli joskus 2000-luvun vaihteessa

sitä tota alinfluoressiaan ja pandemian pelkoa lietsi,

että se on, mitä mä kemoin.

Siis tavallaan ihmisille voi tulla sellainen,

että onhan näitä kuultu, ja se ei johon kuitenkaan

koskaan tullut omalle kohdalle tai niin kuin lähipiiriin.

Niin, kyllähän niin kuin tavallaan sitten,

sit jos, mun mielestä jo,

lintuinfluenssa on tosi huolestuttavaa,

ja on just ehkä nimenomaan se,

että millä tavalla se saattaisi muuntua

sillä tavalla, että se olisi ihmisille nykyistä

tartuttavampi,

mutta sit just ehkä,

ehkä sit siinä kohtaa just puhutaan

enemmän sit ihmispandemiasta,

sit siinä kohtaa, kun siitä tulee oikeasti

sellainen niin kuin tosi iso uhka,

että kyllähän niin kuin erilaisia viruksia

ja bakteereja on paljon maailmassa,

että se on ollut tosi tappavaa, niin ainakin koronan kohdalla,

joissakin muistanne varjanteista, kun puhuttiin,

niin usein ne, jotka olisi vähän vaarallisempia,

ei myöskään välttämättä ollut niin hana koita leviämään.

Niin, sehän on tavallaan virukselle huono olla

hirveän tappava, koska

jos sä tapaat ihmisen ja

vielä etenkin, jos tapaat nopeasti, niin sehän

ei pääse levittämään sitä,

että jotkut Ebola-pandemiatkin, niin hän on

yleensä jäänyt aika paikallisiksi,

kun se on niin tappava ja sit siihen

myös tietenkin puututaan eri tavalla,

mutta sit tällainen korona, joka on tosi

monella piilevänä,

niin sitä hän levitetään tosi helposti,

kun kaikki vipeltää

sen viruksen kanssa ympäriinsä.

Joo, ei mä siis, lähinnä vaan,

ihanaa, että ei ole samasta joukkohysteriaa

myöskään tästä, että sellaista

ei kaivata, mutta

tämän tottaan, että silti mä oon tostolle

myös tällaisia seikkoja.

Se on vähän kurja ehkä, että ihmiset

jotenkin yleensä on joko joukkohysteriassa

tai sitten joukkolamaantumisessa, tai siis silleen,

että se oli hyvä, jos ihmiset voisi olla

silleen rennollotteja, ihan niin kuin

rauha selämänsä kanssa, mutta silti

ottaa vakavasti niin kuin tietynlaiset

ennakointitoimet.

Ehkä se jotenkin tällä hetkellä ei hahmotun

niin kauhean hyvin vielä yhteiskunnassa,

koska se on nimenomaan rajattu näille

turkistarhoille, toki jonkin verran

tulee vastaan ihan

liikkuessa, niin kuolleita lintuja tuntuu

enemmän tulevan,

mutta kuitenkin se on

ennyliä, enkä syö,

mutta

muuten se on kuitenkin suhteellisen

näkymätön, ja just niin tarkkojen

turvatoimien takia, niin eihän sieltä

olla myöskään niin kauheasti muut, kun asiantuntijat

käy.

Joo, ja toki tästä tyyntä osoittaa huomioon,

että me katsotaan tätä asiaa

hyvin täältä pääkaumpunkiseudulta päin,

että jos asia tapahtuu pohjemmaalla,

ja siellä tämä turkistarho on

elinkeinoja ja muuta, niin siinä

tota,

siinä voi tulla sellaisia harhoja

ajatuksissa, että ei tavallaan hahmota

sitä kokonaisuutta, kun se ei

siihen vaikka omaan lähipiiriin

osu. Yksittäinen sellainen asia

myös on se, että Suomessa ei kauheasti

ole sellaisia lintuja, kun esimerkiksi

vaikka se norjan pikku kajava,

niin se on kuollu ihan tuhansittain

siellä, jotka pesi

sellaisissa niin, kun kutsutuissa

kolonioissa, että ne on

hirveän paljon lintuja samassa paikassa

samaan aikaan, niin sitten se ei välttämättä

ole sentäkijä myöskään Suomessa niin näkyvää

tai niin, niin kuin

tuhoisaa, koska meille ei ole

niin paljon sellaisia lajeja, jotka tälleen

tekisi.

Joo, hei, tästä oli

riittäisi puhuttava vielä paljon, mutta

seuraavaan vaiheeseen, eli

liikenteen

lentoliikenteen tukiin.

HS kertoo, että Suomen valtio

tulee tukea

ostojen kauttamaan sisäistä lentoliikennettä

huomattavasti muita liikennemuotoja enemmän.

Valtioon ostoilla

viilataan siihen, että valtio ostaa

kannattamattoman

kannattamattomia joukkoliikenteen

valveluita tai siis sellaisia palveluita, jota

ei olisi yritysten kannattavaa

järjestää. Ja valtion suora tuki

lentomatkusta kohden

99 euroa per matkustaja

ja sitten taas vastaavasti

junamatkankohdalla, se olisi niin kuin 4 euroa.

Eli tässä on

yli 20 kertaa

enemmän tukea lentomatkustukseen

vertona junamatkustukseen.

Ja

oli tämä, oli sun juttu ja

ennen kuin aletaan perkaamaan

vielä tarkemmin, että mitä tässä on taustalla,

niin voisiko sä vähän vielä avata,

mä en halun tuoda ilmiötäkin tätä

vähän journallistista prosessia, niin

miten tämä on asia selvis ja miksi

tästä puhutaan just nyt?

No, tässä tietenkin taustalla on

se, että

keskusteltu tosi paljon lentämisestä

ja lentämisen ilmaston vaikutuksista,

joka usein herää tämmöisten

erilaisten ilmaston

muutokseen, kytkettyjen

sään ääri ilmiöiden ja erilaisten

luonnon katastrofien kohdalla,

joka nyt sitten tänä kesänä

suomalaisille oli just roudoksen,

erityisesti maastopalot ja välimäärä

ylipäätään.

Niin sitten sitten tavallaan

perhdyttiin tämmöisiin lentämiseen

ja matkailuun

keskittyviin seikkoihin

ja mua alkoi kiinnostaa se, että

millä tavalla Suomen valtio

suoraan tukee

lentämistä muihin kulkumuotoihin verrattuna.

Se oli tavallaan tän jutun

jutun alku ja sitten ensimmäinen asia,

mitä sinne kohtaa tehdään,

aletaan sitten soitella eri ministeriöihin

ja vähän kirjaa tässä tietoa, koska

se, että käy itsellä

läpivaltion budjettia, niin se on sellainen

taito, jota itselläni välttämättä

ei niinkun kauhean syvällisesti ole,

koska se vaatii aika paljon

työtunteja, niin ministeriöstä

usein näistä näissä osataan sitten myös auttaa.

Joo,

hei, voiko sinä vielä vääntää

rautalangasta, että mistä

me puhutaan, että kuuluuko vaikka joku Helsinki

Oulu tähän kategoriaan

vai kuuluu, onks tässä kyse

jostain toisenlaisesta?

Me ei puhuta Helsinki Oulu yhteydessä,

koska se on markkina ehtoinen,

eli sitä ei ostata.

Eli tässä puhutaan nimenomaan

sellaisista

lentoliikenteessä kotimaassa, huom.

Paikastaan kotimaassa ei ulkomaan

lennossa, jotka toimivat markkinaehtoisesti.

Mitä valtio ostaa

nyt tässä tapauksessa finna-erilta,

joka voitti sen kilpailutuksen,

koska se olisi

muuten kannattamatonta

se lento.

Nimenomaiset kentät,

joita tässä käsiteltiin,

on sellaisia

muun muassa sellaiset kentät, jotka

joiden lentoliikenteen finna-er

pitkälti lopetti

koronan myötä

ja valtio alkoi ostaa.

Kentät on kajaani kemi kokkolla,

Pietarsaari, Joensuu,

Jyväskylä.

Eli olisiko tilanne se, että jos valtio ei

tukisi, niin

näitä ulentoja ei olisi?

Ei välttämättä.

Varmaan lentoja olisi

vähemmän.

Sitten pitäisi etteä muita rahoitusratkaisuja.

On muitakin kenttiä Suomessa,

joissa on jonkin tyyppinen

kunnallinen rahoittaja.

Yksi näistä on esimerkiksi Pori,

jossa Porin kaupunki vastaa suurasta osasta

niistä lentoliikenteen

kuluista, mutta siellä on

myöskin paikallinen kauppakamari.

On myös yksi

näistä rahoittajista.

On todennäköistä, että

jos ei tullis mitään

tahoa, joka olisi

rahoittanut rahoittamaan,

lentoliikenteen

kyseisille kentille vähennissä

huomattavasti.

Minun on pakko nostaa yksi tosi mielenkiintoinen

faktaa tältä sun jutusta.

Tämä

kuvaa ehkä tilannetta kanssa,

että välillä tulee leennetty

jopa tyhjä lentoja,

ja keskimääräinen täyttöaste

olisi 25 prosa,

niin se ehkä kuvaa sitä

markkinaehtosuutta

tai markkinaehtoisuuden vaikutusta,

jos sellainen olisi, niin ihan varmaan

hirveästi ei silloin lentoja

olisi, jos tilanne on tämmöinen

erityisesti nämä tyhjät lennet.

Se on sellainen, että

se on jonkin verran ilmeisesti

kokonaisukuva, on parantunut tänä vuonna,

kun lentoliikenne on vähän elpynnyt

niistä koronavuosista, että

se on semmoinen viime vuoden

lopuksi, niin joo.

Hei, mut nyt Matilda, mitä ajatuksiin

sulle herästä tästä jutusta, tästä aiheesta?

No siis

mun mielestä

aina on ollut silleen jotenkin

absurdi asia, että

kuinka paljon Euroopassa joutuu

ajoittain pulittamaan

junamatkasta verrattuna lentomatkaan,

niin se

on aina tuntunut ihan

koomiselta, että

se jotenkin korostu tosi selkeästi

tota, kun asuin peräkkäin

Joensuussa ja Madridissa

niin juna

Joensuusta Helsinkiin

kesti 4 tuntia 20 minuuttia

ja maksos

melkein sama verran

kullentomadridista Helsinkiin joka

kesti 4 tuntia 20 minuuttia

niin lopputuloksena halusin, kun mä vierailla

mun perheelluana

Madridista tai Joensuusta, niin se oli mulle

about yhtäsuuri vaiva ja about

saman hintasta,

mikä tuntuu aika absurdilta

ja sitten

noista junainvestoineista

niin miettii, että

kun junaan kerta käytetään

noin vähän

niin siellä näkis aika

isoja mahdollisuuksia, jos siihen sijoitettaisiin

enemmän rahaa, että kuitenkin

joissain Euroopan maassa saadaan

vaikka joku

Barcelona-Madrid-junaväli, niin se on yli

600 kilsan matka

ja se on 2,5 tuntia

niin Suomessahan ei ole tälläsiä välejä

missä sä huristaisit 600

kilsaa 2,5 tunnissa

että siitä jäädään aika kauas

ja ne on tietenkin hirveän kalliita

investointa ja mutta tavallaan

että kun toi lentämiseen

hän tavallaan se vetovoima liittyy

usein siihen nopeuteen, että kaupunginkilpailukky

paraneeku, silloin niin kuin nopeet

yhteydet muihin kaupunkkeihin

niin se

tavallaan se lentämiseen ei pitäisi olla se

hainut vaihtoehto aina niihin nopeisiin

yhteyksiin, että junallakin voidaan saavuttaa

aika nopeita yhteyksiä

ja siitä puuttuu se sellainen lentomatkustuksen

jäykkä etukäteen saapuminen

ja odottelu ja ollaan

tavallaan yleensä suoraan keskustassa

keskustassa, niin junaan voisi liittyä

ympäristöasioiden lisäksi

mutta tietenkin tämä ympäristö on tässä

tärkeä asia, mutta tavallaan junassa olisi

paljon hyviä puolia, jos siihen investohi

taistaa.

Niin ja siis pakko tarkentaa sen verran

luvussa, mitä missä keskustellaan

niin tässä nyt ei ole niitä

junaliikänteen, investointia

infrastruktuurin kohdalla uuden rakentamiseen

tai muuta. Tässä puhuttiin

just nimenomaan niistä valtion ostamista

tietyistä vuoroista

ja siitä, miten se tukisumma

tavallaan jakautuu sen mukaan

että kuinka paljon siellä on matkustajia

siinä kyseisellä reitillä

junalla VS

sitten lentokoneella.

Eli sitten kyllä siis Suomessa kyllä

tehdään erilaisia ride-infra-investointia

ja kunnostetaan junaratoja ja

muuta, mutta

toki se ehkä pistää kysymään, että

jos näitä maakuntalentoja

hankitaan ja ne on

tavallaan vähän keino-tekoisen

halpoja sen takia, koska

valtionita tukee, niin onko siinä myöskään

sitten

kannustinta rakentaa, esimerkiksi

niitä nopeampia junayhteyksiä

samalla tavalla.

Niin sitten kyllä jotenkin herää salain kysymys, että sen sijaan,

että lentäis vaikka jo en suusta,

niin jos se nyt on se junaratasen

neljä ja puoletuntia vaut,

niin että voisiko siihen saada

vaan niin paljon nopeamman junayhteyden,

että sitä ei tavallaan tartti sitä

lentoa, että mikä on se pakko, että

niin kuin se matkan olisi

pakko taittua nimenomaan lentäen.

Mutta hei tota, vielä vähän

siihen, että vaikka Matilda

viittasitkaan tähän Madridiin ja muuta

niin just se, että

että mitkä ihmiset

tai mihin tarkoituksiin taas sitten Suomen sisällä

juuri näitä, niin kuin sisäsi

näitä, näitä lentoja,

niin mihin näitä käytetään.

Onko se juuri se vetovoimasuus

siihen bisnekseen tai muuhun

vai mihin näitä tarvitaan?

Neitä on perusteltu alueiden

saavutettavuudella ja sitten myös elinkeinoelämän

tarpeilla

ja näitä alettiin nimenomaan ostaa

Marinin hallituksen aikana

perusteena se koronatillanne,

mikä siinä kohtaa oli.

Ja sitten ajateltiin, että tämä on tämmöinen

siltäratkaisu markkinaehtoisen liikenteeseen.

Nyt hän sitä ei oikein voi enää perusteella

koronalla, mutta on kysymys, että

mitä tämän hetkinen hallitus

aikoo tulevassa

budjettiriihessään tähän asiaan

tehdä. Mutta niin, että ketkä

näitä maakuntelentoja käyttää,

niin työmatkustajat varmasti ainakin

turistit uskoisin myös, että

jos on just vaikka

lento Helsinki-Vantaalta jonnekin

kaukomaille,

niin sitten ehkä halutaan mieluummin

tulla helpommin.

Samalla välineitä.

Lento yhteydessä sitten Helsinkiin.

Mutta siis tavallaan

koronassa kävi ehkä jotenkin yleisesti

lento liikenteelle silleen hassusti,

että ennen

koronaa tavallaan lento liikenteen

haitoista puhuttiin hirveästi

sekä Suomessa että maailmalla,

niin kuin yleisesti

kiinni Ruotsissa esim. saatu lentäminen

niin kuin jo laskuun ennen koronaa

sen lentohäpeen ja tällä sen kautta

ja Suomessakin oli tyyli

musta kotusvalitsi, must

lentohäpeä tai joku tälläinen

valittiin vuoden tai kuukauden

sanaksi ja niin kuin sitä,

se oli hirveän pinnalla ja pohdittiin, että

miten tätä saataisi vähennämään. Ja sit kun

lentäminen lähtikin oikein rytinällä

vähennämään, niin sit mentiin kenemmän

paniikkiin, että Herra Jästas nyt se on

vähentynyt se lentäminen ja sit aika

monivaltiotukia aika raskaastikin

niiden niin kuin

kansallisia lentöyhtiöitä

niin kuin etsin jotenkin

siitä keskustelusta, että

niin kuin ja mä en tarkoita, että niitä

olisi voinut jättää kokonaan tukematta,

mutta tavallaan siinä niin kuin kokonaan

unohdettiin se, että meidän oli tarkoitus vähän

niin kuin pyrkiä siirtymään tästä liikennemuodosta

vähän muihin liikennemuotoihin,

niin se keskustelu jotenkin

unohdettiin ja yritettiin

vaan niin kuin täysillä elvyttää sitä sille

samalle tasolle keskustelmat

tai ihan hirveästi siitä, että onko se sama taso

oikeasti se taso mihin nyt kannattaisi

tähdätä vai kannattaisiko

niin kuin etsiä joku välitaso

mun on myös pakko

tässä ottaa taas tämmöinen

tällainen hattupäähän, että siis joku

voisi tässä yhteydessä ihan hyvin todeta

että mitä merkitystä

tämmöisen yhden

pienemmän sisäsillä

lennolla erityisesti, vielä kun ne ei ole kaikki

sisäset lennot vaan on tämmöisiä

mistä on puhuttu

niin tavallaan, että miksi me nyt johdetaan

jostain ilmaston asioista

eikö tämä elinkeinoelämän tarpeet

painaa tässä vaakakupissa enemmän

ja eikä tämä

päästöin asia

eikä tämä vois

enemmän katsoa enemmän EU-tasolla

että onko meidän Suomessa mitään järkeä

jotenkin lähtee tämmöistä

kuitenkin aika pientä osa asettajani

jollain tavalla syyllistämään tai kurittamaan

eikä tämäkin ole ihan semmoinen relevantti

katsata kantaa tai joku voisi hyvin ajatella

aina. Siinä mielessä hän kyse

ei ole aivan pienestä

että sen voi toki pilkkoa tollaiseksi

pieneksi asiaksi, mutta tavallaan

tutkijat on jo pidemmään ollut huolestuneita

yleisesti yritystuista, jotka on

ilmastolle haitallisia yritystukia

ja niiden tukien kirjo on paljon laajempi

kun nää

kyseiset lentomatkate, että tavallaan

valtiotukkeja aika montaakin

elinkeino toimintaa nimenomaan

jotka on taas ilmaston kannalta haitallisia

niin kyllähän siinä on välillä

silloin se ristiriitä, että jos samalla

valtiona sanotaan, että me pyritään

nyt pyritään tähtämään

tähän ilmastotoimintaan

mutta sitten kuitenkin oikein väiväkisin

elvytetään sellaisia toimintamuotoja, jotka

on ilmastolle haitallisia, niin siinä on

sellainen vähän niin kuin

et porskutetaan niinku kahteen suuntaan

jotka vähän niin kuin menee vasta

on ristiriraskeskenä.

Niin siis kun katsoo globaaleja

lentoliikenteen päästöjä, niin on hän

nää Suomen maakuntaleen nyt aivan

pieni hituunen

siinä kokonaiskuvassa

mutta sitten jos ajattelee, että tavallaan

niiden ostolentojen

määrää, että kuinka paljon

sieltä ihmisiä matkustaa, niin kyllähän

siinä kohtaa ne henkilökohtaiset

hiilidioksili päästöt nousee

aika isoks per matkustaja.

Nyt se on sinänsä ihan

niin kuin relevantteja pohdintaa, että

kun lentäminen on tosi ilmaston intensiivistä

niin missä kohtaa tavallaan pitää

miettiä sitä, että

kuinka iso se päästä kuorma on

nimenomaan per

ihminen.

Ja myös ehkä

on relevanttiin miettiin niitä korvauskeinoja

koska tavallaan ihan pahimmat

lennot on niitä pitkiä mantereen välisiä

mutta toisaalta ne on myös niitä

lentoja, joilla on kaikkein hankalinta

löytää tavallaan korvaava metodi.

Jos sen lennät jonkun valtamerän yli

niin se korvaava metodi olisi sitten laiva

ja senkä päästöt ei ole kauhean hyvällä

tasolla ja se sitten kestää viikkokaupalla

niin se on tavallaan se korvaava keino

on tosi hankala, jossa on oikeasti pitää

päästä sinne, mutta sitten

vaikka sekä Suomeen sisällä

ihan niin kuin EU-tasolla

vaikka EU-sisällä

niin niitä korvaavia reittejä olisi

aika paljon helpompi löytää.

Niin ja sitten toki

maakuntallento, että sisäset

lennot on sellainen asia, mihin

Suomi ja Suomen hallitus itsessään

voi vaikuttaa, että sitten

taas joku huomattavasti sinänsä

isomman skaalan asia,

kuten vaikka lentopoltoaineen

täysi verovapaus, joka on

olemassa EU'ssa, niin se on sitten taas

ja EU'ssa itseasiassa myös maailmassa

ylipäätään aika pitkälti

lentopoltoaineen, on kaupallisissa

yhteyksissä verotonta.

Niin

EU'ssa käsitellään

energiaverodirektiivin

uudistusta, joka siis määrittelee

juurikin tämän verovapauden EU'ssa,

mutta se kuten

EU-toimionasta tiedemme, niin se

toimintaa ei välttämättä aina

ole sitä nopeinta. Ketterää, ketterää.

Niin

se on ilmeisesti suhteellisen Jumissa

ollut siellä jo pitkään.

Eli tarkoitaksaa, että tavallaan

että sen takia myös ehkä on

olennaista puhua Suomen

mihin Suomi voi vaikuttaa ja ehkä mihin

voidaan vaikuttaa nopeestikin.

Niin ehkä just ilmasta päästään näkökulmasta toki

myös, ehkä siitäkin näkökulmasta, että

kun hallituksilla on aika

moinen tai talousohjelma,

jossa tehdään paljon säästöjä

erilaisiin asioihin, niin onko

esimerkiksi juuri tämä se

mihin valtion varoja kannattaa käyttää,

että on sitten kuitenkin näitä myös muita

esimerkkejä, jossa vaikka sitten elinkeinoelämää

just kauppakamarit on osallistunut

vaikka kustannuksiin. Varmaan semmoisia

asioita tuleva hallitus sitten pohtii

sinne budjettiriin, tai se tämän

eteenhallitus pohtii budjettiriin.

Ja tavallaan toi lähtökysymys siitä, että

onko joku asia merkittävää, jos se on

niin kuin vaan pieni osuus,

niin sillä logiikallahan

Suomen ei tarttisi ikinä tehdä mitään,

koska Suomihan tulee aina olemaan

niin kuin hyvin pieni osuus

niin kuin maailman päästöistä, koska

on niin kuin äärimmäisen pieni maa

ja äärimmäisen vähän ihmisiä,

että tavallaan sitä varmaan pitää

Suomessa kattoo niin kuin sen

niin kuin henkilölle ja

ettavan niin kuin yhden henkilön

ilmastokuorman kautta, eikä sen

kautta, että paljon nyt suomalaiset

niin kuin koko ryhmänä maailman päästöistä

tekee, koska

soisit vähän sama kuin Kiinassa, ja että

ei ihmisiä viiden miljoonan ryhmiin, ja kysyttäisit

paljonko ne he vastaavat

päästöistä ja ei siinä ole mitään järkeä.

Niin, suomalaisten

henkilökohtaiset päästöt on tosi

isoja, noin niin kuin maailmanskaalassa.

Hei,

tämä on ihan super

mielenkiintoinen, me ollaan puhuttu tosi paljon

ilmaston puolesta, mutta niin kuin allekin totes

että siihen on syys ja miksi me sitä

käsitellään juuri tästä näkökulmasta, juuri

tässä

maailman ja kotimaan poliittisessa tilanteessa,

mutta tuleeko vielä joku sellainen

pointti, minkä haluaisitte lisätä ennen kuin mennään

seuraavaan ajeeseen?

Hormaan kyllä

jotenkin tyhjensin aikalailla oma

samaisen arkkuni tässä eheessä.

Joo, mulla on tähän mitään henkilökohtaa,

mä oon lentänyt nollakertaa

Suomen sisäsellen, no.

Niin totta.

Ei ole kokemusta.

Niin toki, tämä on

taas hirveän pääkaupunkiseutulainen näkökulma

helposti tässä korostuu, että en myöskään

haluaa vähätellä sitä alueiden

elinvoimaisuuden

säilymisen tärkeyttä

tässä.

Niin onhan tämä ihan puhtaasti taas, kun voidaan

puhua laajemmastakin tästä ajan, että

miten kaupungistuminen

ja kuinka paljon on syytä

tai poliittisesta nähdään järkevänä

pitää elinvoimaisuutta

missäpäin ja muuta.

Ja sitten taas itse vaikka

totenkin myös, että on ehkä täältä Helsingiläisestä

näkökulmasta katsona asiaa, mutta sit

mä katon asiaan myös sellaisesta näkökulmasta,

että

ei ole junaa, eikä lentokoneyhteyttä

sinne kaupunkiin,

minä yritän usein

päästä, niin

ei ole myöskään sen kautta kosketusta

asiaan, niin siinä on myös

monia eri vaihtoehtoja, että se ei ole

joko tai.

Niin on lisää maakuntalentoja, kiitos.

Ei, minulla ei nyt totta hän kantaa, mutta

totta hän on enää. Jokaisen

kuntaan omamaa

kuntalento.

No niin, no niin.

Ei pääsä anneta tässä mitään inspiraatioita

kenellekkään, mutta juu, sellainenkin

voidaan joskus nähdä

tällainen avaus, mutta hei

siirrytään Pumaan

pojista koulussa,

eli suomalaisten, kouluisten, pisatulosten

kehitys on herättänyt huolta jo pidemmän

aikaa, ja HS Julkaisen jutun, jossa

perataan, että itseasiassa

tyttöjen tulokset ovat

yhä huipputasolla, mutta tulosten

heikkeneminen liittyy erityisesti poikien

tulosten romahtamiseen, ja

tämä verpaanaisen

oiva juttu

on tehty pisakärjellä, mutta

täältä löytyy tosi paljon kaikkea

mielenkiintoista kouluun ja koulutukseen

liittyvä asiaa, eli voidaan puhua

aika laajastikin ja välillä vähän

hyppiä asiasta

siihen,

tosiaan monta mielenkiintoista yksityiskohtaa,

oliks teillä joku yksittäinen asia,

minkä tämä bonga sitten, että haluaisitte

ehottomasti jotenkin nostaa esiin?

No musta se oli ihan hirveän mielenkiintoinen

sosioekonomisen taustan

vaikutus, mitä siinä

jutussa käytiin jonkin verran myös

läpi, ja siinä pitää pikkasen

luntata, mutta siis

korkea on tuloja koulutusta, se on perheessä

pojat meni todennäköisemmin, luki on

kuin tytöt, kun tästä pienituloissa

perheessä tyttärät meni todennäköisemmin

lukion ja keskeytti harvemmin koulun,

kuin mitä pojat, niin mun mielestä tämä

kyseinen vertailu

oli siinä tosi mielenkiintoinen

siinä oli myös se, että

ilmeisesti

sosioekonomisen skaalan yläpäässä

niin siellä ei ollut

niitä sukupuolten välisiä oppimiseroja

juuri lainkaan, kun taas sitten

alimmassa oli kaikkien suurimmat.

Niin se oli mua sittenkin

kiinnostava ja toisaalta ehkä myöskin

järkeenkin käypä

niin kuin pyksityiskohta

tästä,

että millä tavalla se perheen sosiaaliluokka

siihen vaikuttaa.

Joo, siis mä itse asiassa

pongasin, että on ihan täysin sama faktaan.

Se voi olla, että pongattiin tämä fakta

myös sen takia, että se on ehkä semmoinen

puoli, mitä ei ole niin paljon ehkä

puhuttu tai ei ole ollut niin pinnalla

tai sitten ei ole vaan sun omin silmiin,

mutta onhan siitä

vaikka keskusteltu sitten, jos mennään

nyt taas tältä hyvin laajalla isolla

bensselillä, että on puhuttu vaikka

yliopistoista ja miten vaikka

luokkatausta vaikuttaa siihen,

että kuinka usein hakeudutaan

ja millaisia tilanteita se voi tuoda vastaan,

kun ei jotenkin tunnetakkaan

sitä kulttuuriin, mutta tavallaan

just tämä, että se näkyy jo ehkä

niin kuin näinkin, voiko sitä sanoa

varhaisessa vaiheessa, mutta on se

ratkaisemassa vaiheessa, niin se ehkä

itsellä kanssa pisti silmiin, että se oli aika mielenkiintoista.

Ja että kuinka paljon se vaikuttaa

nimenomaan poikien tuloksiin, koska

tästä on aiemminkin ollut ulkomailla juttua,

että tyttöjä poikien

väliset erot näkyvät

eniten kaikkien

huonoiden pärjäävien oppilaiden

keskuudessa, että ne

huonoiden pärjäävät pojat on

sitten tosi huonosti pärjääviä,

niin sitten kun samalla

sanottiin, että Suomessa on sosioekonomiset

erot, niin niiden vaikutusopetukseen

lisääntynyt, niin voiko se

osalta just

olla keskeinen tekijä, jos

aina tavallaan huonoiden pärjäävät

pojat on pärjännyt erityisen

huonosti, mutta jos nyt niitä on

nyhän enemmän ja ne jotenkin

korostuu

ryhmänä.

Mä just menisin, mun seuraavaksi kysymys

olikin täällä, että just, että

jutus kävi ilmi, että osalla menee

hyvin ja osalla menee sitten entistä

huonommin ja tota

yläkoulussa jo poikien välillä on paljon

hajontaa, niin mistä tämä kertoo?

Onks meidän syytä olla huolissaan

tästä asiasta?

Niin,

tuossa

jutus johonkin verran käytinkin sitä

läpi, että

tytöt hakeutuvat

melpomin lukiajapojat sitten taas

muihin, vaikka ammattikouluihin,

niin ehkä se,

mitä siinä tutkijatkin sanoi, että se

kertoo siitä, että osa pojista saattaa

ajatella siinä yläkoulun aikana, jo

että halutaan sitten mennä muualle,

kun lukio eikä välttämättä sitä kautta

se motivaatio korottaa niitä

arvosanoja on niin suuri.

Musta ainakin Helsingin tasolla ehkä lannistaa

kun on kattonut niinku viime aikoina

noita niinku keskiarvorajoja lukioihin,

niin moniin niinku ihan

peruslukioihin vaaditaan nykyään ihan

hirveän korkeita keskiarvoa,

niin mä voisin ainakin kuvitella,

että se luo osalla ihmisistä

jo ennalta

sellaisen, että mä en ees lähä tähtää mää lukioon,

jos mä vaaditaan

niinku hirveän hyvä keskiarvo, jotenkin

et se ei tunnu silleen saavutettavalta

koska ennen

lukiokeskiarvot oli Helsingissä aivan eri tasolla

ennen joku

seiskan keskiarvo oli ihan niinku

perusmoneen lukio vähän päälle seiskan

nykyään on hirveästi lukioita,

missä on niinku ysimpintään pitää olla keskiarvo

niin se voi tuntuu tosi monille

silleen aika kaukaselta

niin tavallaan

miks lähtee tai moni voi siinä yläasteen

vipeellyksessä ajatella, että miks lähtee

tavoittelee jotain mikä on niin kaukana

se on jotenkin vähän ehkä liian

aikaisin pitää nykyään silleen

saavuttaa

niin kuin tietynlainen taso

Mielestäni se on niin hauskaa seurata

ja siis hauskaa tarkoitan sille mielessä, että

tämä on jotenkin taas kerran omasta

elämän piiristä niin kaukana

just tämä Helsinki-keskeinen

maailmankuva, koska itse just on sieltä pieneltä

paikkakunnalta, jossa on siis yksi lukio

jossa on sitten kaikki lukio menevät

samassa paikassa

ja niin kuin keski-arvo-raja on

oli ehkä silloin sanotaan muodollinen

että jos se ei ihan riittänyt niin sitten

ehkä rehtorin puheille vähän keskustelemaan

että olisiko tässä vähän jotain

olisiko vähän mahdollista ja voisiko

jotenkin motivaatiolla osoittaa tai tämän

tyyppistä settiä

niin tämä tuntuu varmasti

tilanne on näin ja tästä on myös itse

kun olen vaikka opiskellut vedä kokisia

opintoja niin ollaan käsitetty paljon

just tätä stressia, jossa on nuorilla on

täysin, mutta sitten

samaa aikaa se tuntuu tosi hassulta taas

että onks tässä myös kaupunkien välillä

ja lukioiden välillä tosi iso jäkin eroja

että

mietin taas, että onks meillä jollain tavalla vinoutunut

tämä katsomiskanta, jos me katsomme

helsingistä päin tätä asiaa

varmasti säännäkin poikkea isoissa kaupungeissa

semmoisesta ihan maateutu

niin siis vinoutunut on ehkä

niin kuin siis, että ne on kaksi eri

todellisuudet ja osa meidän nuorista elää

yhdessä todellisuudessa ja osa elää

lisässä ja osa kolmannessa tai siis silleen

ei mikään niistä ehkä on väärä

näkökantavaan eri ihmisillä, vaan se

niin kuin heitä koskevaa

todellisuus on eri ja ne asiat, mitkä siihen

vaikuttaa on vähän erilaiset

Tässä jutussa

tuotiin myös esiin se, että jos

ammattikouluissa ilmeisesti

tämä keskeytysprosentti on aika

iso, niin

tavallaan se puhuu jonkin verran myös

sen puolesta, että

välttämättä sen monen keskittäminen ei ole kauhean

asia pojille sen takia, koska

se voi kertoa siitä, että

jossain

opiskelijia on tyytynyt siihen lähiseudun

siihen lähimpään koulutustarjontaan

joka välttämättä ei vastaakkaan

sitä alaaminen haluaa

Mua niin kuin se jotenkin jäi

kiinnostaa ja se on vähän mysteeri

ehkä jollain tavalla, että

samaan aikaan just niin kuin

Suomen pisatuloksen

romahdusta on se liitetty hirveästi

poikkeen niin kuin pisatuloksen

tulee romahtamisella, mutta sitten samaan

aikaan niin kuin tosi monessa maassa

on näitä

on käyty keskustelu siitä, että

pojat on paljon pärjää huonommin

lukemisessa kuin tytöt ja että

niiden koulu menestys niin kuin on menossa

huonompaan suuntaan kuin tytölle, että

sama keskustelu on tosi monessa

maassa, niin miksi se tavallaan on

just sitten meille romauttanut

ne pisatulokset?

Mun mielestä kans tavallaan

olen aina osesta keskusteluon se, että

pitää jotenkin muistaa

siinä se, että

mitä onko me juuri sitä, mitä meillä

opetetaan myös, että se, että

huolestuttavat jotkut ulokset

romahtaa varmasti, mutta

tavallaan jotenkin se pitäisi muistaa, että

onko meidän opetussuunnitelmat

jotka on muuttuneet matkan varrella

niin onko niissä niin kuin tavallaan

samat painotusasiat?

Ja tätä on vaikka just käyty

myös läpi mun opinnoissa,

joita olen tehnyt niin monessa

minua päiväpäiväkaista, ei aloita siitä

puhumaan, mutta just tätä puolta

että eikö se ole myös vähän silleen, että

sitä saadaan mitataan, tai sitten

jos halutaan mitata jotain asiaan,

niin sit silloin pitäisi panostaa just siihen.

Ehkä tämä on Suomessa semmoinen kriisi

myös sen takia, koska ollaan oltu niin

älyttömän ylpeitä niistä pisatuloksista.

Se on ollut saa maakuvan vahvimpia

tälläisiä, mitä on haluttu

niin kuin viedä maailmalle, että meillä on

tämä koulutus ja kaikki

suomityötä tekevät korostaa

korjamuvoittotarinaa, ja se hän tekee

siitä ehkä vielä kiusallisempaa just,

että se niin kuin keskeinen

viesti tässä Suomen koulutuksen kauniissa

tarinassa on ollut se, että kun me

tarjotaan kaikille tämä tasa-arvoiden

koulutus ja meillä kaikki pärjää yhtä hyvin,

niin sitten jos siellä ne niin kuin

erot niin kuin hyvin pärjäävien ja

huonosti pärjäävien välillä, ja niin kuin

sosioekonomisen taustan perusteella

niin alkaa korostumaan,

niin siinä tulee se kysymys, että onko

meillä enää niin tasa-arvoinen malli,

niin kuin mikä se tarina on

ja mihin on totuttu

tavallaan?

Joo, sitten vielä, että

mitään voitaisiin tehdä

sen eteen, että

Suomi nousi näissä pisatuloksissa tai

ehkä ei niinkään, että nousi tuloksissa

vaan se, että pojilla menisi paremmin

se ehkä kuitenkin jo olennaisen viasia.

Mä luulen, että pitäis

maksaa aika paljon, jos

ton asian jotenkin tässä ratkaisisi.

Kyllä, kyllä.

Sitä hän on kyllä siis

mietitty, ehkä mä tartun vielä

tohon alun

siihen sosiaaliluokan asiaan,

että mun mielestä se, että poikien

sisällä nyt hän tässä tosiaan

tässä tutkimuksessa tarkasteltiin

nimenomaan sukupuolta kaksiakoisesti

tyttöpoika, asetelmalla

poikien ryhmän sisällä on niin paljon

hajontaa, niin kertoo myös

siitä, että siellä on jotakin sellaisia,

että ei oo vaan yhtä poikaa

ja ei oo tavallaan nyt meillä on

all female panel tässä

keskustelemassa, kaikilla tosi oma kohta

poikien hyvinvointiin.

Tällainen vallankumauksellinen asia,

mitä sanon tässä, että kaikki pojat eivät

ole samanlaisia, niin

ehkä silleen

myös se sukupuoli

tyypittely keskustelu

ei välttämättä vie ehkä kauhean

pitkälle, kun siitä on puhuttu

nyt jo tosi pitkään tästä samasta asetelmasta,

niin ehkä just nimenomaan

kannattaisi laajentaa se tarkastelua

siihen, että koska se on enemmän

sosioekonomista puolta

ja sitten myös ehkä etnissä tausta,

koska siinäkin on aika paljon merkitystä,

että miten vaikka lukutaito

toimii.

Mutta se oli ihan kiinnostavaa

tuloksissa kanssa, että kuinka

pieniprosentti enää

lapsista on kiinnostunut

lukemisesta ja haluaa lukea

ja sitä hän on

ulkomaillut just siitä, että

monesti huonot oppimistuloksit

lapsilla ylipäänsä johtuu siitä,

että jos niiden lukutaito jää kauhean

huonoks, niin sitten tavallaan se

heijastuu ihan kaikkiin eri aloihin,

koska tavallaan se luetun ymmärtäminen

ja kirjoittaminen on keskeisessä

osassa kaikkia eri oppiaineita,

niin ehkä

jotenkin se, että

miten saataisiin ihmiset kiinnostua

siitä lukemisesta

ja mitkä olisivat ehkä sellaisia

nykymaailman

lukutaitoa vahvistavia

tapoja, että se

ei ehkä tarttis olla sitä samaa,

mitä se on sitten aikanaa ollut,

jos ei se enää toimi, vaan

että mikä nykyään olis se muoto,

että ihmiset oppisivat

sisältöä ja

sisältöä. Niin, ettei tavallaan

väkisin yritämään mennään vanhoihin hyvin

aikoihin, vaan yritämään ettei, että mikä tässä

TikTok-aivojen...

Ei täytä luede sinuhe

ekyptileisellä päähän ja olla silleet aloittakaa

siitä, niin kuin Valtarin

yksistämään, voi lähteä

jostain vähän uudestakin

liikkeelle, jostain erilaisesta

ajattelusta. Mä tunne nyt just tosi

suvén piiston sydämessä,

koska mä olen yritänyt kaksi kertaa

elämässä, niin kahlatas sinuhea läpi

ja siis mä hän on kirjallisuuden

opiskelija, mä en ole pystynyt siihen.

Se on hyvä kirja, mutta siinä on niin paskaa aloitus.

Tai siis ankei se, mutta se on

mun mielestä se alkaa tosi huonkaasti.

Siis se...

Se kirja on hyvä, ja kyse ei oo siitä,

mutta mä koen erittäin syvää

häpeä siitä, ja

aikatauluiset tekniset seikat ja muut,

ja voisin tässä avautua, mutta siis

ehkä kuvaa myös sitä aikaan,

että voi olla vaikeaa

saada näitä, tota

joitain kirjaa myöskin luettua ihan

monista syystä, on stressi

ja kiirrettää ja muuta, ja nyt

puhutaan vielä niistä niistä pojista, jotka

alakoulussa niinku saadaan

lukemaan, niin se on ihan eri asia sitten.

Niin kyllähän tästä lukemisen vähentymisestä

ollaan puhuttu jo ihan tosi pitkä aika

myöskin, ja nämä pisatulokset

myös, mistä me koko ajan keskustellaan,

niin nehän on 5 vuotta vanhoja,

ja nyt pitäisi tulla uudet tulokset

muista joulukuussa,

muistaakseni, niin siinä on ihan kiinnostava

nähdä, että mikä nyt on ollut

esimerkiksi koronavuosien vaikutus

nyt näihin tuloksiin, mutta että esimerkiksi

vaikka 5 vuotta sitten ehkä ei pysty

samalla tavalla puhumaan, vaikka jostain

TikTok-aivoista kuin mitä

nykyään, että siinä on ehkä

minä jotenkin ajattelen ja myös

ehkä sen perusteella, mitä on

kuullut opettajilta ja

muilta opetusajalan

ja koulualan ihmisiltä on se,

että ehkä ne

ongelmat on syvempiä, jotka liittyvät

myös siihen oppimisympäristöön,

ja siihen ylipäätään siihen

yhteiskunnan niin kuin nopea tempoiseen

palautteeseen, mitä saadaan,

niin että onko se esimerkiksi

lukeminen tai oppiminen, joka ei

tuossa sellaista välitöntä palkintoa

kaikkea, kaikkea ei voi pelillistää

kuitenkaan. Ja lapsilta

ehkä myös odotetaan nykyään aika paljon

niin kuin sellaista aika vahvaa itseohjautuvuuteen

ja sellaista, että sitten kuitenkin

kun katsoo etenkin tollaista pisatulosmaistulosta

niin ne maathan, jotka pärjää,

niin aika monessa on ehkä silleen

kuri jossain asemassa

ja sellainen niin kuin, että

kuitenkin vähän myös ylhäältä

alaspäin opettamismetodimist on

tavallaan haluttu eroon, mutta sitten

ehkä, että kuinka sellaseen

suureen itseohjautuvuuteen,

sitten niin kuin sellainen

tietyn ikänä lapsi kaikissa tilanteissa

pystyy. Enkä mä välttämättä haluaisin

esimerkiksi nähdä Suomessa sellaista kehitystä,

että jotenkin että lapsilla ei olisi mitään

muuta elämään kuin koulu, mikä on joissakin

valtioissa ihan totta,

joka jännäkin usein pärjään oissa

tutkimuksessa hyvin, mutta ehkä se on

just, koska opettajien

jaksamisesta ja muusta on

puhuttu aika pitkään, niin sitä

tässä kohtaa ehkä painottaisiin

opettajien kuulemista.

Tämä me varmaan kaikki voidaan

alle kirottaa, että

kuulla on opettajia

asiassa, jossa hyvät asiantuntijoita

eikä kaikki puhu vain omistaa

koulukokemuksistaan ja sieltä käsin.

Ja kun se tietokone oppiminen

se on välillä aika sekava, siis mä oon

ollut joskus sijaisena

yläasteella

nuorempana ja siis se oli

aika hirveätä, koska

niinku

ne tietokoneet tehtävät, niin mä olin

itsekkään ymmärtänyt, että mitä

niissä olisi pitänyt tehdä.

Ja sitten ne ihmiset lappas sieltä

ulos, se oli vantaalla, ne lappasia

tuli ja luokkaa ja eihän neisi pysynyt

siellä niinku sisällä.

Minun tavallaan opettaminen olisi ollut

jo tosi iso tehtävää, että mä yritin

pitää ihmiset hengissä jollain tasolla.

Kyllähän opetuseseen liittyviä muutoksia

ja kouluun liittyviä muutoksia on tullut

ihan hirveällä tahdilla tässä viime aikoina

myöskin uutta opetussuunnitelmaa

ja myös kouluu ehkä

kaipaa jotain semmoista

rauhaa, nyt myös tutustua näihin

uusiin metodeihin.

Kyllä kyllä. Hei, aika rientaa

mennään seuraavaan

aiheesäntäisiin suositusosioon

ja hei,

Yleisurheilun MM-kisat alkaa

viikonloppuna, kun te istohdatte

kistä katsomaan ja odottele te

suomalaiskiiturien ja

Vilman murron suorituksia ja nappaatte

siinä sivussa itsekin vähän

teilun juomaan, niin mistä

olette virustoverin kanssa sitten

hiilijasempina hetkinä vähän höpötellä?

No, mun täytyy myöntää,

mä en välttämättä siihen kotiin sohda

sohvalle istuskele tähän aikaan

vuodesta, koska

metsät ovat täynnä

marjoja ja sieniä

ja se on se mitä mä suosittelen

ihan kaikille, jotka kaipaa

jotenkin semmoista rauhaa.

Mun mielestä on ihana mennä

mustikkaan

ja sitten joko poimia ihan sillä tavalla

että kuuntelee niitä luonnon

ääniä siinä ympärillä

tai sitten, että laittaa äänikirjan korviin

niin siinä viihtyy. Se on semmoista

meditativista, tarpeeksi monotonista

puuhaa, että pystyy sopivasti

keskittymään äänikirjoihin.

Mä muistan itse asiassa kaikkein parhaiten

nää äänikirjoihin, mitkä mä oon

kuunnellut silloin, kun mä oon poiminut marjoja.

Oh, jännää, oot sä sillä, että

tuomustikka oli siitä kohtaa, että tuomustikka

no ei.

Ehkä aivan, mutta siinä tavalla tulee

semmoinen erilainen keskittyminen, kun

keskittyy samalla tekemään jotakin käsillään.

Moihan se toki niitä,

mitä yleisurheilu

juttujakin kuunnellaa tai kattolaitaa

kännykään siihen vieraan, jos tekee mieli.

Multitaskingin. Katsomaan yleisurheilua

kunnellan äänikirjaa ja poimian marjoja.

Selvä. Mitä maailma

lisää kai vähemmän,

mistä on pulaa multitaskingista

kyllä nyky maailmassa.

Sitä kaivataan lisää

ja paljon.

Mä missään muu se kannuta multitaskingia,

mutta marjan poiminasta.

Se ei kuulosti ihan levollista.

Mutta se yleisurheilu heti kuulosti vähän

levottomammalta.

Mitä yleisurheilu on aivan ihanaa?

Ei mä kyllä ehkä ihan

tolla sitä lähtisi katsomaan marjassa, mutta

joo, Matilda, mitä mä suosit tänä?

Mä haluaisin vielä ehti uimaan

ennen kuin vesi on tosi kylmää, onko hän se jo tosi kylmää?

Varmaan se on jo tosi kylmää.

Mä jotenkin suosittelen

kesää ylipäänsä.

Mä oon mennyt

kesää ihan taivisin ohi.

Nyt mä tajusin, et eihän sitä enää

ihan hirveästi on jäljellä.

Ei, Pilipip, taakotaan nyt.

Ei, please, ei.

Ei ku mä nimenomaan suosittelen sitä,

et nyt terassille,

ja nyt piknikille,

ja meren rantaan,

uimaan.

Mä pelkäsin, et sä aloitattaa sen,

kun stilun ja syksymä asentaa.

Mä oot, et siihen kohtaa, mä sanoit, et nyt pelipii.

Ei, kun mun kesa on nyt ilmeisesti alkamassa,

koska mä en vielä ehtinyä aloittaa.

Suosittelen sitä kaikki.

Kyllä ainakin viime viikonloppuna pysty vielä

uimaan järvessä.

No niin, hei, mä ehdottomasti kannatan

myöstä tai kesäistä ohjelmaa vielä.

Mä oon lukenut

hiljettain Saara-Aalo Husainin

kirjan huono tyttö.

Kyse on oma elämänkerrollisesta romaanista.

Mä mietin alkujuontoon,

et mä sanoin, et joko teet

vaikutuksen, jolla en syvällisellä

keskustellut, tai sitten, et kiusallisissa

tilanteista vielä kiusallisempiä.

Mä en oo varmaa kumpi olis,

jos tästä aiheesta alkaas keskustelehä,

koska kirjahan on tosi

traakinen, tosiaan kertoo

pakkoavioliitosta Suomessa asunut.

Nainen pakotetaan Irakilaisen

Serkkuussa kanssa naimisiin,

ja ottaa kantaa laisten aisten asemaan

tässä niin, et tota,

ei ihan ehkä, tai siis ei

millään tavalla kepeää luettavaa,

mutta hyvin mielenkiintoista,

ja voin sitä teosta kyllä

suositella luettavaksi.

Ja näihin traakisiin tunnemmin.

Mä mietin tätä kesää,

ja sit sä tuot ollaan se.

No, jos mä olisin tiedyn nyt,

että sä suositteleet kesää,

niin taisin jäänyt ehdottomasti tähän loppuun.

Oi, ei, nyt mulla on ihan hirveellä fiilis.

Koko uutisen raportti suosittelee

kesää lämpimästi kaikki.

Kyllä, palautetaan tämän

aurinkohymmiöihin,

ja muihin ihan niin lämpimiin

tunnelemiin.

Siinä on kaikki täältä erää.

Kiitos Alli Hallomblaad.

Kiitos Matilda Jokinen.

Ääniäkuvan meille tällä viikolla

tekee Janne Elkki,

ja me otetaan mielellään palautetta vastaan,

joten sitä saapii lähetellään.

Se olisi kiitos, ja näkemiin

erää.

Moi moi!

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.