Politiikan puskaradio: 107. Presidenttipeli kiihtyy - Haaviston vaalistartissa tehtiin silmänkääntötemppuja

Tämä on Ilta-Lehden podcast.

Politiikan puskaradio.

Studiossa Marko Oskare Lehtonen ja Lauren Urmi.

Ja Juha Ristamäki.

Oikein hyvää perjantaita, rakkaat.

Politiikan puskaradion kuuntelijat, myös Lauri.

Molemmat heistä.

Molemmat heistä ja itse asiassa äiti nii myös.

Todella paljon on tullut kysymyksiä.

No ei todella paljon, mutta pari kysymystä, koska

julkaisin tuolla Instagram-missa

kuvan meidän Politiikan puskaradon tiimipäivästä.

Tuli muutama kysymys siitä, että

tulee ihan raportti nyt tästä meidän

viime perjantain epistollasta.

Kerrotaan nyt lyhyesti

meidän tiimipäivän kohokohdat niille

kahdelle ihmisiä, joita se sattuu kiinnostamaan.

Meillähän olisiin

mukavaa yhdessäoloa

ja muun muassa tarkkuu sammuntaa.

Ja itse hän kuulin sieltä.

Ja ha, siellä on nyt jo

aseet kohdistettu, menin

uteleenä entisenä varusmiehänä paikalle.

Ja siellä oli sitten Jari Hanska,

saanut naamansa auki,

joka Jari olisi sitten tähdennyt

täällä ilmakivääriillä, ilmeisesti

niin lähellä tuota silmäkuulmaan.

Hän hän oli sanoa, että kun on Vekin, hän on jo

perhoslastri otsensa, kun tulin paikalle.

Mä en tiedä,

Jarihän on siis resselmin luutnanti.

Mutta mä en tiedä, kumpi tässä on hauskempaa

se, että ennen kuin varsinainen

kisa-alko, niin yhdellä oli jo naama

verissä, tai se, että Jari on asunny

es-tauluun sitten näillä varsinaisella

kisasuorituksillaan. Pitti kuulla ihmetellä

kiota. Mä et tähän, joka hän yritti

tunkeaa ilmeisesti silmänsä sen

kikaritä tai minun toisille puolelle, niin saattaa olla

tutulavekki otsaan.

Joo, tosiaan voidaan mennä nyt viikon

varsinaisiin asioihin niitäkin

riittää. Kiitos kaikille

kärsivällisyydestä.

Politiikan puskaraudessa puhuttiin

viime viikolla keskustan ja

kokoumuksen sote-syyttelystä.

Ja tällä viikolla jatketaan tästä

samasta aiheesta, mutta vaihdetaan vähän näkökulmaa.

Perussomaistenen puheenjohtaja

ja valtiovaramistien Riikka Purra

kommentoi sote-uudistusta omilleen

tällä viikolla ja sanoi, että

tämä uudistus on sysipaska.

Keskustan kansainvälisesta

ja Markus Lohi siterasi

Purran kommenttia torstoina kyselytunnilla

ja sanoi, että meidän

kaikkien yhteinen tavoite on varmasti se,

että palvelujärjestelmä, jonka

tarkoitus on turvata suomalaiselle

tärkeät lähipalvelut,

ei kenenkään tarvitseisi kutsua näin

rumalla sanalla Juha ja Laate, millä

sanalla Purran olisi pitänyt sote-uudistusta

kutsua, jos sitä ei saa kutsua kerran

sysipaskaksi uudistukseksi.

Kumpi haluaa aloittaa.

Tietenkin voidaan sanoa,

että sivistyneesti voidaan puhua,

että siinä on valuvikoja

rakenneongelmia,

mutta sitten voidaan myös sanoa,

että nämä tämmöiset ilmaisut

ovat tässä nykyisessä tilanteessa

niin sanottua paskapuhetta.

Eli tosiasiahan

on se, että kukaan

asiantuntija ei suositellut

tämänkaltaista sosiaali- ja

terveyspalvelutemallia,

että rakkaat poliitikko me päättivät.

Mutta kun se kerran sitten

on saatettu voimaan,

niin tietenkin se mahtava ironia

on siinä,

että kukaan ei tiedä

hallituksessa,

kuinka paljon sieltä puuttuu

rahoitusta.

Eli meillä on 21

hyvinvointialuetta,

joilla on lakisäteinen velvollisuus

turvata jo perustuslainnoja lakin

ihmisille

ja toiset perusterveydenhuoltopalvelut

ja sitten järjestää

erikoissairaanhoitoa

sairaaloissa.

Ja

kuitenkin näillä alueilla

ei ole itse mahdollisuutta

kerätä rahaa,

esimerkiksi veroilla,

jolloin voitaisiin ajatella,

että houkutellaan sinne omaan kuntaan

ja omaalle alueille yrityksiä,

jotka maksavat yhteisöveroa,

ja sitten sitä kautta

saadaan verotuleja lisää

ja niitä voidaan käyttää vaikka ihmisten

terveyspalveluihin.

Mitään tällaista kannustinta ei ole,

vaan kaikki rahaa tulee

Helsingistä valtionpudjetista.

No, kun

puuttuu tällainen luontainen

motiivi kerätä sitä rahaa,

vaan ikään kuin ajatellaan, että se tulee

jostain kaatamalla,

niin se on johtanut siihen,

että osa-alueista toteaa jo valmiiksi,

että me vain tarvitsemme lisää rahaa,

meidän on saatava sitä,

muuten me emme näitä palveluita voi järjestää.

Valtionkirstu taas

ammottaa tyhjyttänsä.

Pudjetin alijäämä on

ensi vuodelle 11 miljardia euraa,

todennäköisesti jopa suurempikin,

ja

samaan aikaan

olin eilen

tällaisessa eräässä

politiikan tilaisuudessa,

joissa hallitusta edustava

henkilö sanoi,

että hallituksessa ei ole

tällä hetkellä aitoa käsitystä siitä,

puuttuuko sieltä rahaa

miljardia vai 2 miljardia?

Mutta siis ne on

niin lähellä, ykkönen ja kakkon on niin lähellä toisia,

Juha, miten sä kompaa tätä laudin alustusta?

Joo,

siellä on totta, että

se, että

urran mielestä se on sysipaska,

niin pitää siinä mielessä paikkaansa,

että koska tämä

uudistus, joka tehtiin viime vaalikaudella,

niin lähtökohtaisesti on

sysipaska, koska

se rahoitus,

joo se lähtö taso oli epäriallistenen,

millä nää hyvinvointialueet

lähtivät touhuamaan monestakin syystä,

oli koronanvelkaa,

oli kuntien, voimakas alipudetointi,

erittäin kalliit,

paukkaratkaisut,

erilaiset indeksit, joita luotiin

hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi,

jotka olivat liian pieniä ja vanhentuneita,

tai se ei vanhentuneita, mutta liian pieniä tasoutaa.

Eli se alijääma on lähtökohtaisesti

sitten iso.

Ja sitten on myös tämä, mihin

Lauri tuossa on viittasut, että

nyt hän on käynyt muun muassa niin, että

esimerkiksi Kerava Vantaalla,

Anteeksi Vantaa,

nyt meni väärippään,

Vanta ja Kerava,

ja käytin Vanta, koska Lauri Hän on

Kerava Vantaa,

ja käytin ihan vanhentakia tässä näin päin,

niin se,

että he ovat ilmoittaneet, että he eivät tee

tässä aikataulussa näitä leikkauksia,

kun hallitus on sanotut,

koska näähän pitäisi 26-vuoteen

mennästään nämä alijäämät,

kuraa umpeen, mikä tarkoittaa sitä,

että pitäisi laittaa,

pitäisi sitten käytännössä lakkauttaa

huomattavan vääriterveyskeskuksia

ja montaa muuta.

Ja tästä viesee, että on esimerkiksi satakunnassa,

jossa sosiaaliterveysministeriön

entinen kanslilepää, eli Kirsi Varhila,

joka on sosiaalidemokraatti, on

pistänyt hihat Eilumaan, ja sinne hän ei ole

satakunnan alueen jääkkuuus tai seitsemän

terveyskeskusta tämän muutoksen jälkeen.

Ja sehän on tästä,

kun oikein pääsi vauhtiin, niin sanon vie senkin,

että sehän on tässä kummallista

myös, että

tämän uudistuksen hän piti alun perin

nimenomaan parantaa peruspalveluita.

Ja nyt kun hyvinvointiouvat on

lähtenyt lahtaamaan palveluitaan,

he lahtavat nimenomaan

peruspalveluita, että saa nähdä,

mikä monen sotku tästä tulee, mutta summa

sumbarun se on se ongelma vaution kannalta,

että viime kädessä

vautionhan pitää nämä alijäämät kuitata.

Koska se on selvää, että

ei myöskään ihmisiä voi kadulle jättää

sairaata ihmisiä.

Tähän hän juuri keskustan eduskuntaryhmän

puheenjohtaja

Antti Kurvinen on vedonnut, että

perustuslaki velvoittaa hallitusta antamaan rahat.

Ja nyt sitten

juuri niin kuin Juha tuossa hyvin kuvaa,

eli

siellä aivan ne perusterveyskeskukset,

niitä on menossa lahtipenkkiin.

Ja nyt todellakin

kun ylpeänä kannan tätä kerran keravalainen,

aina keravalainen viittaa,

niin arvatkaa...

Vähäri kuin tediantutaikin.

Niin on, siellä eikö se olla koffin tehdas?

On, on koffin tehdas.

Sitten tällaisen alkoholipolitiikan

muutoksenakin, niin

ajat muuttuu.

Aikanaan se koffin tehdas todellakin tuli keravalin sen takia,

että

järvenpääkin olisi sitä halunnut,

mutta keravalla oli tällainen legendaarinen

ja Pekka Ketunen, joka sitten

käyt täytyi myös hieman kuin

Norsu Lasi Kaapissa, käytetään kohteliaa

sitä ilmaisua, tuli lähtö

hänellekin sitten, mutta

hän suora viivaisesti, vaan ilmoitti

koffin, joka oli Helsingin

hiätalahdesta lähdössä Landelle,

Stadiista Landelle, ilmoitti,

että ei se mitään, että kerava vetää

päijänteestä, päijänetunnelista

koffille oman liitännä

ja saatte päijänteen veden.

Mä ajat, että joku ollut tunneli.

Ja sitten se oli sillä sovittu

ja tämä legendaarinen juttu, että

Stadi-lainen koffi, se oli

järkytys aikana IFK-faneille,

kun se ruittiinkin painamaan keravalla,

mutta sitten onneksi siihen...

Miksä sä jokerit mun te pelaa?

Aika hyvä.

Täytyy sanoa, että ehkä jäihekanot teinkin

elämässä ei kovin suuria järkytyksiä

ollut, jos tämä oli se suuri järkytys.

Tulee hyvä jatka.

Sitten vielä tällainen, että sitten todellakin

1990-luvulla niin alkohollipolitiikassa

oli Salmiäkikossua

ja päivirääsäinen

oli vasta tekemässä

muraali vartijaksi nousuansa,

niin siihen lahdentien varteen

keravan maamerikiksi tuli

valtavan kokonien koffiloko

ja siihen tuli karhuntölkki

ja koffintölkki.

Tiedättekö...

En muista, Mikaeli, kysymys.

Mikä tölkki siinä on viime vuoden ollut?

Ei.

Chris, tämä alkohollit on ollut.

Kyllä, niin siis ajattelko keravalla

siellä

pussikalja rosoisessa, pussikalja

rakkaassa, pussikalja

lähiokkaupungissa, niin nykyään

juoda alkohollit on ollut teä.

Oikein mainustetaankin sitä valtavan kokonien.

Pitääkö siitä kun ajan ohi, niin avataan aina ikkunan

ja hidastaa vähän huutaa, että helvetti.

Mutta siis niin kuin palataakseneen tähän soteen

ja ostataan alkuperäinen.

Kiitos Juhaa, soteestahan puhunnekin, kyllä.

Lauri lähti ihan eri urille.

Tiedättekö sellaisen pienen

kompa kysymyksen esteen?

Minkä takia näitä

terveyskeskuksia ei ole aikaisemmin

Suomessa lopetettu tämmöisellä tahdilla,

kun nyt lopetetaan?

Kerrottokin.

Koska kansan terveyslaki

oli kohan muistakselle

15-luokkaa, joka itsensä on nyt

muutettu tänä vuonna, tai poistettu.

Kansan terveyslaissa luki, että

käytännössä jokaisessa kunnassa pitää

olla terveyspiste.

Sehän ei käytännössä ole enää nyt voimassa.

Nyt tämän myös, että

kirsivarhilan kautaiset

sosiaalidemokraattiset

leikkausintohimoiset

ihmiset pääsyvät leikkaamaan

terveyskeskus.

Paradoxio, mikä tässä on, niin todellakin

keravalla siellä on

yksi ainoa terveyskeskus.

Monessa pienemmässä paikassa

tunnen

keskisuomea

aika hyvin, niin

hienoa sote-uudistustakin

keskisuomessa oli erilaisia kuntayhtymiä.

Siellä oli esimerkiksi Saarikan

kuntayhtymä, jossa

olivat peruspalveluita

järjestämässä Saarijärvi

Karstula,

Kannonkoski, Kivijärvi,

Kyyjärvi, pieniä kuntia,

joissa asuu muutama tuhat

asukasta. Mutta näissä

kaikissa kunnissa oli vielä

jonain päivänä ainakin

lääkäri vastaanotto. Mutta

arvaatte varmaan,

mikä on tilanne sen jälkeen, kun tehtiin

tämä hieno uudistus.

Ja sitten,

jos tästä ihan lyhyesti sitten vielä

jatkaa, niin nythan sitten

tämä sote-uudistus kaikessa

kauneudessaan on johtanut

lääkärikunnan sisäiseen

sisällissotaan.

Kun samaan aikaan on tilanne,

että

monet nuorehkot,

tai sanotaanko jokinaika sitten

valmistuneet lääkärit ovat keksineet,

että kunnat ovat sellaisessa ahdingossa,

että jättämällä hakematta

näihin sote-alueiden

jäljellä olevien terveyskeskusten

peruslääkärivirkoihin,

niin he voivat saada näitä

samoja töitä tehtäväksensä

kaksin tai kolminkertaisella

palkalla. Ja niin, että tämmöinen,

sanotaanko nyt vaikka

anteeksi, jos käytän ilmaisua

noviisi, semmonen 30.

pojankloppi tai tytöntylkkä,

joka on just karistanut

ne lääkiksen tomuut jaloistansa,

niin hän voi vetää

verrattuna tällaisen

25 vuotta sydänkirurgiaa

tehneeseen erikoislääkäriin,

niin hän voi vetää paremmalla liiksan

kiristämällä tätä järjestelmää.

Just on takia varmaan mennä lääketieteellisen

tiedekuntaan opiskelemaan 7 vuodeksi,

että täällä Puskarensvoida

kutsua pojankloppiksi,

mutta pointti on vielä selvä.

Jopäinen muistaa 90-luvun

kuuttiolokuvat

levottomat.

Tähän on juuri tätä,

nuoret lääkärit

kovapalkkaiset lääkärit

viettävät jetset elämää.

Oliko se lääkäreitä vain noita ampulaa?

Täällä oli joku ensi olita

mukana.

Mutta se mikä suuri ongelma tässä,

jos puhutaan vielä valtio-

hallituksetasolta ja palataan

riikkapurroaan, ja tähän hänen lausuntonsa

minkä hän viestitti

eruskuntaryyman, että tästä

sysipaskaista uudistuksesta,

jonka edellinen hallitus on tehnyt,

on tietysti se, että hallituksessa

on nyt vihdoinkin, tai vihdoinkin vain

hautuksessa on nyt viimeistään

havahduttu

siihen, että koko

talouden korttirakennelma,

jonka ovat rakentaneet,

se on romahtamassa,

koska jos vaikka kuinka niitä laskee,

niin todennäköistä tämä vaalikauden aikana

hyvinvointialueiden alijäämä

tulee olemaan helposti 5-6

miljardia.

Jokainen ymmärtää, että pelkästään

sen rahan tekeminen

jostain, ja sen rahan antaminen

tuota, niin hyvinvointialueille

puhumattakaa pienentyneistä

verotuloista, puhumattakaan

korkomenojen

raiusta noususta,

niin lopputuloksena se

mihin tämä, minkä tämä hallitus sanoi,

kun se ennen vaaleja

itsellensä hallituspuolueet

kannatusta keräs, eli se, että nyt

velkaralli loppuu,

ja talouslaiteraan

kuntoon, niin se ei toteutu.

Ja se aiheuttaa aikamoista

kammiovärinä hallituspuolueiden

edustajien talouslu.

Tämä 6 plus 3 teatteri, tuolla säädötaloilla,

kaikki se vääntäminen,

niin kaikki tämä...

No sanotaan se, että jos

heidän, niin kuin,

jos se väärin muista, niin heidän siis

hallituksen kehyksiin liittyvän tavoitehan

oli se, että vuoden

viittoman tasolla ollaan kuitenkin

15 miljardia alempana, kun vuonna

23 ennustettiin.

Pelkästään sen saavuttaminen

voi olla, niin kuin,

äärimmäisen, kovien, uusien

toimien varassa, jota pitäisi

teerä sitä ensi keväänä, tai sitä

viimeistään puoliväliliinsä.

Kyllä, ja tässä, niin kuin Juha sanoi, niin

tähän voi juurikin todeta, että

hallitus on tälle vaalikaudelle

ajatellut, että se tekee

erilaisia säästöjä

euroa. Mutta sitten,

kun otetaan huomioon se, että

korot ovat nouseet, ja

valtionlainojen korkoihimmenee

miljardia euroa ja lisää rahaa

vuositasolla, niin

kun katsotaan näitä,

millä tapaa valtion säästää,

niin asumistuosta vaikkapa

säästetään ensi vuonna 160

miljoonaa euroa,

sitten

työttömyysturvan suojaosista

luopuminen 28 miljoonaa

euroa. Minä sanon tässä muutaman

luvun siksi, että

nämä ovat hallituksen mieleistä

isoja säästöjä, 160 miljoonaa

ja 28 miljoonaa.

Ja samaan aikaan hallituksen

syliin on tulossa 2 miljardin

euroa lisärahoitus

tarve perus sotepalveluiden

turvaamiseen, niin jokainen

ymmärtää, että hallituksen sisällä,

niin kuin Juha sanoi, että siellä on

lievää suurempaa kammiovärinää,

ja tätä hän ei

olekaan se, että

keskustakin alkaa vihdoin

oppia tekemään oppositiopolitiikkaa.

Annika Saarikko oli tässä viikolla

kiirehti nyt sanomaan, että

samaan aikaan,

kun hallitus

leikkaa,

niin sitten hallitus keventää

verotusta.

Oikeastihan hallitus ei

kevennä verotusta,

minkä Saarikko

ministerinä hyvin tietää,

vaan ainoastaan työttömyysvakuutus

maksujen

lakisääteisen pienentämispakon

takia palkansaailet

tulee vähän lisää käteen,

mutta hallituksella ei tosiasiassa ole

varaa keventään verotusta.

Ja tämä taas on kokoomuksen sisällä

sitten toinen juttu, että perkele

ei niihin veronkevonnuksiin okkaan

rahaa. Samaan aikaan lääkärikunta on

sisällisodassa, ja syytellään

toisia ahneiksi,

ja hippokrateen valan rikkojiksi,

niin

sanotaanko näin, että

jos mulla olisi oikein paljon rahaa,

niin mä menisin ostamaan yksityisen

terveysvakuutuksen.

Niin, Juhan, sulla vielä sormi pystyssä,

niin myönnän vielä yhden puheenvuoroja

ja aiheesta sote.

Kyllä, palaa vielä tähän

todottakoon nyt, että siis kaikki

vaikeudet eivät tietenkään johdut

mariinin rinteen

hallituston aikana teidossa

sote-mallista, mutta aika monet

asiat johtuvat siitä.

Esimerkiksi, että mihin

lauri tässä nyt viittaa näihin

keikkalääkäreitteen,

ja vuokorääkäreitteen, niin kun

tolkuttamiksi paisuuneisiin korvauksiin,

niin senkin olisi pystynyt ihan helposti

säätämään, ja sitä muun muassa muistan,

koska meillä on käynyt täällä

meillekin kertomassa näitä sote-asioita

muun muassa sote-konsultti-jarmo Korhonen.

Hän esitti aikanaan, että näihin

ostopalveluihin pitäisi laittaa katto,

siis ostopalveluihin te hintaan.

Se olisi ollut täysin säädettävissä,

mutta silloinkin hallituksen piirissä

yllättää vielä tämän mariininkin

hallituksen piirissä, joka sen laatiollista

olette siellä ainakin virkanmeet, että

ei tarvi, markkinat hoitaa tämän.

Markkinat nyt hoitaa tätä asiaa,

ettei se ole sitten ihme, että

jos on niukkuutta markkinoilla,

niin ostaja autuu maksaan kova hinnan.

Mutta niukkuutta

ei ole tuolla hyvinvointialueiden johdossa

selvitin tuossa tällä viikolla

hyvinvointialueiden johtajien

palkka.

Ja tuota keskipalkka on 16 000 euroa

ja siellä tosiaan

suurinta palkkaa nauttiin

48 miljoonan euron säästöä

ensi vuodella hakevan pirkamaan

hyvinvointialueen johtaja

Marina Erhola, jolle maksitaan 18

333 euroa

kuukaudessa. Myös varsinais-

Suomen tarmo Martikaiselle ja

Pohjois-Pohjanmaan Ilkka Luomalle

maksetan yli 18 000 euroa

kuukaudessa, joka siis samaan

verran käytännössä on kuin pääministeri

Petteri Orpolle.

Orpoon palkkahan on pääministerin tehtävästä

reilu 14 000

ja sitten siihen tulee päälle

puolikas kansanedustajan korvauksesta

jolloin se on noin 18 000

taikö näin.

Se on 18 000, 444 ja 50

senttiä päälle.

Nyt jokainen voi tykönänsä, siis ihan vain pohtia.

Kumpi

tässä maassa on merkittävämpi henkilö, ihan

vain pohtia. Onko hän pääministeri

vai onko hän

joku maakunnan

sote-satrappi?

Tietysti maakunnan sote-satrappi.

Se on sellaista.

Se on juuri näin.

Siinä se asia voi ajatella

moneilta kantilta, mutta

ne ketkä puolustavat

näitä korkeita palkkeuta, siis hyvinvointialueiden

johteen korkeita palkkeuta

sanovat ihan oikein, että

onhan niillä hyvinvointialueilla

johtavat budjetit, siis he vastaavat

miljardien eurojen budjeteista, koska

järjestelmää nyt tänäkin vuonna

laitetaan 25 miljardia

suurin piirtein.

Siinä se marinaa erholla pyörittää

todella isoa sirkusta siellä, mutta

se on sitä eri asia, että

voiko

hyvinvointialueen

johtajaa verrata yksityisen puolen

johtaja, joka pyörittää samansuudesta yritystä,

koska heillä ehkä vastuu

ihan samalla tavalla realisoidua

yksityisellä puolella, yksityisellä puolella

jos sä teet tulosta, niin

sitten vaihtuu työpaikkaan.

Koska näissä sotejohtajissa on nyt sanottavassa,

että anteeksi vaikka

monet heistä ovat asiassa erittäin hyvin osaavia

sanon monet heistäin

kaikki, niin pitää kuitenkin muistaa,

että ne ovat poliittisia virkanimityksiä.

Eli näihin

sotejohtajiksi junailaan

hyviä kavereita.

Ja tämä on fakta, josta

olen valmis menevaa vaikka raastupaan, kunnen

nyt käytästät kieltä, joka kunnianlokkauksien

kuitenkaan johtaa, niin ei tarvitse mennä raastupaan.

Sata kunnassa on

Krista Kiurun oikea vasen

ja keskimäinen käsit

Krista Kiuru, Kirsi Varhila.

Kyllä.

Ja koko tämän, jos haluaa olla vähän tämmöinen

karrikoiva, nyt terveisiä

sain viime jaksojen jälkeen

keskipohjamaan hyvinvointialueelta

terveisiä, siitä erittäin

mukaan kuulijan lauteen,

siitä, että heidän

on yksi pienimmistä sotealueista,

että heillä on onnistuttu rakentamaan

tehokkaita malleja

ja turvaamaan ihmisten palveluita,

niin minä uskon tämän

ja lähetän lämpimät terveiset

ja menestystä vaatimaan työhönne,

mutta samalla totean sitten sen, että

jos ei keskipohjamaan, niin ainakin

jotkut sotealueet ilkeitä

politiikan kielten mukaan laadittiin

siksi, että sinne saatiin

nimitettyä keskustalaisia sotejohtajia.

Juuri näin ja selviten tätä asiaa

tässä männäviikolla ja löysin

tämmöisen hauskan, no hauskus on

tietenkin kuulijan ja katsojen silmessä,

mutta sanotaan, että vaikka hauskan sattumuksen

tuolta eteläsavusta, jonka hyvinvointialuejohtale

annettiin vaatimaan ton

20 prosentin palkankorotus

vain puoli vuotta sen jälkeen, kun

hyvinvointialueet oli tammikuussa

aloittaneet toimintansa, no

eteläsavun hyvinvointialueen aluehallitus

perusteli tätä roimaa palkankorotusta

sillä, että muut johtajat saavat

enemmän palkkaa. Erikoista tässä kuvia

se oli se, että tämä kyseinen hyvinvointialuejohtajalle

itse esittänyt, että hänen palkka

olisi 12 500, eli hän oli siis

työhaastattelussa

esittänyt palkkatoiveen 12 500

ja sen oli sitten eteläsavun

hyvinvointialueen aluehallitus

hyväksynyt.

Nyt teistä palkkaa sitten

kesäkuun alusta alkaen, korotettiin

15 000 euroon kuukaudessa,

kun muille maksetaan enemmän,

niin onhan se nyt näyttää hän sen todella typerältä,

että niin kuin yhden alueen johtaja saa

tällaista vähemmän kuin toisen alueen johtaja,

niin tästä on tullut

tälleen jännittävänen

syyseuraasuuden, että

yhden palkkaan

toin muut nousee samassa suhteessa.

Sitten hän liittyy selleen mekanismit,

jos ja kun siellä hyvinvointialueella on

tämmöisiä, ollaan puhut

tässäkin ohjelmassa strategiajohtajista

ja tiedä, mistä johtajista, jos heidän

palkkaansa on joku, niin pitää hän sen

ylempänä olevan pomon palkkaalla korkeampia,

eli tästä on tullut tälleen ikiliikueen,

niin kuin palkko ja harmonin

soidaan tavalla automaattisesti,

mutta en tiedä,

palkoista sen enempää kannattaako jauhaa,

mutta tässä samassa yhtäressä selvitin

millaisilla autoilla

nämä hyvinvointialueen johtajat ajavat,

ja 21.7.

oli työsuhdeauto,

ja sieltä löytyy neljä volvoa,

yksi Mersu, yksi Bemari ja yksi Matsda,

aika uusi auto ja kaikki,

hyviä autoja ovatkin, mutta vanhimmalla

autolla ajaa länsi uudenmaan

johtaja Sannas Vaan,

jonka alla on peräti kolme vuotta vanha,

voiteko kuvitella kolme vuotta vanha

2020?

Joo, mutta kunakaa sitä autoa,

Mercedes-Benz GLC300E

Formatic A

Business EQ Power

nimenen henkilauto,

kuulostaa aika vaatimattomalta.

Selvititkö

Mercedes-Benz auton

hankintahinnan

rittikö 300 000

150 000?

En selvitenä, mutta tässä oli liäventävän asianhaarana

se, että tämä auto tuli Sannas Vaanin

edelliseltä

työnantelta, eli tämä siirtyi

vanhat synnit, siirtyi

hyvinvointialueelle, eli vanha sopimus

otettiin tänne hyvinvointialueelle, mutta

ei, mutta etän me tommosilla autoilla,

se voidaan sanoa.

Mutta summa summarun vielä hieman,

jos vetää, että se nyt lankuja yhteen tästä

keskustelusta, niin

joka ei olekaan helppo asia, niin

se, että

nyt kun

tämä tilanne on, mikä on,

niin nyt keväällä on

kehysriihi,

jolloin varmasti jonkun verran

hallituspyrkiin

lyömään lukkoon tai ainakin

sopimaa jollakin uusista

leikkauksista,

ja tässä on puhuttu, että ne on aika

vaikeita, kun nyt tehdään suoria leikkauksia

osa 4 miljardia, ja puolet

Suomen kansasta on jo parrikaadeilla

senkin takia, niin aika vaikeita

tehdään lisää, sitten on veronkorotukset,

joita muun muassa

voi olla sitten, niin kun

ALV-nostaminen, sekin on aika vaikeita

vaihti ehkä joidenkin tiettyjen, alennettujen

ALV-kantojen, tai sitten

niinku perussomalaisten ylläpitämät

nämä esimerkiksi listaamattomien ylitysten

osinkoverotuksen huennusten

kiristäminen, tai sitten näiden yleisyydyllisten

säätyöiden verovapauden

lopettaminen, mutta vaikeita asioita.

No se, mistä tällä viikolla

tuossa kuulin, että Valtiovaranministeriö

hän on tuota laittanut

huomattavan pitkät listat, joiden

vaaleja, siitä millä tavalla

Valtioon taloutta voidaan

tasapainottaa ja sopeuttaa,

ja siellä hän on kaikenlaisia toimia

niin kuin laidasta laitaan, niin ilmeisesti

hallituksen piirissä on myös

niin kuin väläytyy sitä, että

josko sitten, kun nyt on esimerkiksi

näitä sosiaaliturvaa liittyviä

indeksejä jäädytetty,

niin miksi se voidaan jäädyttää myös

liittyviä indeksi, sillä ilmeisesti

saataisiin jo noin 800 miljoonaan

euron säästetty, eli sehän

tarvottavasti käytännössä, että osa

anteeksi, että eläkkeitä leikattaisiin

tai siis eläkkeiden nousua

leikattaisiin, eli eläkkeiden

nostovoimaa leikattaisiin.

Eli miten se nyt sanos niin kuin

tiivistetysti, että jos

hallitus yrittää nyt niin kuin pitää,

että korttitalonsa talousmielessä

jollakin tavalla kasassa, niin erittäin

poliitsesti vaikeita

ratkaisuja on edessä,

ja jokainen politiikkotietää,

jos esimerkiksi suututtaa

työeläkelläiset, joka on kuitenkin

ehkä se aktiivisin

äänestäjäkunta,

niin se on aika sellaista

poliittista riskinottoa

suurimmillaan.

Mutta onneksi perussuomalaisten

äänestäjillä on syytä iloon,

sillä hankin

tässä salaisia tietoja siitä,

kuka

valtion ensivuoden budjettiin sen,

että oluenverotusta

kevennetään 25

miljoonalla eurolla,

siis ensivuonna oluenverotus

kevenee, eli vaatikaa

nyt siltä lähimarketin kauppialta,

että se kaljan hinta siellä kaupassa

laskee, ja

arvaatteko mikä puolue, nimenomaan

oluenveron kevennesin?

No, Anna, minä vaikkaan KD-tä.

KD, sama arvaus,

ehdottavasti Kristianisdemokraati.

Mitä, Lauri, sinulla on

kaljanjuontia

ja pauttomuottoriautolla eilua vastaamaan?

Aivan juhatuosia tulikin

sanoneeksi, eli oikea

vastaus, tadadadaa

perussuomalaiset, mutta

jotta politiikassa säilyisi

terveyspolitiikan kauhun tasapaino,

ja päiviräsänen

voisi levollisesti nukkua

yönsä sarjessa, ja ei ole

onnistunut hänen alkoholiperintöänsä

rommuttamaan, niin

vastaavasti

ensi vuoden

budjetissa on

viinien verotuksen kiristys

10 miljoonaa euroa

ja Kristillisdemokraattien

tärkein poliittinen kirjaus

väkevien

alkoholiveron kiristys

30 miljoonaa euroa.

Eli...

Merkölongerua kauppoihin.

Eli pissejä kirkkuu ja...

Kusseja pirkkuu.

Tästä voidaan olla teviä sen verran sanoa,

että sinäkin vanhana keravalaisena

luulista olevan iloinen tästä, koska

tällähän vaan tuetaan

kotimaista panimuotoilisuutta

ja yritetään vähentää, että suomalaista

olisi vähemmän ulkomautatuotu ja viinejä.

Kyllä, lisää työpaikkoa

keravalle.

Pekka Haavisto

avasi presidentinvaali-kampaniansa

Tiistaina. Paikalla oli

politiikan puskaradion natokirjeen

vaihto Lauri Nurmi. Haavistola

on nyt kasassa jo

48 000 kannattajakorttia.

Tämä kerrottiin silloin Tiistaina.

Tietenkään emme tiedä, mikä

reaaliaikainen tilanne onko se nyt jo 50 000.

Mutta niitä joka tapauksi

roimasti yli tämän vaadittavan

20 000.

Eli Pekka Haavisto voidaan sanoa, että hän on

nyt sitten virallisesti

presidentti Eirokkana kisassa mukana.

Haaviston kansaliikkeen

Veturiksi lähti kokonmuksen entinen

kansailustaja Jaana Pelkonen,

joka vetää tätä, oliko se

kansalaisvaltuuskuntaa,

joka sitten Haaviston

kampanian takana on tai Haaviston

tämän presentti liikkeen

takana on. Lauri ja Juha,

mitä tämä tarkoittaa kokonmuksen

presidentti Eirokkana, Aleksana Stuppiin

kampanian kannalta, kun

kokonmuksen varsin näkyvä, toki

entinen kansailusta, mutta varsin näkyvä

sellainen julkisuudestakin tuttuja,

Jaana Pelkonen lähti sitten

Veturiksi Haaviston leiriin.

Taiko se mitään?

No siis monet ovat nyt tulkineet niin, että

tarkoittaa, että sillä tavalla, että

kokonmuksen riviteivät ovat olleet

suorana tässä asiassa. No se on se

yksi tulkinta. Toinen tulkinta on tietysti se,

että Jaana Pelkonen

vähän hieman maksaa vanhoja kalvelkoja,

koska hän hän oli

hyvin suosittu kansanedustajan.

Hän yksinkistä sai hyvin ääniä vaaleissa,

mutta hän hän ei kokonmuksessa onnut

mitään varsinaisen merkittäviä asemia,

että voidaan olla, että se

suosittain siitä tai sitten hän

jotenkin kokee,

tai jätkä jotkut

kokoomuslaista voidaan

kokea, että nyt kun kokoomus on

perus-Suomalaisten kanssa samassa hallituksessa,

niin kokoomus on mennyt ikään kuin liian oikealle

ja tällä tavalla

protestoivat. En tiedä.

Tässä on toivottavasti ehkä kiresi

pihamaista ajattelua.

Ehkä ehkä ja joku väitti, että

Pekka Haaviston kampenaan ja Haaviston

tukijaksi ilmoittautuisi muitakin

kokoomuslaisia, mutta niitä odotellessa,

että ehkä tästä nyt Jaana Pelkosestaa vielä

aavistuksen

aikasta vetää kovin pitkälle

meneviä johtopäätöksiä, mutta selvästi

ihan siinä sellaista

säröilyä on, mutta

nämä molemmat kärkiihrokkaat,

siis Pekka Haavisto ja

Alexander Stub, niin hän kyllä

pystyvät keräämään

ääniä eri puolueista.

Tätä on niin sillä tavalla

jyrkkärajaista tämä kannatus.

Niin, Haavisto

sai taakseja myös nimekkäitä

RQP-läisiä, muun muassa entisen ministeriina

ja entisen prisen tiedokkaan Elisa

Petreeni, niin mitä saa Lauri

ajattelet tästä Haaviston

nimilistästä, olit paikalla asiailla tosiaan

Tiistanon haastattelmassakin Haavisto,

niin millainen fiillis sulla jäi

siitä tavallaan sitä kansanliikkiä?

Nähdäänkö Haavisto ilmiö samalla tavalla, kun

2012?

Niin, tästä Juhan

erinomaisesta analyysiä on hyvä jatkaa

sillä tavalla, että

selvästi on nähtävissä jo, että

Haavisto pelaa

toista kierrosta presidentin vaalissa.

Ja juttelin

Helsingin musiikkitalon kahviossa

sekä

haastattelin Haavistoa itseänsä, mutta

sitten juttelin tavallisten

ihmisten kanssa, jotka hänen kampaniaansa

olivat lähdössä mukaan,

niin yleinen

tunnelma oli jo se, että

Vaali on kaksin taistelu

Alexander Stuppin ja Pekka Haaviston välillä.

Ja

Haaviston läheiset strategit

myös kertoivat

eivät omillaan nimellänsä, mutta

taustaksi, että se on tietyllä tapaa myös

Joku muun nimellä.

Ei ku toista sen nimellä, mä olen tänään, mä oon tänään, mä oon tänään,

Saaro, ja mä oon Jari.

Tämä eivät omillaan nimellänsä tarkoittaa sitä,

että toimittaja lupaa, että hän ei

sano radioissa tai

tai tota leidessä.

Me ollaan aloittelevia toimintoja.

Mutta kerrottiin tämä oli kuulijoille.

Kyllä kyllä.

Myös heidän ajatuksenansa on rakentaa

tästä kaksin taistelu.

Ja sitten kun Haavistoilta

kysyi, että

nimenomaan näistä tukijoista

ja sitten siitäkin, että

Elisapetreen on siellä kansalaisvaltuuskunnan

tämmöinen kunnia puheenjohtaja,

niin

Haavisto sanoi pohti,

että ei tässä mikään Vaali ole

vielä ratkenut, mutta varmaan

nähdään tätä taktista äänestämistä.

Ja

se ei ollut sattumaa, että Haavisto mainitsi

taktisen äänestämisen, sillä juuri

hän tarvitsee taktista äänestämistä

päästäksensä edes sinne toiselle kerrokselle.

Joku oli kertonut Haavistoilta, että sanossa

ääneen se taktinen äänestäminen.

Ja sinänsä tämä

lauritossa viittaisi tähän

kaksin taisteluun, niin sehän on

tietysti taktiikka, joka sopii mainiosti

Pekka Haavistoilta ja myös Alekson Tärs-Tuppille,

koska mitä pidemmälle

tai mitä syvemmälle

ihmisten mieliin tämmöinen iskostuu,

niin sitten myös tulee tapahtumaan

sitä taktista äänestämistä enemmän,

koska ihmistä ajattelevat, että nämä ovat

nyt nämä kärkihevoset

tässä kerrokselle.

Turha äänestää omaa ahdokasta, kun eihän pärjää.

Kyllä, ja ihmisten mielelään haluavat

olla kuitenkin äänestää voittajaa,

eli tässä tapauksessa henkilö, joka pääsee

toiselle kerrokselle. Ja sitten kun

vuorostuu tämmöinen

taistelupari, niin muiden

siis Olli Reenin tai Mika Autolan

tai Jutta Urpilaisesta

Jussi Hallahon on vaikea

ikään kuin tunkeutua siihen

ulkopuolta, vaan

kärkiparin taisteluun, että

okei, nyt on vielä monta kuukautta kuitenkin

vaaleihin, mutta nyt tässä vaiheessa on se

näyttää tältä. Ja sitten täältä Haaviston

Kampania-avajaisista, niin tämmöinen muutama

poiminta, mikä ei näkynyt kameroille,

niin sanottakoon näin, että

mä olin itse ajatellut, että

tilaisuus olisi voinut olla siinä musiikkitalon

ikään kuin isossa salissa,

missä on, minä mahtuu satoja

ihmisiä sinne katsomaan, että

ja lavalle olisi tullut viihdetähtiä,

niin joko kustannustsyistä

tai siksi, että pelättiin, että sinne

ei tule täyteen se iso sali,

mikä olisi näyttänyt pahalta.

Tämä on jää muuten humamatta.

Niin se pidettiin vain semmoisessa

ahtaassa kahviotilassa.

Ja itse asiassa hieman huolestuttavaa

oli se, että täällä Haaviston

Suuren kansalliikkeen avajaisissa

oli melko vähän ihmisiä.

Heidät olivat laitettu

aika pieneen tilaan.

Ja silloin saatiin

semmoinen näyttämään se, että siellä on

paljon ihmisiä, mutta sanoisin, että

paikalla oli semmoinen parisen sataa ihmistä.

Se on toki paljon,

mutta jos ajatellaan, että olisi

tämmöinen valtava ilmiö tulossa,

niin olisin Haavistona hieman huolissansa

siitä, että kuinka se suuri se

ilmiö on, koska...

Mutta jos oli sateinen päivä.

Eikö se ollut kutsuverastilaisuus?

Niin, kyllä, mutta sitten hän olisi voitu

kutsua se ikään kuin, jossa oli

48 000 korttia, niin saamaan

se iso tali täyteen.

Se kansanliikkeellisellä musikitalon ulkopuolella

niin kuin ryhmiä täytyy.

Mutta sinänsä tämä oli kiinnostava sen takia, koska

tämä on vanha poliitikkojen kikka tämä, että

joku järjestää tämmöisen

tilaisuuden, sehän pitää pyrkiä saamaan

sellaisen tilaan, jossa

ihmiset outuvat olevaan aika ahtaasti,

jotta se kuvissa näyttää siltä, että

ihmiset ikään kuin tungeksivat

tämän huippusuositun poliitikon ympärille.

Kyllä, koska tämä sanoo kikka.

Julkisuuteen kerrottiin, ja meilläkin lehti-

jutussa on, että tämä oli musiikkitalossa.

Siihen tähän tulee mielenet

iso sali. Koko musiikkitalon

varattu. Ja siis tämä oli

siis musiikkitalon siinä väliaika

kahviossa, jossa ihmiset joutuvat

tungoksemaan ja tappelemaan, että he saavat

sen yhden viinilasinsa. Siellä oli

yksi ainoa tarjoilija, ja ihmiset

joutuivat jonottamaan saadaksensa

viinilasinsa. Ja siis kuulostaa siis

todella pahalta. Tämähän on toki

erokasta. Sitten vielä todetaan

se, että ihan

kuten Juha sanoi,

täysin samaa mieltä siitä, että Jaana

Pelkosesta on kaksi tulkintaa.

Joko hän on henkilökohtaisella

kostoretkellä, koska hän niistu kolme

kautta kokoomuksen kansanedustajana.

Hän ei päässyt mihinkään merkittäviä

valiokuntien puheenjohtajaksi.

Hän ei päässyt

lähellekään mitään ministeriötä.

Käytännössä hän joutui

lähtemään kokoomuksesta, vaikka keräsi

hyviä äänimääriä.

Tämä on yksi ihan varmasti mikä hän elää,

että hän on henkilökohtaisesta motiivia.

No toinen on sitten se, että

Haaviston kampanjalle pelkonen on

erinomainen keulakuva, koska

jos tub ja Haavisto

ovat toisella kieroksella,

niin Haaviston valinta edellyttäisi sitä,

että etenkin porvarilliset naiset

äänestäisivät hänitä.

Sillä lähtökohtaisesti,

jos vaali olisi puoluevaali,

mitä se siis ei ole,

vaan ihan niin kuin Juha sano,

niin yhtä lailla stupsaisi ääniä

demareilta, Haavisto

kokoomuslaisilta,

niin tämmöinen puhtaasti

porvarivihervaisemmistokampailussa,

niin porvariehdokas on aina

ylivoimainen ennakkosuosikki.

Ja tämän takia Haaviston pitää rakentaa

tätä imakoa.

Jos näistä julkiksista nyt sanotaan,

niin siellä oli kiirakorpi,

runoili ja entinen

taitoluistelun arvokisamitalisti.

Sitten siellä oli

Cik, joka oli vähän

takalalla, ei käynyt puhumassa

mitään, mutta oli paikalla.

Sitten oli

osuuspankkiryhmän,

entinen pääjohtaja, Reijo.

Heiskanne. Karkkarhinen.

Haiskanne pääekonomisti.

Reijoku Reijo.

Ja sitten siellä oli

Milla Heisun

täytyy muuttuu

elämäältä suunta puuttuu.

Ansi Kela.

Ja Kelahan noussi siihen lavalle.

Joo, mä näin sen videon.

Oli hieman vaivaanuttavaa.

Ja kannattaa käydä iltalehden paloista

katsomassa tämä video.

Vedetäänkö, vedetäänkö se, mitä

Pekasta tulee presidenttejä.

Miten se meni?

Ensi vuonna, eikun meistä tuli

lääkäriitä, Taksi Kuske ja

Muurareita.

Pekasta tulee presidentti.

Ja sitten...

Pahinta tässä oli se, että yleisö ei

lähtenyt tanssimaan mukaan.

Joo.

Tässä tuli vedetä sitä tilankäytössä

ja mieleen, että muistan muun muassa

Tari Halousen presidenttiö,

hän käytti tätä samaa kikkaa,

että hän oli

EU-huippukouksessa, silloin kun presidentti

niissä vielä laukkasi,

niin hän elleen hän olisi

kulunut protokollan mukaan,

kun hän oli

EU-maan presidentti, niin huomattavan

iso

briefaushuone, missä hän voisi

pitää omaa tiedotustilaisuutensa.

Mutta ainakin

siihen aikaan kerrottiin, että hän

halusi pienemmän tilaan.

Siivouskomeroon.

Niin mennään sen takia, koska muuto

2030 suomalaisi toimittaja,

virkamieskuntaa, kun se porukka

pakattiin pienempää huoneeseen,

niin hän vanhana politikan

tiesi, että se näyttää siltä, että

mitenkään ihmistokeen tungeksivat

tasavallan presidentin ympärillä.

Nerokasta.

Presidentin

vaali

kampani, että nämä on nyt tavallaan

virallisesti avattu ja kisa

tiivistyy, tunnelmat tiivistyy, niin

Stubhan kävi tiistaina

alkuviikosta tuolla Ahvenenmaalla

tämmöisellä taktisella

äänteinkalastelureissulla

Maarianhaminassa, ja jossähän sanoi

Radio-Ollandin haastattelussa, että

Ahvenenmaan demilitarisointi on

Suomen vahvuus.

Se on Suomelle

hyvä juttu, ja se on yhdessä EU

ja NATO-jäsenyykseen kanssa

Suomea vakauttava tai

Itämeren

turvallisuustilannetta vahvistava

tilanne. No, Jallis Harkkimo

liikennytin presenttiähdokas tylytti

sitten Stub ja tiedotteessa

sanomalla, että Stub ei tiedä, mistä hän puhuu.

Lauri, onko

demilitarisoit omuuten

pikkusen vaikea sana voin kertoitteille?

Onko demilitarisoitu

Ahvenenmaa Suomen vahvuus?

Kuten Stub sanoi.

Vastataan näin lyhyesti, että

Ahvenenmaan

juridinen asetelma on sen verran

monimutkanen, että suosittelen

kuklettamaan iltalehti Laurinurmi

Ahvenenmaa, sieltä löytyy

monta analyysiä

Analyysiä, joista voitte...

Kuka se kissa hannaan nostaa selle kissa?

Tässä välissä voidaan

myös laurinurmen uusinta

kirjoa.

19.19.19.

Kyllä erittäin hyvä kirja. Laurinurmen

kirjoittama. Hän on itse myös kuvittanut sen.

Piirtänyt ne kuvat.

Sanotaan näin, että se Venäjän

konsulaatti henkilökohtaisesti on

sitä mieltä, että se pitäisi heittää sieltä

huitsin nevanaan ja voi ymmärtää

jallista, mutta sitten

demilitarisointi, sen säädyttäminen

on tietyllä tapaa fiksua,

koska se...

Kun jos on todettu, että se saariryhmä on

demilitarisoitu,

niin silloin

sen demilitarisointisopimuksen

allekirjoittajina on esimerkiksi

Britannia, Saksa,

Ruotsi, Suomi, Palttia, Maat,

Tanska,

ja nämä maat ovat sitoutuneet

siihen, että jos joku maa

yrittää rikkua sitä demilitarisointia,

eli

Vladimir Putinin Venäjän,

olin he aseellisesti estävättävän

yhdessä, ja siinä mielessä

se konsulaatti sieltä huitsin

nevanaan, mutta se demilitarisointi

voidaan vaikkapa pitää

sitten voimassa, ja

minkä takia

sitten epäilemättä

Stub meni

radioon puhumaan tätä demilitarisoinnin

puolesta, vaikka Moni Manner

Suomessa, kuten itsekin suhtautuu

siihen kriittisesti,

niin on se, että

olin siellä Ahvenanmaalla semmoinen kuukaus sitten,

ja jutteinin paikallisten kanssa,

noin kymmenkunnan ihmisen kanssa,

niin

heistä kymmenestä yhdeksän

mielisivät, että tämä demilitarisointi

on osa heidän identiteettijänsä,

ja kun Radio Olandille

menee puhumaan, niin tähtäimessä on

parikyt tuhatta Ahvenanmaalaista äänestäjää,

jotka voivat vaikka tiukassa paikassa

ratkaista vaalin, niin, niin tota...

Ja se yksi muuto oli sitten, joka oli heittänyt sinne,

konsulaattisen kaljapullon ikkunasta.

Ja totta kai,

nyt sitten totta kai poliitikko

puhuu Ahvenanmaan

radiossa sitä, mitä

Ahvenanmaalaiset haluavat kuulla.

Juhat, tietääkö

stup, missähän puhuu?

No varmaan, niin kuin lauditossa

niin kuin maala, niin

niin osittain, varmaan tietää, osittain ei,

että joskus kysynyt vaikka, vaikka

niin kuin kokoomuksen, niin kuin se, että kansanrusta,

vaikka Pekka Toverjulta, mitä mieltä meidän pitäisi olla,

joka on kuitenkin Suomen

entinen johtaja, mitä meidän pitäisi olla,

mieltä tästä Ahvenanmaan tilanteesta, niin

analyysi on hyvin toisenlainen.

Että tietoisi, mutta poliitikko on, poliitikko

ja generaali on generaali, että

ehkä siinä on vähän niin kuin erilaisia näkökulmia.

Niin tähän menee niin, että haavisto rauhammiehenä

tai sitten

jutta urpilainen Jussi Halla-Holli

Reen

tai sitten Aleksandes Tup siellä Ahvenanmalla

käyneenä, kenestä tuleekin sitten ylipäällikkö,

niin tota

ensi kampaniassa voi sanoa, että tämä demilitarisointi

on ihan hyvä juttu.

Ja sitten sen jälkeen, kun tulee valituksi,

niin voi todeta ylipäällikkönen ja tasavallan presidenttinä,

että tämä demilitarisointi

lopetetaan tähän ja nyt.

Ja tähän on tyypillistä politiikkaa.

Pekka Toverinhan, hän hän on loistava

tuota kommentaattori ja hieno sotila suuran

tehnyt henkilö, mutta hänellä selvästi

oli vähän sopeutumisvaikeuksia politiikkaan,

koska hän tultuu

se valituksi kansainelustajaksi, niin ensimmäiseksi

meni sanomaan, että kyllä mä voisin

ryhtyä puolustusministeriksikin.

Ja varmin tapaa olla pääsemättä politiikassa

yhtään mihinkään on

sanoa julkisesti, että

itse asiassa mä voisin ryhdyä tekemään tätä ja tota.

Antti Häkkäseltä voi kysyä vaikka

presidentteerokulta.

Mutta totahan se on, että Aleksanteles Tupi,

joka on tässä kisassa

se toinen kärki herokas, niin kyllä hänen

jos hänen heikkouksia on ajatellaan,

niin kyllä hän se on oltu, että hän ei ole väyttämättä

ollut semmoinen, niin kun sanotaan,

että hän on yksien puheittemies,

että kyllä hänen

selle uralle mahtuu monenlaisia

russofoopikkoheittoja ja muita,

vaikka hän on esimerkiksi naton kannatteja pitkään

muuta, mutta kyllä hänellä,

kun näitä presidentinvaljana on nyt kaivallaan

vanhalla lausuntoja esiin

ja vähän uudenpiakin, niin tota

löytyy tämmöisiä politiikolle sinänsä

ihan luonteenomaisia

ristiriitasuuksia,

mutta nyt kun taas haetaan

ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaan,

niin tietysti olisi suotavaa, että ne

kommentiteen vaihtelisi vuosittain.

Onko tämä Ahvenamaa kysymys?

Onko tämä nyt tämmöistä alkuin löylyjen

heittoa, kun presidentinvaljahan on kuitenkin

vielä aikaa, vai tuleeko tästä sellainen

oikeasti iso

vaaliteema tai sellainen väittelyteema

tuolla

tenteessä? – Ei tule.

Eli siis paljon isompia kysymyksiä

on ilman muuta se, että sijoitetaan

ko natojoukkoja ja mille

tavalla Suomeen

ja sitten ylipäätänsä

se, että mikä on Suomen suhdeyhdysvaltoihin,

miten puhutaan ukrainan

aseistamisesta,

kai nämä yhdistää ehdokkaita,

mutta se, millä sävyllä puhutaan,

miten luodaan sitä mielikuvaa

siitä, että

kukaan uskottavimmin

amerikkapresidentti, natopresidentti

niin

se tulee olemaan se iso juttu

ja helppoa on nimittäin nähdä

se, että

sekä nämä kaikki päähdokkaat

tuntuu jo rakentavansa

tällaista omaa

kampanjan se pääviestiä

ja Aleksandes tuppilla se pääviesti on täysin

selvä, hän argumentoi,

että minä olen aina kannattanut

natojäsenyyttä, opiskellut

yhdysvalloissa, presidentin tärkein

tehtävää johtaa natopolitiikkaa

ja yhdysvallat suhdetta, ja minä olen

siihen paras. No Pekka Haaviston

vastaus

tähän on se, että

minä olen ikään kuin ollut tämmöinen

sovitteli ja kiertänyt

maailmalla eri maissa

nähnyt

ykoopuolta

Vienyt Suomen Natoon

ja

Pikkujuttuin

ja sitten Haavisto on myös

omaksuut tämmöisen tiukan venäjälinian

eli Haavisto

esimerkiksi mielellään kertoo siitä, kun hän

keväällä, tai se ollaan

2021

meni

pietariin ja laittaa serkein

Lavroville, niin sanotusti

jauhot suuhun, ja

sitten kysyin tästä episodista

Haavistoilta, nytten

tiistaina, niin Haavisto sanoi, että

kyllä siinä Lavrovilla

meni pasmat vähän sekasin, että siinä aina

otetaan

miehestä mittaa, ja tämä voi

kuulostaa niille, ketkä on nähnyt ammottivalehtelijä

Lavrovin esiintymisiä

ja sitten Pekka Haaviston esiintymisiä, niin

tämä voi kuulostaa äkki sieltään siltä, että

liotteleekö se Haavisto, mutta itse

asiassa, kun se

videojutun katsoi

aikanaan silloin livenä, ja sitten

katsoa vaikka sen tiedotustilaisuuden,

täytyy sanoa, että kyllä se Haavisto

kyllä se pistevoiton

siitä serkeistä ottaa. Se oli serkeen,

oli ymmärs teottanut vastaan päivänä

kuurennen vodka-snapsin, hän joutui

niin sanotusti operatiivisessa kunnossa.

Kyllä, koska jos sen verran, ja olen itse

pidä täytynyt, jos sanon, että

kirjassa, niin Timo Soini kertoo

19-19-19

että hän Suomessa alattu

tiedonatoon kirjassa, Timo Soini kertoo, että

Lauri Nurmen kirjoittamassa

alle 20

niin kertoo siis, että

hän oli Oulussa

serkein kanssa juomassa

vodkaa, mutta

serkein halusi nimenomaan, että

aina piti olla kosken korvaa,

ja

sitten tuli ongelma, kun ulkoministeriön

protokolla-osasto oli

bravintoloitsijalle unohtanut sanoa, että

se pitää olla nimenomaan kosken korvaa

ja sitten tuli

Finlandia vodkaa, ja ensin serkein

huomautti siitä, no se piti kiireesti

vaihtaa kosken korvaan,

sen jälkeen Timo Soini 9-snapsilasi

jälkeen

näinhän kertoo aikaisemmin

niin tota

ja nyt hän muisteli, että kyllä se oli

sittenkin 7-9, että 7-snapsilasi

jälkeen

hänen oli pakko todeta, että hän hän tulee

humalaan serkein kanssa, ja Soini

kertoo kirjassa, että

Lavrov kestää viinaa aivan järkyttävästi

niin ehkä todellakin siellä

Pietarisäkin, niin mitä

Juhaa, kuinka monta

kossu-snapsia Lavrov oli pekan kanssa

ottanut? Kyllä kyllä ja

täytyy työssä kertoa, että tosiaan

Timo Soini kertoo siis minulle

Juharistamälle, en ole vielä kirjoittanut tästä

kirjaa, mutta kuitenkin tota...

Mutta Lauri kirjoittaa se varmaan sun puolesta.

Niin, kertoo nimenomaan koheisään serkein Lavrovin

kanssa oli... Oli kans tapaaminen

Oulussa on se väärin muista, he puhuvat

silloin oli tämä transponder

kohu, eli se, että

pitäisikö lentokoneiden käyttäen

transpondereita Itämeren yllä

lentäessään, ja

sitten serkein Lavrov oli aloittanut

tuman puheenvuorossa, Timo Soini kertoo

tästä, että minulle

Juharistamälle, että

tämmöinen asia oli,

niin hän siis

kertoi pidulle,

ja minä olen siis Marko Oskari Lehtoinen.

Mikäs nyt asiaan?

Hän kertoo,

että kun Lavrov

aloitti sen tiedotustalaisuuden, niin hän

autti hyvin ystävällisesti, että hyvä

ystäväni Timo tässä,

olemme Timon kanssa menoutut pieni ongelma

tämän transpondereiden kanssa, mutta

olemme puhuneet sitä, että perustamme

sellainen yhteinen komitea

tutkimaan tätä asiaa, ja Soini oli

ajattelut, että hän ei,

hän yritti pysyä vakavalla naamalla, mutta

hän katsotaan, miten hän kiemurteilee

yli tästä, että nyt

Venäjän ulko-ministeri

ilmoittaa, että perustetaan

komitea, joka rupeaa

tutkimaan lentokoneiden tietoja

yhdessä, ja tämmöinen

komitea, joka on täysin

mahdollitun Suomelle, hän yritti

väistää sitä kysymy tai sitä esitystä,

ja tiedotustilaisuus meni ohitse,

ja sitten Timo Soini kertoi

minulle Juharistamälle, että

kun he kävelivät siitä pois

Särkei Lavrovin kanssa, niin

Lavro oli vaan kopauttunut

Timo Olkapää

Nauriskelen sanota, että hän laittanut

pahaksi. Tämä on

sehän oma äärimmäisen kova peluri.

Tämä on se sama

Oulun vierailu, josta

Timo Soini kertoi minulle

Laurin urmalle, että he joivat

sitä kosken korvaa, mutta me

voidaan tänään kaksi hölmöä voidaan tehdä

tästä, eli Juhaa ja minä, niin voidaan

tehdä varmaan synteesi, että

oliko hän

ensin vedetty kossuava, ensin

pidetty pressi?

No, mä ymmärsin kyllä, että

tämän

itanaapurimmeen ulkomenisteri

Lavrovin tapoihin kuusi, että hän

koottiin tässä napsia koko päivän,

että hän tavallaan pysyi niinkuin vauhti...

Ennen aikana ja jälkeen.

Miettikää siis prakkaat kuulijat

sitä, että nyt me ei puhutat

1970-luvustamaan. Tämä on siis ollut

2010-luvun jälkipuoliskon

Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden

hoitamisen tapaa.

Vedetään

kiertiellä kirkasta päivää, kirkasta

kossua, sen jälkeen pidetään

pressitilaisuus, joka on

tämmöistä vähän

matsia, ja sitten sen jälkeen

kopautetaan kaveria kynnerpäällä kylkeen.

Kiitos, Laura Juhaa. Minä olen

Marko Skaralehtoinen, minulle timosoinen.

Ei ole kertonut mitään.

Otetaan lopuksi pari

viikon vikkälää, eli totuus

eduskuntavaalien siirtämisestä.

Alatetaan sillä. Eduskunnan entinen

puhemies Anu Vehviläinen väläytti

keskiviikkone, että eduskuntavaalit

voitaisiin siirtää

huhtikuulta maaliskuulle, jotta

eduskunnan olisi paremmat mahdollisuudet

käsitellä seuraavan vuoden budjettia.

Totta kai

sekin on, mutta Vehviläinen

unohti mainita, miksi vaalit

alunperin siirrettiin maaliskuulta

huhtikuulle, mutta ei hätää

politiikan puskaraden tutkivaosasto

selvitti tämänkin asian teille.

Juha Ristämäki, parkkanon

kirjeen vaihtaa me, miten

raportoit aiheesta?

Tämähän on yksinkertaisesti

tapahtunut sillä tavalla, että

2007 vaalien aikaan

pääministeri

Sattuma

pääministeri Matti Vanhanen, joka nousi

pääministeriksi, sillä on

2003, koska Anneli Jäi-Temmäki joutui

eromaan, niin paljellutti

vaaliteutoilla

Seisoskelle saan

Tammikuussa

Totta kai, koska

vaalit on noussut, sillä on

kampaniota, johon on käyty pitkään.

Siitä

sydämistyneen, pääministeri olisi

mieltä, että eihän tästä mitään tule, että

voisiko vaaleja siirtää vähän lämpimämpään

ajan kohtaan. Näin tehtiin.

Tällä tavalla usein politiikassa

neroikkaa, tirjat syntyvät omien

kokemusten kautta. Mua vain askaruttaa

tuossa se, että eiks Helmikuussa on ihan

yhtä kylmä kuin Tammikuussa.

Tavallaan ihan saa kiinni siitä, mutta

varmaan tuossa haettiin, että kun

kampanjoon on siellä ihan loppusuoralla,

niin se olisi kivempi, että se kampanjan

loppusuoro on mielomin huhtikuun puolella, kun

maaliskuun puolella. Jurinäin.

Mitä sä oot, Lauri, mieltä, että pitäisikö

politiikkojen saada kampanjoida?

Miksei sitten vaalit keskellä kesää?

Sillä ei ole kuva käy äänestämässä.

Tässähän tullaan tekemättön paikka.

Siihen ongelmaan, että mitään ongelmaan

ja jos osaisi kampanjoida

niin kuin vanha SMP-läinen,

niillähän on karvalakit päässä,

niillä on pilkki saappaat,

että kuka helvetti käski

mennä pikkukengissä sinäänestäjällua.

Toivon, että kerrospukijoit on keksittävä

vanhaisen kampanjonin jälkeen.

Kyllä, ja juuri tässä puhuin

politiikkojen kanssa tällä viikolla tästä

ongelmasta, niin jotkut sanot, että joo,

kyllä, että siis koska

kalja-korjahan siis tyhjää harva kehtaa,

kuitenkaan ottaa mukana seisossin

kalja-korjain päällä, koska kysehän on siitä,

että pystytäytyy päästä maasta irti,

jolloin aloite on jäänyt.

Esimerkiksi työksi on erittäin hyvä,

tai joku tällainen erittäin paksukengät.

Kyllä jokainen ymmärtää, että kun tuolla

Lidlin tai S-marketin pihassa

seisot tuulesessa ja tuiskussa

ja yrität hymyillä kansalaisille,

niin onhan se kovaa hommaa.

Mutta Maatti, vanhaisellakin oli kovaa menot,

sillä hän varmasti rakensi

ainakin yhtä tai ellei kahta omakutita

luossa. Siinä sivussa, kyllä.

Joten ostaa styrokspojoisia kenkiä.

Ei, mutta onneksi,

tästä hän on sieltä vaalirahako

kohun aikaan erinäisiä kuitteja,

niin onneksi puolue

osti sitten Matille Vaatteet.

Kyllä, lasku, jota hän ei

tiettävästi ikinä maksanut, mutta se on sitten

toinen tarina. Kyllä, otetaan vielä

viimeisenä viikon viikkelänä

entinen pääministeri, Sanna Marin.

Marin tosiaan nimitettiin

Tony Blair-instituutin

strategiseksi, neonanteeksiä.

Hän onkin pitänyt sitten viime aikoina

kiirettä, kun hän on lennelyt ympäri maailmaa.

Viime viikolla Marin oli parisi

muotiviikolla ja tällä viikolla hän

pose-rasi Halli-vuudissa basic instinct

elokuvasta totun yhdysvaltalaisen

näyttele Saron Stoning kanssa, jonka

suuri fani Lauri Nurmi on.

Tuota, politiikan tutkeja

Johanna Vuorelma arveli

accesselle, eli entisessä Twitterissä,

että Marinin loikka työvään johtajasta

kulutusta ihannoiviin

seuran piireihin vahvistaa

tästä kyynnistä luentaa

politiikan edustuksellisuudesta.

Luen seuraksi lyhyen sitaatin

Vuorelmalta.

Politiikkaan hakeudutaan henkilökohtaisen

intressin edistämiseksi

ja ideologinen puhe on pelkkää taktiikkaa

Vuorelma sanoi.

No tuota, päiväpäivältä

näyttää enemmän siltä, että

Marin ei ollut politiikassa edistämässä

isämmän etua, vaan omaa etuaan.

Näinhän Marin sanoi Juha Sipilästä

vuonna 2017.

Tähän päätelmä ovat ilmeisesti

tulleet nyt myös vasemmistoliiton

kansaidustat Veronika Honkasalo

ja Merja Kylönen.

Honkasalo kommentoi tätä Marinin

urakäännöstä.

Sanomalla, että muutos on kyllä

kertakaikkiaan outo, eli hän tästä

työvään johtajasta seurapiiri

julkiseksi tai seurapiiri

vaikuttajaksi tai hallivuud

vaikuttajaksi, mikä se ikinä onkaan

se uusi termi.

Kylönen puolesta on Lauri Piikitteli

Marin ja julkaisemalla tällaisen hauskan

kuvaparin Marinistaa.

Sitä saa sanoa, että vasemmistolaisuuttakin

on monessa sävyssä ja tyylissä.

Mitä Lauri ajattelit, kun näit

tämän kyllä sen...

No, mitä se nyt voi sanoa?

Olihan sen vittuulloa.

Kyllä, hauskaahan tässä on se, että

demarit joutuvat istumaan

kuin jäitä poltellessa,

koska heivät uskalla

ylipapitartansa vieläkään

sanoa sitä, mitä ajattelevat, niin

vasemmistolietolaiset ottavat kaiken

ilon irti ja se näkyy vasemmistoliiton

lähehistorian parhaina kallup-tuloksina.

Ja todellakin entinen ministeri

Kainuulainen

Europarlamentarikko, Merja Kylönen

on julkaisut sellaisen hauskan kuvain,

jossa hän on laittanut rinnakkain

sen, kun Marin nousee

tällaisesta miljoona-luokan mustasta

autosta. Hänen ollaan jonkinlainen

Versaatsen tai vastaavan suunnittelijan.

Eikä se ollut David Beckhamin suunnitteluma?

Ei ollut David, vaan Victoria Beckham.

Ne on se entinen jalkapallo.

Hän oli kohtu se hyvä jalkapallo.

Hyvät keskitykset.

Todellakin tämä Victoria Beckhamin musta

Mekko, sitten hänellä on

häivennetyt aurinkolasit,

hänellä on hiuskiekurat,

sitten hän hieman

supi näitä omia hiuskiekuroitansa,

hänellä on vähän huulet auki,

ja hän katsoo naapurin tytön katseella

kohti kameraa.

Hän ollaan mustat korkkarikenget.

Merja Kylönen laittoi tähän vierelle

oman kuvansa,

ja hän jakoi nämä molemmat kuvat

rinnakkain kuva-kollaasina.

Merja Kylösen oma kuva on sellainen,

että hänellä on tällaiset

verkkaritrikot,

tuulitakki,

keltaiset kumissaappaat,

pipo, ja sitten hän kirjoittaa

vasemmistolaisuuttakin on monessa

eri sävyssä ja tyydissä.

Toiset enemmän,

Dolce et Cabana,

Mertsi Taku varmasti

kainuu ja koivun kappanä mukana

sydämpussukassa

rauhaa ja rakkautta kaikille.

Onko tässä nyt Juha käynyt niin,

että pikku hiljaa nekin, jotka ovat Marinin

tukena, oleet kaikki nämä tuuliset

vuodet, niin alkavat pikku hiljaa

todeta, että

ei tämä nyt ehkä mennykään niin kuin pitkä.

Kyllä varmasti tässä vallankumuos on lapsensa

syönyt, mutta se on joka tapauksessa ilkeä

vanettelua näistä mieltä siinä mielessä,

että se, että Marinista

tämmöisestä vasemmistodemarista on lyhyessä

jässä kasvanut tämmöinen

huomiotalouskapitalisti,

niin sehän on vaan tämmöistä

ihmis- ja ihmiselämässä niin kuin tapahtuvaan

normaalia kehitystä.

Sitä erää on kuitenkin tässä vain lyhyesti

Churchillia, joka sanotti, että jos ihminen ei ole

nuorena rarikaali, hänellä ei ole sydäntä,

josehän vanhanan konservatiivinen

hänellä ei ole aivoja.

Näin se vaan kehitys kehittyy.

Vielä todettava tuohon hyvää Churchillin juttuu

se, että kyllähän tämä itsekasvuprosessi

on tapahtunut monilla vasemmistolaisilla

esimerkiksi Suvianne Siimeksestä

vasemmistoliiton

nuoresta radikaalista puheenjohtajasta

varttuu sitten työurallansa

tällainen

porvarillinen

naton kannattaja.

Ja politiikkaura sen jälkeen

ja Marinin kohdalle on nyt sitten sanottava,

että siis milloin Suomessa on ollut

aito-superjulkki sitten kimiräikkösen,

että

minne tahansa menee lasten harrastuskentälle

työpaikan kahvilaan, bussiin,

iltalehde-toimitukseen,

niin joka päivä kaikki puhuvat

vähintään 5 minuuttia

Sanna-Mariinista.

Oikeasti.

On ruvassa, että missä helvetissä

sä pyörit oikein?

Bussissa, jävisä puu.

Anteeksi, olisitte laika puhua entisestä pääministeristämme.

Seuraavaksi Viikon vitsi.

Mikä kirja voittaisi joka vuosi

Nobelin kirjallisuuspalkinnon,

jos oikeusministeri Leena Meri

saisi valita sen.

Vanhus ja Meri.

Machine-generated transcript that may contain inaccuracies.